M I K K O G R Ö N L U N D

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M I K K O G R Ö N L U N D"

Transkriptio

1 KIRJAILIJOIDEN TALOUDELLINEN ASEMA SUOMESSA 25 M I K K O G R Ö N L U N D T O U K O K U U 2 6

2 Sisällys Tiivistelmä 3 1 Tutkimuksen tarkoitus ja taustat Vastausaste sekä vastaajajoukon taustatiedot 8 3 Kirjailijoiden julkaisutiheys kirjailijana 13 4 Kirjailijoiden taloudellinen asema vuonna Kaikkien vastaajien taloudellinen asema kokonaisuutena Erilaisiin kirjailijaryhmiin luokiteltavien taloudellinen asema Kirjailijan työstä saadut erilaiset tulot Apurahat Ansiotyön merkitys Eläketurva 31 5 Kirjailijoiden omia arviota taloudellisessa asemassa tapahtuneista muutoksista. 33 Liite 1: Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake.. 36 Liite 2: Kirjailijoiden kirjailijan työstä vuonna 25 saamien tulojen mediaanit sekä ala- ja yläkvartiilit

3 Tiivistelmä TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAUSTAT: Tutkimus kuvaa suomalaisen kaunokirjailijan taloudellista asemaa Suomessa vuonna 25. Sen tarkoituksena on saada tietoa kirjailijan tulojen suuruudesta ja tulolähteistä yleensä. Tutkimuksen kohteena ovat kirjailijan tulot vuonna 25. Edellinen vastaavanlainen tutkimus tehtiin vuonna 22 vuoden 21 tuloista. VASTAUSASTE Kysymyslomake lähetettiin Kirjailijaliiton kaikille 543 jäsenelle. Sen palautti 257 kirjailijaa. Vastausaste oli 47 prosenttia, mikä on tämänkaltaisissa tutkimuksissa tavanomainen ja sitä voidaan pitää hyvänä. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Sukupuoli: Vastaajista naisia oli 49 prosenttia ja miehiä 51 prosenttia. Verrattaessa jakautumaa Kirjailijaliiton jäsenkuntaan voidaan todeta, että naiset vastasivat hieman aktiivisemmin kuin miehet: liiton jäsenistä naisia on 47 prosenttia ja miehiä 53 prosenttia. Ikä: Vastaajat olivat vuotiaita. Vastaajien mediaani-ikä oli 6 vuotta. Vain 17 prosenttia vastanneista oli alle 45 vuotiaita. Alle 35 vuotiaita oli vieläkin vähemmän, vain 3 prosenttia. Naisten ja miesten ikärakenteessa ei ollut merkittäviä eroja. Työssäkäynti: Tutkimuksessa kysyttiin, onko vastaajalla kirjailijantyön ohella vakituinen työ- tai virkasuhde tai tekeekö hän freelance tyyppistä tai pätkätyötä. Noin neljännes vastaajista ilmoitti käyvänsä vakituisessa työssä kirjailijantyön ohessa. Yleisimmin vakituista työtä tekivät vuotiaat. Miehillä oli hieman naisia useammin vakituinen työ. Noin puolet kaikista vastaajista ilmoitti, että vakituinen työ ei ollut kirjoittamiseen liittyvää. Naiset tekivät hieman miehiä useammin kirjoittamiseen liittyvää opetustyötä. Yli puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä tilapäistöitä. Yleisintä tilapäinen työskentely oli alle 45-vuotiailla. Sukupuolten välillä ei tässä suhteessa ollut eroa. Verrattaessa pätkätyön laatua vakituisen työnlaatuun voidaan huomata, että se liittyi vakituista työtä useammin kirjoittamiseen. Julkaisutiheys kirjailijana: Vastaajat olivat julkaisseet keskimäärin 1 kirjaa. Naisten julkaistujen kirjojen mediaani oli 11, miesten 1. Vuoden 23 jälkeen kirjan oli julkaissut neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista. Esikoisteoksen julkaisemisen keski-ikä näyttää aineiston perusteella olevan 32 vuotta (naiset 33, miehet 31). Kirjailija säilyttää työvireensä ikääntymisestä 3

4 huolimatta, sillä yli 65 vuotiaista kirjailijoista kolme neljäsosaa oli julkaissut kirjan vuoden 23 jälkeen. Julkaisemistahti oli keskimäärin kirja kahden vuoden välein. Kirjailijat kirjallisuuslajeittain: Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti saavansa suurimmat tulonsa kirjailijantyöstä kirjoittamalla proosaa. Lasten- ja nuortenkirjailijoita (18 ) ja runoilijoita (16 ) oli kumpaakin vajaa viidennes. Esseitä, novelleja ja näytelmiä päätyönään kirjoittavia oli vastaajista yhteensä 8 prosenttia. Sukupuolten välinen ero näkyy kirjallisuuslajeittain seuraavasti: lastenkirjallisuus oli naisvaltainen laji kun taas runoutta kirjoittavat enemmän miehet. Muitten kirjallisuuslajien kohdalla ei ollut suurta eroa. KIRJAILIJAN TULOT Kirjailijan tulolähteinä tarkasteltiin vain kaunokirjallisesta työstä saatuja tekijän- ja julkaisupalkkioita, esiintymispalkkioita ja apurahoja sekä eläkettä. Koska tutkittiin kirjailijantyöstä saatuja tuloja, muusta työstä saatujen tulojen euromäärää ei kysytty. Tutkimuksessa on selvitetty kaikkien vastaajien tuloja sekä tuloja erikseen eri ikäryhmissä ja miesten ja naisten osalta. Tekijänpalkkiot Varsinaisesta kirjailijantyöstä eli kirjojen kirjoittamisesta saatujen tekijänpalkkioiden mediaani oli kaikilla vastaajilla 2 euroa vuodessa. Kirjoittamisesta saatujen tulojen alakvartiili oli 45 euroa ja yläkvartiili 6 5 euroa. Apurahat Apurahaa ilmoitti vuonna 25 saaneensa 72 prosenttia vastanneista. Yleisin oli yli 11 8 euron suuruinen apuraha. Eläke Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke oli 16 prosentilla vastaajista. Täyseläke oli 21 henkilöllä ja osa-eläke 19 henkilöllä. Eläkeasioissa kirjailija on yrittäjä, joka kustantaa itse itselleen eläkkeen. Yrittäjäeläkevakuutus on lain mukaan pakollinen kirjailijalla, jonka kirjailijantyöstä saatu vuosiansio ylittää 5 54 euron (vuonna 25) eikä hänelle ole muuta eläketurvaa. Vastanneista neljännes (23 ) kuului tulojensa suuruuden perusteella pakollisen yrittäjäeläkevakuutuksen piiriin. 4

5 IÄN JA SUKUPUOLEN MERKITYS TULONMUODOSTUKSESSA Sekä iällä että sukupuolella näyttää olevan vaikutuksensa tuloihin vuotiaiden kirjailijoiden tulot ovat suurimmat ja yli 65-vuotiaitten pienimmät. Miesten mediaanitulo kaunokirjallisesta työstä on 2 25 euroa ja naisten 2 euroa vuodessa. Miesten tulot ovat naisten tuloja selvästi suuremmat sekä alle 45-vuotiaiden että vuotiaiden ryhmässä. Verrattaessa miesten ja naisten tekijänpalkkioita ja esiintymiskorvauksia alle vuotiaiden ryhmässä havaitaan, että kaikkien vastaajien mediaanitulo oli 3 euroa vuodessa. Miesten ja naisten välinen tuloero oli tässä ikäryhmässä huomiota herättävän suuri. Kun miesten mediaanitulo oli 3 5 euroa, naisilla se oli euroa. Naisten tulot olivat siis kolmasosan miespuolisten kollegoitten ansioista. Vanhemmissa ikäryhmissä mediaanitulo laskee ja miesten ja naisten välinen tuloero tasoittuu. MUITA TULOJEN MUODOSTUMISEEN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA Eri lähteistä saadut tulot näyttävät kasaantuvan samoille henkilöille. Apuraha: Vuonna 25 kaikista vastaajista apurahaa ilmoitti saaneensa 72 prosenttia. Yleisimmin ja arvoltaan suurimpia apurahoja saivat alle 45- vuotiaat kirjailijat. Miehet ja naiset näyttivät olevan apurahojen saannin suhteen varsin tasa-arvoisia. Selvimmin apurahan saamiseen vaikutti viimeisimmän kirjan julkaisuajankohta. Vuoden 23 jälkeen julkaisseista apurahan oli saanut 77 prosenttia. Ansiotyö: Vakituisessa työssä käyminen yhdistyi mataliin kirjailijantyöstä saatuihin tuloihin, mikä on luonnollista. Pätkätyön tekijöitä oli kaikissa tuloluokissa. Alle 45-vuotiaat tekivät eniten tilapäistöitä, sekä miehet että naiset. Vakituinen virka oli useimmin keski-ikäisillä miehillä vuotiaitten ikäryhmässä. Eläketilanne: Kyselyyn vastanneista lähes kolmasosa oli ylittänyt 65 vuoden iän. Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke oli 16 prosentilla yli 6 vuotiaista vastaajista. Yrittäjäeläkevakuutus oli neljänneksellä kaikista vastaajista. KIRJAILIJOIDEN ARVIOITA TALOUDELLISESSA ASEMASSA TA- PAHTUNEISTA MUUTOKSISTA Kirjailijoita pyydettiin arvioimaan avoimella kysymyksellä, onko heidän taloudellinen tilanteensa muuttunut vuoden 22 kyselyn jälkeen. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heidän taloudellinen tilanteensa ei ole muuttunut. Miehet kokivat hieman naisia useammin tilanteensa parantuneen. 5

6 1 Tutkimuksen tarkoitus ja taustat Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on kuvata kirjailijoiden taloudellista asemaa Suomessa. Tavoitteena on selvittää kirjailijoiden tulotasoa vuonna 25 sekä kirjailijoiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuneita muutoksia ja niiden syitä. Tutkimus on toimeksiantotutkimus, jonka tilaajana on Suomen Kirjailijaliitto ry. Tutkimuksen on toteuttanut Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen yhteydessä toimiva Mediaryhmä. Tutkimushankkeen toteuttamisesta on vastannut tutkija Sari Stenvall-Virtanen. Tutkimusraportin on laatinut tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund. Kirjailijoiden taloudellista asemaa Suomessa on selvitetty myös vuonna 1999 ja 22. Tutkimukset toteutti silloinkin Mediaryhmä, ja kysely oli osoitettu koko Suomen Kirjailijaliiton jäsenkunnalle. Tutkimusraportissa tarkastellaan keväällä 26 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake on Suomen Kirjailijaliiton laatima ja se on tutkimuksen liitteenä. Kysymyslomake lähetettiin Suomen Kirjailijaliiton jäsenkunnalle. Suomen Kirjailijaliitto hoiti kysymyslomakkeiden lähettämisen jäsenilleen sekä kysymyslomakkeiden karhuamisen vastausajan päätyttyä. Tutkimusraportin kuvioissa ja tekstissä käytetään seuraavia käsitteitä: n keskiarvo mediaani alakvartiili yläkvartiili vastausten määrä tarkasteltavana olevassa ryhmässä on aritmeettinen keskiarvo. Sen heikkoutena on herkkyys poikkeuksellisen suurille tai pienille arvoille. Jos tapauksia on vähän, korostuu keskiarvon herkkyys entisestään perustuu tunnuslukujen järjestämiseen suuruusjärjestykseen ja kertoo järjestyksessä keskimmäisen arvon. Tällöin hyvin paljon poikkeavat arvot eivät vääristä tunnuslukua ylös- tai alaspäin. Mediaani on tunnuslukujen kuvaajana keskiarvoa parempi on raja-arvo, joka jakaa aineiston kahtia siten, että neljäsosa (25 ) arvoista on pienempiä kuin yläkvartiili ja kolme neljäsosaa (75 ) arvoista on suurempia kuin alakvartiili on raja-arvo, joka jakaa aineiston kahtia siten, että neljäsosa (25 ) arvoista on suurempia kuin yläkvartiili ja 6

7 kolme neljäsosaa (75 ) arvoista on pienempiä kuin yläkvartiili 7

8 2 Vastausaste sekä vastaajajoukon taustatiedot Kirjailijoiden taloudellista asemaa Suomessa selvittävän tutkimuksen kysymyslomake lähetettiin yhteensä 543 Suomen Kirjailijaliiton jäsenelle. Kysymyslomakkeita palautui takaisin yhteensä 257, joista kaikki olivat analysointikelpoisia. Tutkimuksen vastausasteeksi muodostui 47 prosenttia. Tämä vastausaste on varsin tavanomainen muihin vastaaviin tutkimuksiin verrattuna, ja sen tasoa voidaan pitää hyvänä. Kyselytutkimukseen vastanneista 51 prosenttia (n = 13) oli miehiä ja 49 prosenttia (n = 127) naisia. Verrattaessa sukupuolijakaumaa Suomen Kirjailijaliiton jäsenkuntaan voidaan todeta, että naiset vastasivat hieman miehiä aktiivisemmin kyselyyn. Suomen Kirjailijaliiton jäsenistä 47 prosenttia oli naisia ja 53 prosenttia miehiä vuonna 26. Vastaajat olivat iältään vuotiaita. Kaikkien vastaajien mediaani-ikä oli 6 vuotta. Vastaajien mediaani-ikä oli noussut edellisestä tutkimuksesta kahdella vuodella, mikä puolestaan kertoo Suomen kirjailijakunnan suhteellisen korkeasta keski-iästä. Vastaajat voitiin ikänsä perusteella jakaa kuuteen ryhmään (ks. kuvio alla). Reilu neljännes (29 ) vastaajista oli vuotiaita ja vajaa viidennes (18 ) vuotiaita. Viidesosa (21 ) vastaajakunnasta sijoittui ikäryhmään vuotiaat ja runsas kuudennes (16 ) ikäryhmään vuotiaat. 75- vuotiaita tai vanhempia oli yli kymmenesosa (13 ) vastaajista ja alle 35- vuotiaita vain 3 prosenttia vastanneista. Vastaajien ikärakenne oli samankaltainen kuin edellisen tutkimuksen. Tässä tutkimusraportissa käytetään erilaisissa ristiintaulukoinneissa vastaajien ikää kuvaamassa kuitenkin edellistä ikäjakoa suppeampaa ikärakennetta, joka on alle 45-vuotiaat, vuotiaat ja 65- vuotiaat ja vanhemmat. Näin erot eri-ikäisten vastaajien välillä saadaan selvemmin ja ymmärrettävämmin esiin. VASTAAJIEN IKÄRAKENNE n = vuotta tai vanhempi 13 alle 35 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 18 8

9 Vastaajakuntaan kuuluvien naisten ja miesten ikärakenne ei poikennut toisistaan. Naisten mediaani-ikä oli 6 vuotta ja miesten 59 vuotta. Ikäryhmissä alle 45-vuotiaat sekä vuotiaat naisia oli miehiä vain hieman enemmän, mutta vanhimmassa ikäryhmässä - 65-vuotiaat tai vanhemmat - miehiä oli naisia hieman enemmän (ks. kuvio alla) KAIKKIEN VASTAAJIEN JA ERI SUKUPUOLTEN IKÄRAKENNE ( ) Kaikki n = 256 Naiset n = 127 Miehet n = Alle 45-vuotta vuotta 65-vuotta ja vanhemmat Vastaajista neljännes (24 ) ilmoitti, että heillä oli kirjailijatyön ohella vakituinen työ- tai virkasuhteen (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Naisten ja miesten työssäkäynnissä oli jonkin verran eroa. Miehistä reilu neljännes (29 ) ja naisista vajaa viidennes (19 ) ilmoitti, että heillä on vakituinen työ- tai virkasuhde kirjailijan työn ohessa. Yleisintä jatkuva työssäkäynti oli vuotiailla, joista kolmanneksella (35 ) oli pysyvä työ- tai virkasuhde. Joka kymmenes 65-vuotiaista tai sitä vanhemmista (1 ) ja neljännes alle 45-vuotiaista (23 ) oli vakituisessa työ- tai virkasuhteessa. 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien työssäkäynnin osuuteen on syytä suhtautua varauksellisesti, sillä osa vastaajista ajatteli tilannettaan ennen eläkevuosiaan (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 9

10 Kaikki n = 255 TYÖSSÄKÄYNTI VAKITUISESSA TYÖ- TAI VIRKASUHTEESSA () 19 Naiset n = Miehet n = alle 45- vuotta n = vuotta n = vuotta ja vanhemmat n = 88 Vastaajista yli puolet (57 ) kertoi tekevänsä pätkätöitä tai freelance-töitä. Tilapäistöiden tekemisessä ei sukupuolten välillä ollut suuria eroja. Sekä naisista (59 ) että miehistä (54 ) yli puolet ilmoitti tekevänsä pätkä- ja tilapäistöitä. Yleisintä pätkätöiden tekeminen näyttää olevan alle 45-vuotiaiden keskuudessa. Alle 45-vuotiaista lähes kolme neljäsosaa (71 ) ilmoitti tekevänsä pätkäja tilapäistöitä vuotiaista vastaajista selvästi yli puolet (59 ) ilmoitti tekevänsä tilapäistöitä ja 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vajaa puolet (45 ). 1 TYÖSSÄKÄYNTI TILAPÄISISSÄ (FREELANCE) TÖISSÄ () Kaikki n = 246 Naiset n = 117 Miehet n = 129 alle 45-vuotta n = vuotta n = vuotta ja vanhemmat n = 84 Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, minkälaista työtä kirjailijat tekevät kirjailijan työn ohessa. Vastaajat pystyivät valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta sen, mikä kuvasi parhaiten heidän työnlaatuaan. Vaihtoehdot olivat seuraavat: kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä opetustyö, muu kirjoittamiseen / kirjalli- 1

11 suuteen liittyvä työ sekä kokonaan kirjallisuuteen / kirjoittamiseen liittymätön työ. Vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevista valtaosan (54 ) työ ei liittynyt kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen. Vastaajista kolmannes (31 ) ilmoitti, että heidän jatkuva työnsä liittyi kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen. Vastaajista vajaan kuudenneksen (15 ) mukaan heidän työ- tai virkasuhteensa oli kirjallisuuteen liittyvää opetustyötä. Miesten ja naisten työnkuvat poikkesivat toisistaan vain vähän. Valtaosa sekä naiskirjailijoiden (5 ) että mieskirjailijoiden (56 ) vakituisesta työstä oli kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen liittymätöntä. Naiset (21 ) kuitenkin työskentelivät miehiä (12 ) useammin kirjallisuuteen tai kirjoittamiseen liittyvissä opetustehtävissä. 7 VAKITUISEN VIRKA- TAI TYÖSUHTEEN LAATU ( ) Kaikki n = 61 Naiset n = 24 Miehet n = 37 Kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä opetustyö Muu kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä työ Kokonaan kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittymätön työ Vastaajilla oli myös mahdollista määritellä työnsä laatu. Vastauksissa ilmeni hyvin monenlaisia työnkuvia ja ne jakautuivat varsin laajalle alueelle ravintolakokin ammatista professoriin. Vakituisessa työsuhteessa olevista kuitenkin useammin mainittuja ammatteja olivat opetustyö, valtionhallinnon virkamies ja toimittajan työ. 1 Kolmannes (31 ) vastaajien pätkä- ja tilapäistöistä oli kirjallisuuteen tai kirjoittamiseen liittyvää opetustyötä. Puolet (5 ) vastaajista ilmoitti, että heidän tilapäistyönsä oli muuta kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen liittyvää työtä. Vain viidennes (18 ) vastaajista kertoi tekevänsä kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen liittymätöntä työtä. Pätkä- ja tilapäistöiden suhteen ei ollut eroja sukupuolten välillä (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 1 Kysymykseen vastasi yhteensä vain 35 kirjailijaa. 11

12 6 5 PÄTKÄ- TAI FREE LANCETYÖN LAATU () Kaikki n = 26 Naiset n = 15 Miehet n = 11 Kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä opetustyö Muu kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä työ Kokonaan kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittymätön työ 12

13 3 Kirjailijoiden julkaisutiheys kirjailijana Valtaosa tutkimukseen vastanneista Suomen Kirjailijaliiton jäsenistä oli jatkuvasti julkaisevia kirjailijoita. Vastaajista neljä viidesosaa (8 ) ilmoitti julkaisseensa kirjan vuonna 23 tai sen jälkeen. Vastaajista 93 prosenttia oli julkaissut vuonna 1996 tai sen jälkeen. Kirjailijakunta näyttää julkaisevan tiheästi myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen, sillä kolme neljäsosaa (75 ) 65- vuotiaista ja tätä vanhemmista vastaajista oli julkaissut kirjan vuonna 23 tai sen jälkeen. Vastaajien keskimääräinen viimeisimmän kirjan julkaisuvuosi oli 24 (mediaani). VIIMEISIMMÄN KIRJAN JULKAISEMISAJANKOHTA IKÄRYHMITTÄIN SEKÄ KAIKILLA VASTAAJILLA () Ennen vuotta 1996 Vuosina Vuosina Alle 45-vuotta n = vuotta n = vuotta ja vanhemmat n = 89 Kaikki n = 257 Tutkimusaineistoon kuuluvat vastaajat olivat julkaisseet esikoiskirjansa keskimäärin 32-vuotiaana (mediaani). Miehet ovat julkaisseet esikoiskirjansa naisia hieman nuorempana, sillä miesten esikoiskirjan julkaisemisiän mediaani oli 31 vuotta ja naisten 33 vuotta. Nuorimpana julkaistu esikoiskirja oli julkaistu 12- vuotiaana ja vanhimpana 66-vuotiaana. Tutkimusaineiston perusteella näyttää siltä, että kirjailijoiden esikoiskirjan julkaisemisikä on laskenut (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 65-vuotiaat tai tätä vanhemmat kirjailijat olivat julkaisseet esikoisteoksensa keskimäärin 34- vuotiaana ja vuotiaat 32-vuotiaana. Alle 45-vuotiaiden esikoiskirja oli julkaistu näitä ikäluokkia huomattavasti nuorempana: 28-vuotiaana. Tutkimusaineisto myös osoittaa, että alle 45-vuotiaat naiset olivat julkaisseet esikoiskirjansa samanikäisiä miehiä hieman nuorempana, vaikka tätä vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat miehet olivat julkaisseet esikoiskirjansa naisia nuorempana. 13

14 ESIKOISKIRJAILIJAN JULKAISEMISIÄN MEDIAANI IKÄRYHMITTÄIN KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () Alle 45-vuotta vuotta 65-vuotta ja vanhemmat Naiset n = 127 Miehet n = 129 Kaikki n = 256 Kyselytutkimukseen vastanneista tuottoisin kirjailija oli julkaissut 83 kirjaa ja vähiten julkaisseet olivat julkaisseet 2 kirjaa. Keskimäärin tutkimukseen vastanneet kirjailijat olivat julkaisseet 1 kirjaa (mediaani). Naiset olivat julkaisseet miehiä hieman enemmän kirjoja, sillä naisten julkaistujen kirjojen mediaani oli 11 kirjaa ja miesten 1 kirjaa. Yleisimmin (19 ) tutkimukseen vastanneet kirjailijat olivat kirjoittaneet 5-9 kirjaa (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Paljon vähintään 2 kirjaa - kirjoittaneita oli lähes neljännes (23 ). Neljä kirjaa tai vähemmän - kirjoittaneita oli vajaa viidennes (17 ). Naisten ja miesten välillä ei juuri ollut eroja julkaistujen kirjojen määrässä. JULKAISTUJEN KIRJOJEN MÄÄRÄ KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () tai vähemmän kirjaa 1-14 kirjaa kirjaa 2-24 kirjaa kirjaa 35 kirjaa tai enemmän Naiset n = 124 Miehet n = 13 Kaikki n = 254 Kyselytutkimukseen vastanneet olivat kirjailijauransa aikana julkaisseet uuden kirjan keskimäärin 2 vuoden välein (mediaani). Viidennes (23 ) vastaajista oli julkaissut kirjan 1 vuoden välein tai useammin. Kaksi viidestä (43 ) oli julkaissut 1-2 vuoden välein (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Kirjan neljän vuoden 14

15 välein tai harvemmin julkaisi alle kymmenesosa (7 ) vastaajista. Yli 2-3 vuoden välein julkaisevia oli noin viidennes (22 ) vastaajista. Vajaa kymmenesosa (6 ) on julkaissut kirjan yli 3-4 vuoden välein. KIRJOJEN JULKAISUTAHTI KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () Vähintään kerran vuodessa 43 Yli 1-2 kahden vuoden välein Yli 2-3 vuoden välein Yli 3-4 vuoden välein Harvemmin kuin 4 vuoden välein Naiset n = 124 Miehet n = 13 Kaikki n = 254 Vastaajilta kysyttiin myös sitä, mistä kirjallisuuden lajista he arvioivat tulonsa kertyvän. 2 Vastaajia pyydettiin valitsemaan yhdestä kolmeen kirjallisuuden lajia ja numeroimaan niiden tärkeysjärjestys. Reilu kolmannes (37 ) vastaajista ilmoitti tulojensa kertyvän vain yhdestä kirjallisuuden lajista (ks. kuvio alla) MONESTAKO KIRJALLISUUDEN LAJISTA TULOSI KERTYVÄT? n = 254 Vähintään kolmesta 32 Yhdestä 37 Kahdesta 31 2 Tulojen syntymisen kannalta tärkeimpänä kirjallisuuslajina pitäneiden vastaajien määrät olivat seuraavat: proosa (n = 127), lastenkirjallisuus (n = 38), runous (n = 35), näytelmät (n = 9), novellit (n = 6) ja esseet (n = 2). 15

16 Kyselyyn vastanneista Kirjailijaliiton jäsenistä valtaosa (59 ) arvioi kirjallisuuden lajeista proosan tärkeimmäksi tulonlähteeksi. Vastaajista vajaa viidennes piti lastenkirjallisuutta (18 ) tai runoutta (16 ) tärkeimpänä tulojensa kerryttäjänä. 3 KIRJALLISUUDEN LAJIN MERKITYS TULOJEN MUODOSTUKSESSA KAIKILLA VASTAAJILLA () Tärkein kirjallisuuden laji n = 217 Toiseksi tärkein kirjallisuuden laji n = Kolmanneksi tärkein kirjallisuuden laji n = 71 Proosa Lasten- ja nuorten kirjat Runot Näytelmät Novellit Esseet Eri kirjallisuuslajien merkitys kirjailijoiden tulonmuodostuksessa vaihteli hieman naisten ja miesten välillä. Valtaosa sekä mies- (65 ) että naisvastaajista (52 ) ilmoitti tärkeimmäksi tulonlähteekseen proosan. Sen sijaan naiset (3 ) ilmoittivat selvästi miehiä (5 ) useammin lasten- ja nuorten kirjat tärkeimmäksi tulonlähteekseen. Miehet (22 ) puolestaan ilmoittivat naisia (1 ) useammin tärkeimmäksi tulonlähteekseen runouden (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 3 Suomen Kirjailijaliiton jäsenet eivät yleensä kirjoita näytelmiä päätyönään. 16

17 KIRJALLISUUDEN LAJIN MERKITYS TULOJEN MUODOSTUKSESSA KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () Proosa 5 Lasten- ja nuorten kirjat Runot Näytelmät Novellit Esseet Naiset n = 16 Miehet n = 111 Kaikki n =

18 4 Kirjailijoiden taloudellinen asema vuonna Kaikkien vastaajien taloudellinen asema kokonaisuutena Tässä lukuun 4 kuuluvassa alaluvussa 4.1 on tarkoitus tarkastella kaikkien kyselytutkimukseen vastanneiden taloudellista asemaa vuonna 25 yhtenä ryhmänä. Luvussa 4.2 selvitetään erilaisiin kirjailijaryhmiin tyypiteltyjen taloudellista asemaa. Kyselytutkimukseen vastanneiden kaunokirjallisesta työstä tekijäinpalkkioina, julkaisupalkkioina, esityskorvauksina ym. saadut verolliset tulot (kustantajilta, Kopiostolta, Teostolta, Yleltä, lehdiltä, teattereilta, lausujilta, jne. saadut tulot) vaihtelivat ja 2 euron välillä vuonna 25. Vastaajien keskimääräinen tekijänpalkkioina, julkaisupalkkioina, esityskorvauksina ym. saatu tulotaso (mediaani) oli noin 2 euroa vuodessa. Vastausten alakvartiili asettui 45 euroon ja yläkvartiili noin 6 5 euroon. Vain 9 prosenttia vastaajista ylsi tekijänpalkkioillaan, julkaisupalkkioillaan, esityskorvauksillaan ym. tuloillaan tulotasoon, joka ylitti 16 8 euron ja ainoastaan 18 prosenttia tulotasoon, joka ylitti 8 4 euroon (ks. alla oleva kuvio). 3 TEKIJÄN- JA JULKAISUPALKKIOINA SEKÄ ESITYSKORVAUKSINA YM. SAADUT TULOT KAIKILLA VASTAAJILLA VUONNA 25 () n = yli Varsinaisten tulojen lisäksi erilaiset apurahat ovat merkittävä osa kirjailijakunnan toimeentuloa. Kyselytutkimukseen vastanneista lähes kolme neljäsosaa (72 ) kertoi saaneensa apurahan vuonna 25. Apurahan saaneista vastaajista kolmannes (34 ) kertoi saaneensa yli 11 8 euron suuruisen apurahan vuonna 25. Vastaajista vajaa viidennes (18 ) ilmoitti saaneensa euron suuruisen apurahan vuonna 25. Neljännes (26 ) vastaajista puolestaan oli saanut euron suuruisen apurahan. Lähes yhtä moni (23 ) oli saanut alle 3 4 euron suuruisen apurahan (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 18

19 4 SAATU APURAHA JA SEN SUURUUS VUONNA 25 (), KAIKKI VASTAAJAT n = Apuraha 34 tai alle n = 4 Apuraha n = 45 Apuraha n = 31 Apuraha yli 11 8 n = 6 Niistä kirjailijoista, joiden verollinen tulo kirjailijantyöstä ylitti 16 8 euroa, lähes neljä viideosaa (78 ) ilmoitti saaneensa vuonna 25 apurahaa. Yhdeksän kymmenestä (87 ) euroa kirjallisella työllään ansaitsevista kertoi saaneensa vuonna 25 apurahaa euroa ansainneista kirjailijoista kolme neljäsosaa ilmoitti saaneensa apurahan vuonna 25. Kokonaan ilman tekijäinpalkkioita, julkaisupalkkioita, esityskorvauksia ym. vuonna 25 olleista sai apurahaa vain vajaa kolmannes (31 ). Kyselyssä selvitettiin myös Kirjailijaliiton jäsenistön eläketilannetta. Kuten tutkimuksen alussa todettiin, kyselyyn vastanneet olivat varsin iäkkäitä. Kyselyyn vastanneista kolmannes (35 ) oli ylittänyt virallisen eläkeiän (65 vuotta). Näin ollen eläkkeellä on merkittävä vaikutus näiden kirjailijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Kyselyyn vastanneista jäsenistä 16 prosenttia (n = 4) kertoi saavansa valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä. 4 Heistä hieman yli puolet (n =21) ilmoitti, että heidän valtion ylimääräinen taiteilijaeläkkeensä oli täyseläke ja hieman alle puolet (n =19) sai osaeläkettä. Joka neljännellä vastaajalla (25 ) oli yrittäjäeläkevakuutus. Yrittäjäeläkevakuutus tulisi olla niillä kirjailijoilla, joilla ei ole kirjailijantyön ohella työ- tai virkasuhdetta ja joiden tulot ovat vähintään 5 54 euroa vuodessa. Kyselytutkimukseen vastanneista 58 (23 ) täytti nämä kriteerit. 4 Valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä voi saada 6 vuotta täyttänyt kirjailija. Alle 6-vuotiaalle kirjailijalle se voidaan myöntää vain erityisistä syistä. 19

20 4.2 Erilaisiin kirjailijaryhmiin luokiteltavien taloudellinen asema Tässä luvussa on tarkoitus tarkastella erilaisiin kirjailijaryhmiin luokiteltavien taloudellista asemaa ja tulonmuodostusta. Tarkastelun kohteena ovat eri sukupuolta ja eri ikäryhmiä edustavat vastaajat sekä apurahaa saavat ja saamattomat vastaajat. Lisäksi on tarkoitus tarkastella vastaajien ansiotyön vaikutusta vastaajien tulonmuodostukseen. Näiden lisäksi tarkastellaan myös vastaajien edustaman kirjallisuuslajin ja viimeisimmän kirjan julkaisuajankohdan vaikutuksia taloudelliseen asemaan. Eri ryhmiä vertaillaan sen mukaan, mikä on tarkoituksen mukaista. Kaikissa tarkasteltavana olevissa ryhmissä käytetään keskituloa kuvaamassa mediaania Kirjailijan työstä saadut erilaiset tulot Tutkimusvastausten perusteella näyttää siltä, että vuotiaiden kirjailijoiden kirjailijan työstä saamat tulot olivat kaikkein korkeimmat ja 65-vuotiaiden ja tätä vanhempien tulot kaikkein vähäisimmät vuonna 25 (ks. kuvio seuraavalla sivulla) KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) ERI IKÄRYHMIIN KUULUVILLA VUONNA Alle 45-vuotiaat n= vuotiaat n= vuotiaat ja vanhemmat n=85 Kyselytutkimuksen vastausten perusteella naiskirjailijat näyttivät ansaitsevan tekijäin- ja julkaisupalkkioina, esityskorvauksina ym. keskimäärin saman verran kuin mieskirjailijat: vuonna 25 naiskirjailijoiden keskitulo (mediaani) oli 2 euroa ja mieskirjailijoiden keskitulo 2 25 euroa (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Naiskirjailijoiden tulojen alakvartiili asettui 32 euroon ja mieskirjailijoiden noin 54 euroon. Kun yläkvartiili sijoittui naiskirjailijoiden kohdalla hieman yli 5 6 euroon, niin mieskirjailijoiden yläkvartiili kipusi 7 euroon vuonna 25. Vuoden 25 lopputulos oli erilainen kuin vuoden 21, jolloin naiskirjailijoiden keskitulo oli kolmanneksen pienempi kuin mieskirjailijoiden. 2

21 KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA Kaikki n = 249 Naiset n = 123 Miehet n = 126 Eri sukupuolten tuloerot kaunokirjallisesta työstä saaduissa tuloissa näkyivät selvemmin tarkasteltaessa nais- ja mieskirjailijoiden tuloja ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiaiden naiskirjailijoiden keskitulo (mediaani) oli alle 1 9 euroa kun mieskirjailijoiden keskitulo nousi 2 45 euroon (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Vielä selvempi ero löytyi ikäryhmässä vuotiaat vuotiaiden mieskirjailijoiden keskitulo kaunokirjallisesta työstä oli 3 5 euroa, kun naiskirjailijat jäivät hieman yli 2 3 euroon. 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla kirjailijoilla tuloerot eri sukupuolten välillä olivat lähes olemattomat KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) ERI IKÄRYHMIIN KUULUVILLA JA ERI SUKUPUOLILLA VUONNA Alle 45-vuotiaat vuotiaat 65-vuotiaat ja vanhemmat Naiset n = 123 Miehet n = 125 Tarkasteltaessa ansiotyössä käyvien ja ansiotyössä käymättömien kirjailijan työstä saatuja erilaisia tuloja vuonna 25 voidaan havaita pätkä- tai free lance -töitä tekevien kaunokirjallisesta työstä saadun keskitulon (mediaani) euroa olleen yli kaksi kertaa suurempi kuin ansiotyössä käymättömien keskitulo 1 4 euroa tai vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevien keskitulo 1 euroa (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 21

22 KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) ANSIOTYÖSSÄ KÄYVILLÄ JA ANSIOTYÖSSÄ KÄYMÄTTÖMILLÄ VUONNA 25 1 Vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevat n = Tilapäis- tai freelancetyössä olevat n = Ansiotyössä käymättömät n = 76 Kyselytutkimukseen vastanneiden vastaukset osoittavat myös sen, että apurahaa saaneiden tekijäin- ja julkaisupalkkioina esityskorvauksina ym. ansaittu keskitulo (mediaani) euroa oli näitä etuisuuksia saamattomien keskituloa 789 euroa lähes neljä kertaa korkeampi vuonna 25 (ks. kuvio alla) KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) APURAHAN SAANEILLA JA SAAMATTOMILLA VUONNA Apurahaa saavat n = 177 Apurahaa saamattomat n = 7 Viimeisimmän kirjan julkaisuajankohta vaikuttaa luonnollisesti kirjailijan työstä saatuihin tuloihin (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Kirjailijat, jotka eivät olleet julkaisseet kirjaa 2-luvulla, eivät myöskään näyttäneet ansaitsevan tuloja kirjailijantyönsä perusteella. Heidän keskitulonsa (mediaani) tekijäin- ja julkaisupalkkioista ym. oli euroa. Viimeisimmän kirjansa vuosien 1999 ja 22 välisenä aikana julkaisseilla keskitulo kaunokirjallisesta työstä oli 8 euroa. Ne kirjailijat, jotka olivat julkaisseet viimeisimmän kirjansa vuonna 23 tai sen jälkeen, ansaitsivat edellistä ryhmää selvästi paremmin: heidän kirjailijan työstä saadut keskimääräiset tulonsa kohosivat 2 9 euroon. 22

A S E M A S U O M E S S A 2 0 1 0

A S E M A S U O M E S S A 2 0 1 0 T U R U N Y L I O P I S T O B I D I N N O V A A T I O T J A Y R I T Y S K E H I T Y S K I R J A I L I J O I D E N T A L O U D E L L I N E N A S E M A S U O M E S S A 2 0 1 0 M I K K O G R Ö N L U N D KESÄKUU

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Mitä tietokirjailija tienaa?

Mitä tietokirjailija tienaa? TURUN YLIOPISTO BID INNOVAATIOT JA YRITYSKEHITYS Mitä tietokirjailija tienaa? Tietokirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa vuonna 2012 Mikko Grönlund LOKAKUU 2013 BID Innovaatiot ja yrityskehitys/turun

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Tilitoimistokysely 2013

Tilitoimistokysely 2013 Kysely tilitoimistojen asiakastyytyväisyysseurannasta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy www. info@ +358 45 137 5099 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN ESITTELY... 2 Miten asiakastyytyväisyyttä on seurattu?...

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008 Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena selvittää katsastamattomuuden syitä. Tutkimus toteutettiin vuosina 2005 ja 2006 vastaavan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008 FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki /28 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 25 Lehtialan etujärjestöihin kuuluminen ja oikeudellinen muoto Kysymykseen kuuluuko lehtenne johonkin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö

Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006, koulutuksen kesto ja sisältö Aikuiskoulutusta keskimäärin kahdeksan päivää Vuonna 2006 noin 1,7 miljoonaa suomalaista eli lähes joka toinen 18 64-vuotias osallistui

Lisätiedot

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia

Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia Kotimainen kirjallisuus rakentaa Suomen sivistystä ja hyvinvointia SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET 2015-2019 2 KIRJAILIJAN TYÖSKENTELYN EDELLYTYKSET SUOMEN KIRJAILIJALIITON TAVOITTEET 2015-2019 3 Monipuolista

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä

Kuluttaja ja postikortit 2011 Tiivistelmä Kuluttaja ja postikortit 0 Tiivistelmä Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 4/0 0.9.0 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Tiivistelmä Kysely GallupKanavassa toukokuussa 0, vastaajina

Lisätiedot