JÄSENLEHTI. Suomen MEDLEMSTIDNING. Taideyhdistys FINSKA KONSTFÖRENINGEN

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Suomen MEDLEMSTIDNING Taideyhdistys FINSKA KONSTFÖRENINGEN

2 JÄSENEDUT Vapaa pääsy Suomen Taideyhdistyksen järjestämiin näyttelyihin kaikkialla Suomessa Alennushintainen sisäänpääsy Helsingin Taidehallin näyttelyihin Jäsenlehti kotiin 2 kertaa vuodessa Mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämille retkille ja kuvataidematkoille Kaikki jäsenet osallistuvat automaattisesti vuosittaisiin taideteosarpajaisiin JÄSENMAKSUT Jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen lähettämällä laskulla. Muistathan käyttää viitenumeroa maksaessasi laskun! Älä maksa usean eri henkilön jäsenmaksuja samalla viitenumerolla. Jokaisessa laskussa on yksilöllinen viitenumero, jota käytämme kohdistaaksemme jäsenmaksusuorituksen oikealle henkilölle. Taideteosarpajaisiin ehtii mukaan, kun vuoden 2014 jäsenmaksu on maksettu viimeistään Vuoden 2014 jäsenkortti on voimassa helmikuun 2015 loppuun asti. Vuoden 2015 jäsenmaksu oikeuttaa osallistumaan vuoden 2015 aikana hankittujen taideteosten arvontaan tammikuussa UUDET JÄSENET Suomen Taideyhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa taiteen ystävä maksamalla vuosikohtaisen jäsenmaksun (30 euroa vuonna 2014). Myös lapset voivat liittyä jäseniksi, mutta alle 15-vuotiailla ei ole äänestysoikeutta yhdistyksen asioista päätettäessä. Yhdistykseen liittymisen tulee kuitenkin olla henkilön oman tahdon ilmaus, joten esimerkiksi pientä vauvaa ei voida liittää yhdistyksen jäseneksi vanhempien pyynnöstä. Jos lapsi itse haluaa liittyä jäseneksi, hän voi sen tehdä. Lapsijäsenet ja täysivaltaiset (yli 15-vuotiaat) jäsenet ovat samanarvoisessa asemassa taideteosarpajaisissa. Jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi toiselle henkilölle, mutta lahjan saajan tulee tällöin ottaa yhteys yhdistyksen toimistoon vahvistaakseen jäsenyytensä. Jäsenyys astuu voimaan tämän jälkeen. Näin voit liittyä: käytä palautelomaketta osoitteessa kohdassa Jäsenet lähetä sähköpostia os. info@suomentaideyhdistys.fi soita puh Ilmoita nimesi, yhteystietosi ja syntymävuotesi. Lähetämme sinulle laskun, jonka maksettuasi saat jäsenkortin. MEDLEMSFÖRMÅNER Fritt inträde till alla utställningar som Finska Konstföreningen ordnar i Finland Rabatterat inträde till utställningar i Helsingfors Konsthall Medlemstidningen hemskickad två gånger per år Möjlighet att delta i de utfärder och konstresor som föreningen organiserar Alla medlemmar deltar automatiskt i det årliga konstlotteriet MEDLEMSAVGIFTER Föreningen skickar en faktura för medlemsavgiften. Kom ihåg att fylla i referensnumret då du betalar! Betala inte flera medlemmars medlemsavgifter med ett och samma referensnummer. Varje faktura har ett individuellt referensnummer som vi använder för att bokföra betalningen på rätt medlem. Alla som betalat medlemsavgiften 2014 senast hinner delta i konstlotteriet! Observera att medlemskortet 2014 är i kraft till slutet av februari Medlemsavgiften 2015 berättigar dig att delta i utlottningen av konstverk förvärvade under Utlottningen sker i januari NYA MEDLEMMAR Vem som helst som är intresserad av konst kan bli medlem i Finska Konstföreningen genom att betala den årliga medlemsavgiften (30 euro år 2014). Även barn kan bli medlemmar, men personer under 15 år har inte rösträtt i frågor som gäller föreningens angelägenheter. Medlemskap i föreningen ska dock uttrycka personens vilja. Således kan t.ex. en liten baby inte anslutas till föreningen på föräldrarnas begäran. Ett barn som själv vill bli medlem kan ansluta sig. Barnmedlemmarna och de fullvärdiga medlemmarna (över 15 år) har en jämlik ställning i föreningens konstlotterier. Medlemskap kan också ges i present åt en annan, men mottagaren bör kontakta föreningens kansli och bekräfta medlemskapet. Först därefter träder medlemskapet i kraft. Gör så här för att bli medlem: Du kan ansluta dig på adressen > Svenska > Medlemmar Skicka e-post till info@suomentaideyhdistys.fi Ring till tfn Meddela ditt namn, dina kontaktuppgifter och ditt födelseår så skickar vi en räkning. När den är betald får du ditt medlemskort. CROQUIS-PIIRUSTUSILLAT Suomen Taideyhdistys järjestää elävän mallin piirustusiltoja Helsingin Taidehallissa tiistaisin klo aina silloin, kun se näyttelyjä ajatellen on mahdollista. Osallistumismaksu on 7. Omat piirustusvälineet mukaan. Tervetuloa! Joulukuun piirustusillat: 2.12., 9.12., ja Huom! Muutokset mahdollisia. Päivämäärät löytyvät myös osoitteesta 2 CROQUIS-KVÄLLAR Finska Konstföreningen ordnar teckningskvällar med levande modell på Helsingfors Konsthall tisdagskvällar kl alltid då det med tanke på utställningarna är möjligt. Inträdesavgift är 7. Var och en tar med sig egna redskap. Välkommen! Teckningskvällar i december: 2.12, 9.12, och Obs! Datumen kan ändras. Datumen finns också på

3 CHAOS & BEAUTY , s. 3 5 Sisällys Innehåll TAIDEHALLIN UUSI VISUAALINEN ILME s Kaaoksesta ja kauneudesta Om kaos och skönhet 7 9 Taidehallin uusi visuaalinen ilme ammentaa rakennuksen arkkitehtuurista Konsthallens nya visuella profil utgår från byggnadens arkitektur Jäsenarpajaiset palaavat Taidehalliin näyttelyn kera Medlemslotteriet återvänder till Konsthallen med en utställning Taide-lehti näkötornina kuvataiteeseen Tidningen Taide som ett utskikstorn över konsten 18 Suomen Taideyhdistyksen palkinnot ja apurahat vuonna 2014 Finska Konstföreningens pris och stipendier Jäsenmatka Pirkanmaalle sai kiitosta Medlemsresa till Birkaland fick beröm Voitto nro / Vinst nr ARMAS HURSTI Ammattina sotamies / Yrke: soldat, 2010, puupiirros / träsnitt, 75 x 97 cm Arpajaisvoittojen takana Bakom lotterivinsterna 26 Taidehallin näyttelyohjelma Konsthallens utställningsprogram SUOMEN TAIDEYHDISTYS c/o Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, Helsinki Puheenjohtaja: Lasse Saarinen, tuottaja Asiamies: Jan Förster, Taidehallin johtaja Sähköposti: info@suomentaideyhdistys.fi Kotisivut: Sihteeri: Anna Kinnunen, puh anna.kinnunen@taidehalli.fi FINSKA KONSTFÖRENINGEN c/o Helsingfors Konsthall, Nervandersgatan 3, Helsingfors Ordförande: Lasse Saarinen, producent Ombud: Jan Förster, chef för Konsthallen E-post: info@suomentaideyhdistys.fi Hemsidor: Sekreterare: Anna Kinnunen, tfn anna.kinnunen@taidehalli.fi Jäsentiedote / Medlemsbrev: Jan Förster, Reetta Haarajoki, Anna Kinnunen Graafinen suunnittelu / Grafisk form: Maria Appelberg. Käännös / Svensk översättning: Markus Sandberg KANNEN KUVA / PÄRMBILD: VOITTO NRO / VINST NR KARI VEHOSALO Modern Guilt I, 2014, öljy paperille / olja på papper, 43 x 31 cm 1

4 JAAKKO NIEMELÄ Usko / Tro / Faith, 2009 Kattorakenne, monimetallivalo, puhallin, Porin taidemuseo Takkonstruktion, metallhalogenlampa, fläkt, Björneborgs konstmuseum 2

5 TEKSTI/TEXT REETTA HAARAJOKI Kaaoksesta ja kauneudesta Suomen Taideyhdistys esittää Helena Hietasen ja Jaakko Niemelän laajaa tuotantoa tammikuussa 2015 avautuvassa näyttelyssä Om kaos och skönhet Finska Konstföreningen presenterar Helena Hietanens och Jaakko Niemeläs omfattande produktion på en utställning som öppnar i januari 2015 On lokakuu, päivän pituus vähenee useita minuutteja vuorokaudessa. Taiteilija Jaakko Niemelällä on edessään useita kokeiluja valoilla ja projektoreilla. Tammikuun 24. päivä avautuu Taidehallissa Suomen Taideyhdistyksen näyttely Chaos & Beauty, jonka taiteilijat ovat Niemelä ja Helena Hietanen. Se seuraa sellaisia menestysnäyttelyitä kuin Leena Luostarisen Tiikerinpiirtäjä ja Esko Männikön Time Flies. Det är oktober, dagarna blir flera minuter kortare för vart dygn som går. Konstnären Jaakko Niemelä har många experiment med ljus och projektorer framför sig. I Konsthallen öppnas den 24 januari Finska Konstföreningens utställning Chaos & Beauty med verk av Niemelä och Helena Hietanen. Utställningen fortsätter i samma spår som succéutställningarna Tigertecknaren och Time Flies med verk av Leena Luostarinen respektive Esko Männikkö. Näyttelyä voisi kuvailla retrospektiiviseksi ; varsinainen retrospektiivi se ei ole. Kantava teema on valo, joka yhdistää kahden taiteilijan työskentelyä. Näyttelyyn on valittu molempien uran tärkeät teokset; Hietasen Teknopitsit ja Niemelän varjotyöt. Taiteilijaparina he ovat työskennelleet erikseen, yhdessä ja rinnakkain. Kummankaan teoksia ei ole ollut esillä näin laajasti vuosiin. Niemelää jännittää pitkään ja hartaasti valmisteltu uusi, kuvanveistosaliin valmistuva suurikokoinen teos. Edessä on teknisiä päätöksiä ja kokeiluja, säätämistä tilan ehdoilla. Sairaus on pakottanut Hietasen luopumaan taiteilijan ammatistaan, näyttelyn uuden teoksen toteutuksesta vastaa juuri Niemelä. Utställningen Chaos & Beauty kunde beskrivas som retrospektiv inom citattecken; någon regelrätt retrospektiv är det nämligen inte fråga om. Ljus är det bärande temat som binder samman de två konstnärernas arbete. Utställningen visar viktiga verk ur bådas karriärer: Hietanens Ljusfiberspetsar och Niemeläs skuggbilder. Som konstnärspar har de arbetat var för sig, tillsammans och sida vid sida. Ingenderas verk har visats så här stort på flera år. Niemelä är spänd inför ett verk i stort format som han arbetat på länge och hängivet och som ställs ut i skulptursalen. Han har fortfarande framför sig tekniska beslut och experiment, finjustering på 3

6 Helena Hietanen Jaakko Niemelä Chaos & Beauty HELENA HIETANEN, JAAKKO NIEMELÄ Oksisto Valon ja varjon viivoja / Grenverk Streck av ljus och skugga, 2011 Hiekkapuhallus, pronssiupotus, gobovalot, Tasavallan presidentin virka-asunnon sisääntulopiha, Mäntyniemi Sandblästring, bronsinfällning, goboljus, Republikens presidents tjänstebostad, entrégården, Talludden HELENA HIETANEN Network Lightwalls, 2001 Metalliverkkoon kudotut valokuidut, valoprojektorit, peilinkiiltävistä teräslevyistä ja -verkosta tehty seinärakenne Optisk fiber invävd i ett metallnät, ljusprojektorer, väggkonstruktion av blanka stålskivor och metallnät The Nobel Museum, Tukholma / Stockholm Näyttelyn nimeen Chaos & Beauty tiivistyy paljon, ehkä jopa koko taiteellinen ura. Teokset kuvastavat elämää viimeisten 18 vuoden aikana, johon liittyy sairautta ja kuolemaa: aiheita ei Niemelän ja Hietasen teoksiin ole koskaan etsitty kaukaa. Näyttely on suunniteltu juuri Taidehalliin, joka on Niemelän mukaan erityinen tila. Taidehalli on ollut kummallekin taiteilijalle tärkeä jo 1980-luvun alusta lähtien. Niemelä muistelee, kuinka nuoren taiteilijan suuri unelma oli pääsy Suomen Taiteilijaseuran Nuoret- näyttelyyn. Sitten sitä pääsikin, usean yrityksen jälkeen. Hietanen ja Niemelä myös tapasivat Taidehallissa ensimmäisen kerran. rummets villkor. Helena Hietanen har på grund av sjukdom varit tvungen att avstå från konstnärsyrket; för utställningens nya verk svarar därför Niemelä. Utställningens namn Chaos & Beauty inrymmer mycket, kanske rentav hela konstnärskarriären. Verken speglar konstnärernas liv under de senaste 18 åren, en tid med mycket sjukdom och död: de tu har alltid hittat sina motiv på nära håll. Utställningen är enkom planerad för Konsthallen som Niemelä ser som en speciell lokal som varit viktig för båda konstnärerna allt sedan tidigt 1980-tal. Niemelä minns hur han som ung drömde att få delta i Konstnärsgillets utställning De unga. Och till sist fick 4

7 Näyttelytilaan esille tulevat luonnokset, pienoismallit ja materiaalinäytteet avaavat tekemisen prosesseja ja tekniikkaa sekä kertovat laajasta ammattitaidosta ja taiteilijan monipuolisesta työnkuvasta. Julkisen taiteen esiin nostamiselle on varattu näyttelystä oma tila: Niemelä ja Hietanen haluavat avata taidemuotoa, jonka parissa molemmat ovat työskennelleet pitkään. Tammikuussa Helsingissä eletään vuoden pimein - tä aikaa. Tuolloin Taidehallin näyttelysaleissa liikkuvat hitaasti erilaiset valot, heijastukset ja tilalliset varjokuvat. jag, efter flera försök. Det var också på Konsthallen som Hietanen och Niemelä träffades första gången. De skisser, miniatyrer och materialprover som också visas öppnar konstnärernas arbetsprocesser och teknik för publiken och berättar om deras breda yrkesskicklighet och överlag om konstnärens mångsidiga arbete. Den offentliga konsten lyfts fram i ett eget rum: Niemelä och Hietanen vill öppna denna specifika konstgren som båda arbetat med under långa tider. I januari har vi den mörkaste årstiden i Helsingfors. I Konsthallens salar kan vi då uppleva ljus, reflexioner och skuggbilder i stilla rörelse. 5

8 KUVA / FOTO Patrik Rastenberger 6

9 TEKSTI/TEXT REETTA HAARAJOKI Taidehallin uusi visuaalinen ilme ammentaa rakennuksen arkkitehtuurista Konsthallens nya visuella profil utgår från byggnadens arkitektur Kevään 2014 aikana toteutettiin Taidehallin visuaalisen ilmeen uudistus, joka lanseerattiin syksyn Hilma af Klint Abstraktin edelläkävijä -juhlaviikkonäyttelyn yhteydessä. Ilmeuudistuksen toteutti suunnittelutoimisto Tsto. Under våren 2014 förnyades Konsthallens visuella profil, och lanseringen skedde i samband med festspelsutställningen Hilma af Klint Abstrakt pionjär. Den visuella reformen genomfördes av designbyrån Tsto. Tston suunnittelijat Matti Kunttu ja Antti Uotila, kertokaa Taidehallin uuden visuaalisen ilmeen lähtökohdista ja tavoitteista. Tavoitteena oli luoda moderni ja erottuva Taidehallin näköinen visuaalinen identiteetti: ilmeuudistuksen lähtökohdaksi otettiin Taidehalli rakennuksena ja sen kiinnostavat arkkitehtoniset yksityiskohdat. Taidehalli on yksi Helsingin hienoimpia rakennuksia. Se on myös varta vasten suunniteltu taidenäyttelyrakennukseksi ja toiminut näyttelytilana koko sen elinkaaren ajan. Yhtä lailla halusimme kuitenkin tuoda ilmi Taidehallin luonnetta paljon kokeneena ja nähneenä, mutta vilkkaan mielikuvituksen omaavana, alati kehittyvänä taiteen kentän toimijana. Miten Taidehallin uusi logo syntyi? Päätettyämme ottaa arkkitehtonisen lähtökohdan visuaaliselle ilmeelle, oli luonnollista lähestyä logoa Tstos designers Matti Kunttu och Antti Uotila, berätta lite vilka utgångspunkter och mål ni hade för Konsthallens nya visuella profil. Målet var att skapa en modern och personligt profilerad visuell identitet som gör rättvisa åt Konsthallen: som utgångspunkt valde vi Konsthallen som byggnad och dess fascinerande arkitektoniska detaljer. Konsthallen är en av de finaste byggnaderna i Helsingfors. Den är dessutom enkom planerad som en utställningshall och har fungerat som en sådan under hela sin historia. Men vi ville också lyfta fram Konsthallens karaktär som en konstinstitution som sett och varit med om mycket, som har en livlig fantasi och som aldrig stannar upp i sin utveckling. Hur kom Konsthallens nya logo till? Då vi hade valt en arkitektonisk utgångspunkt för den visuella profilen var det naturligt att närma sig 7

10 samasta kulmasta. Taidehallin pääsisäänkäynnin julkisivua voidaan pitää rakennuksen määrittävimpänä ja kaikille tutuimpana piirteenä. Tarkoituksena oli pelkistää tämä äärimmilleen, mutta kuitenkin niin että tunnistettavuus säilyy. Logosta tehtiin myös kolme variaatiota, joita voidaan käyttää eri yhteyksissä. Muuttuva logo muistuttaa siitä, kuinka Taidehalli ei ole aina sitä miltä ulospäin näyttää. * Taidehallin näkökulmasta on hienoa, että uusi ilme korostaa Taidehalli-rakennusta ja samalla Taide hallin pitkää ja värikästä historiaa, jota rakennus väistämättä kantaa mukanaan. Taidehalli rakennettiin toisenlaista taidekäsitystä varten toisenlaisena aikakautena. Edelleen näyttelysalit toimivat jokapäiväisessä käytössä luoden upeat puitteet tämän päivän taiteelle ja mitä erilaisimmille taiteen materiaaleille. Taidehalli-rakennuksen kauneus on korostunut ajan kuluessa; vuonna 1928 sitä ei vielä tunnustettu arkkitehtuuriltaan erityisen merkittäväksi. Aika on kuitenkin paljastanut todellisen helmen. logon ur samma perspektiv. Huvudentrén kan ses som Konsthallens mest signifikanta del som är välbekant för alla. Avsikten var att stilisera den så långt som möjligt men så att den ändå förblir igenkännbar. Logon gjordes i tre variationer som kan användas i olika sammanhang. En föränderlig logo är en påminnelse om att Konsthallen inte alltid är vad den till sitt yttre förefaller vara. * För Konsthallen själv är det utmärkt att den nya profilen framhäver själva byggnaden och samtidigt också den långa och färgrika historia som byggnaden oundvikligen bär med sig. Konsthallen byggdes för en annan konstuppfattning i en annan tid. Än idag fungerar utställningssalarna dock fint och skapar en ståtlig infattning för vår tids konst med verk av de mest varierande material. Konsthallens skönhetsvärde har bara vuxit med åren; då den blev färdig 1928 erkändes den ännu inte som arkitektoniskt särskilt betydelsefull. Med tiden har den dock visat sig vara en sann pärla. 8

11 TAIDEHALLI-RAKENNUKSEN PIENI HISTORIIKKI Helsingin Taidehalli on Suomen ensimmäinen taidehalli eli näyttelytila ilman kokoelmia, ja se seuraa saksankielisen Keski-Euroopan alueen 1800-luvulla alkanutta Kunsthalle-perinnettä. Taidehallin perustamisajatuksen takana oli Suomen Taiteilijaseura. Ensimmäisen kerran Suomen Taiteilijaseura varasi tontin yhdessä Helsingin Filharmonisen Seuran kanssa Töölöstä jo vuonna 1907 yhteistä konserttija näyttelytilaa varten. Taidehallin suunnitelleet arkkitehdit Jarl Eklund ( ) ja Hilding Ekelund ( ) edustivat arkkitehteinä kahta eri ikäpolvea. Arkkitehti Jarl Eklundista on säilynyt vähemmän tietoa, toisin kuin Hilding Ekelundista, joka itsekin kirjoitti töistään. Ekelund tunnetaan lukuisille eri vuosikymmenille sijoittuvista ja eri tyylisuuntia edustavista suunnitelmistaan, kuten Olympiakylästä ja monista Helsingin lippakioskeista. Nykyinen Taidehallin tontti varattiin 1917, mutta rakennushanke pitkittyi muun muassa rahoituksen puutteen vuoksi. Varojen niukkuuden vuoksi Taidehalli rakennettiin mahdollisimman säästäväisesti. Taidehalli-hankkeen etenemisen mahdollistivat ajan teollisuusmaailman ja mesenaattien lahjoitukset. Merkittäviä tukijoita olivat vuorineuvos Gösta Serlachius, päätoimittaja Amos Anderson ja teollisuusneuvos Salomo Wuorio. Taidehalli-rakennus otettiin käyttöön vuoden 1928 maaliskuussa luvun vähäeleistä klassismia edustavasta rakennuksesta löytyy kiinnostavia yksityiskohtia, kuten kaareva fasadi ja sen 28 medaljonkia sekä portaikon kattomaalaus. Tukholmassa sijaitseva, Carl Bergstenin suunnittelema, vuonna 1916 rakennettu Liljevalchs konsthall on sekä toimintakonseptiltaan että arkkitehtuuriltaan Helsingin Taidehallin esikuva. Taidehalli oli valmistuessaan näyttelytilana uudenlainen ja vastasi tarpeeseen uusien tilojen saamiseksi taiteen esittämistä varten. Taidehallin tiloissa on tehty vain vähän muutoksia, yksi merkittävimmistä on näyttelytilojen muokkaaminen alkuperäisistä sävyistä vaaleammaksi. KONSTHALLEN: EN KORT HISTORIK Helsingfors Konsthall är den första konsthallen i Finland, dvs. den första utställningslokalen utan samlingar. Den inordnas i den Kunsthalletradition som fick sin början i det tyskspråkiga Centraleuropa på 1800-talet. Bakom initiativet att grunda en konsthall stod Konstnärsgillet i Finland. Den första tomtreservationen gjorde Konstnärsgillet tillsammans med Helsingfors Filharmoniska Sällskap i Tölö redan Tanken var då att bygga en gemensam konsert- och utställningshall. Konsthallen ritades av arkitekterna Jarl Eklund ( ) och Hilding Ekelund ( ) som representerade var sin generation. Vi har idag färre uppgifter om Jarl Eklund än om Hilding Ekelund som också själv skrev om sina arbeten. Ekelund är känd för sina byggnader i olika stilriktningar från flera årtionden, såsom Olympiabyn och många kiosker med skärmtak som är typiska för Helsingfors. Konsthallens nuvarande tomt reserverades 1917, men byggnadsarbetena uppsköts bl.a. på grund av bristande finansiering. Eftersom resurserna var knappt tilltagna byggdes Konsthallen så sparsamt som möjligt. Projektet möjliggjordes av donationer från industrivärlden och enskilda mecenater. Viktiga bidragsgivare var bergsrådet Gösta Serlachius, chefredaktör Amos Anderson och industrirådet Salomo Wuorio. Konsthallen invigdes i mars Byggnaden representerar den strama 1920-talsklassicismen. En av dess intressanta detaljer är den krökta fasaden med dess 28 medaljonger samt takmålningen i trappuppgången. Liljevalchs konsthall i Stockholm, byggd 1916 efter ritningar av Carl Bergsten, var en förebild för Helsingfors Konsthall vad gäller såväl arkitektur som verksamhetskoncept. Då Konsthallen stod färdig var den en ny typ av utställningshall och svarade mot de växande behoven av utställningslokaler. I Konsthallen har gjorts bara små förändringar. Till de viktigaste hörde att måla utställningssalarna i en ljusare ton än den ursprungliga. Lähteet / Källor: Hilding Ekelund ( ) Arkkitehti, Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja Pinja Metsäranta: Helsingin Taidehallin rakennushistoriallinen selvitys

12 Voitto nro / Vinst nr. 052 CAMILLA MIHKELSOO Blithe Day, 2014 öljy levylle / olja på skiva, 50 x 55 cm Voitto nro / Vinst nr. 025 JOHANNA HAVIMÄKI Jalamangala, sarjasta Todisteet / ur serien Bevis, 2013 sekatekniikka, nahka / blandteknik, läder, 1/1, n./c. 16 x 28 x 40 cm KUVA / FOTO: JOHANNA HAVIMÄKI Voitto nro / Vinst nr. 039 MAIJA ALBRECHT Tyylikysymys / En fråga om stil, 2013 kuivaneula, chine collée, kollaasi / torrnål, chine collée, collage, 1/1 Voitto nro / Vinst nr. 059 IDA SANDBERG Kiertotie / Omväg, 2014 akryyli ja öljy mdf-levylle / akryl och olja på mdf-skiva 28 x 29 cm Voitto nro / Vinst nr. 074 SIMO RIPATTI Kotikissa II / Tamkatt II, 2014 puu / trä 42 x 18,5 x 30 cm 10

13 Jäsenarpajaiset palaavat Taidehalliin näyttelyn kera Medlemslotteriet återvänder till Konsthallen med en utställning Vuoden 2014 teosarpajaiset järjestetään Helsingin Taidehallissa maanantaina Perjantaista maanantaihin arpajaisvoitot ovat esillä yleisölle avoimessa näyttelyssä Suomen Taideyhdistys Teosostot Konstlotteriet 2014 ordnas i Helsingfors Konsthall måndagen den 12 januari Lotterivinsterna visas på en öppen utställning Finska Konstföreningen Köpta verk 2014 som öppnas tre dagar tidigare, fredagen den 9 januari Suomen Taideyhdistyksen vuoden kohokohta on perinteiset taideteosarpajaiset. Kuluneen vuoden päätteeksi Taideyhdistys arpoo vuoden aikana hankkimansa noin sata taideteosta kaikkien vuoden 2014 jäsenten kesken. Arpajaisvoittajat julkistetaan ohjelmallisessa illanvietossa Helsingin Taidehallissa. Lisäksi illan aikana arvotaan noin 20 teosta paikallaolijoiden kesken. Arpajaisillanvietto on järjestetty Taidehallissa kolmesti aiemmin kysymyksessä olivat vuosien 2005, 2006 ja 2007 teosarpajaiset ennen kuin juhlapai- Det traditionella konstlotteriet är årets höjdpunkt i Finska Konstföreningens verksamhet. Åter en gång sätter Konstföreningen punkt för sitt verksamhetsår genom att bland sina medlemmar lotta ut de cirka hundra konstverk som förvärvats Vinnarna offentliggörs på en lotterifest i Helsingfors Konsthall. Under kvällen utlottas dessutom ett tjugotal verk bland de närvarande. Lotterifesten har tre gånger tidigare ordnats i Konsthallen, åren Därefter har vi varit i Kabelfabriken. I år beslöt föreningen att för första Voitto nro / Vinst nr. 057 ANSSI KASITONNI Meritaistelu / Sjöslag, 2004 valuhartsi, pienoismalli, sudenkorento / gjutharts, modell, trollslända n./c. 46 x 36 x 21 cm 11

14 kaksi vakiintui Kaapelitehdas. Tänä vuonna päätettiin ensimmäistä kertaa esitellä arpajaisvoitoiksi hankitut teokset suurelle yleisölle näyttelyn muodossa, läpileikkauksena vuoden taidetarjonnasta. Näyttely ripustetaan Taidehallin keskisaliin viikonlopuksi, ja se huipentuu maanantai-illan jäsentapahtumaan. Suurarvontaan osallistuminen edellyttää vuoden 2014 jäsenmaksun maksamista viimeistään Arvonta tapahtuu tietokoneen satunnaisgeneraattorilla Taideyhdistyksen toimistolla yhdistyksen puheenjohtajan ja puolueettoman valvojan läsnä ollessa. Vuoden 2014 jäsenkortti on voimassa helmikuun 2015 loppuun asti, ja sitä näyttämällä jäsenellä on vapaa pääsy sekä arpajaisillanviettoon että Suomen Taideyhdistyksen näyttelyyn Helena Hietanen & Jaakko Niemelä: Chaos & Beauty Helsingin Taidehallissa. Arpajaistilaisuus on tarkoitettu ainoastaan Suomen Taideyhdistyksen jäsenille. Koska tilaa on rajoitetusti, tilaisuuteen on välttämätöntä ilmoittautua ennakkoon. Jäsenille postitettavassa kutsukortissa annetaan ohjeet ennakkoilmoittautumista varten. Uudeksi jäseneksi voi liittyä tullessaan katsomaan näyttelyä Suomen Taideyhdistys Teosostot 2014 täyttämällä jäsenhakemuskaavakkeen ja maksamalla vuoden 2015 jäsenmaksun (30 euroa). Samalla voi myös ilmoittautua arpajaistilaisuuteen, mikäli tilaa vielä on. Vuoden 2015 jäsenet osallistuvat vuoden 2015 aikana hankittavien teosten arvontaan tammikuussa Illanviettoon saapuessaan he osallistuvat illan aikana tapahtuvaan paikallisarvontaan. gången presentera de verk som lottas ut för allmänheten i form av en utställning som visar ett tvärsnitt av årets konstutbud. Utställningen hängs upp i Konst hallens mittsal där den visas under ett veckoslut och avslutas med lotterifesten på måndagen. För att delta i konstlotteriet ska du ha betalt årets medlemsavgift senast Lottdragningen sker på Konstföreningens kansli med en slumpgenerator på dator. Vid dragningen närvarar föreningens ordförande och en opartisk övervakare. Medlemskortet 2014 är i kraft till slutet av februari 2015 och berättigar till gratis inträde både till lotterifesten och Konstföreningens utställning Helena Hietanen, Jaakko Niemelä: Chaos & Beauty på Konsthallen. Festen är avsedd endast för Finska Konstföreningens medlemmar. Eftersom platsantalet är begränsat är förhandsanmälan nödvändig. I den inbjudan som postas till medlemmarna finns anvisningar om hur man anmäler sig till festen. Nya medlemmar kan ansluta sig på utställningen Finska Konstföreningen Köpta verk 2014 genom att fylla i blanketten för ansökan om medlemskap och betala medlemsavgiften för 2015 (30 euro). Samtidigt kan man också anmäla sig till lotterifesten om det ännu finns plats. Alla medlemmar 2015 deltar automatiskt i utlottningen av de konstverk som föreningen förvärvar under året. Lotteriet ordnas i januari Deltagarna i lotterifesten deltar i lotteriet bland kvällens gäster. Näyttely Suomen Taideyhdistys Teosostot Aukioloajat: pe 11 18, la su 11 17, ma VAPAA PÄÄSY Teosarpajaiset Sisääntulo klo , ohjelma alkaa klo Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista ennakkoon, sillä paikkoja on rajoitetusti! Ilmoittautumisohjeet kutsukortissa.

15 Voitto nro / Vinst nr TIMO VARTIAINEN Minä, Hän / Jag, Han, 2013 pigmenttivedos paperille, pohjustettu Dibond-levylle / pigmenttryck på papper, grundad på Dibondskiva, 62,5 x 62,5 cm Voitto nro / Vinst nr. 035 JENNI HÄMÄLÄINEN Ärsytetty sielu / Uppretad själ, 2013 akryyli ja öljy / akryl och olja, 49 x 60 cm Voitto nro / Vinst nr. 032 MATTI RANTANEN Nimetön / Utan titel, 2012 akryyli mdf-levylle / akryl på mdf-skiva, 30 x 30 cm Voitto nro / Vinst nr. 013 TUOMAS HALLIVUO Äänet ja kuvat / Ljud och bilder, 2012 etsaus / etsning, 1/4, 46 x 55,5 cm Utställning Finska Konstföreningen Köpta verk Öppettider: fr 11 18, lö sö 11 17, må FRITT INTRÄDE Konstlotteriet Ankomst kl , programmet börjar kl Deltagandet förutsätter förhandsanmälan eftersom platsantalet är begränsat! Anvisningar om anmälan ges i inbjudningskortet. 13

16 TEKSTI/TEXT PESSI RAUTIO Taide-lehti näkötornina kuvataiteeseen Tidningen Taide som ett utsiktstorn över bildkonsten TAIDE pyrkii antamaan maamme taiteesta, sen erilaisista virtauksista ja ilmenemismuodoista mahdollisimman ennakkoluulottoman ja objektiivisen kuvan. Se tulee kiinteästi seuraamaan sekä oman maamme että suurimpien ulkomaisten keskusten taidetapahtumia. Se varaa tilaa myös rakentavalle arvostelulle ja yksityisten mielipiteiden esittämiselle. TAIDE on kaikista suunnista ja ryhmittymistä vapaa lehti. Sen yksinomaisena pyrkimyksenä on kuvataiteemme edistäminen. (Taide-lehden näytenumeron pääkirjoituksesta vuonna 1959) TAIDE vill ge en så fördomsfri och objektiv bild som möjligt av konsten i vårt land och dess olika strömningar och uttrycksformer. Tidningen bevakar systematiskt konstevenemang både i Finland och vid de största internationella konstcentren. Den har också plats för konstruktiv kritik och läsarnas egna synpunkter. TAIDE är oberoende av alla riktningar och grupperingar. Dess enda syfte är att främja bildkonsten i vårt land. (Ur ledaren i tidningen Taide:s provnummer 1959) Suomessa oli ainakin vuodesta 1945 lähtien yritetty julkaista useita kuvataidetta käsitteleviä lehtiä. Nämä jäivät poikkeuksetta kuitenkin väliaikaisiksi, korkeintaan muutaman vuoden ajan ilmestyneiksi, kunnes Suomen Taiteilijaseura sai ensimmäisen näytenumeron Taide- lehdestä aikaiseksi vuoden 1959 lopulla. Taide ilmestyy edelleen, ja on kansainvälisestikin katsottuna eräs pitkäikäisimpiä kuvataiteen lehtiä. Poikkeukselliseen lehteen on liittynyt vuosikymmenten varrella monenlaisia toiveita, mielikuvia ja intohimoja, aivan kuten kuvataiteeseenkin. Åtminstone sedan 1945 hade flera försök gjorts att ge ut bildkonsttidningar i Finland. Nästan undantagslöst handlade det dock om tillfälliga projekt som pågick högst några år, men det första provnumret av Finska Konstföreningens tidning Taide i slutet av 1959 förändrade situationen. Tidningen utkommer fortfarande och hör även internationellt till de äldsta bildkonsttidningarna. Den unika tidningen har under årtiondenas lopp varit föremål för alla upptänkliga förhoppningar, associationer och lidelser på samma sätt som 14

17 Koska Taide-lehti ei ole ollut ainoastaan kuvataiteen seuraaja, vaan oikeastaan myös osa kuvataiteen kenttää, se on hengittänyt kuvataiteen tilannetta, tyyliä ja keskustelunaiheita joka osasellaan. Perimmältään lehden tehtävä on kuitenkin ollut aina sellainen, mitä ensimmäisen lehden pääkirjoituksessa linjailtiin: taiteen virtauksia asiasta kiinnostuneelle laajemmalle yleisölle esittelevä lehti. Myös taiteen historia, jota ilman tuoreintakaan kuvataidetta oli vaikea syvällisesti hahmottaa, oli vahvasti esillä ajalleen varsin elegantissa uudessa lehdessä 60-luvulla. Lehteä lukivat toki myös ammatsjälva bildkonsten är. Eftersom tidningen inte bara har bevakat konsten utan de facto själv utgjort en del av konstfältet har den också med varje bokstav och bild andats med bildkonsten, djupt engagerad i dess tillstånd, stil och samtalsämnen. Innerst inne har tidningens uppgift dock alltid varit den som det första provnumrets ledare formulerade: att presentera strömningar inom konsten för en bredare konstintresserad publik. Utan kunskaper i konsthistoria är det svårt att på ett djupare plan greppa även det färskaste konstverk, och därför fick konsthistoriskt material mycket 15

18 tilaiset itse asiassa joinakin myöhempinä aikoina hetkittäin suuressa määrin vain he. Kun 1969 pääkirjoituksessa puhuttiin jo siitä, kuinka ajatus taiteen ja yhteiskunnan yhteenkuulumisesta on hyväksytty lopullisesti, lehti alkoi laajentaa asiapiiriään maalauksen raamien ulkopuolelle. Monet puhuivat lehden politisoitumisestakin luvun lehdessä olikin jo ajan hengen mukaisesti politiikkaa myös kuvataidejärjestöasiaa ja paljon artikkeleita kaikenlaisesta kuvallisesta viestinnästä, visuaalisesta kulttuurista. Kuvia oli tuolloin todella paljon, ne vain olivat mustavalkoisia ja yleensä varsin pieniä. Samoihin aikoihin ja erityisesti 80-luvulla lehdessä innostuttiin taideteoreettisten artikkelien kääntämisestä ja tarjoilemisesta yleisölle. Tekstien pituus ja mutkikkuus kasvoi, ja moni tunsi ne itselleen etäisiksi. Toisaalta jo tuolloin lehdessä alkoi näkyä vieläkin tunnistettavaa asennetta, jossa taiteen tapahtumia saatettiin kommentoida tiivistetyn älykkäästi jopa hauskasti. Taidemaailma oli vielä varsin tiivis, toimitettiinhan lehteä Suomen Taideyhdistyksellekin tutussa tukikohdassa, Helsingin Taidehallin tiloissa, vuoden 1985 loppuun asti. Yllättävää lienee, että nykyään lehden olemukselle niin tyypilliset näyttelykritiikit ilmestyivät lehden olennaiseksi osaksi vasta vuonna Taiteilijaseuran lehdelle ei kai aiemmin katsottu olevan asiallista kritisoida taiteilijoiden tekemisiä. Nyt, lehden muututtua osakeyhtiömuotoiseksi muutamaa vuotta aikaisemmin, nähtiin taidekritiikin kirjoittamisen olevan yleisöä kiinnostava ja informoiva lajityyppi. Kritiikki näyttää parhaimmillaan sen, että taiteeseen voi suhtautua intohimoisesti, että se ei ole samantekevää. Pikku hiljaa alkoi lehden uusi avautuminen suurelle taidetta harrastavalle yleisölle. Kuvat tulivat teknologian kehittyessä värillisiksi ja lehden graafinen ilme rikastui ajan hengen mukana 90-luvun lopulla. Sittemmin ulkoasua jopa vähän hillittiin, muun muassa kymmenen vuotta kestäneellä lehdille harvinaisella neliön muodolla. Kaksi vuotta sitten jälleen kerran uudistunut lehti on nyt kooltaan ja kuviensa laadulta ehkä näyttävämpi kuin koskaan historiansa aikana ja tarjoaa edelleen lehtenä Suomen syvintä tietoa ja näkemyksiä kuvataiteesta lukijaystävällisillä, toivottavasti toisinaan jopa viihdyttävilläkin artikkeleillaan, kolumneillaan, haastatteluillaan ja kritiikeillään. plats i den påfallande eleganta nya tidningen på sextiotalet. Visst lästes tidningen också av många proffs senare tidvis de facto bara de. Då tidningen i en ledare 1969 skrev att uppfattningen om konsten och samhället som oskiljbara nu har accepterats slutgiltigt innebar det en utvidgning av ämnesområdet utanför måleriets ramar. Många hävdade också att tidningen politiserades. Och visst hade tidningen på 1970-talet enligt tidsandan politiskt innehåll även i frågor som gällde olika bildkonstorganisationer och talrika artiklar om all slags bildkommunikation, visuell kultur. De påfallande många bilderna var svartvita och oftast mycket små. Vid samma tid och särskilt på 1980-talet bjöd tidningen på många översatta konstteoretiska artiklar. Efterhand som texterna blev längre och mer komplicerade upplevde många dem som främmande. Å andra sidan började redan då en trend framträda som fortfarande lever kvar: koncist intelligenta ibland rentav humoristiska kommentarer till olika händelser på konstfältet. Konstvärlden var fortfarande väldigt koncentrerad, och till exempel Taide gjordes ända till slutet av år 1985 i Helsingfors Konsthall, välbekant hemvist även för Finska Konstföreningen. Något överraskande blev det slags kritik av konstutställningar som idag så starkt präglar tidningen en viktig del av innehållet så sent som Förmodligen ansåg man tidigare att det inte anstod Konstföreningens tidning att kritisera konstnärernas göromål. Då tidningsutgivningen några år tidigare hade organiserats i aktiebolagsform sågs konstkritik som en både intressant och informativ typ av material. Kritik i dess bästa form visar att det går att förhålla sig passionerat till konst, att konst inte är likgiltig. Småningom öppnades tidningen för en bredare konstintresserad publik. Med tryckteknikens utveckling fick bilderna färg, och tidningens layout blev enligt tidens krav mångsidigare redan i slutet av nittiotalet. Senare gick man rentav in för att i viss mån strama åt layouten, bland annat genom ett ovanligt, kvadratiskt format under tio år. Efter den senaste förnyelsen för två år sedan är Taide kanske flottare än någonsin tidigare vad gäller format och bildkvalitet. Med sina läsarvänliga och förhoppningsvis rentav underhållande artiklar, kolumner, intervjuer och recensioner erbjuder den fortfarande den mest djuplodande kunskapen och synen på bildkonst i vårt land. 16

19 Hyvät jäsenet, Yhdistyksemme jäsenmaksurutiineissa tapahtuu pieni muutos ensi vuodenvaihteen aikana. Vuoden 2015 jäsenmaksulomake lähetetään poikkeuksellisesti jo vuoden 2014 puolella ja viimeinen maksupäivä on , mikäli jäsen haluaa käyttää hyväkseen alla esitellyn jäsenedun. Tämä muutos johtuu uudesta yhteistyöstä, jonka olemme sopineet Kustannus Oy Taiteen kanssa. Jäsenille on tästä yhteistyöstä kaksi merkittävää etua: Jäsenet voivat halutessaan tilata Taide-lehden Suomen Taideyhdistyksen kautta merkittävällä alennuksella. Lehden normaali tilaushinta on 79 euroa ja alennettu hinta STY:n jäsenille on 56 euroa, eli alennus on 23 euroa (tilaus Suomeen). Lisäksi jäsenemme saavat Kustannus Oy Taiteen kirjoista 10 prosentin alennuksen, mikäli tilaavat kirjat suoraan kustantajalta. Jäsenhintaisen lehden voi tilata ainoastaan maksamalla lehden tilaushinta yhdistyksemme tilille samalla kuin jäsenmaksu. Siksi olemme aikaistaneet ensi vuoden jäsenmaksulomakkeen lähettämistä. Jäsenten on myös hyvä muistaa, että ainoastaan mennessä tulleet lehtitilaukset voidaan saattaa voimaan ensi vuodelle. Toivottavasti mahdollisimman monet jäsenet käyttävät tämän edun hyväkseen. Niiden jäsenten, joilla on vanha kestotilaus voimassa, pitää muistaa perua ensi vuoden jatko, jos he siirtyvät tämän tarjotun edun piiriin. Jäsenterveisin, Lasse Saarinen, Johtokunnan puheenjohtaja Bästa medlemmar, Rutinerna vid betalningen av medlemsavgifterna genomgår en liten förändring vid årsskiftet. Betalningsblanketten för medlemsavgiften 2015 skickas exceptionellt redan på det här årets sida, och sista betalningsdag är om medlemmen vill utnyttja den medlemsförmån som jag beskriver här nedan. Förändringen beror på det nya samarbete vi kommit överens om med Kustannus Oy Taide. För medlemmarna innebär samarbetet två betydande fördelar: De kan via Finska Konstföreningen prenumerera på tidningen Taide till ett kännbart nedsatt pris. Det normala prenumerationspriset är 79 euro och det rabatterade priset för FKF:s medlemmar är 56 euro, dvs.23 euro lägre (prenumeration till Finland). Dessutom får medlemmarna 10 procents rabatt på Kustannus Oy Taides böcker om de beställer dem direkt från förlaget. Tidningen kan prenumereras till medlemspris endast genom att man betalar prenumerationspriset till föreningens konto samtidigt med medlemsavgiften. Därför skickar vi ut nästa års medlemsavgiftsblanketter tidigare. Kom också ihåg att endast prenumerationer som tecknats senast 15.1 gäller för nästa år. Förhoppningsvis ska så många medlemmar som möjligt utnyttja denna förmån. De medlemmar som har en gammal stående prenumeration i kraft bör komma ihåg att annullera den för nästa år om de i stället vill utnyttja den nya förmånen. Med vänlig hälsning, Lasse Saarinen, styrelseordförande 17

20 Suomen Taideyhdistyksen palkinnot ja apurahat vuonna 2014 Finska Konstföreningens pris och stipendier 2014 Tänä vuonna Suomen Taideyhdistys jakaa kolmetoista taidepalkintoa, apurahat kolmellekymmenelle nuorelle taiteilijalle sekä Edvard Richterin nimeä kantavat apurahat kuvataidekriitikoille kaikki yhdellä kertaa joulukuussa. Finska Konstföreningen har beslutat att i år dela ut alla pris och stipendier samtidigt i december: tretton konstpris, trettio stipendier till unga konstnärer samt Edvard Richterstipendierna till bildkonstkritiker. Aikaisemmin nuorten taiteilijoiden apurahat on jaettu kesäkuussa, kriitikkoapurahat loka marraskuussa ja palkinnot joulukuussa. Suomen Taideyhdistyksen vuosittain jakamat palkinnot ovat Dukaattipalkinto ( ) nuorelle taiteilijalle, tunnustuspalkinto ( ) varttuneelle taiteilijalle huomionosoituksena merkittävästä elämäntyöstä, William Thuring -pääpalkinto ( ) ja yhdeksän William Thuring -nimikkopalkintoa (6 500 ) vuotiaille kuvataiteilijoille sekä kirjallisuuspalkinto ( ) suomalaisen taidekirjallisuuden ja taiteen tuntemuksen edistämisestä. Palkintoja ei voi anoa. Kirjallisuuspalkintoon liittyy kilpailu, johon pyydämme taidekirjojen kustantajia osallistumaan. Nuorten taiteilijoiden apurahan seuraava hakuaika on Apurahaa voivat hakea enintään 35-vuotiaat, ammattiin valmistuneet kuvataiteilijat. Edvard Richter -apuraha on haettavissa seuraavan kerran Tidigare har stipendierna till unga konstnärer delats ut i juni, kritikerstipendierna i oktober- november och prisen i december. De årliga prisen är följande: Dukatpriset ( ) till en ung konstnär, hederspriset ( ) till en längre hunnen konstnär som en erkänsla för ett betydande livsverk, William Thuring-huvudpriset ( ) och nio William Thuring-pris (6 500 ) till bildkonstnärer i åldern år samt litteratur priset ( ) för främjande av finländsk konstlitteratur och konstkännedom. Prisen kan inte sökas. Till litteraturpriset hör en tävling som vi bjuder in förläggarna att delta i. Stipendiet till unga konstnärer kan sökas nästa gång Stipendierna kan sökas av utbildade, högst 35 år gamla bildkonstnärer. Edvard Richterstipendiet kan sökas nästa gång

21 Jäsenmatka Pirkanmaalle sai kiitosta Medlemsresa till Birkaland fick beröm Kaikkiaan kolmekymmentäneljä Suomen Taideyhdistyksen jäsentä osallistui Taideyhdistyksen järjestämälle päiväretkelle ke sä kuussa Tiiviin taidepäivän aikana vierailtiin Serlachiuksen taidemuseossa, Mäntän kuvataideviikoilla ja Purnun kesätaidenäyttelyssä. Jäsenet kiittelivät matkaa varsin antoisaksi, joskin aikataulu todettiin haasteelliseksi, kun paljon nähtävää ja pitkä bussimatka piti mahduttaa yhden päivän puitteisiin. Taidematkoja toivottiin järjestettävän vastaisuudessakin, ja jäseniltä tuli myös ehdotuksia mahdollisiksi uusiksi kohteiksi. Trettiofyra medlemmar i Finska Konstföreningen deltog i föreningens dagsutflykt i juni Under den fullspikade dagen besökte vi Serlachius konstmuseum, bildkonstveckorna i Mänttä och Purnus sommarutställning. Del tagarna ansåg att resan var mycket givande, låt vara att tidtabellen var stram då det fann så mycket sevärt och den långa bussfärden skulle rymmas inom en dag. Liknande resor önskades välkomna även i framtiden och medlemmarna föreslog också nya tänkbara resmål. Suomen Taideyhdistyksen syyskokous pidetään keskiviikkona klo Helsingin Taidehallissa. Sisäänkäynti toimiston ovesta: Ainonkatu 3 (sisäpihan perällä), Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 15 :ssä määritellyt asiat. Tervetuloa kaikki jäsenet! Finska Konstföreningens höstmöte hålls i Helsingfors Konsthall onsdagen kl Ingång via kontoret: Ainogatan 3 (längst bak på innergården), Helsingfors. På mötet behandlas de ärenden som nämns i 15 i föreningens stadgar. Alla medlemmar är välkomna! 19

22 KOONNUT/SAMMANSTÄLLD AV ANNA KINNUNEN Arpajaisvoittojen takana Bakom lotterivinsterna Juttusarjassa esitellään arpajaisvoitoiksi hankittujen taideteosten tekijöitä. Artikelserien representerar konstnärerna bakom de konstverk som föreningen köpt för att lottas ut som lotterivinster. KALLE MUSTONEN (s Lahdessa) on teollisuusromantikoksi tunnustautuva kuvanveistäjä, installaatiotaiteilija ja ympäristötaiteilija. Hän valmistui Lahden Taideinstituutista vuonna 2004 lopputyönään pneumaattisesti ohjailtavia terästoukkia. Mustosen tuotannossa keskeistä ovat suuritöiset veistosinstallaatiot. Pop-kulttuurista ja kuolemasta aiheensa löytäneet teokset timantit, pääkallot, legot ja puutarhatontut vaihtelevat sekä mittakaavaltaan että materiaaleiltaan; teoksia yhdistävät melankolinen tunnelma ja yhteiskunnallinen kantaaottavuus. Tänä vuonna Mustonen on osallistunut Supermarket Art Fair -messuille Tukholmassa, Lahden Taiteilijaseuran 60-vuotisjuhlanäyttelyyn Galleria Uudessa Kipinässä, Art Goes Kapakka -tapahtumaan Oluthuone Kaislassa Helsingissä sekä Reikäreuna-elokuvafestivaaliin Orivedellä. Kesällä Studio Mustanavassa Rovaniemellä nähty Gnomestudies Little Dervish oli Mustosen 16. yksityisnäyttely ja ensimmäinen osa Gnomestudies-sarjaa. Seuraavassa yksityisnäyttelyssä Galleria Sculptorissa toukokuussa 2015 nähtäneen mm. 8-metrinen puinen puutarhatonttu. Mustonen on myös taitava piirtäjä. Täytettävien akryylitussien löytäminen on innoittanut häntä kaksiulotteiseen ilmaisuun, jossa häntä kiinnostaa maalauksen ja piirustuksen rajapinta. Mustosen teoksia on mm. Analyste Oyj:n nuoren taiteen kokoelmassa ja Vilniemen veistospuistossa Karjalohjalla. Julkinen teos Sekunnit on kaiverrettu katukiviin Lahdessa ja Turussa. Kalle Mustonen on Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen. Hän on toiminut Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton puheenjohtajana ja Suomen Taiteilijaseuran hallituksen jäsenenä vuodesta 2010 alkaen. Hän KALLE MUSTONEN (f i Lahtis) är en skulptör, installationskonstnär och miljökonstnär som bekänner sig som industriromantiker. Han utexaminerades från Lahtis konstinstitut 2004 med ett examensarbete med pneumatiskt styrda larvar av stål. Skulpturinstallationer som kräver mycket arbete är centrala i Mustonens produktion. Verken som hämtar sina motiv från popkulturen och döden diamanter, dödsskallar, legoklossar och trädgårdstomtar varierar vad gäller både skala och material men förenas av den melankoliska stämningen och det ställningstagande samhällsengagemanget. I år har Mustonen deltagit i mässan Supermarket Art Fair i Stockholm, Lahtis konstnärsgilles 60-årsutställning på Galleria Uusi Kipinä, Art Goes Kapakka i ölkrogen Kaisla i Helsingfors samt i filmfestivalen Reikäreuna i Orivesi. Utställningen Gnomestudies Little Dervish som visades i somras på Studio Mustanapa i Rovaniemi var Mustonens 16:e separatutställning och den första delen i serien Gnomestudies. På den följande separatutställningen på Galleria Sculptor i maj 2015 får vi sannolikt se bl.a. en åtta meter hög trädgårdstomte i trä. Mustonen är också en skicklig tecknare. Efter att ha hittat påfyllningsbara akryltuschpennor inspirerades han att syssla med tvådimensionellt uttryck, där han fascineras av skärningspunkten mellan måleri och teckning. Mustonens verk ingår bl.a. i Analyste Oyj:s samling ung konst och i Vilniemis skulpturpark i Karislojo. Det offentliga verket Sekunder är inristat i gatstenar i Lahtis och Åbo. Kalle Mustonen är medlem i Finska Skulptörförbundet. Han har varit ordförande för Finlands Bild- 20

23 Voitto nro / Vinst nr. 028 KALLE MUSTONEN AN SHE SAID YEA, 2013 puu, ledvalosarja / trä, ledljusserie, 30 x 30 x 4 cm on ollut myös Lahden Taiteilijaseuran ja Kauno ry:n puheenjohtaja. Kalle Mustonen asuu Helsingissä ja työskentelee Lahdessa. Hän sai Suomen Taideyhdistyksen nuorten taiteilijoiden apurahan vuonna 2013 ja oli mukana Suomen Taiteilijaseuran Nuoret näyttelyssä Helsingin Taidehallissa yli neljä metriä korkealla legoukkoveistoksellaan Trojan (2011). konstorganisationers Förbund och är sedan 2010 medlem i styrelsen för Konstnärsgillet i Finland. Han har också varit ordförande för Lahtis konstnärsgille och för Kauno rf. Kalle Mustonen bor i Helsingfors och arbetar i Lahtis. Han fick Finska Konstföreningens stipendium till unga konstnärer 2013 och deltog med sin över fyra meter höga Legoskulptur Trojan (2011) i Konstnärsgillet i Finlands utställning De unga 2011 i Helsingfors Konsthall

24 Voitto nro / Vinst nr. 053 KAROLIINA HELLBERG Syreenit ja talo / Syrener och hus, 2014 öljy ja akryyli kankaalle / olja och akryl på duk, 50 x 50 cm KUVA / FOTO Sofia Okkonen KAROLIINA HELLBERG (s Porvoo) on kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta keväällä 2015 valmistuva taiteilija, jonka värikylläiset maalaukset ja elävä piirrosjälki kertovat tarinoita ja saavat mielikuvituksen liikkeelle. Näennäisen kepeät kuvat muuttuvat osaksi kertomusta, henkilöhistoriaa tai kuvitteellista sukupuuta; kuvat ovat sukua toisilleen kuin saman tarinan eri kappaleet, mutta tarinan loppu jää avoimeksi. Aihepiiriin kuuluu matkoja, maisemia, ihmisiä, interiöörejä, iloista tunnelmaa mutta kokonaisuus pitää sisällään myös tummem- KAROLIINA HELLBERG (f i Borgå) är en konstnär som slutför sina studier vid Bildkonstakademin på våren Hennes färgmättade målningar och levande teckningar berättar historier och ger fantasin vingar. De skenbart lättsamma bilderna förvandlas till delar av en berättelse, en personhistoria eller ett fiktivt släktträd: bilderna är släkt med vandra på samma sätt som kapitlen i en berättelse, men berättelsens slut förblir öppet. Bland motiven finns resor, landskap, människor, interiörer, glad stämning men helheten bär också på en mörkare sida, en 22

25 man puolen, kätketyn uhan ja vaaran mahdollisuuden. Lähtökohdat ovat monenlaisia, ja usein omaelämäkerralliset elementit kietoutuvat luettuun ja kuultuun. Viime aikoina Hellberg kertoo tutkineensa esimerkiksi Yves Saint Laurentiin, yöllisiin puutarhoihin sekä Marguerite Durasiin liittyviä materiaaleja. Vuonna 2014 Karoliina Hellberg osallistui Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyyn Kuvan Kevät sekä ryhmänäyttelyyn Tänään kotona / Hemma hos, joka oli Juha-Heikki Tihisen ja Magnus Strandbergin kotinäyttely. Heinäkuussa Hellberg oli yksi Guggenheim-klubin kutsutuista taiteilijoista. Tätä nuorten ja nousevien kuvataiteilijoiden töitä esittelevää klubia järjestää taideopiskelijoiden ja taiteen ammattilaisten muodostama kollektiivi KAIKU-klubilla Helsingissä joka torstai. Tässä yhteydessä Hellberg työskenteli yhdistäen kaksiulotteista kuvaa installaatioon ja tuoksuihin. Keväällä 2013 Hellberg oli Erasmus-vaihdossa Lontoossa, jossa opiskeli Slade School of Art -oppilaitoksessa. Loppuvuoden hän oli työharjoittelussa David Zwirner Galleryssä. Hellberg on kirjoittanut blogia Kuvataideakatemian nettisivuille vuoden 2012 alusta syksyyn 2013 asti. Karoliina Hellberg on pitänyt yksityisnäyttelyt Fight! Napa Galleriassa Helsingissä vuonna 2012 ja Tunafish Gallery Kapinassa Helsingissä vuonna Hellberg on toiminut myös kuraattorina: hän oli mukana sekä perustamassa että järjestämässä nuoria taiteilijoita esitellyttä pop up -galleriaa Galleria Kymmenen syksyllä Hellbergin teoksia on hankittu mm. Päivi ja Paavo Lipposen rahaston taidekokoelmaan, joka on sittemmin kokonaisuudessaan talletettu Nykytaiteen museo Kiasmaan. Karoliina Hellberg asuu ja työskentelee Helsingissä. Syys-marraskuun ajan vuonna 2014 hän on työskennellyt Pariisissa La Cité Internationale des Arts -residenssissä. Kuvan Kevät -stipendiaattina hän työskentelee joulukuussa kaksi viikkoa litografiaresidenssissä Helsingin Kivipainossa. latent möjlighet till hot och våld. Utgångspunkterna varierar och ofta varvas självbiografiska element med sådant Hellberg läst och hört. Hon berättar att hon på senaste tid studerat material med kopplingar till exempelvis Yves Saint Laurent, nattliga trädgårdar och Marguerite Duras. I våras deltog Karoliina Hellberg i Bildkonstakademins utställning av examensarbeten, Kuvan Kevät, samt i grupputställningen Tänään kotona / Hemma hos, som var Juha-Heikki Tihinens och Magnus Strandbergs hemutställning. I juli var Hellberg också en av de inbjudna konstnärerna i Guggenheimklubben som i klubb KAIKU i Helsingfors varje torsdag presenterar verk av unga och lovande konstnärer. Guggenheimklubben drivs av ett kollektiv bestående av konststuderande och konstproffs. I sitt verk i Guggenheimklubben kombinerade Hellberg tvådimensionell bild med installation och dofter. Våren 2013 var Hellberg Erasmus-utbytesstudent i London där hon studerade vid Slade School of Art. Resten av året var hon praktikant på David Zwirner Gallery. Hellberg skrev också en blogg på Bildkonstakademins webbsidor från början av 2012 till hösten Karoliina Hellberg har haft två separatutställningar: Fight! på Napa Galleria i Helsingfors 2012 och Tunafish på Gallery Kapina i Helsingfors Hon har också varit kurator och är en av grundarna till och organisatörerna bakom pop up-galleriet Galleria Kymmenen som på hösten 2011 presenterade unga konstnärer. Verk av Hellberg ingår bl.a. i Päivi och Paavo Lipponens fonds samling som senare i sin helhet har deponerats i Museet för nutidskonst Kiasma. Karoliina Hellberg bor och är verksam i Helsingfors. Under september-november i år har hon arbetat på residenset La Cité Internationale des Arts i Paris. Som Kuvan Kevät-stipendiat arbetar hon i december två veckor på Helsingin Kivipainos litografiresidens. 23