Vuosikertomus 2002 KUOPION ENERGIA

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2002 KUOPION ENERGIA

2

3 Toimitusjohtajan katsaus 2 Johtokunta 4 Organisaatio 5 Sähkön myynti 6 Kaukolämpö 8 Sähköverkko 10 Tuotanto 12 Hallinto 14 Tuloslaskelma 16 Tase 17 Rahoituslaskelma 18 Sähkön myynti ja siirto 19 Tilastotietoja 20 Energiatase 21

4 Toimitusjohtajan katsaus Taloudellinen tulos hyvä ostosähkön hinnannoususta ja vuoden poikkeuksellisista sääolosuhteista huolimatta Kuopion Energian liikevaihto ja tulos paranivat, vaikka vuoden poikkeukselliset sääolosuhteet nostivat sähkön hankintakuluja merkittävästi ja pienensivät kaukolämmön myyntivolyymia. Liikevaihto kasvoi 48,2 miljoonaan euroon oltuaan edellisvuonna 46,6 miljoonaa. Valtuuston asettama tuloutustavoite 9,25 milj. saavutettiin. Tilikauden ylijäämäksi jäi 1,1 milj., mikä on edellisvuotta 0,8 milj. suurempi. Sähkön markkinahinta laski alkuvuonna ja kesällä oltiin edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Vesitilanteen heikkenemisen vuoksi syksyllä alkanut ennennäkemättömän raju hinnannousu on jatkunut alkuvuoteen Toiminta keskimääräistä säänvaihteluista huolimatta Mennyt vuosi oli lämpötilojen osalta selkeästi kaksijakoinen. Lämpimän alkuvuoden ja kesän jälkeen keskilämpötila oli vielä elokuussa lähes kolme astetta normaalivuotta korkeammalla tasolla, mutta ero tasaantui loppuvuoden kylmän jakson vuoksi vajaaseen asteeseen. Myös kesän ja loppuvuoden kuivuus vaikutti toimintaamme toisaalta sähkön markkinahintoja nostavasti ja toisaalta turvetuotantoa edesauttavasti. Kaukolämpöenergian hankinta oli kertomusvuonna noin 922 GWh, missä oli pudotusta edellisvuoteen 0,8 %. Pudotus oli seurausta keskilämpötilan noususta 0,2 asteella. Vastapainetuotanto ei pienentynyt samassa suhteessa johtuen edellisvuoden suurehkosta reduktiolämmöntuotannosta, minkä syynä olivat Haapaniemi 1:n perusparannuksiin liittyvät käyttöönotot. Vuodenvaihteeseen ajoittunut Haapaniemi 2 -yksikön kattilavaurio näkyy vasta vuoden 2003 tuloksessa. Vaikka syöttöveden esilämmittimen vuoto ei teknisessä mielessä ollut mitenkään poikkeuksellinen ja sen korjaaminen sujui ripeästi, syntyi parin vuorokauden seisokista tuotannonmenetyskustannuksia ennätysmäisen paljon erittäin kylmän sään sekä huippukorkean sähkönhinnan vuoksi. Kustannuksista jää Kuopion Energian kannettavaksi keskeytysvakuutuksen omavastuun verran, noin euroa. Kattilavaurion yhteydessä muodostuivat pullonkaulaksi polttoöljytoimitukset lämpökeskuksille. Kuljetuskaluston löytäminen noin 15 öljykuorman vuorokausitoimitustarpeen pikaiseen nousuun oli vaikeaa. Tältä osin joudumme ottamaan polttoainehuoltomme varmistamisen uudelleen tarkasteltavaksi. Syyskuun viimeisenä päivänä päättyi Kuopion kaupungin ja Atro Oyj:n välinen tariffierokorvaus-

5 sopimus, joka oli ollut voimassa yli 30 vuotta Kuopion maalaiskunnan kaupunkiin liittämisestä alkaen. Kuopion Energia on tukenut näinä vuosina liitosalueiden asiakkaita nykyrahassa laskien yhteensä noin 12 miljoonalla eurolla. Summaan sisältyy myös jo aiemmin päättyneen sopimuksen mukaisesti Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:lle maksettu tuki, jolla alennettiin entisen Riistaveden kunnan asukkaiden sähkön ostohintoja. Oma turvetuotanto laajeni edelleen ja kesälle asetettu 200 GWh:n tavoite saavutettiin. Tuotantoa on tarkoitus edelleen laajentaa. Viranomaisasiat Energiamarkkinaviraston maaliskuussa 2001 antaman päätöksen mukaan vuosina 1996 ja 1997 Kuopion Energian sähkönsiirron hinnoittelu on ollut kohtuullista, mutta vuosina 1998 ja 1999 on syyllistytty kohtuuttomaan hinnoitteluun. Kuopion kaupunki/kuopion Energia valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeuden päivätyllä päätöksellä Energiamarkkinaviraston todettiin toimineen sähkömarkkinalain mukaisesti ja harkintavaltaansa oikein käyttäen. Päätös tarkoittaa sitä, että Kuopion Energialla on kolme kuukautta aikaa esittää ehdotuksensa hinnoittelun kohtuullistamiseksi. Haapaniemi 1 -laitos on kuulunut niin sanotun pienvoimalaitostuen piiriin. Vuodelle 2002 ei tukea kuitenkaan ole vielä voitu myöntää, sillä Itäinen tullipiiri odottaa edelleen EU-komission lupaa tuen maksamiselle. Mahdollista tukea ei sen epävarmuuden vuoksi ole otettu tuloslaskelmassa huomioon tuottona. Henkilöstön määrä supistui Vaikka henkilöstön määrä oli vuoden vaihteessa tilastollisesti lähes sama kuin edellisvuonna eli 215 (vuonna henkilöä), väheni kokonaismäärä todellisuudessa enemmän, sillä lukuun sisältyy myös muutamia pitkäaikaisella sairauslomalla olevia, joiden tilalle on jouduttu palkkaamaan täysiaikaiset sijaiset. Osa-aikaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt, mitä ei myöskään ole huomioitu vähentävänä tekijänä kokonaismääriä laskettaessa. Keskimäärin työntekijöitä oli vuoden aikana 223 ja huippu saavutettiin heinäkuussa, jolloin kokonaisvahvuus nousi 245:een. Aloitin työni Kuopion Energian toimitusjohtajana DI Raimo Martikan jäätyä eläkkeelle. Tilalleni tuotantojohtajaksi valittiin aiemmin voimalaitoksemme kunnossapitopäällikkönä työskennellyt insinööri Eljas Koskela. Investoinnit Iloharjun kytkinaseman uusinta yhdessä Fingrid Oyj:n kanssa valmistui syksyllä. Kyseessä oli noin 3 miljoonan euron investointi. Haapaniemen lämpökeskus poistettiin käytöstä ja pois jäänyt lämmöntuotantokapasiteetti korvattiin rakentamalla vuonna 2000 uusittuun Niiralan lämpökeskukseen toinen 40 MW kattila. Noin 1,1 milj. maksanut kattila otettiin käyttöön joulukuussa juuri ennen edellä mainittua kattilavauriota. Datasähköliittymät myyntiin 2003 Kuopion kaupunginhallitus hyväksyi Kuopion Energian ehdotuksen laajakaistatiedonsiirtopalveluiden myynnin aloittamisesta. Yhteinen selvitysprojekti parinkymmenen muun sähkölaitoksen kanssa osoitti, että sähköverkkoa voidaan käyttää mm. internetyhteyksien tiedonsiirtokanavana. Ensimmäiset datasähköliittymät ovat tarjolla loppukeväällä Tulevaisuudennäkymät Vapo Oy:n kanssa kesäkuussa solmittu polttoturpeen toimitussopimus turvaa osaltaan polttoaineen saannin vuosille Sopimuksen mukainen turvemäärä on noin 1000 GWh/vuosi. Sähkömarkkinoiden kehittymistä seurataan tiiviisti. Markkinahintojen merkittävä lasku helpottaisi asiakashintojen korotuspaineita. Kehityksen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska siihen vaikuttaa merkittävästi Pohjoismaiden vesitilanne. Kaukolämmön hinnan muutostarpeet seurailevat lähinnä öljyn maailmanmarkkinoiden kehittymistä. Jos hinta pysyy alle 30 /barreli, on kaukolämpötaksojen korottaminen vuoden 2003 kuluessa epätodennäköistä. Energiamarkkinaviraston ja edelleen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vaikutuksesta Kuopion Energian tuloutukseen on vielä aikaista sanoa mitään, sillä esimerkiksi muutokset sähköverkon arvossa, yleisessä korkotasossa ja Kuopion Energian tehokkuudessa vaikuttavat asiaan. Vaikutusten selvittäminen jatkuu. Kiitokset Kiitän Kuopion Energian henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita toimintamme onnistumisesta. Lisäksi haluan kiittää henkilöstöltä, edeltäjältäni sekä johtokunnaltamme saamastani tuesta ottaessani uuden tehtäväni vastaan. Esa Lindholm toimitusjohtaja 3

6 Johtokunta Johtokunnan jäsenet 2002 Puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen (Palvelupäällikkö Harri Heiskanen) Varapuheenjohtaja Toimittaja Mikko Juntunen (Ammattimies Erkki Viitanen) Jäsenet Toimistotyöntekijä Sirpa Juntunen (Lääkintävahtimestari Sari Röntynen) Toimitusjohtaja Airi Michael (Nuoriso-ohjaaja Tiina Tertsunen-Berg) (varajäsenet suluissa) TTM, lehtori Seppo Pitkänen (Kauppateknikko Martti Kuutti) Suunnittelija Elvi Rissanen (Museo-opas Ritva Rönkkö) Kuvataiteilija Pauli Ruotsalainen (Toimittaja Ilpo Lommi) Kaupunginhallituksen edustaja Palomestari Pekka Kaartinen (Alue-esimies Rauno Airas) 4

7 Organisaatio Uusi johtoryhmä puhaltaa yhteen hiileen: (vas.) tuotantojohtaja Eljas Koskela, hallintojohtaja Kauko Heikkinen, verkkojohtaja Kari Väänänen, toimitusjohtaja Esa Lindholm, myyntijohtaja Ari Sormunen ja kaukolämpöjohtaja Seppo Partanen Puheenjohtaja Jukka Pulkkinen JOHTOKUNTA Varapuheenjohtaja Mikko Juntunen TOIMITUSJOHTAJA Raimo Martikka saakka Esa Lindholm alkaen JOHDON SIHTEERI Kirsti Hartikainen HALLINTO- PALVELUT Hallintojohtaja Kauko Heikkinen SÄHKÖNMYYNTI- PALVELUT Myyntijohtaja Ari Sormunen SÄHKÖVERKKO- PALVELUT Verkkojohtaja Kari Väänänen KAUKOLÄMPÖ- PALVELUT Kaukolämpöjohtaja Seppo Partanen TUOTANTO- PALVELUT Tuotantojohtaja Esa Lindholm saakka Eljas Koskela alkaen KIRJANPITO LASKUTUS-, KASSA-, HENK.TOIMINNOT TIETOHALLINTO ENERGIAN HANKINTA JA YLEIS- SUUNNITTELU MYYNTI JA MARKKINOINTI SUUNNITTELU RAKENTAMINEN MATERIAALI- PALVELUT SIIRTO SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÖ KUNNOSSAPITO KÄYTTÖ KUNNOSSAPITO TEKNISET PALVELUT 5

8 Sähkön myynti Kuivuus haittasi pohjoismaista sähköntuotantoa Sademäärillä on keskeinen vaikutus Pohjoismaiden sähköntuotantoon, sillä yli puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Vuoden 2002 alkupuoli oli vielä normaalia sateisempi, mikä piti markkinahinnat varsin matalalla tasolla. 6 Kaikissa Pohjoismaissa oli tavallista lämpimämpi ja kuivempi kesä, mikä käänsi sähkön hinnat nousuun keskikesällä. Kuivuuden jatkuttua koko syksyn nousivat markkinahinnat vuoden loppupuolella ennätykselliselle tasolle. Nord Poolin fyysisen sähkön spot-hinta oli vuonna 2002 Suomen hinta-alueella keskimäärin 27,28 euroa megawattitunnilta (22,84 euroa vuonna 2001). Keskihinta nousi lähes 20 prosenttia edellisvuodesta. Jyrkimmän hinnannousun ajoittuminen marrasjoulukuulle ei ehtinyt vaikuttaa kovin paljon vuosikeskihinnan kehitykseen. Liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat Kuopion Energian sähkön myynnin liikevaihto oli 13,1 milj. (10,8 milj. vuonna 2001). Liikevaihdon kasvu johtui myyntihintojen noususta sekä vähittäismyynnin lähes 8 % kasvusta. Sähkön myynnin liikevoitto oli 1,9 milj. (0,8 milj. vuonna 2001). Kannattavuus parani selvästi vuoden 2001 tasosta. Markkinahintojen pysyminen vuodenvaihteessa vallinneella erittäin korkealla tasolla luo merkittäviä riskitekijöitä vuoden 2003 tuloskehitykselle. Suurten korotusten siirtäminen myyntihintoihin tapahtuu viiveellä ja osassa myyntiä energiayhtiö toimii puskurina asiakkaiden ja markkinoiden välissä vaimentaen jyrkkiä hintavaihteluita. Sähkön myynti pieneni hieman Sähkön myynti laski 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Kokonaisuudessaan se oli 539 gigawattituntia (GWh). Syynä myynnin pienenemiseen oli lämmin alkuvuosi. Haapaniemen voimalaitoksilla tuotettiin sähköä 453 GWh, mikä oli 84 prosenttia koko sähkön tarpeesta. Loput sähköstä ostettiin muilta energiayhtiöiltä tai pörssistä. Oman lauhdetuotannon määrä laski koko alkuvuoden 2002, mutta suunta kääntyi nousuun vuoden jälkipuoliskolla. Ostetun

9 Sähköinen asiakkuuden hallinta käyttöön Kuopion Energian asiakaspalvelussa otettiin käyttöön Soneran toimittama ASP-palvelusovellus monikanavaviestien hallintaan. Järjestelmä helpottaa asiakaspalveluhenkilöstön työskentelyä, kun asiakkaiden yhteydenotot voidaan hallita tietokoneen ruudulta riippumatta siitä, minkä viestintäkanavan kautta kontaktit saapuvat. sähkön määrä kasvoi runsaat viisi prosenttia ja vastaavasti lauhdetuotannon määrä pieneni 26 prosenttia. Oma vastapainetuotanto kasvoi runsaat kaksi prosenttia. Kuopion Energian markkinaosuus omalla verkkoalueella oli noin 65 prosenttia. Lisäksi myytiin sähköä lähes 50 muun jakeluverkonhaltijan alueelle. Kokonaismyynnistä 31 % suuntautui oman alueen ulkopuolelle tai tukkumyyntiin, joka pieneni edellisvuoteen verrattuna 38 %. Myyntihinnat nousussa loppuvuonna Kuopion Energia ei muuttanut sähkön julkisia vähittäismyyntihintojaan vuoden 2002 aikana. Loppuvuonna ostetun sähkön kustannukset kallistuivat merkittävästi, mutta myös oman tuotannon kustannukset nousivat. Määräaikaisissa myyntisopimuksissa hintoja nostettiin sopimusten päättyessä markkinahinnan kehityksen mukaisesti. Julkisten listahintojen korotus ajoittui vuoden 2003 vaihteeseen ja korotus oli keskimäärin 10 %. Yritysasiakkaiden osalta myyntihintoja nostettiin markkinahintojen vaikutuksen mukaisesti. Tästä johtuen näiden sopimusten hintataso nousi moninkertaisesti julkisiin listahintoihin verrattuna. Monet yritysasiakkaat suosivatkin pitkäaikaisia sopimuksia, jolloin hinnan nousu jäi pienemmäksi. Riskien hallinta entistä tärkeämpää Sähkökaupan riskipolitiikkaa ja riskienhallinnan menetelmiä kehitettiin edelleen kuluneen vuoden aikana. Hyväksytyn politiikan mukaisesti Kuopion Energia tavoittelee mahdollisimman vakaata pidemmän tähtäimen tuloskehitystä. Tämä politiikka mahdollistaa myös myyntihintojen vakaan kehityksen ja hyvän kilpailukyvyn säilyttämisen. Markkinahintojen voimakas nousu korosti entisestään riskienhallinnan merkitystä. Riskirajoja muutettiin loppuvuoden aikana muuttunutta tilannetta vastaaviksi. Lisäksi Kuopion Energia liittyi selvitysjäseneksi sähköpörssi Nord Poolin johdannaismarkkinoille. 7 Sovelluksen ansiosta sähköpostiviestit, internet-lomakkeet, telefaxit, reaaliaikaiset kontaktit internetissä, tekstiviestit ja puheviestit voidaan kaikki käsitellä asiakaspalvelun päätteiltä. Call center -toimintamallin mukaisesti palveluringissä vapaana oleva henkilö ottaa saapuvan viestin käsittelyyn. Hyvä asiakkuudenhallintajärjestelmä on nykyaikaisen energiayhtiön tärkeä työkalu. Sen ansiosta palvelun tuotannossa voidaan keskittyä eri viestintäkanavissa tapahtuvan liikenteen seurannan sijasta varsinaiseen asiakaspalvelutyöhön. Lisäksi se tarjoaa asiakkaalle uusia palveluja ja entistä reaaliaikaisemman välineen ottaa yhteyttä.

10 Kaukolämpö Sääolosuhteiltaan poikkeuksellinen vuosi Alkuvuosi syyskuuhun saakka oli normaalia lämpimämpi, vasta lokakuu oli keskimääräistä kylmempi. Lämmön myynti näytti aluksi jäävän selvästi tavoitteestaan, mutta varsinkin joulukuun kireät pakkaset kasvattivat myynnin lähes normaalivuoden tasolle. 8 Vuoden keskilämpötila, +3,7 astetta, oli edelleen noin asteen verran tavanomaista lämpimämpi, mutta vain 0,2 astetta edellisvuotta leudompi. Vuoden kylmin päivä oli 30.12, jolloin mitattiin -29,2 asteen vuorokauden keskilämpötila, ja kylmin kuukausi oli joulukuu -12,3 asteellaan. Lämpöä myytiin talousarvioennustetta vastaavasti noin 840 GWh, mikä on lähes täsmälleen edellisen vuoden määrä. Energiaa tuotettiin yhteensä noin 922 GWh. Suurin osa, 98 prosenttia tuotannosta, oli Haapaniemen voimalaitoksen yhteistuotantolämpöä ja loppu saatiin öljykäyttöisistä vesikattilalaitoksista. Uusia asiakkaita tavanomaista enemmän Uusia asiakkaita liitettiin verkkoon 131, mihin määrään ei ole ylletty moneen vuoteen. Pientaloja näistä oli 94 ja muita kiinteistöjä 37. Pääosa liittymistä tuli Petoselle. Lämmitettävä rakennustilavuus kasvoi 1,7 %. Vuoden lopussa asiakkaiden kokonaismäärä oli 3817 ja rakennustilavuus 19,1 milj. m 3. Lämmön toimitus Suurin tarvittava lämpöteho 310 MW saavutettiin vuoden viimeisenä päivänä. Käyttökeskeytyksiä oli vähän, vain noin puolet edellisvuoden määrästä. Asiakasta kohden niitä oli yhteensä 0,55 tuntia, josta lämmityskaudella 0,16 tuntia. Keskeytykset johtuivat verkoston korjaustöistä ja uusien asiakkaiden liittämisistä. Lämmön hinta vakaa koko vuoden Lämmön asiakashinnoissa perusmaksut pysyivät entisellä tasolla ja energiamaksu aleni noin 3 % edellisvuoden lopun tasosta. Alennettu taso oli voimassa koko vuoden, vaikka öljyn hinnan kohoaminen loppuvuodesta aiheuttikin myyntihintoihin korotuspaineita. Myös pääpolttoaineen, turpeen, hintaan tuli pieni korotus syyskuusta lähtien. Heinäkuun alussa astuivat voimaan uudet kaukolämmön liittymis- ja myyntiehdot. Ne oli toimitettu asiakkaille tiedoksi jo edellisvuoden lopussa.

11 Kuopion kaatopaikoilta kerättävän ns. kaatopaikkakaasun sisältämän energian hyödyntämistä on selvitetty yhdessä Kuopion kaupungin ja Jätekukko Oy:n kanssa. Taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi näyttäisi muodostuvan kaasun polttaminen erillisessä kaukolämpökattilassa Pitkässälahdessa. Kaasu johdettaisiin lämpökeskukseen putkea pitkin. Hankkeen toteutuksesta päätettäneen vuoden 2003 aikana. Alustavasti on selvitetty myös kaukojäähdytyksen toteuttamismahdollisuuksia lähinnä Savilahden alueella, minne on rakennettu ja rakennetaan edelleen paljon yritys- ja tutkimustoimintaa palvelevia rakennuksia. Investoinnit Kiinteistöjen hoitoon muutos Vuoden alussa siirrettiin Kuopion Energian yhteisten kiinteistöjen hoito hallinnolta kaukolämpöosastolle. Tehtävistä vastaa osaston rakennusmestari ja hallinnolta siirtynyt laitosmies. Kukin liiketoimintayksikkö hoitaa kuitenkin edelleen omat erilliskiinteistönsä. Tutkimuksia ja selvityksiä Kaukolämmön keskeytysaika (minuuttia/asiakas/vuosi) Lämmityskausi Kaukolämpöliiketoiminnan kokonaisinvestoinnit kertomusvuonna olivat noin 2,4 milj.. Putkistoja rakennettiin yhteensä noin 8,4 km ja verkon kokonaispituus oli vuoden lopussa 305 km. Rakentamisen painopiste oli Petosella. Niiralan lämpökeskuksen laajennus oli kaukolämmön suurin yksittäinen investointi vuonna Entisiin tiloihin rakennettiin toinen, käytöstä poistettavan Haapaniemen vesikattilan tehoa korvaava 40 MW:n kevytöljykattila. Laajennus valmistui vuoden lopulla ja se maksoi noin 1,1 milj.. Investoinnin valmistumisen jälkeen edellä mainittu vuonna 1967 valmistunut kattila tyhjennettiin, kytkettiin irti verkosta ja sen purkutyöt voitiin aloittaa Energiansäästö Energiansäästöviikolla lokakuussa järjestettiin perinteisten koululaistapahtumien lisäksi suurille kiinteistöille suunnattu seminaari. Kaupungin ympäristökeskuksen ja Kuopion Veden kanssa pidettiin neuvonta- ja informaatiotapahtumia torilla ja muutamissa ostoskeskuksissa. Seminaarissa Kuopion Energia palkitsi edellisenä vuonna julistamansa energiansäästökilpailun voittajat. Kauppaja teollisuusministeriö palkitsi puolestaan Kuopion Energian kaukolämpöalan energiansäästösopimuksen mallikelpoisesta noudattamisesta. Palkinto (kuva) luovutettiin syksyllä Tampereen valtakunnallisilla energiapäivillä. Kesä Yhteensä 0 Vuosi

12 Sähköverkko Viranomaisen ote piti Sähköverkkoliiketoiminnalla on luonnollinen monopoli omalla jakelualueellaan. Energiamarkkinaviraston tehtävä on valvoa sähkömarkkinalain noudattamista ja edistää markkinoiden toimivuutta. 10 Energiamarkkinavirasto totesi antamassaan päätöksessä Kuopion Energian hinnoitelleen sähkönsiirtonsa kohtuuttomasti. Kuopion kaupunki/kuopion Energia valitti päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen, joka antoi ratkaisunsa Oikeus katsoi, että viranomaisella on ollut sähkömarkkinalain mukaan oikeus arvioida Kuopion Energian hinnoittelun kohtuullisuutta, eikä sen käyttämissä arviointiperusteissa voida katsoa olleen ilmeisiä virheitä. Päätöksessä todettiin EMV:llä olevan laaja harkintavalta tulkita sähkömarkkinalakia, joten päätöksen ei katsota olevan lainvastainen. Lisäksi viraston katsottiin käyttäneen harkintavaltaansa oikein. Kuopion Energian tulee muuttaa sähkön siirron hinnoittelu sähkömarkkinalain säännösten mukaiseksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista lukien. Iloharjun kytkinasema kutistui, maisema ehostui Toimintavuoden aikana toteutettiin mielenkiintoinen Iloharjun kytkinaseman saneerausprojekti yhdessä Fingrid Oyj:n kanssa. Hanke jaettiin kahtia siten, että Kuopion Energia rakennutti asemarakennuksen ja Fingrid kytkinlaitoksen. Entiset jykevät rakennelmat ovat hävinneet ja tilalle on tullut ns. Gis-kytkinlaitos, joka sopii paremmin kaupunkikuvaan. Vanha avorakenteinen laitos purettiin. Uusi asema sulautuu ympäristöönsä hyvin, sillä se vie tilaa vain kymmenesosan entiseen verrattuna. Gis-laitos parantaa myös turvallisuutta. Turvallisuusmääräysten mukaiset vaatimukset jännitteisille osille ovat muuttuneet sitten entisen aseman rakentamisen. Nykyisessä Keskeytykset (minuuttia/vu Kuopion Energia Muut taajamayhtiöt Vuosi

13 laitoksessa jännitteiset osat eivät ole esillä vaan suojattuina. Iloharjun kytkinasemalla on merkittävä asema kuopiolaisten sähkönhuollossa. Kuopion Energian 110 kv:n rengasverkko liittyy kantaverkkoon Iloharjussa. Kaupunkiin saapuva ja täältä lähtevä sähkö kulkee tämän aseman kautta. Iloharjua ympäröivä alue on muuttunut paljon sitten 1930-luvun, jolloin ensimmäinen - silloin Imatran Voima Oy:n omistama - sähköasema rakennettiin. Nykyistä edeltänyt 110 kv:n kytkinlaitos rakennettiin 1960-luvulla. Alue oli tuolloin asumaton ja hyvin syrjäinen, nyt siellä on paljon tutkimusja yritysmaailman rakennuksia sekä Kuopion yliopisto. Asennuspalvelutoiminta vakaata "Asennuspalvelut" -yksikkö vastasi oman verkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä tarjosi vapaan kilpailun alueen tuotteita ja palveluja. Aikaisemmin hallinto-osaston vastuulla olleet materiaalipalvelut siirtyivät vuoden alusta asennuspalvelulle. Yksikön liikevaihto oli kuluneena vuonna 1,95 milj.. Ulkoinen toiminta painottui ulkovaloverkon huoltoon ja rakentamiseen mm. Kuopion kaupungille ja Tieliikelaitokselle. Lisäksi rakennettiin ohjaus- ja tietoliikenneverkkoa kaupungin omiin tarpeisiin. Sähköverkon rakennuttaminen Verkon rakennuttamisessa siirrytään vähitellen tilaaja-tuottaja -mallin käyttöön. Ensimmäinen tarjouskilpailu verkonrakentamisesta käytiin vuonna Ulkopuolinen urakoitsija suoritti Hiltulanlahdessa pienjänniteverkon siirto- ja vahvistustyön. Kilpailuttamisessa käytettiin Adaton suosittamia valtakunnallisia verkostourakointiasiakirjoja. Sähköntoimituksen laatu pysyi hyvänä Laajakaistaa töpselistä Kuopion Energia aloittaa datasähköliiketoiminnan verkkoalueellaan. Vuoden 2003 alussa on tarkoitus rakentaa organisaatio ko. liiketoiminnan tarpeisiin. Mahdollisimman pian sen jälkeen aloitetaan vaadittavat työt alueverkon ja pj-sähköverkon osalta datasähköyhteyksien mahdollistamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa verkko rakennetaan kattamaan Jynkän, Leväsen ja Petosen kaupunginosat. Työt pyritään ajoittamaan siten, että ensimmäiset asiakkaat saataisiin kesään mennessä. Verkko on tarkoitus laajentaa myös muihin kaupunginosiin. Uuden tiedonsiirtokanavan käyttäjiksi tavoitellaan pääasiassa kuluttaja-asiakkaita. Kuopiossa vuonna 2002 tehdyn markkinatutkimuksen mukaan laajakaistaisilla Internet-liittymillä on suurin kysyntä rivi- ja ketjutaloissa ja lapsiperheissä, joissa on kouluikäisiä lapsia. osi) Sähköntoimituksen laatua kuvaa keskeytysaika asiakkaalla vuodessa. Kertomusvuonna Kuopion Energian keskijänniteverkon keskeytysaika oli noin 35 minuuttia/asiakas. Kuopion Energia on säästynyt viime vuosien poikkeuksellisen kovien myrskyjen aiheuttamilta suurhäiriöiltä, mitkä ovat kiusanneet erityisesti paljon ilmajohtoja omistavia maaseutuyhtiöitä. Tämä näkyy selvästi oheisessa grafiikkakuvassa. 11

14 Tuotanto Tulevaisuuden investointien suunnitteluvuosi Voimalaitoksen toimintaa sävyttivät edelleen tuotannollisiin investointeihin liittyvät selvitykset ja suunnittelut. 12 Haapaniemi 1 -kattilalle tehtiin käyttöikäselvitys ja Haapaniemi 2 -kattilalle polttotekniikan muuttamiseen ja polttoainevalikoiman laajentamiseen tähtäävä esisuunnittelu. Suurempaa laitosta koskeva selvitys käsitti kattilan polttotekniikan muuttamisen pölypoltosta leijukerrospoltoksi, höyrystystehon nostamisen 88 kg:sta 100 kg:aan sekunnissa, savukaasupuhdistimen uudistamisen, polttoaineen vastaanoton tehostamisen, polttoainevarastojen laajennuksen ja laitosautomaation uudistamisen. Toteutuessaan suunnitelma mahdollistaisi puuperäisten polttoaineiden käytön lisäämisen ja yksikön osalta öljyn käytön lopettamisen. Esisuunnittelu valmistui asetetun aikataulun mukaisesti ja se esiteltiin johtokunnalle Muutos osoittautui kuitenkin oletettua huomattavasti kalliimmaksi, mistä syystä päätöstä sen toteuttamisesta ei vielä tehty, vaan selvitystyötä jatketaan edelleen taloudellisesti edullisemman ratkaisun löytämiseksi. Haapaniemi 1:n käyttöikäselvitys vahvisti Kuopion Energian omaa käsitystä siitä, että laitosta voidaan käyttää ainakin vuoteen 2012 saakka. Kuopion Energia osallistui Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun koordinoimaan Kelpo 2 -nimellä tunnettuun projektiin, jossa selvitettiin kierrätyspolttoaineiden käyttömahdollisuuksia maakunnassa. Luonnos loppuraportista valmistui joulukuussa. Voimalaitoksen käyttö ja kunnossapito Voimalaitoksen käyttö poikkesi tavanomaisesta, sillä lämmin alkuvuosi ja vielä alkusyksykin, kuiva kesä ja normaalia kylmempi loppuvuosi muuttivat totuttuja ajotapoja. Sähkön korkean markkinahinnan vuoksi tuotettiin lauhdesähköä jopa raskasta polttoöljyä käyttäen. Haapaniemi 1:n vuosihuolto sujui normaalisti. Laitoksella oli yhteensä kuusi käyttöhäiriöitä, jotka johtuivat laiteviasta, ulkoisesta häiriöstä tai inhimillisestä virheestä. Haapaniemen 2 -yksikön höyryturbiinille tehtiin suunnitelman mukainen täydellinen huolto. Työ varaosineen tilattiin valmistaja-

15 tehtaalta. Tarkastusten yhteydessä havaittiin yhdessä turbiinin höyrysuutinryhmässä säröilyä, mistä syystä osia jouduttiin lähettämään tehtaalle kunnostettavaksi. Tämä pidensi suunniteltua seisokkiaikaa noin kolmella viikolla, minä aikana ei sähköä voitu tuottaa. Höyrykattila käynnistettiin kuitenkin suunnitelman mukaisesti. Myös generaattorille suoritettiin täydellinen huolto kaksi vuotta ennen suunniteltua ajankohtaa. Työn aikaistamisen tarkoituksena oli välttää sen sattuminen mahdollisen kattilan polttotekniikkamuutoksen ajaksi. Kakkosyksiköllä oli vuoden aikana neljä käyttöhäiriötä, jotka johtuivat joko laiteviasta tai ulkoisesta sähköverkossa sattuneesta häiriöstä. polttoainemäärästä on marginaalinen, sillä laitosten kattiloissa voidaan polttaa laadultaan ja määrältään vain hyvin rajoitetusti kiinteitä polttoaineita. Polttoaineet hankittiin määräaikaisin sopimuksin. Suurin yksittäinen toimittaja on edelleen Vapo Oy. Oma turvetuotanto saavutti määrällisesti asetetun tavoitteen. Kesä oli turvetuotannon kannalta hyvä, sillä kuivia poutajaksoja oli paljon. Tuotannossa oleva suopinta-ala on noin 500 hehtaaria ja noin 200 hehtaarin alueella valmistellaan tuotannon aloittamista. Jätteistä energiaa? Kuopion Energia on suhtautunut jätteiden polttoon tähän mennessä suurin varauksin, mutta Suomen uudistuva jätelainsäädäntö ja valtakunnalliset tavoitteet jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön merkittäväksi lisäämiseksi jo aivan lähivuosien aikana pakottavat tilanteen uudelleen arviointiin. Ainoaksi käytännön vaihtoehdoksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi näyttää nousevan jätteiden muuttaminen hyötyenergiaksi. Tätä mahdollisuutta on selvittänyt Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulun hanke, johon osallistuivat myös paikalliset energiaja jätehuoltoyhtiöt. Tullaanko jätteitä polttamaan Pohjois-Savossa, millä tekniikalla ja kenen toimesta, on vielä täysin auki. Eri puolille Suomea tällaisia laitoksia lähivuosina joka tapauksessa nousee. Aikaansa seuraavana Kuopion Energia tulee osallistumaan energiakäyttöselvityksiin aktiivisesti. Polttoaineet ja turvetuotanto Voimalaitoksella käytettiin turvetta 1625 ja öljyä 124 gigawattituntia. Turpeen käyttö väheni 3,2 prosenttia ja öljyn käyttö lisääntyi 8,6 prosenttia edellisvuodesta ylläkerrottujen poikkeuksellisten tuotanto-olosuhteiden takia. Sahanpurua käytettiin selvästi edellisvuotta enemmän, mutta sen osuus koko 13

16 Hallinto Paraneva suunta Tuloksen kehittymisen ennustettavuus oli päättyneen vuoden aikana vaikeaa alkutalven ja -syksyn lämpimyyden sekä kesän kuivuuden takia. Poikkeuksellisesta säästä kärsi lähinnä lämmön myynti. Vaikka sähkön markkinahintakin kohosi yllä mainitun poikkeuksellisuuden kuivuuden takia, myyntihintojen nousu kompensoi kustannusten nousun ja kaukolämmön myynnin pienenemisen. Muiden kustannusten kurissapysyminen toi tulosta, sillä liikeylijäämää kertyi edellisvuotta enemmän. Odotettua parempi tulos Kuopion Energian tulos muodostui hyväksi ja oli edellisvuotta parempi, vaikka lämmön myynnissä ei päästykään tavotteisiin. Sähkön myynnin kannattavuus parani, kun nousseet markkinahinnat siirtyivät asteittain myös Kuopion Energian asiakashintoihin. Siirtoliiketoiminnan hintataso pysyi vakaana ja tulos muodostui hyväksi. Kaukolämmön kannattavuus pysyi lievästä alamäestä huolimatta niin ikään edelleen hyvänä. Toiminta tehostui vuoden aikana, sillä varsinaiset kulut kasvoivat vähän yli puoli prosenttia ja poistomenotkin mukaan lukien vain runsaan prosentin verran. Liikevaihto nousi 48,2 miljoonaan euroon, missä on lisäystä edellisvuoteen verrattuna 3,4 prosenttia. Käyttökatekin parani 14,1 miljoonasta eurosta 15,3 miljoonaan. Prosenteissa ilmaistuna Liikevaihdon ja käyttökatteen kehitys (milj. euroa) 50 Liikevaihto Käyttökate Vuosi

17 kate oli 31,7 oltuaan vuotta aikaisemmin 30,3. Tilikauden tulos ennen tuloutusta kaupungille oli 10,3 miljoonaa euroa oltuaan vuotta aikaisemmin 9,6 miljoonaa. Kaupungille siirrettiin tuloksesta 9,25 miljoonaa euroa, mikä on sama määrä kuin vuonna Tulos 1,1 milj. oli talousarvioon verrattuna 0,3 milj. parempi. Tase Aineellisten hyödykkeiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Vaihto-omaisuus sen sijaan lisääntyi lähinnä nestemäisten polttoaineiden hinnannousun takia. Pankkitalletusten määrä kasvoi merkittävästi, sillä Kuopion Energia käyttää pörssikaupan vakuutena talletuksia. Niitä tarvittiin enemmän vuoden aikana sähkön markkinahintojen noustessa. Taseen vastattavissa liittymismaksujen määrän lisäys oli vain 0,9 milj.. Sorsasalossa olevien tuotantolaitosten jakelun siirryttyä Atro Oyj:lle vastaavat liittymismaksutkin siirrettiin pois taseesta. Siirtosaamisten ja -velkojen suureneminen johtui sähkön johdannaiskauppojen kirjaustavan muuttumisesta. Eriytetyt tilinpäätökset Sähkön myynnin eriytetty tilinpäätös on laadittu edellisvuoden periaatteita noudattaen. Vuoden aikana osastojen välisissä tehtävänjaoissa tapahtuneet muutokset on huomioitu. Mm. varastotoimi on siirretty hallinnolta sähköverkkopalveluille ja yhteisten kiinteistöjen hoito kaukolämpöpalveluille. Samoin verkkoliiketoiminnan sisällä on siirtoliiketoiminnan ja asennustoiminnan kustannus- ja tehtäväjakoa tarkistettu. Hallinnon tase jaetaan tilinpäätöksessä eri toiminnoille. Tuotot ja kulut on tilivuoden aikana pyritty mahdollisuuksien mukaan kirjaamaan näille toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaan. Vain vaikeasti kohdistettavat yleiskulut, joita syntyy lähinnä hallintotoiminnoissa, on jaettu osastoille vyörytysmenetelmällä. Investoinnit Tilivuoden investoinnit olivat 5,8 milj., missä on lisäystä edellisvuoteen verrattuna noin puoli miljoonaa. Tuotantotoimintaan investoitiin 0,8 milj., mistä noin 0,5 milj. käytettiin voimalaitosten perusparannuksiin ja 0,2 milj. turvesoiden kunnostuksiin. Sähköverkko- ja lämpöliiketoiminnan investoinnit olivat molemmat noin 2,4 milj.. Iloharjun sähköaseman uusintaan ja Niiralan lämpökeskuksen toisen kattilan rakentamiseen käytettiin molempiin yli miljoona euroa. Tunnusluvut (laskentakaavat liiteosassa) Käyttökate (%) 31,8 Investointien omarahoitus (%) 290 Käyttöomaisuuden poistoaika (v) 8,4 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 15,4 Oman pääoman tuotto (%) 21,6 15 Markat euroiksi Vuoden 2002 alkaessa jännitettiin, tapahtuuko maksuvaluutan vaihto ongelmitta. Tunnelma oli samanlainen kuin vuoden 2000 alussa, jolloin pelättiin mahdollisia häiriöitä tietokoneohjelmien toimivuudessa. Euro-ohjelmien päivityksissä ongelmia ei kuitenkaan syntynyt ja markat vaihtuivat tietokannoissa euroiksi suunnitelmien mukaisesti. Asiakaspalvelukin sujui palvelutiskillä hyvin. Muutamia maksusuorituksia tosin jouduttiin korjaamaan, sillä kaikki asiakkaat eivät olleet muistaneet muuttaa valuttaa euroiksi maksaessaan vanhoja markkamääräisiä laskujaan.

18 Tuloslaskelma (1000 ) Myyntituotot Sähkön myynti Sähkön siirto Lämmön myynti Turpeen myynti 4 8 Muut myyntitulot LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot Kantaverkkomaksut Polttoaineiden ostot Polttoainevaraston lisäys(-)/vähennys(+) Muut aineet ja tarvikkeet Tarvikevaraston lisäys(-)/vähennys(+) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Lakisääteiset henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Tariffierokorvaukset LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja muut rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korko- ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA Tilinpäätössiirrot Tulotus kaupungille/peruspääoman korko TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

19 Tase (1000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Johtoalueiden kertakaik.korvaukset Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Lämpöverkosto Tuotannolliset koneet ja laitteet Muut koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Sijoitukset Muut saamiset 33 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Öljyvarasto Turvevarasto Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Liittymismaksusaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Kassavarat ja pankkisaamiset Pitkäaikaiset pankkisaamiset Muut rahoitusvarat VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muu oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen Lainat kaupungilta 0 0 Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Velat valtiolle Siirtovelat

20 Rahoituslaskelma (1000 ) Liikelaitoksen toiminta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myynti Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0 Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnalta Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat

21 Sähkön myynti ja siirto Sähkön myynnin ja siirron eriytetyt tuloslaskelmat (1000 ) Sähkön myynti Sähkön siirto Myyntitulot Sähkön myynti Sähkön siirto Muut myyntitulot Myyntitulot yhteensä Sisäinen myynti LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ostot ja kantaverkkomaksut Muut aineet ja tarvikkeet Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat Henkilöstösivukulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Sisäiset ostot Kulut yhteensä LIIKEYLIJÄÄMÄ Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA Tilinpäätössiirrot Tuloutus kaupungille/pääomavelan korko TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Sähkön siirron eriytetty tase (1000 ) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Johtoalueiden kertakorvaukset Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkosto Tuotannolliset koneet ja laitteet Muut koneet ja kalustot Ennakkomaks. ja keskener.hankinnat 54 0 Aineelliset hyödykkeet yht VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Liittymismaksusaamiset Saamiset kaupungilta Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Pitkäaikaiset pankkisaamiset Muut rahoitusvarat 2 1 Saamiset yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muu oma pääoma Edellisien tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Kaupungin välittämät lainat Lyhytaikainen Kaupungin välittämät lainat 0 0 Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat 2 0 Velat valtiolle Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

22 Tilastotietoja TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Käyttökate% 100x (liikevoitto + poistot) = liikevaihto Investointien 100x (ylijäämä + peruspääoman korko + poistot + liitt.maksut) omarahoitus = tilikauden investoinnit Käyttöomaisuuden käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo vuoden lopussa poistoaika = tilivuoden poistot Sijoitetun pääoman 100x (tulos ennen satunn. eriä + peruspääoman korko + korkokulut) tuotto = koroll. velat + oma pääoma + liitt. maksut Oman pääoman 100x (tulos ennen satunnaisia eriä + peruspääoman korko) tuotto = oma pääoma Sekä sijoitetun että oman pääoman laskemisessa on käytetty vuoden alku- ja loppusaldon keskiarvoa. 20 ENERGIAN HANKINTA Voimalaitokset, sähkö/lämpö MW 93/225 93/225 Lämpökeskukset MW 326,5 333 Sähkön tuotanto GWh 466,5 453,2 Vastapaine-energia GWh 378,7 388,2 Lauhdutusenergia GWh 87,8 65,0 Sähkön osto GWh 81,1 85,4 Sähkön hankinta GWh 547,5 538,6 Sähkön tukkumyynti GWh ,8 Sähkön vähittäismyynti GWh 435,5 468,8 Huipputeho MW 105,4 105,1 Lämmön hankinta GWh 929,2 921,8 Turbiineista GWh 906,6 902,1 Höyrykattiloista GWh 5,5 3,7 Lämpökeskuksista GWh 17,1 16,0 Polttoaineiden kulutus GWh 1819,3 1778,197 Polttoöljy t Turve m Sahanpuru m Oma turvetuotanto m Tuulisähkö MWh SÄHKÖN VÄHITTÄISMYYNTI GWh 435,5 468,8 Asiakkaat kpl Yksityiset kpl/gwh 41980/198, /209,6 Maataloudet kpl/gwh 104/3,0 107/3,2 Jalostus kpl/gwh 226/43,1 219/57,5 Palvelu kpl/gwh 2631/112,1 2501/109,4 Julkiset kpl/gwh 540/46,1 506/61,6 Tuulisähkö MWh LÄMMÖN MYYNTI GWh 836,1 838,2 Asiakkaat kpl Asuinrakennukset kpl/gwh 3179/507,1 3287/509,4 Liike- ja julkiset rak. kpl/gwh 433/274,5 445/281,0 Teollisuusrakennukset kpl/gwh 74/54,5 82/47,8 Liitetty rak. tilavuus milj m 3 18,8 19,1 Kaukolämmitysaste % Suurin tuntiteho MW 283,4 310,4 SÄHKÖVERKOSTO Sähköasemat kpl/mva 6/231 6/231 Jakelumuuntamot kpl/mva 656/ /311 Johdot 110 kv km 12,3 12,3 Johdot 10 kv ja 20 kv km Jakelujohdot 400/231 V km Liittymisjohdot km Siirretty sähkömäärä GWh 542,5 555,61 Siirron huipputeho MW 107,2 106,1 Siirtoasiakkaiden määrä kpl Keskeytysaika asiakkaalle min/v 33,7 35,6 KAUKOLÄMPÖVERKKO Kiinteät lämpökeskukset kpl/mw 7/308 6/315 Siirrettävät lämpökeskukset kpl/mw 3/18,5 3/18,5 Kaukolämpöverkon pituus km 297,1 306,0 Liittymisjohdot km 128,3 133,4 Siirto- ja jakelujohdot km 168,8 172,6 Keskeytysaika h/asiakas 0,93 0,56 TALOUS Liikevaihto milj. 46,62 48,20 Sähkön myynti milj. 10,83 13,09 Sähkön siirto milj. 10,53 10,61 Lämmön myynti milj. 23,46 22,84 Käyttökate milj. 14,11 15,30 Liikeylijäämä milj. 8,91 9,85 Tuloutus kaupungille milj. 9,25 9,25 Ylijäämä milj. 0,34 1,10 Investoinnit milj. 5,26 5,79 Käyttöomaisuus milj. 45,63 45,95 Palkat milj. 6,16 6,08 Vakinainen henkilökunta kpl

23 Energiatase 2002 puu 8,8 sähkön osto 85,4 (GWh) öljy 142,2 turve 1625,2 energian kokonaishankinta 1861,6 puu 8,8 turve 1625,2 Haapaniemen voimalaitos käytetyt polttoaineet 1758,5 öljy 124,5 vesikattilat/ öljy 17,7 sähkön kokonaistuotanto 499,1 sähkön tuotantohäviöt 206,1 omakäyttö 45,9 tuotanto 453,2 sähkön hankinta 538,6 kaukolämmön kokonaistuotanto 928,5 kaukolämmön tuotantohäviöt/ voimalaitos 140,8 kaukolämmön tuotantohäviöt/ vesikattilat 1,7 kaukolämmön hankinta 921,8 (100 %) tukkumyynti 69,8 vähittäismyynti 468,8 kulutus 841,0 (91,2 %) myynti 838,2 (90,9 %) omakäyttö 6,8 verkostohäviöt 80,8 (8,8 %) käyttö omaan toimintaan 2,7 asuinrakennukset 509,4 (60,8 %) julkiset- ja liikerakennukset 281,0 (33,5 %) teollisuusrakennukset 47,8 (5,7 %) 21

24 KUOPION ENERGIA Postiosoite: PL 105, Kuopio Käyntiosoite: Snellmaninkatu 25, Kuopio Puhelin Fax