KUNNALLISTALOUS Mallivastaukset
|
|
- Anni-Kristiina Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Mallivastaukset 2011 Sukunimi... Etunimet. Henkilötunnus... Pisteet yht. KUNNALLISTALOUS Mallivastaukset 1
2 HALLINTOTIETEEN MAISTERIN VALINTAKOE 2011 KUNNALLISTALOUS, max 40 pistettä MALLIVASTAUKSET AINEISTO-OSIO max.19 pistettä Kysymykset: 1. Mitä tuottavuudella tarkoitetaan ja miksi sen mittaaminen on ongelmallista? Käytä apunasi aineistoa. (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s ): Perusmuodossaan tuottavuus määritellään tuotosten (suoritteiden) ja panosten (tuotannontekijöiden) suhteeksi. Tuottavuus = Tuotos Panos Tuottavuus on suhteellinen käsite: se edellyttää vertailuasetelmaa. Tuottavuus ei kerro onnistumisesta tarpeiden tyydytyksessä eli "ovatko tehdyt asiat olleet oikeita". Palveluja voidaan tuottaa tuottavasti, mutta ne voivat olla huonoja tai sopimattomia. Esimerkiksi sairaalassa saatetaan suorittaa leikkauksia muita sairaaloita tuottavammin, mutta leikkaukset epäonnistuvat useammin. Tämä liittyy myös tuottavuuden mittaamiseen. Voidaan pohtia sitä, saadaanko mittaamisella olennaista ja relevanttia tietoa kunnan palveluista. Tuottavuuden mittaaminen ei itsessään ole vaikeaa, kuten Santamäki-Vuori huomauttaa: Tuottavuuden mittaaminen on yksinkertaista, sehän on arvonlisäys per työpanos. Ongelmallista siitä kuitenkin tulee kuntataloudessa. Santamäki-Vuori toteaakin: Suuri pulma tässä tuottavuuskeskustelussa on se, että julkisella sektorilla ei ole markkinahintaa. Silloin emme voi määrittää sille arvonlisäystäkään samaan tapaan kuin muualla taloudessa. Tuottavuutta ei voi mitata kunta-alalla samoin kuin koko kansantaloudessa. Tuottavuuden lisäksi kunnan onnistumiseen palvelujen järjestämisessä kuuluu myös muita ulottuvuuksia. Pelkällä tuottavuudella ei sinänsä ole merkitystä kuntataloudessa, tärkeintä on kuntalaisten tyytyväisyys, palvelujen laatu sekä henkilöstön hyvinvointi. Tuottavuus ei kuitenkaan ole täysin epäolennaista, sillä Santamäki-Vuoren sanoin kuntalaisilla on kuitenkin oikeus odottaa julkiselta sektorilta kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta sisältäen myös vaatimuksen laadusta. Tuottavuuden mittaamisessa ongelmia liittyy mittareiden valintaan juuri kuntataloudessa. Esimerkiksi Kuusela toteaa: Tuottavuusmittarit eivät sellaisenaan mittaa riittävästi palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden muutosta. Myös Parjanne korostaa, etteivät mekaaniset mittarit kelpaa sellaisenaan, vaan on huomioitava myös kuntien toimintojen luonne: Mekaaniset mittarit väittävät kuntien tuottavuuden laskeneen, mutta tätä väittämää en niele. Jos ajatellaan 1970-lukua, vanhainkodeissa oli vielä hyväkuntoisia asukkaita. Nykyisin entistä pienempi joukko 2
3 hoitajia huolehtii varsin heikkokuntoisista vuodepotilaista. Suurin osa vanhuksista pärjää kotona erilaisin tukitoimin. Eikö tämä kerro sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkuudesta, jos vain vaativimmat potilaat ovat laitoshoidossa?. Tuottavuuden mittaamiseen vaikuttavat myös ulkopuoliset tekijät. Parjanne nostaa esille valtion merkityksen kuntien tuottavuusolosuhteissa. Parjanne toteaa: Valtio on asettanut kuntien harteille hoitotakuuta, päiväkotiryhmien minimikokoja, erilaisia laatusuosituksia, subjektiivisista oikeuksista puhumattakaan. Maksu- ja taksapolitiikassa kätemme ovat sidotut. Tämä tekee yhtälön raskaaksi. Parjanne muistuttaa myös kunta-alaa kohtaavista tulevaisuuden haasteista, jotka myös vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta: Kunta-ala on kasvuala, sillä palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä. Oman taakkansa tähän tuo kuntatalouden tila. Tuottavuuden mittaamiseen vaikuttaa myös se tosiasia, että tuottavuus on suhteellinen käsite. Pelkkä mittaustulos ei kerro tuottavuudesta, vaan sitä pitää verrata johonkin päätelmien tekemiseksi. 2. Tunnista ja esittele vaikuttavuuden ulottuvuudet. (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s ): Vaikuttavuuden käsitettä käytetään yleensä kolmessa päämerkityksessä. Ensiksi se määritellään tavoitteiden saavuttamisen asteena. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi poliittiset päättäjät ovat asettaneet konkreettiset tavoitteet jollekin toiminnalle. Oikeita asioita ovat silloin ne toimenpiteet, jotka ovat tavoitteiden suuntaisia. Toiseksi vaikuttavuus voidaan samaistaa vaikutukseen. Kolmanneksi vaikuttavuus saatetaan määritellä organisaation kyvyksi aikaansaada vaikutuksia. Määriteltiinpä vaikuttavuus miten tahansa, on siinä kysymys lopulta julkisyhteisön tuotoksen ja yhteiskunnan jäsenten tarpeiden välisestä suhteesta. Tätä suhdetta on kuvattu ja analysoitu monilla käsitteillä. Suoritteiden ja niiden aikaansaamien vaikutusten suhde Suoritteiden ja niiden aikaansaamien vaikutusten suhde on monitulkintainen. Palvelujen tarpeen kasvu ja palvelujen lisäys eivät välttämättä aina johda parempaan tilanteeseen. Tähän viitataan myös aineistossa. Tällaisia ovat erityisesti oikeuslaitos, palolaitos ja puolustusvoimat, joiden toiminta on yhteiskunnallisesti menestyksekkäintä silloin, kun tarvitaan vähän. Suoritteiden ja tarpeiden tyydytyksen välinen yhteys ei välttämättä ole positiivinen, vaan se saattaa olla myös negatiivinen. Kun vaikuttavuus määritellään kykynä aikaansaada vaikutuksia, vaikuttaa siihen yksittäisen palveluntuottajan kyky. Aineistossa tätä pohditaan sairaanhoitopiirien osalta; miksi toisten sairaanhoitopiirien kustannukset ovat suuremmat, vaikka vaikuttavuus on samalla tasolla. Kun vaikuttavuus taas samaistetaan vaikutukseen, se on erotus toimimisen ja toimimattomuuden välillä (engl. with or without the intervention). Esimerkiksi, miten lonkkavammaisen elämä muuttuu, jos hänelle laitetaan tekonivel verrattuna tilanteeseen, jossa sitä ei laiteta? Kunnan toimintojen vaikutukset ovat erilaisia. Vaikutus voi periaatteessa olla olemassa olevan tilan muuttamista, säilyttämistä tai estämistä. Koulutukseen, sairaanhoitoon tai teiden rakentamiseen panostaminen merkitsee muutosta. Koulussa vaikutus on oppimista, sairaanhoidossa terveemmäksi 3
4 tulemista ja teiden rakentamisessa hyviä teitä. Rokotus voi estää sairastumista, puolustuslaitos voi estää olemassa olollaan vieraat tunkeilijat ja poliisi rikokset. Kunnan toimenpiteillä eri toimialoilla saavutetut vaikutukset voivat olla monenlaisia. Näitä vaikuttavuuden näkökulmia ovat: Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Yksi näkökulma on erottaa välittömästi asiakkaaseen (kuntalaiseen) kohdistuvat vaikutukset ja laajemmat yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset. Esimerkiksi liikuntaelinleikkauksilla on luonnollisesti asiakasvaikutukset. Leikkauksen avulla asiakkaan henkilökohtainen elämä saattaa muuttua aivan ratkaisevasti. Tämä on asiakasvaikutusta. Liikuntaelinleikkauksella on usein myös laajempia vaikutuksia hoidetun henkilön lähipiirille ja veronmaksajille. Lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset. Palvelujen vaikutukset voivat olla kestoltaan ja voimakkuudeltaan erilaisia. Osa vaikutuksista on lyhytaikaisia ja välittömiä, osa taas pitkäaikaisia. Oppimisen vaikutukset ovat välittömiä, mutta kouluissa opitut tiedot ja taidot vaikuttavat läpi koko ihmisen elämän. Useat palvelut ovat tavallaan investointeja tulevaisuuteen, jolloin niiden elinkaari on pitkä. Julkisen sektorin päätöksenteossa ongelmallista onkin se, että palvelujen kustannukset syntyvät ensin ja hyödyt vasta myöhemmin. Budjettia laadittaessa on taipumusta keskustella kustannuksista ja leikata määrärahat mahdollisimman pieniksi. Samalla saattaa käydä niin, että leikataan iso joukko tulevien vuosien hyötyvaikutuksia. Toinen tapa on määritellä vaikuttavuus tavoitteiden saavuttamisen asteena. Vaikuttavuus liitetäänkin usein tavoitteiden asettamiseen. Koulun tavoitteena voi olla se, että jatkokoulutuspaikan saa koulun päättäneistä 90 prosenttia tai ylioppilastutkinnosta selviydytään 99 prosenttisesti. Vaikuttavuutta on silloin se, saavutetaanko tavoite. 3. Mitä tuloksellisuudella tarkoitetaan? (2 pistettä) MALLIVASTAUS (s. 248): Tuloksellisuutta voidaan määritellä kahden kysymyksen avulla: 1) tehdäänkö asioita oikein ja 2) tehdäänkö oikeita asioita. Tuloksellisuus muodostuu taloudellisuudesta (kustannus/suoritteet), tuottavuudesta (tuotos/panos) ja vaikuttavuudesta. Aineistossa tuloksellisuus määritellään neljän ulottuvuuden avulla: palvelujen laatu, kuntalaisten tyytyväisyys, henkilöstön hyvinvointi ja kuinka paljon resursseja tarvitaan yhden suoritteen aikaansaamiseksi (=tuottavuus). 4. Mikä on talouden perusongelma ja miten se ilmenee aineistossa? (3 pistettä) MALLIVASTAUS (s. 246): Talouden perusongelma on niukkuus: tarpeita on aina enemmän kuin keinoja niiden tyydyttämiseen. Aineistossa tämä näkyy tuottavuus- ja tehokkuuspaineina, jolloin samoilla resursseilla tulisi saada enemmän aikaan, eli järjestää enemmän palveluja. Myös keskustelu resurssien riittämättömyydestä väestön ikääntyessä ja hoivapalvelujen tarpeen kasvaessa viittaa tähän niukkuuden ongelmaan. 4
5 ESSEEOSIO max.21 pistettä Kysymykset: 1. Esittele kunnan talousarvioprosessi. (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s ): Kuntataloudessa on omaksuttu käyttöön talousarviomalli, joka jakaantuu käyttötalous-, investointi-, rahoitus- ja tuloslaskelmaosiin. Käytännössä malli on tarkoittanut sitä, että huomio tulee kohdentaa siihen, mitä vastiketta verorahoille saadaan, mitä tuloksia toimintaan käytetyillä voimavaroilla saadaan aikaan. Käyttötalousosa ja investointiosa kertovat siitä, mihin tarkoituksiin kunta kohdentaa varojaan seuraavana vuonna ja koko suunnitelmakautena. Kyse on siitä, mitä kunnassa aiotaan tehdä reaalitaloudessa ja paljonko mihinkin tarkoitukseen osoitetaan varoja. Tuloslaskelmaosa sisältää rahaprosessia koskevat tiedot. Se osoittaa tulorahoituksen riittävyyden kunnan palvelutuotannon vuotuisiin menoihin. Rahoitusosa on kokonaistaloudellinen laskelma ja kertoo tulon lähteet. Kunnan talousarvio on rakennettu tulosohjauksen periaatteiden mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että hallinnonaloittain ja toimintayksiköittäin tulee etukäteen määritellä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja konkretisoida ne toimialoittain ja yksiköittäin. Valtuusto päättää talousarviokäsittelyn yhteydessä paitsi mainituista tavoitteista myös siitä, millä resursoinnilla ne saadaan aikaan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä (KuntaL 365/1995, 65 ). Asetettujen tavoitteiden tulisi olla sellaisia, että niihin voidaan vaikuttaa ja voidaan arvioida niiden toteutumista. Valtuuston on kuntalain mukaan hyväksyttävä kuluvan vuoden loppuun mennessä seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarvio tulee lain mukaan laatia siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tällä suunnitteluvelvoitteella on haluttu talouden linjauksiin pitkäjänteisyyttä ja talouden tasapainoa. Laissa on määritelty myös alijäämän kattamisvelvollisuus: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus) (KuntaL 365/1995, 65 ). Talousarvio laaditaan valtuuston hyväksymien strategioiden pohjalta. Osa strategioista on sitovia ja niiden hallinnonaloittaista toteutumista seurataan esimerkiksi neljännesvuosittain, kuten Espoon kaupungissa toimitaan. Strategioiden seurantaa varten on luotu kriteeristöt, jotta hallinnonalat tietävät, mitä asioita seurannassa painotetaan. Seurannasta saatua informaatiota käytetään toiminnan ohjaamiseen. Valtuusto käyttää niin talousarvioita kuin myös tarkastuslautakunnan laatimaa arviointikertomusta keskeisenä ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Ohjauksessa tarvittavaa informaatiota tuotetaan siten paitsi organisaation itsensä (neljännesvuosiraportit) myös ulkopuolisten (tarkastustoimen ulkoinen tarkastus) toimesta. 5
6 Talousarvion valmistelu on vaiheittaista ja se toteutetaan ennakolta sovittujen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti hallinnon eri tasoilla. Kunnanvaltuusto raamittaa, linjaa, valitsee, hyväksyy ja valvoo taloutta talousarvion avulla. Toisen tason muodostaa kunnanhallitus, joka ohjeistaa hallintokuntia, palveluja tuottavaa kolmatta tasoa, laatimaan yksikkökohtaiset talousarvioehdotuksensa. Kunnanhallituksen rinnalla toimivat keskusviraston asiantuntijat, jotka yhdessä hallituksen kanssa kokoavat ja tasapainottavat talousarvioesitystä niin, että se voidaan lähettää valtuuston käsiteltäväksi. Kunnanhallitus huolehtii myös valtuuston hyväksymän talousarvion toimeenpanosta ja seurannasta. Käytännön toteuttajat itse myös suunnittelevat, tekevät ehdotuksia, arvioivat ja kehittävät omaa toimintaansa. Hallintokuntien tekemät ratkaisut ohjaavat palvelujen laatua ja vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka tyytyväisiä kuntalaiset ovat verorahoilleen saamaansa vastineeseen. Talousarvion laadintaa, budjettiprosessia voidaan tarkastella myös ajallisesti siten, että katsotaan milloin ja millä tasolla asioita kulloinkin käsitellään. Nämä vaiheet ovat osin päällekkäisiä ja käytännöt vaihtelevat kunnittain suuresti, mutta prosessin kulkua on mahdollista jäsentää seuraavasti. 1) vaihe: Kunnanhallitus ohjeistaa eri hallinnonaloja. Näissä ohjeissa kuvataan strategiapainotuksia, talouden arvioitua kehitystä sekä mahdollisten palkkaratkaisujen ja muiden vastaavien päätösten vaikutuksia. Ohjeissa saatetaan neuvoa varautumaan myös tulevan kuntayhteistyön tuomiin muutoksiin. 2) vaihe: Hallinnonaloittaisten ehdotusten laadinta, jolloin kukin toimiala suunnittelee toimintansa linjaukset muutoksineen, menoineen ja tuloineen. Tämä vaihe toteutetaan useissa kunnissa alkukesällä. 3) vaihe: Perustason suunnitelmien pohjalta lähdetään kokoamaan talousarviota. Tässä vaiheessa järjestetään kunnanhallituksen ja -valtuuston keskustelutilaisuuksia, joissa analysoidaan ennakoituja muutospaineita ja mahdollisia keinoja vaikuttaa kunnan talouden tasapainoon. 4) vaihe: Kunnanhallitus kokoaa tasapainotetun talousarvioehdotuksen alkusyksyn aikana kunnanvaltuuston käsittelyä ja päätöstä varten. Tasapainotuksesta huolehtii yhdessä hallituksen kanssa taloudesta vastaava virasto (taloustoimisto tms,). 5) vaihe: Valtuuston talousarviokokouksessa päätetään seuraavan vuoden talouden suuntaviivat ja budjetin sisältö sillä tarkkuustasolla, mitä kunnan taloussäännössä on sovittu. Kunnanvaltuusto käsittelee ja päättää talousarviosta loppuvuodesta. 6) vaihe: Kunnanhallitus ohjeistaa ja valvoo toimeenpanoa. Kunnanhallituksen toimeenpano-ohjeet annetaan hallintokunnille sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. 7) vaihe: Hallintokunnat pyrkivät toimimaan talousarvion mukaisesti koko talousarviovuoden. Ne laativat omat linjauksensa valtuuston päättämän talousarvion puitteissa. Hallinnonalakohtaisesti punnitaan toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, verrataan niitä siihen tarkkuustasoon, jolla valtuusto on päätöksensä tehnyt ja linjataan yksikkökohtainen toiminta. Kunnilla on hyvin monia tapoja laatia talousarvioita, vaikka ohjeistuksella on pyritty yhtenäisiin käytäntöihin. Esimerkiksi Tampereen kaupungissa on otettu käyttöön prosessibudjetointi ja Hämeenlinna on ottanut käyttöönsä rullaavan talousarvion. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että budjettivuoden aikana tasataan eri hallinnonalojen välisiä kustannuksia kolmessa vaiheessa ja tarkistusajankohdista sovitaan etukäteen. Tampereen prosessibudjetointimalli rakentuu ajatukselle, että ihmisten tarpeet voidaan ryhmitellä elinkaaren mukaan, jolloin esimerkiksi lasten ja nuorten palveluita (päivähoito, koulu, vapaa-aika) tulee johtaa saman yksikön puitteissa. Näin on haluttu luopua perinteisestä sektoriajattelusta. 6
7 Talousarvioiden laadintakäytännöt eroavat toisistaan. Budjetoinnilla on käytännössä monia merkityksiä. Kunnissa se on poliittinen työkalu, se kertoo siitä, mitä asioita pidetään kulloinkin tärkeinä, sen avulla legitimoidaan toimintaa. Monilla ratkaisulla on myös symbolista merkitystä: määräraha saattaa olla johonkin tarkoitukseen varsin pieni, mutta sillä halutaan suunnata huomiota ja lisätä toimijatahojen kiinnostusta kyseistä asiaa kohtaan. Valtuuston mahdollisuudet suuriin budjettimuutoksiin ovat rajalliset, ja erityislainsäädäntö sitoo voimakkaasti määrärahojen kohdentamista. Toisaalta kunnan jo aiemmin tekemillä ratkaisuilla voi olla myös suuri merkitys esimerkiksi infrastruktuurin rakentamispaineiden osalta. Lisäksi kuntien välinen yhteistyö sekä toiminnan liikelaitostaminen vaikuttavat valtuuston määräysvaltaan, usein kaventavasti. 2. Mitä tulee huomioida tulkittaessa kunnan tilinpäätöstä? (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s. 238, , ): Kunnan mittausjärjestelmän tavoitteena on selvittää toiminnan tuloksellisuutta. Kunnat soveltavat liikekirjanpitoa, jolloin tuloksellisuutta pyritään mittaamaan liikekirjanpidon avulla. Toiminnan tuloksellisuuden lisäksi, kunnan taloudellisina tavoitteina voidaan pitää toimeksiannon hoitamista siten, että kunnan talous on tasapainossa. Lisäksi kunnan talouden tulisi olla vakavarainen, jolloin kunnan lainanotto ei uhkaa toimeksiannon hoitamista. Taloudellisessa toiminnassa on kaksi toisiinsa tiiviisti kytkeytyvää osaa: reaali- ja rahatalous. Reaalitalous muodostuu tuotantoprosessista, johon sisältyy tuotannontekijöiden hankkiminen, suoritteiden (hyödykkeiden) tuottaminen sekä niiden luovuttaminen kuntalaisten käyttöön. Reaalija rahatalous esitetään usein prosessina, minkä vuoksi puhutaan reaali- ja rahaprosessista. Kunnissa reaaliprosessi on konkreettista palvelujen tuottamista. Se näkyy muun muassa kirjastojen lainaustoimintana, lasten päivähoitona, vanhusten hoitona ja viheralueiden kunnossapitona. Reaalitalouden tuotantoon ja kulutukseen kuuluva vaihdanta tuo talouteen rahan. Rahatalous kuvastaa konkreettisia rahanliikkeitä, jotka kuntataloudessa koskevat vero- ja maksutuloja ja valtionosuuksia sekä palvelujen järjestämisestä syntyneitä menoja. Kunnan toiminta on verorahoitteista. Kunnat käyttävät yritysten tarkoituksiin kehitettyä laskentatointa. Kunnat ovat noudattaneet soveltuvin osin liikekirjanpidon periaatteita vuoden 1997 alusta. Kunnan kirjanpitouudistuksen käyttöönottoa perusteltiin sillä, että liikekirjanpito antaa oikeamman kuvan taloudesta. Liikekirjanpidon uskottiin osoittavan kunnan taloudellisen tuloksen ja rahoitustarpeen sekä parantavan vertailtavuutta suhteessa muihin kuntiin ja yrityksiin. (Myllyntaus, 1995, 233.) Vertailtavuuden ongelmia ei kuitenkaan ratkaista vain laskentatoimen uudistuksilla, sillä kunnat ovat toimintatavoiltaan ja organisaatiomuodoiltaan hyvin erilaisia ja siksi tarvitaan hyvin monia tapoja mitata ja arvioida niiden toimintaa. Yleisesti liikekirjanpidon tehtäviä ovat erilläänpito-, tuloksenlaskenta- ja hyväksikäyttötehtävä. Erilläänpitotehtävää kirjanpito toteuttaa pitäessään talousyksikön tulot, menot, omaisuuden ja velat erillään muiden talousyksikköjen vastaavista eristä (Leppänen 2001, 7). Näin kuntakin muodostaa oman erillisen talousyksikkönsä (engl. entity). Liikekirjanpidon päätehtävä on tuloksenlaskenta. Tulos selvitetään tilinpäätöksen avulla. Tilinpäätös laaditaan kultakin tilikaudelta, joka tyypillisesti vastaa kalenterivuotta. Hyväksikäyttötehtävä tarkoittaa sitä, että kirjanpitoa voidaan käyttää laajana perustietorekisterinä myös muita tarpeita kuin lakisääteistä liiketapahtumien muistiin merkitsemistä ja tilinpäätöksen laadintaa varten (Leppänen, 2001, 8). Kirjanpidon hyväksikäyttötehtävä ilmenee 7
8 silloin, kun kirjanpidon tuottamaa tietoa käytetään esimerkiksi päätöksenteon pohjana. Hyväksikäyttötehtävään vaikuttaa kunnan oma tarve. Kunnan taloudellisena tavoitteena on tasapaino. Myös vakavaraisuus on kunnan toiminnan ehto. Kunnan kohdalla vakavaraisuus edellyttää, että kunta pystyy selviämään taloudellisista velvoitteistaan. Toisin sanoen kunnan omat rahat riittävät. Näitä kunnan taloudellisia tavoitteita ja niiden toteutumista pyritään selvittämään liikekirjanpidon avulla. Liikekirjanpidon tavoitteena on kerätä olennaista ja kattavaa tietoa kunnan talouden tilasta, sen tasapainosta ja vakavaraisuudesta. Konkreettisessa mielessä tämä tarkoittaa, että liikekirjanpidon avulla pyritään selvittämään kunnan tilikauden tulos, oikea kuva rahoitusasemasta, talousarvion toteutuminen, ylijäämäerien siirtäminen ja alijäämän kattaminen. Ennen kirjanpitouudistusta kuntien käytössä oli hallinnollinen kirjanpito. Tämän kirjanpitojärjestelmän tavoitteena oli valvoa kunnan talousarvion toteutumista. Vastaavalla tavalla liikekirjanpidon tavoitteena on laskea jakokelpoisen voiton osuus ja osoittaa taloudellinen asema. Liikekirjanpito toi kuntiin myös uudet tilinpäätöslaskelmat; tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma. Liikekirjanpidon käyttöönotto oli merkittävä muutos kuntien talouden mittausjärjestelmässä. Tätä muutosta on tarkasteltu myös kriittisin äänensävyin. On väitetty, että kirjanpitouudistukselle ei nähty muuta vaihtoehtoa, sillä hallinnollista kirjanpitoa pidettiin aikansa eläneenä ja kyvyttömänä vastaamaan nykypäivän informaatiotarpeisiin. Liikekirjanpidon kuviteltu paremmuus riitti uudistuksen perusteluksi. Taustalla vaikutti myös 1990-luvun lama; liikekirjanpitojärjestelmän oletettiin lisäävän kuntien menokuria. Uudistusta koskevissa arvioinneissa on todettu, että päätös kirjanpitolain piiriin ja liikelaskentaan siirtymisestä tehtiin kuntasektorilla ilmeisen vaivattomasti ja nopeasti. Liikekirjanpitoon pohjautuvan tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä kuva kirjanpitovelvollisen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jotta tällainen kuva todella syntyisi, kirjausten on oltava oikeita ja riittäviä niin tilikauden aikaisessa juoksevassa kirjanpidossa kuin tilinpäätöstä laadittaessakin. Tilinpäätöksen keskeinen tehtävä on tuloksen laskenta. Kirjanpitolain (1336/1997) mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot (oikea ja riittävä kuva) kirjanpitovelvollisen toiminnasta ja taloudesta. Tietojen oikeellisuus ja riittävyys koskee tilikauden tuloksen muodostumista ja tilinpäätöspäivän rahoitusasemaa (kirjanpitolaki 1997/1336, 3 ). Jos tuloslaskelma ja tase eivät joltakin osin anna oikeaa ja riittävää tietoa tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, on se esitettävä tuloslaskelman ja taseen liitteenä. Kunnan on laadittava tilikaudelta tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Lisäksi kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Tuloslaskelman tehtävänä on kuvata, miten tilikauden tulos on muodostunut. Tase taas kuvaa tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa. Liitetiedot täydentävät tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa tilikauden tuloksen muodostumisesta ja tilinpäätöspäivän taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Liikekirjanpidon soveltamisessa kuntasektorille on erityiset ongelmansa. Pääosa näistä ongelmista syntyy kunnan luonteesta toimeksiantotaloutena. Kunnat eivät tavoittele, eivätkä jaa voittoa samalla tavalla kuin markkinarahoitteisen sektorin yritykset. Näin ollen tilinpäätöksen keskeisellä tehtävällä, 8
9 jaettavan voiton laskemisella, ei ole samaa merkitystä kunnalle. Tuloslaskelma näyttää yrityksen taloudellisen tuloksen, tilikauden voiton. Kunnalla tuloslaskelma näyttää ylijäämää, nollaa tai alijäämää. Se, mitä se tarkoittaa kunnan talouden kannalta on hyvin toisenlainen kuin yrityksen voitto tai tappio. Kunnan tilinpäätöstä tulkittaessa olisi tärkeää ottaa huomioon nämä periaatteelliset erot ja niiden vaikutukset. 3. Kunnan erilaiset roolit taloudellisena toimijana. Määrittele roolit ja niitä havainnollistavat esimerkit. (7 pistettä) MALLIVASTAUS (s ): Kunnalla on taloudessa useita rooleja, sillä kunta on monipuolistanut toimintatapojaan. Perinteisin rooli on kunta tuottajana: kunnat ovat pitkään huolehtineet lähes kaikista niille erityislainsäädännöllä asetetuista tehtävistä itse, omien yksiköiden (koulut, päiväkodit, terveyskeskukset, vesilaitos jne.) voimin. Kunta on itse asettanut toiminnan tavoitteet, hankkinut voimavarat, organisoinut toiminnan omissa yksiköissään ja huolehtinut palvelujen jakelusta ja prosessin valvonnasta. Koko reaaliprosessi on hoidettu näin alusta loppuun asti. Kunnat tuottavat itse edelleenkin keskeisen osan palveluistaan, vaikka hankinnat ulkopuolisilta ovat jatkuvasti lisääntyneet. Kunta toimii myös ostajana tai tilaajana: se tekee sopimuksia paikallisten yrittäjien kanssa esimerkiksi rakentaessaan kouluja tai järjestäessään koulukuljetuksia. Nykyisin kunta ostajana ja tilaajana on merkittävä toimija. Useat kunnat ovat organisoineet omia palvelujaan siten, että osa kunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista ostetaan markkinoilta. Kuntiin on pystytetty uusia tilaajayksiköitä hoitamaan tätä tilaustoimintaa. Kuntiin on myös perustettu hankintatoimistoja ja nimetty tilaajapäälliköitä. Tämä ostotoiminta edellyttää paljon uuden tyyppistä osaamista, kuten kustannuslaskentataitoja, lainsäädännön tuntemusta sekä neuvottelutaitoja ja prosessien hallintaa. Kunnan toimintaan sitoutuu myös pääomia ja kunta harjoittaa nykyään myös omistajaohjausta. Tällöin kunta toteuttaa kolmatta, omistajan, rooliaan. Tämä voidaan havaita hyvin silloin, kun kunta asettaa liikelaitoksilleen tietyt tuotto-odotukset. Kunta haluaa näin sijoittamalleen pääomalle tietyn koron. Periaatteet, joilla kunta hoitaa omistajaohjausta, linjataan konsernistrategioissa. Kuntalaisille nämä tuotto-odotukset konkretisoituvat muun muassa käyttömaksujen korotuksina sähkö- tai vesimaksuissa. Talousarviota laadittaessa maksukorotukset voivat vähentää paineita nostaa kunnallisveroprosenttia. Neljänneksi kunta toimii myös myyjänä. Se myy esimerkiksi naapurikunnalle tiettyjen erityisryhmien koulupalveluja tai varaa omista yksiköistään hoitopaikkoja naapurikunnan asukkaille ja luovuttaa ne sovittuun hintaan. Kunnan rooli myyjänä tulee yhä merkittävämmäksi, kun kuntien välinen yhteistyö lisääntyy ja yksi kunta vastaa tietystä palvelukokonaisuudesta ja joku toinen taas kantaa vastuu muista tehtävistä. Yksi kunta voi toimia isäntäkuntana ja toiset hyödyntävät tämän isännän palvelutuotantoa sovittuun hintaan. Viidenneksi kunta on myös toimintojen rahoittaja. Usein rahoittajan rooli toteutuu samanaikaisesti tuottajan tai ostajan roolin kanssa. Rahoittamisella voi myös olla erillinen rooli: kunnat voivat rahoittaa erilaisin avustuksin kunnalle kuuluvia toimintoja. Alueyhteistyön sekä yksityisen ja julkisen rajapinnan ylittävän toiminnan laajetessa kunnat toimivat yhä useammin myös yhteistyökumppaneina. Talouden näkökulmasta tästä kumppanuudesta tulee 9
10 osapuolten saada hyötyä: se voi olla paitsi puhtaasti rahallista myös asiantuntemusta ja omaa toimintaa täydentävää sekä yhteisistä taloudellisista eduista huolehtimista. Kunnan edellä kuvatut roolit liittyvät palvelutuotannon turvaamiseen. Rooleilla on merkitystä myös silloin, kun kuntaa tarkastellaan paikallistaloudellisena toimijana. Sillä, miten kunta suosii markkinasuuntautuneita toimintatapoja (ostopalveluja ulkopuolisilta), kuinka se harjoittaa maksupolitiikkaa tai omistajaohjausta ja millainen se on yhteistyökumppanina, vaikuttaa voimakkaasti alueen elinkeinoelämään. Kunnan edustajien vahva osaaminen niin ammatillisessa kuin poliittisessa mielessä luo perustan luottamukselle toiminnassa. Kunnan tehtäviin kuuluu oleellisena osana vaalia ja kehittää alueen elinkeinoelämän edellytyksiä, jolloin se pystyy vaikuttamaan myös työpaikkojen säilymiseen ja tätä kautta tulorakenteeseensa. Kunnilla onkin vaativa tehtävä tasapainoilla lakisääteisten peruspalvelujen järjestämisen ja usein vapaaehtoisten alueen tulevaisuutta koskevien kehittämisvelvoitteiden paineessa. 10
FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotKunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila
Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa
LisätiedotNäkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto
Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 58/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi kuntalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely
EDUSKUNNAN VASTAUS 58/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi kuntalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi kuntalain ja eräiden siihen
LisätiedotTalousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.
MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotKH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
LisätiedotKokouskutsu on lähetetty sähköpostina kunnanvirastoon, mistä se on toimitettu edelleen tarkastuslautakunnan jäsenille.
Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013-2016 Pöytäkirja 2/2015 Kokousaika: 20.4.2015 klo 13.00 16.30 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja
LisätiedotVUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotTilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotRitva Lill-Smeds, jäsen
Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotKuntalaki ja kunnan talous
Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset
LisätiedotKaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus
Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio
LisätiedotKUNNANVALTUUSTO No 07/2013
1 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 07/2013 KOKOUSAIKA 19.12.2013 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 63 64 65 1 66 2 67 68 Kokouksen
LisätiedotTalousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat
Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9
LisätiedotKuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous
Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 33/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4336/ /2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 33/2014 1 (1) 427 Asianro 4336/02.02.00/2014 Vuoden 2015 talousarvio sekä vuosien 2015-2018 toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja
LisätiedotOsahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos
ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi
LisätiedotKunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 2/2017 KUUMA-johtokunta
Dnro KUUMA: 235 /2017 11 KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 KUUMA-komissio 17.2.2017 / 6 Kuntalain 87 i :n mukaan liikelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kaupunginhallitus 156 03.04.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 37 02.05.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 44 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.05.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 149/02.06.01.03/2017
LisätiedotMäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.
Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA
MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
LisätiedotIIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä
1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi
LisätiedotLAPIN LIITTO Hallitus
LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain
LisätiedotLAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015
LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotPUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ
PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kunnanvaltuusto 5.4.2006, 17 Voimaantulo 1.5.2006 SISÄLLYSLUETTELO I Luku: Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 2 Taloudellisuus
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017. Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone
1 KOKOUSAIKA 31.5.2017 klo 9:00 14.00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Vedenpää Antti, puheenjohtaja Pauli Niemi, varajäsen Puurula Merja, jäsen Potila Raija, kunnanjohtaja, kohta 23 Hirvinen
LisätiedotVesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen
Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä
LisätiedotNivalan kaupunki. 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse. Kaupunginhallitus Esityslista 22/2013
-3, KH 25.11.2013 14:00 Nivalan kaupunki Kaupunginhallitus 25.11.2013 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse Esityslista 22/2013 -2, KH 25.11.2013 14:00 Kokousaika Maanantai
LisätiedotYhdistyksen taloushallinnon perusteet. Arto Bäckström Asiantuntija, yhdistyshallinto FinFami ry
Yhdistyksen taloushallinnon perusteet Arto Bäckström Asiantuntija, yhdistyshallinto FinFami ry Taloushallinto pitää sisällään Rahaliikenteen ja kirjanpidon Budjetoinnin (tavoitteet ja allokointi) Seurannan
LisätiedotKunnanhallitus Valtuusto Kuuma-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2016
Kunnanhallitus 155 22.05.2017 Valtuusto 51 31.05.2017 Kuuma-seutu liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 KH 155 KUUMA-komissio 17.2.2017 / 6 Kuntalain 87 i :n mukaan liikelaitoksen tilikausi
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotTALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston 19.12.2001 hyväksymä. Voimaantulo 01.01.2002 I LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. 1 Soveltamisala
1 TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 19.12.2001 hyväksymä Voimaantulo 01.01.2002 I LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Tässä säännössä annetaan kaupungin kaikille toiminnoille yhteiset taloussuunnittelua,
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA ESITYSLISTA 3/2019
1 KOKOUSAIKA 17.5.2019 klo 9:00 15:00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Hirvinen Esa, puheenjohtaja Niemi Pauli, varapuheenjohtaja Puurula Merja, jäsen Paasovaara Marko, sihteeri, tilintarkastaja
LisätiedotLIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu
LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee
LisätiedotKirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4
N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava
LisätiedotPäätös. Laki. kuntalain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 314/2006 vp Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 263/2006 vp). Valiokuntakäsittely Hallintovaliokunta
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen
Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotKuopio konserni TASE VASTATTAVAA
Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.
Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain
LisätiedotOhjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat.
271 04.11.2013 285 19.11.2013 298 03.12.2013 Talouden tasapainottamisohjelman valmistelu KHALL 271 Kunnanvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 kokouksessaan tasapainottamisohjelman vuoden 2013 osalta. Kunnanvaltuusto
LisätiedotKunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012
salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,
LisätiedotKuntayhtymän hallitus Tarkastuslautakunta
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 1 1 (1) Kuntayhtymän hallitus 31 25.3.2019 Tarkastuslautakunta 41 23.4.2019 4 1360/02.06.01.06/2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus
LisätiedotTilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä
Kunnanhallitus 92 31.03.2016 Kunnanvaltuusto 55 20.06.2016 Vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen 2/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 31.03.2016 92 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta
LisätiedotTilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu
LisätiedotArvola Anneli (kesk) Karila Juhani (kesk) Uusitalo Tapio (kesk) Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu 327. Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen
Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu 327 Kunnanhallitus ESITYSLISTA 13/2006 KOKOUSAIKA Perjantaina 10.11.2006 kello 9.00-10.00 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET
LisätiedotVuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria
LisätiedotPöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012
Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja
LisätiedotPro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista
Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana
LisätiedotLAPIN LIITTO Hallitus Liite
LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain
LisätiedotTilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä
Kunnanhallitus 112 27.03.2017 Kunnanvaltuusto 51 29.05.2017 Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen 972/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 112 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta
LisätiedotLuumäen kunta Loppuraportti 2013
Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat
LisätiedotUtsjoen kunta Esityslista 10/ Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone
Utsjoen kunta Esityslista 10/2018 1 Kunnanhallitus Aika 14.12.2018 klo 12:00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 159 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotKunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi
LisätiedotKunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi
LisätiedotVuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
LisätiedotTalousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma
Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia
LisätiedotEspoon kaupungin omistajapolitiikka
Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...
LisätiedotKaupunkikonsernin valvontajärjestelmä
Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä Tarkastuslautakunnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen tehtävät Valtuuston perehdytystilaisuus 18.9.2017 Konsernihallinto Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä
LisätiedotRuoveden kunta Pöytäkirja 5/2018 1
Ruoveden kunta Pöytäkirja 5/2018 1 Kunnanhallitus Aika 19.03.2018 17:00-19:40 Paikka Osuuspankin kokoustila Käsitellyt asiat Liitteet Otsikko Sivu 41 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjan
LisätiedotVUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET
VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan
LisätiedotToimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 877/02.02.00/2013 393 Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman
LisätiedotHallintovaliokunta Minna-Marja Jokinen Valtiovarainministeriö
Maakuntalain talous ja tarkastussäännökset Hallintovaliokunta 28.3.2017 MinnaMarja Jokinen Valtiovarainministeriö 1 27.3.2017 Maakunnan taloutta koskevat maakuntalain säännökset Talousarvio ja suunnitelma
LisätiedotHYTE -toimijat. Sakari Kela,
HYTE -toimijat Sakari Kela, 21.2.2019 Mitä laki sanoo hyvinvoinnista kunnan näkökulmasta? 1. Terveydenhuoltolaki (voimaan 1.5.2011) - 12 : Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotValtion ja kunnan suhde
Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien
LisätiedotJHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma
JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion
LisätiedotKUNNANVALTUUSTO No 07/2013
158 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 07/2013 KOKOUSAIKA 19.12.2013 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 63 64 65 1 66 2 67 68
LisätiedotToiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi
2018 Toiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi Toimintasuunnitelma ja talousarvio Sääntöjen mukaan yhdistyksen pitää vuosittain laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallitus vastaa
LisätiedotY h t y m ä v a l t u u s t o
LIITE 2 Y h t y m ä v a l t u u s t o KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA 1/2016 Kokousaika Tiistai 24.5.2016 klo 16.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Yhtymävaltuuston
LisätiedotTilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1
Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ
LisätiedotVUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
KUHMOISTEN KUNTA 8.9.2014 1 Lautakunnat Hallintokunnat VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talousarvioesityksen laadinnan perusteet Kuntalain 65 :n mukaan
LisätiedotESSEE-TEHTÄVÄT 1. KYSYMYS
KOE 1 Elintarvike-ekonomia ja yrittäjyys, kuluttajaekonomia, maatalousekonomia ja yrittäjyys, markkinointi, metsäekonomia ja markkinointi Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli
LisätiedotJuuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen
Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti
LisätiedotJHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma
JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma Versio: Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset... 2 4 Termit ja lyhenteet... 2
LisätiedotIIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018
1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN
LisätiedotKuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset
Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa
LisätiedotTuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja
Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,
LisätiedotLAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 77 14.11.2006 LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA 1 Lausuntopyyntö Kunta A ei ole saanut katettua taseen kertynyttä alijäämää vuosien
LisätiedotKuntien, kuntayhtymien ja maakuntien taloustiedot. Pasi Leppänen
Kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien taloustiedot Pasi Leppänen Ajankohtaista kuntien taloustiedoissa Ns. taloustietolakityöryhmä määritellyt lainsäädännön muutosja täydennystarpeet automatisoidun taloustiedon
LisätiedotVuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje
1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.
LisätiedotKuntalain taloutta koskevat muutokset
Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa
LisätiedotTALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE
TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana
Lisätiedot23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI
23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö
Lisätiedot