M I K K O G R Ö N L U N D

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M I K K O G R Ö N L U N D"

Transkriptio

1 KIRJAILIJOIDEN TALOUDELLINEN ASEMA SUOMESSA 25 M I K K O G R Ö N L U N D T O U K O K U U 2 6

2 Sisällys Tiivistelmä 3 1 Tutkimuksen tarkoitus ja taustat Vastausaste sekä vastaajajoukon taustatiedot 8 3 Kirjailijoiden julkaisutiheys kirjailijana 13 4 Kirjailijoiden taloudellinen asema vuonna Kaikkien vastaajien taloudellinen asema kokonaisuutena Erilaisiin kirjailijaryhmiin luokiteltavien taloudellinen asema Kirjailijan työstä saadut erilaiset tulot Apurahat Ansiotyön merkitys Eläketurva 31 5 Kirjailijoiden omia arviota taloudellisessa asemassa tapahtuneista muutoksista. 33 Liite 1: Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake.. 36 Liite 2: Kirjailijoiden kirjailijan työstä vuonna 25 saamien tulojen mediaanit sekä ala- ja yläkvartiilit

3 Tiivistelmä TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAUSTAT: Tutkimus kuvaa suomalaisen kaunokirjailijan taloudellista asemaa Suomessa vuonna 25. Sen tarkoituksena on saada tietoa kirjailijan tulojen suuruudesta ja tulolähteistä yleensä. Tutkimuksen kohteena ovat kirjailijan tulot vuonna 25. Edellinen vastaavanlainen tutkimus tehtiin vuonna 22 vuoden 21 tuloista. VASTAUSASTE Kysymyslomake lähetettiin Kirjailijaliiton kaikille 543 jäsenelle. Sen palautti 257 kirjailijaa. Vastausaste oli 47 prosenttia, mikä on tämänkaltaisissa tutkimuksissa tavanomainen ja sitä voidaan pitää hyvänä. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Sukupuoli: Vastaajista naisia oli 49 prosenttia ja miehiä 51 prosenttia. Verrattaessa jakautumaa Kirjailijaliiton jäsenkuntaan voidaan todeta, että naiset vastasivat hieman aktiivisemmin kuin miehet: liiton jäsenistä naisia on 47 prosenttia ja miehiä 53 prosenttia. Ikä: Vastaajat olivat vuotiaita. Vastaajien mediaani-ikä oli 6 vuotta. Vain 17 prosenttia vastanneista oli alle 45 vuotiaita. Alle 35 vuotiaita oli vieläkin vähemmän, vain 3 prosenttia. Naisten ja miesten ikärakenteessa ei ollut merkittäviä eroja. Työssäkäynti: Tutkimuksessa kysyttiin, onko vastaajalla kirjailijantyön ohella vakituinen työ- tai virkasuhde tai tekeekö hän freelance tyyppistä tai pätkätyötä. Noin neljännes vastaajista ilmoitti käyvänsä vakituisessa työssä kirjailijantyön ohessa. Yleisimmin vakituista työtä tekivät vuotiaat. Miehillä oli hieman naisia useammin vakituinen työ. Noin puolet kaikista vastaajista ilmoitti, että vakituinen työ ei ollut kirjoittamiseen liittyvää. Naiset tekivät hieman miehiä useammin kirjoittamiseen liittyvää opetustyötä. Yli puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä tilapäistöitä. Yleisintä tilapäinen työskentely oli alle 45-vuotiailla. Sukupuolten välillä ei tässä suhteessa ollut eroa. Verrattaessa pätkätyön laatua vakituisen työnlaatuun voidaan huomata, että se liittyi vakituista työtä useammin kirjoittamiseen. Julkaisutiheys kirjailijana: Vastaajat olivat julkaisseet keskimäärin 1 kirjaa. Naisten julkaistujen kirjojen mediaani oli 11, miesten 1. Vuoden 23 jälkeen kirjan oli julkaissut neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista. Esikoisteoksen julkaisemisen keski-ikä näyttää aineiston perusteella olevan 32 vuotta (naiset 33, miehet 31). Kirjailija säilyttää työvireensä ikääntymisestä 3

4 huolimatta, sillä yli 65 vuotiaista kirjailijoista kolme neljäsosaa oli julkaissut kirjan vuoden 23 jälkeen. Julkaisemistahti oli keskimäärin kirja kahden vuoden välein. Kirjailijat kirjallisuuslajeittain: Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti saavansa suurimmat tulonsa kirjailijantyöstä kirjoittamalla proosaa. Lasten- ja nuortenkirjailijoita (18 ) ja runoilijoita (16 ) oli kumpaakin vajaa viidennes. Esseitä, novelleja ja näytelmiä päätyönään kirjoittavia oli vastaajista yhteensä 8 prosenttia. Sukupuolten välinen ero näkyy kirjallisuuslajeittain seuraavasti: lastenkirjallisuus oli naisvaltainen laji kun taas runoutta kirjoittavat enemmän miehet. Muitten kirjallisuuslajien kohdalla ei ollut suurta eroa. KIRJAILIJAN TULOT Kirjailijan tulolähteinä tarkasteltiin vain kaunokirjallisesta työstä saatuja tekijän- ja julkaisupalkkioita, esiintymispalkkioita ja apurahoja sekä eläkettä. Koska tutkittiin kirjailijantyöstä saatuja tuloja, muusta työstä saatujen tulojen euromäärää ei kysytty. Tutkimuksessa on selvitetty kaikkien vastaajien tuloja sekä tuloja erikseen eri ikäryhmissä ja miesten ja naisten osalta. Tekijänpalkkiot Varsinaisesta kirjailijantyöstä eli kirjojen kirjoittamisesta saatujen tekijänpalkkioiden mediaani oli kaikilla vastaajilla 2 euroa vuodessa. Kirjoittamisesta saatujen tulojen alakvartiili oli 45 euroa ja yläkvartiili 6 5 euroa. Apurahat Apurahaa ilmoitti vuonna 25 saaneensa 72 prosenttia vastanneista. Yleisin oli yli 11 8 euron suuruinen apuraha. Eläke Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke oli 16 prosentilla vastaajista. Täyseläke oli 21 henkilöllä ja osa-eläke 19 henkilöllä. Eläkeasioissa kirjailija on yrittäjä, joka kustantaa itse itselleen eläkkeen. Yrittäjäeläkevakuutus on lain mukaan pakollinen kirjailijalla, jonka kirjailijantyöstä saatu vuosiansio ylittää 5 54 euron (vuonna 25) eikä hänelle ole muuta eläketurvaa. Vastanneista neljännes (23 ) kuului tulojensa suuruuden perusteella pakollisen yrittäjäeläkevakuutuksen piiriin. 4

5 IÄN JA SUKUPUOLEN MERKITYS TULONMUODOSTUKSESSA Sekä iällä että sukupuolella näyttää olevan vaikutuksensa tuloihin vuotiaiden kirjailijoiden tulot ovat suurimmat ja yli 65-vuotiaitten pienimmät. Miesten mediaanitulo kaunokirjallisesta työstä on 2 25 euroa ja naisten 2 euroa vuodessa. Miesten tulot ovat naisten tuloja selvästi suuremmat sekä alle 45-vuotiaiden että vuotiaiden ryhmässä. Verrattaessa miesten ja naisten tekijänpalkkioita ja esiintymiskorvauksia alle vuotiaiden ryhmässä havaitaan, että kaikkien vastaajien mediaanitulo oli 3 euroa vuodessa. Miesten ja naisten välinen tuloero oli tässä ikäryhmässä huomiota herättävän suuri. Kun miesten mediaanitulo oli 3 5 euroa, naisilla se oli euroa. Naisten tulot olivat siis kolmasosan miespuolisten kollegoitten ansioista. Vanhemmissa ikäryhmissä mediaanitulo laskee ja miesten ja naisten välinen tuloero tasoittuu. MUITA TULOJEN MUODOSTUMISEEN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA Eri lähteistä saadut tulot näyttävät kasaantuvan samoille henkilöille. Apuraha: Vuonna 25 kaikista vastaajista apurahaa ilmoitti saaneensa 72 prosenttia. Yleisimmin ja arvoltaan suurimpia apurahoja saivat alle 45- vuotiaat kirjailijat. Miehet ja naiset näyttivät olevan apurahojen saannin suhteen varsin tasa-arvoisia. Selvimmin apurahan saamiseen vaikutti viimeisimmän kirjan julkaisuajankohta. Vuoden 23 jälkeen julkaisseista apurahan oli saanut 77 prosenttia. Ansiotyö: Vakituisessa työssä käyminen yhdistyi mataliin kirjailijantyöstä saatuihin tuloihin, mikä on luonnollista. Pätkätyön tekijöitä oli kaikissa tuloluokissa. Alle 45-vuotiaat tekivät eniten tilapäistöitä, sekä miehet että naiset. Vakituinen virka oli useimmin keski-ikäisillä miehillä vuotiaitten ikäryhmässä. Eläketilanne: Kyselyyn vastanneista lähes kolmasosa oli ylittänyt 65 vuoden iän. Valtion ylimääräinen taiteilijaeläke oli 16 prosentilla yli 6 vuotiaista vastaajista. Yrittäjäeläkevakuutus oli neljänneksellä kaikista vastaajista. KIRJAILIJOIDEN ARVIOITA TALOUDELLISESSA ASEMASSA TA- PAHTUNEISTA MUUTOKSISTA Kirjailijoita pyydettiin arvioimaan avoimella kysymyksellä, onko heidän taloudellinen tilanteensa muuttunut vuoden 22 kyselyn jälkeen. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heidän taloudellinen tilanteensa ei ole muuttunut. Miehet kokivat hieman naisia useammin tilanteensa parantuneen. 5

6 1 Tutkimuksen tarkoitus ja taustat Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on kuvata kirjailijoiden taloudellista asemaa Suomessa. Tavoitteena on selvittää kirjailijoiden tulotasoa vuonna 25 sekä kirjailijoiden taloudellisessa tilanteessa tapahtuneita muutoksia ja niiden syitä. Tutkimus on toimeksiantotutkimus, jonka tilaajana on Suomen Kirjailijaliitto ry. Tutkimuksen on toteuttanut Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen yhteydessä toimiva Mediaryhmä. Tutkimushankkeen toteuttamisesta on vastannut tutkija Sari Stenvall-Virtanen. Tutkimusraportin on laatinut tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund. Kirjailijoiden taloudellista asemaa Suomessa on selvitetty myös vuonna 1999 ja 22. Tutkimukset toteutti silloinkin Mediaryhmä, ja kysely oli osoitettu koko Suomen Kirjailijaliiton jäsenkunnalle. Tutkimusraportissa tarkastellaan keväällä 26 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake on Suomen Kirjailijaliiton laatima ja se on tutkimuksen liitteenä. Kysymyslomake lähetettiin Suomen Kirjailijaliiton jäsenkunnalle. Suomen Kirjailijaliitto hoiti kysymyslomakkeiden lähettämisen jäsenilleen sekä kysymyslomakkeiden karhuamisen vastausajan päätyttyä. Tutkimusraportin kuvioissa ja tekstissä käytetään seuraavia käsitteitä: n keskiarvo mediaani alakvartiili yläkvartiili vastausten määrä tarkasteltavana olevassa ryhmässä on aritmeettinen keskiarvo. Sen heikkoutena on herkkyys poikkeuksellisen suurille tai pienille arvoille. Jos tapauksia on vähän, korostuu keskiarvon herkkyys entisestään perustuu tunnuslukujen järjestämiseen suuruusjärjestykseen ja kertoo järjestyksessä keskimmäisen arvon. Tällöin hyvin paljon poikkeavat arvot eivät vääristä tunnuslukua ylös- tai alaspäin. Mediaani on tunnuslukujen kuvaajana keskiarvoa parempi on raja-arvo, joka jakaa aineiston kahtia siten, että neljäsosa (25 ) arvoista on pienempiä kuin yläkvartiili ja kolme neljäsosaa (75 ) arvoista on suurempia kuin alakvartiili on raja-arvo, joka jakaa aineiston kahtia siten, että neljäsosa (25 ) arvoista on suurempia kuin yläkvartiili ja 6

7 kolme neljäsosaa (75 ) arvoista on pienempiä kuin yläkvartiili 7

8 2 Vastausaste sekä vastaajajoukon taustatiedot Kirjailijoiden taloudellista asemaa Suomessa selvittävän tutkimuksen kysymyslomake lähetettiin yhteensä 543 Suomen Kirjailijaliiton jäsenelle. Kysymyslomakkeita palautui takaisin yhteensä 257, joista kaikki olivat analysointikelpoisia. Tutkimuksen vastausasteeksi muodostui 47 prosenttia. Tämä vastausaste on varsin tavanomainen muihin vastaaviin tutkimuksiin verrattuna, ja sen tasoa voidaan pitää hyvänä. Kyselytutkimukseen vastanneista 51 prosenttia (n = 13) oli miehiä ja 49 prosenttia (n = 127) naisia. Verrattaessa sukupuolijakaumaa Suomen Kirjailijaliiton jäsenkuntaan voidaan todeta, että naiset vastasivat hieman miehiä aktiivisemmin kyselyyn. Suomen Kirjailijaliiton jäsenistä 47 prosenttia oli naisia ja 53 prosenttia miehiä vuonna 26. Vastaajat olivat iältään vuotiaita. Kaikkien vastaajien mediaani-ikä oli 6 vuotta. Vastaajien mediaani-ikä oli noussut edellisestä tutkimuksesta kahdella vuodella, mikä puolestaan kertoo Suomen kirjailijakunnan suhteellisen korkeasta keski-iästä. Vastaajat voitiin ikänsä perusteella jakaa kuuteen ryhmään (ks. kuvio alla). Reilu neljännes (29 ) vastaajista oli vuotiaita ja vajaa viidennes (18 ) vuotiaita. Viidesosa (21 ) vastaajakunnasta sijoittui ikäryhmään vuotiaat ja runsas kuudennes (16 ) ikäryhmään vuotiaat. 75- vuotiaita tai vanhempia oli yli kymmenesosa (13 ) vastaajista ja alle 35- vuotiaita vain 3 prosenttia vastanneista. Vastaajien ikärakenne oli samankaltainen kuin edellisen tutkimuksen. Tässä tutkimusraportissa käytetään erilaisissa ristiintaulukoinneissa vastaajien ikää kuvaamassa kuitenkin edellistä ikäjakoa suppeampaa ikärakennetta, joka on alle 45-vuotiaat, vuotiaat ja 65- vuotiaat ja vanhemmat. Näin erot eri-ikäisten vastaajien välillä saadaan selvemmin ja ymmärrettävämmin esiin. VASTAAJIEN IKÄRAKENNE n = vuotta tai vanhempi 13 alle 35 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 18 8

9 Vastaajakuntaan kuuluvien naisten ja miesten ikärakenne ei poikennut toisistaan. Naisten mediaani-ikä oli 6 vuotta ja miesten 59 vuotta. Ikäryhmissä alle 45-vuotiaat sekä vuotiaat naisia oli miehiä vain hieman enemmän, mutta vanhimmassa ikäryhmässä - 65-vuotiaat tai vanhemmat - miehiä oli naisia hieman enemmän (ks. kuvio alla) KAIKKIEN VASTAAJIEN JA ERI SUKUPUOLTEN IKÄRAKENNE ( ) Kaikki n = 256 Naiset n = 127 Miehet n = Alle 45-vuotta vuotta 65-vuotta ja vanhemmat Vastaajista neljännes (24 ) ilmoitti, että heillä oli kirjailijatyön ohella vakituinen työ- tai virkasuhteen (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Naisten ja miesten työssäkäynnissä oli jonkin verran eroa. Miehistä reilu neljännes (29 ) ja naisista vajaa viidennes (19 ) ilmoitti, että heillä on vakituinen työ- tai virkasuhde kirjailijan työn ohessa. Yleisintä jatkuva työssäkäynti oli vuotiailla, joista kolmanneksella (35 ) oli pysyvä työ- tai virkasuhde. Joka kymmenes 65-vuotiaista tai sitä vanhemmista (1 ) ja neljännes alle 45-vuotiaista (23 ) oli vakituisessa työ- tai virkasuhteessa. 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien työssäkäynnin osuuteen on syytä suhtautua varauksellisesti, sillä osa vastaajista ajatteli tilannettaan ennen eläkevuosiaan (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 9

10 Kaikki n = 255 TYÖSSÄKÄYNTI VAKITUISESSA TYÖ- TAI VIRKASUHTEESSA () 19 Naiset n = Miehet n = alle 45- vuotta n = vuotta n = vuotta ja vanhemmat n = 88 Vastaajista yli puolet (57 ) kertoi tekevänsä pätkätöitä tai freelance-töitä. Tilapäistöiden tekemisessä ei sukupuolten välillä ollut suuria eroja. Sekä naisista (59 ) että miehistä (54 ) yli puolet ilmoitti tekevänsä pätkä- ja tilapäistöitä. Yleisintä pätkätöiden tekeminen näyttää olevan alle 45-vuotiaiden keskuudessa. Alle 45-vuotiaista lähes kolme neljäsosaa (71 ) ilmoitti tekevänsä pätkäja tilapäistöitä vuotiaista vastaajista selvästi yli puolet (59 ) ilmoitti tekevänsä tilapäistöitä ja 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista vajaa puolet (45 ). 1 TYÖSSÄKÄYNTI TILAPÄISISSÄ (FREELANCE) TÖISSÄ () Kaikki n = 246 Naiset n = 117 Miehet n = 129 alle 45-vuotta n = vuotta n = vuotta ja vanhemmat n = 84 Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, minkälaista työtä kirjailijat tekevät kirjailijan työn ohessa. Vastaajat pystyivät valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta sen, mikä kuvasi parhaiten heidän työnlaatuaan. Vaihtoehdot olivat seuraavat: kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä opetustyö, muu kirjoittamiseen / kirjalli- 1

11 suuteen liittyvä työ sekä kokonaan kirjallisuuteen / kirjoittamiseen liittymätön työ. Vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevista valtaosan (54 ) työ ei liittynyt kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen. Vastaajista kolmannes (31 ) ilmoitti, että heidän jatkuva työnsä liittyi kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen. Vastaajista vajaan kuudenneksen (15 ) mukaan heidän työ- tai virkasuhteensa oli kirjallisuuteen liittyvää opetustyötä. Miesten ja naisten työnkuvat poikkesivat toisistaan vain vähän. Valtaosa sekä naiskirjailijoiden (5 ) että mieskirjailijoiden (56 ) vakituisesta työstä oli kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen liittymätöntä. Naiset (21 ) kuitenkin työskentelivät miehiä (12 ) useammin kirjallisuuteen tai kirjoittamiseen liittyvissä opetustehtävissä. 7 VAKITUISEN VIRKA- TAI TYÖSUHTEEN LAATU ( ) Kaikki n = 61 Naiset n = 24 Miehet n = 37 Kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä opetustyö Muu kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä työ Kokonaan kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittymätön työ Vastaajilla oli myös mahdollista määritellä työnsä laatu. Vastauksissa ilmeni hyvin monenlaisia työnkuvia ja ne jakautuivat varsin laajalle alueelle ravintolakokin ammatista professoriin. Vakituisessa työsuhteessa olevista kuitenkin useammin mainittuja ammatteja olivat opetustyö, valtionhallinnon virkamies ja toimittajan työ. 1 Kolmannes (31 ) vastaajien pätkä- ja tilapäistöistä oli kirjallisuuteen tai kirjoittamiseen liittyvää opetustyötä. Puolet (5 ) vastaajista ilmoitti, että heidän tilapäistyönsä oli muuta kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen liittyvää työtä. Vain viidennes (18 ) vastaajista kertoi tekevänsä kirjoittamiseen tai kirjallisuuteen liittymätöntä työtä. Pätkä- ja tilapäistöiden suhteen ei ollut eroja sukupuolten välillä (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 1 Kysymykseen vastasi yhteensä vain 35 kirjailijaa. 11

12 6 5 PÄTKÄ- TAI FREE LANCETYÖN LAATU () Kaikki n = 26 Naiset n = 15 Miehet n = 11 Kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä opetustyö Muu kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittyvä työ Kokonaan kirjoittamiseen / kirjallisuuteen liittymätön työ 12

13 3 Kirjailijoiden julkaisutiheys kirjailijana Valtaosa tutkimukseen vastanneista Suomen Kirjailijaliiton jäsenistä oli jatkuvasti julkaisevia kirjailijoita. Vastaajista neljä viidesosaa (8 ) ilmoitti julkaisseensa kirjan vuonna 23 tai sen jälkeen. Vastaajista 93 prosenttia oli julkaissut vuonna 1996 tai sen jälkeen. Kirjailijakunta näyttää julkaisevan tiheästi myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen, sillä kolme neljäsosaa (75 ) 65- vuotiaista ja tätä vanhemmista vastaajista oli julkaissut kirjan vuonna 23 tai sen jälkeen. Vastaajien keskimääräinen viimeisimmän kirjan julkaisuvuosi oli 24 (mediaani). VIIMEISIMMÄN KIRJAN JULKAISEMISAJANKOHTA IKÄRYHMITTÄIN SEKÄ KAIKILLA VASTAAJILLA () Ennen vuotta 1996 Vuosina Vuosina Alle 45-vuotta n = vuotta n = vuotta ja vanhemmat n = 89 Kaikki n = 257 Tutkimusaineistoon kuuluvat vastaajat olivat julkaisseet esikoiskirjansa keskimäärin 32-vuotiaana (mediaani). Miehet ovat julkaisseet esikoiskirjansa naisia hieman nuorempana, sillä miesten esikoiskirjan julkaisemisiän mediaani oli 31 vuotta ja naisten 33 vuotta. Nuorimpana julkaistu esikoiskirja oli julkaistu 12- vuotiaana ja vanhimpana 66-vuotiaana. Tutkimusaineiston perusteella näyttää siltä, että kirjailijoiden esikoiskirjan julkaisemisikä on laskenut (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 65-vuotiaat tai tätä vanhemmat kirjailijat olivat julkaisseet esikoisteoksensa keskimäärin 34- vuotiaana ja vuotiaat 32-vuotiaana. Alle 45-vuotiaiden esikoiskirja oli julkaistu näitä ikäluokkia huomattavasti nuorempana: 28-vuotiaana. Tutkimusaineisto myös osoittaa, että alle 45-vuotiaat naiset olivat julkaisseet esikoiskirjansa samanikäisiä miehiä hieman nuorempana, vaikka tätä vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat miehet olivat julkaisseet esikoiskirjansa naisia nuorempana. 13

14 ESIKOISKIRJAILIJAN JULKAISEMISIÄN MEDIAANI IKÄRYHMITTÄIN KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () Alle 45-vuotta vuotta 65-vuotta ja vanhemmat Naiset n = 127 Miehet n = 129 Kaikki n = 256 Kyselytutkimukseen vastanneista tuottoisin kirjailija oli julkaissut 83 kirjaa ja vähiten julkaisseet olivat julkaisseet 2 kirjaa. Keskimäärin tutkimukseen vastanneet kirjailijat olivat julkaisseet 1 kirjaa (mediaani). Naiset olivat julkaisseet miehiä hieman enemmän kirjoja, sillä naisten julkaistujen kirjojen mediaani oli 11 kirjaa ja miesten 1 kirjaa. Yleisimmin (19 ) tutkimukseen vastanneet kirjailijat olivat kirjoittaneet 5-9 kirjaa (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Paljon vähintään 2 kirjaa - kirjoittaneita oli lähes neljännes (23 ). Neljä kirjaa tai vähemmän - kirjoittaneita oli vajaa viidennes (17 ). Naisten ja miesten välillä ei juuri ollut eroja julkaistujen kirjojen määrässä. JULKAISTUJEN KIRJOJEN MÄÄRÄ KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () tai vähemmän kirjaa 1-14 kirjaa kirjaa 2-24 kirjaa kirjaa 35 kirjaa tai enemmän Naiset n = 124 Miehet n = 13 Kaikki n = 254 Kyselytutkimukseen vastanneet olivat kirjailijauransa aikana julkaisseet uuden kirjan keskimäärin 2 vuoden välein (mediaani). Viidennes (23 ) vastaajista oli julkaissut kirjan 1 vuoden välein tai useammin. Kaksi viidestä (43 ) oli julkaissut 1-2 vuoden välein (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Kirjan neljän vuoden 14

15 välein tai harvemmin julkaisi alle kymmenesosa (7 ) vastaajista. Yli 2-3 vuoden välein julkaisevia oli noin viidennes (22 ) vastaajista. Vajaa kymmenesosa (6 ) on julkaissut kirjan yli 3-4 vuoden välein. KIRJOJEN JULKAISUTAHTI KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () Vähintään kerran vuodessa 43 Yli 1-2 kahden vuoden välein Yli 2-3 vuoden välein Yli 3-4 vuoden välein Harvemmin kuin 4 vuoden välein Naiset n = 124 Miehet n = 13 Kaikki n = 254 Vastaajilta kysyttiin myös sitä, mistä kirjallisuuden lajista he arvioivat tulonsa kertyvän. 2 Vastaajia pyydettiin valitsemaan yhdestä kolmeen kirjallisuuden lajia ja numeroimaan niiden tärkeysjärjestys. Reilu kolmannes (37 ) vastaajista ilmoitti tulojensa kertyvän vain yhdestä kirjallisuuden lajista (ks. kuvio alla) MONESTAKO KIRJALLISUUDEN LAJISTA TULOSI KERTYVÄT? n = 254 Vähintään kolmesta 32 Yhdestä 37 Kahdesta 31 2 Tulojen syntymisen kannalta tärkeimpänä kirjallisuuslajina pitäneiden vastaajien määrät olivat seuraavat: proosa (n = 127), lastenkirjallisuus (n = 38), runous (n = 35), näytelmät (n = 9), novellit (n = 6) ja esseet (n = 2). 15

16 Kyselyyn vastanneista Kirjailijaliiton jäsenistä valtaosa (59 ) arvioi kirjallisuuden lajeista proosan tärkeimmäksi tulonlähteeksi. Vastaajista vajaa viidennes piti lastenkirjallisuutta (18 ) tai runoutta (16 ) tärkeimpänä tulojensa kerryttäjänä. 3 KIRJALLISUUDEN LAJIN MERKITYS TULOJEN MUODOSTUKSESSA KAIKILLA VASTAAJILLA () Tärkein kirjallisuuden laji n = 217 Toiseksi tärkein kirjallisuuden laji n = Kolmanneksi tärkein kirjallisuuden laji n = 71 Proosa Lasten- ja nuorten kirjat Runot Näytelmät Novellit Esseet Eri kirjallisuuslajien merkitys kirjailijoiden tulonmuodostuksessa vaihteli hieman naisten ja miesten välillä. Valtaosa sekä mies- (65 ) että naisvastaajista (52 ) ilmoitti tärkeimmäksi tulonlähteekseen proosan. Sen sijaan naiset (3 ) ilmoittivat selvästi miehiä (5 ) useammin lasten- ja nuorten kirjat tärkeimmäksi tulonlähteekseen. Miehet (22 ) puolestaan ilmoittivat naisia (1 ) useammin tärkeimmäksi tulonlähteekseen runouden (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 3 Suomen Kirjailijaliiton jäsenet eivät yleensä kirjoita näytelmiä päätyönään. 16

17 KIRJALLISUUDEN LAJIN MERKITYS TULOJEN MUODOSTUKSESSA KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA () Proosa 5 Lasten- ja nuorten kirjat Runot Näytelmät Novellit Esseet Naiset n = 16 Miehet n = 111 Kaikki n =

18 4 Kirjailijoiden taloudellinen asema vuonna Kaikkien vastaajien taloudellinen asema kokonaisuutena Tässä lukuun 4 kuuluvassa alaluvussa 4.1 on tarkoitus tarkastella kaikkien kyselytutkimukseen vastanneiden taloudellista asemaa vuonna 25 yhtenä ryhmänä. Luvussa 4.2 selvitetään erilaisiin kirjailijaryhmiin tyypiteltyjen taloudellista asemaa. Kyselytutkimukseen vastanneiden kaunokirjallisesta työstä tekijäinpalkkioina, julkaisupalkkioina, esityskorvauksina ym. saadut verolliset tulot (kustantajilta, Kopiostolta, Teostolta, Yleltä, lehdiltä, teattereilta, lausujilta, jne. saadut tulot) vaihtelivat ja 2 euron välillä vuonna 25. Vastaajien keskimääräinen tekijänpalkkioina, julkaisupalkkioina, esityskorvauksina ym. saatu tulotaso (mediaani) oli noin 2 euroa vuodessa. Vastausten alakvartiili asettui 45 euroon ja yläkvartiili noin 6 5 euroon. Vain 9 prosenttia vastaajista ylsi tekijänpalkkioillaan, julkaisupalkkioillaan, esityskorvauksillaan ym. tuloillaan tulotasoon, joka ylitti 16 8 euron ja ainoastaan 18 prosenttia tulotasoon, joka ylitti 8 4 euroon (ks. alla oleva kuvio). 3 TEKIJÄN- JA JULKAISUPALKKIOINA SEKÄ ESITYSKORVAUKSINA YM. SAADUT TULOT KAIKILLA VASTAAJILLA VUONNA 25 () n = yli Varsinaisten tulojen lisäksi erilaiset apurahat ovat merkittävä osa kirjailijakunnan toimeentuloa. Kyselytutkimukseen vastanneista lähes kolme neljäsosaa (72 ) kertoi saaneensa apurahan vuonna 25. Apurahan saaneista vastaajista kolmannes (34 ) kertoi saaneensa yli 11 8 euron suuruisen apurahan vuonna 25. Vastaajista vajaa viidennes (18 ) ilmoitti saaneensa euron suuruisen apurahan vuonna 25. Neljännes (26 ) vastaajista puolestaan oli saanut euron suuruisen apurahan. Lähes yhtä moni (23 ) oli saanut alle 3 4 euron suuruisen apurahan (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 18

19 4 SAATU APURAHA JA SEN SUURUUS VUONNA 25 (), KAIKKI VASTAAJAT n = Apuraha 34 tai alle n = 4 Apuraha n = 45 Apuraha n = 31 Apuraha yli 11 8 n = 6 Niistä kirjailijoista, joiden verollinen tulo kirjailijantyöstä ylitti 16 8 euroa, lähes neljä viideosaa (78 ) ilmoitti saaneensa vuonna 25 apurahaa. Yhdeksän kymmenestä (87 ) euroa kirjallisella työllään ansaitsevista kertoi saaneensa vuonna 25 apurahaa euroa ansainneista kirjailijoista kolme neljäsosaa ilmoitti saaneensa apurahan vuonna 25. Kokonaan ilman tekijäinpalkkioita, julkaisupalkkioita, esityskorvauksia ym. vuonna 25 olleista sai apurahaa vain vajaa kolmannes (31 ). Kyselyssä selvitettiin myös Kirjailijaliiton jäsenistön eläketilannetta. Kuten tutkimuksen alussa todettiin, kyselyyn vastanneet olivat varsin iäkkäitä. Kyselyyn vastanneista kolmannes (35 ) oli ylittänyt virallisen eläkeiän (65 vuotta). Näin ollen eläkkeellä on merkittävä vaikutus näiden kirjailijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Kyselyyn vastanneista jäsenistä 16 prosenttia (n = 4) kertoi saavansa valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä. 4 Heistä hieman yli puolet (n =21) ilmoitti, että heidän valtion ylimääräinen taiteilijaeläkkeensä oli täyseläke ja hieman alle puolet (n =19) sai osaeläkettä. Joka neljännellä vastaajalla (25 ) oli yrittäjäeläkevakuutus. Yrittäjäeläkevakuutus tulisi olla niillä kirjailijoilla, joilla ei ole kirjailijantyön ohella työ- tai virkasuhdetta ja joiden tulot ovat vähintään 5 54 euroa vuodessa. Kyselytutkimukseen vastanneista 58 (23 ) täytti nämä kriteerit. 4 Valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä voi saada 6 vuotta täyttänyt kirjailija. Alle 6-vuotiaalle kirjailijalle se voidaan myöntää vain erityisistä syistä. 19

20 4.2 Erilaisiin kirjailijaryhmiin luokiteltavien taloudellinen asema Tässä luvussa on tarkoitus tarkastella erilaisiin kirjailijaryhmiin luokiteltavien taloudellista asemaa ja tulonmuodostusta. Tarkastelun kohteena ovat eri sukupuolta ja eri ikäryhmiä edustavat vastaajat sekä apurahaa saavat ja saamattomat vastaajat. Lisäksi on tarkoitus tarkastella vastaajien ansiotyön vaikutusta vastaajien tulonmuodostukseen. Näiden lisäksi tarkastellaan myös vastaajien edustaman kirjallisuuslajin ja viimeisimmän kirjan julkaisuajankohdan vaikutuksia taloudelliseen asemaan. Eri ryhmiä vertaillaan sen mukaan, mikä on tarkoituksen mukaista. Kaikissa tarkasteltavana olevissa ryhmissä käytetään keskituloa kuvaamassa mediaania Kirjailijan työstä saadut erilaiset tulot Tutkimusvastausten perusteella näyttää siltä, että vuotiaiden kirjailijoiden kirjailijan työstä saamat tulot olivat kaikkein korkeimmat ja 65-vuotiaiden ja tätä vanhempien tulot kaikkein vähäisimmät vuonna 25 (ks. kuvio seuraavalla sivulla) KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) ERI IKÄRYHMIIN KUULUVILLA VUONNA Alle 45-vuotiaat n= vuotiaat n= vuotiaat ja vanhemmat n=85 Kyselytutkimuksen vastausten perusteella naiskirjailijat näyttivät ansaitsevan tekijäin- ja julkaisupalkkioina, esityskorvauksina ym. keskimäärin saman verran kuin mieskirjailijat: vuonna 25 naiskirjailijoiden keskitulo (mediaani) oli 2 euroa ja mieskirjailijoiden keskitulo 2 25 euroa (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Naiskirjailijoiden tulojen alakvartiili asettui 32 euroon ja mieskirjailijoiden noin 54 euroon. Kun yläkvartiili sijoittui naiskirjailijoiden kohdalla hieman yli 5 6 euroon, niin mieskirjailijoiden yläkvartiili kipusi 7 euroon vuonna 25. Vuoden 25 lopputulos oli erilainen kuin vuoden 21, jolloin naiskirjailijoiden keskitulo oli kolmanneksen pienempi kuin mieskirjailijoiden. 2

21 KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) KAIKILLA VASTAAJILLA JA ERI SUKUPUOLILLA Kaikki n = 249 Naiset n = 123 Miehet n = 126 Eri sukupuolten tuloerot kaunokirjallisesta työstä saaduissa tuloissa näkyivät selvemmin tarkasteltaessa nais- ja mieskirjailijoiden tuloja ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiaiden naiskirjailijoiden keskitulo (mediaani) oli alle 1 9 euroa kun mieskirjailijoiden keskitulo nousi 2 45 euroon (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Vielä selvempi ero löytyi ikäryhmässä vuotiaat vuotiaiden mieskirjailijoiden keskitulo kaunokirjallisesta työstä oli 3 5 euroa, kun naiskirjailijat jäivät hieman yli 2 3 euroon. 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla kirjailijoilla tuloerot eri sukupuolten välillä olivat lähes olemattomat KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) ERI IKÄRYHMIIN KUULUVILLA JA ERI SUKUPUOLILLA VUONNA Alle 45-vuotiaat vuotiaat 65-vuotiaat ja vanhemmat Naiset n = 123 Miehet n = 125 Tarkasteltaessa ansiotyössä käyvien ja ansiotyössä käymättömien kirjailijan työstä saatuja erilaisia tuloja vuonna 25 voidaan havaita pätkä- tai free lance -töitä tekevien kaunokirjallisesta työstä saadun keskitulon (mediaani) euroa olleen yli kaksi kertaa suurempi kuin ansiotyössä käymättömien keskitulo 1 4 euroa tai vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevien keskitulo 1 euroa (ks. kuvio seuraavalla sivulla). 21

22 KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) ANSIOTYÖSSÄ KÄYVILLÄ JA ANSIOTYÖSSÄ KÄYMÄTTÖMILLÄ VUONNA 25 1 Vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevat n = Tilapäis- tai freelancetyössä olevat n = Ansiotyössä käymättömät n = 76 Kyselytutkimukseen vastanneiden vastaukset osoittavat myös sen, että apurahaa saaneiden tekijäin- ja julkaisupalkkioina esityskorvauksina ym. ansaittu keskitulo (mediaani) euroa oli näitä etuisuuksia saamattomien keskituloa 789 euroa lähes neljä kertaa korkeampi vuonna 25 (ks. kuvio alla) KIRJAILIJAN TYÖSTÄ SAADUT TULOT KESKIMÄÄRIN (MEDIAANI) APURAHAN SAANEILLA JA SAAMATTOMILLA VUONNA Apurahaa saavat n = 177 Apurahaa saamattomat n = 7 Viimeisimmän kirjan julkaisuajankohta vaikuttaa luonnollisesti kirjailijan työstä saatuihin tuloihin (ks. kuvio seuraavalla sivulla). Kirjailijat, jotka eivät olleet julkaisseet kirjaa 2-luvulla, eivät myöskään näyttäneet ansaitsevan tuloja kirjailijantyönsä perusteella. Heidän keskitulonsa (mediaani) tekijäin- ja julkaisupalkkioista ym. oli euroa. Viimeisimmän kirjansa vuosien 1999 ja 22 välisenä aikana julkaisseilla keskitulo kaunokirjallisesta työstä oli 8 euroa. Ne kirjailijat, jotka olivat julkaisseet viimeisimmän kirjansa vuonna 23 tai sen jälkeen, ansaitsivat edellistä ryhmää selvästi paremmin: heidän kirjailijan työstä saadut keskimääräiset tulonsa kohosivat 2 9 euroon. 22

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Osaraportti, työelämätutkimus 01 Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tämä on Akavan Erityisalat AE ry:n työelämätutkimus 01:n osaraportti, jossa kerrotaan järjestön

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

Til.yks. x y z

Til.yks. x y z Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008 FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki /28 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 25 Lehtialan etujärjestöihin kuuluminen ja oikeudellinen muoto Kysymykseen kuuluuko lehtenne johonkin

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNNAN PALVELUT

ISONKYRÖN KUNNAN PALVELUT ISONKYRÖN KUNNAN PALVELUT Sisällys.... Yleistä.... Vastaajien taustatiedot.... Arviot palveluista... 7. Yritysneuvontapalvelut... 7. Kunnan asioista tiedottaminen... 9. Kunnanviraston asiakaspalvelu....

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva 07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot