Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslehti Nro 4 2005 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS"

Transkriptio

1 Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

2 OSAKSI KAUPPAKORKEA- KOULUA 15 vuoden ikään ehtinyt Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus liittyy osaksi Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulua. Tässä yhteydessä nimi täsmentyy Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergokseksi. Synergos tulee kreikan kielestä ja se tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhteisvaikutusta ja synergiaa. Mielestämme nimi sopii yksiköllemme mitä parhaiten, sillä se ilmentää toimintatapaamme ja toimintamme vaikuttavuutta. Lisäksi nimi on ollut asiakaslehtemme nimenä jo usean vuoden ajan. Tampereen yliopisto perusti kauppakorkeakoulun vuonna 2004 vahvistamaan kauppatieteiden opetusta ja tutkimusta. Perinteisen yksikkömme liittyminen kauppakorkeakouluun on luonteva kehittämistoimenpide, jossa monipuolista liiketoimintaosaamista yhdistetään yhteisiin rakenteisiin ja kansainvälisesti kehittyviin verkostoihin. Kauppakorkeakoulu kuuluu arvostettuun kauppa- ja hallintotieteiden tiedekuntaan, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin vahva osaamiskeskittymä. Tämä laaja kaupan ja hallinnon osaamispohja tarjoaa merkittävää lisäarvoa esimerkiksi Public Private yhteistyön kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Liiketaloudellisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tarkoituksena on ollut edistää laadukasta ja asiakaslähtöistä liiketoimintaosaamista yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä niiden yhteistoiminnassa. Tämä työ jatkuu, nyt laajemmissa rakenteissa ja viitekehyksissä. Harri Talonen johtaja Suosittu, laadukas ja vaikutuksiltaan erinomainen Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Mikko Ruohonen professori, kauppakorkeakoulun johtaja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, tuttavallisesti KKK, nojaa 40 vuoden ajan yliopistossa sekä kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa luotuihin kauppatieteellisiin kompetensseihin. Toiminnan perusrakenteita on uudistettu ja kauppakorkeakoulu perustettiin viime vuonna vahvistamaan ja koordinoimaan alan tutkimusta ja koulutusta. Tällä hetkellä keski-ikäiseksi ehtineen tiedekunnan kauppatieteellinen koulutus onkin yksi maamme halutuimmista opiskeluvaihtoehdoista.tampereelle kauppatieteelliseen koulutukseen hakeneista pääsee opiskelemaan vain 7-15 % oppiaineesta riippuen. Koulutus on laadukasta ja valmistuneiden työllistymisnäkymät ovat erittäin hyvät. Toimintamme on erittäin tehokasta, sillä tieteellisten suoritteiden määrä on hyvä henkilöstön määrään suhteutettuna. Tällä hetkellä kauppatieteiden opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon piirissä työskentelee noin 100 henkilöä ja opiskelijoita yksikössämme on noin Kauppakorkeakoulu on myös aktiivisesti mukana yliopiston ns. kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen palvelutoiminnan toteuttamisessa. Tähän tehtävään liittyen Kauppakorkeakoulun yhteisöllisiä haasteita ovat mm. kansainvälistymisen ja globalisaation mukanaan tuomat opetus- ja tutkimushaasteet, laaja-alaisen liiketoimintaosaamisen koulutuksen tarjonta sekä myös yliopistollemme ominainen yksityisen ja julkisen sektorin yhdentymisvaikutusten tutkimus. Vahvan lisäarvon asiakaslähtöiseen koulutus- ja tutkimustoimintaan on tuonut kesällä 2005 kauppakorkeakouluun tiiviimmin integroitunut Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus, nyt uudella Synergos-nimellä. Kauppakorkeakoulu vahvistuu näin koulutuksen tuotteistamisen, räätälöidyn tutkimustoiminnan ja yhteisömme strategisten painopisteiden tukemisen kautta. Nykyinen Synergos edustaa mittakaavaltaan ja laajalla toiminnallaan aidosti kauppakorkeakoulun palveluyksikköä, johon voidaan ottaa yhteyttä erilaisissa kehittämistarpeissa ja -tilanteissa. Tervetuloa kauppakorkeakouluun! Mikko Ruohonen Asia Business Academy Asia Business Academy (ABA) on keväällä 2005 toimintansa aloittanut Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun yksikkö, joka keskittyy Aasian kaupan ja hallinnon tutkimus-, opetus- ja kehityshankekysymyksiin. ABA koordinoi ja kokoaa yhteen Tampereen yliopistossa, ja myös laajemmin Pirkanmaan alueella ja Suomessa, tehtävää Aasian kaupan ja hallinnon opetuksen, johtamiskoulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön hankkeita. ABA järjestää Doing Business with ASEM -opintokokonaisuuden aihealueesta kiinnostuneille yrityksille sekä opiskelijoille ennen ASEM 2006 kokousta. Yhteystiedot Julkaisija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu,tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Milla Anttila/Elettaria Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 2 A, Tampereen yliopisto, puh , fax , Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy /

3 VVO tutki vuokralaisten asukastyytyväisyyttä on maanlaajuinen VVOvuokra-asumisen asiantuntija, jonka ydinliiketoimintaa on kiinteistöjen omistaminen ja asumispalvelut.vuokralaisten keskuudessa tehty asukastyytyväisyystutkimus on tärkeä työkalu, jonka avulla yhtiö kehittää asukaspalvelujaan vastaamaan yhä paremmin asukkaiden tarpeita. Kun ennen vuokranantajilla oli kasvukeskuksissa asunnon tarvitsijoita jonoksi asti ja vuokra-asunnon saanti todella vaikeaa, on tilanne nyt muuttunut vuokralaisen kannalta valoisammaksi.vaihtoehtoja asumiselle on tarjolla ja vuokranantajat joutuvat markkinoimaan asuntojaan löytääkseen niihin vuokralaiset. VVO:lla on yli vuokraasuntoa eri puolilla Suomea. Vuokra-asuntokanta käsittää suurimmaksi osaksi perinteisiä kerrostaloasuntoja mutta myös rivija pientaloja 70 eri paikkakunnalla.asukkaiden vaihtuvuus on kasvanut viime vuosina koko alalla ja vaikka VVO:lla vaihtuvuusluvut ovat alan parhaimmistoa, silti noin joka neljäs vuokralainen muuttaa vuoden mittaan. VVO:n tavoitteena on saada asukkaansa viihtymään mahdollisimman hyvin ja pitkään tarjoamalla heille entistä parempaa palvelua ja edistämällä asukkaiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa omaan asumiseensa. Yhteyttä vuokranantajaansa asukkaat pitävät eri puolilla Suomea sijaitsevien kolmentoista VVO-kotikeskuksen kautta. Pidämme asukasyhteistyötä tärkeänä ja olemme kiinnostuneita asiakkaidemme mielipiteistä. Tampereen yliopiston Tutkimusja koulutuskeskus Synergoksella teettämämme tutkimuksen avulla saamme tietoa siitä,millaisia tarpeita erilaisilla asukasryhmillä on ja miten kehittää palvelujamme ja varmistaa asiakastyytyväisyys,sanoo VVO:n viestintäjohtaja Marketta Vehkametsä. Olemme kolmen vuoden ajan tehneet asiakkuuksien kehittämistyötä ja olemme pystyneet siirtämään huomiota kiinteistön hoidosta enemmän myös ihmisten huomioimiseen.tässä paikallisten VVO-kotikeskusten henkilöstö on keskeisessä asemassa. VVO on aikaisemminkin tutkinut asukastyytyväisyyttä, mutta nyt tehty tutkimus Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen kanssa on aikaisempia tutkimuksia syvempi ja laajempi. Tutkimukseen osallistuneista asukkaasta palautti tutkimuslomakkeen, mikä osoittaa, että asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa asumiseensa liittyviin asioihin olemalla aktiivisia ja antamalla palautetta. On ollut mukavaa tehdä töitä joustavan, työteliään ja meidän tarpeemme ymmärtävän tutkijatiimin kanssa. Saimme olla mukana miettimässä tutkimuksen perusrakennetta ja muotoilemassa kysymyksiä siten, että ne varmasti avautuvat haluamallamme tavalla asiakkaillemme. Tutkimus antaa meille juuri sen tiedon, jota tarvitsemmekin eli hyvän yleiskuvan asiakkaidemme mielipiteistä ja toimintamme kehittämiskohteista. Se, että voimme tarkastella tutkimustuloksia myös alueellisesti, on toimintamme kannalta keskeistä, Vehkametsä sanoo. On ollut mukavaa tehdä töitä joustavan, innostuneen ja meidän tarpeemme ymmärtävän tutkijatiimin kanssa, sanoo VVO:n viestintäjohtaja Marketta Vehkametsä. Asukkaat muuttavat aikaisempaa herkemmin Nyt tehdyn asiakastutkimuksen mukaan VVO on iso ja luotettava toimija, jolle asiakkaat antavat hyvän kokonaisarvosanan. Tarvetta kehittämiseen on lähinnä yksilöllisissä palveluprosesseissa. Yllätyksenä VVO:lle ei tullut, että asukkaiden mielestä heikoin lenkki palveluketjussa on kiinteistönhuolto. VVO rakennuttaa, markkinoi ja isännöi omia asuntojaan, mutta kiinteistöjen huoltotoiminta on ulkoistettu koko maassa. Tiedämme, että monilla huoltoyrityksillä on vaikeuksia pitää ihmisiä pitkäaikaisissa työsuhteissa. Usein vaihtuvat huoltomiehet eivät asiakkaiden mielestä aina palvele talon asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla, Vehkametsä toteaa. Asukastyytyväisyystutkimus vahvisti VVO:n käsitystä nykyisestä markkinatilanteesta. Asiakkailla on nykyään hyvät mahdollisuudet valita asumismuoto ja asuinpaikka ja tästä syystä he myös muuttavat aikaisempaa herkemmin. Kaikkiin muuton syihin emme voi vaikuttaa, mutta monia syitä voimme poistaa paremmalla palvelulla ja herkemmällä reagoinnilla. Muuton syynä voi olla esimerkiksi omistusasunnon osto, mutta monet VVO:n vuokralaiset muuttavat vuokra-asunnosta toiseen perheen elämäntilanteen muuttuessa. Meillä on aika paljon sisäisiä muuttoja, mikä osaltaan kertoo, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä asuntojemme tasoon ja tarjoamiimme asukaspalveluihin ja arvostavat mahdollisuutta vaihtaa asuntoa VVO:n sisällä, Vehkametsä toteaa. Vuokraasuntomarkkinat Internetissä Vuokra-asuntojen markkinat ovat siirtyneet viime vuosina verkkoon. Erityisesti nuoret asunnonhakijat osaavat hyödyntää verkkopalveluja. Tutkimus vahvistaa käsitystämme, että Internet on kanava, johon meidän tulee jatkossa panostaa vielä nykyistäkin enemmän. Meillä onkin parhaillaan käynnissä www-sivujen uusiminen. Tavoitteenamme on tehostaa verkossa olevaa vuokraasuntojen hakuprosessia ja kehittää internetiä palaute- ja asiointikanavana nykyisille asiakkaillemme. Siinä missä VVO tarjoaa palvelujaan Internetin välityksellä, se myös tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden hankkia asuntoon kiinteähintainen Internet-yhteys. Verkkoyhteys, omatoimiremontti ja edulliseksi neuvoteltu sähkösopimus ovat asukasyhteistyön ohella niitä asumispalveluja, joita asunnon vuokraajat nykyään näyttävät arvostavan. Teemme varmasti parin vuoden kuluttua seurantatutkimuksen, jotta voimme seurata miten tämän tutkimuksen pohjalta käynnistyt palvelujen parannustoimet ovat asukkaidemme mielestä onnistuneet,vehkametsä sanoo. Lisätiedot: tutkija Hanna Willner puh. (03) tai

4 KTM tutki matkailuhankkeiden julkisen tuen vaikuttavuutta Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos tutki Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman ohjausryhmän toimeksiannosta matkailuhankkeiden julkisen tuen määrää ja vaikuttavuutta maassamme vuosina Tutkimuksen ohjausryhmässä oli kuuden ministeriön, maakunnan liiton, TE-keskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi KTM:n markkinaosaston matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tutkijatiimin muodostivat johtaja Harri Talonen, tutkimuspäällikkö Marko Laiho ja tutkija Hanna Willner. KTM on matkailun kansallinen vastuuviranomainen, joka vastaa matkailupolitiikan painotuksista, matkailun yleisestä kehittämisestä ja tukitoimien koordinoinnista, matkailua koskevan lainsäädännön valmistelusta ja koordinoinnista, valtioiden välisistä matkailusuhteista ja osallistumisesta matkailuasioiden käsittelyyn kansainvälisissä järjestöissä. Näitä tehtäviä Nina Vesterinen hoitaa päätyönään KTM:ssä. Matkailun julkinen tuki, EUrahoitus, kansallinen rahoitus ja kuntakohtainen rahoitus ovat pirstaloituneet eri ministeriöille ja toimijoille. Olemassa ei ole yhtä rekisteriä, johon olisi koottu tieto siitä, miten paljon kaikkiaan on rahoitettu ja miten julkista rahoitusta on kohdennettu.tämän tiedon selvittämiseen tarvittiin nyt tehty tutkimus, jonka tuloksia voidaan peilata vuonna 2000 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen, Vesterinen sanoo. Tutkimuksella haluttiin selvittää muun muassa mitkä tahot ovat tutkimusajankohtana myöntäneet tukea, kenelle ja KTM:n markkinaosaston matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen toimi tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana. millaisiin hankkeisiin tukea on myönnetty ja miten tuen on arveltu vaikuttaneen alueellisesti. Laaja tutkimuskokonaisuus toteutettiin nelivaiheisesti useampia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin ja käsiteltiin taustatiedot hankerekisteriä varten. Toisessa vaiheessa yli tuhannelle matkailualan kasvuyritykselle lähetettiin kysely, jolla selvitettiin yritysten matkailuun liittyvää toimintaa ja käsityksiä eri tyyppisistä hankkeista sekä matkailuun liittyvistä kehittämistarpeista ja hankkeiden vaikuttavuudesta.tutkimuksen kolmannessa vaiheessa haastateltiin yhdeksän maakunnan rahoittajatahoja ja markkinointiorganisaatioiden edustajia. Lopuksi tehtiin kuntakierros, jonka aikana haastateltiin kahdenkymmenen matkailuhankkeita toteuttaneen kunnan avainhenkilöitä, yrittäjiä ja hankevetäjiä hankkeiden vaikuttavuudesta. Tutkimus käynnistettiin viime marraskuussa. Aikaa tutkimuksen toteuttamiseen tarvittiin, sillä henkilökohtaiset haastattelut ovat aikaavieviä. Tutkimustiimi toimi aktiivisesti ja ohjausryhmän kokousten lisäksi yhteyttä pidettiin myös kahdenkeskisin palaverein Vesterinen kiittää. Tutkimus osoitti, että rahaa on käytetty aikaisempaa tutkimuskautta tehokkaammin. Tutkimustulosten pohjalta ohjausryhmä tekee toimenpidesuositukset siitä, millä tavalla julkisen rahoituksen kohdentamista tulisi jatkossa edelleen tehostaa, miten hankkeiden koordinointia voitaisiin parantaa ja millaisia hyviä käytännön esimerkkejä tutkimus toi esille, Vesterinen kertoo. EU:lta Suomeen kohdentuva matkailuhankkeisiin suunnattu tuki tulee vuonna 2007 alkavalla toimintakaudella mitä todennäköisimmin pienentymään. Olemme aloittamassa valtakunnallisen matkailustrategian laadintaa ja hyödynnämme sen tekemisessä tutkimustuloksia. Tutkimustulokset kiinnostavat luonnollisesti myös eri viranomaisia ja rahoituksen myöntäjiä. Tutkimustulokset julkisesta tuesta matkailuhankkeisiin Suomessa vuonna julkistettiin KTM:n matkailun ajankohtaisseminaarissa, minkä jälkeen tutkimus julkaistaan myös Internetissä. Lisätiedot: tutkija Hanna Willner puh. (03) tai

5 Vahva elinkeinoelämä paras tae matkailun kehitykselle Tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointi on ollut melko vähäistä matkailusektorilla,mutta markkinoiden muutokset ovat tehneet ennakoinnin yhä tärkeämmäksi.tutkimus- ja koukutuskeskus Synergos tarttui haasteeseen ja laati Pirkanmaan eri matkailusektorin toimijoiden hyödynnettäväksi ennakoivan analyysin matkailun toimintaympäristöön maakunnassa vaikuttavien tekijöiden kehityksestä. Työhön tarttumisen kynnystä madalsi se, että keskuksella on pitkät perinteet ja vahva kokemus sekä matkailututkimuksesta että strategisesta suunnittelusta matkailusektorilla, kertoo tutkimuspäällikkö Marko Laiho. Tutkimuksessa Pirkanmaan matkailuun vaikuttaviksi ns. megatrendeiksi määriteltiin kansainvälistyminen, kulutuskäyttäytymisen sirpaloituminen ja elämyshakuisuus, verkostoituminen sekä hyvinvointiklusterin vahvistaminen. Muiksi keskeisiksi muutostredeiksi nostettiin turvallisuushakuisuuden lisääntyminen sekä teknisen kehityksen nopeus ja laaja-alaisuus. Tutkimuksen yhdessä johtaja Harri Talosen kanssa tehnyt Laiho arvioi, että Pietarin ja Baltian alueen taloudellinen kehitys sekä halpalentoyhtiö Ryanairin avaamat uudet kansainväliset lentoyhteydet Tampere-Pirkkalan lentokentältä tarjoavat pirkanmaalaiselle matkailuelinkeinolle kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia. Kulutuskäyttäytymisessä tapahtuviin muutoksiin vastataan parhaiten monipuolisilla ja laadukkailla matkailupalveluilla. Matkailukohteiden uusiutuminen onkin siten erityisen tärkeää, Laiho huomauttaa. Vireä elinkeinoelämä on matkailun suotuisan kehittymisen Hyvinvointipalvelut Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksessa valmistui viime marraskuussa tutkimus hyvinvointipalveluiden tulevaisuudennäkymistä Pirkanmaalla. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää muun muassa alan liiketoimintapotentiaalin, koulutuksen ja työvoiman tarpeen ennakoinnissa seuraavien 5 10 vuoden aikana, sanoo tutkija Riitta- Liisa Larjovuori. Tutkimus antaa viitteitä siitä, mitkä uudet hyvinvointipalvelujen osa-alueet tulevaisuudessa korostuvat.tutkimus peilaa myös julkisen ja yksityisen sektorin suhdetta tulevaisuudessa. Tutkimuksessa hyvinvointipalveluihin liittyvinä trendeinä nähdään kansalaisten ikääntyminen, kansainvälistyminen ja teknologian kehitys sekä julkisen sektorin toimintamallien muuttuminen yhä enemmän palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjiksi. Tutkimusta var- ovat tulevaisuuden kasvuala ten haastateltiin laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita, toimijoita ja viranomaisia. Larjovuoren mukaan alan toimijoiden yhteinen näkemys on, että hyvinvointipalvelut tulee jatkossakin säilyttää julkisen sektorin vastuulla, mutta yhä suurenpi osa palveluista Ennakoiva analyysi Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden klusterista -tutkimuksen tekijä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori näkee sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvavaa liiketoimintapotentiaalia. peruspilari. Menestys tällä sektorilla merkitsee automaattisesti vilkasta työajanmatkailua. Myös Pirkanmaan ns. megakohteet kuten Särkänniemi, Ikaalisten kylpylä, Tampere-talo ja Nokian Rantasipi Eden sekä laaja tapahtumatarjonta ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä matkailussa unohtamatta pienempien kohteiden ja palveluntuottajien roolia matkailutarjonnan täydentäjinä. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan matkailuklusterin arvioidaan työllistävän nykyisellään noin henkilöä. Maakunnan saaman välittömän matkailutulon määräksi on haarukoitu noin 550 miljoonaa euroa vuonna Pirkanmaalle tehdään vuositasolla yhteensä noin 2,4 miljoonaa kotimaista vapaaajan matkaa, mikä on noin 10 % kaikista Suomessa tehdyistä vapaa-ajan matkoista. Majoitusliikkeissä kirjattiin vuonna 2004 noin 1,3 miljoonaa yöpymistä kasvun ollessa edellisestä vuodesta lähes 6 %. Pirkanmaan matkailuelinkeinolla meneekin nykyisin varsin hyvin, mutta positiivisen kehityksen turvaaminen edellyttää jatkossa aktiivista uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja määrätietoista kehittämistyötä, tiivistää tutkimuspäällikkö Laiho. Ennakoiva analyysi Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden klusterista, TE-keskuksen julkaisu 8 ja Pirkanmaan matkailun ennakoiva kilpailukykyanalyysi,te-keskuksen julkaisu 12, ovat saatavana Internetistä osoitteesta Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Marko Laiho puh. (03) tai tullaan jatkossa tuottamaan yksityisellä sektorilla. Sosiaali- ja terveyssektori nähdään liian usein pelkkänä rahareikänä ja ongelmakenttänä, vaikka se tarjoaa tulevaisuudessa entistä laajemman liiketoiminta- ja työllistämispotentiaalin, sanoo tutkimuksen tekijä. Hyvinvointipalveluille liiketoiminta-alueena tulisi saada enemmän arvostusta. Hyvin toimivat hyvinvointipalvelut ovat yhteiskunnalle valtava voimavara. Ennakoivat analyysit kokoavat toimialakohtaista tietoa päätöksenteon tueksi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos teki viime vuonna ennakoivat analyysit Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden, matkailun, terveysteknologian ja funktionaalisten elintarvikkeiden klustereista.tutkimukset tuotettiin osana Pirkanmaan TE-keskuksen ennakointipalvelua. Lisätiedot: tutkija Riitta-Liisa Larjovuori puh. (03)

6 TIIKERINLOIKALLA työniloon ja tulokseen 6 Professori Marja-Liisa Manka ja Kymppi-Maukkaat Oy:n toimitusjohtaja Arto Rinta-Opas ovat tyytyväisiä aktiivisuuteen, jolla toijalalaisen elintarviketehtaan työntekijät lähtivät mukaan Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeeseen. Työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen ovat isoja haasteita yrityksille ja julkisen sektorin työyhteisöille. Sekä työtyytyväisyys että työssä jaksaminen ovat erittäin tärkeitä tekijöitä työn tuloksellisuuden kannalta. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksessa toimiva Työhyvinvointi -instituutti on aloittanut Tykesin rahoittamana työyhteisöjen kehittämishankkeen. Alan tutkimus- ja koulutustoimintaa koordinoi, ohjaa ja kehittää professori Marja-Liisa Manka. Kehittämishankkeessa on mukana kaikkiaan 30 pirkanmaalaista työyhteisöä. Hankkeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitä kautta parantaa organisaation tuloksellisuutta. Tavoitteisiin ei pyritä pienin askelin, vaan reippaalla tiikerinloikalla, jolloin työntekijät oppivat itse ratkaisemaan työelämän ongelmia ja parantamaan työyhteisönsä ilmapiiriä. Työyhteisöjen kehittämishanke käynnistettiin pirkanmaalaisyrityksissä lähtötilanteen kartoittamisella ja kyselyllä, johon vastasi yli työntekijää, toimihenkilöä ja esimiestä. Kartoituksen tulokset osoittivat kiistatta, että tunne työssä uupumisesta on monen työntekijän kohdalla totisinta totta. Kyselyyn vastanneista lähes 40 prosenttia koki työnsä henkisesti melko tai erittäin rasittavana, kun toisaalta työoloihinsa täysin tyytyväisiä oli vastanneista vain noin 25 prosenttia. Rutiinit ja perinteet rasittavat Mutta mikä sitten mättää suomalaisessa työelämässä? Saatujen kokemusten perusteella ongelmat piilevät usein rutiineissa ja perinteissä, jotka jumiuttavat sekä ihmiset että organisaatiot. Työn ja ihmisten johtamistavoissa nähdään ongelmia ja esimies koetaan jopa työssä kehittymisen esteeksi. Myös puhumattomuus, vuorovaikutuksen puute ja palautteettomuus koetaan työilmapiiriä heikentävinä asioina. Joissakin tapauksissa alaiset kyseenalaistavat esimiesten kyvykkyyden, mutta voidaan myös kysyä, miten kehittyneitä ovat työntekijöiden alaisena olemisen taidot. Kun toinen ei kerro ja toinen ei kysy, syntyy jossakin vaiheessa väistämättä kommunikaatio-ongelma, toteaa Marja- Liisa Manka. Haemme Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeella työyhteisöön kehittämismallia, joka muotoutuu hyvien ja positiivisten kokemusten kautta ilman kenenkään syyllistämistä. Työssä jaksaminen on työväestön ikääntyessä kysymys, johon on löydettävä ratkaisuja, jotta työn tuottavuus ei laske. Mutta onko ratkaisu löydettävissä? Marja- Liisa Mankan mukaan on, sillä työyhteisöissä on potentiaalia kehittää toimintatapoja. Uudet työntekijät yleensä osaavat kyseenalaistaa toimintatapoja, mutta hekin siirtyvät aika nopeasti rutiinien mukavuustasolle.tiikerinloikka -hanke on jo nyt osoittanut, että työyhteisöissä ollaan valmiita toimintatapojen muutoksiin, jotka tekevät arjen työstä mielekkään, avaavat mahdollisuuksia avoimemmalle vuorovaikutukselle, kirkastavat jokaiselle toiminnan tavoitteet ja auttavat ihmisiä ymmärtämään kokonaisuuden ja yksilön roolin välisen yhteyden. Yksi Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeeseen mukaan lähtenyt pirkanmaalainen yritys on Toijalassa toimiva Kymppi-Maukkaat Oy. Toimitusjohtaja Arto Rinta-Oppaan mukaan vuorotyötä tekevä noin 60 hengen työyhteisö kaipasi kehittämisprojektia, jolla työssä viihtyvyyttä, työmotivaatiota ja sitä kautta työn tuottavuutta saadaan parannettua. Yllättynyt hän sanoo olevansa siitä innosta ja aktiivisuudesta, millä henkilöstö lähti mukaan hankkeeseen. Se, että henkilöstö innostui hankkeesta on paljolti visiotyöpajojen vetäjän, Marja-Liisa Mankan ansiota. Hän osasi erittäin hyvin kertoa, mihin tällä kolmivuotisella hankkeella pyritään ja kannustaa ihmiset mukaan. Uskon, että tulemme saavuttamaan kehittämisprojektille asettamamme tavoitteet. Lisätietoja: professori Marja-Liisa Manka GSM

7 Lähiesimieskoulutuksessa yhdistyvät henkilöstöjohtamiskoulutus ja työilmapiiritutkimukset Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen viime syksynä käynnistämässä reilun vuoden mittaisessa Lähiesimieskoulutuksella tuloksiin -kehittämisohjelmassa yhdistyvät yritysten esimiesten laadukas henkilöstöjohtamisvalmennus, työyhteisön ilmapiirin analysointi ja kehittämiskohtien paikantaminen sekä yrityskohtaisten seurantamittareiden kehittäminen. Lähiesimieskoulutusohjelma alkoi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tekemällä organisaation työilmapiiri- ja asennetutkimuksella, jossa käytettiin monimuuttujamenetelmiä, joiden avulla analysoidaan työilmapiirin keskeisiä tekijöitä. Tutkimuksen avulla paikannettiin kunkin työyhteisön vahvuudet ja kehittämiskohteet. Valmennuksen päätteeksi tutkimus tehdään uudelleen osana koulutuksen vaikuttavuuden mittaamista. Koulutusohjelman henkilöstöjohtamisen jaksoilla perehdytään sekä syväjohtamiseen että tynneälyyn johtamisen työkaluna. Syväjohtaminen on johtamisen kehittämisohjelma, jolla vaikutetaan esimiesten kautta koko yrityksen johtamis- ja toimintakulttuuriin. Syväjohtamisen koulutusjaksolla vaikutetaan sekä esimiesten tieto- että tunnetasoon. Jokaiselle valmennukseen osallistujalle tehdään henkilökohtainen 360 asteen johtajaprofiili, josta jalostuu henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Koulutusjakson valmentajana toimii Syväjohtaminen DL Oy:n toimitusjohtaja Jarno Anttalainen. Lähiesimieskoulutuksen Tunneäly johtamisen työkaluna -jaksolla valmennettavat perehtyvät tunneälyn rooliin johtamistyössään ja tekevät tunneälyanalyysin.tunneosaamista syventävällä jaksolla osanottajat keskittyvät tunneälyharjoitusten tekemiseen elämyksellisessä koulutusympäristössä Pirkanmaan suurimman av-talon tiloissa Akun tehtaalla. Tunneälykouluttajana toimii Elämysvalmennus ERA Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kumpula. Syväjohtaminen DL Oy:n toimitusjohtaja Jarno Anttalainen perehdytti lähiesimieskoulutuksen osallistujat syväjohtamiseen, jota käytetään nykyisin mm. puolustusvoimien reserviupseerikoulutuksessa Koulutus antaa osallistujayrityksille myös ohjausta yrityskohtaisten seurantamittareiden rakentamisessa. Mittaristokoulutusosio toteutetaan Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Mittaristoon voi sisältyä sekä toiminnan tehokkuuteen, asiakassuhdeja henkilöstöjohtamiseen että oppimiseen liittyviä osa-alueita kunkin osanottajanyrityksen tarpeiden mukaan. Pk-yrityksille suunnattuun lähiesimieskoulutukseen osallistuu niin asiantuntijayrityksiä kuin tuotannollisen teollisuuden, kiinteistönhoidon ja kaupan alan yrityksiä. Tevella Oy:n toimitusjohtaja Pentti Väyrynen on yksi kurssin osanottajista.yritys myy päiväkodeille ja kouluille leikkimis-, oppimis- ja liikkumisvälineitä sekä kalusteita. Osanottajat ovat selvästi motivoituneet kehittämään sekä omia johtamistapojaan että parantamaan sitä kautta työilmapiiriä ja tulosta omissa organisaatioissaan, sanoo koulutussuunnittelija Sanna Rytövuori. Tulosten suhteen tarvitaan kuitenkin kärsivällisyyttä, sillä koulutuksen vaikutukset näkyvät yrityksissä pitkällä aikavälillä. Aloitamme ensi vuoden alussa raportoinnin koulutuksen vaikuttavuudesta yrityksissä, Rytövuori sanoo. Yksi Lähiesimieskoulutukseen osallistuvista yrityksistä on päiväkodeille ja kouluille leikkimis-, oppimis- ja liikkumisvälineitä sekä kalusteita myyvä Tevella Oy. Voimakkaassa kasvuvaiheessa olevasta perheyrityksestä lähiesimieskoulutukseen osallistuu kolme henkilöä. Toimitusjohtaja Pentti Väyrysen mukaan esimieskoulutus on tarpeen paitsi suurille organisaatioille myös pienille kasvuyrityksille. Kun yrityksessämme sen perustamisvaiheessa kymmenen vuotta sitten työskenteli vain muutama henkilö, pysyivät kaikki yrityksen asiat hyppysissä. Kun yritys alkoi kasvaa ja organisaatioon tuli väliportaita huomasimme, että tarvitsemme yrityksellemme räätälöidyn seurantamittariston, jotta meillä on yhteinen ymmärrys yrityksemme tilanteesta, kertoo Väyrynen. Lähiesimieskoulutus on tarjonnut juuri sen mitä siltä lähdimme hakemaan, mutta lisäksi valtavan paljon muuta. Pienenä yrityksenä emme ole aiemmin teettäneet työilmapiiritutkimusta, mutta nyt kun se on tehty, se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Lisäksi syväjohtamisjakso ja tunneäly johtamisen työkaluna ovat antaneet paljon, toteaa Väyrynen, kun koulutusohjelmasta on jäljellä vajaa puolet. Väyrysen mukaan kurssin edetessä on ollut mielenkiintoista nähdä, että samat ongelmat ja kipupisteet tulevat vastaan niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Yritys menestyy, jos se saa mahdollisimman paljon ihmisten voimavaroista yrityksen käyttöön. Haaste on siinä, miten tämä saadaan tapahtumaan. Lähiesimieskoulutuksen kaltainen valmennus antaa työkaluja tähän kysymykseen vastaamiseen. Erityisen arvokkaan Väyrynen pitää kurssin vetäjien ammattitaitoa, vuorovaikutuskykyjä ja hienotunteisuutta. Ilmapiiri on kannustava ja innostava, Väyrynen summaa. Lisätietoja syksyllä 2005 alkavasta koulutusohjelmasta: koulutussuunnittelija Sanna Rytövuori puh (03)

8 Studia generalia Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen henkilöstö Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sekä Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan / kauppakorkeakoulun yhteisen Studia generalia - luentosarjan alustava ohjelma syksyllä 2005 sekä luennoitsijat Kokonaismaanpuolustuksen järjestelyt Suomessa Pääsihteeri Tapani Hyötyläinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Suomeen kohdistuvat turvallisuusuhkat Dosentti Jyrki Iivonen Puolustusministeriö Valtion johtaminen kriisi- ja poikkeusoloissa Alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen Valtioneuvoston kanslia Suomen ulkoisen toimintakyvyn turvaaminen Alivaltiosihteeri Hannu Himanen Ulkoasiainministeriö Valtakunnan sotilaallinen puolustaminen Yksikön johtaja Arto Räty Puolustusministeriö Sisäinen turvallisuus Poliisiylitarkastaja Robin Lardot Sisäasiainministeriö Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kuljetukset sekä sähköiset viestintä- ja tietojärjestelmät Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöturvallisuus Hallinnollinen ylijohtaja Kari Kourilehto Ympäristöministeriö Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Ylilääkäri Olli Haikala Sosiaali- ja terveysministeriö Kansalaisten henkinen kriisinkestokyky Hallintojohtaja Håkan Mattlin Opetusministeriö Paneelikeskustelu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta alueellisella ja paikallisella tasolla (optio) Harri Talonen johtaja Puh: (03) GSM: Marko Laiho tutkimuspäällikkö Puh: (03) GSM: Lea Ahoniemi kehittämispäällikkö Puh: (03) GSM: Riitta-Liisa Larjovuori tutkija Puh: (03) Sanna Rytövuori koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: Antti Tammivuori tutkija puh. (03) Hanna Willner tutkija Puh: (03) GSM: Milla Alanärä tutkimusassistentti Puh: (03) Asia Business Academy Najmal Hasan johtaja GSM: Marja-Liisa Manka professori GSM: Anne Vauhkonen koulutus- ja kehittämispäällikkö Puh: (03) GSM: Erja Ahonen projektisihteeri Puh: (03) Jaana Roschier koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: Pia Siekkinen projektikoordinaattori GSM Elina Vulli tutkija Puh: (03) Arttu Laine projektipäällikkö (VASKE) GSM: Veera Herranen tutkimusassistentti Puh. (03)

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Esityksen sisältöä Taustaa matkailun turvallisuustyölle Matkailun turvallisuusverkosto

Lisätiedot

Tarjoamme näkemystä, joka kantaa myös tulevaisuudessa.

Tarjoamme näkemystä, joka kantaa myös tulevaisuudessa. Ole aina parempi. Tarjoamme näkemystä, joka kantaa myös tulevaisuudessa. Huomisen menestystä rakennetaan nyt. Olemme edelläkävijä, jonka valmennustyö kasvattaa sekä yksilön että organisaation osaamista

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Asiakaslehti Nro 5 2006 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

Asiakaslehti Nro 5 2006 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS Asiakaslehti Nro 5 2006 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS Kuvassa vasemmalta Anne Vauhkonen, Mikko Ruohonen, Marketta Saikku, Harri Talonen ja Sari Saastamoinen

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015

Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja. Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kommenttipuheenvuoro: Asiakkaat ja henkilöstö murtamassa sektorirajoja Heidi Rämö Hattulan kunnanjohtaja 25.3.2015 Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana + plussat Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma

KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-valmennusohjelma KASVA KANNATTAVASTI: Kasvuhakuisten pk-yritysten coaching-ohjelma Valmennuksen tavoite Valmennuksen tavoitteena on auttaa kasvuyrityksiä rakentamaan hallittu kasvusuunnitelma, tehostamaan kasvuaan sekä

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot