Kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone 2.krs. 29 Uimaranta-alueen vuokraaminen Kekkolan osakaskunnalta

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Aika , klo 16:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone 2.krs. Käsitellyt asiat 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 26 Pöytäkirjan tarkastus 27 Ilmoitusasiat 28 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 29 Uimaranta-alueen vuokraaminen Kekkolan osakaskunnalta 30 Uimaranta-alueen vuokraaminen Eino ja Sirpa Marttiselta 31 Oikaisuvaatimus tontin uudellenvuokrauksesta / kaupungingeodeetin päätös Oikaisuvaatimus tonttien ja 400 uudelleenvuokrauksesta / kaupungingeodeetin päätös Maanvuokrasopimuksen jatkaminen / Ristiinan kunnan JHL ry / määräala tilasta Määräalan vuokraaminen / Landeninkuja 6 35 Joukkoliikenteen yhteistyösopimus 36 Joukkoliikenteen suunnitteluhanke Pohjois-Savon Ely-keskuksen liikenteiden integrointi osaksi kuntien henkilöliikennettä" 37 Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma 38 Kunnallisteknisten töiden puitejärjestely 39 Kadunpitopäätös maankäyttö- ja rakennuslain 86 :n perusteella 40 Kirkonvarkaudenkadun katusuunnitelman hyväksyminen 41 Moisionrannantien katusuunnitelman hyväksyminen 42 Murulanpolku, katusuunnitelman hyväksyminen 43 Paasosenpolku, katusuunnitelman hyväksyminen 44 Pöndisenkuja, katusuunnitelman hyväksyminen 45 Suppakuja, katusuunnitelman hyväksyminen

2 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 46 Antellinkatu, katusuunnitelman hyväksyminen 47 Anttolantie - Paasosenpolku Klv 1, katusuunnitelman hyväksyminen 48 Murulanpolku - Antellinkatu Klv2, katusuunnitelman hyväksyminen 49 Klv2 - Antellinkatu Klv3, katusuunnitelman hyväksyminen 50 Huldankuja - Kirkonvarkaudenkatu Klv5, katusuunnitelman hyväksyminen 51 Klv1 - Kirkonvarkaudenkatu Klv6, katusuunnitelman hyväksyminen 52 Huldankuja, katusuunnitelman hyväksyminen 53 Ajoyhteys välillä Paasosenpolku-tontti 406-2:38, katusuunnitelman hyväksyminen 54 Kitereentie välillä Brahentie - kaavaraja, katusuunnitelman hyväksyminen 55 Sepäntie, katusuunnitelman hyväksyminen 56 Kirkonvarkauden asuinalueen maaperän kunnostus, rakentamisurakka 57 Kirkonvarkauden asuinalueen maanrakennusurakka 1, rakentamisurakka 58 Kirkonvarkauden asuinalueen maanrakennusurakka 2, rakennusurakka 59 Kitereentie välillä Pietarintie- kaavaraja 60 Haukivuoren torin siirto 61 Mikkelin kaupungin teknisen toimen ylläpitämät yleiset uimarannat uimakaudella Torisäännön uudistaminen Toritaksan uudistaminen vuodelle 2015 Lisäpykälät 64 Kumppanuussopimuksen solmiminen, Lions-yhdistykset 65 Teknisen lautakunnan jaoston puheenjohtajan valinta.

3 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Saapuvilla olleet jäsenet Tero Puikkonen, 1. varapuheenjohtaja, poistui 62 ja 63 käsittelyn ajaksi, poistui 18:30 Raimo Heinänen Marja Kauppi, saapui 16:49 Pekka Heikkilä Marita Hokkanen Seppo Liukkonen Leena Paasonen Nina Rasola Raimo Ruotsalainen Jukka Siiriäinen Pia Puntanen Jaana B. Strandman, poistui 17:38 P. Olli J. Puhakka, puheenjohtaja Muut saapuvilla olleet Antero Cederström, suunnitteluinsinööri Juha Ruuth, hallintopäällikkö, sihteeri Timo Rissanen, esittelijä Liisa Heikkinen, joukkoliikenneinsinööri, poistui 17:36 Hannu Peltomaa, kaupungingeodeetti Allekirjoitukset P. Olli J. Puhakka Puheenjohtaja Juha Ruuth Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Raimo Ruotsalainen pöytäkirjantarkastaja Nina Rasola pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo Teknisen lautakunnan pöytäkirja on nähtävillä kaupungin virastotalon teknisen toimen asiointipisteessä Sari Helanen, hallintokoordinaattori

4 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 26 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Nina Rasola ja Raimo Ruotsalainen.

6 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 27 Ilmoitusasiat Lautakunnalle on toimitettu seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Kaupunkisuunnittelu: Kirje , Rantaosayleiskaava muutos / Yöveden ja Louhivedin alue, tila Hietaniemi Kirje , Asemakaavamuutos / Urpolankatu 22 - Selännekatu 31 Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen.

7 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 28 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Lautakunnalle on toimitettu seuraavat viranhaltijoiden tekemät päätöspöytäkirjat: Tekninen johtaja: Alueiden käyttölupapäätökset 1 Oy Carlsonin hakemus Hallituskadun tilapäiseen käyttöön Liikennepäätökset 1 Mikkelin Sosiaalidemokraatit ry tapahtuma kävelykadulla Projektijohtaja: 17 Kesäkatu -tapahtumat kävelykadulla v Toriasioihin liittyvät päätökset 1 Lumipalloturnaus Hallitustorilla Kaavoituspäällikkö: 5 Mikkelin asuntomessualueen suunnittelun lisätyöt 6 Visulahden pohjoisosan asemakaavoitus, luontoselvitys 7 Mikkelin asuntomessualueen suunnittelun lisätyöt Kaupungingeodeetti: 15 Omakotitontin (Vemmelkaari 1) varaaminen ja vuokraaminen AE Talotekniikka Oy:lle 16 Omakotitontin (Kuula 6) varaaminen ja vuokraaminen 17 T-tontin (Ratatie 4) myyminen 18 Omakotitontin (Lamminmäenkatu 13) uudelleenvuokraus 19 Asuinpientalotontin (Aamunkajo 1) varaaminen Metsätalousinsinööri: 7 Metsänviljelytaimien hankinta 8 Puutavaraleimikoiden myynti / tarjouspyyntö Maanomistajan lupa palveluskoirien maastoharjoittelua varten / Mikkelin Palveluskoirayhdistys ry Kaupunginpuutarhuri: 3 Etelä-Savon ammatiopiston laskiaistapahtuma Teatteri Kaukasus ry:n Baskervillen koira -esitykset kesällä Suomen Lähetysseura, Cumina 15 -ryhmän konsertti Kirkkopuistossa Mikkelinpuiston pienten lasten leikkipaikan rakentaminen Paikkatietoinsinööri: 6 Matkuslammentien ja Valkiaisentien nimeäminen osoitejärjestelmään 7 Osoitteiden korjaaminen Suurlahdentien varrella Ristiinassa Yhdyskuntatekniikan päällikkö: 10 Kirkonvarkauden asuinalueen maankunnostusurakan ympäristötekninen valvonta ja rakennuttajavalvonta 11 Eräkuru Oy, Anttolan Lotjasaari

8 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Lautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan, koska pöytäkirjoista ei ole havaittu mitään sellaista mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle. Hyväksyttiin. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen.

9 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 29 Uimaranta-alueen vuokraaminen Kekkolan osakaskunnalta MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jukka Piispa Jukka.Piispa@mikkeli.fi Liitteet 1 Vuokrasopimus Kekkolan osakaskunta Mikkelin maalaiskunta on vuokrannut allekirjoitetulla vuokrasopimuksella silloiselta Kekkolan-Vuoligon yhteisen alueen jakokunnalta Korpijärven rannalta uimaranta-alueen, vuokrasopimus on päättynyt Kaupunki on maksanut vuokraa alueesta saakka. Uimaranta sijaitsee osoitteessa Ylätjoentie 19a. Kyseiselle uimarannalle on edelleen tarve ja alueen uudelleen vuokraamisesta on neuvoteltu Kekkolan osakaskunnan kanssa. Tarkoitus on vuokrata noin 1200 m2:n suuruinen alue toistaiseksi voimassa olevalla maanvuokrasopimuksella. Vuosivuokra on sopimuksen tekohetkellä 150 euroa, vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää vuokrata Kekkolan osakaskunnalta yhteisestä vesialueesta noin 1200 m2:n suuruisen uimaranta-alueen toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella. Vuotuinen elinkustannusindeksiin sidottu vuokra on sopimuksen tekohetkellä 150 euroa, muut ehdot ovat liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaiset. Hyväksyttiin. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tiedoksi Kekkolan osakaskunta, Mittaus ja kiinteistöt, Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö

10 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 30 Uimaranta-alueen vuokraaminen Eino ja Sirpa Marttiselta MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jukka Piispa Jukka.Piispa@mikkeli.fi Liitteet 1 Vuokrasopimus Mikkelin maalaiskunta on vuokrannut allekirjoitetulla vuokrasopimuksella Avojärven rannalta uimaranta-alueen, vuokrasopimus päättyy Nykyinen vuokranantaja on Eino ja Sirpa Marttinen. Uimaranta sijaitsee osoitteessa Vehmaskyläntie 111A. Kyseiselle uimarannalle on edelleen tarve ja alueen uudelleen vuokraamisesta on neuvoteltu maanomistajan kanssa. Tarkoitus on vuokrata noin 300 m2:n suuruinen uimaranta-alue sekä noin 200 m2:n suuruinen paikoitusalue toistaiseksi voimassa olevalla maanvuokrasopimuksella. Vuosivuokra on sopimuksen tekohetkellä 300 euroa, vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää vuokrata Eino ja Sirpa Marttiselta tilasta noin 300 m2:n suuruisen uimarantaalueen sekä noin 200 m2:n suuruisen paikoitusalueen toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella. Vuotuinen elinkustannusindeksiin sidottu vuokra on sopimuksen tekohetkellä 300 euroa, muut ehdot ovat liitteenä olevan vuokrasopimuksen mukaiset. Hyväksyttiin. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tiedoksi Eino ja Sirpa Marttinen, Mittaus- ja kiinteistöt, Yhdyskuntetekniikka ja ympäristö

11 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 31 Oikaisuvaatimus tontin uudellenvuokrauksesta / kaupungingeodeetin päätös MliDno Valmistelija / lisätiedot: Hannu Peltomaa Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi Liitteet 1 oikaisuvaatimus pdf 2 päätös pdf Liisa Laukkanen ja Pauli Blomerus ovat tehneet oikaisuvaatimuksen kaupungingeodeetin päätöksestä , joka koskee hänen hallitsemansa tontin (Riihimäenkatu 2b) uudelleen vuokrausta. Tontin vuokra-aika päättyy Laukkanen ja Blomerus ovat tyytymättömiä tontin uuteen vuokraan. Tontin arvon ja sitä kautta määrittyvän vuokran määrän osalta voi todeta, että se pohjautuu kaupunginvaltuuston vahvistamaan tonttihinnoitteluun ( 132/ ), joka antaa mahdollisuuden laajaan tapauskohtaiseen harkintaa (harkintavara normihinnasta -20 % / +200 %). Kyseisellä alueella on käytetty vastaavankaltaisten tonttien uudelleenvuokrauksessa harkinnanvaraista kerrointa 1,7 eli 70 %, mikä muodostuu ko. tontin sijainnista 60 % ja ns. puistolisästä 10 %, kun tontti rajoittuu takapihastaan asemakaavan mukaiseen lähivirkistysalueeseen. Näitä samoja kertoimia on Riihimäenkadun-Rouhialankadun-Emolankadun alueella käytetty kaikissa uudelleenvuokrausta tai myyntiä tarkoittavissa päätöksissä. Maanvuokralain mukaan tontinvuokrasopimus on tehtävä määräajaksi, vähintään kolmeksikymmeneksi ja enintään sadaksi vuodeksi. Sopimuksen ehtoja ei voi sitoa tiettyyn vuokralaiseen, koska lain mukaan tontinvuokraoikeuden voi siirtää toiselle ilman vuokranantajan suostumusta. Tästä syystä on välttämätöntä, että Laukkasen ja Blomeruksen tontin vuokra määräytyy samalla tavalla kuin muiden vastaavien samalla alueella sijaitsevien tonttien vuokra. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Kaupungingeodeetin päätös perustuu kaupunginvaltuuston vahvistamaan tonttihinnoitteluun ja sen sallimaan tapauskohtaiseen harkintaan ja noudattaa tasapuolisuutta sekä samoja periaatteita, joita on käytetty tämän alueen vastaavien tonttien hinnoittelussa. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään tonttiin liittyvää perustetta poiketa muiden vastaavien samalla alueella sijaitsevien tonttien kohdalla noudatetusta, tasapuolisesta hinnoittelukäytännöstä.

12 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Tällä perusteella tekninen lautakunta päättää hylätä Liisa Laukkasen ja Pauli Blomeruksen tekemän oikaisuvaatimuksen edellä mainitusta kaupungingeodeetin päätöksestä. Hyväksyttiin. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tiedoksi Liisa Laukkanen ja Pauli Blomerus, Riihimäenkatu 2b Mikkeli

13 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 32 Oikaisuvaatimus tonttien ja 400 uudelleenvuokrauksesta / kaupungingeodeetin päätös MliDno Valmistelija / lisätiedot: Hannu Peltomaa Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus Kivinuija.pdf 2 Kivinuija.pdf Asunto Oy Kivinuija on tehnyt oikaisuvaatimuksen kaupungingeodeetin päätöksestä , joka koskee Asunto Oy Kivinuijan hallitsemien tonttien ja uudelleenvuokrausta. Oikaisuvaatimuksen perusteena on esitetty asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden (jonka perusteella tontit on hinnoiteltu) tarpeettoman suuri määrä. Oikaisuvaatimuksessa pyydetään käsittelemään hinnoittelu uudestaan ja ottamaan huomioon se, ettei lainvoiman saaneen asemakaavamuutoksen johdosta tonteille tulleella lisärakentamisoikeudella ole taloyhtiölle mitään käyttöä vaan päinvastoin. Oikaisuvaatimuksen johdosta on selvitetty Nuijamiehen alueen asemakaavamuutoksessa tonteille tullut lisärakentamisoikeus. Kaupunkisuunnittelun tekemän laskelman mukaan tontilla 399 on tällä hetkellä käyttämätöntä rakennusoikeutta 242 k-m 2 ja tontilla 400 vastaavasti 260 k-m 2 eli yhteensä 502 k-m 2. Aiemman asemakaavan mukaisesti kokonaisrakennusoikeus oli k-m 2 / tontti ja nyt voimassa olevan asemakaavan mukaisesti se on k-m 2 / tontti, jota lukua on käytetty uudelleenvuokrauspäätöksen perusteena. Lisää rakennusoikeutta on asemakaavamuutoksen myötä tullut 143 k-m 2 / tontti. Kaupungin luovuttamien kerrostalotonttien hinnoittelu Mikkelissä pohjautuu valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti tontin asemakaavassa olevaan rakennusoikeuden määrään ja alueittaiseen rakennusoikeuden yksikköhintaan. Asunto Oy Kivinuija ei Nuijamiehen alueen asemakaavamuutoksen yhteydessä ole tehnyt minkäänlaista muistutusta kaavaprosessin aikana. Täten se on kohdaltaan hyväksynyt vuokraamiensa tonttien uuden asemakaavan ja siihen sisältyvän aiemmasta hieman kasvaneen rakennusoikeuden määrän. Kaupungin toimesta tapahtuvassa tontinluovutuksessa on kaikkia kohdeltava tasapuolisesti samojen pelisääntöjen mukaisesti. Tämän varmistamiseksi ei kaupunki voi lähteä siitä, että yksi taloyhtiö maksaisi tontinvuokraa toteutuneen rakennusoikeuden mukaan ja toinen kaavan mukaisen rakennusoikeuden mukaan.

14 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Oikaisuvaatimus ei anna syytä muuttaa kaupungingeodeetin päätöstä Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää hylätä Asunto Oy Kivinuijan kaupungingeodeetin päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen. Hyväksyttiin. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tiedoksi Asunto Oy Kivinuija, c/o Mikkelin Kiinteistöpysäkki Saksalanraitti Mikkeli

15 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 33 Maanvuokrasopimuksen jatkaminen / Ristiinan kunnan JHL ry / määräala tilasta MliDno Valmistelija / lisätiedot: Hannu Peltomaa Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi Liitteet 1 JHL_ry_Ristiina.pdf 2 OTE PÖYTÄKIRJASTA syyskokous 2014.pdf Tekninen lautakunta / 640 / 2014 "Maanvuokrasopimuksen jatkaminen / Ristiinan kunnan JHL ry Valmistelija: kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa p JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto on kääntynyt Mikkelin kaupungin puoleen ja lähettänyt kaupungingeodeetille seuraavan sähköpostiviestin: Pyydämme Mikkelin kaupunkia uusimaan oheisen vuokrasopimuksen alkaen. Ristiinan JHL ry on purkautunut ja yhdistyksen jäsenet ja varat on siirretty Mikkeli JHL ry:lle. Ristiinan JHL ry:llä on mökki, joka sijaitsee vuokratontilla Ristiinan kunnan Kosolan kylän Rahula nimisellä tilalla, RN:o 2:31. Pyydämme uusimaan vuokrasopimuksen mielellään 20 vuodeksi, mutta vähintään 10 vuodeksi. Oheisena liitteenä on kopio alkuperäisestä vuokrasopimuksesta sekä myös vuokrasopimuksen jatkamisesta ajalle Vuokrasopimuksen allekirjoittajana toimivat Mikkeli JHL ry:n viralliset nimenkirjoittajat: puheenjohtaja Jarno Strengell ja sihteeri Maarit Lintunen. Puheenjohtajan yhteystiedot: sähköposti jarnostrengell@hotmail.com ja puhelin Kerron tarvittaessa asiasta lisätietoa Yhteistyöterveisin Ritva Miettinen aluetoimitsija JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto pyytää nyt siis liitteenä olevan vuokrasopimuksen jatkamista lähtien vähintään kymmenellä vuodella, liitteenä olevaan Ristiinan kunnan JHL ry:n purkautumispäätökseen ja siitä johtuvaan varojen siirtoon Mikkeli JHL ry:lle pohjautuen.

16 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Vuokrasopimuksen jatkamiselle kymmeneksi vuodeksi ei ole nähtävissä mitään estettä. Koska rakennus on siirtynyt Ristiinan kunnan JHL ry:ltä Mikkeli JHL ry:lle, on uuden kymmenvuotiskauden vuokramies Mikkeli JHL ry. Muutoin kaikki aiemmin Mikkelin kaupungin ja Ristiinan kunnan JHL ry:n välillä voimassa olleen maanvuokrasopimuksen ehdot säilyvät ennallaan. JHL_ry_Ristiina Liite 8 Ehdotus Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää jatkaa Mikkelin kaupungin ja Ristiinan kunnan JHL ry:n välistä maanvuokrasopimusta, joka koskee n m2 määräalaa tilasta , kymmenellä vuodella ajalle siten, että uusi maanvuokralainen Ristiinan kunnan JHL ry:n purkauduttua on Mikkeli JHL ry, kaikkien muiden maanvuokrasopimuksen ehtojen pysyessä ennallaan. Tekninen lautakunta: Keskustelun jälkeen esittelijä muutti päätösehdotustaan ja esitti, että asia palautetaan uudellen valmisteltavaksi. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi mittaus ja kiinteistöt, Mikkeli JHL ry" Tekninen lautakunta Mikkeli JHL ry:n kanssa kanssa on neuvoteltu uudelleen maanvuokrasopimuksen jatkamisesta. Neuvotteluissa on ollut esillä paitsi maanvuokran määrä, myös vuokrakauden pituus. Neuvotteluissa päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että vuokraajan jatko olisi vain viisi vuotta ja uusi vuosivuokra olisi 600 euroa. Mikkeli JHL ry:n syyskokous teki asiasta omalta puoleltaan päätöksen kokouksessaan Uusi jatkettu vuokra-aika olisi siten ja vuosivuokrana peritään 600 euroa, kaikkien muiden aiemmin voimassa olleen Ristiinan kunnan ja Ristiina kunnan JHL ry:n välisen vuokrasopimuksen ehtojen säilyessä ennallaan. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää jatkaa Mikkelin kaupungin ja Ristiinan kunnan JHL ry:n välistä maanvuokrasopimusta, joka koskee n m2 määräalaa tilasta , viidellä vuodella ajalle siten, että uusi maanvuokralainen Ristiinan kunnan JHL ry:n purkauduttua on Mikkeli JHL ry ja uusi vuosivuokra on 600 euroa, kaikkien muiden aiemmin voimassa olleen Ristiinan kunnan ja Ristiina kunnan JHL ry:n välisen maanvuokrasopimuksen ehtojen pysyessä ennallaan.

17 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Hyväksyttiin. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tiedoksi Mikkeli JHL ry

18 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 34 Määräalan vuokraaminen / Landeninkuja 6 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Hannu Peltomaa Hannu.Peltomaa@mikkeli.fi Liitteet _vuokrattava-alue.pdf Heikki ja Heli Nykänen hallitsevat maanvuokrasopimuksen nojalla tonttia osoitteessa Landeninkuja 6. Tontin pinta-ala on 609 m 2 ja sillä sijaitsee Nykästen omistama asuinrakennus. Tontti rajoittuu eteläsivultaan kaupungin omistamaan ns. Emolan perinnetalon alueeseen. Perinnetalon pihapiiriä ei pohjoisreunaltaan ole hoidettu. Nykäset ovat kääntyneet kaupungin puoleen ja ilmaisseet halukkuutensa vuokrata hoitamatonta puistoaluetta perinnetalon pohjoispuolelta, heidän omistamansa asuinrakennuksen ja perinnetalon välistä. Maastokatselmuksen ja kaupunginpuutarhurin lausunnon perusteella on vuokrattavaksi soveltuvan alueen ulottuvuudeksi katsottu 8 metriä etelään Nykästen tontin eteläsivusta mitaten. Vuokra-alueen pinta-alaksi tulisi näin määrittäen 169 m 2. Vuokra-alueesta perittävä vuosivuokra tulee määrittää noudattaen samoja periaatteita ja hintatasoa, joita lähistöllä sijaitsevien Emolan alueen tontinvuokrauksissa on noudatettu. Näin laskien vuokra-alueen vuosivuokraksi tulisi 240,46 euroa elinkustannusindeksin viimeisen julkaistun (2/2015) pisteluvun 1902 tasoon määrittäen. Vuokra-ajaksi on alustavasti sovittu 15 vuotta ajanjaksolle Koska vuokra-alue on puistoa, sille ei saa rakentaa mitään rakennus- tai toimenpidelupia edellyttäviä rakennuksia tai rakennelmia. Samasta syystä johtuen vuokra-alueelle ei saa tehdä yleistä kulkemista rajoittavaa aitaa. Vuokrasopimusta ei saa siirtää kolmannelle. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää vuokrata kiinteistöstä m 2 käsittävän määräalan Heikki ja Heli Nykäselle lisäalueeksi tonttiin Vuosivuokra on 240,46 euroa elinkustannusindeksin viimeisen julkaistun (2/2015) pisteluvun 1902 tasoon määrittäen (ns. perusvuokra). Vuokra-aika on Vuokra-alueelle ei saa rakentaa rakennustai toimenpidelupia edellyttäviä rakennuksia tai rakennelmia.

19 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Vuokra-alueelle ei saa tehdä yleistä kulkemista rajoittavaa aitaa. Vuokrasopimusta ei saa siirtää kolmannelle. Tekninen lautakunta oikeuttaa kaupungingeodeetin valmistelemaan lopullinen allekirjoitettava vuokrasopimus. Keskustelun aikana esittelijä muutti päätösesitystään ja esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun Emola-seuran kuulemiseksi. Hyväksyttiin esittelijän muutettu päätösesitys. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tiedoksi Heikki ja Heli Nykänen / Landeninkuja 6, Mikkeli

20 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 35 Joukkoliikenteen yhteistyösopimus MliDno Valmistelija / lisätiedot: Liisa Heikkinen Liisa.Heikkinen@mikkeli.fi Liitteet 1 tlk_liite_mikkelin Ely sopimus_final.pdf Pohjois-Savon Ely-keskus ja alueen muut toimivaltaiset viranomaiset tekevät kaikki yhteistyösopimuksen joukkoliikennepalveluiden järjestämisestä. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on sopia Ely-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen, kunnan henkilökuljetusten ja kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen muodostamasta kokonaisuudesta eli sen suunnittelu-, järjestämis- ja rahoitusvastuista sekä markkinaehtoisen liikenteen asemasta. Yhteistyösopimuksella ei muuteta joukkoliikennelain ja muun lainsäädännön mukaista sopijapuolten välistä perusvastuunjakoa. Yhteistyösopimuksella sovitaan joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista, kaupungin järjestämien henkilökuljetusten ja Ely-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen kustannuksiin, kaupungin alueella käytettävistä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmistä ja niiden toteutuksesta asiakaspalvelupisteineen sekä kaupungin järjestämän täydentävän joukkoliikenteen tietojen toimittamisesta valtakunnalliseen rekistereihin. Yhteistyösopimuksen alkaessa noudatetaan lippu- ja maksujärjestelmän ja rahoituksen osalta sopimuksessa kuvattuja menettelyjä. Siirryttäessä viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmään tehdään sopimusmuutos täydentämällä sopimusta uutta Waltti-lippu- ja maksujärjestelmää kuvaavilla liitteillä. Uusi yhteistyösopimus koskee niin kutsutta viiveaikaa ja korvaa aikaisemman seutu- ja kaupunkilippu lippuyhteistyötä koskevan sopimuksen. Kaupunki osallistuu Ely-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn. Ely-keskuksen toimialueella toimivat alueelliset henkilöliikennetyöryhmät, joihin kuuluvat kuntien edustajat ja Ely-keskuksen edustajat. Ely-keskuksen edustaja toimii ryhmän puheenjohtajana ja kukin ryhmä valitsee keskuudestaan sihteerin. Mikkelin kaupungin edustajana toimii Kyytineuvoyksikön joukkoliikenneinsinööri ja varahenkilönä koulukuljetusten kuljetuskoordinaattori. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja

21 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Tekninen lautakunta hyväksyy joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten Mikkelin kaupungin ja Pohjois-Savon Ely-keskuksen välisen sopimuksen henkilökuljetusten järjestämisen yhteistyöstä, joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä ja joukkoliikenteen kustannusten jakamisesta. Hyväksyttiin. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tiedoksi Pohjois-Savon Ely-keskus

22 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 36 Joukkoliikenteen suunnitteluhanke Pohjois-Savon Ely-keskuksen liikenteiden integrointi osaksi kuntien henkilöliikennettä" MliDno Valmistelija / lisätiedot: Liisa Heikkinen Liisa.Heikkinen@mikkeli.fi Liitteet 1 Kuntakirje Mikkelin liikenteen integroinnista pdf Pohjois-Savon Ely-keskus käynnistää syksyllä 2015 Mikkeliin päättyvien ja lähtevien käyttöoikeussopimusliikenteiden hankinnan. Liikenteet otetaan käyttöön kesällä Liikenteiden hankintaa on käsitelty Etelä-Savon alueellisessa henkilöliikennetyöryhmässä, joka esitti konsulttiselvityksen aloittamista ja kuluvana keväänä ja konsultin valitsemista Pohjois- Savon Ely-keskuksen puitesopimukseen kuuluvilta konsulteilta. kuntien maksuosuudet hankkeen kustannuksista olisivat puolet ja kunnat jakaisivat kustannukset asukasluvun suhteessa. Mikkelin seudullisessa joukkoliikennesuunnitelmassa on toimenpideohjelmassa Mikkelin paikallisliikenteen hankinnan valmistelu palvelutasotavoitteiden ja järjestämistapapäätöksen pohjalta sekä linjastollisilla tarkennuksilla kevään 2015 aikana. Pohjois-Savon Ely-keskuksen liikenteet ovat nimenomaan Otavan suunnalla myös osa Mikkelin paikallisliikennettä. Paikallisliikenteen ja Ely-liikenteen vuorot eivät saa toimia kilpailevina vuoroina toisilleen, vaan kaikki vuorot tulee voida hyödyntää myös paikallisliikennealueella. Ely-keskuksen vuoroilta tulee olla keskustassa ja matkakeskuksella vaihtoyhteydet Mikkelin paikallisliikenteeseen sekä muuhun linja-auto- ja junaliikenteeseen. Suunnitteluhanke on seudun kuntien yhteistä joukkoliikenteen suunnittelua. Hankkeeseen osallistuisivat Mikkelin kaupunki, Pieksämäki, Juva, Puumala, Hirvensalmi ja Kangasniemi. Suunnitteluhanke käynnistyy jo huhtikuun aikana ja liikenteiden hankinta syksyllä Mikkelin kaupungin edustajana hankkeessa on Kyytineuvo-yksikkö. Pohjois-Savon Ely-keskuksen puitesopimuksen kautta Sito Oy on tehnyt tarjouksen (alv 0%). Tarjouksen perusteella kuntien kustannukset olisivat seuraavat: Kokonaiskustannus alv 0% väestökustannusjako 2014

23 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Mikkeli Pieksämäki Juva Puumala Hirvensalmi Kangasniemi Kunnat yht POSELY50 % Kustannus yhteensä liite 1 Kuntakirje sekä suunnitteluhankkeen alustava työohjelma Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta päättää, että Mikkelin kaupungin Kyytineuvo-yksikkö osallistuu Pohjois-Savon Ely-keskuksen käynnistämään joukkoliikenteen suunnitteluhankkeeseen Pohjois-Savon Ely-keskuksen liikenteiden integrointi osaksi kuntien henkilöliikennettä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Hankkeen kustannukset jaetaan osallistuvien kuntien asukasluvun mukaan. Hyväksyttiin. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tiedoksi Pohjois-Savon Ely-keskus

24 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 37 Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma MliDno Valmistelija / lisätiedot: Liisa Heikkinen Liisa.Heikkinen@mikkeli.fi Liitteet 1 tlk_liite 1_final_palvelutasotavoitteet.pdf Mikkelin seudullista joukkoliikennesuunnitelman laadinta alkoi kesä-joulukuussa Kevään 2014 aikana suunnitelmaa on esitelty ja käsitelty kunnissa sekä Pohjois-Savon Ely-keskuksessa. Työn suunnitelma-alue kattoi Mikkelin kaupungin lisäksi Hirvensalmen, Kangasniemen, Pertunmaan, Mäntyharju, Juvan ja Puumalan kunnat. Lisäksi suunnitelmatyössä on huomioitu Pohjois-Savon Ely- keskuksen viranomaisalueen Mikkeliin suuntautuva liikenne ja alustavat suunnitelmat tulevista lippuvyöhykkeistä Etelä-Savon alueella. Joukkoliikennesuunnitelma on osa Mikkelin seudun liikennejärjestelmätyötä. Joukkoliikennesuunnitelman laadinnassa toimi erillinen joukkoliikenteen yhdyshenkilöiden työryhmä yhteistyössä Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa. Mikkelin sisäisen liikenteen paikallisliikenteen suunnittelukokonaisuuteen osallistui myös liikennöitsijä Savonlinja Oy. Joukkoliikennesuunnitelma sisältää seuraavat tarkastelukokonaisuudet: Palvelutason nykytilan kuvaaminen (Mikkeli ja Ely-alue) Seudun joukkoliikenteen palvelutason kannalta keskeisten Ely-liikenteen vuorojen yksilöinti perusteluineen Mikkelin seudun tavoitteellisen palvelutason määrittäminen vuosiksi todelliseen käyttäjäpotentiaaliin perustuen Mikkelin paikallisliikenteen kehittämistarpeet ja palvelutason täyttävän linjaston suunnittelu, sisältäen pienkalustoliikenteen kehittämisehdotukset Palvelusopimusasetuksen mukaisen järjestämistapamallin analyysi ja ehdotus joukkoliikenteen järjestämistavaksi Mikkelin kaupungin viranomaisalueelle. Joukkoliikennesuunnitelmaehdotusta on tarkennettava paikallisliikenteen hankintoja valmisteltaessa Seudullinen joukko- ja henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma, joka sisältää analyysin kuntien avoimen joukkoliikenteen nykytilanteesta sekä lähivuosien suuremmista ja pienemmistä kehittämisen painopisteistä

25 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Mikkelin kaupungin joukkoliikenteen laatukäytävien määrittely suunnitelma-alueelle Suunnitelman laatimisen aikana kaikissa seudun kunnissa järjestettiin omat joukkoliikenteen ja viisaan liikkumisen keskustelutilaisuudet. Näissä tilaisuuksilla joukko- ja henkilöliikenteelle nähtiin kaksi keskeistä yhteen sovitettavaa roolia: 1) kunnan sisäisten kuljetustarpeiden (koululaiset ja ikääntyvät) palveleminen ja 2) Mikkelin opiskelu-, asiointi- ja työssäkäyntiyhteyksien turvaaminen. Osassa kunnista nähtiin Mikkelin suunnan yhteydet selkeänä kilpailukykytekijänä työpaikkojen ja uusien asukkaiden houkuttelemisen kannalta. Toisissa taas joukkoliikenteen merkitys on perinteisesti ollut erittäin vähäinen. Palvelutason nykytila Mikkelin ja Ely-alueella Seudullisesti joukkoliikenne mielletään Kangasniemen ja Juvan Mikkeli-yhteyksiä lukuun ottamatta ennen kaikkea koululaisten yhteystarpeiden varmistajana. Joukkoliikenteen tarkoitus valtaosassa seudullisia linjoja on kuljettaa koululaisia kylistä kuntataajamiin ja opiskelijoita kuntakeskuksista toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkakunnille. Tässä roolissa vuoroliikenteen voidaan katsoa palvelevan aluetta nykyisin varsin kohtuullisesti, eikä perusteita kuntakeskusten ja Mikkelin välisen joukkoliikenteen palvelutason korottamiselle seudullisessa liikenteessä tällöin ole. Joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso Mikkelin paikallisliikennealueella vaihtelee houkuttelevasta lakisääteiseen kaupunginosasta riippuen. Yleisesti kuvattuna palvelutaso on keskeisillä alueilla houkuttelevalla tasolla (linja 1A1B Rantakylä Tuppurala, linja 4 Laajalampi, linja 2 Silvasti) ja muillakin keskeisillä asuinalueilla keskitasolla. Huonoin palvelutaso on Vuolingon ja Pitkäjärven alueilla, jonne ainoan palvelun tarjoaa Moppepienkalustolinja. Työmatkayhteyksillä palvellut alueet ovat peruspalvelutasolla, lukuun ottamatta lentokentän aluetta, jossa tarjonta on minimitasolla. Houkuttelevan tason ja keskitason alueet säilyttävät palvelutasonsa myös kesäarkisin, jolloin kriteerit ovat matalammat. Liikennetarjonta säilyy näillä alueilla houkuttelevalla tai keskitasolla myös viikonloppuisin. Otavan taajaman ja Mikkelin väli kuuluu paikallisliikennealueeseen ja yhteydet lukeutuvat lähes kaupunkimaiseen lähiliikenteeseen vuorotarjonnan ollessa sekoitus vakiovuoroja ja kaukoliikennettä. Otava on Juvan jälkeen seuraavaksi korkeimman palvelutason aluetta seutuliikenteen yhteysväleistä. Vuorotarjonnan ja etäisyyden perusteella Otavan yhteyksiä voidaan kehittää omalla numeroituna linjana Mikkelin paikallisliikenteeseen seutu- ja kaukoliikenteen täydentäessä tarjontaa. Nykytasoinen joukkoliikenne on Mikkelin paikallisliikennealueella kuitenkin määrällisesti hyvällä tasolla.

26 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Mikkelin seudun tavoitteellisen palvelutason määrittäminen vuosiksi Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana on nykyisen palvelutason säilyttäminen siellä, missä kysyntä sitä selkeästi edellyttää. Jos nykyinen käyttäjämäärä ja -potentiaali eivät perustele palvelutasoa, tavoitetta voidaan myös laskea nykyisestä. Lakisääteistä tasoa ei voida pitää millään alueella tavoitteellisena, vaan nämä alueet nostetaan vähintään minimitasolle, jolla on mahdollista saada päivittäinen työssäkäynti- tai asiointiyhteys. Mikkelin paikallisliikennealueen palvelutasotavoite Palvelutasotavoitteet pidetään Mikkelissä pääosin nykyisellä tasolla. Palvelutason muutoksia esitetään seuraaville alueille perusteluineen: Lehmuskylä: houkuttelevalta tasolta keskitasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele houkuttelevaa tasoa etäisyys houkuttelevan tason palvelua tarjoaville reiteille on myös kohtuullinen Marssitien seutu: Moisio: peruspalvelutasolta minimitasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele peruspalvelutasoa. houkuttelevalta tasolta keskitasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele houkuttelevaa tasoa, joka on perustunut Silvastin linjan kiertolenkkiin työmatkayhteydet Moision sairaalalle on varmistettava ja tulevan asuntomessualueen rakentumiseen varauduttava. Oravinmäki: Pursiala: Tupala: keskitasolta peruspalvelutasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele keskitasoa, joka on perustunut linjan 2 kiertolenkkiin peruspalvelutasolta minimitasolle, alueen matkustajakysyntä ei perustele peruspalvelutasoa keskitasolta houkuttelevalle tasolle, alueen kysyntäpotentiaali on kasvava ja alue laajenee. nostamalla palvelutasoa voidaan vaikuttaa kulkumuotojakaumaan.

27 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Vuolinko: Visulahti: lakisääteiseltä tasolta peruspalvelutasolle, vähimmäisyhteystarpeet on täytettävä ja Vuolingonhovin työmatkayhteydet huomioitava alueelle tulee tarjota paikallisliikennettä sekä arkisin että viikonloppuisin, joten tavoite on syytä pitää keskitasolla tarjontaa voidaan soveltaa joka tapauksessa kysynnän mukaan. Mikkelin kaupungin muun viranomaisalueen palvelutasotavoitteet Paikallisliikennealueen ulkopuolella joukkoliikenteen palvelutaso vastaa pitkälti tavoitteellista. Haja-asutusalueiden palvelutarjonta on kutsujoukkoliikenteiden varassa. Palvelutaso on lakisääteisellä tasolla. Haja-asutusalueiden palvelutaso on paikoin merkittävästi parempi pääteiden varsilla. Haja-asutusalueiden palvelutasoa ei esitetä korotettavaksi kokonaisuudessaan. Sen sijaan kaupungin asiointiliikennejärjestelmän kehittämisessä on jatkossa huomioitava korkea yhteensopivuus matkojen yhdistelytoimintojen ja sosiaalitoimen palveluprosessien kanssa. Suomenniemellä ei tällä hetkellä ole joukkoliikennepalvelua, joten tavoitteeksi esitetään, että Mikkelin kaupunki sitoutuu käytettävissä olevien resurssien puitteissa hankkimaan Suomenniemen ja Mikkelin keskustan väliselle yhteysvälille päivittäisen työssäkäynnin ja perusasioinnin mahdollistavaa liikennetarjontaa. Suomenniemi: taajaman palvelutasotavoitetta ehdotetaan nostettavaksi lakisääteiseltä tasolta minimitasolle liite 1 Joukkoliikenteen palvelutasotavoite Mikkelin paikallisliikenteen kehittämistarpeet ja palvelutason täyttävän linjaston suunnittelu, sisältäen pienkalustoliikenteen kehittämisehdotukset Seudun joukkoliikenteen palvelutason ydinalueella, Mikkelin keskustaajamassa, paikallisliikenteen rooli osana kaupungin palveluverkkoa ja maankäyttöpolitiikkaa on osittain epäselvä. Mekaanisesti tarkasteltuna palvelutaso on kaupunkialueella kohtuullisen hyvä ja suhteutuu hyvin muihin Suomen keskisuuriin maakuntakeskuksiin. Käytännössä haasteet ovat laadukkaassa asiakasinformaatiossa, katuverkon kunnossa, pysäkki-infrastruktuurissa, linjaston selkeydessä ja palvelutason kohdentamisessa. Kaupungin on tehtävä selvä linjanveto joukkoliikenteen palvelutarjonnasta kokonaisuudessa (resurssit ja keitä palvellaan) ja joukkoliikenteen

28 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) linjaston suunnitteluperiaatteista, eli siitä halutaanko suurta maantieteellistä peittoa vai kilpailukykyistä palvelua suppeammalla kaupunkialueella. Erilaisia joukkoliikenteen informaation kehittämistapoja voidaan määritellä yksiselitteisesti liikenteen hankintasopimuksissa ja osassa vastuu on viranomaisella, mutta myös liikenteenharjoittajien kesken tulee sopia toimintamallit. Liikenteenharjoittajilla on myös mahdollisuus ottaa kehitysideoita oma-aloitteisesti käyttöön nykyisten sopimusten aikana viranomaisen suostumuksella. Toimivaltaisen viranomaisen alueella toimivassa liikenteessä on luontevaa, että viranomainen vastaa informaation (aikataulu, linjakartat) tuotannosta ja määrittelee sen muodon oman ilmeensä mukaiseksi. Näin informaatio pysyy yhtenäisenä, vaikka liikenteenharjoittajia olisi useita. Mikkelin seudun joukkoliikenteestä tulisi olla tarjolla yhtenäiset internetsivut, joilla esitellään kaikki käytettävissä olevat joukkoliikenteen palvelut. Tämä koskee niin paikallisliikennettä, palvelu- ja asiointiliikennettä kuin seudullista vakiovuoroliikennettä. Sivustolla tulisi esitellä myös aluetta sivuavat kaukoliikenteen palvelut. Esitettävää tietoa ovat aikataulut, linjakartat sekä lippuinformaatio: lippujen hinnasto ja mistä lippuja voi ostaa. Lisäksi tarjolla voi olla esimerkiksi reittiopas. Mikkelin viranomaisalue voi sopia yhteistyöstä Ely:n kanssa sen vastuulla olevan seutualueen tietojen keräämisestä ja esittämisestä. Pysäkkien kunnon ja varustelun tulisi vastata pysäkin alueelle määriteltyä palvelutasoa. Käytännössä houkuttelevan ja keskitason alueilla nousupysäkeillä tulisi olla katos ja ajantasalla oleva aikataulu. Lisäksi näillä pysäkeillä tulee olla kunnollinen talvikunnossapito sekä selkeä ja turvallinen kävely-yhteys pysäkille. Samaa edellytetään myös muiden alueiden paljon käytetyiltä pysäkeiltä. Suunnittelutyönä on valmistunut toimenpidesuunnitelma joukkoliikenteen sekä siihen liittyvät jalankulun ja pyöräilyn laatukäytävistä välillä Rahula Mikkeli Otava, Mikkeli Ristiina sekä paikallisliikennealue. Laatukäytävällä tarkoitetaan reittiä, jolla on tiivis ja säännöllinen joukkoliikennetarjonta ja jonka varrella keskeiset pysäkit ovat varustukseltaan ja ilmeeltään korkealuokkaisia ja yhteneviä. Kaikkien reitin varren pysäkkien ei siis tarvitse täyttää vaatimusta. Laatukäytävän reitille on luontevaa luoda selkeä aikatauluyhdistelmä. Laatukäytävätoimenpiteet on suunniteltu ja määritelty erillisellä suunnitelmalla Mikkelin kaupunkiseudun joukkoliikenteen sekä siihen tukeutuvan pyöräilyn ja jalankulun laatukäytävät. Joukkoliikenteeseen tulee määrittää vaatimukset käytettävästä kalustosta. Määriteltäviä asioita ovat kaluston koko, esteettömyys, ikä, päästöluokitus sekä ovijärjestelyt. Määritykset tulee tehdä tapauskohtaisesti. Seuraavassa on käsitelty kaluston ominaisuuksia yleisellä tasolla. Paikallisliikenteessä

29 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) kaluston tulee olla esteetöntä. Tämä tarkoittaa käytännössä matalalattiaista kalustoa, jossa on varustus pyörätuolien ja lastenvaunujen kyyditsemiseen. Paikallisliikenteen linjoilla ei voi siten kierrättää kaukoliikenteen korkealattiaisia busseja. Esteettömyysvaatimuksen piiriin luetaan numerolinjat 1 10 ja se koskee myös mahdollista linjoilla käytettävää pienkalustoa. Kaluston koko tulee määritellä hankittavan kohteen mukaisesti. Kaluston päästöluokat tulee myös huomioida. Uuden hankittavan liikenteen autoille tulee asettaa maksimi-ikä ja vaadittava päästönormi, esimerkiksi maksimi-ikä 15 vuotta ja päästönormi vähintään Euro 3. Usein määritellään myös tarjottavan kaluston keski-ikä. Ikä- ja päästömääritykset tarkistetaan aina hankintojen yhteydessä. Mikkelin paikallisliikennelinjaston kehittämiseksi suunnitelmassa esitetään linjaston selkeyttämistä, jotta se saataisiin helppokäyttöisemmäksi asiakkaille ja saataisiin kohdennettua palvelua todellisen tarpeen mukaisesti. Ehdotuksena suunnitelmassa on suurten kiertolenkkien purkaminen. Paikallisliikenteen peruslinjasto muutoksineen suunnitellaan Otavaan saakka tarkemmin erillisellä suunnitelmalla kevään 2016 järjestämistapaa valmistellessa. Palvelusopimusasetuksen mukaisen järjestämistapamallin analyysi ja ehdotus joukkoliikenteen järjestämistavaksi Mikkelin kaupungin viranomaisalueelle Toimivaltainen viranomainen päättää, miten joukkoliikenne sen toimivalta-alueella järjestetään siirtymäajan jälkeen. Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on uuden joukkoliikennelain mukaan määritettävä toimivalta-alueensa palvelutaso. Palvelutason on oltava sen tasoinen, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Tavoitteellisenpalvelutason määrittely ohjaa joukkoliikennepalvelujen järjestämistä ja rahoitusta alueella (Liikennevirasto 2010, Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn). Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut selvityksen linja-autoliikenteen järjestämistavoista (LVM 12/2012). Selvityksessä määritellään liikenteen järjestämismallit ja käydään läpi niiden ominaisuuksia niin liikennetuotannon, palvelutason kuin viranomaistoiminnankin näkökulmista. Siirtymäajan jälkeen liikenne voidaan tuottaa joko markkinaehtoisesti tai soveltaen palvelusopimusasetusta. Palvelusopimusasetusta sovelletaan kun toimivaltainen viranomainen haluaa järjestää alueellaan paremmat julkisen liikenteen palvelut mitä markkinaehtoisilla reittiliikenteillä muodostuu. Palvelujen parantaminen voi liittyä palvelutarjonnan määrään, laatuun, varmuuteen, luotettavuuteen tai lippuhintoihin. Toimivalta- alueen eri alueilla voidaan soveltaa erilaisia liikenteen järjestämistapoja. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että siirtymäajan liikennöintisopimusten sopimuskauden lakattua riittävä palvelutaso voidaan saavuttaa ilman viranomaisen puuttumista

30 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) liikenteen järjestämiseen ja ettei liikenteen sääntely muutoinkaan ole tarpeen, voidaan joukkoliikenne järjestää puhtaasti markkinaehtoisesti. Markkinaehtoisessa liikenteessä joukkoliikenteen palvelutaso muodostuu liikennöitsijöiden anomien reittiliikennelupien mukaisesti. Viranomainen voi olla myöntämättä reittiliikennelupaa JLL 22 perusteella. Reittiliikennelupaa koskevassa hakemuksessa on liikennöitsijän ilmoitettava liikenteen reitti, ainakin tärkeimmät pysäkit, aikataulu ja liikenteen aiottu aloittamisaika sekä ajankohdat, jolloin liikenteen aikatauluja voidaan muuttaa. Reittiliikennelupa velvoittaa hoitamaan liikennettä vähintään kaksi vuotta. Toimivaltainen viranomainen voi täydentää markkinaehtoista liikennettä vähäisessä määrin ostoliikenteellä, jos esimeriksi palvelutasotavoitteet eivät muuten täyty. Lisäostot voivat olla muodoltaan brutto- tai nettokustannusmallisia. Paikallisliikenteen osalta järjestämistapa voi olla bruttomalli ja räätälöitävä kannustepohjainen järjestämistapa. Nykyisen paikallisliikenteen voisi aluksi kilpailuttaa 2 3 vuodeksi bruttomallilla ja sen jälkeen harkita käyttöoikeussopimusmallia (nettomalli tai hyväksi osoittautuneet kannustemallit). Ensimmäisessä bruttokilpailutuksessa ajettaisiin sisään palvelutasotavoitteet, uusi linjasto, kalustovaatimukset ja muut kehittämistoimenpiteet. Samalla viranomaisella on mahdollisuus kerätä tarvittavaa joukkoliikenteen suoritetietoa seuraavaa hankintakierrosta varten, jossa uudistettaisiin järjestämistapaa liikennöitsijän tehokkuuden hakua kannustavaan nettomalliin. Paikallisliikenteen järjestämistapa voi olla myös markkinaehtoinen liikenne, mutta tällöin tulee hyväksyä, ettei kaupunki vaikuta ja velvoita yhteensopivaan lippujärjestelmään ja hinnoitteluun. Markkinaehtoisessa liikenteessä kuitenkin kaupunki voi joutua täydentämään tarjontaa ostoliikenteenä. Paikallisliikenteen järjestämistapa päätetään erikseen myöhemmin. Mikkelin kaupungin viranomaisalueen määrittäminen Kunnallisen toimivaltaisen viranomaisalueen mahdollisen laajenemisen yhteydessä joukko- ja henkilöliikenteen suunnittelutehtävien vastuunjako ja joukkoliikennesuunnittelun kytkeytyminen esimerkiksi kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen asioihin on sovittava. Ensimmäisessä vaiheessa neuvottelut kunnallisen viranomaisalueen laajentamisesta koskisivat ennen kaikkea Juvan, Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntia. Juvan liittämistä perustelee palvelutuotannon yhteistoiminnan lisäksi Mikkelin ja Juvan kuuluminen selkeästi samaan työssäkäyntialueeseen. Hirvensalmen liikennekokonaisuus on osin tai täysin yhteen sovitettavissa Mikkelin kaupungin Otavan liikenteeseen. Tämän lisäksi Hirvensalmen keskeisin asiointisuunta Mäntyharjun ohella on Mikkeli. Mäntyharju on tiiviisti asuttu erittäin työpaikkaomavarainen kunta. Mäntyharjulla kuntatilaisuudessa Mikkeli nähtiin selvänä keskuskaupunkina, jonne

31 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) työssäkäyntiliikenne ja erityispalveluiden ostokysyntä suuntautuu. Muista kunnista nykyisen liikenteen suuntautumisen kannalta toiminnallisesti perusteltuun toimivalta-alueeseen saattaisi lukeutua myös Kangasniemi, joskin Kangasniemen kunnasta asiakaskysyntä jakautuu sekä Mikkelin että Jyväskylän suuntaan. Mikkeli on Mikkelin suuntaan myytyjen seutulippujen perusteella selvästi Jyväskylää vahvempi. Kangasniemellä Mikkelin viranomaisalueeseen liittyminen saa kannatusta, mikäli samalla joukko- ja henkilöliikenteen suunnittelutehtäviä on mahdollista hoitaa Mikkelistä käsin. Puumala ja Pertunmaa ovat seudun rajalla sijaitsevia kuntia, joista sekä työssäkäynti että palveluasioinnit kohdentuvat seutu- ja maakuntarajojen yli. Viranomaisalueen laajentaminen toisi joukko- ja henkilöliikennesuunnitteluun mahdollisuuden hyödyntää viranomaisalueen kuljetussuunnittelutehtävissä olevia henkilöitä koko toimivalta-alueen laajuisesti. Erikoistumismahdollisuudet ja kuljetussuunnitteluun käytettävissä oleva työaika saattaisivat hyvin toteutettuna jopa lisääntyä nykyresurssien (käytettävissä olevan henkilötyön) puitteissa. Yksittäisen työssäkäyntialueen on järkevää olla saman viranomaisalueen piirissä. Viranomaisalueen koko antaa painoarvoa ja mahdollisesti vahvistaa tilaajana toimivan organisaation asemaa myös kilpailtuna markkinaalueena. Erilaisia seudullisia yhteistyömalleja ovat seudullinen joukkoliikenteen TVV, kunnallisen TVV:n ja Ely:n yhteistyö sekä kunnallisten TVV:n yhteistyö. Lippuvyöhykkeistä sopiminen Pohjois-Savon Ely-keskuksen kanssa Yhteisistä lippuvyöhykkeistä tulee sopia Pohjois-Savon Elykeskuksen kanssa valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönottoprojektin aikana. Pohjois-Savon Ely-keskus on tehnyt päätöksen siirtää Waltti-järjestelmän käyttöönottoa kesäkuuna alkuun Ely-keskuksen tavoitteena on kilpailuttaa muutama liikennekokonaisuus Waltti-liikenteeksi ja kerätä kokemuksia lippujen ristiinkäytöstä Joensuussa ja Kuopiossa Waltti-järjestelyiden kanssa. Ely-keskus ottaa Waltti-lipun käyttöön Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa kesäkuun alusta Seudullinen joukko- ja henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma Toimenpide Mikkelin kaupungin viranomaisalueen määrittäminen 2015 aikana Mikkelin viranomaisalueen järjestämistapapäätös kevät 2015 Mikkelin paikallisliikenteen hankinta palvelutasotavoitteiden ja järjestämistapapäätöksen pohjalta sekä linjastollisilla tarkennuksilla kevät 2015

32 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) Mikkelin viranomaisalueen Waltti-käyttöönotto sekä llippu- ja pysäkki vyöhykkeistä sopiminen 2015 aikana Paikallisliikenteen informaation kehittäminen 2015 Palveluliikenteen toimintamallien kehittäminen (MYK yhteensopivuus) 2015 aikana Seudun kunnat sekä Pohjois-Savon Ely-keskus ovat hyväksyneet suunnitelman ja suunnittelutyön jatkamiseksi on esitetty toimenpiteitä sekä jatkosuunnittelutarpeita. Keskeisimpänä kuntien yhteisenä jatkotoimenpiteenä nähdään Mikkelin kaupungin joukkoliikenteen seudullinen viranomaisalueen määrittely. Lisäksi Ely-keskus esittää kiinnitettävän huomion toimiviin matkaketjuihin ja toimenpidetarpeeksi jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteisten laatukäytävien määrittelytarpeen ja kehittämisen. Kuntien ja Ely-keskuksen osalta pidetään tärkeänä, että selvitetään mahdollisuudet muodostaa Mikkelin seudulle laajempi kuntien yhteinen toimivaltainen joukkoliikenteen viranomainen. Joukkoliikennesuunnitelma esillä kokouksessa sekä nähtävillä internetissä tekninen-lautakunta Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Tekninen lautakunta hyväksyy Mikkelin seudun joukkoliikennesuunnitelmassa asetetut palvelutasotavoitteet seudun joukkoliikenteelle sekä Mikkelin paikallisliikenteelle. Jatkotoimenpiteiksi hyväksytään selvitys Mikkelin kaupungin viranomaisalueen määrittämiseksi vuoden 2015 aikana Ely-keskuksen ja seudun kuntien kanssa, Mikkelin viranomaisalueen järjestämistapapäätöksen valmistelu, Mikkelin paikallisliikenteen hankinnan valmistelu palvelutasotavoitteiden ja järjestämistapapäätöksen pohjalta sekä linjastollisilla tarkennuksilla kevään 2015 aikana, Mikkelin viranomaisalueen Waltti-käyttöönoton valmistelu sekä lippu- ja pysäkki vyöhykkeistä sopiminen 2015 aikana Ely-keskuksen kanssa, paikallisliikenteen informaation kehittäminen sekä palveluliikenteen toimintamallien kehittäminen matkojen yhdistelyyn liittyen vuoden 2015 aikana. Hyväksyttiin. Merkittiin, että esittelijänä toimi projektijohtaja Timo Rissanen. Tiedoksi Pohjois-Savon Ely-keskus, Puumala, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Kangasniemi, Juva, Savonlinja Oy

33 Mikkeli Pöytäkirja 1/ (78) 38 Kunnallisteknisten töiden puitejärjestely MliDno Valmistelija / lisätiedot: Pekka Kammonen Pekka.Kammonen@mikkeli.fi Kaupunkiympäristö on pyytänyt tarjousta kunnallisteknisten töiden puitejärjestely rakentamisurakasta kauppaja teollisuusministeriön ylläpitämillä internetsivuilla HILMAjäjjestelmässä sekä Mikkelin kaupungin internetsivuilla. Tarjouspyyntöä koskevat klo 8.00 mennessä saapuneet kysymykset ja vastaukset julkaistiin Mikkelin kaupungin internetsivuilla , lisäkirje 1. Määräaikaan klo oli saapunut kahdeksan (8) tarjousta ja yksi (1) ilmoittautuminen puitesopimuksen kautta tehtäviin minikilpailutuksiin. Ehdotus Esittelijä: Jouni Riihelä, tekninen johtaja Kunnallisteknisten töiden urakalla toteutettavat pienkohteet 2015 (optio vuodelle 2016) puitejärjestely hyväksytään seuraavasti: Katutöiden puitejärjestelyyn hyväksytään seuraavat urakoitsijat mainitussa järjestyksessä (urakka 1): 1. YIT Kuntatekniikka Oy 2. Lemminkäinen Infra Oy 3. Mikkelin Autokuljetus Oy Vihertöiden puitejärjestelyyn hyväksytään seuraavat urakoitsijat mainitussa järjestyksessä (urakka 2): 1. Tmi Markku Karvonen (ei hyväksyntää leikkivälineiden pystykseen) 2. YIT Kuntatekniikka Oy 3. Viherpalvelut Hyvönen Oy Puitesopimuksen minikilpailutuksiin hyväksytään katukohteiden osalta seuraavat urakoitsijat: YIT Kuntatekniikka Oy,