Terveyden edistäminen osana urheilua. Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY

Transkriptio

1 Terveyden edistäminen osana urheilua Sami Kokko, TtT yliopistotutkija Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY

2 Nykypäivän haasteita liikunnalle ja urheilulle o Yhteiskunnallinen kehitys = Liikunnan näkökulmasta useita negatiivisia (passivoittavia) kehityskulkuja esim. o teknologinen kehitys = ihmisille helpommaksi o viihdemedia/internet (ruutuaika) o Ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen (myös lapsilla ja nuorilla) o Terveyden edistämisen näkökulma urheilussa o Huippu-urheilu versus kansanterveys o Harjoittelu, mutta ennen kaikkea kokonaisliikunta-aktiivisuus (määrä ja monipuolisuus) o Muut nuorten elintavat = Urheilullinen elämäntapa = Urheilijan elämäntapoihin kasvattaminen

3 Tutkimustuloksia nuorten urheilijoiden elämäntavoista o Seuratoimintaan osallistuvat nuoret + Liikunnallisesti aktiivisempia (Sallis et al. 2000; Vuori et al. 2004) - Kolmasosa seuratoimintaan osallistuvista ei saavuta (terveys)liikuntasuositusten mukaista viikoittaista liikuntamäärää (14h) (Hakkarainen ym. 2008, Eiosdottir ym. 2008, Kokko ym. 2011) + Polttavat harvemmin tupakkaa (Haukkala et al. 2006; Melnick et al. 2001) + Syövät muita terveellisemmin (Aerenhouts ym. 2008; Cupisti ym. 2002) - Käyttävät yleisemmin nuuskaa (Kannas et al. 2002; Rolandsson and Hugoson 2001) - Juovat humalahakuisemmin (Kannas et al. 2002) - Käyttävät yleisemmin ei-tarpeellisia lisäravinteita sekä doping-aineita (Bents et al. 2004; Calfee and Fadale 2006; Dickinson et al. 2005) - Yli puolet suomalaisista vuotta vanhoista urheilijoista käyttää ruutuaikaa yli päivittäisen suostuksen (max 2 tuntia) (Kokko et al. 2011) o Kyseenalaistavat urheilun/seuratoiminnan automaattisen positiivisen vaikutuksen nuorten terveyskäyttäytymiseen

4 Elintavoilla keskeinen rooli kokonaisvaltaisessa urheilijaksi kehittymisessä o o o o Elintapojen merkitystä voidaan korostaa kääntämällä ne epäterveiksi o Liian vähäinen unen määrä, epäterveellinen ruokavalio, päihteiden käyttö, liiallinen ruutuaika tai energiajuomien käyttö vaikuttaa urheilijana kehittymiseen esimerkiksi o Laskevat psykofyysistä valmiutta harjoittelulle (ennen ja aikana) o Häiritsee oppimista (aikana ja jälkeen) o Hidastaa palautumista (jälkeen) Edellä mainittujen suorien vaikutusten lisäksi epäterveillä elintavoilla on epäsuoria vaikutuksia, kuten o Liian vähäinen uni johtaa väsymykseen joka voi johtaa huimaukseen, levottomuuteen, yliaktiivisuuteen, epätasapainoisiin tunteisiin miten vaikuttavat harjoitteluun ja harjoitusvasteeseen?! Vastaavia vaikutus ketjuja on löydettävissä muidenkin elintapojen osalta Selvästikään epäterveiden elintapojen vallitessa parasta mahdollista harjoitusvastetta ei saavuteta

5 Urheiluseurojen terveyden edistämismahdollisuudet 1) Seuratoiminta tavoittaa suuren määrän lapsia ja nuoria Noin 40-50% lapsista ja nuorista osallistuu seuratoimintaan Pojista jopa 60% osallistuu seuratoimintaan 11-vuotiaina On myös arvioitu, että 70-80% tietystä ikäluokasta osallistuu seuratoimintaan jossain vaiheessa ennen 20-vuoden ikää (Koski & Tähtinen 2005; Lämsä & Mäenpää 2002) 2) Seuratoiminnan kasvatusluonne on epävirallinen Seuratoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista Lapset ja nuoret osallistuvat, koska kiinnostuneita ko. urheilusta TE:n mahdollisuus on siinä, että urheilulähtöisyys tunnistetaan ja terveysasiat käydään urheilun kautta läpi

6 Urheiluseurojen terveyden edistämismahdollisuudet 3) Valmentajat ja ohjaajat ovat merkittäviä auktoriteetteja Jossain vaiheessa murrosikää jopa merkittävimpiä Valmentajien toiminta, esimerkki ja oma käytös vaikuttaa joka tapauksessa myös nuorten terveysosaamiseen Halusi tai ei, Tietoisesti tai tiedostamatta Havaittu ristiriita valmentajien orientaatiossa kokonaisvaltaisesta urheilijan kehittämisestä ja käytännön valmennustoimissa (Bengoechea ym. 2004; Gilbert & Trudel 2004) Kilpailullisuuden ylikorostuminen ja voiton tavoittelu jättävät varjoon kokonaisvaltaisen toiminnan Valmentajat eivät itse useinkaan tunnistaneet tätä ristiriitaa (Bengoechea ym. 2004)

7 Urheiluseurojen terveyden edistämismahdollisuudet 4) Terveyden edistäminen hyödyttää niin kansanterveyttä kuin itse urheilua Yleinen nuorten terveysosaamisen kehittyminen (yhteisrintama kodin ja koulun kanssa) Yhteiskunnallinen paine kansanterveydestä tulee huomioitua, mutta tärkeimpänä Nuori, joka nukkuu ja lepää riittävästi, syö monipuolisesti, ei käytä päihteitä jne., myös jaksaa ja kehittyy urheilussa paremmin?! (Epä)terveet elämäntavat / kokonaisvaltainen hyvä(paha)olo näkyy myös urheilusuorituksessa!

8 Toimintaympäristölähtöinen terveyden edistäminen Perustuu ajatukseen että ihmisten terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä on helpompi saada aikaan muutoksia, jos terveyden edistämisessä keskitytään toimintaympäristöjen kehittämiseen ja kontrollointiin, yksilöiden käyttäytymisen sijaan (Whitelaw et al. 2001) Eli aikaisemmin yksilön päätöksen terveyskäyttäytymisestä (esim. liikkuminen) katsottiin olevan riippuvainen vain hänen omista valinnoistaan, ilman, että mitkään elinolosuhteiden tekijät siihen vaikuttivat on nyttemmin tunnistettu yhä vahvemmin eri elinympäristölähtöisten tekijöiden merkitys yksilön valinnoille tällöin seuratoiminnan osalta on kysymys siitä, mitä seura voi tehdä, jotta sen toiminnassa mukana olevien yksilöiden olisi mahdollisuus tehdä terveyttä edistäviä valintoja seuratoiminnan aikana ja toisaalta minkälaiset valmiudet nuorille urheilijoille kehittyy suhteessa urheilulliseen elämäntapaan

9 Sosio-ekologinen terveyden edistämisen lähestymistapa: terveyden determinantit

10 Terveyttä edistävän seuran ulottuvuudet Toimintaympäristö = Seura Seuranjohto Valmennustoiminta = Valmentajat Seuratoimintaan osallistuva nuori Terveystottumukset Terveydentila Valmentajien terveyden edistämisaktiivisuus Seuran terveyden edistämisen ohjeistusaktiivisuus Seuran terveyden edistämisorientaatio

11 Determinants of settings-based health promotion and reciprocal interaction of setting- and individual-based factors within a sports club setting. Kokko et al Levels of actors Macro-level: A setting i.e. sports club Meso-level: Club management Micro-level: Daily practice i.e. Coaching practice Reciprocal relationship between Individuals and a setting Health promotion activity of the coaches Genetics Influence of the others Health literacy Personal health behaviors Individual health status Maturation Etc. Etc. Learning history Biological processes Health promotion guidance activity by a club towards coaches Health promotion orientation of a sports club Conceptualization of health promotion actions on different levels

12 Lopuksi Monet nykyajan kehityspiirteistä, kuten tietotekninen kehitys ja arkiliikkumisen väheneminen, passivoivat lapsia ja nuoria liikunnan ja urheilun suhteen Myös tavoitteellisesti urheileville nuorille pitää antaa valmiuksia kokonaisvaltaisesta (urheilijana) elämisestä elämäntavat ja -rytmi eivät ole automaatio Seuroilla hyvät mahdollisuudet nuorten terveyden edistämisessä TE panostaminen hyödyttää, ei pelkästään kansanterveystavoitteita, vaan myös urheilua, urheilusuoritusta ja urheilijana kehittymistä Seuratoiminnan terveyspotentiaali on laaja-alaisempi, kuin vain liikuttamalla fyysiseen terveyteen vaikuttaminen Toimintaympäristölähtöisyys korostaa seuran linjausten ja aloitteentekijän roolia ts. ympäristö vaikuttaa/ohjaa yksilöitä TES ulottuvuudet ja tutkimustulokset peräänkuuluttavat toimintalinjausten kehittämistä, mutta erityisesti niiden aktiivista toimeenpanoa Seuratasolta valmentajien välityksellä nuoriin vaikuttaminen

13 KIITOS!