KOUVOLAN KAUPUNGIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Transkriptio

1 RAPORTTI 1 (76) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0091/ /2013 Päätöksen päivämäärä KOUVOLAN KAUPUNGIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

2 2 (76) Sisällys ESIPUHE... 4 TERMIT JA LYHENTEET YHTEENVETO Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet KOHTEEN PERUSTIEDOT Kunnan alue, väestö ja taajamat Rakennemalli Rakennuskanta Elinkeinot ja teollisuus Kunnan omistukset alueen energiantuotannossa Ympäristöohjelma ja Kuntien energiatehokkuussopimus CO2-raportti ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön erillistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön kulutus Energiataseita Lämmöntuotanto Kaukolämpö- ja maakaasuverkostot Kaukolämmön tuottajat Teollisuuden lämmöntuotanto Kaukolämmön energiatase Kiinteistöjen lämmitys Rakennuskanta Kunnan kiinteistöt Kokonaisenergiatase UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Puupolttoaineet Nykykäyttö Varannot Potentiaali Peltobiomassat Nykykäyttö ja potentiaali Myllykosken bioetanolitehdas Biokaasu Biokaasun tuotanto Kouvolassa Biokaasun tuotantopotentiaali Kaatopaikkakaasu Jätepolttoaineet Tuulivoima Aurinkoenergia Aurinkolämpö Nykyinen tuotanto Potentiaali Aurinkosähkö Nykyinen tuotanto Potentiaali Vesivoima... 61

3 3 (76) 4.8 Lämpöpumput Maalämpö Nykykäyttö ja potentiaali Ilmalämpö Nykykäyttö ja potentiaali Vesistölämpö Yhteenveto TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA JATKOSELVITYKSET Kunnan omistuksessa olevat kohteet Lämmitystavan muutokset energiakatselmuskohteissa Lämmitystavan muutokset kaikissa öljylämmityskohteissa Aurinkoenergian hyödyntäminen, edistäminen ja tilastointi Pilottikohde aurinkoenergialle Korian asuntomessualueelle aurinkoenergiaa ja maalämpöä Aurinkoenergiajärjestelmien tilastointi Aurinkoenergiaselvitys Muiden omistuksessa olevat kohteet Myllykosken bioetanolitehdas Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Kaukolämmön tuottaminen uusituvalla energialla Uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvan sähköntuotannon lisääminen Yhteistyössä toteutettavat kohteet Aurinkosähköpaneelien yhteishankinta Aurinkovoimalaitos Kouvolaan Uusiutuvan energian edistämisryhmän perustaminen SEURANTA Kytkentä ympäristöohjelmaan ja energiatehokkuussopimukseen Uusiutuvan energian edistämisryhmä LÄHDELUETTELO LIITTEET... 76

4 4 (76) ESIPUHE Kouvolan kaupungin uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan alueen energiantuotannon ja -käytön nykytilanne ja arvioidaan käytettävissä olevat uusiutuvat energiavarat. Tavoitteena on, että katselmusraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat pohjana päätöksille, joiden avulla nykyistä suurempi osuus Kouvolassa käytetystä energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla. Näin katselmus tukee Kouvolan ympäristöohjelman ja energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Katselmointi on tehty Kouvolan kaupungille ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kouvolassa tuotetusta sähköstä n. 90 % ja kaukolämmöstä n. 70 % tuotettiin uusiutuvilla energiamuodoilla vuonna Lähtötilanne on siis melko hyvä ja kaukolämmön käyttöä tulisikin edistää. Osassa kaupunkia tuotetaan kauko- ja aluelämpöä fossiilisilla polttoaineilla. Tämä tulisi korvata tulevaisuudessa uusiutuvalla energialla. Alueen teollisuus sivutuotteineen näyttelee suurta osaa uusiutuvan energian tuottajana ja käyttäjänä. Sivutuotteiden lisäksi muutakin uusiutuvaa bioenergiaa käytetään ja tullaan käyttämään teollisuudessa paljon. Mielenkiintoinen on myös mahdollinen Myllykoskelle perustettava bioetanolitehdas. Myös biokaasun tuotanto Kouvolassa on tärkeää. Sen jakelua varten kun olisi laaja kaasuverkosto jo olemassa. Pientuotannossa ja -käytössä tulee jatkossa panostaa etenkin maalämpöön, muihin lämpöpumppuihin ja aurinkosähköjärjestelmiin. Kaupungin tulisi toimillaan edistää etenkin aurinkoenergian käytön lisääntymistä. Myös lämpöyrittäjyyden edistäminen on tärkeää. Tuulivoiman lisäämisen potentiaalia Kouvolan alueella on tutkittu vuonna , jolloin Kymenlaakson liitto laati asiasta selvityksen. Uusiutuvan energian kuntakatselmusta varten ei erillistä selvitystä siis tehdä. Vesivoiman lisäämisen tulee perustua uusien maankäytöllisten ratkaisujen sijasta olemassa olevien voimalaitosten hyötysuhteen parantamiseen. Uusiutuvan energiantuotannon pitkäjänteinen lisääminen Kouvolassa ja lähialueella vaatii usean eri tahon yhteistyötä. Katselmukseen liittyen järjestettiin Mistä lisää uusiutuvaa energiaa Kouvolaan? työpaja Työpajaan osallistui 27 energiavaikuttajaa Kymenlaaksosta. Työpajassa pohdittiin ryhmätöinä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia Kouvolassa. Ryhmillä oli kolme teemaa: Puu, Peltobiomassa, jätepolttoaineet ja biokaasu sekä Lämpöpumput ja aurinkoenergia. Työpajojen ryhmätöiden tulokset ovat tämän raportin liitteenä 1. Katselmusraportin ovat tehneet projektisuunnittelija, DI Mika Huttunen ja ympäristötarkastaja, DI Katja Kangas. Katselmuksen vastuuhenkilönä on toiminut Katja Kangas. Katselmuksen suunnitteluun ovat lisäksi osallistuneet seuraavat henkilöt: Hannu Friman, ympäristöpäällikkö, Ympäristöpalvelut, Kouvolan kaupunki Mika Helkala, kehittämispäällikkö, Tilaliikelaitos, Kouvolan kaupunki Hannu Luotonen, tekninen johtaja, Tekniikka- ja ympäristöpalvelut, Kouvolan kaupunki Vesa Junttila, kehittämispäällikkö, Kouvola Innovation Oy Anna-Riikka Karhunen, ympäristöasiantuntija, Ympäristöpalvelut, Kouvolan kaupunki Timo Oksanen, toimitilajohtaja, Tilaliikelaitos, Kouvolan kaupunki Heikki Rantula, energianeuvoja, Kymenlaakson energianeuvonta Ville Räty, projektipäällikkö, Green Jobs-hanke, Kouvola Innovation Oy Markku Tommiska, liiketoimintayksikön johtaja, KSS Energia Oy Kouvolan kaupungin uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö 60 % osuudella ja Kouvolan kaupunki 40 % osuudella.

5 5 (76) TERMIT JA LYHENTEET Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. Aluelämpö CHP-laitos Energialähde Energiatase Kaukolämpö kwp kwth Lämpökeskus Lämpöyrittäjä TEM Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen. Huipputeho (aurinkosähkö) kilowatteina (Aurinko)lämpöteho kilowatteina Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.

6 6 (76) 1. YHTEENVETO 1.1 Katselmuskunta Kouvolan kaupungin uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on Mikäli on käytetty jonkun muun vuoden tietoja, on tämä mainittu raportissa erikseen. Kouvolan kaupungin alueella on kymmenen vesivoimalaitosta ja viisi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Lämpölaitoksia Kouvolassa on kymmeniä. Kaukolämpöä tuotettiin Kouvolassa vuonna 2012 yli 500 GWh, prosessihöyryä yli GWh ja sähköä yli GWh. Rakennusten lämmitykseen kului energiaa lähes GWh. Sähköä kulutettiin kaikkiaan lähes GWh. Kemiallinen puunjalostusteollisuus on hallitseva tekijä Kouvolan energiakokonaisuudessa. Tästä osoituksena Kouvolan selvästi merkittävin yksittäinen energiantuotannon polttoaine on sellunkeiton sivutuotteena syntyvä biopolttoaine mustalipeä, jota käytettiin yli GWh edestä. Myös muiden polttoaineiden käytössä alueen puunjalostusteollisuus on suuressa osassa. Kouvolan energiankulutuksessa suurteollisuuden vaikutus näkyy suurena sähkön ja prosessihöyryn käyttönä. Kemiallinen puunjalostusteollisuus on siis sekä suuri energian tuottaja että kuluttaja. Yhteensä energian tuotannossa ja siirrossa aiheutui häviöitä n GWh. Hiilidioksidipäästöjä aiheutui yhteensä yli tonnia. Seuraava energiatasekaavio näyttää energian lähteet ja käytön Kouvolassa. Kaavion vasemmassa reunassa on kuvattu energian lähteet; joko polttoaineen energiasisältö tai tuotetun sähkön määrä. Häviöihin on laskettu yhteen sekä energian tuotannon että siirron häviöt. CO 2-nuolen lukema kertoo kuinka paljon energiantuotannosta aiheutui hiilidioksidipäästöjä. Taseen oikean reunan laatikoihin on jaoteltu häviöiden jälkeen kulutettavaksi jääneet energian määrät energialajeittain. Kaavion vasemman reunan nuolet eivät suoranaisesti osoita tiettyä oikean reunan laatikkoa. On myös huomioitava, että yhteistuotantosähköä tuotetaan lämmön- tai prosessihöyryntuotannon yhteydessä, mikä ei ilmene kaavion rakenteesta.

7 7 (76) Biokaasu 10 GWh Hajukaasu 11 GWh tco2 Häviöt yhteensä GWh Metanoli 46 GWh Liete 70 GWh Kierrätyspuu 102 GWh Maakaasu (erillislämmitys) 129 GWh Tuntematon 157 GWh (erillislämmitys) Jyrsinturve 171 GWh Lämmitys Kaukolämpö 457 GWh Muu rakennusten lämmitys 598 GWh (ilman sähköä) Yht GWh Puu 203 GWh (162 GWh erillislämmitys, 41 GWh höyry) Metsätähde 242 GWh Pakkausjäte 335 GWh Öljy 304 GWh (erillislämmitys) Prosessihöyryn kulutus GWh Kuori 856 GWh Maakaasu GWh (440 GWh yhteistuotanto, 118 GWh kaukolämpö, 592 GWh teollisuushöyry) Mustalipeä GWh Sähkön kulutus Yhteistuotantosähkö 807 GWh Vesivoimalla tuotettu sähkö 942 GWh Tuontisähkö GWh Kuva 1. Kouvolan energiatase vuonna Teollisuus GWh Palvelut ja rakentaminen 362 GWh Asuminen ja maatalous 381 GWh Yht GWh josta lämmityssähköä 218 GWh

8 8 (76) 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kouvolassa käytetään tällä hetkellä melko paljon uusiutuvaa energiaa. Metsäteollisuuden sivutuotteet (mustalipeä 3112 GWh, kuori 856 GWh, liete 69 GWh, metanoli 45 GWh ja hajukaasu 11 GWh) ovat selvästi muuta energiantuotantoa suurempaa. Muu puupolttoaine sisältää kierrätyspuuta 88 GWh. Lisäämispotentiaalia on ainakin metsähakkeen käytössä. Aurinkoenergian, tuulisähkön ja lämpöpumpuilla tuotetun lämmön teoreettinen potentiaali on lähes rajaton, joten kysymystä on tarkasteltu käytännön esimerkkien kautta. Nämä esimerkit on esitetty raportin kutakin energiamuotoa käsittelevässä osassa. Kuva 2. Uusiutuvan energian nykykäyttö sekä koko tuotanto- ja/tai hyödyntämispotentiaali.

9 9 (76) Taulukko 1. Energialähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Öljy ja maakaasu, erillislämmitys Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/a % GWh/a % CO 2- muutos, t/a* 484 6,35 475,75 6, Turve 153 2, ,03 0 Kivihiili 0 0,00 0 0,00 0 Maakaasu , , Muut uusiutumattomat 0 0,00 0 0,00 0 Yhteensä uusiutumattomat , ,75 22, Puupolttoaineet , ,6 61, Peltobiomassat 0 0,00 0 0,00 0 Biokaasu 14 0,18 16,9 0, Jätepolttoaineet 193,6 2,54 193,6 2,57 0 Tuulivoima 0 0,00 0 0,00 0 Aurinkoenergia 0,2 0,00 0,8 0,01-80,1 Vesivoima , ,50 0 Muut uusiutuvat 14,5 0,19 20,4 0, Uusiutuvat yhteensä 5813,3 76, ,3 77, ,1 Kaikki yhteensä 7624, Sähkön tuonti * Verrattuna fossiilisen polttoaineen käyttöön

10 RAPORTTI 10 (76) Taulukko 2. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY 1 2 Lämmitystavan muutokset energiakatselmuskohteissa (Sippolakoti ja Sippolan koulu) Lämmitystavan muutokset kaikissa kaupungin öljylämmityskohteissa Investointi - kustannus [ ] Säästöt [ /a] Takaisinmaksuaika [a] Uusiutuvien energialähteid en lisäys [GWh/a] CO 2- päästön vähenemä [t/a] Raportin kohta Korvattava energialähde Aikatauluehdotus ,8 Öljy 0,75 228, a Pelletti 20 % kohteista n. 2 1,6 Öljy 7, , : Suunnitelma 2017 alk: Toteutus 2b Maalämpö 80 % kohteista n. 10 5, Pilottikohde aurinkoenergian hyödyntämisessä kaupungin kiinteistössä Korian asuntomessualueelle maalämpöä ja aurinkoenergiaa Aurinkoenergiajärjestelmien tilastointi Aurinkoenergiaselvitys koko Kouvolan alueelta (vrt. Etelä-Kymenlaakso) (Vaatii lisäselvityksiä) (Vaatii lisäselvityksiä) > (Vaatii lisäselvityksiä) 2017 (Vaatii lisäselvityksiä)

11 11 (76) Myllykosken bioetanolitehtaan voimalaitoksen tuottaman kaukolämmön hyödyntäminen/korvaamalla maakaasu bioenergialla Kaatopaikkakaasun lisähyödyntäminen Kymenlaakson Jäte Oy:n kaatopaikalla Kaukolämmön tuottaminen uusiutuvalla energialla koko Kouvolassa Uusiutuvilla energialähteillä tapahtuvan oman (KSS Energia) sähköntuotannon lisääminen Aurinkosähköpaneelien yhteishankinta n. 10 n Aurinkovoimalaitos ,5 13 Uusiutuvan energian edistämisryhmän perustaminen Maakaasu 8* 1 584* Maakaasu ja fossiilinen sähkö Maakaasu ja öljy Kouvolan ulkopuolella tuotettu fossiilinen sähkö Kouvolan ulkopuolella tuotettu fossiilinen sähkö Kouvolan ulkopuolella tuotettu fossiilinen sähkö Jos tehdas/ energiantuotanto käynnistyy 2, (Vaatii lisäselvityksiä) (Vaatii lisäselvityksiä) 0,47 62, ,13 17, YHTEENSÄ (vähintään) , ,1 * Maakaasulla tuotetun kaukolämpötehon korvaus uusiutuvalla bioenergialla Myllykosken alueella (Vaatii lisäselvityksiä)

12 RAPORTTI 12 (76) KOHTEEN PERUSTIEDOT 2.1 Kunnan alue, väestö ja taajamat Kouvola sijaitsee Kymijoen varrella Kymenlaakson maakunnassa. Nykyisessä muodossaan se perustettiin vuoden 2009 alussa, jolloin Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski, Elimäki ja Jaala lakkautettiin ja tilalle perustettiin yksi uusi kaupunki. Kouvolan pinta-ala on km 2, josta 328 km 2 on vesistöjä. [1] Taulukko 3. Tilastotietoa Kouvolasta.[2] Taajama-aste 85,4 % Asuntokuntien lukumäärä Rivi- ja pientaloasuntokuntien osuus asuntokunnista 62 % Taulukko 4. Kouvolan asukasmäärä alueittain.[3] Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Voikkaa Myllykoski-Inkeroinen Elimäki kk Jaala kk 815 Kyläkeskukset Vaihettumisalueet Maaseutualueet Yhteensä Rakennemalli Maankäytön ratkaisujen vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen, joten maankäytön suunnittelu on pohjana myös tuleville energiaratkaisuille. Kouvolan tulevaa maankäyttöä on pohdittu vuonna 2013 hyväksytyssä rakennemallissa. Kouvolan kaupungin rakennemalli on luonteeltaan kunnan kehittämistavoitteet sisältävä alueidenkäytön kehityskuva, jossa pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen kaupungin eri osien maankäytön kehittämisestä. Rakennemallissa esitetään kaupungin keskusverkko ja alueiden kehittämisen painopistealueet. Kouvolan rakennemallilla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Rakennemallin on kuitenkin tarkoitus määritellä tavoitteita ja suuntaviivoja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle kaavoitukselle. [4]

13 13 (76) Kuva 3. Kouvolan kaupungin rakennemallin kartta. [4]

14 14 (76) Kuva 4. Kouvolan kaupungin rakennemallin tiivistelmä. [5]

15 15 (76) Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava Vuonna 2015 valmistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava. Kaava käsittää Kouvolan, Kuusankosken, Voikkaan, Korian sekä Valkealan kirkonkylän ja Utin taajamat ja niiden lievealueet. Vuonna 2015 on hyväksytty myös maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelma (MATO), jossa on suunniteltu Kouvolan maankäyttöä tulevaisuuteen. MATO:ssa on tarkasteltu alueiden sijaintia palveluihin eli liikkumiseen nähden. Eri alueita on pisteytetty sen mukaan, miten lähellä ne sijaitsevat päiväkotia, koulua, päivittäistavarakauppaa ja joukkoliikenneyhteyksiä. Tämä vaikuttaa oleellisesti alueiden käytön aiheuttamaan energiankulutukseen. [77] 2.3 Rakennuskanta Kouvolassa oli vuoden 2012 lopussa tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 7,8 miljoonaa m 2. Kouvolan kaupungin omien rakennuskantatietojen mukaan kerrosalaa on 9,2 miljoonaa m 2. Kesämökkejä Kouvolassa oli [6] Seuraavassa osiossa esitetään Kouvolan rakennuskantaan liittyvää tilastotietoa vuodelta Tilastokeskuksen esityksessä kesämökit ja maatalousrakennukset eivät pääsääntöisesti sisälly tilastoon. Tilastokeskuksen tiedoista vaikuttaa puuttuvan lisäksi energiantuotannon rakennuksia sekä palo- ja pelastustoimen rakennuksia. Rakennuskantaa tarkastellaan seuraavaksi lukumäärän, käyttötarkoituksen, kerrosalan, lämmitysmenetelmän ja rakennusvuoden suhteen. Tietolähteenä on käytetty siis Tilastokeskusta, jonka tiedot perustuvat lupatietoihin. Ilman luvanvaraista peruskorjausta tehdyt lämmitystavan muutokset eivät yleensä välity tilastoihin. Etenkin kivihiilen käytön osalta Tilastokeskuksen tiedot ovat varmasti vanhentuneita. Kuva 5. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen käyttötarkoituksen ja rakennusten lukumäärän mukaan vuonna [6]

16 16 (76) Käyttötarkoitus ja kerrosala (m 2 ) Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Kuva 6. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen käyttötarkoituksen ja kerrosalan (m 2 ) mukaan vuonna [6] Lämmitysmenetelmä ja lukumäärä Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili 202 Puu, turve Maalämpö 416 Muu, tuntematon Kuva 7. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen lämmitysmenetelmän ja rakennusten lukumäärän mukaan vuonna [6]

17 17 (76) Lämmitysmenetelmä ja kerrosala (m 2 ) Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, turve Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 8. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen lämmitysmenetelmän ja kerrosalan (m 2 ) mukaan vuonna [6] Kuva 9. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen rakennusvuoden ja lukumäärän mukaan vuonna [7]

18 18 (76) Kuva 10. Kouvolan rakennuskannan jakautuminen rakennusvuoden ja kerrosalan mukaan vuonna [7] 2.4 Elinkeinot ja teollisuus Tässä osiossa esitetään tietoa Kouvolan elinkeinojen ja teollisuuden jakautumisesta toimialojen mukaan. Taulukko 5. Tilastotietoa Kouvolan elinkeinoista. [8] Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,1 Työttömyysaste, % ,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,5 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,2 Yritystoimipaikkojen lukumäärä Taulukko 6. Kouvolan henkilöstömäärältään suurimpia teollisuusyrityksiä toimialoineen. [9] Teollisuusyritys Toimiala UPM-Kymmene Oyj Kymi Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat Lumon Oy UPM-Kymmene Wood Oy Kalson viilutehdas Destia Oy, Itä-Suomi Oy Scanweb Ab Destia Rail Oy Paperin ja kartongin valmistus Paperin ja kartongin valmistus Metallisten rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Vanerin ja viilun valmistus Infrarakentaminen Aikakauslehtipaino Rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen

19 19 (76) Recticel Oy Vaahtomuovin valmistus ja jatkojalostus 2.5 Kunnan omistukset alueen energiantuotannossa Kouvolan kaupunki omistaa kokonaan KSS Energia Oy:n. KSS-konsernin liikevaihto oli 116,7 miljoonaa euroa vuonna KSS Energia-konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Rakennus Oy ja KSS Lämpö Oy. KSS Energia Oy harjoittaa sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. KSS Verkko Oy harjoittaa sähköverkkoliiketoimintaa. KSS Rakennus Oy:n toimialana on verkonrakennus ja siihen liittyvät palvelut. KSS Lämpö Oy myy maakaasua ja kaukolämpöä. [10] Kouvolan Vesi Oy:n Mäkikylän biokaasulaitos vastaanottaa biohajoavia jätteitä, joista se valmistaa biokaasua, lämpöä ja sähköä. Kouvolan kaupunki omistaa 15,7 % Kymenlaakson Sähkö Oy:stä. [12] Kymenlaakson Sähkö Oy:n liikevaihto oli vuonna ,2 miljoonaa euroa. [13] 2.6 Ympäristöohjelma ja Kuntien energiatehokkuussopimus Kouvolan kaupungilla on kaupunginvaltuuston hyväksymä ympäristöohjelma, ja se on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian Laadukas ympäristöstrategiapäämäärää toteuttava ohjelma. Ohjelma toteuttaa lisäksi Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiaa ja EU:n sekä kansallisia tavoitteita. [14] Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman tavoitteena on vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä on tarkoitus nostaa 60 %:iin. Lisäksi pyritään kokonaan eroon öljylämmitteisistä kiinteistöistä esim. lämmitysjärjestelmää vaihtamalla. Ympäristöohjelman toteuttamisella ja toimeenpanolla on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja haitallisia ympäristövaikutuksia. [14] Kuntien energiatehokkuussopimuksella (KETS) pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Sopimuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sopimuskauden lopussa vuonna 2016 liittymisvaiheessa asetettava vuotuinen energiansäästötavoite (MWh/a), joka vastaa yhdeksää prosenttia liittymisvaiheessa ilmoitetusta vuoden 2005 energiankäytöstä. [15] Mainittu yhdeksän prosentin säästötavoite vuosille on MWh, välitavoite vuoteen 2013 on MWh. [16] Uusiutuvan energian kuntakatselmus tukee siis osaltaan Ympäristöohjelman ja Kuntien energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden saavuttamista. 2.7 CO2-raportti Kouvolan kaupunki on mukana CO2-raporttipalvelussa. Tässä osiossa esitetään vuonna 2014 ilmestyneen kasvihuonekaasupäästöraportin keskeisimpiä tuloksia. Yksikkönä luvuissa on kt CO 2-ekv

20 20 (76) eli tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hiilidioksidin ekvivalenttipäästöihin otetaan huomioon myös päästöihin mahdollisesti sisältyvien metaanin ja typpioksiduulin kasvihuonekaasuvaikutukset. Kouvolan kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2012 olivat yhteensä 536,6 kt CO2-ekv ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 65,0 kt CO2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 32,9 kt CO2-ekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni. Päästöistä 41,0 kt CO2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 105,2 kt CO2-ekv erillislämmityksestä, 190,9 kt CO2-ekv tieliikenteestä, 70,9 kt CO2-ekv maataloudesta ja 30,3 kt CO2-ekv jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 249,8 kt CO2-ekv. Kouvolan päästöt asukasta kohti vuonna 2012 olivat 6,1 t CO2-ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 4,4-13,2 t CO2-ekv. Kouvolan päästöt ilman teollisuutta laskivat 8 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen [17] CO2-raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa, jossa kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun energian määrään riippumatta siitä, onko kaukolämpö tuotettu kunnassa vai kunnan ulkopuolella. Kunnassa tuotettu, mutta kunnan ulkopuolella kulutettu kaukolämpö ei ole mukana kunnan päästöissä. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun sähköenergian määrään käyttäen valtakunnallista päästökerrointa. Erillislämmityksen, tieliikenteen ja maatalouden päästöt kuvaavat kunnassa tapahtuvia päästöjä. Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu kullekin kunnalle kunnassa syntyvän jätemäärän perusteella. [17] Kuva 11. Hiilidioksidiekvivalenttipäästöt sektoreittain Kouvolassa ilman teollisuutta. Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto. [17]

21 21 (76) 3. ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA 3.1 Lähtötiedot Kouvolan kaupungin uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on Katselmuksessa esitettävät tiedot on pyritty mahdollisuuksien mukaan valitsemaan kyseiseltä vuodelta. Vuoden 2012 erityispiirteenä Kouvolassa voidaan mainita vähentynyt sähkönkulutus johtuen Myllykosken paperitehtaan lopettamisesta edellisenä vuonna. Tietoja katselmukseen on saatu Kouvolan kaupungilta, julkisista lähteistä ja yksityisiltä tahoilta. Tarkemmat lähdetiedot selviävät lähdeluettelosta. 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön erillistuotanto Kouvolassa ei ole muuta merkittävää sähkön erillistuotantoa kuin vesivoimaa. Seuraavassa osiossa esitetään tietoa Kouvolan vesivoimaloista. Taulukko 7. Kouvolan vesivoimalat. Virtaama on joko rakennevirtaama (rak.) tai keskivirtaama (kesk.). Teho on ilmoitettu keskivirtaamalle (kesk.) silloin kun tieto on ollut saatavilla. Vesivoimalla tuotetut energiamäärät vaihtelevat vuosittain. [18] [19] [20] [21] Voimala ja toimija Myllykoski KSS Energia Oy Siikakoski KSS Energia Oy Verla KSS Energia Oy Kannuskoski KSS Energia Oy Voikkaa UPM-Kymmene Oyj Kuusankoski UPM-Kymmene Oyj Keltti UPM-Kymmene Oyj Anjalankoski Kemijoki Oy Inkeroinen Kemijoki Oy Huhmarkoski, Tirva Tirvan Voima Oy Virtaama m 3 /s Pudotuskorkeus m Teho MW Tuotettu energia vuodessa MWh kesk , rak. 70 3,5 2, ,2 3, rak. 6 4,6 0, rak.415 8,6 21, kesk.306 kesk ,2 23, kesk ,1 15, kesk , kesk 300 9, rak. 5,7 4,4 0, Yhteensä 134,6 MW Yhteensä n MWh = 942 GWh

22 22 (76) Kouvolan ulkopuolella Iitin Vuolenkoskella on KSS Energia Oy:n voimalaitos, jonka yhteisteho on 9 megawattia. Sen pitkän aikavälin keskivirtaama on 240 kuutiometriä sekunnissa ja putouskorkeus on 3,5 metriä. Voimalaitoksella tuotetaan vuodessa energiaa n MWh. [18] Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa harjoittaa Kouvolassa merkittävässä suuruusluokassa Kymin Voima Oy, UPM-Kymmene Oyj, KSS Energia Oy, Kymen Bioenergia Oy ja Stora Enso Oyj. Kymin Voima Oy Kymin Voima Oy on Pohjolan Voima Oy:n ja KSS Energia Oy:n omistama tuotantoyhtiö. Kymin Voiman voimalaitos tuottaa prosessihöyryä, tehdaskaukolämpöä ja sähköä UPM Kymin tehtaalle sekä lämpöä ja sähköä KSS Energialle. Voimalaitos sijaitsee Kuusankoskella, Kuusanniemen tehdasalueella. Voimalaitos otettiin käyttöön vuonna [22] Sen lämpöteho on 180 megawattia ja sähköteho 76 megawattia. [23] Kymin Voiman voimalaitos käyttää polttoaineenaan kuorta, metsätähdettä, haketta, lietettä, purua ja turvetta sekä varapolttoaineenaan maakaasua. Pääpolttoaine on kuori, joka siirretään paikallisen tehtaan kuorimolta suoraan kuljettimilla voimalaitoksen kuorivarastoon ja edelleen voimalaitoksen kattilaan. Kuorivarastoon puretaan myös tehdasalueen ulkopuolelta tuotavat biopolttoainekuormat. Alueella myös murskataan saapuvaa biopolttoainetta ennen polttoa. [22] Voimalaitoksen tarvitsema turve kuljetetaan Kuusankoskelle maanteitse pääasiassa Valkealan ja Anjalankosken turvesoilta. Kuljetusetäisyydet ovat lyhyitä. Voimalaitoksella on erillinen turvesiilo, josta turve siirretään hihnakuljettimella kattilaan. [22] Kymin Voima on luonteeltaan kaukolämmön peruskuormalaitos, joka tuottaa KSS Energialle yli 300 gigawattituntia lämpöä vuodessa eli enemmän kuin kaksi kolmasosaa koko Kouvolan tarvitsemasta kaukolämmöstä. Samalla laitos tuottaa vastapainesähköä KSS Energian asiakkaille. Vuotuinen sähkön tuotanto vastaa noin 20 prosenttia sähkön käytöstä KSS Energian toimialueella. [22] Taulukko 8. Kymin Voima Oy:llä käytetyt polttoaineet vuonna [24] Polttoaine Polttoaine-energia MWh Jyrsinturve Maakaasu Kuori Liete Metsätähde Kierrätyspuu Polttoaineet yhteensä Taulukko 9. Kymin Voima Oy:llä tuotettu energia vuonna [24] Energialaji Tuotanto MWh Sähkö Prosessihöyry Lämpö

23 23 (76) Yhteensä Taulukko 10. Kymin Voima Oy:n hiilidioksidipäästöt vuonna [24] Polttoaine Päästöt tco 2 Fossiiliset Biopolttoaineet UPM-Kymmene Oyj Kymi UPM:n Kymin tehdas sijaitsee Kouvolassa Kymijoen rannalla. Kymin tehdasintegraattiin kuuluvat sellutehdas ja hienopapereita valmistava paperitehdas. Sellutehtaassa on kaksi tuotantolinjaa. [25] Kemikaalien talteenotto kuuluu sellunvalmistuksen pääprosesseihin. Talteenottolaitoksen tehtävänä on sellun keitossa käytettyjen kemikaalien talteenotto ja palautus uudelleen käyttöön. Samalla keitossa liuennut puuaines hyödynnetään energiaksi. [26] Taulukko 11. UPM-Kymmene Oyj Kymillä käytetyt polttoaineet vuonna [27] Polttoaine polttoaine-energia MWh Mustalipeä Maakaasu Hajukaasu Metanoli Polttoaineet yhteensä Taulukko 12. UPM-Kymmene Oyj Kymin energian tuotanto, osto ja myynti vuonna [27] Energialaji Tuotanto MWh Osto MWh Myynti MWh Sähkö Prosessihöyry Lämpö Taulukko 13. UPM-Kymmene Oyj Kymin hiilidioksidipäästöt vuonna [27] Polttoaine Päästöt tco 2 Fossiiliset Biopolttoaineet Kymin Voima Oy:n ja UPM-Kymmene Oyj:n energiantuotantoprosessit ovat yhteydessä toisiinsa ja kaukolämpöverkkoon. Myllykoski Paper Oy (UPM Myllykoski) Myllykoski Paper Oy:n tuotanto loppui vuoden 2011 lopussa eli vuonna 2012 ei valmistettu paperia. Myllykoski Paper Oy osti tehtaalle energiaa toimittaneen Vamy Oy:n voimalaitoksen. Voimalaitoksella tuotettiin alkuvuonna 2012 höyryä kiinteän polttoaineen kattilalla. Huhtikuusta alkaen höyryä tuotettiin maakaasukattilalla. Höyryä käytettiin pääasiassa rakennusten lämmitykseen. [29]

24 24 (76) Pääpolttoaineina kiinteän polttoaineen kattilassa poltettiin tammikuusta huhtikuuhun turvetta, metsähaketta ja kierrätyspuuta. Yhteensä kiinteän polttoaineen kattilassa käytettiin alkuvuonna polttoainetta 90 GWh. Voimalaitos käytti yhteensä polttoaineita 105 GWh vuoden 2012 alkupuolella. Taulukko 13. Myllykoski Paper Oy:n / Vamy Oy:n energian tuotanto, osto ja myynti vuonna [29] Energialaji Tuotanto MWh Osto MWh Myynti MWh Sähkö Prosessihöyry Lämpö Taulukko 14. Myllykoski Paper Oy:n / Vamy Oy:n hiilidioksidipäästöt vuonna [29] Polttoaine Päästöt tco 2 Fossiiliset Biopolttoaineet Tällä hetkellä (v. 2015) voimalaitos ei ole ollenkaan käytössä vaan on säilötty mahdollista tulevaa käyttöä varten. KSS Energia Oy, Hinkismäen voimalaitos Hinkismäen maakaasuvoimalaitos on rakennettu 1980-luvun lopulla. KSS Energian omistukseen voimalaitos rakennuksineen ja tontteineen siirtyi vuonna Hinkismäen voimalaitoksessa on kaasuturbiini, pakokaasulämmönvaihdin, lämpöakku ja lämpökeskus, jossa on kolme 16 megawatin maakaasukattilaa. Kaasuturbiinia käytettäessä saadaan voimalaitoksesta 70 megawattia lämpöä ja 40 megawattia sähköä yli 85 prosentin kokonaishyötysuhteella. Voimalaitoksen polttoaineteho on maksimissaan 140 megawattia. Hinkismäen käyttö ajoittuu talvikaudelle, tuottaen lämpöä vuoden kylmimmille kuukausille. Voimalaitoksen kaukolämpöakkua hyödynnetään kaasuturbiinin yhteydessä lämpötarpeen ollessa suurimmillaan. Voimalaitoksen lämpökeskuksella tuotetaan yleisemmin kaukolämpöä talviaikaan sekä tarvittaessa kesällä muiden tuotantolaitosten vuosihuoltojen aikana. Hinkismäki on luonteeltaan huippuvoimalaitos, jolla KSS Energia voi nostaa lämmöntuotannon omavaraisuuden yli 90 prosenttiin seudun lämmön tarpeesta. Hinkismäen voimalaitoksella on mahdollista käyttää varapolttoaineena polttoöljyä, mikä varmistaa energian saantia poikkeusolosuhteissa sekä mahdollisten maakaasun toimituskatkosten aikana. Hinkismäen kaasuturbiinilaitos toimii myös kantaverkkoyhtiö Fingridin nopean reservin laitoksena tarjoten tehopulan uhatessa valtakunnan sähköverkkoon 40 megawatin sähkötehon 15 minuutin varoitusajalla. [24] Taulukko 15. Hinkismäen voimalaitoksella käytetyt polttoaineet vuonna [30] Polttoaine Polttoaine-energia MWh Maakaasu yhteensä Lämpökattiloilla käytetty kaasu Kaasuturbiinilaitoksella käytetty kaasu 6 300

25 25 (76) Kaasuturbiinilaitoksella käytetty kevyt öljy koeajoissa 250 Taulukko 16. Hinkismäen voimalaitoksella tuotettu energia vuonna [30] Energialaji Tuotanto MWh Sähkö Lämpö Taulukko 17. Hinkismäen voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vuonna [30] Polttoaine Kaasuturbiinin päästöt tco 2 Lämpökattiloiden päästöt tco 2 Maakaasu Kevyt öljy 65 - Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat Stora Enson Anjalankosken tehtaat on tehdaskokonaisuus, johon kuuluvat Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas. Stora Enson Anjalankosken paperitehtaan voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on yhteensä 165 megawattia sähköä ja 430 megawattia prosessihöyryä. Voimalaitoksella on leijukerroskattila, jossa poltetaan erilaisia kiinteitä polttoaineita, kuten puunkuorta, pakkausmateriaalia ja kuivattua veden puhdistuksesta syntynyttä lietettä. [31] Höyryvoimalaitos koostuu leijukerroskattilasta, kombivoimalaitoksesta, lietteenkuivauslaitoksesta, vastapaineturbiinista, lauhdeturbiinista, varakattilasta sekä kattilavedenkäsittelylaitoksesta. Laitos tuottaa lämpö- ja sähköenergiaa paperin ja kartongin tuotannon tarpeisiin. Leijukerroskattilan (K2), polttoaineteho on 218 MW. [32] Kombilaitos käsittää maakaasua polttoaineenaan käyttävän kaasuturbiinin (GT2), sähköteholtaan 73 MW, sekä savukaasujen lämpöä hyödyntävän kombikattilan (K4). Kaasuturbiinin polttoaineteho on 215 MW ja kombikattilan polttoaineteho on 113 MW (raitisilmapoltossa 184 MW). [32] Taulukko 18. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden leijukerroskattilan (K2) tietoja vuodelta [33] Polttoaineet Polttoaine-energia MWh Tuotettu energia MWh Päästöt tco 2 Maakaasu Bio, kuori,yms Biopolttoaineet Höyry kaikilla Bio liete polttoaineilla yhteensä PDF (erilliskerätty pakkausjäte) Turve Yhteensä Taulukko 19. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden kaasuturbiinin (GT2) ja kombikattilan (K4) tietoja vuodelta [33]

26 26 (76) Polttoaineet Polttoaine-energia Tuotettu energia MWh MWh Maakaasu GT2 347 Sähkö 100 Päästöt tco 2 Maakaasu K Höyry ja kaukolämpö Yhteensä Taulukko 20. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden varakattilan (K1) tietoja vuodelta [33] Polttoaineet Polttoaine-energia MWh Tuotettu energia MWh Päästöt tco 2 Maakaasu 152 Höyry Taulukko 21. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden prosessien energiatietoja vuodelta [33] Prosessien suorakäyttökaasut MWh Päästöt tco 2 PK KK4 (kartonkikone) Sähköä tuotettiin MWh vuonna Integraatin hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2012 yhteensä t. [33] Kouvolan Vesi Oy, Mäkikylän biokaasulaitos (ent. Kymen Bioenergia Oy) Kouvolan Mäkikylässä jätevedenpuhdistamon vieressä on toiminut vuodesta 2011 lähtien Kymen Bioenergia Oy. Vuonna 2014 laitos siirtyi Kouvolan Vesi Oy:n omistukseen. Laitos tuottaa sähköä, lämpöä ja biokaasua. Pääraaka-aineet ovat jätevesiliete ja kotitalouksien sekä kauppojen biojäte. Mäkikylän biokaasulaitos tarjoaa biohajoavien jätteiden vastaanotto- ja käsittelypalveluja kunnille ja yrityksille. Jätteistä valmistetaan biokaasua, josta KSS Energia jalostaa sähköä. Biokaasua käytetään myös lämmön ja biometaanin tuotannossa. Biometaani toimitetaan maakaasun siirtoverkon kautta liikenne- ja voimalaitospolttoaineeksi. Mädätysprosessista jäljelle jäävä ravinnepitoinen aines hyödynnetään lannoitteena maataloudessa ja viherrakentamisessa. [34] Biokaasulaitoksen käsittelykapasiteetti on tonnia jätteitä ja biomassaa vuodessa. Kaikki Kymenlaakson alueelta kerätyt biojätteet käsitellään tässä laitoksessa. Raaka-ainemäärästä syntyy noin 14 miljoonaa kilowattituntia biokaasua kaasutehon ollessa yli 2 megawattia. [34] Elintarvikesektorilta ja teollisuudesta tuleva sekä yksityistalouksista kerättävä biojäte ja puhdistamoilta tulevat lietteet yhdistetään suuressa sekoitussäiliössä. Siellä massa lämmitetään ja pumpataan sen jälkeen biokaasureaktoriin. Hapettomassa tilassa tapahtuvan mikrobitoiminnan seurauksena syntyy biokaasua, joka sisältää n. 65 % metaania ja 35 % hiilidioksidia. Reaktorista tuleva mädätysjäännös hygienisoidaan kuumentamalla, jolloin mahdolliset taudinaiheuttajat häviävät. Valmiit lannoitetuotteet toimitetaan lähialueen viljelijöille lietteenä tai kuivattuna n. 25 % kuiva-ainepitoisuuteen. [35] Biokaasulaitos tuotti biokaasua vuonna 2012 keskimäärin 800 MWh/kk. Tuotetun biokaasun metaanipitoisuus (CH 4) oli keskimäärin 66 %. Biokaasua käytettiin laitoksella sähkön ja lämmön tuottamiseen sekä biometaanin valmistukseen. Jalostettu biokaasu (biometaani) johdettiin Gasum Oy:n maakaasun siirtoverkkoon. [36]

27 27 (76) Taulukko 22. Kymen Bioenergia Oy:n (nyk. Kouvolan Vesi Oy/Mäkikylän biokaasulaitos) vastaanottamat raaka-aineet vuonna [36] Vastaanotetut raaka-aineet Määrä Osuus Lisätietoja t Puhdistamoliete ,9 % Kuiva-ainepitoisuus 20 % [37] Vihermassa 67 0,4 % Biojäte ,8 % Erilliskerätty kotitalouksien biojäte sekä kaupan ja teollisuuden biojäte. Jauhetut kalanperkeet 44 0,3 % Nestemäinen ruokajäte 139 0,9 % Varuskunnan suurkeittiöstä. Raski 257 1,7 % Leipomosta. Laktoosi 892 5,7 % Elintarviketehtaasta. Luokan 3 nesteet 18 0,1 % Nesteet ja veri. Mädätysjäännös 30 0,2 % Takaisin prosessiin kierrätetty tuote Raaka-aineet yhteensä % Taulukko 23. Kymen Bioenergia Oy:n (nyk. Kouvolan Vesi Oy/Mäkikylän biokaasulaitos) biokaasun tuotanto ja käyttö vuonna 2012 [36] Biokaasu Määrä m 3 Määrä MWh Osuus % Biokaasua tuotettu yhteensä Tuotanto jakaantuu seuraavasti: Biokaasua jalostukseen (biometaanin valmistus) Biokaasua soihdulle Biokaasua varoventtiilien kautta ilmaan Biokaasua kaasumoottorille (CHP) Kymenlaakson Jäte Oy, mikroturbiinilaitos Kymenlaakson Jäte Oy:n kaatopaikalla on sähköä ja lämpöä laitoksen tarpeisiin tuottava mikroturbiinilaitos Sähkön kulutus Kouvolan sijoitus laski 2. sijalta 5. sijalle vuonna 2012 kuntien sähkönkulutusvertailussa. Sähkönkulutus väheni selvästi edellisvuodesta Myllykosken paperitehtaan lopettamisen vuoksi. Kouvolan sähkönkulutus vuonna 2012 oli yhteensä GWh. [38] Seuraava kuva kertoo sähkönkulutuskohteiden jakautumisesta eri kulutuskohteisiin.

28 28 (76) Kouvolan sähkönkulutus vuonna % 14 % Asuminen ja maatalous 381 GWh Teollisuus 2041 GWh Palvelut ja rakentaminen 362 GWh 73 % Kuva 12. Sähkön kulutuksen jakautuminen vuonna 2012 Kouvolassa. [38] Taulukko 24. Kouvolan sähkönkulutuksen jakautuminen vuosina [38] Vuosi Asuminen ja Teollisuus Palvelut ja Yhteensä Sija maatalous GWh GWh rakentaminen GWh GWh Energiataseita Tässä osiossa esitetään Kouvolan sähkön erillistuotannon tase sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon tase. Kouvolassa ei ole muuta merkittävää sähkön erillistuotantoa kuin vesivoimaa. Sähkön erillistuotannon tase muodostuu siis vesivoimalla tuotetun sähkön tuotannosta, siirtohäviöistä ja kuluttajille jäävästä osuudesta. Vesivoimatuotantoa on esitelty tarkemmin raportin kohdassa

29 29 (76) Siirtohäviöt 19 GWh Vesivoima Sähkö 942 GWh Kuluttajat 923 GWh Kuva 13. Sähkön erillistuotannon tase Sähkön ja lämmön yhteistuotannon tasetta laadittaessa on huomioitu seuraavat energiaa tuottavat toimijat: Kymin Voima Oy, UPM-Kymmene Oyj, KSS Energia Oy, Kymen Bioenergia Oy ja Stora Enso Oyj. Tasekaavion vasemmassa reunassa on kuvattu käytettyjen polttoaineiden energiasisältö. Taseen keskiosasta nähdään polttoaineista saadun sähkö- ja lämpöenergian määrät tuotannon häviöiden jälkeen. Oikean reunan laatikot sisältävät siirtohäviöiden jälkeen jäljelle jääneet energiat lajiteltuina käyttökohteiden mukaan.

30 30 (76) Tuotannon häviöt GWh tco 2 Siirtohäviöt sähkö 10 GWh lämpö 98 GWh Biokaasu 5 GWh Hajukaasu 11 GWh Metanoli 46 GWh Liete 70 GWh Kierrätyspuu 102 GWh Jyrsinturve 153 GWh Sähkö 807 GWh Kuluttajat 165 GWh Teollisuus 632 GWh Teoll.lämpö 34 GWh Kaukolämpö 311 GWh Metsätähde 230 GWh Pakkausjäte 335 GWh Lämpö GWh Prosessihöyry GWh Maakaasu 440 GWh Kuori 854 GWh Mustalipeä GWh Kuva 14. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon tase.

31 31 (76) 3.3 Lämmöntuotanto Kaukolämpö- ja maakaasuverkostot Kaukolämpötoiminta on aloitettu Kouvolan keskusta-alueella 1960-luvulla, Kuusankoskella 1976, Korialla 1978 ja entisen Anjalankosken alueella Verkostojen kokonaispituus on yhteensä 222 kilometriä. Asiakkaita oli vuoden 2012 lopussa 3120 ja lämmönkulutus oli 508 GWh. Kaukolämpöverkostoon kuuluu teollisuus-, julkis- ja asuinkiinteistöjä. Verkosto laajenee vuosittain noin 1-3 kilometriä lähinnä keskusta-alueella. [39] Kouvolan keskustan kaukolämpöverkostossa oli vuoden 2012 lopussa noin 1950 asiakasta ja lämmönkulutus oli 323 GWh. Verkoston kokonaispituus on 115 kilometriä. Kuusankosken kaukolämpöverkostossa oli 940 asiakasta ja lämmönkulutus vuonna 2012 oli 127 GWh. Verkoston kokonaispituus on 87 kilometriä. Korian, Inkeroisten, Keltakankaan ja Myllykosken kaukolämpöverkostoissa oli vuoden 2012 lopussa 230 asiakasta ja lämmönkulutus oli 58 GWh. Verkostojen kokonaispituus on noin 20 kilometriä. [39] Maakaasua käytetään lämpökeskuksissa kaukolämmön tuotantoon ja yhteistuotantovoimalaitoksissa pää- tai varapolttoaineena. Pelkän maakaasuverkoston alueilla maakaasua käytetään suoraan polttoaineena kiinteistökohtaisissa maakaasukattiloissa. Suurin osa kaavoitetuista kiinteistöistä on joko kaukolämpö- tai maakaasuverkoston alueella. Kuvissa on esitetty Kouvolan kaukolämpö- ja maakaasuverkostot sekä erilaiset energiantuotantolaitokset ja maakaasun paineenvähennysasemat. Kartoissa ei ole esitetty vain yritysten tai toimijoiden omaan käyttöön energiaa tuottavia laitoksia, jotka ovat pääverkostosta erillään.

32 32 (76) Kuva 15. Kouvolan keskustan kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset.

33 33 (76) Kuva 16. Kuusankosken kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset.

34 34 (76) Kuva 17. Korian kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset.

35 35 (76) Kuva 18. Inkeroisten kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset.

36 36 (76) Kuva 19. Myllykosken ja Keltakankaan kaukolämpö- ja maakaasuverkosto ja niihin liittyvät energiantuotantolaitokset. UPM-Kymmene Oy:n voimalaitos ei tällä hetkellä (09/2015) ole käytössä.

37 37 (76) Kuva 20. Valkealan kirkonkylän maakaasuverkosto.

38 38 (76) Kuva 21. Utin maakaasuverkosto.

39 39 (76) Kuva 22. Kaipiaisten maakaasuverkosto. Kaipiaisissa maakaasua käytetään energiantuotantoon teollisuusalueella.

40 40 (76) Kuva 23. Elimäen kirkonkylän ja Teuroisten maakaasuverkosto.

41 41 (76) Kaukolämmön tuottajat KSS Energia tuottaa 85 prosenttia Kouvolan seudulla käytettävästä kaukolämmöstä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetaan seudun kaukolämmöstä noin 75 prosenttia. [40] Taulukko 25. KSS Energia Oy:n lämpölaitosten tietoja vuodelta [39] [41] [42] Laitos Kaukolämpöteho MW Polttoaine Polttoaineenergia MWh Tuotettu energia MWh Kiskokatu 48 (4x12) Maakaasu POK Kekkurintie 40 (2x12+2x8) Maakaasu POK Ojaniitty 4 Maakaasu 0 0 Kymintehdas, Ruukinportti Kuusankoski, Keskuslaitos Saint-Gobain Weber Oy:n yhteydessä Urheilualueen lämpökeskus Voikkaan lämpökeskus Maakaasu Maakaasu Maakaasu : kaukolämmöksi MWh 19,3 Maakaasu 0 0 (2x8+2+1,3) 7,3 Maakaasu ,0 (kaasu/öljy) ja 3,3 (kaasu) 4 Maakaasu 0 0 Sairaala, Kuusankoski Ratatien 12 (8+4) POK lämpökeskus Tehtaanmäki 0,4 Maakaasu Hasunmäentie 4,8 Maakaasu 0 0 Sairaalankaari 3,7 Maakaasu Kupparintien 6 Maakaasu lämpökeskus Kytöahonkujan 4,8 (3+1,8) Maakaasu lämpökeskus Jaakonkara 1 Maakaasu Hurjanhaka 1,3 Maakaasu Eskolanmäki 8,5 (5,8+2,7) Maakaasu 0 0 Gasum Oy:llä on Valkealassa toimipisteessä kompressoriasema. Kompressoriin liitetyn pakokaasukattilan tarkoituksena on hyödyntää kaasuturbiinin pakokaasujen hukkalämpö. Pakokaasukattilasta saatava lämmitysenergia myydään kaukolämpöverkkoon, sekä käytetään

42 42 (76) maakaasukeskuksen alueella rakennuksien lämmitykseen. Kattilan nimellisteho on 15 MW. [41] [49] Vuonna 2012 Gasum Oy myi kaukolämpöä KSS Lämpö Oy:lle 11,1 GWh. [39] Vapo Oy:llä on aluelämpökeskukset varuskunta-alueilla sekä vuonna 2012 oli myös UPM Kalson viilutehtaalla. Nykyisin Kalson lämpökeskuksen omistaa UPM Kalso. Taulukko 26. Vapo Oy:n* lämpölaitosten tietoja vuodelta [43] [44] [45] [46] [47] [48] Laitos Kaukolämpöteho MW Polttoaine Polttoaineenergia MWh Tuotettu energia MWh Utin varuskuntaalue Vekaranjärven varuskuntaalue 1) UPM Kalson viilutehdas* 2) Uusi keskus: 2,5 MW peruskuormakattila: kiinteä polttoaine 3,5 MW huippukuorma- ja varakattila: kevyt polttoöljy Vanha keskus: 2 MW ja 1,6 MW varalla: kevyt polttoöljy 5,75 MW peruskuormakattila: palaturve ja puupolttoaine 6,9 MW huippukuorma- ja varakattila: raskas polttoöljy 4,7 MW huippukuorma- ja varakattila: raskas polttoöljy 0,6 MW huippukuorma- ja kesäkattila: puupelletti 12,2 MW peruskuormakattila: sivutuotehake 10,4 MW huippukuorma- ja varakattila: raskas polttoöljy Turve Hake POK Turve Hake Pelletti POR Puu POR Yht Yht Yht Yht Yht Yht ) Vekaranjärven lämpökeskus on lähellä teknisen käyttöikänsä loppua. Uusi laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna ) Vapo Oy:n höyrykattilalaitos tuotti prosessihöyryä UPM:n kuusiviilua valmistavalle tehtaalle. * Nykyisin (v. 2015) lämpölaitoksen omistaa UPM Kalson viilutehdas. Kaukolämpökauppa Kouvolassa Kymin Voima Oy myy tuottamansa kaukolämmön KSS Energia Oy:lle, joka myy tuottamansa ja ostamansa kaukolämmön KSS Lämpö Oy:lle. Loppuasiakkaalle lämpöä myy vain KSS Lämpö Oy. Muu kaukolämpökauppa selviää alla olevasta taulukosta. Taulukko 27. Lämmönmyyjien välinen lämpökauppa Kouvolassa vuonna Ostajana KSS Lämpö Oy. [39] Kaukolämmön toimittaja MWh Gasum Oy Saint-Gobain Weber Oy Ab kevytsoratehdas Stora Enso Yhteispalvelut Oy KSS Energia Oy Yhteensä

43 43 (76) Taulukko 28. Kaukolämmön asiakastietoja Kouvolassa vuonna [41] Asiakastyyppi Lukumäärä Liittymisteho MW Rakennustilavuus m 3 Kaukolämmön kulutus GWh Asuintaloasiakkaat , ,3 Teollisuusasiakkaat 41 12, ,1 Muut asiakkaat , ,5 Yhteensä , ,9 Lukumäärä Kerrosala m 2 Asukasluku Asunnot Kaukolämmitettyjen talojen asukkaiden osuus Kouvolan väestöstä 46 % Teollisuuden lämmöntuotanto Edellisissä kappaleissa mainittujen energiantuottajien lisäksi Kouvolassa on joitakin yrityksiä, jotka tuottavat energiaa omiin tarpeisiinsa. Taulukossa 29 on mainittu esimerkkejä näistä yrityksistä. Lisäksi esimerkiksi Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:n Kaipiaisten höyrylämpökeskus tuottaa energiaa Kaipiaisissa CH-Polymers Oy:lle, Chemigate Oy:lle ja Raisioagro Oy:lle (taulukko 30). Pienet laitokset eivät ole mukana energiatasekuvissa. Taulukko 29. Joitakin Kouvolan energiaa tuottavia teollisuusyrityksiä toimialoineen. [19] Yritys ja toimiala Bim Finland Oy Kouvolan tehdas, kemianteollisuus Novita Oy Korian tehdas, villakehräämö Recticel Oy, vaahtomuovitehdas Solvay Chemicals Finland Oy, vetyperoksiditehdas Wienerberger Oy Ab Korian tiilitehdas Taulukko 30. Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy:n Kaipiaisten höyrylämpökeskuksen energiankulutus vuonna [50] Kattila Maakaasun polttoaine-energia MWh Kattila Kattila Yhteensä Kaukolämmön energiatase Kouvolan kaukolämmön energiatase noudattaa samoja periaatteita kuin edellä esitetyt taseet. Kouvolan kaukolämmöstä suurin osa saadaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoprosessista Kymin Voima Oy:ltä, jossa polttoaineina käytetään valtaosin puuperäisiä polttoaineita ja turvetta. Kaukolämmön erillistuotannon osuuden polttoaineena käytetään pääasiassa maakaasua. Kaukolämmön kulutus on jaoteltu rakennustyypeittäin.