Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslehti Nro 4 2005 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS"

Transkriptio

1 Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

2 OSAKSI KAUPPAKORKEA- KOULUA 15 vuoden ikään ehtinyt Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus liittyy osaksi Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulua. Tässä yhteydessä nimi täsmentyy Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergokseksi. Synergos tulee kreikan kielestä ja se tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhteisvaikutusta ja synergiaa. Mielestämme nimi sopii yksiköllemme mitä parhaiten, sillä se ilmentää toimintatapaamme ja toimintamme vaikuttavuutta. Lisäksi nimi on ollut asiakaslehtemme nimenä jo usean vuoden ajan. Tampereen yliopisto perusti kauppakorkeakoulun vuonna 2004 vahvistamaan kauppatieteiden opetusta ja tutkimusta. Perinteisen yksikkömme liittyminen kauppakorkeakouluun on luonteva kehittämistoimenpide, jossa monipuolista liiketoimintaosaamista yhdistetään yhteisiin rakenteisiin ja kansainvälisesti kehittyviin verkostoihin. Kauppakorkeakoulu kuuluu arvostettuun kauppa- ja hallintotieteiden tiedekuntaan, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin vahva osaamiskeskittymä. Tämä laaja kaupan ja hallinnon osaamispohja tarjoaa merkittävää lisäarvoa esimerkiksi Public Private yhteistyön kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Liiketaloudellisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tarkoituksena on ollut edistää laadukasta ja asiakaslähtöistä liiketoimintaosaamista yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä niiden yhteistoiminnassa. Tämä työ jatkuu, nyt laajemmissa rakenteissa ja viitekehyksissä. Harri Talonen johtaja Suosittu, laadukas ja vaikutuksiltaan erinomainen Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Mikko Ruohonen professori, kauppakorkeakoulun johtaja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, tuttavallisesti KKK, nojaa 40 vuoden ajan yliopistossa sekä kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa luotuihin kauppatieteellisiin kompetensseihin. Toiminnan perusrakenteita on uudistettu ja kauppakorkeakoulu perustettiin viime vuonna vahvistamaan ja koordinoimaan alan tutkimusta ja koulutusta. Tällä hetkellä keski-ikäiseksi ehtineen tiedekunnan kauppatieteellinen koulutus onkin yksi maamme halutuimmista opiskeluvaihtoehdoista.tampereelle kauppatieteelliseen koulutukseen hakeneista pääsee opiskelemaan vain 7-15 % oppiaineesta riippuen. Koulutus on laadukasta ja valmistuneiden työllistymisnäkymät ovat erittäin hyvät. Toimintamme on erittäin tehokasta, sillä tieteellisten suoritteiden määrä on hyvä henkilöstön määrään suhteutettuna. Tällä hetkellä kauppatieteiden opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon piirissä työskentelee noin 100 henkilöä ja opiskelijoita yksikössämme on noin Kauppakorkeakoulu on myös aktiivisesti mukana yliopiston ns. kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen palvelutoiminnan toteuttamisessa. Tähän tehtävään liittyen Kauppakorkeakoulun yhteisöllisiä haasteita ovat mm. kansainvälistymisen ja globalisaation mukanaan tuomat opetus- ja tutkimushaasteet, laaja-alaisen liiketoimintaosaamisen koulutuksen tarjonta sekä myös yliopistollemme ominainen yksityisen ja julkisen sektorin yhdentymisvaikutusten tutkimus. Vahvan lisäarvon asiakaslähtöiseen koulutus- ja tutkimustoimintaan on tuonut kesällä 2005 kauppakorkeakouluun tiiviimmin integroitunut Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus, nyt uudella Synergos-nimellä. Kauppakorkeakoulu vahvistuu näin koulutuksen tuotteistamisen, räätälöidyn tutkimustoiminnan ja yhteisömme strategisten painopisteiden tukemisen kautta. Nykyinen Synergos edustaa mittakaavaltaan ja laajalla toiminnallaan aidosti kauppakorkeakoulun palveluyksikköä, johon voidaan ottaa yhteyttä erilaisissa kehittämistarpeissa ja -tilanteissa. Tervetuloa kauppakorkeakouluun! Mikko Ruohonen Asia Business Academy Asia Business Academy (ABA) on keväällä 2005 toimintansa aloittanut Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun yksikkö, joka keskittyy Aasian kaupan ja hallinnon tutkimus-, opetus- ja kehityshankekysymyksiin. ABA koordinoi ja kokoaa yhteen Tampereen yliopistossa, ja myös laajemmin Pirkanmaan alueella ja Suomessa, tehtävää Aasian kaupan ja hallinnon opetuksen, johtamiskoulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön hankkeita. ABA järjestää Doing Business with ASEM -opintokokonaisuuden aihealueesta kiinnostuneille yrityksille sekä opiskelijoille ennen ASEM 2006 kokousta. Yhteystiedot Julkaisija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu,tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Milla Anttila/Elettaria Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 2 A, Tampereen yliopisto, puh , fax , Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy /

3 VVO tutki vuokralaisten asukastyytyväisyyttä on maanlaajuinen VVOvuokra-asumisen asiantuntija, jonka ydinliiketoimintaa on kiinteistöjen omistaminen ja asumispalvelut.vuokralaisten keskuudessa tehty asukastyytyväisyystutkimus on tärkeä työkalu, jonka avulla yhtiö kehittää asukaspalvelujaan vastaamaan yhä paremmin asukkaiden tarpeita. Kun ennen vuokranantajilla oli kasvukeskuksissa asunnon tarvitsijoita jonoksi asti ja vuokra-asunnon saanti todella vaikeaa, on tilanne nyt muuttunut vuokralaisen kannalta valoisammaksi.vaihtoehtoja asumiselle on tarjolla ja vuokranantajat joutuvat markkinoimaan asuntojaan löytääkseen niihin vuokralaiset. VVO:lla on yli vuokraasuntoa eri puolilla Suomea. Vuokra-asuntokanta käsittää suurimmaksi osaksi perinteisiä kerrostaloasuntoja mutta myös rivija pientaloja 70 eri paikkakunnalla.asukkaiden vaihtuvuus on kasvanut viime vuosina koko alalla ja vaikka VVO:lla vaihtuvuusluvut ovat alan parhaimmistoa, silti noin joka neljäs vuokralainen muuttaa vuoden mittaan. VVO:n tavoitteena on saada asukkaansa viihtymään mahdollisimman hyvin ja pitkään tarjoamalla heille entistä parempaa palvelua ja edistämällä asukkaiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa omaan asumiseensa. Yhteyttä vuokranantajaansa asukkaat pitävät eri puolilla Suomea sijaitsevien kolmentoista VVO-kotikeskuksen kautta. Pidämme asukasyhteistyötä tärkeänä ja olemme kiinnostuneita asiakkaidemme mielipiteistä. Tampereen yliopiston Tutkimusja koulutuskeskus Synergoksella teettämämme tutkimuksen avulla saamme tietoa siitä,millaisia tarpeita erilaisilla asukasryhmillä on ja miten kehittää palvelujamme ja varmistaa asiakastyytyväisyys,sanoo VVO:n viestintäjohtaja Marketta Vehkametsä. Olemme kolmen vuoden ajan tehneet asiakkuuksien kehittämistyötä ja olemme pystyneet siirtämään huomiota kiinteistön hoidosta enemmän myös ihmisten huomioimiseen.tässä paikallisten VVO-kotikeskusten henkilöstö on keskeisessä asemassa. VVO on aikaisemminkin tutkinut asukastyytyväisyyttä, mutta nyt tehty tutkimus Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen kanssa on aikaisempia tutkimuksia syvempi ja laajempi. Tutkimukseen osallistuneista asukkaasta palautti tutkimuslomakkeen, mikä osoittaa, että asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa asumiseensa liittyviin asioihin olemalla aktiivisia ja antamalla palautetta. On ollut mukavaa tehdä töitä joustavan, työteliään ja meidän tarpeemme ymmärtävän tutkijatiimin kanssa. Saimme olla mukana miettimässä tutkimuksen perusrakennetta ja muotoilemassa kysymyksiä siten, että ne varmasti avautuvat haluamallamme tavalla asiakkaillemme. Tutkimus antaa meille juuri sen tiedon, jota tarvitsemmekin eli hyvän yleiskuvan asiakkaidemme mielipiteistä ja toimintamme kehittämiskohteista. Se, että voimme tarkastella tutkimustuloksia myös alueellisesti, on toimintamme kannalta keskeistä, Vehkametsä sanoo. On ollut mukavaa tehdä töitä joustavan, innostuneen ja meidän tarpeemme ymmärtävän tutkijatiimin kanssa, sanoo VVO:n viestintäjohtaja Marketta Vehkametsä. Asukkaat muuttavat aikaisempaa herkemmin Nyt tehdyn asiakastutkimuksen mukaan VVO on iso ja luotettava toimija, jolle asiakkaat antavat hyvän kokonaisarvosanan. Tarvetta kehittämiseen on lähinnä yksilöllisissä palveluprosesseissa. Yllätyksenä VVO:lle ei tullut, että asukkaiden mielestä heikoin lenkki palveluketjussa on kiinteistönhuolto. VVO rakennuttaa, markkinoi ja isännöi omia asuntojaan, mutta kiinteistöjen huoltotoiminta on ulkoistettu koko maassa. Tiedämme, että monilla huoltoyrityksillä on vaikeuksia pitää ihmisiä pitkäaikaisissa työsuhteissa. Usein vaihtuvat huoltomiehet eivät asiakkaiden mielestä aina palvele talon asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla, Vehkametsä toteaa. Asukastyytyväisyystutkimus vahvisti VVO:n käsitystä nykyisestä markkinatilanteesta. Asiakkailla on nykyään hyvät mahdollisuudet valita asumismuoto ja asuinpaikka ja tästä syystä he myös muuttavat aikaisempaa herkemmin. Kaikkiin muuton syihin emme voi vaikuttaa, mutta monia syitä voimme poistaa paremmalla palvelulla ja herkemmällä reagoinnilla. Muuton syynä voi olla esimerkiksi omistusasunnon osto, mutta monet VVO:n vuokralaiset muuttavat vuokra-asunnosta toiseen perheen elämäntilanteen muuttuessa. Meillä on aika paljon sisäisiä muuttoja, mikä osaltaan kertoo, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä asuntojemme tasoon ja tarjoamiimme asukaspalveluihin ja arvostavat mahdollisuutta vaihtaa asuntoa VVO:n sisällä, Vehkametsä toteaa. Vuokraasuntomarkkinat Internetissä Vuokra-asuntojen markkinat ovat siirtyneet viime vuosina verkkoon. Erityisesti nuoret asunnonhakijat osaavat hyödyntää verkkopalveluja. Tutkimus vahvistaa käsitystämme, että Internet on kanava, johon meidän tulee jatkossa panostaa vielä nykyistäkin enemmän. Meillä onkin parhaillaan käynnissä www-sivujen uusiminen. Tavoitteenamme on tehostaa verkossa olevaa vuokraasuntojen hakuprosessia ja kehittää internetiä palaute- ja asiointikanavana nykyisille asiakkaillemme. Siinä missä VVO tarjoaa palvelujaan Internetin välityksellä, se myös tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden hankkia asuntoon kiinteähintainen Internet-yhteys. Verkkoyhteys, omatoimiremontti ja edulliseksi neuvoteltu sähkösopimus ovat asukasyhteistyön ohella niitä asumispalveluja, joita asunnon vuokraajat nykyään näyttävät arvostavan. Teemme varmasti parin vuoden kuluttua seurantatutkimuksen, jotta voimme seurata miten tämän tutkimuksen pohjalta käynnistyt palvelujen parannustoimet ovat asukkaidemme mielestä onnistuneet,vehkametsä sanoo. Lisätiedot: tutkija Hanna Willner puh. (03) tai

4 KTM tutki matkailuhankkeiden julkisen tuen vaikuttavuutta Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos tutki Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman ohjausryhmän toimeksiannosta matkailuhankkeiden julkisen tuen määrää ja vaikuttavuutta maassamme vuosina Tutkimuksen ohjausryhmässä oli kuuden ministeriön, maakunnan liiton, TE-keskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi KTM:n markkinaosaston matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tutkijatiimin muodostivat johtaja Harri Talonen, tutkimuspäällikkö Marko Laiho ja tutkija Hanna Willner. KTM on matkailun kansallinen vastuuviranomainen, joka vastaa matkailupolitiikan painotuksista, matkailun yleisestä kehittämisestä ja tukitoimien koordinoinnista, matkailua koskevan lainsäädännön valmistelusta ja koordinoinnista, valtioiden välisistä matkailusuhteista ja osallistumisesta matkailuasioiden käsittelyyn kansainvälisissä järjestöissä. Näitä tehtäviä Nina Vesterinen hoitaa päätyönään KTM:ssä. Matkailun julkinen tuki, EUrahoitus, kansallinen rahoitus ja kuntakohtainen rahoitus ovat pirstaloituneet eri ministeriöille ja toimijoille. Olemassa ei ole yhtä rekisteriä, johon olisi koottu tieto siitä, miten paljon kaikkiaan on rahoitettu ja miten julkista rahoitusta on kohdennettu.tämän tiedon selvittämiseen tarvittiin nyt tehty tutkimus, jonka tuloksia voidaan peilata vuonna 2000 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen, Vesterinen sanoo. Tutkimuksella haluttiin selvittää muun muassa mitkä tahot ovat tutkimusajankohtana myöntäneet tukea, kenelle ja KTM:n markkinaosaston matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen toimi tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana. millaisiin hankkeisiin tukea on myönnetty ja miten tuen on arveltu vaikuttaneen alueellisesti. Laaja tutkimuskokonaisuus toteutettiin nelivaiheisesti useampia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin ja käsiteltiin taustatiedot hankerekisteriä varten. Toisessa vaiheessa yli tuhannelle matkailualan kasvuyritykselle lähetettiin kysely, jolla selvitettiin yritysten matkailuun liittyvää toimintaa ja käsityksiä eri tyyppisistä hankkeista sekä matkailuun liittyvistä kehittämistarpeista ja hankkeiden vaikuttavuudesta.tutkimuksen kolmannessa vaiheessa haastateltiin yhdeksän maakunnan rahoittajatahoja ja markkinointiorganisaatioiden edustajia. Lopuksi tehtiin kuntakierros, jonka aikana haastateltiin kahdenkymmenen matkailuhankkeita toteuttaneen kunnan avainhenkilöitä, yrittäjiä ja hankevetäjiä hankkeiden vaikuttavuudesta. Tutkimus käynnistettiin viime marraskuussa. Aikaa tutkimuksen toteuttamiseen tarvittiin, sillä henkilökohtaiset haastattelut ovat aikaavieviä. Tutkimustiimi toimi aktiivisesti ja ohjausryhmän kokousten lisäksi yhteyttä pidettiin myös kahdenkeskisin palaverein Vesterinen kiittää. Tutkimus osoitti, että rahaa on käytetty aikaisempaa tutkimuskautta tehokkaammin. Tutkimustulosten pohjalta ohjausryhmä tekee toimenpidesuositukset siitä, millä tavalla julkisen rahoituksen kohdentamista tulisi jatkossa edelleen tehostaa, miten hankkeiden koordinointia voitaisiin parantaa ja millaisia hyviä käytännön esimerkkejä tutkimus toi esille, Vesterinen kertoo. EU:lta Suomeen kohdentuva matkailuhankkeisiin suunnattu tuki tulee vuonna 2007 alkavalla toimintakaudella mitä todennäköisimmin pienentymään. Olemme aloittamassa valtakunnallisen matkailustrategian laadintaa ja hyödynnämme sen tekemisessä tutkimustuloksia. Tutkimustulokset kiinnostavat luonnollisesti myös eri viranomaisia ja rahoituksen myöntäjiä. Tutkimustulokset julkisesta tuesta matkailuhankkeisiin Suomessa vuonna julkistettiin KTM:n matkailun ajankohtaisseminaarissa, minkä jälkeen tutkimus julkaistaan myös Internetissä. Lisätiedot: tutkija Hanna Willner puh. (03) tai

5 Vahva elinkeinoelämä paras tae matkailun kehitykselle Tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointi on ollut melko vähäistä matkailusektorilla,mutta markkinoiden muutokset ovat tehneet ennakoinnin yhä tärkeämmäksi.tutkimus- ja koukutuskeskus Synergos tarttui haasteeseen ja laati Pirkanmaan eri matkailusektorin toimijoiden hyödynnettäväksi ennakoivan analyysin matkailun toimintaympäristöön maakunnassa vaikuttavien tekijöiden kehityksestä. Työhön tarttumisen kynnystä madalsi se, että keskuksella on pitkät perinteet ja vahva kokemus sekä matkailututkimuksesta että strategisesta suunnittelusta matkailusektorilla, kertoo tutkimuspäällikkö Marko Laiho. Tutkimuksessa Pirkanmaan matkailuun vaikuttaviksi ns. megatrendeiksi määriteltiin kansainvälistyminen, kulutuskäyttäytymisen sirpaloituminen ja elämyshakuisuus, verkostoituminen sekä hyvinvointiklusterin vahvistaminen. Muiksi keskeisiksi muutostredeiksi nostettiin turvallisuushakuisuuden lisääntyminen sekä teknisen kehityksen nopeus ja laaja-alaisuus. Tutkimuksen yhdessä johtaja Harri Talosen kanssa tehnyt Laiho arvioi, että Pietarin ja Baltian alueen taloudellinen kehitys sekä halpalentoyhtiö Ryanairin avaamat uudet kansainväliset lentoyhteydet Tampere-Pirkkalan lentokentältä tarjoavat pirkanmaalaiselle matkailuelinkeinolle kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia. Kulutuskäyttäytymisessä tapahtuviin muutoksiin vastataan parhaiten monipuolisilla ja laadukkailla matkailupalveluilla. Matkailukohteiden uusiutuminen onkin siten erityisen tärkeää, Laiho huomauttaa. Vireä elinkeinoelämä on matkailun suotuisan kehittymisen Hyvinvointipalvelut Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksessa valmistui viime marraskuussa tutkimus hyvinvointipalveluiden tulevaisuudennäkymistä Pirkanmaalla. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää muun muassa alan liiketoimintapotentiaalin, koulutuksen ja työvoiman tarpeen ennakoinnissa seuraavien 5 10 vuoden aikana, sanoo tutkija Riitta- Liisa Larjovuori. Tutkimus antaa viitteitä siitä, mitkä uudet hyvinvointipalvelujen osa-alueet tulevaisuudessa korostuvat.tutkimus peilaa myös julkisen ja yksityisen sektorin suhdetta tulevaisuudessa. Tutkimuksessa hyvinvointipalveluihin liittyvinä trendeinä nähdään kansalaisten ikääntyminen, kansainvälistyminen ja teknologian kehitys sekä julkisen sektorin toimintamallien muuttuminen yhä enemmän palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjiksi. Tutkimusta var- ovat tulevaisuuden kasvuala ten haastateltiin laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita, toimijoita ja viranomaisia. Larjovuoren mukaan alan toimijoiden yhteinen näkemys on, että hyvinvointipalvelut tulee jatkossakin säilyttää julkisen sektorin vastuulla, mutta yhä suurenpi osa palveluista Ennakoiva analyysi Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden klusterista -tutkimuksen tekijä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori näkee sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvavaa liiketoimintapotentiaalia. peruspilari. Menestys tällä sektorilla merkitsee automaattisesti vilkasta työajanmatkailua. Myös Pirkanmaan ns. megakohteet kuten Särkänniemi, Ikaalisten kylpylä, Tampere-talo ja Nokian Rantasipi Eden sekä laaja tapahtumatarjonta ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä matkailussa unohtamatta pienempien kohteiden ja palveluntuottajien roolia matkailutarjonnan täydentäjinä. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan matkailuklusterin arvioidaan työllistävän nykyisellään noin henkilöä. Maakunnan saaman välittömän matkailutulon määräksi on haarukoitu noin 550 miljoonaa euroa vuonna Pirkanmaalle tehdään vuositasolla yhteensä noin 2,4 miljoonaa kotimaista vapaaajan matkaa, mikä on noin 10 % kaikista Suomessa tehdyistä vapaa-ajan matkoista. Majoitusliikkeissä kirjattiin vuonna 2004 noin 1,3 miljoonaa yöpymistä kasvun ollessa edellisestä vuodesta lähes 6 %. Pirkanmaan matkailuelinkeinolla meneekin nykyisin varsin hyvin, mutta positiivisen kehityksen turvaaminen edellyttää jatkossa aktiivista uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja määrätietoista kehittämistyötä, tiivistää tutkimuspäällikkö Laiho. Ennakoiva analyysi Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden klusterista, TE-keskuksen julkaisu 8 ja Pirkanmaan matkailun ennakoiva kilpailukykyanalyysi,te-keskuksen julkaisu 12, ovat saatavana Internetistä osoitteesta Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Marko Laiho puh. (03) tai tullaan jatkossa tuottamaan yksityisellä sektorilla. Sosiaali- ja terveyssektori nähdään liian usein pelkkänä rahareikänä ja ongelmakenttänä, vaikka se tarjoaa tulevaisuudessa entistä laajemman liiketoiminta- ja työllistämispotentiaalin, sanoo tutkimuksen tekijä. Hyvinvointipalveluille liiketoiminta-alueena tulisi saada enemmän arvostusta. Hyvin toimivat hyvinvointipalvelut ovat yhteiskunnalle valtava voimavara. Ennakoivat analyysit kokoavat toimialakohtaista tietoa päätöksenteon tueksi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos teki viime vuonna ennakoivat analyysit Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden, matkailun, terveysteknologian ja funktionaalisten elintarvikkeiden klustereista.tutkimukset tuotettiin osana Pirkanmaan TE-keskuksen ennakointipalvelua. Lisätiedot: tutkija Riitta-Liisa Larjovuori puh. (03)

6 TIIKERINLOIKALLA työniloon ja tulokseen 6 Professori Marja-Liisa Manka ja Kymppi-Maukkaat Oy:n toimitusjohtaja Arto Rinta-Opas ovat tyytyväisiä aktiivisuuteen, jolla toijalalaisen elintarviketehtaan työntekijät lähtivät mukaan Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeeseen. Työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen ovat isoja haasteita yrityksille ja julkisen sektorin työyhteisöille. Sekä työtyytyväisyys että työssä jaksaminen ovat erittäin tärkeitä tekijöitä työn tuloksellisuuden kannalta. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksessa toimiva Työhyvinvointi -instituutti on aloittanut Tykesin rahoittamana työyhteisöjen kehittämishankkeen. Alan tutkimus- ja koulutustoimintaa koordinoi, ohjaa ja kehittää professori Marja-Liisa Manka. Kehittämishankkeessa on mukana kaikkiaan 30 pirkanmaalaista työyhteisöä. Hankkeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitä kautta parantaa organisaation tuloksellisuutta. Tavoitteisiin ei pyritä pienin askelin, vaan reippaalla tiikerinloikalla, jolloin työntekijät oppivat itse ratkaisemaan työelämän ongelmia ja parantamaan työyhteisönsä ilmapiiriä. Työyhteisöjen kehittämishanke käynnistettiin pirkanmaalaisyrityksissä lähtötilanteen kartoittamisella ja kyselyllä, johon vastasi yli työntekijää, toimihenkilöä ja esimiestä. Kartoituksen tulokset osoittivat kiistatta, että tunne työssä uupumisesta on monen työntekijän kohdalla totisinta totta. Kyselyyn vastanneista lähes 40 prosenttia koki työnsä henkisesti melko tai erittäin rasittavana, kun toisaalta työoloihinsa täysin tyytyväisiä oli vastanneista vain noin 25 prosenttia. Rutiinit ja perinteet rasittavat Mutta mikä sitten mättää suomalaisessa työelämässä? Saatujen kokemusten perusteella ongelmat piilevät usein rutiineissa ja perinteissä, jotka jumiuttavat sekä ihmiset että organisaatiot. Työn ja ihmisten johtamistavoissa nähdään ongelmia ja esimies koetaan jopa työssä kehittymisen esteeksi. Myös puhumattomuus, vuorovaikutuksen puute ja palautteettomuus koetaan työilmapiiriä heikentävinä asioina. Joissakin tapauksissa alaiset kyseenalaistavat esimiesten kyvykkyyden, mutta voidaan myös kysyä, miten kehittyneitä ovat työntekijöiden alaisena olemisen taidot. Kun toinen ei kerro ja toinen ei kysy, syntyy jossakin vaiheessa väistämättä kommunikaatio-ongelma, toteaa Marja- Liisa Manka. Haemme Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeella työyhteisöön kehittämismallia, joka muotoutuu hyvien ja positiivisten kokemusten kautta ilman kenenkään syyllistämistä. Työssä jaksaminen on työväestön ikääntyessä kysymys, johon on löydettävä ratkaisuja, jotta työn tuottavuus ei laske. Mutta onko ratkaisu löydettävissä? Marja- Liisa Mankan mukaan on, sillä työyhteisöissä on potentiaalia kehittää toimintatapoja. Uudet työntekijät yleensä osaavat kyseenalaistaa toimintatapoja, mutta hekin siirtyvät aika nopeasti rutiinien mukavuustasolle.tiikerinloikka -hanke on jo nyt osoittanut, että työyhteisöissä ollaan valmiita toimintatapojen muutoksiin, jotka tekevät arjen työstä mielekkään, avaavat mahdollisuuksia avoimemmalle vuorovaikutukselle, kirkastavat jokaiselle toiminnan tavoitteet ja auttavat ihmisiä ymmärtämään kokonaisuuden ja yksilön roolin välisen yhteyden. Yksi Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeeseen mukaan lähtenyt pirkanmaalainen yritys on Toijalassa toimiva Kymppi-Maukkaat Oy. Toimitusjohtaja Arto Rinta-Oppaan mukaan vuorotyötä tekevä noin 60 hengen työyhteisö kaipasi kehittämisprojektia, jolla työssä viihtyvyyttä, työmotivaatiota ja sitä kautta työn tuottavuutta saadaan parannettua. Yllättynyt hän sanoo olevansa siitä innosta ja aktiivisuudesta, millä henkilöstö lähti mukaan hankkeeseen. Se, että henkilöstö innostui hankkeesta on paljolti visiotyöpajojen vetäjän, Marja-Liisa Mankan ansiota. Hän osasi erittäin hyvin kertoa, mihin tällä kolmivuotisella hankkeella pyritään ja kannustaa ihmiset mukaan. Uskon, että tulemme saavuttamaan kehittämisprojektille asettamamme tavoitteet. Lisätietoja: professori Marja-Liisa Manka GSM

7 Lähiesimieskoulutuksessa yhdistyvät henkilöstöjohtamiskoulutus ja työilmapiiritutkimukset Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen viime syksynä käynnistämässä reilun vuoden mittaisessa Lähiesimieskoulutuksella tuloksiin -kehittämisohjelmassa yhdistyvät yritysten esimiesten laadukas henkilöstöjohtamisvalmennus, työyhteisön ilmapiirin analysointi ja kehittämiskohtien paikantaminen sekä yrityskohtaisten seurantamittareiden kehittäminen. Lähiesimieskoulutusohjelma alkoi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tekemällä organisaation työilmapiiri- ja asennetutkimuksella, jossa käytettiin monimuuttujamenetelmiä, joiden avulla analysoidaan työilmapiirin keskeisiä tekijöitä. Tutkimuksen avulla paikannettiin kunkin työyhteisön vahvuudet ja kehittämiskohteet. Valmennuksen päätteeksi tutkimus tehdään uudelleen osana koulutuksen vaikuttavuuden mittaamista. Koulutusohjelman henkilöstöjohtamisen jaksoilla perehdytään sekä syväjohtamiseen että tynneälyyn johtamisen työkaluna. Syväjohtaminen on johtamisen kehittämisohjelma, jolla vaikutetaan esimiesten kautta koko yrityksen johtamis- ja toimintakulttuuriin. Syväjohtamisen koulutusjaksolla vaikutetaan sekä esimiesten tieto- että tunnetasoon. Jokaiselle valmennukseen osallistujalle tehdään henkilökohtainen 360 asteen johtajaprofiili, josta jalostuu henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Koulutusjakson valmentajana toimii Syväjohtaminen DL Oy:n toimitusjohtaja Jarno Anttalainen. Lähiesimieskoulutuksen Tunneäly johtamisen työkaluna -jaksolla valmennettavat perehtyvät tunneälyn rooliin johtamistyössään ja tekevät tunneälyanalyysin.tunneosaamista syventävällä jaksolla osanottajat keskittyvät tunneälyharjoitusten tekemiseen elämyksellisessä koulutusympäristössä Pirkanmaan suurimman av-talon tiloissa Akun tehtaalla. Tunneälykouluttajana toimii Elämysvalmennus ERA Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kumpula. Syväjohtaminen DL Oy:n toimitusjohtaja Jarno Anttalainen perehdytti lähiesimieskoulutuksen osallistujat syväjohtamiseen, jota käytetään nykyisin mm. puolustusvoimien reserviupseerikoulutuksessa Koulutus antaa osallistujayrityksille myös ohjausta yrityskohtaisten seurantamittareiden rakentamisessa. Mittaristokoulutusosio toteutetaan Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Mittaristoon voi sisältyä sekä toiminnan tehokkuuteen, asiakassuhdeja henkilöstöjohtamiseen että oppimiseen liittyviä osa-alueita kunkin osanottajanyrityksen tarpeiden mukaan. Pk-yrityksille suunnattuun lähiesimieskoulutukseen osallistuu niin asiantuntijayrityksiä kuin tuotannollisen teollisuuden, kiinteistönhoidon ja kaupan alan yrityksiä. Tevella Oy:n toimitusjohtaja Pentti Väyrynen on yksi kurssin osanottajista.yritys myy päiväkodeille ja kouluille leikkimis-, oppimis- ja liikkumisvälineitä sekä kalusteita. Osanottajat ovat selvästi motivoituneet kehittämään sekä omia johtamistapojaan että parantamaan sitä kautta työilmapiiriä ja tulosta omissa organisaatioissaan, sanoo koulutussuunnittelija Sanna Rytövuori. Tulosten suhteen tarvitaan kuitenkin kärsivällisyyttä, sillä koulutuksen vaikutukset näkyvät yrityksissä pitkällä aikavälillä. Aloitamme ensi vuoden alussa raportoinnin koulutuksen vaikuttavuudesta yrityksissä, Rytövuori sanoo. Yksi Lähiesimieskoulutukseen osallistuvista yrityksistä on päiväkodeille ja kouluille leikkimis-, oppimis- ja liikkumisvälineitä sekä kalusteita myyvä Tevella Oy. Voimakkaassa kasvuvaiheessa olevasta perheyrityksestä lähiesimieskoulutukseen osallistuu kolme henkilöä. Toimitusjohtaja Pentti Väyrysen mukaan esimieskoulutus on tarpeen paitsi suurille organisaatioille myös pienille kasvuyrityksille. Kun yrityksessämme sen perustamisvaiheessa kymmenen vuotta sitten työskenteli vain muutama henkilö, pysyivät kaikki yrityksen asiat hyppysissä. Kun yritys alkoi kasvaa ja organisaatioon tuli väliportaita huomasimme, että tarvitsemme yrityksellemme räätälöidyn seurantamittariston, jotta meillä on yhteinen ymmärrys yrityksemme tilanteesta, kertoo Väyrynen. Lähiesimieskoulutus on tarjonnut juuri sen mitä siltä lähdimme hakemaan, mutta lisäksi valtavan paljon muuta. Pienenä yrityksenä emme ole aiemmin teettäneet työilmapiiritutkimusta, mutta nyt kun se on tehty, se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Lisäksi syväjohtamisjakso ja tunneäly johtamisen työkaluna ovat antaneet paljon, toteaa Väyrynen, kun koulutusohjelmasta on jäljellä vajaa puolet. Väyrysen mukaan kurssin edetessä on ollut mielenkiintoista nähdä, että samat ongelmat ja kipupisteet tulevat vastaan niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Yritys menestyy, jos se saa mahdollisimman paljon ihmisten voimavaroista yrityksen käyttöön. Haaste on siinä, miten tämä saadaan tapahtumaan. Lähiesimieskoulutuksen kaltainen valmennus antaa työkaluja tähän kysymykseen vastaamiseen. Erityisen arvokkaan Väyrynen pitää kurssin vetäjien ammattitaitoa, vuorovaikutuskykyjä ja hienotunteisuutta. Ilmapiiri on kannustava ja innostava, Väyrynen summaa. Lisätietoja syksyllä 2005 alkavasta koulutusohjelmasta: koulutussuunnittelija Sanna Rytövuori puh (03)

8 Studia generalia Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen henkilöstö Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sekä Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan / kauppakorkeakoulun yhteisen Studia generalia - luentosarjan alustava ohjelma syksyllä 2005 sekä luennoitsijat Kokonaismaanpuolustuksen järjestelyt Suomessa Pääsihteeri Tapani Hyötyläinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Suomeen kohdistuvat turvallisuusuhkat Dosentti Jyrki Iivonen Puolustusministeriö Valtion johtaminen kriisi- ja poikkeusoloissa Alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen Valtioneuvoston kanslia Suomen ulkoisen toimintakyvyn turvaaminen Alivaltiosihteeri Hannu Himanen Ulkoasiainministeriö Valtakunnan sotilaallinen puolustaminen Yksikön johtaja Arto Räty Puolustusministeriö Sisäinen turvallisuus Poliisiylitarkastaja Robin Lardot Sisäasiainministeriö Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kuljetukset sekä sähköiset viestintä- ja tietojärjestelmät Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöturvallisuus Hallinnollinen ylijohtaja Kari Kourilehto Ympäristöministeriö Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Ylilääkäri Olli Haikala Sosiaali- ja terveysministeriö Kansalaisten henkinen kriisinkestokyky Hallintojohtaja Håkan Mattlin Opetusministeriö Paneelikeskustelu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta alueellisella ja paikallisella tasolla (optio) Harri Talonen johtaja Puh: (03) GSM: Marko Laiho tutkimuspäällikkö Puh: (03) GSM: Lea Ahoniemi kehittämispäällikkö Puh: (03) GSM: Riitta-Liisa Larjovuori tutkija Puh: (03) Sanna Rytövuori koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: Antti Tammivuori tutkija puh. (03) Hanna Willner tutkija Puh: (03) GSM: Milla Alanärä tutkimusassistentti Puh: (03) Asia Business Academy Najmal Hasan johtaja GSM: Marja-Liisa Manka professori GSM: Anne Vauhkonen koulutus- ja kehittämispäällikkö Puh: (03) GSM: Erja Ahonen projektisihteeri Puh: (03) Jaana Roschier koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: Pia Siekkinen projektikoordinaattori GSM Elina Vulli tutkija Puh: (03) Arttu Laine projektipäällikkö (VASKE) GSM: Veera Herranen tutkimusassistentti Puh. (03)

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

VALMENTAVA JOHTAMINEN

VALMENTAVA JOHTAMINEN KUTSU ESAVI/10961/2016 Etelä-Suomi 8.12.2016 Opetus ja kulttuuritoimi -vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen torstaina 9.3.2017 klo 8.45

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TEKLiideri Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy yhteistyössä

TEKLiideri Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy yhteistyössä TEK Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy 2016 TEKn tavoitteet TEK on kohdennettu johtajille ja esimiehille, jotka haluavat uudistua ja kehittää johtamistaan uudelle tasolle. valmentaa esimiehiä tehokkaasti

Lisätiedot

InvEstoI MEnEstYksEEn

InvEstoI MEnEstYksEEn Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot