Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Toimintakertomus ja tilinpäätös Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 SISÄLLYS TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET... 3 YLEINEN JA ALUEELLINEN KEHITYS SEKÄ VAIKUTUS SOTE-KUNTAYHTYMÄN PALVELUIHIN...3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 8 TALOUSARVIOSSA ASETETUT YLEISET TAVOITTEET VUODELLE SISÄINEN VALVONTA...13 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS HANKKEET...15 TOIMINTAKERTOMUS VASTUUALUEITTAIN Hallinto- ja tukipalvelut...26 Sosiaalipalvelut...30 Terveyden - ja sairaanhoidon palvelut Työterveys...37 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut TALOUDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma...41 Kuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys ja talousarvio INVESTOINNIT...52 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TASEVERTAILU...56 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT TYÖTERVEYSHUOLLON TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TASEVERTAILU...58 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Palvelusopimusten mukaiset tilaustaulukot maisemamallin mukaan Tilinpäätöksen muut liitetiedot Tilasto-osa HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS (ERILLINEN JULKAISU)... TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Toimintakertomus

3 TOIMINTAKERTOMUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Kuntalain 68 :n mukaan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Toimintakertomus on osa tilinpäästöstä. Toimintakertomuksesta voidaan tehdä suppeampi vuosikertomus, jota voidaan jakaa esim. kuntalaisille. Kuntayhtymän toimintakertomus sisältää seuraavat osiot: Yleinen kuvaus tapahtumista ja toimitusjohtajan katsaus sekä sisäinen valvonta Tilikauden tulos ja tuloksen käsittely Toimintakertomus vastuualueittain Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen siten, kuin ne ovat talousarvion laadinnan yhteydessä Palvelusopimusten toteutumat jäsenkunnittain Henkilöstötilinpäätös YLEINEN JA ALUEELLINEN KEHITYS SEKÄ VAIKUTUS SOTE-KUNTAYHTYMÄN PALVELUIHIN Yleisen talouskehityksen arviot perustuvat valtionvarainministeriön julkaisemaan ennusteeseen. Eri tahojen ennusteet poikkeavat jonkun verran toisistaan. Talous supistui vuonna n. 1,2 % ja vuonna 2014 arvioidaan päästävän vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Ennusteen mukaan 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,8 prosenttia. Kasvu on historiaan nähden vaimeaa ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Kotitalouksien tilanteen ennustetaan pysyvän vaikeana. Pitkään heikkona jatkunut suhdannetilanne heijastuu nyt selvästi työmarkkinoille. Työllisyys on supistunut koko vuoden ajan ja ennustetta merkittävään paranemiseen ei ole vielä nähtävissä. Lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Kuntatalouden yleinen kehitys Vuonna kuntatalous pysyy alijäämäisenä, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät, suuruudeltaan n. 400 milj. euroa, kasvattavat verokertymiä. Kokonaistuotannon määrän arvioidaan alenevan v., mikä heikentää myös veropohjien kehitystä. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan vain 1,5 % ja yritysten tuloskehityksen olevan heikkoa. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin kasvavan 5,5 %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluontoisilla tekijöillä. Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 3,5 % ja yhteensä verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4,5 %. Kuntien toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen 3 prosenttiin, koska kustannusten nousu hidastuu. Menojen volyymikasvuksi arvioidaan noin prosentti ja peruspalvelujen hintatason nousuksi n. 2 %. Ansiotason nousu kuntasektorilla hidastuu 1,8 prosenttiin edellisvuoden 3,6 prosentista. Kuntatalouden henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, joten henkilöstömenojen arvioidaan nousevan ansiotasokehitystä seuraten vajaat 2 %. Ostojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 5,5 % ja avustusten 5 %. Vuosina kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Vuoteen 2017 mennessä arvioidaan toimintamenojen kasvun hidastuvan kustannustason nousun hidastuessa. Toimintamenojen keskimääräiseksi kasvuksi arvioidaan 3,5 %. Toimintamenojen volyymin arvioidaan kasvavan noin prosentilla, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa palvelutarpeen arvioitua lisäystä. Kevään valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä linjattiin, että vuosina toteutetaan toimintaohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla. Ohjelman toteuttaminen ja toimenpiteet ovat tällä hetkellä avoinna. Toimeentulotukimenoja kasvattavat toimeentulotukeen ja asumistukeen tehdyt perustemuutokset sekä työttömyyden kasvu. Toimintakertomus 3

4 Toimeentulotuen perusosan korottaminen kasvattaa toimeentulotukimenoja ja perusturvan korottaminen ja asumistuen tulorajojen korotus puolestaan pienentävät. Nettomääräisesti nämä uudistukset lisäävät toimeentulotukimenoja. Hallituskauden loppupuolella toteutettavan asumistuen uudistamisen arvioidaan puolestaan vähentävän toimeentulotuen tarvetta ja siten alentavan toimeentulotukimenoja. Työttömien määrän ennustetaan nousevan v., mutta sen jälkeen työttömyyden ennustetaan hitaas ti vähenevän. Työttömyyden alentuessa ja työllisyy den kohentuessa myös toimeentulotukimenojen kasvun oletetaan hidastuvan. Valtiontalouden kevään kehyspäätöksessä päätettiin, että työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään valtiolta kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Vaikutukset kuntatalouteen täsmentyvät uudistuksen valmistelun edetessä. Pohjois-Savon maakunnan tilanne Alueen työttömyys on selvässä kasvussa ja nousu jatkunee tulevan talvikauden ajan. Kehitys säilynee valtakunnan keskitasoon verrattuna jonkin verran parempana, johtuen mm. alueen ikärakenteesta sekä monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Pidemmällä aikavälillä työllisyyden odotetaan edelleen hitaasti kohenevan. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen ikärakenteiden muuttuessa alentavat työttömyyttä hitaankin talouskasvun vaihtoehdossa. Nopeaa kasvusykäystä ei ole odotettavissa, mutta vuoden sisällä tapahtuvaan hienoiseen nousuun uskotaan. Nuorisotyöttömyys on Pohjois-Savossa ollut maan keskiarvon tasolla, kun indikaattorina käytetään nuorten osuutta työttömistä. Työttömistä alle 25 -vuotiaita on vuoden alkupuoliskolla ollut Pohjois-Savossa keskimäärin 12,5 prosenttia, kun koko massa nuorisotyöttömiä oli työttömistä 12,8 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Pohjois-Savossa ollut vuoden alussa hieman koko maan keskiarvoa suurempi 25,1 prosenttia (koko maa 24,2 prosenttia). Työvoiman ikärakenteen ja runsaan sairastavuuden vuoksi eläköityminen on alkanut Pohjois-Savossa muuta maata aikaisemmin. Työllisyysasteen nostaminen ja työllisten määrän ylläpitäminen on alueella haastavaa mm. työvoiman ulkopuolisten suuren osuuden vuoksi. Julkisen sektorin työllisyys ja palvelumahdollisuudet heikkenevät vielä pitkään julkisen sektorin vaikean rahoitustilanteen vuoksi. 4 Toimintakertomus

5 Kuntayhtymän toimintaympäristö Pohjois-Savon kuntien väestönmuutosten ennakkotiedot tammi-joulukuu Elävänä Kuntien Syntyneiden välinen Kuntien välinen syntyneet Kuolleet enemmyys tulomuutto lähtömuutto Kuntien välinen Maahannettomuutto muutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Kokonaismuutos tammijoulukuu Vertailutietona kok. muutos v (lopullinen tieto) Ennakkoväkiluku Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Lähde: Tilastokeskus/Pohjois-Savon liitto SOTE:n toiminta-alueen väestöennuste laskee selkeästi ja ennusteiden mukainen arvio vuoteen 2030 mennessä on 5,9 % eli vähennys on n henkeä. Eniten SOTE-alueen kunnista väestöennusteen mukainen alenema on Kiuruvedellä 16,8 % (n henkeä) ja Sonkajärvellä 14,6 % (n. 650 henkeä). Iisalmen väestökehitys on hieman aleneva, -2,5 % vuoteen 2030 mennessä ja Vieremällä -7,9 %. Tiedot perustuvat 03/ päivitettyyn tilastoaineistoon SOTE kuntayhtymän toimintaalueesta. Aleneva väestökehitys näkyy myös tilastollisesti siten, että asukaskohtaiset kustannukset kasvavat, koska palvelutarve ei samassa suhteessa vähene, vaan useissa palveluissa kasvaa erityisesti ikääntyvän väestön osalta. SOTE:n toiminta-alueen väestökehityksen ennuste ikäluokittain osoittaa, että v on taitekohta 1-6 -vuotiaiden ikäluokan osalta. Tuolloin lasten määrä alenee voimakkaammin kohti vuotta Samanaikaisesti yli 74-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti kasvaen jo vuodesta 2015 alkaen. Väestörakenteen ja väestömäärän muutos on alueen yleisen kehityksen kannalta merkittävä ja lisäksi kehitys vaikuttaa oleellisesti SOTE- palveluiden kysyntään. Työikäinen väestö vähenee ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä lähes neljänneksen eli 23 %. Työikäisen väestön vähentyessä verotulojen osuus pienenee ja vaikuttaa siten kuntien talouden perusteisiin ja maksukykyyn suhteessa palveluihin. Lisäksi vanhusten määrän kasvaessa suhteessa työikäiseen väestöön huoltosuhde kasvaa ja samalla palvelujen kysyntä kasvaa. Alueen huoltosuhde kasvaa nopeasti. Nykyisillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteella ja etuuksilla kuntien eli rahoittajien palvelukykyä ei voida pitää yllä, koska rahoituspohja kapenee selkeästi. Siksi SOTE:n palvelurakenteen muutoksia on toteutettava koko ajan reagoiden toimintaympäristön muutoksiin. Lisäksi on pitkäjänteisesti panostettava ennaltaehkäiseviin palveluihin. Vain ennaltaehkäisevällä ja terveyttä edistävällä toiminnalla ja kuntalaisten omaa vastuuta korostamalla voidaan vaikuttaa palvelujen kysyntään ja kustannuksiin. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 57 % vuoteen 2030 mennessä. Kasvu on voimakasta seuraavan 15 vuoden aikana. Väestön ikääntyminen ei suoraan johda perusterveydenhuollon avohoidon käyntien määrän kasvuun, koska myös muut ikäluokat käyttävät palveluja. Lääkärissäkäyntejä voidaan korvata esim. terveydenhoitajan vastaanotolla ja sähköisillä palveluilla. Väestön ikääntyminen ei suoraan johda vastaavaan esh:n tarpeen kasvuun. Kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti mm. terveysteknologia. Toimintakertomus 5

6 Palvelutarpeen kasvu on voimakasta vanhusten hoidossa, muissa palveluissa palvelutarve on lähes vakiintunutta. Terveydenhuollon kustannukset ikäryhmittäin Palvelutarpeen muutokset Terveydenhuollon kustannukset kasvavat merkittävästi 65 ikävuodesta alkaen ollen esim vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin / henkilö. Vanhustenhuollon kustannukset kasvavat jyrkästi yli 85-vuotiaiden osalta, keskimääräiset kustannukset n / hlö. Vanhustenhuollon kustannukset ikäryhmittäin Huoltosuhde heikkenee kuntayhtymän alueella muuta maata ja maakuntaa nopeammin ollen jo välisenä aikana samassa tasossa, kuin koko maa kymmenen vuotta myöhemmin. Sosiaalihuollon kustannuskehitys ikäryhmittäin Palvelutarpeen kasvu väestötekijöiden muutoksen perusteella lisääntyy jyrkästi 2020 vuodesta alkaen erityisesti vanhusten hoidossa. Ennakoiva toimintamalli eri palvelumuodoissa ja etenkin asumisen uudet ratkaisut ja palvelujen järjestäminen kotiin tai uudenlaisiin asumismalleihin ovat jo tällä hetkellä ajankohtaisia. Sosiaalihuollon kustannukset vaihtelevat ikäryhmittäin siten, että vuotiaiden lasten ja nuorten kustannukset / henkilö. Yli 64-vuotiaiden ikäryhmässä kustannukset kasvavat hieman ja yli 75 vuotiaiden ikäryhmässä kustannukset ovat keskimäärin / henkilö. 6 Toimintakertomus

7 Julkisen palvelun tuottamiseen on usein asetettu lainsäädännöllä palvelun saatavuuteen, laatuun ja resursointiin liittyviä ehtoja, joita valvovat mm. aluehallintoviranomaiset. Tyypillisiä resurssivaatimuksia ovat toimitiloihin liittyvät mitoitusperusteet sekä henkilömitoitukseen liittyvät vaatimukset, kuten esim. hoito- ja hoivapalveluissa. Lisäksi palvelun kustannuksiin vaikuttavat mm. etuuksia myönnettäessä lakisääteiset taksat, maksut ja etuusperiaatteet, hoito- ja hoivatakuu jne. joihin ei paikallisviranomainen voi vaikuttaa. Subjektiiviset oikeudet Määritelmänä subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kunta (kuntayhtymä) ei voi talousarviolla eikä muullakaan päätöksellä evätä eikä rajata lakiin perustuvaa oikeutta. (Lähde: Kuntaliitto) Esimerkkejä: 1. Jokaisen perusturva Perusoikeutena välttämätön toimeentulo ja huolenpito (1995, mm. kriisitilanteissa/kiireellisissä tilanteissa asumisen järjestäminen) 2. Taloudelliset tuet Lapsen elatustuki (1977; siirtynyt KELA:n vastuulle ) Toimeentulotuki (1984) 3. Vammaisen henkilön etuudet Erityishuoltoa saavalle kehitysvammaiselle henkilölle välttämätön kuljetus (1978) Korvaus vaikeavammaisen henkilön asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista (1988) Vaikeavammaisille henkilöille palveluasuminen (1992, ml. mielenterveyspotilaat) Vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalvelut ja niihin liittyvät saattajapalvelut, työmatkoja ei rajattu (1992) Vaikeavammaiselle henkilölle tulkkipalvelut (1994, siirtyy KELA:n vastuulle ) Vaikeavammaiselle henkilölle päivätoiminta (2007) Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävä henkilökohtainen apu (syyskuu 2009) Vammaispalvelulain mukaiset subjektiiviset oikeudet myös kehitysvammaisille henkilöille (syyskuu 2009) 6. Eräät muut sosiaali- ja terveyspalvelut laitoshoidossa olevan henkilön tarpeellinen kuntoutus, hoito ja huolenpito (1984) kiireelliset sosiaali- ja terveyspalvelut ml. verovaroin tuettu hammashuolto kaikille (hammashuolto 2002) lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, joissa hoitoon pääsyn määräajat on säädetty asetuksella (2001) seulonnat ja muut joukkotarkastukset (mammografia ym.) terveydenhuollon hoitotakuu laissa säädetyissä määräajoissa (2005) kiireellinen sosiaalipalvelu ja sosiaalipäivystys (2006) 7. Työtoiminta kuntouttava työtoiminnan järjestämisvelvoite alle 25-vuotiaille pitkään työttömänä oleville työttömille (2001) kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut (2001) kuntouttavassa työtoiminnassa oleville toimeentulotukena maksettava toimintaraha ja matkakorvaus (2001) kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvelvoite myös 25 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille pitkään työttömänä oleville työttömille (2010) Edellä mainituista tekijöistä johtuen suuri osa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kustannuksista ja tulopohjasta on sidottu lainsäädännöllä. 4. Lastensuojelulapset, -nuoret ja -perheet, mm: lastensuojeluperheille asunto, asunnon puutteiden korjaaminen ja riittävä toimeentulo (1990) lastensuojelulapsille ja nuorille jälkihuoltona riittävä toimeentulo ja asunnon puutteiden korjaaminen (1990) lastensuojelunuorille asunto (1993) lastensuojelulapsille käyttövarat ja itsenäistymisvarat (1990) Toimintakertomus 7

8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tiukka talouden ohjaus ja toiminnan muutokset tuottivat tulosta Vuoden talousarvion valmisteluprosessi aloitettiin toukokuussa 2012 talousseminaarilla ja jäsenkuntien raamiasettelulla. Talousarvion vahvistamisen yhteydessä sovittiin, että palvelusopimuksia tarkennetaan joidenkin palvelurakenteen ratkaisujen osalta (mm. Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosasto). Suurimpia toiminnan muutoksia olivat ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi ja työtoiminnan siirtyminen ostopalveluiksi säätiöittämisen vuoksi. TOIMI-säätiö aloitti toimintansa Lisäksi kuntayhtymän oman toiminnan osalta on jatkettu laitoshoidon purkamista, kotihoidon toimintamallin muuttamista sekä kuntoutuksen toimintamallin uudistamista mm. vaativan kuntoutuksen osalta. Lisäksi keväällä laadittiin tuottavuusohjelma sisältäen palvelurakenteen muutoksia ja toiminnan muutoksia myös nyt päättyneelle tilikaudelle. Talousarviossa asetetut yleiset tavoitteet toteutuivat lähes kokonaan muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen organisointi ja nostaminen johtamisen painopisteeksi toteutui johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Akuuttivastaanottomalli on saanut erinomaisen vastaanoton ja palautteen asiakkailta. Tavoitteeksi asetettu koulukuraattori- ja koulupsykologitoiminta on myös toteutunut. E-reseptin käyttöönotto oli ensimmäinen kansalliseen potilastiedon arkistoon siirtymisen askel ja kuluvan vuoden keväällä SOTE organisaationa siirtyy Kantapalveluihin. Uudistukset ovat merkittäviä asiakkaan palvelun ja tiedonsaannin kannalta. Lisäksi kuntayhtymässä noudatettiin koko vuoden ajan tiukkaa hankinta- ja vuosilomaohjeistusta. Kymmenen vuoden seurantatilasto Pohjois-Savon alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kehityksestä osoittaa, että SOTE:n toiminnan aikana kustannuskehitys on ollut hallittua. Iisalmen osalta muutos on merkittävin, sillä keskimäärin kustannukset ovat SOTEn aikana kasvaneet n. 2,7 % vuodessa, kun ne ennen SOTEa ovat kasvaneet yli 7 %/v. Vastaavasti Kiuruveden osalta ennen SOTEa kustannukset kasvoivat n. 6,5 % / v ja SOTE.n toiminnan aikana keskimäärin 5 %. Sonkajärvellä ennen SOTEa kustannuskasvu oli n. 7,5 %/v ja SOTE.n aikana 5,2 %. Vieremällä kustannukset kasvoivat ennen SOTEa keskim. 5,6 % ja SOTEn aikana 4,2 %. SOTEn toiminnan aikana olemme maakunnan kustannuskehityksessä alle maakunnan keskiarvon ja koko maan tasolla. Saavutusta on pidettävä hyvänä. Toiminnan kehittämistä on tehty hankkeilla, joiden tuloksina on pystytty tekemään palvelurakenteen ja toimintamallin muutoksia. Ulkopuolista rahoitusta on saatu mm. Tekesiltä, kansallisissa hankkeissa osin valtion rahoitusta ja maakunnallisissa hankkeissa mm. maakunnan liitolta. Oman toiminnan kustannukset kasvoivat +0,1 % ja ostettu erikoissairaanhoito +15,3 % Kuntayhtymän toiminnan raamiksi ja kustannusten kokonaiskasvuksi asetettiin +3 %, joka sisältää sekä oman toiminnan osuuden että sairaanhoitopiiriltä ostetun erikoissairaanhoidon maksuosuuden. Talousarvioraami oli tiukka, koska vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna jäsenkuntien maksuosuuden kasvuksi oli varattu -0,4 %. Sekä tuottavuusohjelman toteutuminen että tiukka taloudenohjaus tuottivat tulosta ja jäsenkuntien maksuosuus kasvoi n. 3,2 %. Huomattavaa on, että ko. kasvusta kuntayhtymän oman toiminnan osuus oli vain 0,1 % ja sairaanhoitopiirin ostojen osuus kasvoi 15,3 %. Henkilöstökulut alittuivat n. 1,0 milj.. Sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin varattiin 4,0 milj. vähemmän kuin sairaanhoitopiirin esitys oli. Talousarviovuoden aikana jäsenkunnat myönsivät erikoissairaanhoidon kuluihin (KYS) 2,9 milj. :n lisämäärärahan, mutta ko. lisärahoitus ei riittänyt kattamaan KYS:in ostoja kokonaan. Jäsenkuntien loppulasku muodostui pääasiallisesti sairaanhoitopiirin menoista Jäsenkunnille myytävien palvelujen kokonaissumma oli 132,6 milj.. Kuntayhtymän kokonaismenot olivat 154,8 milj.. Kuntayhtymän kokonaistulos muodostui siten, että jäsenkunnilta perittäväksi loppulaskutuksessa jäi yhteensä 1,7 milj., josta 1,056 milj. koostui erikoissairaanhoidon lisälaskusta (KYS) ja kuntayhtymän oman toiminnan osalta Pakolaisten kustannusten osuus, johon kunnat saavat täyden valtionkorvauksen, on ko. lisälaskutuksesta n , jolloin todellinen lisälaskutus oman toiminnan osalta on n Pakolaisia ovat vastaanottaneet Iisalmi ja Sonkajärvi. Jäsenkunnittain loppulaskutuksessa on suuriakin eroja johtuen palvelujen erilaisesta tarpeesta, käytöstä ja palvelurakenteesta. Tulevaisuudessa palvelurakenteen muutokset kohdistuvat erityisesti asumisen uusiin malleihin sekä kotiin tarjottaviin palveluihin ja kuntoutukseen. Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ja oman vastuun ottaminen korostuvat. 8 Toimintakertomus

9 Sähköiset palvelut ja teknologia ovat väistämättä yksi merkittävä kehittämisen polku sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa. Kuntayhtymän henkilöstön työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota ja v. aikana valmistellun johtamisjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on vahvistaa lähiesimiestyötä. Henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta ja eläköityminen lisääntyy vuoteen 2020 mennessä joka vuosi. Sairastavuutta on analysoitu tarkkaan sekä omassa toiminnassa että ulkopuolisena asiantuntijatyönä. Merkittävimmät syyt ovat mm. vaikeat pitkäkestoiset sairaudet, operaatioiden jälkeiset pitkät toipumisajat ja raskaan hoito- ja hoivatyön aiheuttamat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämisen tukemiseen perustettiin uusi asiantuntijavirka. Työkykykoordinaattori aloitti tehtävässä maaliskuussa. Kiitokset onnistumisesta kuuluvat ensisijaisesti palveluja arkipäivässä toteuttavalle henkilökunnalle, unohtamatta kuitenkaan niin johtoa kuin poliittisia päättäjiä. Päättäjät ovat olleet tukena ja edesauttaneet muutoksissamme ja uudistamisessa. Sitä tukea ja ennakkoluulotonta otetta tarvitsemme jatkossakin. Iisalmessa Leila Pekkanen toimitusjohtaja Toimintakertomus 9

10 TALOUSARVIOSSA ASETETUT YLEISET TAVOITTEET VUODELLE Strategia Järjestämissuunnitelma Tavoite Hyvinvoiva kuntalainen Terveyden edistämisen tiedolla johtaminen ja koordinointi kuntien ja kolmannen sektorin kanssa Terveyden edistämisen organisointi ja resurssointi Sotessa. Hyvinvointikertomuksen käyttöön otto seudullisesti. Perusterveydenhuollon tukeminen palvelukokonaisuuksina sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa Vastaanottomallin uudistaminen sekä perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon toimintaprosessin yhtenäistäminen Väestöä kannustetaan itsestään ja läheisistään huolehtimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon sekä omasta että läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä. Terveysneuvonnan toimintaohjelma ja -kertomus otetaan käyttöön yhteistyötahojen kanssa. Avohoitopainotteinen palvelurakenne. Mielenterveys- ja päihdetyön strategian laadinta. Vanhuspalvelustrategian laadinta. Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen Koulukuraattoritoiminta ja koulupsykologipalvelut jokaisessa kunnassa. Neuvolatiimin vahvistaminen ja vakiinnuttaminen. Vaihtoehtoisia palvelumalleja arvioidaan ja otetaan käyttöön. Perhehoitoa arvioidaan vanhustenhuollossa. Perhetyön kehittäminen ja lisäresurssointi. Perhehoito on sijaishuoltona ensisijaista. Resursseja laitoshoidosta kohdennetaan aikuisten mielenterveystyön avohoitoon ja kotikuntoutukseen sekä lasten ja nuorten työryhmiin Kuntouttavan työotteen ja kuntoutuksen kehittäminen, arvioidaan järjestämistavat. Kuntoutuksen palvelu-kokonaisuuden käyttöönotto ja vaativan laitoskuntoutuksen järjestämistapojen tarkastelu. Tavoitteiden toteutuminen vuonna Terveyden edistäminen organisoituu alkaen hyvinvointipalvelujen kautta. Hyvinvointikertomus otetaan käyttöön 2014 aikana yhteistyössä kuntien kanssa. Akuuttivastaanottomallin käyttöön otto toteutui onnistuneesti Iisalmen terveyskeskuksessa ja toimintaa laajennetaan Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle. Toimintamalli vähensi päivystyskäyntejä yhteispäivystyksessä ja tuotavuus terveyskeskuksen vastaanotoilla nousi. Terveysneuvonnan toimintaohjelma hyväksyttiin hallituksessa Strategian valmistelu jatkuu. Vanhuspalvelustrategian laadinta organisoituu kuntayhtymän strategiatyöhön ja osana hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa. Koulukuraattorit toimivat jokaisessa kunnassa ja koulupsykologipalvelut toteutui Soten toimintana Iisalmessa ja kuntien omana toimintana Kiuruvedellä ja Vieremällä. Psykologien osalta huomioidaan jatkossa oppilashuoltolain muutokset ja seudullinen toiminta kaikkien jäsenkuntien osalta. Perhehoito on osa tuottavuusohjelmaa vuodelle Perhehoidon kriteerit hyväksyttiin. Mielenterveystyön laitoshoidon resursseja siirrettiin aikuistyöryhmään Sonkajärvellä alkaen, kotikuntoutukseen Kiuruvedelle alkaen ja alkaen kotikuntoutukseen. Kuntoutusyksikkö siirtyi neuvottelumenettelyn kautta ostopalveluksi 5.8. alkaen. 10 Toimintakertomus

11 Asiakaslähtöinen toiminta Viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö Vanhusten huollossa on suositusten tasoinen palvelurakenne. HEHKO-käynnit seudullisesti sovitulle kohderyhmälle. Kotisairaalan laajentaminen ilta- ja viikonlopputyöhön 1.6. alkaen Kotisairaalan laajentaminen siirtyi vuodelle Kansalliset ja alueelliset tietohallinnolliset ratkaisut. Avainasiakkaiden tunnistaminen Ikälain tuomat painopisteet; osallisuus, monipuolinen palvelun tarpeen arviointi, vanhusneuvostot ja asiakasvastaava. eresepti-toiminta alkaa Alue- Pegasos otetaan käyttöön Asiakasvastaavatoiminta vanhustenhuollossa ja vastaanotoilla organisoituu. Valintaoikeuden laajeneminen Palveluseteli otetaan käyttöön suun terveydenhuollossa. Ohje / sääntökirjan laatiminen valintaoikeuden käyttöä varten kaikkiin palveluihin eresepti otettiin käyttöön 8.1. ja AluePegasos otettiin käyttöön EArkiston käyttöön oton valmistelu vuodelle 2014 alkoi. Ohjuri-palveluohjaus alkoi maaliskuussa Iisalmessa ja laajenee muihin kuntiin huhtikuussa Suun terveydenhuollon palveluseteli otettiin käyttöön syksyn 2014 aikana. Palvelujen saatavuuden edistäminen, liikkuvat palvelut. Kotisairaala laajenee ja hyvinvointikioskin toiminnan mallintaminen Hyvinvointikioski hanke jatkui vuoden loppuun. Jatkohankkeesta sovittiin vuodelle Toimiva asiakaspalautejärjestelmä ja prosessi Asiakasraadit, asiakaskyselyt, asiakas osallisena palvelujen suunnittelussa. Oman toiminnan ja ostopalvelujen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto. Tavoitteena kotisairaala toiminnan laajentaminen vuoden 2014 aikana. Asiakasraati aloittaa toiminnan keväällä 2014 ja on osa kuntayhtymän laadunhallintatyötä. Työympäristön turvallisuus Tilaselvityksiin pohjautuvat ja tarkoituksenmukaiset tilaratkaisut peruskuntien kanssa yhteistyössä. Kiuruveden terveyskeskuksen peruskorjauksen tilaselvitys valmistuu. Iisalmen sairaalan tilaselvitys toteutuu toiminnallisen selvityksen jälkeen. Vieremän tilaselvitys toteutuu ennen peruskorjausta. Kehitysvammapalvelujen ja kotihoidon sekä Koljonvirran sairaalan tilaratkaisut valmistuvat vuodelle Kiuruveden terveyskeskuksen tilasuunnitelma hyväksyttiin. Vieremän terveyskeskuksen uudisrakentamisen suunnittelu käynnistyi syksyllä. Iisalmen sairaalan tilaselvitys käynnistyi yhteistyönä Iisalmen kaupungin kanssa. Luonnonvarojen kestävä käyttö Ympäristönsuojelun tiedotusta lisätään. Tavoite toteutui, tiedotteita ympäristönsuojelumääräyksistä ja jätevesien käsittelystä jaettiin kaikkiin talouksiin. Ennaltaehkäisevää eläinterveydenhuoltoa lisätään. Tavoite toteutui. Toimintakertomus 11

12 Prosessit ja rakenteet Toiminnan ja talouden tasapaino Tuotteistus Tuotteistetut palvelut ja kustannuksia vastaava hinnoittelu. Elintarvikevalvonnan läpinäkyvyyttä parannetaan OIVA-menetelmällä. Talousarvion valmistelu kuntakokouksen ja palvelusopimusneuvottelujen pohjalta. Toiminnan sopeuttaminen talousarvioon Oman erikoissairaanhoidon palvelut tuotteistetaan 1.4. mennessä ja kuntalaskutus toteutuu tuotteistetuilla palveluilla 1.4. alkaen Omistajaohjaus Palvelusopimusten hyväksyminen kuntakokouksen ja jäsenkuntien käsittelyn jälkeen Toiminnan seuranta ja analysointi Osavuosikatsaukset kolmen kuukauden välein Kuukausiraportit taloudesta ja keskeisistä suoritteista Talousarvion valmisteluseminaari toukokuussa Iisalmen sairaalan rooli ja toiminnan laajuus vastaa seudullisia ja alueellisia hoidon tarpeita. Iisalmen sairaalan roolista ja toiminnan laajuudesta tehdään erillinen selvitys, jossa käytetään myös ulkopuolista asiantuntijaa Tiedolla johtamisen kehittäminen - Tietovarantojen ja tietojärjestelmien parempi hyödyntäminen Osana alueellista yhteistyötä, jossa tavoitteena on rakentaa tietovarasto tms. ratkaisu ja hyödyntää yhtenäisillä sovellusratkaisuilla tiedon jalostaminen johtamisen tueksi. Johtaminen Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Kannustava ja osallistava johtaminen. Osaamista hallittuun muutos -johtamiseen ja tuloksellisuuteen tuetaan. Johtamisen ja esimiestyön koulutus ja valmennusohjelma. Ikäjohtamisen projektiin osallistuminen (Itä-Suomen Yliopisto) Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen benchmarking-työkaluilla Vastaanotto-, päivystys- ja vuodeosastopalveluissa. Tavoite toteutui, OIVA-menetelmä otettiin käyttöön Tavoite toteutui. Iisalmen sairaalan, mielenterveys- ja päihdetyön, yhteispäivystyksen ja terveyskeskusten vuodeosastojen palvelut tuotteistettiin ja Iisalmen sairaalan tuotteistetut palvelut toimivat jäsenkuntien kuntalaskutuksen perusteena. Tavoite ei toteutunut vuoden palvelusopimusten osalta. Vuoden 2014 palvelusopimusten osalta tavoite toteutui. Tavoite toteutui. Ulkopuolisen asiantuntijan selitys Iisalmen sairaalasta valmistui ja se toimi pohjana tuottavuusohjelmalle. Johtamista tukevien tietovarastoratkaisujen valmistelu jatkuu. Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnitelman valmistelu jatkuu. Esimiesten Ikäjohtamisen projekti toteutui. Keskijohdon työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Benchmarking raportit toimivat osana tuottavuusohjelman laadintaa ja toimenpiteitä. 12 Toimintakertomus

13 SISÄINEN VALVONTA Kuntayhtymän hallintosäännön mukaan vastuu sisäisen valvonnan toimeenpanosta on toimitusjohtajalla. Yhtymähallitus on käsitellyt sisäisen valvonnan puolivuosiraportin (tammi-kesäkuu ) osavuosikatsauksen yhteydessä. Vuoden työyksikkökohtaiset, tehtäväaluekohtaiset ja vastuualueiden yhteenvetoraportit on toimitettu toimitusjohtajalle. Raportit ovat rakenteeltaan yhteneviä. Kunkin tilivelvollisen valvonta tapahtuu hänen laatiman vuosisuunnitelman mukaan. Valvonnan osa-alueet ovat; johtaminen, henkilöstö, talous, hankinnat ja ostot, riskien hallinta, prosessit ja asiakaspalvelu. Johtaminen: Kuntayhtymässä on sovittu ja ohjeistettu toimintatapa työpaikkakokousten pitämisestä ja dokumentoinnista. Toiminta on parantunut selkeästi. Kokoukset ovat olleet pääsääntöisesti säännöllisiä ja parantaneet työyhteisöjen tiedonkulkua sekä jäntevöittäneet toimintatapaa. Avoimuus ja sisäinen tiedonkulku on parantunut. Lisäksi ajankohtaisista asioista informoidaan Intrassa sekä sisäisessä tiedotuslehdessä. Vuoden aikana käynnistettiin laaja esimiesten koulutusohjelma, jossa osa ohjelmasta toteutettiin kaikille esimiehille ja osa ohjelmasta oli erillisen haun/ valintaprosessin kautta kohdistettu n. 25 esimiehelle. Esimiestyö vahvistaminen, osaamisen lisääminen ja yhteisten toimintatapojen kehittyminen ovat vahvistaneet johtamista. Vuoden aikana valmisteltu johtamisjärjestelmän muutos valmisteltiin yhdessä henkilöstön kanssa. Syksyllä pidettiin työhyvinvointiseminaari, johon osallistui myös luottamushenkilöitä. Henkilöstö ja riskien hallinta: Riskien arviointi, varahaisen välittämisen mallin mukainen toiminta ja työyksikkökohtaiset perehdyttämisohjelmat ovat selkeästi sisäistetty normaaliin toimintaan. Dokumentointi on parantunut aiemmista vuosista. Kehittämiskeskustelut ovat toteutuneet yli 70 %. Kehittämiskeskustelu käydään sähköisen henkilöstöhallinnon ohjelman avulla ja raportointi saadaan suoraan järjestelmästä. Puutteita selvittävät pitkät poissaolot sekä jotkut yksittäiset puutteet käymättömien keskustelujen osalta. Vuosiloma-ohjeistusta on pääsääntöisesti noudatettu hyvin. Kuntayhtymässä on käytössä riskien hallintajärjestelmä 4KS. Järjestelmää käydään läpi toiminnoittain jatkuvasti. Riskien hallintaa seuraa myös aluehallintovirasto. Hankinnat, ostot ja talouden seuranta: Hankintojen, sopimusten ja talouden seurannan osalta on toteutettu erityistä valvontaa koko vuoden ajan. Erityisiä poikkeamia ei ole havaittu. Talouden seuranta on toteutettu sekä kuukausiraportein ja osavuosikatsauksin. Raportit on käsitelty hallituksessa, viety tiedoksi valtuustolle sekä jäsenkuntiin. Sisäisiä määrärahasiirtoja on tehty sekä vastuualueiden sisällä että vastuualueiden välillä mm. toiminnan muutosten yhteydessä. Lisäksi lisämäärärahatarpeet on arvoitu raportoinnin yhteydessä ja tarvittaessa esitetty jäsenkunnille. Määrärahamuutokset on käsitelty valtuustossa. Raportointia on kehitetty hallituksen toiveiden mukaisesti, mutta edelleen raportoinnin automatisointia ei ole voitu tehdä, koska hanke vaatisi merkittävää taloudellista panostusta. Lisäksi on seurattu alueellista mahdollista yhteistyötä raportoinnin kehittämiseksi ja kokonaisarkkitehtuurityön käynnistymistä. Talousarvion laadintaprosessi uudistettiin osittain ja aikataulutettiin uudelleen. Prosessi onnistui ja pystyimme toteuttamaan jäsenkuntien asettamat aikataulutavoitteet palvelusopimusten käsittelylle. Hankintaohje on päivitetty ja käsitelty hallituksessa Hankinnat on tehty noudattaen hankintaohjetta. Yhteistyöprosessia on kehitetty edelleen IS-hankinnan kanssa, sopimusmallit on yhtenäistetty, täydennetty ja päivitetty. Hankintojen ja sopimusten seuranta on huomattavasti parantunut asiatarkastuksen ja hyväksynnän yhteydessä. Lisäksi reklamaatiot ja niiden käsittely on parantunut. Prosessit, laatu, vaikuttavuus ja asiakaspalvelu hoitoon pääsy on toteutunut muualla paitsi suun terveydenhuollossa ja puheterapiassa. hoito- ja hoivapalveluissa palvelujen käsittelyajat ovat pääasiallisesti toteutuneet lainsäädännön edellyttämissä määräajoissa. Vammaispalveluissa hakemusten käsittely ja viranhaltijapäätösten tekeminen ei ole kaikilta osin toteutunut annetuissa määräajoissa. Rekrytontiprosessia on tehostettu ja otettu käyttöön laajasti sähköinen rekrytointijärjestelmä sekä ulkoisiin että sisäisiin rekrytointeihin asiakaspalautejärjestelmän osa-alueena Asiakasraadin valmistelutyö on tehty vuoden aikana. Järjestelmä otetaan käyttöön keväällä prosessikuvausten valmistelua on tehostettu ja kuvausten tekemiseen on myös kohdennettu koulutusta kuntayhtymässä on käytetty myös ulkopuolista toiminnan arviointia (mm. NHG) sekä kuntamaisemaraportointi (vertailuanalyysi kerran vuodessa). potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit käsitellään yhtymäjaostossa. Toimintakertomus 13

14 Kehittämisen kohteena ovat jatkossa ennakoinnin parantaminen, prosessijohtamisen kehittäminen ja vastuuttaminen sekä toimintatavan jalkauttaminen Yhteenveto Kuntayhtymän toiminta on vakiintunut ja selkeästi sekä toiminnanohjaus, seuranta, raportointi ja kokonaisjohtaminen ovat parantuneet. Erityistä huomautettavaa ei valvonnassa ole löytynyt. Yksittäisiä asioita on havaittu ja esitetty korjaustoimenpiteet. Kuntayhtymän toiminnan kehittämistyö on kohdentunut johtamiseen ja esimiestyöhön laajalla koulutusohjelmalla, kiinnittämällä huomiota työhyvinvoinnin eri osatekijöihin ja johtamisjärjestelmän muutoksella, jolla kohdistetaan resurssia lähiesimiestyöhön. Johtamista ja vastuita on selkeytetty. Jatkuva muutos, joka suureksi osaksi johtuu ulkoisista tekijöistä (kansalliset vaatimukset, lainsäädäntö ja soterakenneuudistukset) rasittavat merkittävästi henkilöstöä. Keskittyminen ydintehtävään on oleellista ja siihen tulee kiinnittää huomioita esimiestyössä ja johtamisessa. Entistä enemmän on palvelutoiminnassa myös kiinnitettävä huomiota asiakaslähtöisyyteen, asiakaspalveluun. Lisäksi monipuoliset palvelujen mallit edellyttävät jatkuvaa kehittämistyötä. Erityistä huomiota on kiinnitetty oman henkilöstön osaamisen hyödyntämiseen. Sitä tulee edelleen kehittää, kannustaa ja palkita. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen selviää tuloslaskelmasta. Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välituotosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus. Toimintakate on yhteensä 1,6 milj., mikä muutetun talousarvion mukainen. Toimintatuotot ovat 101,1 % toimintakuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Tilikaudelta vuosikatetta kertyi 1,4 milj. euroa. Vuosikate kattaa suunnitelman mukaisista poistoista 100,0 %. Tilikaudella ei ollut satunnaisia eriä. Perussopimuksen 21 :n mukaisesti jäsenkuntien laskutus perustuu kuukausittaiseen ennakkolaskutukseen. Samoin kuntayhtymän perussopimuksen mukaan tilinpäätökseen lasketaan vuosittain aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntakohtainen käyttö ja kustannukset. Ali- ja ylikäyttö peritään tai hyvitetään 30 päivän kuluttua tilinpäätöksen valmistumisesta. Jotta kuntayhtymän tilinpäätös on vertailukelpoinen jäsenkuntien tilinpäätösten kanssa, tilinpäätökseen on tehty ennakkokirjaukset jäsenkuntien ylikäytön mukaisista loppulaskuista. Lisäperinnät ovat seuraavat: Iisalmen kaupunki yhteensä ,61 euroa, Kiuruveden kaupunki yhteensä ,36 euroa, Sonkajärven kunta yhteensä ,72 euroa ja Vieremän kunta yhteensä ,92 euroa. Lisäperinnät ovat yhteensä ,61 euroa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus. Lisäperintöjen jälkeen kuntayhtymän tilikauden tulos oli +/- 0 euroa. Tilikauden tulos on alkuperäisen talousarvion mukainen. Taseessa on edellisen vuoden alijäämää yhteensä euroa Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnasta. Tuloslaskelma / ulkoiset Tammikuu-Joulukuu 150 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä TA+muutos Toteutunut TA% Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos ,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Toimintakertomus

15 HANKKEET KEHITTÄMISHANKKEET Hanke Sisältö Toteutus Kustannusarvio vuosittain Kotihoito askeleen ohjelma kotihoitoon Päätavoitteena on luoda koko kotihoidon tavoitekentän kattava 10 askeleen ohjelma, jonka avulla kunnat voivat nostaa kotihoitonsa tasolle, jolla se pystyy vastaamaan uuden vuosikymmenen haasteisiin. Ohjelma koostuu selkeistä askeleista, jotka kunnan tulee toteuttaa nostaakseen kotihoidon tuottavuutta, vaikuttavuutta ja peittävyyttä. Ohjelman avulla mikä tahansa kunta voi varmistaa ikääntyvien ihmisten entistä pidempään kotona selviämisen nykyistä pienemmillä kokonaisresursseilla. SOTE paneutuu erityisesti hoitoketjujen sujuvuuden kehittämiseen ,4 milj.. SOTE 0,2 milj.. Kalajoki 0,13 milj., Kallio 0,15 milj. ja Mediverkko 0,33 milj. (koko hanke aika) Avustus Toteutuminen vuonna TEKES SOTE = Kallio= Kalajoki= Mediverkko= Hanke vuosi alkoi myöhässä suunnitellusta aikataulusta. Hankkeelle myönnettiin 2 kk jatkoaika. Pilottien valmistelun ja aloittamisen jälkeen hanke eteni suunnitellusti siirryttiin vaiheeseen 3, jossa tehdään hankkeen vaikuttavuusanalyysi, dokumentointi ja pilotoitujen toimintamallien jalkautus Ylä-Savossa. Ylä-Savon SOTE ky kehittää hoitoketjujen sujuvuutta yhdessä Kalajoen kaupungin kanssa. Iisalmen kotihoidossa toteutettiin pilotit keskitetyssä palveluohjauksessa (Asiakasneuvonta OH- JURI/nimi rekisteröity), kotona kuntoutumisen kehittämisessä ja pth lääkärin roolin vahvistamisessa kotihoidossa. Pilotit päättyivät Pilottien palvelukuvaukset ja toimintaohjeet päivitetään seudulliseen toimintamalliin. Kalajoen kaupunki pilotoi tavoitteellista asiakaslähtöistä kotihoidon toimintamallia ja palveluohjausta. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio pilotoi asiakaslähtöisen kotihoidon kysynnän ja resurssien yhteen sovittamista sekä kotihoidon johtamista. Mediverkko Hoivapalvelut Oy vastaa tiedolla johtamisen osiosta ja sen pilottialueet olivat Ylivieskassa alkaen ja Nivalassa alkaen saakka. Lisäksi Iisalmen kotihoidon C-alueella on ollut pilotti, jossa kehitetään kotihoitopalveluiden tuotanto- ja johtamismenetelmiä ja ohjataan työpanoksia asiakkaalle arvoa tuottavaan välittömään asiakastyöhön. Lähiesimies (projektityöntekijä) ja sairaanhoitajat ovat olleet C-alueella muun tiimin kanssa. C-alueella on pilotoitu kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä FastRoi Hilkkaa lähtien (mobiili). Kokeilu kestää saakka. Kehittämistyöryhmien työ jatkuu lähtien seudullisen jalkautuksen valmistelulla. Hanketta ja Hilkkaa on esitelty Sonkajärven, Kiuruveden ja Vieremän kotihoidoille. Iisalmen kotihoidolle on pidetty hanke-infoja. Iisalmen kotihoidossa toteutettiin 2 työajanseurantaviikkoa (kevät / syksy) ja tulokset on analysoitu. Työryhmä on perustettu aikakriittisen kotikäynnin määrittämiseen. Yhteistyötä on tehty muiden hankkeiden, sidosryhmien ja yrittäjien kanssa. Ohjuria on esitelty eri tapahtumissa ja järjestöjen / yhteisöjen tilaisuuksissa sekä sanomalehdissä/ radiossa. YSSKY on ollut päätoiminen projektipäällikkö. Hankkeen asiantuntijana on toiminut NHG Consulting Oy. Tekesin 2. väliraportti on tehty ajalta , maksatus kuntayhtymälle oli Loppuraportti Tekesille on tehtävä mennessä. Toimintakertomus 15

16 VÄLI SUO- MEN IKÄKASTE ÄLDRE KASTE II, laajennus Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaaminen Ns. Ikälain keskeisten sisältökokonaisuuksien pilotointihanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre Kaste II-hankkeessa toteutetaan valtakunnallisen Kas-te-ohjelman tavoitteita paikallisesti sekä kehitetään Ikääntyneiden lainsäädännön vahvistamisessa keskeisiksi arvioituja palveluprosesseja ja palvelusisältöjä. Luontevaa on ollut liittää käynnissä olevaan ikäihmisten palveluja kehittävään kasterahoitteeseen hankkeeseen vahvemmin mukaan ns. Ikälain keskeisten sisältökokonaisuuksien pilotointi omana osa-hankkeena. Ikälain pilotointi osahankkeen sisällöt koostuvat Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamiseksi valmistelussa olevan ns. Ikälain keskeisistä sisällöistä. Pilotoitavat asiakokonaisuudet ovat 1. Monipuolinen palvelutarpeen arviointi, 2. Kunnan vastuutyöntekijä 3. Osallisuuden vahvistaminen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on osallistunut osa-hankkeen teemaan Monipuolinen palvelutarpeen arviointi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omarahoitusosuus hankekaudelle on max 6079 euroa. STM on myöntänyt valtionavustusta Tampereen kaupungille euroa (75 %). Mukaan lähtevien kuntien ja kuntayhtymien omarahoitusosuus on euroa (25 %). Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on osallistunut Ikälain pilotointi- osahankkeen teemaan Monipuolinen palvelutarpeen arviointi. Pilotointivaiheen jälkeen monipuolista palvelutarpeen arviointia on toteutettu pilotoidun toimintamallin mukaisesti. Ikälain pilotointi-osahankkeen tuloksia on otettu käyttöön keskitetyssä palveluohjauksessa Ohjurissa. Jatkotavoitteena on koko kuntayhtymään uuden toimintamallin jalkauttamista syyskuusta lukien. Pohjoisen alueella ikälain pilotointia tuettiin tutkimuksella iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arvioinnista, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisesta sekä vastuutyöntekijän tarpeellisuudesta työntekijöiden ja iäkkäiden henkilöiden kokemana. Tutkimuksen tarkoituksena oli kokonaiskuvan luominen ikälain keskeisten tavoitteiden toteutumisesta niiden sisältöteemojen osalta, jotka Pohjoisen alueella olivat pilotoinnin kohteena. Tutkimusaineisto muodostui työntekijöille suunnatusta webropol -kyselystä ja iäkkäiden henkilöiden haastatteluista. Ikälain pilotointi osahanke on päättynyt ja siitä on valmistunut loppuraportti syyskuun loppuun mennessä. Raportti on jäsennetty pilotoinnin kohteena olleiden teemasisältöjen mukaisesti. Kunkin pilottialueen kehittämistyön tulokset on koostettu teemakohtaisesti yhteen. Kaikista neljästä sisältöalueesta iäkkään henkilön osallisuudesta oman palvelunsa suunnitteluun ja toteutukseen, vanhusneuvostosta, palvelutarpeen monipuolinen selvittämisestä ja kunnan vastuutyöntekijästä - esitetään toimintamallit, joiden tavoitteena on edesauttaa kuntia vanhuspalvelulain toimeenpanossa. Loppuraportti ja toimintamallit löytyvät osoitteesta www. ikakaste.fi / ikalainpilotointi. Ikälain pilotointi osahanke- päättyi 10/. 16 Toimintakertomus

17 VOEMA hanke (Vanhuksille Oekeeta Elämää ja Mielekästä Arkee) VOEMA hanke on tarkoitettu Vanhus Kastehankkeen päättyessä vanhusten perhehoidon edelleen kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Ikäihmisille tarjotaan asumisen ja hoivan vaihtoehtona myös green carea, kun itsenäinen asuminen ei syystä tai toisesta enää onnistu ja vastataan kuntien tarpeeseen lisätä eri vaihto-ehtoja lyhyt- ja pitkäaikaiseen asumiseen, erityisesti omaishoidon tukeminen ja muistisairaat asiakkaat. Hankkeen tavoitteena on: -perhehoitajien ja perhekotien osaamisen syventäminen -laadukas perhehoito on osa vanhusten palvelujärjestelmää kaikissa kunnissa -vanhusten perhehoitoa koordinoidaan keskitetystä yksiköstä onnistuneesti Pohjois-Savossa -kunnat sitoutuvat keskitetysti yksikön toimintaan rahoitusosuuksin vuodesta 2015 alkaen 2014 Mikäli hanke toteutuu, osallistuu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä seuraavin kuntakohtaisin maksuosuuksin: Iisalmi 2765, Kiuruvesi 1481, Sonkajärvi 727 ja Vieremä 562. Ylä-Savon SOTE ky ei sitoudu keskitetyn yksikön rahoitukseen. ELY-keskukselta on haettu ESRhankerahaa euroa. Hankkeeseen osallistuvat 19 Pohjois-Savon kuntaa. Hankkeen kesto 1/ 12/2014. Budjetti euroa, ESR ja kuntien omarahoitusosuudet. Hanketta hallinnoi Siilinjärven kunta, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö. Hankkeen keskeinen tavoite on vanhusten perhehoidon edistäminen maakunnassa. Hanke käynnistyi Helmikuussa tehtiin ensimmäiset kuntakäynnit (kuntakentän perehdyttäminen), käynnistettiin kehittämistyöryhmätyöskentely (kaksi kokousta), sekä hankkeen ensimmäiset info- ja rekrytointitilaisuudet vanhusten perhehoidosta kiinnostuneille. Haku päättyi maaliskuussa. Ikäihmisten perhehoidon rekisteriä on päivitetty kevään aikana. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään on koulutettu hankkeessa yksi kouluttaja keväällä. Kouluttaja toimii tällä hetkellä kouluttajana valmennusryhmässä ja sen jälkeen hän saa perhehoitoliiton pätevyyden toimia kouluttajana. - SOTE:n alueella tällä hetkellä 2 valmennuksen käynyttä henkilöä, jotka voisivat toimia perhehoitajina. Laki edellyttää, että perhehoidon valmennus on käytävä ennen hoitajaksi ryhtymistä - tällä hetkellä toinen koulutusryhmä on kesken - alueella järjestetty perhehoito-infoa ja rekrytoitu ihmisiä valmennukseen - yhteyshenkilö osallistunut perhehoidon kehittämisryhmiin 3 kertaa tämän vuoden aikana, mukana Pohjois-Savon alueelta toimijoita useista kunnista - ryhmissä mietitty yhteisiä käytäntöjä ja pohdittuja hyviä käytäntöjä, joilla toimitaan -> yhteinen toimintaohje, joka on jo hyväksytty joissakin Pohjois- Savon kunnissa - sosiaalihuollossa on työstetty perhehoidon toimintaohje, joka sisältää lastensuojelun-, vammaispalveluiden -, mielenterveyskuntoutujien - sekä ikäihmisten perhehoidon Tavoitteena on aloittaa ikäihmisten tilapäinen ja pitkäaikainen perhehoito keväällä Toimintakertomus 17

18 Hyvinvointikioski Hyvinvointi Ote Hyvinvointikioski-hanke toteutetaan yhteistyössä neljän toteuttajan kesken. Päätoteuttajana on Kuopion kaupunki ja osatoteuttajina ovat Varkauden kaupunki, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Savonia Ammattikorkeakoulu. Hyvinvointikioski-hanketta rahoittavat Pohjois- Savon liitto, EAKR aluekehitysrahasto ja Kuopion Kaupunki, Varkauden kaupunki ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Hyvinvointi Ote on osa Hyvinvointikioskihanketta. Hankkeen tavoitteena on luoda matalan kynnyksen asiakaslähtöinen, asiakkaiden omaehtoista hyvinvointia ja terveyttä edistävä julki-nen monipalvelupiste sekä edistää monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella Hyvinvointi Ote on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen hanke. Hanketta hallinnoi terveydenhuolto. Lähde-hanke Tavoitteena on vähentää vuotiaiden nuorten sosiaalista, taloudellista ja työmarkkinallista syrjäytymistä, kehittää syrjäytymistä vähentäviä toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia, lisätä nuorten osallisuutta sekä tehostaa eri toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja palveluverkostoa Toimintakulut vuodelle ovat Omarahoitusosuus on 30 % Euroopan aluekehitysrahaston Pohjois- Savon liitolta avustusta 70 % (64610 ) Hyvinvointi Ote on toiminut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella liikkuvana hyvinvointipalveluna kuntakeskuksissa. Vuoden aikana Hyvinvointi Ote on toiminut seudullisena liikkuvana palveluna (matkailuauto) noin kymmenenä (10) päivänä kuukaudessa. Toimintapäivät on jaettu kuntien kesken tasapuolisesti. Hankkeen toimintaa on esitelty muun muassa kuntien omissa tapahtumissa. Hyvinvointi Otteen matkailuauto oli kesätauolla Hankkeen toinen työntekijä jatkoi hankkeessa 1.8. alkaen 100 %:lla työpanoksella toisen hanketyöntekijän lopetettua hankkeessa keväällä. Hanketyöntekijä on jatkanut jo aloitettua yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa, muun muassa osallistumalla Ikäihmisten Tuuppauspäivään sekä syysmarkkinoille. Kotihoidon asiakasohjaus ja neuvonta; Ohjurin kanssa tehtiin kokeilua syrjäseuduille poiketen kuntakeskuksista. Assi -hankkeen projektityöntekijän kanssa aloitettu yhteistyö on jatkunut kesän ja syksyn aikana. Hankkeiden projektityöntekijät tekivät yhteistyötä muun muassa Sonkajärven Eukonkanto -kilpailuissa. Kuntayhtymän eri yksiköiden henkilöstö on osallistunut toimintaan seudullisesti. Savonia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelija oli suorittamassa käytännön harjoittelujaksoaan Hyvinvointi Otteella syyskuun ajan. Hyvinvointi Ote on tiedottanut toiminnastaan Iisalmen Sanomien menovinkki osiossa ja kuntayhtymän nettisivuilla. Auton käyttökokeilu päättyi marraskuun lopussa. Hankkeen päätöstilaisuus oli Hanke sai jatkoaika päätöksen joulukuussa, eli hanke jatkuu vielä / Hanke päättyi vuoden lopussa. Sen tavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja palveluita ilman suoraa asiakastyötä. Hankkeessa toimi alueellinen kehittämistyöryhmä, jossa oli kuntayhtymän edustus. Kuntayhtymän alueella hanke oli mukana omalta osaltaan kehittämässä starttipajatoimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hanke järjesti myös sosiaalisen median ja motivoivan haastattelun koulutusta hankkeessa mukana olleille. 18 Toimintakertomus