KAKKORIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Karijoen kunta KAKKORIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / valmisteluvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21610

2 Kaavaselostus Susanna Paananen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Viranomaisyhteistyö NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoiteet Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemamaakunta ja maisemarakenne Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe... 18

3 Kaavaselostus Susanna Paananen 6.3 Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaava KAKKORIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Muinaisjäännökset Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Melumallinnus Matalien taajuuksien meluvaikutukset... 54

4 Kaavaselostus Susanna Paananen Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Vaikutukset lentoliikenteeseen Vaikutukset viestintäyhteyksiin Lentoestevalojen vaikutus KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavoihin Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Melumallinnus, V126 x 9 x HH145 (, ) Matalataajuinen melu, V126 x 9 x HH145 (, ) Varjostusmallinnus, N131 x 9 x HH145 (, ) Näkemäanalyysi, ZVI, N131 x 9 x HH145 (, ) Valokuvasovitteet ( OX2, 2014) Tiesuunnitelmat (Kymen Sipti ) Sähkönsiirron esisuunnitelmat (Empower, ) Luontoselvitys (Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2013) kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi Liito-orava Lepakot Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 (Ismo Nousiainen / Taikapolku 2013) Linnustoselvityksen täydennys ( Taikapolku/Ismo Nousiainen 2013) Kakkorin tuulivoimapuiston matalataajuinen melu (, ) Kakkorin tuulivoimapuiston maisemavaikutusten arviointi (Riitta Jakkola, 2013) Kakkorin tuulivoimala-alueen tarkastus 2013, (Pentti Risla, maakuntaarkeologi/pohjanmaan museo)

5 Kaavaselostus Susanna Paananen Kaavaselostuksen liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tarkistettu Yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta Viranomaisneuvottelun muistio Melumallinnus, V126 x 9 x HH145 Matalataajuisen melun mallinnus, V126 x 9 x HH145 Varjostusmallinus, 9 x N 131 x hh 145 Näkyvyysanalyysi ja valokuvasovitteet, 9 x N 131 x hh 145 Karijoen Kakkorin luontoselvitys,2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys, 2013 Linnustoselvityksen täydennys, 2013 Kakkorin tuulivoimala-alueen arkeologinen inventointi

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (68) KAKKORIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaava luonnos Suunnittelualue sijaitsee Karijoen kunnassa Luhtainmäen -Kakkorin alueella Puistokatu 2A, Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P21610 Vireilletulo: Karijoen kunta Kaavaluonnos nähtävillä: Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kunnanvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO OX2 suunnittelee tuulivoimapuistoa Karijoen kunnan Luhtainmäen-Kakkorin alueelle. Hankealueelle tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan enintään 9 tuulivoimalaa. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimalat sijoitetaan yksityisen maanomistajan omistamalle alueelle, jonka pinta-ala on noin 570 ha. OX2 huolehtii vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajan kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus on antanut päätöksen YVA-menettelystä (EPOELY/46/07.04/2013). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta Karijoen kunnassa olevaan Kakkorin tuulivoimapuistohankkeeseen. Huhtikuun 1. päivänä 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (68) oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaavassa määrätään, että osayleiskaavaa voidaan 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Karijoen kunnanvaltuusto. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa OX2. Karijoen kunta vastaa kaavan käsittelyistä sekä ohjaa kaavaprosessia. Kaavoituksen laadinnasta vastaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG:n työryhmä: Tuomo Järvinen Susanna Paananen projektipäällikkö, arkkitehti suunnittelija, Ins. amk 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessi Ajankohta Vireilletulokuulutus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Osayleiskaavan hyväksyminen 01-02/ / / / 2015 Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä. 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely on kuvattu kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan luonnosvaiheessa pidetään yleisötilaisuus.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (68) 3.1 Viranomaisyhteistyö 4 NYKYTILANNE Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen liiteaineistossa. Kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Suunnittelualue on normaalissa maa- ja metsätalouskäytössä. Luovankyläntieltä on yh-teys Sivintiehen, joka kulkee suunnittelualueen halki. Maastoltaan hankealue muodostuu pienistä taimikko- ja metsäkuvioista. Alueen metsät ovat talousmetsiä. Merkittävä osa metsäalueista on vastikään hakattua. Iso- Kakkorin rinteillä on joitakin avoimia kallioalueita. Voimaloiden eteläpuolella sijaitseva Iso-Kakkori on lähiympäristön korkein harjanne ja osa koillis-lounais-suunnassa kulkevien harjanteiden sarjaa. Harjanteen ympäristön maasto on verrattain tasaista, kuivatus-ojitettua talousmetsää. Tuulivoima-alueen lounaispuolella on laajat Karijokilaakson viljelyalueet ja koillispuolella Luovankylän viljelyalueet. Voimaloiden lähistöllä ei ole asutusta. 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Karijoen kunnassa Teuvan ja Kauhajoen rajoen läheisyydessä. Etäisyys Karijoen kunnan keskustaan on noin 8 km ja Teuvan Luovankylään noin 3 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 600hehtaaria. Lopullinen kaava-alue tarkentuu selvitysten perusteella.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (68) Asutus Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Suunnittelualueella ei sijaitse vakituista asutusta. Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat Luovankylän kyläalueella, suunnittelualueen koillispuolella sekä lounaispuolella sijiatseva Ylikylän asutus Maanomistus Tuulipuistoalue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja OX2 huolehtii tarvittavien vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajien kanssa. Noin 80 % hankkeen pinta-alasta on valmisteluvaiheessa vuokrattu Liikenne Kaavoitettavaa aluetta on mahdollista lähestyä seututien 687 suunnasta. Seututiellä 687 on molemmissa päissä sillat, jotka kuitenkin kestävät raskaiden kuljetusten painot. Kaavoitettaa aluetta on mahdollista lähestyä myös seututien 663 suunnasta. Alla olevissa kuvissa on esitetty maanteiden liikennemäärät suunnitellun tuulivoimapuiston lähialueella. Seututiellä 687 (Teuvantie) keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 317 ajoneuvoa. raskasta liikennettä samalla osuudella kulkee vuorokaudessa noin 19 ajoneuvoa. Yhdystiellä ( Luovankyläntie) keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 179 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen tietoja kohteeseen ei ole saatavissa.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (68) Kuva 2. Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuiston läheisyydessä. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVL (yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi). Liikennevirasto Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoiteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (68) Maakuntakaava Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualueen vieressä sijaitsee kaksi pohjavesialuetta: Kärmesharjun pohjavesialue ( ) : vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Iso-Kakkorin pohjavesialue ( ): vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Suunnittelualueen halki kulkee ohjeellisena merkitty ulkoilureitti pohjoiseteläsuunnassa. Reitti on käytössä oleva Parra - Peurajärven ulkoilureitti. Alueen itäpuolella kulkee ohjeellinen moottorikelkkareitti. Kaavoitettava alue kuuluu osittain turvetuotantovyöhykkeeseen ( tt-3). Kuva 3 Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon hankealue on rajattu punaisella.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (68) Suunnittelualue kuuluu Peninluoman valuma-alueeseen (Tunnus: ) ja Karijoen keskiosan valuma-alueeseen (Tunnus: ) Kaavoitettava alue kuuluu matkailun vetovoima-alueeseen (mv) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeään alueeseen.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (68) Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa täydennetään parhaillaan vaihemaakuntakaavoilla. Maakuntakaavan uudistamisen teemoina laajasti ottaen ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttö-ratkaisujen osalta. Vaihemaakuntakaava I koskee tuulivoimaa. Kaava on valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnoksessa ei ole osoitettu aluevarauksia nyt laadittavalle Kakkorin tuulivoima-puiston osayleiskaavan alueelle. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimalle soveltuvat alueet. Kuva 4 Vaihemaakuntakaava I, tuulivoima. Ote kaavaluonnoksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa sinisellä aluerajauksella. Vaihemaakuntakaava II on vireillä. Vaihemaakuntakaava II koskee kauppaa, liiken-nettä ja maisema-alueita. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtä-vänä. Valmisteilla oleva kaava muuttaa voimaan tullessaan tällä hetkellä lainvoimaisen maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä keskustoimintojen alueilta siltä

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (68) osin, että vä-hittäiskaupan mitoitusluvut huomioidaan uudessa kaavassa keskustamerkintöjen suun-nittelumääräyksissä. Niin ikään tämä kaava kumoaa nyt lainvoimaisen maakuntakaavan liikenneinfrastruktuuriin liittyvät vanhentuneet merkinnät. Maisema-alueiden osalta ku-moutuvat maakuntakaavan aikaisemmat merkinnät maiseman vaalimisen kannalta tär-keistä alueista. Vaihekaava III on vireillä ja koskee turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa. Kaavasta on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Yleis- ja asemakaavat 4.3 Luonnonolot Kaavoitettavalla alueella tai sen läheisyydessä ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Kakkorin tuulivoimapuistoalueen luontoselvityksen on laatinut Ympäristökonsultointi Jynx Oy. Maastotyöt tehtiin keväällä ja kesällä Tuulivoimahankealueelta selvitettiin ensisijaisesti: - Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit - Metsälain 10 nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt - Vesilain 2 luvun 11 :n mukaiset luontotyypit ja 3 luvun 2 :n luvanvaraiset purot - Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät - Lepakot - Mahdolliset liito-oravat Tämän lisäksi kohteella tarkasteltiin mahdollisia uhanalaisia luontotyyppejä (Suomen ympäristökeskuksen kaksiosainen raportti, Raunio ym. 2008). Kakkorin tuulivoimapuiston linnustoselvityksen on laatinut Taikapolku / Ismo Nousiainen. Maastotyöt tehtiin vuonna Kartoitustyössä selvitettiin alueen merkitystä kevään muuttolinnuille. Erityisen huomion kohteena olivat isot linnut (hanhet, joutsenet, kurjet, kotkat ja muut isot petolinnut), jotka ovat tuulivoiman suhteen kriittisimpiä lajeja. Seurannalla pyrittiin määrittämään tuulivoimalle suunniteltujen alueiden läpi muuttavia lajeja ja lintujen määriä sekä alueiden merkitystä muutolle ympäröiviin alueisiin verrattuna. Suunnittelualueen pesimälinnusto selvityksessä päähuomio kohdistettiin erityisesti uhanalaiseen (Rassi ym. 2010), erityisesti suojeltuun (Lintudirektiivi, Council Directive 79/409/ETY, liitteen I pesimälajit) tai muuten vaateliaaseen pesimälajistoon (esim. Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011). Metson soidinpaikkojen kartoitus aloitettiin lumijälkien etsimisellä huhtikuun puolivälissä, kun soidinpaikkojen varmistukset ajoittuivat toukokuun alkuun. Varsinaisen pesimälinnuston kartoitus painottui toukokuun lopun ja kesäkuun alun väliseen aikaan, mutta viimeiset havainnot pesimälinnustosta tehtiin kesäkuun lopulla. Pesimälinnuston kartoituksen yhteydessä selvitettiin liito-oravan esiintymistä alueella.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (68) Pinta- ja pohjavedet Vesistöjä alueella ei ole, ei järviä eikä pienvesiä, kuten lampia tai luonnontilaisia lähteitä. Alueella on kuitenkin aikoinaan varmaankin ollut avolähteitä, mutta koska laaja osa suunnittelualueen itäpuoliskosta kuuluu nykyään pohjavedenottoalueeseen, on lähteitä sittemmin varustettu renkailla ja kansilla. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee Kärmesharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sekä Iso-Kakkorin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Natura- ja suojelualueet Lutakkonevan Natura 2000-alue (FI , SCI-alue) sijaitsee lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Aluen on perustettu luontotyyppien suojelemiseksi (Keidassuot 90 %, Boreaaliset luonnonmetsät 6 %). Kohteeseen kuluvat soidensuojelun perusohjelman alueet Lutakkoneva ja Tarkankeidas. Alueella esiintyy Luontodirektiivin liitteen II ja IV (a) laji liito-orava sekä Lintudirektiivin liitteen I linnut palokärki, kuikka, kurki, kapustarinta ja liro (eivät suojeluperusteena). Kaava-alueen läheltä alkaa Suupohjan metsä-finiba-alue, jonka valintaperusteena ovat olleet vahvat pesimäkannat laajoja metsäalueitavaativien lajien metson, pohjantikan ja kuukkelin osalta. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse muita suojelualueita Kasvillisuus ja luontotyypit Kohde sijaitsee kokonaan metsäisellä alueella, peltoja ei suunnittelualueelle osu. Kohteen metsiköt ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä ja hakkuualat, eri ikäiset taimikko- ja kasvatusmetsävaiheet ovat hallitseva näky alueella. Vanhaa metsää ei alueella tavattu. Maasto kohoaa suunnittelualueella kohti Kärmesharjun lakea. Alue on lakea myöten metsäpeitteinen, kuivaa mäntykangasta. Kärmesharjun rinteillä on useita tuoreita avohakkuualoja. Muu osa alueesta on pääsääntöisesti hakattu jo aiemmin ja kasvaa enimmäkseen nuorta, tiheää mäntytaimikkoa tai nuorta kasvatusmetsikköä. Varttuneempaa, helppokulkuisempaa eli harvempaa kasvatusmetsikköä tai lähes uudistuskypsää metsikköä alueella on hyvin vähän. Kärmesharjun alarinteillä ja varsinkin metsäautotien varrella sekä sen pohjoispuolella on hieman tuoreempia mänty-kuusimetsiköitä, joissa on myös lehtipuusekoitusta. Tien varsilla on myös paljon hakattua alaa. Suunnittelualueen turvemaat ovat järjestään tehokkaasti kuivatusojitettu. Vain pieniä rämelaikkuja löytyy ojikkojen ulkopuolelta Eläimistö Liito-orava: Kohteella käytiin 2.5. ja , mutta lajille sopivia elinympäristöjä ei löytynyt kuin kaksi, joista toinen isoja haapoja kasvava pieni kuvio keskellä aluetta ja toinen alue selvitysalueen etelärajalla kaava-alueen ulkopuolella, josta oli tiedossa vanha havainto liito-oravasta.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (68) Kohteella tarkistettiin myös aiemmin ilmoitetut liito-oravahavainnot. Suunnittelualueen etelälaidan tuntumassa on potentiaalinen liito-oravan elinpiiri. Kaavoitettavalta alueelta ei löytynyt liito-oravia. Lepakot: Kahden kartoitusyön ja maaston tarkastelun perusteella Kakkorin alueen merkitys lepakoiden ruokailu- ja levähdyspaikkojen suhteen on vähäinen. Kartoitusalueella tehtiin kesä- ja heinäkuun kartoitusöinä yhteensä kuusi lepakkohavaintoa. Kaikki havaitut lepakot olivat Suomessa yleisiä pohjanlepakoita (Eptesicus nilssonii). Kartoitusalueen ainoa metsässä eläville lepakoille, isoviiksisiipalle ja viiksisiipalle, soveltuva metsä sijaitsee kuvassakuva 5 Kartoitusalue, kartoitusreitti (oranssi viiva) sekä lepakkohavainnot (oranssit ympyrät). Ympyröiden ulkoreunan väri viittaa havaintoajankohtaan; tummanvihreä = kesäkuu, punainen = heinäkuu. Vaaleankeltaisella merkitty alue kattaa viiksisiipoille mahdollisesti soveltuvan metsän. Ympäristökonsultointi Jynx Oy, keltaisella rajatulla alueella, mutta täälläkään ei havaittu viiksisiippalajeja. Kartoitusalueelta puuttuvat vesistöt ja laajat vanhat sekametsät sekä vanhat asuinrakennukset, jotka soveltuisivat lepakoiden ruokailu- tai lisääntymisalueiksi tai päiväpiiloiksi. Alueella on runsaasti harventamatonta ja kuivaa talousmetsää sekä hakkuuaukeita, joista lepakot, yleislajina tunnettua pohjanlepakkoa lukuun ottamatta, harvoin löytävät sopivia ruokailualueita.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (68) Kuva 5 Kartoitusalue, kartoitusreitti (oranssi viiva) sekä lepakkohavainnot (oranssit ympyrät). Ympyröiden ulkoreunan väri viittaa havaintoajankohtaan; tummanvihreä = kesäkuu, punainen = heinäkuu. Vaaleankeltaisella merkitty alue kattaa viiksisiipoille mahdollisesti soveltuvan metsän. Ympäristökonsultointi Jynx Oy, Linnusto Muuttolinnusto: Karijoen Ylikylään muuttolintujen keväisenä johtolinjana voi toimia Karijoen viljelty jokilaakso Kristiinankaupungin Dagsmarkin suunnalta. Karijoen lounaispuolella lintujen liikettä voi ohjata Pyhävuoren-Susivuoren selänne, joka nousee Kakkorin tavoin selvästi ympäröivää maisemaa korkeammalle. Kakkorin alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Lintujen ja lintujen liikkeiden kannalta tärkeimmät lähikohteet ovat Ylikylän peltolakeus (lounaispuolella), Kakkorinnevan pellot (kaakkoispuolella) ja Suksenjärvi (pohjoispuolella). Ylikylän peltojen kautta kulkee lintujen muuttoreitti, mutta lepäileviä ja ruokailevia lintuja alueella ei nähdä kovin merkittäviä määriä. Kakkorinevan pellot ovat maininnan arvoinen lähinnä teerien soidinpaikkana. Suksenjärvi kerää ajoittain lepäileviä ja ruokailevia isoja lintuja, minkä lisäksi soistuneella järvellä on varsin monipuolinen pesimälinnusto.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (68) Selvästi ympäröivää maisemaa korkeammalle nouseva Iso-Kakkori ohjaa isojen lintujen muuttoa, eikä vuoren korkeimman kohdan ja sen jatkeena olevan selänteen poikki liiku isompaa muuttolintujen virtaa. Merkittävä osa kevään isojen vesilintujen muutosta kulkee Ylikylän peltoalueen kautta pohjoiseen, kun toinen reitti vie muuttoa Iso-Kakkorin itäpuolelle. Kakkorin rinteiden yllä muuttaa yksittäisiä petolintuja, mutta petolintujen vilkkaampi muuttoreitti sijoittuu Ylikylän peltoalueen länsipuolelle. Isojen lintujen syysmuutto jäi seuranta-alueella varsin vaatimattomaksi. Osittain havaintojen niukkuuteen saattoi vaikuttaa syksyn säät, joiden seurauksena muutto jakaantui pitkälle ajalle ilman teräviä muuttohuippuja. Alueen merkitys muuttaville linnuille oli havaintojen perusteella keväällä suurempi. Pesimälinnusto: Alueen pesimälinnusto edustaa varsin tyypillistä lajistoa suupohjalaiselle talousmetsäalueelle. Uhanalaisista pesimälajeja alueella tavattiin yksi vaarantunut (VU) ja kuusi silmälläpidettävää (NT) lajia. Alueellisesti uhanalaisia lajeja (au, Keskiboreaalinen vyöhyke, Pohjanmaa, 3a) alueella tavattiin kaksi. Euroopan unionin Lintudirektiivin ensimmäisen liitteen lajeja (dir) alueella on tavattu 12. Kaava-alueen luoteisreunalla on ollut kuukkelireviiri, laji on läheisen FINIBA- alueen valintaperusteena. Rengastustoimiston tiedoissa (4/2014, havainnot vuosilta , sääksi ) kaava-alueelta ei ollut tietoja pesivistä uhanalaisista tain silmalläpidettävistä petolinnuista ja lintudirektiivin liitteen I linnuista, mutta kaava-alueen ulkopuolella noin 700 m päässä lähimmästä voimalasta on tieto silmälläpidettävän petolinnun pesinnästä ja helmipöllön sekä varpushaukan tiedetään pesineen lähimmillään noin 0,5 km päässsä kaava-alueen reunasta Peränevan ympäristössä. Tuulihaukkoja pesii peltoalueiden läheisyydessä. Muut uhanalaisten, silmalläpidettävien ja lintudirektiinvin liitteen I lajien pesinnät ovat niin yli kilometsrin päässä kaava-alueesta. Merikotkan tai kalasääsken pesintöjä ei ole tiedossa lähialueilta Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: Ei merkintöjä Merkinnän peruste Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä kohteita. 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Karijoen kunnassa Teuvan ja Kauhajoen rajoen läheisyydessä. Etäisyys Karijoen kunnan keskustaan on noin 8 km ja Teuvan Luovankylään noin 3 km. Maastoltaan hankealue muodostuu pienistä taimikko- ja metsäkuvioista. Alueen metsät ovat talousmetsiä. Merkittävä osa metsäalueista on vastikään hakattua. Iso-Kakkorin rinteillä on joitakin avoimia kallioalueita. Voimaloiden eteläpuolella sijaitseva Iso-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (68) Kakkori on lähiympäristön korkein harjanne ja osa koillis-lounais-suunnassa kulkevien harjanteiden sarjaa. Harjanteen ympäristön maasto on verrattain tasaista, kuivatusojitettua talousmetsää. Tuulivoima-alueen lounaispuolella on laajat Karijokilaakson viljelyalueet ja koillispuolella Luovankylän viljelyalueet. Voimaloiden lähistöllä ei ole asutusta Maisemamaakunta ja maisemarakenne Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Karijoen kunta kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmin määriteltynä Etelä- Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seudun tunnusomaisin piirre on jokivarsien horisontaalinen lakeusmaisema, vaikkakin jokilaaksojen välisten selänteiden pinnanmuodot saattavat yllättää vaihtelevalla kumpareisuudellaan. Joet ovat tyypillisimpiä vesistöjä ja mihin liittyvä jokavuotinen ilmiö on runsas tulviminen. Järviä on vähän. Laaja peltoviljely on lähtenyt yleensä suon raivauksesta ja kytöviljelystä. Ensisijainen asutus sijoittuu nauhamaisesti jokivarsille ja jokilaakson loiville kumpareille, myöhäisempi asutus on hakeutunut laaksoa rajaavien metsäselänteiden reunaan. Alueella sijaitsevat maamme pohjoisimmat umpipihat. Perinteiset kaksifooninkiset rakennettiin erittäin horisontaalisen maiseman vastapainoksi. Peltolakeutta aiemmin elävöittäneestä latomerestä sekä väliaikaisasumuksista: jokisaunoista ja kytötuvista on enäärippeitä jäljellä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hyypänjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 20 km Hyypänjokilaakso on Kauhajoen eteläosassa sijaitseva, n. 20 km pitkä, kapea ja verrattain jyrkkärinteinen laakso, johon sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi määritelty, kaunis maaseudun kulttuurimaisema. Kauniin, avoimen peltomaiseman lisäksi voi Hyypässä ihailla mm. vanhoja pohjalaistalojen rakennusryhmiä. Vanhimmat rakennukset ovat pääasiassa luvulta ja 1900-luvun alusta Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY Tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät kohteet sijaitsevat noin 7 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuulivoimapuistosta. - Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot, etäisyys suunnittelualueeseen noin 11 km (Latva-Komsin rakennusryhmä, Kauppilan kylä, noin 14 km - Kristiinankaupunki, vanha ruutukaava-alue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 23 km - Karijoen kirkkoympäristö, etäisyys suunnittelualueeseen noin 7 km. - Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, etäisyys suunnittelualueeseen noin 15 km - Kaskisten ruutukaava-alueen puutaloasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 28 km

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (68) - Pohjanmaan teollisuuden kartanot, Benvik, etäisyys suunnittelualueeseen noin 27 km - Butsbackenin kyläasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 17 km - Carlsron huvila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 21 km. - Närpiön kirkko ja kirkkotallit, etäisyys suunnittelualueeseen noin 24 km Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Karijokilaakson kulttuurimaisema sijoittuu lähimmäksi suunniteltua tuulivoimapuistoa, noin 5 kilometrin etäisyydelle. - Kyrönjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 20 km - Ikkelän ja Ala-Mattilan taloryhmä, etäisyys suunnittelualueeseen noin 23 km - Vanhan kirkon rauniot Teuvan jokilaaksossa, etäisyys suunnittelualueeseen noin 13 km - Närpiön kulttuurimaisema, etäisyys suunittelualueeseen noin 23 km - Lapväärtin kirkko ympäristöineen, etäisyys kohteeseen noin 19 km - Karijokilaakson kulttuurimaisema, etäisyys kohteeseen noin 5 km etelään Muinaisjäännökset Kuva 6 Hankealueille ja lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä tunnetut muinaisjäännökset. Suunnittelualue osoitettu kuvassa sinsiellä aluerajauksella. Pohjanmaan museo on suorittanut tarkastuskäynnin kaavoitettavalla alueella Tarkastuksessa ei todettu uusia muinaismuistolain 295/63 rauhoittamia kohteita. Suunnittelualueella sijaitsee yksi tunnettu muinaisjäännöskohde, Kär-

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (68) mesharju (ID 17656). Kärmesharjun muinaisjäännös on pronssikautinen/ rautakautinen kiviröykkiö. Tuulivoimaloiden layout on muuttunut alkuperäisestä suunnitelmasta. Museovirasto on ilmottanut, että muuttunut layout-sijoittelu ei vaikuta tässä tapauksessa muinaisjäännösinventointiin. Lisäselvityksiä ei tarvita, koska alue on kierretty kattavasti alkuperäisellä tarkastuskäynnillä. 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEI- SIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Pettumäen Tuulivoima Oy:n 2,5 MW:n voimala sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä suunnittelualueen pohjoispuolella. Svalskullan tuulivoimapuisto sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen lounaispuolella. Svalskullan tuulivoimapuisto käsittää 5 kpl noin 3 MW:n tuulivoimalaa. Alla olevassa kuvassa on esitetty Kakkorin tuulivoimapuiston sijainti suhteessa tiedossa oleviin hankkeisiin (tilanne )

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (68) 5.2 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu seuraavat erillisselvitykset: Melumallinnus, V126 x 9 x HH145 (, ) Varjostusmallinnus, N131 x 9 x HH145 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Näkemäanalyysi, ZVI, N131 x 9 x HH145 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Matalataajuinen melu, V126 x 9 x HH145 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Valokuvasovitteet ( OX2, 2014) Tiesuunitelmat (Kymen Sipti ) Sähkönsiirron esisuunnitelmat (Empower, ) Luontoselvitys (Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2013) kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi Liito-orava Lepakot Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 (Ismo Nousiainen / Taikapolku 2013) Linnustoselvityksen täydennys ( Taikapolku/Ismo Nousiainen 2013) Kakkorin tuulivoimapuiston matalataajuinen melu (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Kakkorin tuulivoimapuiston maisemavaikutusten arviointi (Riitta Jakkola, 2013) Kakkorin tuulivoimala-alueen tarkastus 2013, (Pentti Risla, maakuntaarkeologi/pohjanmaan museo) Muut aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Maakuntaliitto, 2009 Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys. Etelä-Pohjanmaan liitto, 2012 Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen jatkoselvitys, pienet 1-9 tuulivoimalan tuulivoimapuistot Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma Etelä-Pohjanmaan liitto. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset. Ramboll, 2013

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (68) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe OX2 on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden välisetetäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luontoja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.3 Hyväksytty yleiskaava Täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Kakkorin tuulivoimapuisto muodostuu enintään 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20-45 kv maakaapeli) sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemasta. Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 70 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 140 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 211 metriä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (68) Kuva 7. Periaatekuva tuulivoimalasta. Tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus on noin 140 m ja lapa noin 70 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (68) 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjes-telmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle säh-köasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyy-pillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoite-taan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Jos kaapeleita sijoitetaan muualle kuin tien var-teen, tarvitaan rakennusaikana noin neljän metrin levyinen puustosta vapaa maasto-käytävä kaapelin asentamista varten. Tuulivoimalaitosten etäisyys suurjännitevoimajohtojen johtoalueen ulkoreunaan tulee olla 1,5 x voimalaitosten kokonaiskorkeus. Etäisyys on määritetty jotta voimalaitoksista ei aiheudu haittaa sähköverkon käyttövarmuudelle eikä kunnossapitotoiminnalle. Kakkorin tuulivoimapuisto kytketään joko Dagsmarkiiin rakennettavalle sähköasemalle tai EPV Alueverkko Oy:n sähkölinjaan suunnittelualuuen pohjoispuolella. Sähkönsiirtoon liittyvät suunnitelmat tarkentuvat prosessin edetessä.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (68) Kuva 8 Kakkorin tuulivoimapuiston alustava sähköverkon liityntäpiste. 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (68) Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Karijoen kunnanvaltuusto. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Karijoen kunnanhallitus on (KH ) päättänyt Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä OX2:n tehtyä osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Karijoen kunnalle. Osallistumis-ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana ( ) saatiin 8 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Lausunnot saatiin seuraavilta: Museovirasto, Trafi, Etelä-Pohjanmaanliitto, Teuvan kunta, Pohjanmaan museo, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Karijoen kunta: valvontalautakunta sekä Pääesikunta. Mielipiteet saatiin seuraavilta: Kalervo Uusitalo, Antti Nisula, Seppo Tienhaara, Pauli Kimpisalo, Antti Aalto, Mikko Savolainen, Kärmesharjun vesiosuuskunta. Lausuntojen perusteella osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään osallisten luettelon osalta. Osallisiin lisätään: Etelä-Pohjanmaan alueverkko, alueella toimivat luonnonsuojelun tai linnustonsuojelun parissa toimivat yhdistykset sekä tiekunnat. Laadittavat selvitykset (OAS, otsikko: 6) osiota tarkennetaan. Muutoin lausunnot on merkitty tiedoksi sekä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Mielipiteiden perusteella osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan täydennetään tiedot käytössä olevasta Parra - Peurajärven ulkoilureitistä myös suunnittelualueen nykytilan kuvaukseen (OAS, otsikko: 5.1). Nyt tiedot on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdassa 5.3. Muutoin mielipiteet on merkitty tiedoksi sekä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen jatkosuunnittelussa. 8.2 Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäväksi tammikuussa 2015.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (68) Kuva 9 Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos 8.3 Osayleiskaavaehdotus Osiota täydennetään prosessin edetessä. 8.4 Osayleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (68) 9 KAKKORIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 570 ha. Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen oh-jaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoi-malaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelu-määräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuuli-voimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enim-mäistehoa, mutta tuulivoimapuiston kokonaisnimelisteho on alle 30 MW ympäristövai-kutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueelle sallitaan myös maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Maa- ja metsätaloutta palevleva rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi konehallin tai varaston rakentamista alueelle. ENERGIAHUOLLON KOHDE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti. Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (68) Kakkorin tuulivoimapuisto kytketään joko Dagsmarkiiin rakennettavalle sähköasemalle liittyen Rajamäenkylän tuulivoimapuistohankkeeseen tai EPV Alueverkko Oy:n sähkölinjaan suunnittelualuuen pohjoispuolella. Sähkönsiirtoon liittyvät suunnitelmat tarkentuvat prosessin edetessä. 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI. Numero viittaa kaavaselostuksessa ja liiteaineistoissa käytettyyn tuulivoimaloiden numerointiin. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimain Pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tar-kemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (68) Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoi-malaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapelit jatielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakenta-mista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hy-väksyntä. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan ra-kennusluvan myöntämisen perusteena. 9.4 Muinaisjäännökset MUINAISMUISTOKOHDE. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinaismuistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. KUNNAN RAJA. NYKYINEN / KUNNOSTETTAVA TIEYHTEY OHJEELLINEN UUSI TIEYHTEYS

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (68) SÄHKÖLINJA 220 kv OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. OHJEELLINEN VOIMALINJAN YHTEYSTARVE. Merkinnällä on osoitettu 110 kv voimalinjan yhteystarve tuulivoimapuiston ja alueellisensähköaseman välillä. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuuli-voimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (68) 10.2 Vaikutusalue Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset voivat ulottua n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Karijoen kunnan puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää haja-asustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä, mutta toisaalta parantaa alueen käyttömahdollisuuksia parantuvan tieverkoston kautta. Kakkorin tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (68) Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kakkorin tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Kaavoitettavaa aluetta on mahdollista lähestyä seututien 687 suunnasta. Seututiellä 687 on molemmissa päissä sillat, jotka kuitenkin kestävät raskaiden kuljetusten painot. Kaavoitettaa aluetta on mahdollista lähestyä myös seututien 663 suunnasta. Alla olevissa kuvissa on esitetty maanteiden liikennemäärät suunnitellun tuulivoimapuiston lähialueella.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (68) Kuva 10 Kakkorin tuulivoimapuisto, yhdystieverkko (Kymen Sipti Consulting). Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Selite Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (68) Voimaloiden lukumäärä 9 9 Raskaan liikenteen kuljetusten määrä Erikoiskuljetusten määrä n 15 erikoiskuljetusta/voimala Kuva 11 Tuulivoimapuiston vaihtoehtojen rakentamisen tuottamat liikennemäärät rakennusaikan Vaihtoehdossa 1 parannettavia teitä on oletettu olevan 6 km ja vaihtoehdossa 2 parannettavia teitä on oletettu olevan 2 km. Nykyisten teiden tarkempi parannustarve määritetään rakennussuunnitteluvaiheessa. Kohde Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä Nostoalue, sorakuljetukset 500 Perustus, murske- ja sorakuljetukset 35 Perustus, teräskuljetukset 2 Perustus, betonikuljetukset 92 Rakennettava tie, 4,5 metriä leveä, sora 3,5 m3 / km Parannettava tie, nykyisellään 3,5 metriä leveä, sora 1,5 m3/ km Voimalakomponenttien erikoiskuljetukset 14 Muu liikenne 20 Yhteensä Kuva 12 Tuulivoimalan rakentamisen edellyttämät raskaan liikenteen kuljetukset sekä tieverkoston täydentämisen edellyttämät sorakuljetukset voimalaa kohden. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 15 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakennusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (68) huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu Kakkorin ja Perkiön tuulivoimapuistojen rakentamisen ajoittaminen samaan aikaan ei aiheuta merkittäviä yhteisvaikutuksia alueella, koska kuljetukset hankealueille suuntautuvat eri reittejä pitkin. Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Hankealueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (68) Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan liittyvät olennaisesti voimaloiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan yksittäisen kohteen läheisyydessä. Tuulivoimaloiden korkeuden vuoksi niiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Laitosten suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisema-elementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Myös ilmajohdon rakenteet ja sähköasemat muuttavat maisemaa. Voimajohtojen osalta maisemavaurioita aiheuttavat erityisesti suuret johtolinjat ja niiden maiseman reunavyöhykkeitä rikkovat leveät johtokadut. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimaloiden ja voimajohdon rakenteet hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä vaikutuksen kohteena olevat yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Ympäristöministeriön oppaassa (2006) on todettu tuulivoimaloiden näkymisestä seuraavaa: Yleistäen voidaan todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa kilometrin päähän. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivien roottorien lavoista heijastuvat pienet valonsäteet. Tämä niin sanottu vilkkumisefekti korostaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä. (Ympäristöministeriö 2006).

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (68) Kuva 13 Näkyvyysanalyysi luonnosvaiheessa, layout 9 x N131 HH145 Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Kakkorin tuulivoimapuiston osalta merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuvat noin 1 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseville avoimille alueille, kuten Ylikylän peltoalueille. Vaikka voimalat näkyvät selkeästi peltoaukeita sivuaville tai halkoville teille, eivät voimalat välttämättä hallitse yhtä voimakkaasti maisemakuvaa peltoalueiden reunoille tai niiden yhteyteen

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (68) sijoittuvissa pihapiireissä, koska pihapuusto tai metsänreuna muodostaa näkemäesteitä voimaloiden ja tarkastelupisteen välille. Voimaloiden ympäristössä on harvaa asutusta. Tiheämpää asutusta on Karijoentien varrella sekä Luovankylän alueella. Tuulivoimaloiden ympäristössä maasto on valtaosaltaan metsäistä. Niistä ei siten ole puiden muodostaman näköesteen vuoksi näkyvyyttä voimaloille. Karijokilaakson peltoaukeilta sekä ympärillä olevilta muilta peltoalueilta turbiinit sen sijaan näkyvät esteettä. Tuulivoimalat näkyvät laajojen peltoaukeiden kohdalla kyläteille ja asutukseen hyvin. Alueen asutus keskittyy suurelta osin peltoaukeiden yhteyteen, joten puuston antama näkösuoja asutukselle vaihtelee ja monin paikoin puuttuu. Pihapiirin puusto ja rakennusten perinteinen ryhmittely estävät kuitenkin paikoin näkymiä voimaloihin. Karijokilaakson kulttuurimaisema-alueelta katsottaessa voimaloiden oikealla puolella sijaitseva Iso-Kakkorinma ki tarjoaa jonkin verran vastapainoa tuulivoimaloiden mittasuhteille ja peittää osittain näkyvyyttä turbiineille. Avoin näkymä voimalaan tai useampaan voimalaan siten, että ne dominoivat maisemaa voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia. Osittain näkyvät voimalat ja pihapiirin puuston tai rakennusten piiloon jäävät voimalat aiheuttavat korkeintaan kohtalaisia maisemavaikutuksia alle 10 kilometrin etäisyydellä voimaloista. Yli kymmenen kilometrin etäisyydellä voimaloista vaikutukset vähenevät, koska silmä ei enää erota niin tarkkaan voimalan osia ja voimaloiden dominointi suhteessa ympäröivään maisemaan tasoittuu. Valokuvasovitteet on laadittu Nordex N131 x hh149,5voimalalla. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä. Seuraavilla sivuilla olevat valokuvasovitteet sekä edellä oleva näkyvyysanalyysi ovat myös kaavaselostuksen liiteaineistona.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (68) Kuva 14 Luonnosvaiheen havainnekuvan ottopaikka Kuva 15 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Luovankylä (todellinen tilanne)

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (68) Kuva 16 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Luovankylä (mustat voimalat havainnollistamisen vuoksi) Voimalat näkyvät Luovankylän peltoalueelle Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin 2,5 km. Osasta voimmaloista tornit näkyvät melkein kokonaan metsän reunan yläpuolella. Myös kauimmaisista voimaloista roottorin lavat ovat kokonaan havaittavissa metsän reunan yläpuolella. Alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan voimaloiden myötä. Maisemallinen vaikutus on kohtalainen. Kuva 17 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Ylikylä (todellinen tilanne)

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (68) Kuva 18 Tuulivoimapuiston havainnekuva, Ylikylä (mustat voimalat havainnollistamisen vuoksi) Voimalat näkyvät Ylikylän peltoalueelle. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on noin 4,5 km. Voimaloiden tornit näkyvät melkein kokonaan metsän reunan yläpuolella. Alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan voimaloiden myötä. Maisemallinen vaikutus on kuvatussa kohteessa merkittävä Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Karijoen kirkkoympäristö sijaitsee etäisyys suunnittelualueeseen noin 7 km. Näkyvyysanalyysin mukaan näköyhteyttä kirkkoympäristöön ei synny. Maisemallista haittavaikutusta ei ole. Kuva 19 Näkymäanalyysi, Karijoenkirkkoympäristö onmerkitty kuvaan sinisellä rajauksella. Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot, etäisyys suunnittelualueeseen: Latva- Komsin rakennusryhmä, kirkonkylä noin 11 km, Kauppilan kylä noin 14 km. Valtaosa voimaloista tai kaikki voimalat näkyvät lähes koko alueelle. Etäisyyttä alkaa olla sen verran paljon, että voimalat eivät enää hallitse alueen maisemakuvaa, vaan sulautuvat ympäristöönsä. Näkymiä voimaloille katkaisevat pihapuustot ja rakennukset. Maisemallinen vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Butsbackenin kyläasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 17 km, Närpiön kirkko ja kirkkotallit, etäisyys suunnittelualueeseen noin 24 km Carlsron huvila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 21 km. Kristiinankaupunki, vanha ruutukaavaalue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 23 km. Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema, etäisyys suunnittelualueeseen noin 15 km. Etäisyyden vuoksi voimalat eivät hallitse maisemakuvaa. Vaikka näköyhteys voimaloihin syntyi-

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (68) si, etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu erityistä maisemallista haittaa. Kaskisten ruutukaava-alueen puutaloasutus, etäisyys suunnittelualueeseen noin 28km. Pohjanmaan teollisuuden kartanot, Benvik, etäisyys suunnittelualueeseen noin 27 km. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys olisikin, etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu erityistä maisemallista haittaa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: Hyypänjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 20 km. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys olisikin, etäisyyttä on sen verran paljon, ettei voimaloista koidu maisemallista haittaa. Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet: Karijokilaakson kulttuurimaisema, etäisyys suunnittelualueeseen noin lähimmillään noin 5 km. Peltojen renametsät synnyttävät katvevaikutusta, joka osaltaan ehkäisee näkymiä voimaloihin. Myös rakennukset ja pihapuustot estävät näkymiä voimaloille. Avoimilla alueilla maisemavaikutus on kohtalainen. Etäisyyden kasvaessa voimalat sulautuvat maisemaan ja vaikutuksen merkittävyys vähenee. Teuvanjokilaakson-Tiukanjokilaakson kulttuurimaisemat, etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 10 km. Valtaosa voimaloista tai kaikki voimalat näkyvät osalle maisema-alueen länsiosaan. Peltojen renametsät synnyttävät katvevaikutusta, joka ehkäisee näkymiä voimaloihin. Myös rakennukset ja pihapuustot estävät näkymiä voimaloille. Avoimilla alueilla maisemavaikutus voi olla kohtalainen. Etäisyyden kasvaessa voimalat sulautuvat maisemaan ja vaikutuksen merkittävyys vähenee.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (68) Vanhan kirkon rauniot Teuvan jokilaaksossa, etäisyys suunnittelualueeseen noin 13 km. Valtaosa voimaloista tai kaikki voimalat näkyvät kohteeseen. Etäisyyttä alkaa olla sen verran paljon, että voimalat eivät enää hallitse alueen maisemakuvaa, vaan sulautuvat ympäristöönsä. Näkymiä voimaloille katkaisevat pihapuustot ja rakennukset. Maisemallinen vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Närpiön kulttuurimaisema, etäisyys suunittelualueeseen noin 24 km, Lapväärtin kirkko ympäristöineen, etäisyys kohteeseen noin 19 km. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys syntyisikin, vaikutukset jäisivät vähäisiksi etäisyydestä johtuen. Kyrönjokilaakso, etäisyys suunnittelualuseen noin 20 km ja Ikkelän ja Ala- Mattilan taloryhmä, etäisyys suunnittelualueeseen noin 23 km Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Mikäli näköyhteys syntyisikin, etäisyyttä on sen verran, ettei voimaloista koidu erityisiä haittavaikutuksia Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Tuulivoimaloissa on nykyään sallittua käyttää valoituusantureita, jotka mittaavat ilman kirkkautta ja valojen tehoa säädetään ilman kirkkauden mukaan. Näin valtaosan ajasta voidaan voimaloiden voimaloiden lentoestevalojen tehoa laskea merkittävästi. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää käyttämällä vilkkuvan valkoisen valon sijaan kiinteää punaista valoa.lentoestevalojen ratkaisuis-

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (68) ta päättää Trafi niiden säädösten perusteella, jotka ohjaavat lentoliikenteen turvallisuutta Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Pohjanmaan museo on suorittanut hankealueelle tarkastuskäynnin Tarkastuksessa ei todettu uusia muinaismuistolain 295/63 rauhoittamia kohteita. Kaavakarttaan on osoitettu Kärmesharjun kiinteä muinaisjäännös. Muinasjäännös ei sijaitse tv-1 alueella, joten kaavan toteuttaminen ei vaikuta haitallisesti kohteeseen Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli muuhun sähköntuotantoon verrattuna. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lä-hes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuulivoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/gwh (Holttinen 2004). Samaa laskenta-tapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO 2 - vähenemiä. Sähkönsiirtoa varten rakennettava ilmajohto ei aiheuta merkittävää vaikutusta ilmanlaadun tai ilmaston kannalta.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (68) 10.8 Vaikutukset luontoon Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Suunnittelualue on jokseenkin kokonaisuudessaan voimakkaassa metsätalouskäytössä, suot ovat pääsääntöisesti ojitettu ja alueen luontoarvot ovat korkean käsittelyasteen takia kaikin puolin vähäiset. Kohdealueelle pystytettävien tuulivoimaloiden paikalla on vain tavanomaista käsiteltyä ja eri puuntuotannon vaiheissa olevaa metsätalousmaata. Mitään lakikohteita tai arvokasta lajistoa ei havaittu. Kaava-alueen ulkopuolella etelälaidan tuntumassa on potentiaalinen liito-oravan elinpiiri, mutta tuulivoimalat ja parannettavat tiet sijoittuvat melko kauas tästä kohdasta eikä niillä ole suoraa haitallista vaikutusta lajille. Karijoen kunnassa sijaitseva Kakkorin Luntainmäen alue ei ole myöskään merkittävä ruokailu-, lisääntymis- tai levähdysalue lepakoille. Alueen metsätyypit eivät suurimmaksi osaksi ole suotuisia lepakoille, eikä alueella ole rakennuksia, jotka tarjoaisivat lepakoille päiväpiiloja tai hyviä saalistusmahdollisuuksia. Alueen itäisessä päässä ruokailleet pohjanlepakot saattavat käyttää lähistön rakennusten välikattoja päiväpiiloinaan. Selvityksen perusteella tuulivoiman rakentaminen alueelle ei aiheuta erityistä haittaa lepakoille. Nykyisen tiedon mukaan alue ei sijoitu vyöhykkeelle, jossa sijaitsee lepakoille tärkeä vaellusreitti Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaiku-tuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Kakkorin tuulivoimapuisto sijoittuu voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsä-lintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai laji-kohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamis-

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (68) vaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkit-tävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennä-köisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo olemassa olevia metsäautoteitä. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kau-kaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyy-teen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston koh-dalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuu-livoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Kakkorin tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 9-21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Isojen lintujen tärkeimmät muuttovirrat eivät kulje suunnittelualueen yli. Kakkorissa maaston muodot ohjaavat muuttavat linnut selänteen eri puolille, jolloin ne eivät ylitä suuressa määrin tuulivoimalle suunniteltua ydinaluetta. Useiden merikotkien havaittiin kuitenkin syysmuutonseurannassa ylittävän harjanteen ja jäävän kaartelemaan alueen ylle. Voimalat voivat aiheuttaa lisääntyneen törmäysriskin mikäli merikotkat eivät vältä voimala-aluetta. Alueen pesimälinnusto edustaa varsin tyypillistä lajistoa seudun talousmetsille. Kakkorissa maastosta erottuu Kärmesnevan pohjoispuolen kolohaavikko sekä luoteisosan rehevä kuusikko korpimaisine piirteineen, joissa on pesinyt mm. helmipöllö ja havaittu kuukkelireviiri (ulotuu todennäköisesti aluuen ulkopuolelle). Pesimälinnusta herkimpiä lajeja tuulivoiman rakentamisen suhteen ovat laajoja yhtenäisiä metsäalueita vaativat lajit. Alue on kuitenkin metsän rakneteeltaan jo hyvin pirstoutunut ja voimalapaikat eivät juurikaan muuta nykyistä rakennetta. Jonkin verran luoteisosassa olevaa varttuneempaa metsää joudutaan kaatamaan tielinjan kohdalta ja voimalpaikalta, osuus metsäluvioon on kuitenkin pieni ja nykyisen avohakkuun reunassa. Tärkein laajoja metsäalueita vaativiin lajeihin vaikuttava tekijä alueella on talousmetsien käsittelytapa.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (68) Kaava-alueen ulkopuolelta on tiedossa joitakin petolintujen pesimäreviirejä, joiden yksilöihin voi kohdistua lisääntynyttä törmäysriskiä. Pöllöt kuitenkin tyypillisesti likkuvat metsänrajan korkeudella ja alapuolella, jolloin törmäääminen lapoihin saalistuksen aikana on epätodennäköistä. Samoin kanahaukka saalistaa matalassa ja tuulihaukat sekä sinisuohaukat taas peltojen yllä tai avosuoalueilla. Tällöin niiden riski törmätä kaava-aluuen voimaloihin on pieni Vaikutukset muuhun eläimistöön Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elin-olosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennä-köisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Kaava-alueella ei esiinny liito-oravaa ja alueen ulkopuolella mahdollisesti olevalle reviirille voimalat eivät aiheuta kulkuestettä eivätkä aiheuta merkittävää elinympäristön heikkenemistä. Hankealueen lepakkotiheys on tehtyjen selvitysten perusteella hyvin alhainen, eikä tuu-livoimaloiden rakennuspaikoilla havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kohteita, eikä niille sijoitu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Tuulivoima-puiston rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan lepakoiden elinalueita, mutta suurin osa hankealueesta säilyy nykytilansa kaltaisena. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan voimakkaan metsätalouden muovaamilla alueilla tuulivoimapuistoilla on havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia lepakoihin verrattuna metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin. Simoon ja Tervolaan rakennettujen modernien tuulivoimapuistojen alueella on havaittu ruokailevia pohjanlepakoita, joiden käyttäytymiseen viereiset tuulivoimalat eivät näennäisesti ole vaikuttaneet. Tuulivoimalat aiheuttavat lepakoille riskin törmätä voimaloiden pyöriviin lapoihin. Tör-mäysriskin suuruuteen vaikuttavat mm. tuulivoimapuiston sijoituspaikan topografia ja kasvillisuus, ja törmäysriski vaihtelee myös lajeittain. Kakkorin hankealueella esiintyvien lepakoiden riski törmätä alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin arvioidaan hyvin pieneksi, koska lepakot saalistavat yleensä melko matalalla (< 30 metriä), minkä lisäksi alueen lepakkotiheys on selvitysten perusteella hyvin alhainen. Pohjanlepakoilla on havaittu paikoin, että syksyisin ne saattavat muuttaa käyttäytymistään ja siirtyä saalistamaan hyönteisiä jopa m korkeudelle. Tällöin niiden riski törmätä tuulivoimaloihin kasvaa, mutta ilmiön yleisyyttä ja esiintymistä Suomen olo-suhteissa on erittäin vaikea arvioida puutteellisen tiedon vuoksi. Kokonaisuudessaan Kakkorin tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lepakoiden elinympäristöihin ja säilyvyyteen hankealueella tai sen lähiympäristössä, eikä hanke todennäköisesti vaaranna lepakoiden esiintymistä laajemmallakaan alueella Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Pohjavesialueen kautta kulkevaa tietä ei käytetä tuulivoimalan huolto- tai rakentamisen aikaisena tienä. Voimaloiden etäisyys pohjavesialueelle on vähintään 200 m. Tämän seurauksena tuulivoimapuisto ei vaaranna pohjavesialueita.

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (68) Tuulivoimalan jalusta: Pohjavesialueella tuulivoimalan jalusta voidaan tehdä pohjavesipinnan yläpuolelle, osittain pohjavesipinnan alapuolelle tai kokonaan pohjavesipinnan alapuolelle. Jalustalle satava vesi liuottaa kalkkia betonista, jolloin sadeveden ph nousee. Koska sadeveden puskurikyky (kyky estää ph:n muutoksia) on erittäin pieni, varsinkin alkuvaiheessa vaikutus sadeveden ph-arvoon on suuri. Luontaisen pohjaveden puskurikyky sadeveteen verrattuna on huomattavasti suurempi, joten betonin pintaa pitkin valuva sadevesi ei vaikuta luontaisen pohjaveden ph-arvoon. Vastaavasti vaikutukset veden kovuuteen ja alkaliteettiin ovat merkityksettömät. Mikäli jalusta on pohjavedessä, betonista liukenee kalkkia sitä enemmän mitä enemmän pohjavedessä on hiilidioksidia. Ajan mittaan vaikutus vähenee ja vähitellen loppuu käytännöllisesti katsoen kokonaan. Betonin laadulla on merkitystä kalkin liukenemiseen betonista. Kuitenkin pahimmassakin tapauksessa vaikutus on vähäinen. Tärkeillä pohjavesialueilla käytettävien jalustojen betonin valmistuksessa ei varmuuden vuoksi saa käyttää lentotuhkaa sisältävää sementtiä. Masuunikuonaa sementissä voi olla, mikäli varmistetaan sen vähäinen raskasmetallipitoisuus. Betonin lisäaineiden tarkasta koostumuksesta on saatavissa varsin vähän tietoa. Tietoa löytyy lähinnä lisäaineiden pääkomponenteista. Pohjavesialueella käytettävässä betonissa ei saa olla myrkyllisiksi todettuja yhdisteitä. Rakenteiden valamisessa voidaan muotin irrottamisen helpottamiseksi käyttää muottiöljyä. Nykyään öljyt lienevät yleisesti biohajoavia. Mineraaliöljypohjaisia muottiöljyjä ei saa käyttää. Perustamistavalla (pohjaveden pinnan ylä- tai alapuolelle) ei ole mainittavaa merkitystä. Voimajohdot: Voimajohdolla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Vaikutukset pintavesiin: Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (68) 10.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille. Kakkorin suunnitellun tuulivoimapuiston alueen halkaisee pohjois-eteläsuunnassa maakuntakaavassa kaavassa osoitettu Sivi Kakkori-Peurajärvi Karijoen ohjeellinen ulkoilureitti. Reitti on pituudeltaan noin 12 kilometriä ja se kuuluu laajempaan Karijoen runkoreitistöön joka käsittää reittejä yhteensä noin 60 kilometrin verran. Ulkoilureittiä voidaan käyttää kesällä kävelyyn ja talvella hiihtoon.reitti sijoittuu paikoin voimakkaasti käsiteltyyn talousmetsämaastoon, paikoittain esiintyy kuitenkin myös hyvin säilyneitä eheitä metsäalueita. Reitti kulkee polku- ja tiepohjilla sekä piennarteillä ja on paikoittain vaikeakulkuinen. Ulkoilureitti sijoittuu noin kolmen kilometrin matkalla kaavoitettavalla alueella. Suunniteltuja voimaloita ei sijoitu suoraan reitin kohdalle. Kaavoitusalueen pohjoisosassa reitti sijoittuu voimaloiden 7 ja 9 väliin, keskiosassa voimaloiden 5 ja 6 ja eteläosassa voimaloiden 1,2 ja 3 väliin. Kaavoitusalueen keskiosassa reitin varrella sijaitsee Korppilaavu. Hankkeessa käytettävät yhdystiet kulkevat kahdessa kohdassa reitin yli, toinen on hankkeelle varta vasten rakennettava uusi tie. Vaikka hankealueelta raivataan puustoa yhteensä noin 1-2 % sekä voimalapaikkojen ja rakennettavien teiden kohdilta, ei toimenpiteet katkaise reittiä eikä aiheuta siihen suoria vaikutuksia. Rakentamisen aikaa yhdysteiden kuljetusliikenne aiheuttaa lyhytaikaista häiriötä, mutta tuulivoimaloiden käytönoton jälkeen hankkeen liikenne loppuu alueella lähestulkoon kokonaan. Näkyvyys voimaloihin on suuremmilta osin heikkoa sillä maasto on valtaosaltaan metsäistä. Reitillä koettava voimaloiden melu on suurimmillaan tuuliseen aikaan jolloin se on mallinnuksen mukaan enimmillään noin db luokkaa. Varjostusta estää metsän tiheys, eikä alueella ole sellaisia laajoja avonaisia alueita jossa se voidaan merkittävästi kokea. Voimaloiden turvallisuusriskit on käsitelty erikseen kappaleessa ja sen mukaan reitti ja jopa koko tuulivoimapuiston alue on turvallinen, jos reitiltä satutaan poikkeamaan maastoon.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (68) Turvallisuus Kaiken kaikkiaan voidaan todeta että merkittävimmät suorat vaikutukset virkistykseen aiheutuvat rakentamisen aikaisesta kuljetusliikenteestä ja voimaloista käytönaikana aiheutuvasta omaleimaisesta äänestä. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu tur-

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (68) vallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADAjärjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (68) Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Kakkorin tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Mallinnukseen ei ole lisätty 5 db sanktiota (Ympäristöhallinnon ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen), koska monella tuulivoimalamallilla, kuten mallinnuksessa käytetyllä voimalatyypillä, ei ole sellaisia erityispiirteitä, joiden perusteella sanktio olisi perusteltua osoittaa. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. melupäästön impulssimaisuus, kapeakaistaisuus/tonaalisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Mallinnukset Kakkorin tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Vestas V126 x 9 x hh145 voimalaa, jonka teho on 3,3 MW. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 107,5 db(a). Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Melun leviämismallinnuksen laskentatulokset on havainnollistettu niin sanottujen leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartat osoittavat melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta. Todellisuudessa melu ei ole yhtä aikaa maksimitasossa jokaisessa osassa tuulivoimapuistoa. Todellisessa tilanteessa melu on pienempää kaikissa muissa ilmansuunnissa, paitsi siellä mihin tuulee suoraan tuulivoimaloilta päin. Kuvassa on esitetty ero teoreettisen tuulimallinnuksen ja todellisen tilanteen välillä.

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (68) Kuva 20 Mallikuva teoreettisesta melumallinnuksesta (ylhäällä vasemmalla) ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimaloiden melun leviämisestä (alhaalla). Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db 3) 4)

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (68) Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa 45 db 40 db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet 40 db 35 db 1) muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpöti-lana 15 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (68) Kuva 21 Melumallinnus, 9 x V126 x hh145, 107,5 db (A)

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (68) Kuva 22 Melumallinnus, mallinnuskohteet A-H Laaditun melumallinnuksen mukaan Kakkorin tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Kakkorin tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db).ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvo (päivä 40 db, yö 35 db) ylittyy yöajalla mallinnetussa kohteessa A. Mallinettu yöajan meluarvo kohteessa on 36.8 db. Mallinnuskohteen A omistajat ovat hyväksyneet suunnitteluohjearvon ylittymisen. 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan kaksi vapaa-ajan rakennusta. Luonnosevaiheessa selvitettiin 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella sijaitsevien vapaa-ajan rakennuksiksi merkittyjen lupatiedot:

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (68) Kuva 23 Rakennusten käyttötarkoitustietoja melun vaikutusalueella Molempien tilojen rakennukset ovat niin vanhoja, ettei niihin ole tarvinnut hakea rakennuslupia. Tilan Kaura ( ) asuinrakennuksen käyttötila on 03 eli rakennusta käytetään vapaa-ajan asumiseen. Tilan Hautamäki ( ) asuinrakennuksen käyttötila on 09 eli rakennus on ränsistymisen vuoksi hylätty. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, rakennuslupavaiheessa voidaan tehdä tarkemmat melumallinnukset. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä Matalien taajuuksien meluvaikutukset Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja lasken-tatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemi-seksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Suurin laskettu äänitaso ulkona on noin 5 db ohjearvoa korkeampi taajuudella 100 Hz kohteissa A Lomarakennus (Kettukuja 267) ja B Asuinrakennus (Kettukuja 264). Suurin äänitaso sisällä oletusääneneristävyyden mukaan laskettuna on edellä mainituissa noin 8 db alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Vaikka ääneneristävyydessä on suuria eroja matalimmilla taajuuksilla, ohjearvon ylittyminen on hyvin epätodennäköistä. Muiden rakennusten luona tilanne on tätä parempi.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (68) Keskimääräiseen kuulokynnykseen verrattuna on ääni edellä mainituissa kuulokynnyksen tasoa ja muissa tarkastelluissa rakennuksissa kuulumattomissa, jos niiden ääneneristävyys on vähintään oletusarvon luokkaa.