METROPOLIALUEEN KASVUSOPIMUSEHDOTUS

Transkriptio

1 METROPOLIALUEEN KASVUSOPIMUSEHDOTUS Helmikuu 2013

2 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 1 Johdanto Tässä hakemuksessa esitetään metropolialueen (Helsingin seudun kunnat) painopisteet ja toimenpide-ehdotukset valtion ja metropolialueen väliseen kasvusopimukseen. Metropolialueen kasvusopimusehdotuksen tärkeä taustadokumentti on Metropolialueen kilpailukykystrategia. Toinen keskeinen dokumentti on metropolialueen INKA-ohjelmaan esittämä aiehakemus. Metropolialueen työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamaan hakemuskokonaisuuteen kuuluvat varsinainen kasvusopimusehdotus sekä sen osakokonaisuuksina INKA-ohjelman aiehakemus, rakennerahastosuunnitelma ja yhdennettyjä alueellisia investointeja (ITI) koskeva kuutoskaupunkien yhteinen hankehakemus Avoimet ja ketterät kaupungit. Metropolialueen INKA-ohjelman aiehakemukseen sisältyvät painopisteet ovat: Älypalvelut Ilmastoviisas metropolialue Hyvinvoiva ihminen Luovuudella lisäarvoa ja liiketoimintaa Teknologiaratkaisut ja palvelut. Metropolialueen kasvusopimusehdotus koostuu lisäksi tässä dokumentissa kuvattavista seuraavista painopisteistä (kehittämiskokonaisuuksista): 1. Muotoilu metropolialueen kilpailukykytekijänä 2. Metropolialue vetovoimaisena matkailukohteena 3. Logistiikka ja älykkäät liikennepalvelut kasvumahdollisuutena 4. Metropolialue media-, audiovisuaalisen ja pelialan keskittymänä 5. Teknologiateollisuuden pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen 6. Ilmastoviisas metropoli hiilineutraalit alueet ja ruokahuolto. Läpileikkaavana toimenpiteenä (7.) esitetään lisäksi yhteistyön lisäämistä invest in -toiminnassa ulkomaisten investointien edistämiseksi laaditun Team Finland -strategian mukaisesti. Kasvusopimusehdotuksen painopisteet ja niissä esitetyt toimenpiteet tukevat ja täydentävät metropolialueen kilpailukykystrategian, INKA-aiehakemuksen sekä monien muiden kansallisten, seudullisten ja paikallisten strategioiden ja ohjelmien tavoitteita.

3 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 2 1. Muotoilu metropolialueen kilpailukykytekijänä Tavoite Tavoitteena on vahvistaa metropolialueen ja koko Suomen asemaa muotoiluosaamisen ja - hyödyntämisen keskittymänä. Muotoilun laaja-alainen käyttö elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla parantaa Suomen kilpailukykyä ja asukkaiden hyvinvointia. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä ja laaja-alaista yhteistyötä. Muotoilun hyödyntäminen on keskeisenä tavoitteena myös metropolialueen kilpailukykystrategiassa. Toimenpiteet Metropolialueen kunnat esittävät, että valtio ja alueen kunnat hyödyntävät designpääkaupunkivuoden myötä syntyneitä toimintamalleja, verkostoja ja kansainvälistä näkyvyyttä vahvistaakseen saavutettua asemaa muotoilumaana. Tämä edellyttää mm. seuraavia toimenpiteitä: Jatketaan muotoiluosaamisen hyödyntämistä julkishallinnon toimintojen ja palveluiden kehittämisessä Sitran käynnissä olevan Design Exchange -ohjelman mukaisesti. Valtio tekee vuonna 2013 julkaistavan kansallisen muotoiluohjelman mukaisen julkisen sektorin muotoiluosaamisen edistämistä koskevan toimintasuunnitelman yhteistyössä metropolialueen kanssa. Valtio on jatkossakin mukana designpääkaupunkivuoden toteuttaneessa Kansainvälisessä designsäätiössä, mikäli sen toiminta jatkuu. Valtio osallistuu Helsinki Design Weekin rahoitukseen vahvistaakseen sitä kansainvälisenä ja ympärivuotisena toiminta-alustana, joka tukee kansainvälistä vaihtoa ja osaajien verkostoitumista, rakentaa yritysten yhteistarjoomia ja uusia immateriaalisia konsepteja vientiin sekä nostaa pk-yritysten ymmärrystä muotoilun lisäarvosta liiketoiminnalle. Tulokset ja vaikuttavuus Toimenpiteet vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn, kansainväliseen profiiliin ja vetovoimaisuuteen. Designpääkaupunkivuoden myötä syntyi toimintamalleja, joiden kautta saatiin lisättyä muotoilun käyttöä yrityksissä ja julkisella sektorilla. Vuosi oli kansallinen panostus, joka loi laajan kansainvälisen verkoston ja aseman muotoilun edelläkävijämaana. Ilman jatkotoimenpiteitä tämä saavutettu asema rapautuu ja designpääkaupunkivuoteen tehtyjä investointeja ei saada kapitalisoitua. Yhteistyötahot Helsingin seudun kunnat, TEM, Tekes, YM, UM, OKM, Sitra, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu, Lahden muotoiluinstituutti, Ornamo, Grafia, Design Forum Finland, Designmuseo, Armi ry, Kansainvälinen designsäätiö, Lahden kaupunki, yritykset. Arvio toteuttamiseen tarvittavista resursseista Design Exchange ohjelman jatkaminen / muotoilijoiden palkkaamisen tuki (palkataan vähintään 2 uutta muotoilijaa vuosittain julkishallintoon) / v

4 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 3 Helsinki Design Weekin toiminnan tuki / v (jakautuen OKM 50% / TEM 50%) Yhteensä arviolta vuosittain. Miten ehdotus tukee eri ohjelmien ja strategioiden toteuttamista (Metropolialueen kilpailukykystrategia, INKA-ohjelma, EU:n rakennerahastot , asuinalueohjelma, Team Finland -strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi, ym.) Ehdotus liittyy vahvasti kansallisen muotoiluohjelman toteuttamiseen (Muotoile Suomi - ohjelma, valmistelussa, TEM). Ehdotus on Team Finland -strategian mukainen ja tuottaa sisältöä sen toimintaan. Lisäksi ehdotus tukee horisontaalisesti metropolialueen INKA-ohjelman painopisteehdotuksia. Muotoilun hyödyntäminen on yksi metropolialueen kilpailukykystrategian ja Helsingin kaupungin elinkeinostrategian mukaisista painopistealueista. Ehdotuksen tausta ja perustelut Muotoilu on yksi metropolialueelle keskittyneimmistä toimialoista. Yritysten kannalta muotoilu tuo lisäarvoa ja erottautumistekijöitä mm. elämyksellisyyden, vastuullisuuden ja käyttäjälähtöisyyden avulla. Julkisella sektorilla muotoilun menetelmien avulla pystytään paremmin huomioimaan käyttäjien tarpeita, käyttäytymistä ja motiiveja sekä saadaan kokeilukulttuurin ja kuntalaisten osallistamisen kautta varmistusta tehtäviin kehittämisvalintoihin. Muotoilun käytön on havaittu lisäävän myös poikkihallinnollista kehitystyötä. Helsinki oli yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa maailman designpääkaupunki vuonna 2012 (World Design Capital Helsinki 2012). Taustayhteisöjä olivat mm. Aaltoyliopisto ja Helsingin yliopisto. Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimivat hankkeen keskeisinä rahoittajina. Budjetti oli yhteensä 16 M ollen myös samalla Suomen laajin yrityskumppanuushanke. Nimitys jaetaan joka toinen vuosi ja sen myöntää teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid kaupungille, joka toimii roolimallina muotoilun hyödyntämisessä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Designpääkaupunkivuosi laajensi muotoilun käyttöä Suomessa. Se lisäsi ymmärrystä muotoilun mahdollisuuksista ja saavutti poikkeuksellisen kansainvälisen huomion. Ohjelman muodostanut avoin hankehaku mahdollisti hankkeet, jotka kehittivät muotoilun avulla muuttuvaa kaupunkia ja uusia ratkaisuja uusien luovien menetelmien avulla. Ohjelmakokonaisuus sisälsi kaikkiaan 580 projektia, joista kolmasosa on julkisen sektorin toteuttamia. Lisäksi sen puitteissa toteutettiin yhteensä 2800 tapahtumaa, kohtaamista ja näyttelyä. Designpääkaupunkivuoden myötä syntyi toimintamalleja ja verkostoja, joiden kautta voidaan jatkossakin parantaa kilpailukykyä ja hyvinvointia muotoilun avulla. Designpääkaupunkivuonna alkaneen Sitran Design Exchange -ohjelman kautta jalkautetaan design- osaamista, uudenlaista ajattelua ja työskentelytapoja julkiselle sektorille. Muotoilija työskentelee kokopäiväisenä työntekijänä muiden hankkeen toteuttajien rinnalla, yhtenä heistä. Vuoden 2012 aikana rekrytoitiin muotoilijat seuraaviin kehittämiskohteisiin: Lahden radanvarren alueen uudistaminen, työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuus -neuvontapalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen, ympäristöministeriön toimenpiteet korjausrakentamisen energiatehokkaiden käytäntöjen levittämiseksi sekä Helsingin sosiaaliviraston lapsiperheiden kotipalvelun prototypiointi. Ohjelma on onnistunut tuomaan designin menetelmiä ja strategista designajattelua täysin uusille käyttöalueille ja integroimaan muotoilijat osaksi julkisen sektorin organisaatioita. Helsinki Design Week (HDW) on tunnistettu kansainvälinen muotoilualan toimija. HDW kokoaa yhteen kansainvälisen designyhteisön ja paikalliset tekijät. Toiminta tukee myös suomalaisen muo-

5 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 4 toilukentän viennin kannalta tärkeää kansainvälistä vuorovaikutusta. Vuosittainen kävijän tapahtuma tarjoaa rajapinnan suureen yleisöön ja toimii näin muotoilun yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttavuuden edistäjänä mm. pk-yritysten suuntaan. HDW oli edelläkävijä aloittaessaan toimintansa Monialaisuus on ollut toiminnan kantava ajatus. HDW ei ole keskittynyt vain muotoilun promoamiseen vaan se on saattanut yhteen eri alojen toimijoita, uusia ideoita ja innovaatioita toimialojen rajapinnoissa.

6 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 5 2. Metropolialue vetovoimaisena matkailukohteena Tavoite Tavoitteena on vahvistaa metropolialueen vetovoimaa matkailukohteena metropolialueen kilpailukykystrategian mukaisesti. Tavoitteeseen pyritään lisäämällä alueen tunnettuutta erityisesti Venäjän, Japanin ja Kiinan markkinoilla. Tavoitteena on lisäksi koota eri matkailijaryhmien tarpeita ja hyödyntää tietoa matkailumarkkinoinnissa ja palveluiden kehittämisessä. Toimenpiteet Metropolialueen kunnat esittävät, että valtio ja alueen kunnat kehittävät metropolialueen matkailullista vetovoimaa seuraavin toimenpitein: Valtio panostaa voimakkaammin Suomen matkailun edistämiseen lisäämällä merkittävästi Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) resursseja. MEK huomioi aiempaa paremmin metropolialueen omissa markkinointitoimenpiteissään. MEK jatkaa rajahaastattelututkimuksen tilaamista ja edistää alueellisen matkailutulon selvittämistä yhdenmukaisilla kriteereillä koko maassa. Tehostetaan yhdessä matkailun edistämistä ja matkailumarkkinointia Kiinassa, Japanissa ja Venäjällä. Finnair kuljettaa vuosittain 9 miljoonaa matkustajaa, joista 1,5 miljoonaa on vaihtomatkustajia Aasian reiteillä. Tämä on merkittävä potentiaali, josta osa pitäisi saada pysähtymään Helsinkiin. MEK ja metropolialue yhdistävät voimansa ja asettavat yhteisen paikallisedustajan Kiinaan. Helsinkiä markkinoidaan vahvasti kiinalaisille gateway-matkustajille stop-over kohteena yhteistyössä Finnairin kanssa. Kiinalaisten matkailijoiden palveluja metropolialueella kehitetään. MEK, Helsinki ja Finnair vahvistavat vuonna 2013 aloitettua markkinointiyhteistyötä Japanissa, joka on nousemassa Helsingin suurimpien markkina-alueiden joukkoon. Metropolialue ja MEK asettavat yhteisen paikallisen edustajan Pietarin Helsinki-keskukseen Suomi-talossa. Selvitetään venäläisten matkailijoiden toiveita ja tarpeita nyt ja tulevaisuudessa sekä matkailijapotentiaalia Pietarin ja Moskovan alueiden ulkopuolella. Toteutetaan uusia metropolialueen yhteisiä markkinointitoimenpiteitä yhteistyössä MEKin kanssa. Valtio poistaa kansainvälistä risteilyliikennettä koskevat väylämaksut tai ainakin kohtuullistaa niitä. Tulokset ja vaikuttavuus Metropolialueen tunnettuuden lisääntyminen ja kasvaneet matkailijamäärät, lisääntynyt matkailutulo sekä uudet työpaikat matkailusektorilla ja siihen kytkeytyvillä palvelualoilla. Yhteistyötahot Metropolialueen kunnat, TEM, Matkailun edistämiskeskus, Finnair ja muut matkailualan yritykset.

7 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 6 Arvio toteuttamiseen tarvittavista resursseista MEKin määrärahoihin esitetään pysyvää lisäystä, yhteensä kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Määrärahan lisäys kohdennetaan Suomen ja samalla metropolialueen matkailun edistämisen ja matkailumarkkinoinnin vahvistamiseen. Summaan sisältyvät Kiinaan ja Venäjälle (Pietariin) asetettavien paikallisedustajien toiminnasta aiheutuvat menot. Miten ehdotus tukee eri ohjelmien ja strategioiden toteuttamista (Metropolialueen kilpailukykystrategia, INKA-ohjelma, EU:n rakennerahastot , asuinalueohjelma, Team Finland -strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi, ym.) Ehdotus tukee Team Finland -strategiaa ulkomaisten investointien edistämiseksi. Ehdotus tukee myös metropolialueen kilpailukykystrategian tavoitteita. Lisäksi ehdotus tukee Etelä- ja Länsi- Suomen alueellista suunnitelmaa rakennerahastokaudelle (luonnos) erityisesti toimintalinjan 1 (Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen) osalta. Ehdotuksella on myös yhteys metropolialueen INKA-ohjelmahakemuksen Älypalvelut -painopisteeseen, jossa matkailupalvelut on yksi potentiaalinen sovellusalue. Ehdotuksen tausta ja perustelut Vuonna 2011 metropolialueen majoitusliikkeissä kirjattiin noin 5,2 miljoonaa yöpymistä, mikä on yli neljännes koko maassa tilastoiduista kotimaisista ja ulkomaisista yöpymisistä. Ulkomaalaisista matkailijoista etenkin venäläisten osuus on kasvanut voimakkaasti. Venäläisten matkailijoiden osuus kaikista yöpymisistä esimerkiksi Helsingissä on jo lähes kymmenen prosenttia. Myös aasialaisten, erityisesti japanilaisten, matkailijoiden osuus on huomattava. Kiinassa on merkittävää tulevaisuuden potentiaalia mm. hyvien yhteyksien johdosta. Matkailusektori on keskeinen kasvuala sekä kansallisesti että metropolialueella. Ala on kehittynyt suotuisasti myös viime vuosina huolimatta siitä, että moni muu sektori on kärsinyt talouden taantumasta. Matkailuala mainitaan myös Team Finland -strategiassa ulkomaisten investointien edistämiseksi yhtenä erittäin potentiaalisena investointikohteena Suomen vahvuusaloiksi nimettyjen toimialojen ohella. Matkailijat ovat merkittävä tulonlähde metropolialueelle. Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen toteuttaman rajahaastattelututkimuksen Helsinkiä koskevien tietojen mukaan pelkästään Helsingissä vieraili 2,6 miljoonaa matkailijaa ulkomailta vuonna Keskimäärin matkailijat viipyivät 3,9 yötä ja käyttivät vierailunsa aikana 340 euroa, mikä merkitsi kokonaiskulutuksena noin 896 miljoonaa euroa. Hieman vajaa neljännes tästä summasta kertyi venäläisiltä matkailijoilta. Kiinalaiset matkailijat puolestaan käyttivät eniten rahaa vierailua kohden, noin 600 euroa. Hyvä esimerkki matkailun taloudellisesta merkityksestä ovat uudenvuoden lomaa viettävät venäläiset matkailijat, joita arvioidaan vierailleen Helsingissä viime vuodenvaihteen ja loppiaisen välillä yli Heidän käyttämänsä rahamäärä oli arviolta 44 miljoonaa euroa. Kansainvälisistä risteilymatkailijoista on tullut viime vuosina tärkeä matkailijaryhmä. Vuonna 2012 Helsingissä vieraili risteilymatkustajaa ja aluskäyntejä oli 265. Risteilyvieraat käyttivät rahaa Helsingissä noin 24 miljoonaa euroa. Helsingin ja koko metropolialueen kilpailukykyä risteilyalusten vierailukohteena heikentävät korkeat väylämaksut. Helsinki on jo menettänyt alus- ja vaihtosatamakäyntejä Tallinnalle. Väylämaksujen poisto tai ainakin kohtuullistaminen lisäisi asiantuntija-arvioiden mukaan merkittävästi risteilymatkailijoiden määrää ja tätä kautta matkailutuloa ja työpaikkoja alueella.

8 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 7 Kuva: Risteilymatkustajien määrä Itämeren suurimmissa vierailusatamissa Matkailutoimiala on kasvanut voimakkaasti pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudulla sijaitsi matkailullista yritystoimipaikkaa, mikä kattaa 9 % seudun kaikista toimipaikoista. Samana vuonna matkailutoimialan liikevaihto ylsi pääkaupunkiseudulla 6,9 mrd euroon, mikä oli 49 % koko Suomen matkailuyritysten liikevaihdosta. Tätä selittää etenkin pääkaupunkiseudulla sijaitseva Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta. Matkailuklusterin liikevaihto kasvoi noin 4 % vuoteen 2009 verrattuna. Matkailuala työllisti seudulla noin henkilöä, mikä on noin 33 % koko Suomen matkailuklusterin työpaikoista. Pääkaupunkiseudun kaikista työpaikoista yli 8 % oli matkailualalla.

9 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 8 3. Logistiikka ja älykkäät liikennepalvelut kasvumahdollisuutena Tavoite Tavoitteena on edistää metropolialueen kilpailukykystrategian saavutettavuus ja sujuvuus - painopisteen mukaisesti ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vaivatonta siirtymistä paikasta toiseen, mikä on yrityksille tärkeä kilpailutekijä ja toimivan kaupunkiseudun edellytys. Tavoitteena on myös vahvistaa yhdessä valtion ja seudun logistiikan alan toimijoiden ja osaajien kanssa Suomen logistista asemaa. Helsinki-Vantaan lentoasema, satamat, nopea raideyhteys Pietariin ja tehokkaat yhteydet Tallinnan kautta Eurooppaan ovat seudun kansainvälisiä kilpailutekijöitä. Seutu on merkittävä logistiikan keskus osana kansallisesti strategisesti tärkeää Pohjoinen kasvukäytävä hanketta (E18). Venäjän markkinoilla ja matkailulla on merkittävä vaikutus myös seudun logistiikkaan. Tärkeänä tavoitteena on lisäksi tiivistää alan osaajien kumppanuuksia ja edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja uusien innovaatioiden käyttöönottoa, uuden liiketoiminnan syntymistä sekä kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja. Toimenpiteet Metropolialueen kunnat esittävät seuraavia toimenpiteitä: Kehitetään valtion, seudun kuntien, logistiikka-alan toimijoiden ja yritysten kanssa yhdessä älykkäitä palveluita ja sovelluksia mm. avointa dataa, paikkatietoja ja muita tietovarantoja soveltaen. Luodaan seudulle avoin kehittämisalusta, jossa tarjotaan yrityksille mahdollisuus uusien älypalveluiden kehittämiseen ja soveltamiseen. Luodaan edellytykset ja mahdollisuus pilotointiin kehittämällä esimerkiksi älykkään logistiikan kuljetusketjua yritysten palvelujen hankinnoissa. Valtio osallistuu kehittämisalustan ja siihen liittyvien älykkään logistiikan pilottihankkeiden toteuttamiseen. Kootaan hajallaan olevat logistiikka-alan osaajat ja toimijat yhteen, jolloin eri osapuolten yhteistyö ja vuorovaikutus lisääntyvät esimerkiksi markkinoinnissa, tutkimuksessa, koulutuksessa, asiantuntijapalveluissa, EU-hanketuessa ja edunvalvonnassa. Luotava kehittämisalusta on eri osapuolten hyödynnettävissä. Parannetaan koulutuksen ja osaamisen vastaavuutta uusiin logistiikan alan haasteisiin yhteistyössä valtion ja kuntien kesken. Tehostetaan alueen kuntien uusien ja vanhojen logistiikka-alueiden erikoistumista ja yhteistyötä, jolloin myös maankäytön suunnittelu tehostuu vastaten uusia logistiikan alan haasteita. Tunnistetaan saavutettavuuteen liittyvät maankäytölliset ja liikenteelliset ongelmat ja kehittämiskohteet sekä niiden korjaamiseksi vaadittavat toimenpiteet. Varmistetaan näkökohtien huomioon ottaminen meneillään olevassa HLJ-kierroksessa ja neljännessä vaihemaakuntakaavassa. Metropolialue toimii aktiivisesti Pohjoinen kasvukäytävä -hankkeessa seudun eri toimijoita yhdistävänä ja koordinoivana toimijana sekä hankkeiden toteuttajana ja kehittämis-, testaus- ja käyttöönottoympäristönä uusille tuotteille ja palveluille mm. älykkään logistiikan alalla. Seutu toimii aktiivisesti ja koordinoidusti edistäen muitakin käytävä- ja vyöhykehankkeita älykkään liikenteen ja logistiikan osalta.

10 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 9 Tulokset ja vaikuttavuus Toimenpiteiden tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa, innovaatioita ja maan parhaat osaajat saadaan tiiviiseen yhteistyöhön. Pohjoinen kasvukäytävähanke konkretisoituu seudulla toimenpiteiksi logistiikan ja älykkään liikenteen alalla. Toimenpiteillä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kestävän kehityksen periaatteita. Seudun kuntien maankäytöllinen yhteistyö tiivistyy. Yhteistyötahot Mahdollisia yhteistyötahoja ovat mm.: - metropolialueen kunnat - ministeriöt - Uudenmaan ELY-keskus - Uudenmaan liitto - Pohjoinen kasvukäytävä hanke (mukana useita eri toimijoita) - HSL, HSY - Seudun logistiikka-alan osaajat, kuten alan yhdistykset, yritykset ja muut toimijat (esim. LI- MOWA ry, logistiikka-alan yritysten ja logistiikkakeskusten yhdistysmuotoinen kehittämis- ja yhteistyöverkosto). - Logistiikka-alan tutkimuslaitokset ja koulutuslaitokset. Arvio toteuttamiseen tarvittavista resursseista Toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit täsmentyvät myöhemmin, mutta ovat arviolta noin 0,5 milj. euroa 1 milj.euroa. Miten ehdotus tukee eri ohjelmien ja strategioiden toteuttamista (Metropolialueen kilpailukykystrategia, INKA-ohjelma, EU:n rakennerahastot , asuinalueohjelma, Team Finland -strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi, ym.) Ehdotus tukee pääkaupunkiseudun INKA-ohjelman aiehakemuksen Älypalvelut -painopistealuetta. Se tukee ja konkretisoi myös metropolialueen kilpailukykystrategian saavutettavuus ja sujuvuus - painopistettä. Ehdotus tukee Etelä ja Länsi-Suomen alueellista suunnitelmaa rakennerahastokaudelle , erityisesti toimintalinjaa, joka koskee uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä. Ehdotus tukee myös EAKRn valtakunnallista teemaa alueiden älykkäiden erikoistumisen tukemisesta ja on lisäksi EU:n Itämeristrategian mukainen. Ehdotus tukee ja on osa kansainvälistä Pohjoinen kasvukäytävä -hanketta. Ehdotus tukee Uudenmaan liitossa käynnistyvää neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelua (logistiikka osa-alueena) sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä Helsingin seudun maankäytön suunnitelman valmistelua. Ehdotus tukee myös VN periaatepäätösluonnosta: Uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (Cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Ehdotus on LVM:n älykäs liikenne -strategiatyön tavoitteiden mukainen.

11 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 10 Ehdotuksen tausta ja perustelut Ehdotuksella edistetään sitä, että Suomi on älyliikenteen ja -tuotteiden käytössä tulevaisuudessa maailman kärki. Älykkään liikenteen palveluilla parannetaan liikenteen kokonaissujuvuutta ja solmukohtien toimivuutta ja siten lisätään asukkaiden hyvinvointia ja yritysten toimintamahdollisuuksia. Ehdotus mahdollistaa edelläkävijämarkkinoiden rakentamisen avoimessa datassa ja madaltaa julkisen ja yksityisen sektorin rajapintoja. Ehdotus luo uuden toiminta-alustan ja toimintamallin metropolialueelle älypalveluiden kehittämiseksi ja älyliikenteen sovellutusalueeksi. Osana Pohjoinen kasvukäytävä -hanketta edistetään kestävää kasvua ja hyvinvointia koko vaikutusalueella. E18-moottoritien varteen rakentuu älykäs kehitysvyöhyke siihen kytkeytyvine palveluineen ja liiketoimintoineen. Ehdotuksen toteuttaminen kehittää omalta osaltaan E18-kasvukäytävää kansainvälisesti tunnetuksi, vihreäksi, älykkääksi ja palvelevaksi käytäväksi.

12 Metropolialueen kasvusopimusehdotus Metropolialue media-, audiovisuaalisen ja pelialan keskittymänä Tavoite Tavoitteena on edistää metropolialueen kilpailukykystrategian linjausten mukaisesti kansainvälisen tason osaamista edustavan luovien alojen keskittymän syntyä metropolialueelle. Keskittymän toiminta perustuu media- ja AV-alan avautuvaan palveluinfrastruktuuriin sekä alan huippuosaamiseen. Osana tavoitteeseen pääsyä edistetään media- ja AV-alan tuotannon ja tuotantopalvelumarkkinoiden uudelleen organisoitumista muun muassa tiiviimpien kumppanuuksien ja yhteistyöyritysten lisääntyneen roolin kautta. Toiminnan sydän on Yleisradion avautuva tuotanto, tilat ja palvelut. Keskittymän toimintaan kytkeytyy myös Aalto-yliopiston elokuva- ja media-alan koulutus ja tutkimus, sekä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen AV-/media-alan ja kulttuurituottajuuden koulutus. Toimintaan sisältyy lisäksi palvelumuotoilu- ja pelialan yritysten sekä julkisen sektorin kehitystoimintaa eri puolilla metropolialuetta. Toimenpiteet Metropolialueen kunnat esittävät, että valtio ja alueen kunnat kehittävät metropolialuetta media-, audiovisuaalisen ja pelialan keskittymänä seuraavin toimenpitein: Valtio osallistuu metropolialueen media-, AV- ja pelialan keskittymän luomiseen osana luovien alojen kehittämistyötään. Mahdollistetaan yhdessä pelialan kehitysympäristöjen synty ja edistetään alan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Toteutetaan yhdessä selvitys siitä, miten pelillisyydellä (esim. Serious Gaming ja Games for Health) voidaan lisätä myös julkisten palveluiden toimivuutta, tehokkuutta, laatua ja käyttäjäystävällisyyttä. Selvityksen pohjalta laaditaan toimenpidesuunnitelma ja haetaan toteutukselle rahoitus. Edistetään osaavan työvoiman saantia media-, audiovisuaalisella ja pelialalla. Osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi tarvitaan uusia avauksia valmennuksessa ja koulutuksessa mukaan lukien sellaiset lyhytkestoiset ja joustavat koulutukset, joissa tavoitteena ei ole tutkintoon valmistuminen. Perustetaan metropolialueelle one-stop-shop, joka koordinoi av-, media- ja pelialan tuotantoprojekteja sekä toimijoita koskevat yhteydenotot alan sisältä, niin julkishallinnon tahoilta kuin kansainvälisestikin. Tulokset ja vaikuttavuus Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääntyminen media-, AV- ja pelialoilla. Kansainvälisesti merkittävän ja vetovoimaisen keskittymän kehittyminen metropolialueelle. Yhteistyötahot Metropolialueen kunnat, yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, YLE ja alan muut veturiyritykset, pk-yritykset, Favex, Neogames, pelialan järjestöt, TEM, LVM.

13 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 12 Arvio toteuttamiseen tarvittavista resursseista Arvio edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavasta rahoituksesta on 0,8-1 milj. euroa. Miten ehdotus tukee eri ohjelmien ja strategioiden toteuttamista ((Metropolialueen kilpailukykystrategia, INKA-ohjelma, EU:n rakennerahastot , asuinalueohjelma, Team Finland -strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi, ym.) Ehdotus tukee osaltaan metropolialueen INKA-ohjelmahakemuksen Luovuudella lisäarvoa ja liiketoimintaa -painopistettä sekä Etelä- ja Länsi-Suomen alueellista suunnitelmaa rakennerahastokaudelle (luonnos) erityisesti toimintalinjan 1 (Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen) osalta. Lisäksi ehdotus tukee metropolialueen kilpailukykystrategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamista (kokeilevuus ja sallivuus -painopiste). Ehdotuksen tausta ja perustelut Metropolialueelle keskittyy suuri osa Suomen luovien alojen resursseista ja osaamisesta. Alue on mm. media- ja audiovisuaalisen alan kansallisesti tärkein keskittymä. Viime aikoina myös esimerkiksi peliala on kehittynyt merkittäväksi kasvualaksi. Metropolialueen kilpailukykystrategiassa (Elinvoimainen Metropoli - tulevaisuuden tekijät 2025) ehdotetaan, että kunnat vahvistavat alueellaan sijaitsevan media- ja av-alan keskittymää ja edistävät sen tarjoamien mahdollisuuksien ja alan osaamisen hyödyntämistä liiketoiminnassa. Strategiassa esitetään myös, että kunnat mahdollistavat pelialan kehitysympäristöjen synnyt ja edistävät alan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. - Av-ala on mikroyritysvoittoinen toimiala joka on vahvasti Uudellemaalle keskittynyt Av-ala - siten kun se laajasti määritellen käsitetään 1 on poikkeuksellisen vahvasti Uudellemaalle keskittynyt toimiala. Alan toimipaikoista yli puolet sijaitsee Uudellamaalla näistä valtaosa Helsingissä. Toimialan yritysrakenne on mikroyritysvoittoinen ja tarvitaan toimintamalli yritysten yhteistyön vahvistamiseksi, jotta yritykset voisivat yhdessä päästä mukaan kansainvälisiin projekteihin. - Koulutuksen ja työvoimatarpeen kohtaanto alalla on huono Av-alan koulutus on vahvasti keskittynyt Uudellemaalle ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulle. Koulutuksen ja työvoimatarpeen kohtaanto on ollut jo vuosia heikko. Kansainvälistymiskehityksen tukeminen ja yritysten yhteistyön lisääminen voivat omalta osaltaan edesauttaa alan yritysten hyvinvointia ja työllisyyden parantamista. - Alalla on liittymäpinta julkiseen sektoriin sekä kerrannaisvaikutuksia muihin toimialoihin Av-alan tuotantoprojekteilla tulisi olla luonteva yhteys julkiseen sektoriin; erilaiset lupa- (kuvausluvat, kuvaustenaikaiset poikkeusjärjestelyt liikenteessä jne.) yms. käytännöt edellyttävät asiointia viranomaisten kanssa. Tämän sujuvoittaminen hyödyttää molempia osapuolia. Lisäksi av-alan tuotantojen tuoma näkyvyys alueelle on alueen kannalta aina myös matkailullinen ja markkinoinnillinen tekijä. Tämä on seikka, joka on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että alueet usein kilpailevat tuotannoista ja ovat valmiita tukemaan alueelle tulevia tuotantoja myös rahallisesti. Huomattavaa on myös, että av-alan tuotantojen työllisyysvaikutukset ulottuvat myös muille toimialoille, esim. matkailu- ja majoitusaloille. 1 Av-ala määritelmä: Audiovisuaalinen toimiala käsittää elokuva-, televisio- ja mainoselokuvatuotannon sekä digitaalisen peliteollisuuden ja näihin liittyvän tuotantopalvelun muodostaman ekosysteemin, jonka tuotteita ovat mm. pitkät elokuvat, lyhytelokuvat, tv-sarjat, mainokset, musiikkivideot, animaatiot, dokumentit ja digitaaliset pelit..

14 Metropolialueen kasvusopimusehdotus Teknologiateollisuuden pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Tavoite Tavoitteena on tukea pk-yritysten verkostoitumista ja yhteistoimintaa, jotta ne voivat yhdessä ottaa suuremman roolin ja vastuun osana veturiyritysten arvoketjuja. Arvoketjuilla tuetaan korkean jalostusarvon ratkaisujen syntymistä vientimarkkinoille. Isojen veturiyritysten hankinnat sekä valtion ja metropolialueen kuntien innovatiiviset hankinnat nähdään merkittävänä tekijänä ja ne tukevat pkyritysten osallistumista innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Tavoite on metropolialueen kilpailukykystrategian mukainen. Toimenpiteet Metropolialueen kunnat esittävät, että valtio ja alueen kunnat luovat edellytyksiä teknologiateollisuuden pk-yritysten kilpailukyvyn kehittymiseen seuraavin toimenpitein: Autetaan yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa ja tuetaan eri osaamisalueiden pk-yrityksiä yhteistyöverkostojen muodostamisessa. Hyödynnetään esimerkiksi ICT- ja muotoiluosaamista perinteisten teknologiateollisuuden pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Yksinkertaistetaan julkista yrityspalveluviidakkoa. Luodaan julkisten hankintojen esikaupallisen vaiheen avulla uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Tässä toimintatavassa yritykset voivat paremmin osallistua hankintojen valmisteluun ja innovatiivisten ratkaisujen tuottamisen jo ennen varsinaista hankintamenettelyä. Tuetaan pk-yrityksiä yhteistarjoomiin sekä julkisen sektorin että isojen veturiyritysten hankinnoissa. Kootaan yritysryhmiä mukaan kansallisiin kasvuyritys- ja kansainvälistymisohjelmiin, kuten TEKES:n Kasvuväylä ja Team Finlandin toiminta. Kaupunkien ja valtion yhteistyö perustuu jatkuvaan ja ennakoivaan uudistamiseen, joka vastaa käynnissä olevaan teollisuuden rakennemuutokseen sekä tarvittaessa reagoi myös toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin. Toimenpide edistää yhteistyötä ja voimavarojen koordinoitua käyttöä metropolialueen kuntien ja valtion kesken. Tulokset ja vaikuttavuus Toimenpiteiden tuloksena syntyy innovaatio- ja osaamiskeskittymiä ja yritysten verkostoja, jotka tuottavat ratkaisuja ja palveluita myös vientimarkkinoille. Liiketoiminnan kehittymisen seurauksena yritysten kilpailukyky on parantunut ja yritykset hakevat osaajia uusiin tehtäviin. Laajemmiksi osaamiskeskittymiksi muodostuneet ja markkinoidut yritysryhmät houkuttelevat myös kansainvälisiä investointeja metropolialueelle ja pääomasijoituksia yrityksiin. Syntyy uusi julkisten hankintojen esikaupallisen vaiheen toimintamalli, isojen veturiyritysten hankintoihin yhteistarjoomien toimintamalli sekä näiden myötä uutta pk-yritysten liiketoimintaa. Innovatiivisten julkisten ja yksityisen sektorin hankintojen avulla pk-yritykset saavat ratkaisuilleen demonstraatioalustan ja referenssejä, jotka auttavat niitä ratkaisujen myynnissä kansainvälisesti.

15 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 14 Yhteistyötahot Keskeisiä yhteistyötahoja tässä teemassa ovat elinkeinoelämän puolella osaamisintensiiviset pkyritykset, veturiyritykset, yritysten kattojärjestöt (erityisesti Teknologiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto ry), yrittäjäjärjestöt sekä kauppakamarit. Julkisen sektorin yhteistyötahoja ovat valtio (erityisesti TEM), kuntakonsernit, alueen teknologiakeskukset ja yrityspalveluorganisaatiot sekä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. Arvio toteuttamiseen tarvittavista resursseista Osaamiskeskittymien muodostamiseen ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen haetaan esimerkiksi EAKR-rahoitusta toimintalinjan 1 ( Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen, ) rahoitushauissa. Toteutuksessa hyödynnetään myös Yritys-Suomi palvelurakennetta, jolloin seudullisten yrityspalvelusopimusten osapuolet osallistuvat ja ovat sitoutuneet ohjelman toteutukseen. Miten ehdotus tukee eri ohjelmien ja strategioiden toteuttamista (INKA-ohjelma, asuinalueohjelma, EU:n rakennerahastot , Kitkaton Suomi - ICT toimenpideohjelma, Team Finland - strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi, ym.) Elinvoimainen metropoli -kilpailukykystrategiassa mainitaan toimenpide-ehdotuksena, että kunnat luovat ja toteuttavat yhdessä teknologiateollisuuden kanssa toimenpideohjelman, jolla alueella olevia ja alueelle sijoittuvia pk-yrityksiä rohkaistaan liiketoiminnan uudistamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Pekka Ala-Pietilän johtaman ICT2015-työryhmän raportissa 21 polkua kitkattomaan Suomeen yhtenä polkuna esitetään Törmäytys ja verkostohankkeet (17), joissa kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat toistensa osaamista. Julkisen sektorin ratkaisujen tuottamista ICT2015-työryhmän raportissa kuvataan polun Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) esikaupallisten pilottien mallissa. Edellä olevan lisäksi kunnat ja valtio sitoutuvat myös luomaan ratkaisuja polkuihin 3, 4, 6, 8 ja 11. Raportti sisältää keskeisenä myös näkemyksen yrityspalveluviidakon yksinkertaistamisesta. INKA-ohjelman esikaupalliset hankkeet ja innovatiiviset hankinnat antavat innovatiivisille pkyrityksille mahdollisuuden tulla mukaan uusiin arvoketjuihin riittävän aikaisessa vaiheessa ja ne saavat pilottien kautta, osana veturiyritysten arvoketjuja, kokemusta ja merkittävän kokoisia referenssejä vientimarkkinoita silmällä pitäen. EU:n rakennerahastoissa merkittävä strateginen paino on kestävässä kasvussa ja pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen nähdä keskeisenä tavoitteena. Esikaupallisiin hankkeisiin, innovatiivisiin hankintoihin, osaamisen kehittämiseen, uusien toimintamallien kehittämiseen ja harjoitteluun pilottien kautta ym. on mahdollista saada merkittävää rahoitusta mm. EU:n rakennerahastoista ja Tekesistä. Team Finland on merkittävässä roolissa uusien ratkaisujen vientikelpoisuuden arvioinnissa sekä uusien ratkaisujen ja vientituotteiden osalta oven avaajana kansainvälisille markkinoille. Metropolialue muodostaa merkittävän kokoisen erilaisten osaamisten törmäyttämisympäristön, jossa yritykset, yliopistot ja julkiset toimijat tekevät esimerkillistä ja vaikuttavaa yhteistyötä. Tämä kiinnostaa myös ulkomaisia toimijoita liittymään mukaan. Teema liittyy voimakkaasti myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan mm. kasvuyrittäjyyden edistämiseksi kehitetään pk-yritysten liiketoimintaosaamista.

16 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 15 Ehdotuksen tausta ja perustelut Teknologiateollisuus edustaa metropolialueen viennistä noin 74 %:n osuutta ja se on alueen merkittävä työllistäjä. Suomen vientitoiminta on kanavoitunut pääosin muutaman viennin veturina toimivan globaalin yrityksen kautta. Globaali rakennemuutos on vienyt osan tuotantoa ja siihen liittyvää alihankintaa edullisen kustannustason maihin, lähelle suuria markkinoita. Jatkossa kasvu ja työllistäminen kotimaassa ovat entistä enemmän pk-yritysten varassa. Kasvua ei voida rakentaa rajallisen kokoisten kotimaan markkinoiden varaan, vaan kasvu edellyttää pk-yrityksiltä kykyä löytää paikkansa kansainvälisissä arvoketjuissa ja kykyä tarjota vientikelpoisia tuotteita ja palveluja.

17 Metropolialueen kasvusopimusehdotus Ilmastoviisas metropoli hiilineutraalit alueet ja ruokahuolto Tavoite Ehdotuksella tuetaan metropolialueen kilpailukykystrategian hyvinvointiin ja kestävyyteen liittyvien tavoitteiden toteuttamista. Ehdotus sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään kohti hiilineutraalin metropolialueen tavoitetta. Tarkoituksena on toteuttaa hankekokonaisuus, jossa valitaan ja luodaan kehitysympäristöjä, joissa on mahdollista testata erilaisia energiatehokkuutta lisääviä ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimia sekä niiden yhteyttä toisiinsa. Kehitysympäristöt voivat olla esimerkiksi aluerakentamiskohteita, olemassa olevia asuin- tai työpaikka-alueita, rakennuksia sekä julkisen tai yksityisen palvelutuotannon kohteita. Kehitysympäristöissä tilaajat ja toteuttajat kehittävät ja ottavat käyttöön uusia energia- ja ruokaratkaisuja, joiden kautta luodaan mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Hankekokonaisuudessa on tavoitteena myös edistää erilaisten olemassa olevien tai kehitysvaiheessa olevien päästöjä vähentävien toimintamallien ja kannusteiden kokeilua ja käyttöönottoa. Keskeisenä osa-alueena hankekokonaisuudessa on lisäksi vähentää syntyvää elintarvikejätettä sekä kuljetuksista aiheutuvia päästöjä kehitysympäristöissä ja koko elintarvikeketjussa. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön resurssitehokkuutta edistäviä toimintamalleja. Toimenpiteet Metropolialueen kunnat esittävät, että valtio ja alueen kunnat käynnistävät pilottihankekokonaisuuden Hiilineutraali Alue (HILA). HILA-hankekokonaisuudessa toteutetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: Valitaan metropolialueelta helposti rajautuvia kehitysympäristöjä, joilla voidaan toteuttaa pilottihankkeita. Toteutetaan erilaisia hankeosioita, joista tulevaisuuden hiilineutraalin metropolialueen kulmakivet muodostuvat. Tilaajat ja toteuttajat kehittävät, testaavat ja ottavat käyttöön uusia resurssitehokkaita ratkaisuja (energian säästö/energiatehokkuuden lisääminen, energiantuotanto, jätteiden hyötykäyttö, kysyntää vastaavat hankinnat, metropolialueen pk-yritysten ja tuottajien toimintakapasiteettia vastaavat hankinnat) ja sitä kautta edistävät uuden liiketoiminnan syntymistä ja olemassa olevien yritysten kasvua. Kokeillaan olemassa olevia ja kehitysvaiheessa olevia päästöjä vähentäviä toimintamalleja ja kannusteita. Kokeillaan esim. Kuntaliiton kehittämää Ilmastokumppanuus-mallia. Malli perustuu siihen, että valtio tukee taloudellisesti paikallisia säästöjä koskevia toimenpiteitä ostamalla kunnilta toimenpiteiden vaikutuksesta syntyneet päästövähennykset. Kehitetään pilottialueilla ilmastoviestintää, neuvontaa, energia- ja hankintakoulutusta, luodaan uusia energiapalveluja sekä rakennetaan elinkeinoelämän, tuottajien ja julkisen sektorin yhteistyöverkostoja. Kehitetään ja testataan kysyntälähtöisiä, jätteetöntä ruokahuoltoa ja ennakoivaa elintarvikeketjua koskevia ratkaisuja pilottialueilla sekä muissa kohteissa metropolialueella. Luodaan sopimusmalli, jolla kuntia kannustetaan ruokahuollon uusien ratkaisujen kehittämiseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Malli testataan ja viedään käytäntöön. Hankekokonaisuudessa lisätään yhteistyötä valtion, kaupunkien, yritysten ja alueellisten toimijoiden sekä asukkaiden kesken. Olemassa olevia verkostoja ja kumppanuuksia hyödynnetään hankekokonaisuuden toteutuksessa.

18 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 17 Tulokset ja vaikuttavuus Hiilineutraali Alue (HILA) -hankekokonaisuus tuottaa uusia resurssitehokkaita ratkaisuja, energiansäästöä ja päästövähennyksiä sekä uusia ratkaisuja ruokahuoltoon ja syntyvän jätteen hyödyntämiseen. Samalla syntyy kokonaan uutta liiketoimintaa, olemassa olevan yritystoiminnan kasvua sekä uusia työpaikkoja. Hankekokonaisuus tuottaa tietoa ja ratkaisuja, joita voidaan soveltaa muilla alueilla kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyötahot Helsingin seudun kuntakonsernit, TEM, Tekes, MTT, YM, HSY, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, HBSP, yliopistot, ammattikorkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kehittämiskeskukset, yritykset ym. Arvio toteuttamiseen tarvittavista resursseista Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi investointeihin, edellytysten luomiseen uudelle yritystoiminnalle ja innovaatioille, viestintään, neuvontaan ja koulutukseen sekä kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja koordinointiin. HILA-hankekokonaisuuden (energiatehokkuus, ruokahuolto, kuljetukset, julkiset hankinnat) toteuttamiseen tarvitaan arviolta euroa vuodessa kehitysympäristöissä toteutettavia pilottihankkeita varten. Miten ehdotus tukee eri ohjelmien ja strategioiden toteuttamista (Metropolialueen kilpailukykystrategia, INKA-ohjelma, EU:n rakennerahastot , asuinalueohjelma, Team Finland -strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi, ym.) HILA-hankekokonaisuus tukee metropolialueen kilpailukykystrategian tavoitteita (hyvinvointi ja kestävyys -painopiste). Hankekokonaisuus tukee osaltaan myös metropolialueen INKAohjelmahakemuksen Ilmastoviisas metropolialue ja Älypalvelut -painopisteitä. Lisäksi ehdotus tukee Etelä- ja Länsi-Suomen alueellista suunnitelmaa rakennerahastokaudelle (luonnos) erityisesti toimintalinjan 3 (Vähähiilisen talouden edistäminen) osalta. Ehdotuksella on myös yhteys esimerkiksi Tekesin painopisteisteisiin sekä käynnissä ja valmisteilla oleviin ohjelmiin. Ehdotus on myös EU:n visio 2050 ja komission Resurssitehokas Eurooppa -lippulaivahankkeen mukainen. Ehdotuksen tausta ja perustelut Tulevaisuuden ilmastokysymykset ratkaistaan kaupungeissa ja metropolialueen tulee olla tässä suunnannäyttäjänä. Hiilineutraaliin yhteiskunnan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi on tärkeää panostaa uusien ratkaisujen kehittämiseen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa olevilla alueilla. Helsingin seudulle keskittyy merkittävä osuus väestönkasvusta ja uusista työpaikoista, uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamisesta sekä korjausrakentamisesta. Myös ruokahuollon kehittäminen ja sen jätemäärien vähentäminen ja hyötykäyttö sekä logistiikkaratkaisut on tärkeä osa hiilineutraaliin yhteiskuntaan pyrittäessä. Asumisen osuus metropolialueen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 40 prosenttia. Rakennusten lämmitys on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde, mutta myös ruualla on suuri merkitys. Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on lähes yhtä suuri kuin asumisen tai liikenteen. MTT:n tut-

19 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 18 kimusten mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät joka vuosi yli 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin asukasta kohden. Näin ollen ruokaketjun kokonaisvaltaisella kehittämisellä (kysyntää vastaavat hankinnat, ruuan ruoka-aineet, ruuan tuotanto, yritysten ja tuottajien yhteistarjoomat ja - kuljetukset, jätteen hyötykäyttö) on suuri vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään.

20 Metropolialueen kasvusopimusehdotus Metropolialueen ja valtion yhteistyön vahvistaminen invest in -toiminnassa Tavoite Ehdotuksen tavoitteena on ulkomaisten investointien ja niiden luomien työpaikkojen lukumäärän ja laadun kasvattaminen. Tavoitteeseen pyritään mm. vahvistamalla merkittävästi kansallisen ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä invest in -toiminnassa. Suomen invest in -työtä tekevien tahojen tehokas ja tuloksellinen yhteistyö sekä selkeä työnjako kansallisen (Finpro / Invest in Finland) ja alueellisten toimijoiden (esim. Greater Helsinki Promotion, Business Oulu, Tredea, Turun Seudun Kehittämiskeskus) välillä on oleellista kansallisten kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet Metropolialueen ja valtion yhteistyön vahvistaminen invest in -toiminnassa edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Määritellään alueellisten toimijoiden rooli Team Finland invest in -toiminnassa. Perustetaan kansallinen invest in -verkosto, johon kuuluvat kuutoskaupunkien invest in - toimijat sekä Finpro / Invest in Finland. Osana uuden kansallisen Team Finland invest in -verkoston toimintaa käynnistetään toimenpiteet, joilla Kehitetään Suomessa jo toimivien tuhansien ulkomaisomisteisten yritysten toimintamahdollisuuksia ja kasvatetaan niiden tekemiä investointeja. Luodaan ja ylläpidetään suhteita kansainvälisiin kasvupääomasijoittajiin ulkomaisten pääomasijoitusten ja niiden myötä huippuosaamisen saamiseksi kasvuyrityksiin ja muihin kasvuhalukkaisiin yrityksiin. Kehitetään Venäjään liittyviä invest in -toimintoja. Toiminnot kattavat sellaiset venäläiset yritykset, joille Suomi on potentiaalinen sijoittumispaikka ja lisäksi sellaiset ulkomaisomisteiset Venäjän markkinoista kiinnostuneet yritykset, jotka voivat palvella näitä markkinoita sijoittumalla Suomeen. Verkoston tehtävänä on kehittää edellä mainittuihin tavoitteisiin liittyviä avaintekijöitä, joita ovat mm. asiakkuuksien hoitaminen, hankkiminen ja hallinta, toimintaympäristöön vaikuttaminen, markkinointi ja viestintä, liiketoimintatieto, tavoitteenasettelu ja seuranta sekä kumppanuudet. Tulokset ja vaikuttavuus Yhteiset hankkeet kansallisen Team Finland -verkoston ja alueellisten toimijoiden kanssa. Tehostunut yhteistyö kansallisen ja alueellisten invest in -toimijoiden kesken. Merkittävä kasvu Suomeen / metropolialueelle ja Suomessa / metropolialueella toimiviin yrityksiin saaduissa investoinneissa. Venäjään liittyvän invest in -toiminnan konkreettinen aktivoituminen.

21 Metropolialueen kasvusopimusehdotus 20 Yhteistyötahot Metropolialueen kunnat, kuutoskaupungit, Greater Helsinki Promotion ja muut alueelliset invest in - toimijat, Finpro / Invest in Finland, TEM, yritykset. Arvio toteuttamiseen tarvittavista resursseista Ehdotuksen sisältämien toimenpiteiden määrätietoinen toteuttaminen edellyttää arviolta yhteensä noin euron vuosittaisen panostuksen, johon osallistuvat valtio ja alueelliset invest in -toimijat. Toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan noin henkilön työpanos. Miten ehdotus tukee eri ohjelmien ja strategioiden toteuttamista (Metropolialueen kilpailukykystrategia, INKA-ohjelma, EU:n rakennerahastot , asuinalueohjelma, Team Finland -strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi, ym.) Ehdotus on Team Finland -strategia ulkomaisten investointien edistämiseksi -esityksen mukainen. Ehdotus tukee horisontaalisesti metropolialueen kasvusopimus- ja INKA-ohjelman painopisteehdotuksia. Lisäksi ehdotus tukee metropolialueen kilpailukykystrategian toteuttamista. Ehdotuksen tausta ja perustelut Ehdotuksen taustalla on tarve liittää merkittävimmät kaupungit ja kaupunkiseudut tiiviimmin osaksi Team Finland -verkoston toimintaa ja edistää kansallisen ja alueellisten invest in -toimijoiden yhteistyötä. Ulkomaisten investointien merkitys Suomen taloudelle on hyvin tärkeä. Ne kasvattavat pääomakantaa, vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti uusien työpaikkojen syntyyn sekä tuottavuuden nousuun. Suomen saama osuus Eurooppaan tehdyistä ulkomaisista investoinneista on varsin pieni verrattuna menestykseemme useissa kansainvälisissä kilpailukykyä mittaavissa vertailuissa. Menestyminen kiristyvässä globaalissa kilpailussa ulkomaisista investoinneista edellyttää kansallisten ja seudullisten resurssien yhdistämistä ja näiden resurssien keskittämistä oikeanlaiseen ja koordinoituun toimintaan. Asiakkaan kannalta on oleellista, että hänelle esitellään paras mahdollinen tarjonta. Jo Suomessa toimivat tuhannet ulkomaisomisteiset yritykset ovat potentiaalinen lähde lisäinvestoinneille Suomessa ja siten kustannustehokas tapa kasvattaa ulkomaisten investointien ja niiden luomien työpaikkojen määrää. Vaikka ulkomaisen yrityksen ensimmäinen investointi Suomeen usein kohdistuu pääkaupunkiseudulle, lisäinvestointeja tehdään usein myös muualle maahan. Ulkomainen kasvupääoma ja sen myötä yrityksiin saatava asiantuntijuus ovat kasvun edellytyksiä suomalaisille kasvuyrityksille. Vuonna 2012 suomalaiset kasvuyritykset keräsivät 111 miljoonaa euroa kasvupääomaa, josta 57 % tuli kansainvälisiltä sijoittajilta. Suomen maantieteellinen, kulttuurinen ja historiallinen läheisyys Venäjän kanssa tekee Suomesta kiinnostavan investointikohteen venäläisille yrityksille samoin kuin Venäjän markkinoille suuntaaville ulkomaisille yrityksille. Tätä potentiaalia ei ole vielä systemaattisesti hyödynnetty.