KUNNALLISTALOUS Mallivastaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNALLISTALOUS Mallivastaukset"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Mallivastaukset 2011 Sukunimi... Etunimet. Henkilötunnus... Pisteet yht. KUNNALLISTALOUS Mallivastaukset 1

2 HALLINTOTIETEEN MAISTERIN VALINTAKOE 2011 KUNNALLISTALOUS, max 40 pistettä MALLIVASTAUKSET AINEISTO-OSIO max.19 pistettä Kysymykset: 1. Mitä tuottavuudella tarkoitetaan ja miksi sen mittaaminen on ongelmallista? Käytä apunasi aineistoa. (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s ): Perusmuodossaan tuottavuus määritellään tuotosten (suoritteiden) ja panosten (tuotannontekijöiden) suhteeksi. Tuottavuus = Tuotos Panos Tuottavuus on suhteellinen käsite: se edellyttää vertailuasetelmaa. Tuottavuus ei kerro onnistumisesta tarpeiden tyydytyksessä eli "ovatko tehdyt asiat olleet oikeita". Palveluja voidaan tuottaa tuottavasti, mutta ne voivat olla huonoja tai sopimattomia. Esimerkiksi sairaalassa saatetaan suorittaa leikkauksia muita sairaaloita tuottavammin, mutta leikkaukset epäonnistuvat useammin. Tämä liittyy myös tuottavuuden mittaamiseen. Voidaan pohtia sitä, saadaanko mittaamisella olennaista ja relevanttia tietoa kunnan palveluista. Tuottavuuden mittaaminen ei itsessään ole vaikeaa, kuten Santamäki-Vuori huomauttaa: Tuottavuuden mittaaminen on yksinkertaista, sehän on arvonlisäys per työpanos. Ongelmallista siitä kuitenkin tulee kuntataloudessa. Santamäki-Vuori toteaakin: Suuri pulma tässä tuottavuuskeskustelussa on se, että julkisella sektorilla ei ole markkinahintaa. Silloin emme voi määrittää sille arvonlisäystäkään samaan tapaan kuin muualla taloudessa. Tuottavuutta ei voi mitata kunta-alalla samoin kuin koko kansantaloudessa. Tuottavuuden lisäksi kunnan onnistumiseen palvelujen järjestämisessä kuuluu myös muita ulottuvuuksia. Pelkällä tuottavuudella ei sinänsä ole merkitystä kuntataloudessa, tärkeintä on kuntalaisten tyytyväisyys, palvelujen laatu sekä henkilöstön hyvinvointi. Tuottavuus ei kuitenkaan ole täysin epäolennaista, sillä Santamäki-Vuoren sanoin kuntalaisilla on kuitenkin oikeus odottaa julkiselta sektorilta kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta sisältäen myös vaatimuksen laadusta. Tuottavuuden mittaamisessa ongelmia liittyy mittareiden valintaan juuri kuntataloudessa. Esimerkiksi Kuusela toteaa: Tuottavuusmittarit eivät sellaisenaan mittaa riittävästi palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden muutosta. Myös Parjanne korostaa, etteivät mekaaniset mittarit kelpaa sellaisenaan, vaan on huomioitava myös kuntien toimintojen luonne: Mekaaniset mittarit väittävät kuntien tuottavuuden laskeneen, mutta tätä väittämää en niele. Jos ajatellaan 1970-lukua, vanhainkodeissa oli vielä hyväkuntoisia asukkaita. Nykyisin entistä pienempi joukko 2

3 hoitajia huolehtii varsin heikkokuntoisista vuodepotilaista. Suurin osa vanhuksista pärjää kotona erilaisin tukitoimin. Eikö tämä kerro sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkuudesta, jos vain vaativimmat potilaat ovat laitoshoidossa?. Tuottavuuden mittaamiseen vaikuttavat myös ulkopuoliset tekijät. Parjanne nostaa esille valtion merkityksen kuntien tuottavuusolosuhteissa. Parjanne toteaa: Valtio on asettanut kuntien harteille hoitotakuuta, päiväkotiryhmien minimikokoja, erilaisia laatusuosituksia, subjektiivisista oikeuksista puhumattakaan. Maksu- ja taksapolitiikassa kätemme ovat sidotut. Tämä tekee yhtälön raskaaksi. Parjanne muistuttaa myös kunta-alaa kohtaavista tulevaisuuden haasteista, jotka myös vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta: Kunta-ala on kasvuala, sillä palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä. Oman taakkansa tähän tuo kuntatalouden tila. Tuottavuuden mittaamiseen vaikuttaa myös se tosiasia, että tuottavuus on suhteellinen käsite. Pelkkä mittaustulos ei kerro tuottavuudesta, vaan sitä pitää verrata johonkin päätelmien tekemiseksi. 2. Tunnista ja esittele vaikuttavuuden ulottuvuudet. (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s ): Vaikuttavuuden käsitettä käytetään yleensä kolmessa päämerkityksessä. Ensiksi se määritellään tavoitteiden saavuttamisen asteena. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi poliittiset päättäjät ovat asettaneet konkreettiset tavoitteet jollekin toiminnalle. Oikeita asioita ovat silloin ne toimenpiteet, jotka ovat tavoitteiden suuntaisia. Toiseksi vaikuttavuus voidaan samaistaa vaikutukseen. Kolmanneksi vaikuttavuus saatetaan määritellä organisaation kyvyksi aikaansaada vaikutuksia. Määriteltiinpä vaikuttavuus miten tahansa, on siinä kysymys lopulta julkisyhteisön tuotoksen ja yhteiskunnan jäsenten tarpeiden välisestä suhteesta. Tätä suhdetta on kuvattu ja analysoitu monilla käsitteillä. Suoritteiden ja niiden aikaansaamien vaikutusten suhde Suoritteiden ja niiden aikaansaamien vaikutusten suhde on monitulkintainen. Palvelujen tarpeen kasvu ja palvelujen lisäys eivät välttämättä aina johda parempaan tilanteeseen. Tähän viitataan myös aineistossa. Tällaisia ovat erityisesti oikeuslaitos, palolaitos ja puolustusvoimat, joiden toiminta on yhteiskunnallisesti menestyksekkäintä silloin, kun tarvitaan vähän. Suoritteiden ja tarpeiden tyydytyksen välinen yhteys ei välttämättä ole positiivinen, vaan se saattaa olla myös negatiivinen. Kun vaikuttavuus määritellään kykynä aikaansaada vaikutuksia, vaikuttaa siihen yksittäisen palveluntuottajan kyky. Aineistossa tätä pohditaan sairaanhoitopiirien osalta; miksi toisten sairaanhoitopiirien kustannukset ovat suuremmat, vaikka vaikuttavuus on samalla tasolla. Kun vaikuttavuus taas samaistetaan vaikutukseen, se on erotus toimimisen ja toimimattomuuden välillä (engl. with or without the intervention). Esimerkiksi, miten lonkkavammaisen elämä muuttuu, jos hänelle laitetaan tekonivel verrattuna tilanteeseen, jossa sitä ei laiteta? Kunnan toimintojen vaikutukset ovat erilaisia. Vaikutus voi periaatteessa olla olemassa olevan tilan muuttamista, säilyttämistä tai estämistä. Koulutukseen, sairaanhoitoon tai teiden rakentamiseen panostaminen merkitsee muutosta. Koulussa vaikutus on oppimista, sairaanhoidossa terveemmäksi 3

4 tulemista ja teiden rakentamisessa hyviä teitä. Rokotus voi estää sairastumista, puolustuslaitos voi estää olemassa olollaan vieraat tunkeilijat ja poliisi rikokset. Kunnan toimenpiteillä eri toimialoilla saavutetut vaikutukset voivat olla monenlaisia. Näitä vaikuttavuuden näkökulmia ovat: Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Yksi näkökulma on erottaa välittömästi asiakkaaseen (kuntalaiseen) kohdistuvat vaikutukset ja laajemmat yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset. Esimerkiksi liikuntaelinleikkauksilla on luonnollisesti asiakasvaikutukset. Leikkauksen avulla asiakkaan henkilökohtainen elämä saattaa muuttua aivan ratkaisevasti. Tämä on asiakasvaikutusta. Liikuntaelinleikkauksella on usein myös laajempia vaikutuksia hoidetun henkilön lähipiirille ja veronmaksajille. Lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset. Palvelujen vaikutukset voivat olla kestoltaan ja voimakkuudeltaan erilaisia. Osa vaikutuksista on lyhytaikaisia ja välittömiä, osa taas pitkäaikaisia. Oppimisen vaikutukset ovat välittömiä, mutta kouluissa opitut tiedot ja taidot vaikuttavat läpi koko ihmisen elämän. Useat palvelut ovat tavallaan investointeja tulevaisuuteen, jolloin niiden elinkaari on pitkä. Julkisen sektorin päätöksenteossa ongelmallista onkin se, että palvelujen kustannukset syntyvät ensin ja hyödyt vasta myöhemmin. Budjettia laadittaessa on taipumusta keskustella kustannuksista ja leikata määrärahat mahdollisimman pieniksi. Samalla saattaa käydä niin, että leikataan iso joukko tulevien vuosien hyötyvaikutuksia. Toinen tapa on määritellä vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamisen asteena. Vaikuttavuus liitetäänkin usein tavoitteiden asettamiseen. Koulun tavoitteena voi olla se, että jatkokoulutuspaikan saa koulun päättäneistä 90 prosenttia tai ylioppilastutkinnosta selviydytään 99 prosenttisesti. Vaikuttavuutta on silloin se, saavutetaanko tavoite. 3. Mitä tuloksellisuudella tarkoitetaan? (2 pistettä) MALLIVASTAUS (s. 248): Tuloksellisuutta voidaan määritellä kahden kysymyksen avulla: 1) tehdäänkö asioita oikein ja 2) tehdäänkö oikeita asioita. Tuloksellisuus muodostuu taloudellisuudesta (kustannus/suoritteet), tuottavuudesta (tuotos/panos) ja vaikuttavuudesta. Aineistossa tuloksellisuus määritellään neljän ulottuvuuden avulla: palvelujen laatu, kuntalaisten tyytyväisyys, henkilöstön hyvinvointi ja kuinka paljon resursseja tarvitaan yhden suoritteen aikaansaamiseksi (=tuottavuus). 4. Mikä on talouden perusongelma ja miten se ilmenee aineistossa? (3 pistettä) MALLIVASTAUS (s. 246): Talouden perusongelma on niukkuus: tarpeita on aina enemmän kuin keinoja niiden tyydyttämiseen. Aineistossa tämä näkyy tuottavuus- ja tehokkuuspaineina, jolloin samoilla resursseilla tulisi saada enemmän aikaan, eli järjestää enemmän palveluja. Myös keskustelu resurssien riittämättömyydestä väestön ikääntyessä ja hoivapalvelujen tarpeen kasvaessa viittaa tähän niukkuuden ongelmaan. 4

5 ESSEEOSIO max.21 pistettä Kysymykset: 1. Esittele kunnan talousarvioprosessi. (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s ): Kuntataloudessa on omaksuttu käyttöön talousarviomalli, joka jakaantuu käyttötalous-, investointi-, rahoitus- ja tuloslaskelmaosiin. Käytännössä malli on tarkoittanut sitä, että huomio tulee kohdentaa siihen, mitä vastiketta verorahoille saadaan, mitä tuloksia toimintaan käytetyillä voimavaroilla saadaan aikaan. Käyttötalousosa ja investointiosa kertovat siitä, mihin tarkoituksiin kunta kohdentaa varojaan seuraavana vuonna ja koko suunnitelmakautena. Kyse on siitä, mitä kunnassa aiotaan tehdä reaalitaloudessa ja paljonko mihinkin tarkoitukseen osoitetaan varoja. Tuloslaskelmaosa sisältää rahaprosessia koskevat tiedot. Se osoittaa tulorahoituksen riittävyyden kunnan palvelutuotannon vuotuisiin menoihin. Rahoitusosa on kokonaistaloudellinen laskelma ja kertoo tulon lähteet. Kunnan talousarvio on rakennettu tulosohjauksen periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että hallinnonaloittain ja toimintayksiköittäin tulee etukäteen määritellä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja konkretisoida ne toimialoittain ja yksiköittäin. Valtuusto päättää talousarviokäsittelyn yhteydessä paitsi mainituista tavoitteista myös siitä, millä resursoinnilla ne saadaan aikaan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä (KuntaL 365/1995, 65 ). Asetettujen tavoitteiden tulisi olla sellaisia, että niihin voidaan vaikuttaa ja voidaan arvioida niiden toteutumista. Valtuuston on kuntalain mukaan hyväksyttävä kuluvan vuoden loppuun mennessä seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarvio tulee lain mukaan laatia siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tällä suunnitteluvelvoitteella on haluttu talouden linjauksiin pitkäjänteisyyttä ja talouden tasapainoa. Laissa on määritelty myös alijäämän kattamisvelvollisuus: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus) (KuntaL 365/1995, 65 ). Talousarvio laaditaan valtuuston hyväksymien strategioiden pohjalta. Osa strategioista on sitovia ja niiden hallinnonaloittaista toteutumista seurataan esimerkiksi neljännesvuosittain, kuten Espoon kaupungissa toimitaan. Strategioiden seurantaa varten on luotu kriteeristöt, jotta hallinnonalat tietävät, mitä asioita seurannassa painotetaan. Seurannasta saatua informaatiota käytetään toiminnan ohjaamiseen. Valtuusto käyttää niin talousarvioita kuin myös tarkastuslautakunnan laatimaa arviointikertomusta keskeisenä ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Ohjauksessa tarvittavaa informaatiota tuotetaan siten paitsi organisaation itsensä (neljännesvuosiraportit) myös ulkopuolisten (tarkastustoimen ulkoinen tarkastus) toimesta. 5

6 Talousarvion valmistelu on vaiheittaista ja se toteutetaan ennakolta sovittujen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti hallinnon eri tasoilla. Kunnanvaltuusto raamittaa, linjaa, valitsee, hyväksyy ja valvoo taloutta talousarvion avulla. Toisen tason muodostaa kunnanhallitus, joka ohjeistaa hallintokuntia, palveluja tuottavaa kolmatta tasoa, laatimaan yksikkökohtaiset talousarvioehdotuksensa. Kunnanhallituksen rinnalla toimivat keskusviraston asiantuntijat, jotka yhdessä hallituksen kanssa kokoavat ja tasapainottavat talousarvioesitystä niin, että se voidaan lähettää valtuuston käsiteltäväksi. Kunnanhallitus huolehtii myös valtuuston hyväksymän talousarvion toimeenpanosta ja seurannasta. Käytännön toteuttajat itse myös suunnittelevat, tekevät ehdotuksia, arvioivat ja kehittävät omaa toimintaansa. Hallintokuntien tekemät ratkaisut ohjaavat palvelujen laatua ja vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka tyytyväisiä kuntalaiset ovat verorahoilleen saamaansa vastineeseen. Talousarvion laadintaa, budjettiprosessia voidaan tarkastella myös ajallisesti siten, että katsotaan milloin ja millä tasolla asioita kulloinkin käsitellään. Nämä vaiheet ovat osin päällekkäisiä ja käytännöt vaihtelevat kunnittain suuresti, mutta prosessin kulkua on mahdollista jäsentää seuraavasti. 1) vaihe: Kunnanhallitus ohjeistaa eri hallinnonaloja. Näissä ohjeissa kuvataan strategiapainotuksia, talouden arvioitua kehitystä sekä mahdollisten palkkaratkaisujen ja muiden vastaavien päätösten vaikutuksia. Ohjeissa saatetaan neuvoa varautumaan myös tulevan kuntayhteistyön tuomiin muutoksiin. 2) vaihe: Hallinnonaloittaisten ehdotusten laadinta, jolloin kukin toimiala suunnittelee toimintansa linjaukset muutoksineen, menoineen ja tuloineen. Tämä vaihe toteutetaan useissa kunnissa alkukesällä. 3) vaihe: Perustason suunnitelmien pohjalta lähdetään kokoamaan talousarviota. Tässä vaiheessa järjestetään kunnanhallituksen ja -valtuuston keskustelutilaisuuksia, joissa analysoidaan ennakoituja muutospaineita ja mahdollisia keinoja vaikuttaa kunnan talouden tasapainoon. 4) vaihe: Kunnanhallitus kokoaa tasapainotetun talousarvioehdotuksen alkusyksyn aikana kunnanvaltuuston käsittelyä ja päätöstä varten. Tasapainotuksesta huolehtii yhdessä hallituksen kanssa taloudesta vastaava virasto (taloustoimisto tms,). 5) vaihe: Valtuuston talousarviokokouksessa päätetään seuraavan vuoden talouden suuntaviivat ja budjetin sisältö sillä tarkkuustasolla, mitä kunnan taloussäännössä on sovittu. Kunnanvaltuusto käsittelee ja päättää talousarviosta loppuvuodesta. 6) vaihe: Kunnanhallitus ohjeistaa ja valvoo toimeenpanoa. Kunnanhallituksen toimeenpano-ohjeet annetaan hallintokunnille sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. 7) vaihe: Hallintokunnat pyrkivät toimimaan talousarvion mukaisesti koko talousarviovuoden. Ne laativat omat linjauksensa valtuuston päättämän talousarvion puitteissa. Hallinnonalakohtaisesti punnitaan toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, verrataan niitä siihen tarkkuustasoon, jolla valtuusto on päätöksensä tehnyt ja linjataan yksikkökohtainen toiminta. Kunnilla on hyvin monia tapoja laatia talousarvioita, vaikka ohjeistuksella on pyritty yhtenäisiin käytäntöihin. Esimerkiksi Tampereen kaupungissa on otettu käyttöön prosessibudjetointi ja Hämeenlinna on ottanut käyttöönsä rullaavan talousarvion. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että budjettivuoden aikana tasataan eri hallinnonalojen välisiä kustannuksia kolmessa vaiheessa ja tarkistusajankohdista sovitaan etukäteen. Tampereen prosessibudjetointimalli rakentuu ajatukselle, että ihmisten tarpeet voidaan ryhmitellä elinkaaren mukaan, jolloin esimerkiksi lasten ja nuorten palveluita (päivähoito, koulu, vapaa-aika) tulee johtaa saman yksikön puitteissa. Näin on haluttu luopua perinteisestä sektoriajattelusta. 6

7 Talousarvioiden laadintakäytännöt eroavat toisistaan. Budjetoinnilla on käytännössä monia merkityksiä. Kunnissa se on poliittinen työkalu, se kertoo siitä, mitä asioita pidetään kulloinkin tärkeinä, sen avulla legitimoidaan toimintaa. Monilla ratkaisulla on myös symbolista merkitystä: määräraha saattaa olla johonkin tarkoitukseen varsin pieni, mutta sillä halutaan suunnata huomiota ja lisätä toimijatahojen kiinnostusta kyseistä asiaa kohtaan. Valtuuston mahdollisuudet suuriin budjettimuutoksiin ovat rajalliset, ja erityislainsäädäntö sitoo voimakkaasti määrärahojen kohdentamista. Toisaalta kunnan jo aiemmin tekemillä ratkaisuilla voi olla myös suuri merkitys esimerkiksi infrastruktuurin rakentamispaineiden osalta. Lisäksi kuntien välinen yhteistyö sekä toiminnan liikelaitostaminen vaikuttavat valtuuston määräysvaltaan, usein kaventavasti. 2. Mitä tulee huomioida tulkittaessa kunnan tilinpäätöstä? (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s. 238, , ): Kunnan mittausjärjestelmän tavoitteena on selvittää toiminnan tuloksellisuutta. Kunnat soveltavat liikekirjanpitoa, jolloin tuloksellisuutta pyritään mittaamaan liikekirjanpidon avulla. Toiminnan tuloksellisuuden lisäksi, kunnan taloudellisina tavoitteina voidaan pitää toimeksiannon hoitamista siten, että kunnan talous on tasapainossa. Lisäksi kunnan talouden tulisi olla vakavarainen, jolloin kunnan lainanotto ei uhkaa toimeksiannon hoitamista. Taloudellisessa toiminnassa on kaksi toisiinsa tiiviisti kytkeytyvää osaa: reaali- ja rahatalous. Reaalitalous muodostuu tuotantoprosessista, johon sisältyy tuotannontekijöiden hankkiminen, suoritteiden (hyödykkeiden) tuottaminen sekä niiden luovuttaminen kuntalaisten käyttöön. Reaalija rahatalous esitetään usein prosessina, minkä vuoksi puhutaan reaali- ja rahaprosessista. Kunnissa reaaliprosessi on konkreettista palvelujen tuottamista. Se näkyy muun muassa kirjastojen lainaustoimintana, lasten päivähoitona, vanhusten hoitona ja viheralueiden kunnossapitona. Reaalitalouden tuotantoon ja kulutukseen kuuluva vaihdanta tuo talouteen rahan. Rahatalous kuvastaa konkreettisia rahanliikkeitä, jotka kuntataloudessa koskevat vero- ja maksutuloja ja valtionosuuksia sekä palvelujen järjestämisestä syntyneitä menoja. Kunnan toiminta on verorahoitteista. Kunnat käyttävät yritysten tarkoituksiin kehitettyä laskentatointa. Kunnat ovat noudattaneet soveltuvin osin liikekirjanpidon periaatteita vuoden 1997 alusta. Kunnan kirjanpitouudistuksen käyttöönottoa perusteltiin sillä, että liikekirjanpito antaa oikeamman kuvan taloudesta. Liikekirjanpidon uskottiin osoittavan kunnan taloudellisen tuloksen ja rahoitustarpeen sekä parantavan vertailtavuutta suhteessa muihin kuntiin ja yrityksiin. (Myllyntaus, 1995, 233.) Vertailtavuuden ongelmia ei kuitenkaan ratkaista vain laskentatoimen uudistuksilla, sillä kunnat ovat toimintatavoiltaan ja organisaatiomuodoiltaan hyvin erilaisia ja siksi tarvitaan hyvin monia tapoja mitata ja arvioida niiden toimintaa. Yleisesti liikekirjanpidon tehtäviä ovat erilläänpito-, tuloksenlaskenta- ja hyväksikäyttötehtävä. Erilläänpitotehtävää kirjanpito toteuttaa pitäessään talousyksikön tulot, menot, omaisuuden ja velat erillään muiden talousyksikköjen vastaavista eristä (Leppänen 2001, 7). Näin kuntakin muodostaa oman erillisen talousyksikkönsä (engl. entity). Liikekirjanpidon päätehtävä on tuloksenlaskenta. Tulos selvitetään tilinpäätöksen avulla. Tilinpäätös laaditaan kultakin tilikaudelta, joka tyypillisesti vastaa kalenterivuotta. Hyväksikäyttötehtävä tarkoittaa sitä, että kirjanpitoa voidaan käyttää laajana perustietorekisterinä myös muita tarpeita kuin lakisääteistä liiketapahtumien muistiin merkitsemistä ja tilinpäätöksen laadintaa varten (Leppänen, 2001, 8). Kirjanpidon hyväksikäyttötehtävä ilmenee 7

8 silloin, kun kirjanpidon tuottamaa tietoa käytetään esimerkiksi päätöksenteon pohjana. Hyväksikäyttötehtävään vaikuttaa kunnan oma tarve. Kunnan taloudellisena tavoitteena on tasapaino. Myös vakavaraisuus on kunnan toiminnan ehto. Kunnan kohdalla vakavaraisuus edellyttää, että kunta pystyy selviämään taloudellisista velvoitteistaan. Toisin sanoen kunnan omat rahat riittävät. Näitä kunnan taloudellisia tavoitteita ja niiden toteutumista pyritään selvittämään liikekirjanpidon avulla. Liikekirjanpidon tavoitteena on kerätä olennaista ja kattavaa tietoa kunnan talouden tilasta, sen tasapainosta ja vakavaraisuudesta. Konkreettisessa mielessä tämä tarkoittaa, että liikekirjanpidon avulla pyritään selvittämään kunnan tilikauden tulos, oikea kuva rahoitusasemasta, talousarvion toteutuminen, ylijäämäerien siirtäminen ja alijäämän kattaminen. Ennen kirjanpitouudistusta kuntien käytössä oli hallinnollinen kirjanpito. Tämän kirjanpitojärjestelmän tavoitteena oli valvoa kunnan talousarvion toteutumista. Vastaavalla tavalla liikekirjanpidon tavoitteena on laskea jakokelpoisen voiton osuus ja osoittaa taloudellinen asema. Liikekirjanpito toi kuntiin myös uudet tilinpäätöslaskelmat; tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma. Liikekirjanpidon käyttöönotto oli merkittävä muutos kuntien talouden mittausjärjestelmässä. Tätä muutosta on tarkasteltu myös kriittisin äänensävyin. On väitetty, että kirjanpitouudistukselle ei nähty muuta vaihtoehtoa, sillä hallinnollista kirjanpitoa pidettiin aikansa eläneenä ja kyvyttömänä vastaamaan nykypäivän informaatiotarpeisiin. Liikekirjanpidon kuviteltu paremmuus riitti uudistuksen perusteluksi. Taustalla vaikutti myös 1990-luvun lama; liikekirjanpitojärjestelmän oletettiin lisäävän kuntien menokuria. Uudistusta koskevissa arvioinneissa on todettu, että päätös kirjanpitolain piiriin ja liikelaskentaan siirtymisestä tehtiin kuntasektorilla ilmeisen vaivattomasti ja nopeasti. Liikekirjanpitoon pohjautuvan tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä kuva kirjanpitovelvollisen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jotta tällainen kuva todella syntyisi, kirjausten on oltava oikeita ja riittäviä niin tilikauden aikaisessa juoksevassa kirjanpidossa kuin tilinpäätöstä laadittaessakin. Tilinpäätöksen keskeinen tehtävä on tuloksen laskenta. Kirjanpitolain (1336/1997) mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot (oikea ja riittävä kuva) kirjanpitovelvollisen toiminnasta ja taloudesta. Tietojen oikeellisuus ja riittävyys koskee tilikauden tuloksen muodostumista ja tilinpäätöspäivän rahoitusasemaa (kirjanpitolaki 1997/1336, 3 ). Jos tuloslaskelma ja tase eivät joltakin osin anna oikeaa ja riittävää tietoa tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, on se esitettävä tuloslaskelman ja taseen liitteenä. Kunnan on laadittava tilikaudelta tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Lisäksi kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Tuloslaskelman tehtävänä on kuvata, miten tilikauden tulos on muodostunut. Tase taas kuvaa tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa. Liitetiedot täydentävät tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa tilikauden tuloksen muodostumisesta ja tilinpäätöspäivän taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Liikekirjanpidon soveltamisessa kuntasektorille on erityiset ongelmansa. Pääosa näistä ongelmista syntyy kunnan luonteesta toimeksiantotaloutena. Kunnat eivät tavoittele, eivätkä jaa voittoa samalla tavalla kuin markkinarahoitteisen sektorin yritykset. Näin ollen tilinpäätöksen keskeisellä tehtävällä, 8

9 jaettavan voiton laskemisella, ei ole samaa merkitystä kunnalle. Tuloslaskelma näyttää yrityksen taloudellisen tuloksen, tilikauden voiton. Kunnalla tuloslaskelma näyttää ylijäämää, nollaa tai alijäämää. Se, mitä se tarkoittaa kunnan talouden kannalta on hyvin toisenlainen kuin yrityksen voitto tai tappio. Kunnan tilinpäätöstä tulkittaessa olisi tärkeää ottaa huomioon nämä periaatteelliset erot ja niiden vaikutukset. 3. Kunnan erilaiset roolit taloudellisena toimijana. Määrittele roolit ja niitä havainnollistavat esimerkit. (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s ): Kunnalla on taloudessa useita rooleja, sillä kunta on monipuolistanut toimintatapojaan. Perinteisin rooli on kunta tuottajana: kunnat ovat pitkään huolehtineet lähes kaikista niille erityislainsäädännöllä asetetuista tehtävistä itse, omien yksiköiden (koulut, päiväkodit, terveyskeskukset, vesilaitos jne.) voimin. Kunta on itse asettanut toiminnan tavoitteet, hankkinut voimavarat, organisoinut toiminnan omissa yksiköissään ja huolehtinut palvelujen jakelusta ja prosessin valvonnasta. Koko reaaliprosessi on hoidettu näin alusta loppuun asti. Kunnat tuottavat itse edelleenkin keskeisen osan palveluistaan, vaikka hankinnat ulkopuolisilta ovat jatkuvasti lisääntyneet. Kunta toimii myös ostajana tai tilaajana: se tekee sopimuksia paikallisten yrittäjien kanssa esimerkiksi rakentaessaan kouluja tai järjestäessään koulukuljetuksia. Nykyisin kunta ostajana ja tilaajana on merkittävä toimija. Useat kunnat ovat organisoineet omia palvelujaan siten, että osa kunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista ostetaan markkinoilta. Kuntiin on pystytetty uusia tilaajayksiköitä hoitamaan tätä tilaustoimintaa. Kuntiin on myös perustettu hankintatoimistoja ja nimetty tilaajapäälliköitä. Tämä ostotoiminta edellyttää paljon uuden tyyppistä osaamista, kuten kustannuslaskentataitoja, lainsäädännön tuntemusta sekä neuvottelutaitoja ja prosessien hallintaa. Kunnan toimintaan sitoutuu myös pääomia ja kunta harjoittaa nykyään myös omistajaohjausta. Tällöin kunta toteuttaa kolmatta, omistajan, rooliaan. Tämä voidaan havaita hyvin silloin, kun kunta asettaa liikelaitoksilleen tietyt tuotto-odotukset. Kunta haluaa näin sijoittamalleen pääomalle tietyn koron. Periaatteet, joilla kunta hoitaa omistajaohjausta, linjataan konsernistrategioissa. Kuntalaisille nämä tuotto-odotukset konkretisoituvat muun muassa käyttömaksujen korotuksina sähkö- tai vesimaksuissa. Talousarviota laadittaessa maksukorotukset voivat vähentää paineita nostaa kunnallisveroprosenttia. Neljänneksi kunta toimii myös myyjänä. Se myy esimerkiksi naapurikunnalle tiettyjen erityisryhmien koulupalveluja tai varaa omista yksiköistään hoitopaikkoja naapurikunnan asukkaille ja luovuttaa ne sovittuun hintaan. Kunnan rooli myyjänä tulee yhä merkittävämmäksi, kun kuntien välinen yhteistyö lisääntyy ja yksi kunta vastaa tietystä palvelukokonaisuudesta ja joku toinen taas kantaa vastuu muista tehtävistä. Yksi kunta voi toimia isäntäkuntana ja toiset hyödyntävät tämän isännän palvelutuotantoa sovittuun hintaan. Viidenneksi kunta on myös toimintojen rahoittaja. Usein rahoittajan rooli toteutuu samanaikaisesti tuottajan tai ostajan roolin kanssa. Rahoittamisella voi myös olla erillinen rooli: kunnat voivat rahoittaa erilaisin avustuksin kunnalle kuuluvia toimintoja. Alueyhteistyön sekä yksityisen ja julkisen rajapinnan ylittävän toiminnan laajetessa kunnat toimivat yhä useammin myös yhteistyökumppaneina. Talouden näkökulmasta tästä kumppanuudesta tulee 9

10 osapuolten saada hyötyä: se voi olla paitsi puhtaasti rahallista myös asiantuntemusta ja omaa toimintaa täydentävää sekä yhteisistä taloudellisista eduista huolehtimista. Kunnan edellä kuvatut roolit liittyvät palvelutuotannon turvaamiseen. Rooleilla on merkitystä myös silloin, kun kuntaa tarkastellaan paikallistaloudellisena toimijana. Sillä, miten kunta suosii markkinasuuntautuneita toimintatapoja (ostopalveluja ulkopuolisilta), kuinka se harjoittaa maksupolitiikkaa tai omistajaohjausta ja millainen se on yhteistyökumppanina, vaikuttaa voimakkaasti alueen elinkeinoelämään. Kunnan edustajien vahva osaaminen niin ammatillisessa kuin poliittisessa mielessä luo perustan luottamukselle toiminnassa. Kunnan tehtäviin kuuluu oleellisena osana vaalia ja kehittää alueen elinkeinoelämän edellytyksiä, jolloin se pystyy vaikuttamaan myös työpaikkojen säilymiseen ja tätä kautta tulorakenteeseensa. Kunnilla onkin vaativa tehtävä tasapainoilla lakisääteisten peruspalvelujen järjestämisen ja usein vapaaehtoisten alueen tulevaisuutta koskevien kehittämisvelvoitteiden paineessa. 10

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Nivalan kaupunki. 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse. Kaupunginhallitus Esityslista 22/2013

Nivalan kaupunki. 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse. Kaupunginhallitus Esityslista 22/2013 -3, KH 25.11.2013 14:00 Nivalan kaupunki Kaupunginhallitus 25.11.2013 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse Esityslista 22/2013 -2, KH 25.11.2013 14:00 Kokousaika Maanantai

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat.

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat. 271 04.11.2013 285 19.11.2013 298 03.12.2013 Talouden tasapainottamisohjelman valmistelu KHALL 271 Kunnanvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 kokouksessaan tasapainottamisohjelman vuoden 2013 osalta. Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Y h t y m ä v a l t u u s t o

Y h t y m ä v a l t u u s t o LIITE 2 Y h t y m ä v a l t u u s t o KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA 1/2016 Kokousaika Tiistai 24.5.2016 klo 16.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Yhtymävaltuuston

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA

LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 77 14.11.2006 LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA 1 Lausuntopyyntö Kunta A ei ole saanut katettua taseen kertynyttä alijäämää vuosien

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 6/2014

KUNNANVALTUUSTO No 6/2014 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 6/2014 KOKOUSAIKA 18.12.2014 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 45 46 47 1 48 2 49 50 Kokouksen

Lisätiedot

JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 2

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä. Palvelut Oy, :t 16 Rönnholm Riku kunnanjohtaja, 16

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä. Palvelut Oy, :t 16 Rönnholm Riku kunnanjohtaja, 16 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2016 1 Tarkastuslautakunta 21.04.2016 Aika Torstai 21.04.2016 klo 18:00-20:03 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka Savelainen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio

Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio Taloyhtiön tilinpäätös ja talousarvio Riihimäki 28.2.2017 Asianajaja, varatuomari Erkki Pusa Asianajotoimisto Erkki Pusa Ky Taloyhtiön taloudenpito kokonaisuus, jonka tarkoituksena on huolehtia taloyhtiön

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

Ulkoinen tarkastus ja arviointi Ulkoinen tarkastus ja arviointi Luottamushenkilöiden koulutus 28.1.2013 Tarkastuspäällikkö Tarja Saarelainen Ulkoinen tarkastus ja arviointi kuntakonsernissa Kuntalain 9. luku. Hallinnon ja talouden tarkastus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Mauri Jokinen Aarre Lehtimäki Tiina Tuomisto Sirkku Hohenthal Matti Leino Niina Mikkola Tapani

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala jäsen Harri Kontiainen Eija Mahlamäki

Iiris-Maija Koivujärvi-Viitala jäsen Harri Kontiainen Eija Mahlamäki 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8/2012 Aika: Torstai 11.10.2012 klo. 19.00-20,45 Paikka: Karvian kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä: Markku Koskela puh.johtaja Kari Tuuliniemi varapuheenjohtaja Iiris-Maija

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Talouden tasapainottamisohjelman hyväksyminen vuosille

Rautavaara-Savotta: Talouden tasapainottamisohjelman hyväksyminen vuosille Kunnanhallitus 203 05.09.2016 Kunnanhallitus 290 28.11.2016 Kunnanhallitus 302 12.12.2016 Rautavaara-Savotta: Talouden tasapainottamisohjelman hyväksyminen vuosille 2016-2017 Khall 05.09.2016 203 Uusi

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 4/ (8) Tarkastuslautakunta Aika , klo 14:08-16:06. Yhtenäiskoulun atk-luokka.

Mäntyharju Pöytäkirja 4/ (8) Tarkastuslautakunta Aika , klo 14:08-16:06. Yhtenäiskoulun atk-luokka. Mäntyharju Pöytäkirja 4/2016 1 (8) Aika 10.05.2016, klo 14:08-16:06 Paikka Yhtenäiskoulun atk-luokka Käsitellyt asiat 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastus 20 Arviointikertomus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelma Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanoon liittyen annetaan seuraavat tarkentavat ohjeet:

Vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanoon liittyen annetaan seuraavat tarkentavat ohjeet: NOUSIAISTEN KUNTA 10.1.2017 Kunnanhallitus Lautakunnille VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion 12.12.2015 83. Kunnan taloudenpitoa ohjaavien

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2013 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu sairaanhoitopiireissä

Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu sairaanhoitopiireissä Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu sairaanhoitopiireissä KYS-Erva johtoryhmien tapaaminen, Jkl Talousjohtajat Kari Janhonen, Psshp Aija Suntioinen, Ksshp Ismo Rouvinen, Pkssk Vesa Vestala, Esshp

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna

Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 1 Kokousaika Torstaina 11.3.2016 kello 18.00 Kokouspaikka Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna Läsnä Timo Kalaja puheenjohtaja Käsitellyt asiat 14 - xx- Allekirjoitukset

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 2/ (8) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen

Muonion kunta Esityslista/ 2/ (8) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen Muonion kunta Esityslista/ 2/2014 1 (8) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ti klo 16.00 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Timo Liikavainio varajäsen Pentti Reponiemi

Lisätiedot