Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS
|
|
- Ella Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asiakaslehti Nro TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS
2 OSAKSI KAUPPAKORKEA- KOULUA 15 vuoden ikään ehtinyt Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus liittyy osaksi Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulua. Tässä yhteydessä nimi täsmentyy Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergokseksi. Synergos tulee kreikan kielestä ja se tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhteisvaikutusta ja synergiaa. Mielestämme nimi sopii yksiköllemme mitä parhaiten, sillä se ilmentää toimintatapaamme ja toimintamme vaikuttavuutta. Lisäksi nimi on ollut asiakaslehtemme nimenä jo usean vuoden ajan. Tampereen yliopisto perusti kauppakorkeakoulun vuonna 2004 vahvistamaan kauppatieteiden opetusta ja tutkimusta. Perinteisen yksikkömme liittyminen kauppakorkeakouluun on luonteva kehittämistoimenpide, jossa monipuolista liiketoimintaosaamista yhdistetään yhteisiin rakenteisiin ja kansainvälisesti kehittyviin verkostoihin. Kauppakorkeakoulu kuuluu arvostettuun kauppa- ja hallintotieteiden tiedekuntaan, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin vahva osaamiskeskittymä. Tämä laaja kaupan ja hallinnon osaamispohja tarjoaa merkittävää lisäarvoa esimerkiksi Public Private yhteistyön kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Liiketaloudellisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tarkoituksena on ollut edistää laadukasta ja asiakaslähtöistä liiketoimintaosaamista yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä niiden yhteistoiminnassa. Tämä työ jatkuu, nyt laajemmissa rakenteissa ja viitekehyksissä. Harri Talonen johtaja Suosittu, laadukas ja vaikutuksiltaan erinomainen Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Mikko Ruohonen professori, kauppakorkeakoulun johtaja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, tuttavallisesti KKK, nojaa 40 vuoden ajan yliopistossa sekä kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa luotuihin kauppatieteellisiin kompetensseihin. Toiminnan perusrakenteita on uudistettu ja kauppakorkeakoulu perustettiin viime vuonna vahvistamaan ja koordinoimaan alan tutkimusta ja koulutusta. Tällä hetkellä keski-ikäiseksi ehtineen tiedekunnan kauppatieteellinen koulutus onkin yksi maamme halutuimmista opiskeluvaihtoehdoista.tampereelle kauppatieteelliseen koulutukseen hakeneista pääsee opiskelemaan vain 7-15 % oppiaineesta riippuen. Koulutus on laadukasta ja valmistuneiden työllistymisnäkymät ovat erittäin hyvät. Toimintamme on erittäin tehokasta, sillä tieteellisten suoritteiden määrä on hyvä henkilöstön määrään suhteutettuna. Tällä hetkellä kauppatieteiden opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon piirissä työskentelee noin 100 henkilöä ja opiskelijoita yksikössämme on noin Kauppakorkeakoulu on myös aktiivisesti mukana yliopiston ns. kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen palvelutoiminnan toteuttamisessa. Tähän tehtävään liittyen Kauppakorkeakoulun yhteisöllisiä haasteita ovat mm. kansainvälistymisen ja globalisaation mukanaan tuomat opetus- ja tutkimushaasteet, laaja-alaisen liiketoimintaosaamisen koulutuksen tarjonta sekä myös yliopistollemme ominainen yksityisen ja julkisen sektorin yhdentymisvaikutusten tutkimus. Vahvan lisäarvon asiakaslähtöiseen koulutus- ja tutkimustoimintaan on tuonut kesällä 2005 kauppakorkeakouluun tiiviimmin integroitunut Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus, nyt uudella Synergos-nimellä. Kauppakorkeakoulu vahvistuu näin koulutuksen tuotteistamisen, räätälöidyn tutkimustoiminnan ja yhteisömme strategisten painopisteiden tukemisen kautta. Nykyinen Synergos edustaa mittakaavaltaan ja laajalla toiminnallaan aidosti kauppakorkeakoulun palveluyksikköä, johon voidaan ottaa yhteyttä erilaisissa kehittämistarpeissa ja -tilanteissa. Tervetuloa kauppakorkeakouluun! Mikko Ruohonen Asia Business Academy Asia Business Academy (ABA) on keväällä 2005 toimintansa aloittanut Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun yksikkö, joka keskittyy Aasian kaupan ja hallinnon tutkimus-, opetus- ja kehityshankekysymyksiin. ABA koordinoi ja kokoaa yhteen Tampereen yliopistossa, ja myös laajemmin Pirkanmaan alueella ja Suomessa, tehtävää Aasian kaupan ja hallinnon opetuksen, johtamiskoulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön hankkeita. ABA järjestää Doing Business with ASEM -opintokokonaisuuden aihealueesta kiinnostuneille yrityksille sekä opiskelijoille ennen ASEM 2006 kokousta. Yhteystiedot Julkaisija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu,tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Milla Anttila/Elettaria Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 2 A, Tampereen yliopisto, puh , fax , etunimi.sukunimi@uta.fi, Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy /
3 VVO tutki vuokralaisten asukastyytyväisyyttä on maanlaajuinen VVOvuokra-asumisen asiantuntija, jonka ydinliiketoimintaa on kiinteistöjen omistaminen ja asumispalvelut.vuokralaisten keskuudessa tehty asukastyytyväisyystutkimus on tärkeä työkalu, jonka avulla yhtiö kehittää asukaspalvelujaan vastaamaan yhä paremmin asukkaiden tarpeita. Kun ennen vuokranantajilla oli kasvukeskuksissa asunnon tarvitsijoita jonoksi asti ja vuokra-asunnon saanti todella vaikeaa, on tilanne nyt muuttunut vuokralaisen kannalta valoisammaksi.vaihtoehtoja asumiselle on tarjolla ja vuokranantajat joutuvat markkinoimaan asuntojaan löytääkseen niihin vuokralaiset. VVO:lla on yli vuokraasuntoa eri puolilla Suomea. Vuokra-asuntokanta käsittää suurimmaksi osaksi perinteisiä kerrostaloasuntoja mutta myös rivija pientaloja 70 eri paikkakunnalla.asukkaiden vaihtuvuus on kasvanut viime vuosina koko alalla ja vaikka VVO:lla vaihtuvuusluvut ovat alan parhaimmistoa, silti noin joka neljäs vuokralainen muuttaa vuoden mittaan. VVO:n tavoitteena on saada asukkaansa viihtymään mahdollisimman hyvin ja pitkään tarjoamalla heille entistä parempaa palvelua ja edistämällä asukkaiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa omaan asumiseensa. Yhteyttä vuokranantajaansa asukkaat pitävät eri puolilla Suomea sijaitsevien kolmentoista VVO-kotikeskuksen kautta. Pidämme asukasyhteistyötä tärkeänä ja olemme kiinnostuneita asiakkaidemme mielipiteistä. Tampereen yliopiston Tutkimusja koulutuskeskus Synergoksella teettämämme tutkimuksen avulla saamme tietoa siitä,millaisia tarpeita erilaisilla asukasryhmillä on ja miten kehittää palvelujamme ja varmistaa asiakastyytyväisyys,sanoo VVO:n viestintäjohtaja Marketta Vehkametsä. Olemme kolmen vuoden ajan tehneet asiakkuuksien kehittämistyötä ja olemme pystyneet siirtämään huomiota kiinteistön hoidosta enemmän myös ihmisten huomioimiseen.tässä paikallisten VVO-kotikeskusten henkilöstö on keskeisessä asemassa. VVO on aikaisemminkin tutkinut asukastyytyväisyyttä, mutta nyt tehty tutkimus Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen kanssa on aikaisempia tutkimuksia syvempi ja laajempi. Tutkimukseen osallistuneista asukkaasta palautti tutkimuslomakkeen, mikä osoittaa, että asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa asumiseensa liittyviin asioihin olemalla aktiivisia ja antamalla palautetta. On ollut mukavaa tehdä töitä joustavan, työteliään ja meidän tarpeemme ymmärtävän tutkijatiimin kanssa. Saimme olla mukana miettimässä tutkimuksen perusrakennetta ja muotoilemassa kysymyksiä siten, että ne varmasti avautuvat haluamallamme tavalla asiakkaillemme. Tutkimus antaa meille juuri sen tiedon, jota tarvitsemmekin eli hyvän yleiskuvan asiakkaidemme mielipiteistä ja toimintamme kehittämiskohteista. Se, että voimme tarkastella tutkimustuloksia myös alueellisesti, on toimintamme kannalta keskeistä, Vehkametsä sanoo. On ollut mukavaa tehdä töitä joustavan, innostuneen ja meidän tarpeemme ymmärtävän tutkijatiimin kanssa, sanoo VVO:n viestintäjohtaja Marketta Vehkametsä. Asukkaat muuttavat aikaisempaa herkemmin Nyt tehdyn asiakastutkimuksen mukaan VVO on iso ja luotettava toimija, jolle asiakkaat antavat hyvän kokonaisarvosanan. Tarvetta kehittämiseen on lähinnä yksilöllisissä palveluprosesseissa. Yllätyksenä VVO:lle ei tullut, että asukkaiden mielestä heikoin lenkki palveluketjussa on kiinteistönhuolto. VVO rakennuttaa, markkinoi ja isännöi omia asuntojaan, mutta kiinteistöjen huoltotoiminta on ulkoistettu koko maassa. Tiedämme, että monilla huoltoyrityksillä on vaikeuksia pitää ihmisiä pitkäaikaisissa työsuhteissa. Usein vaihtuvat huoltomiehet eivät asiakkaiden mielestä aina palvele talon asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla, Vehkametsä toteaa. Asukastyytyväisyystutkimus vahvisti VVO:n käsitystä nykyisestä markkinatilanteesta. Asiakkailla on nykyään hyvät mahdollisuudet valita asumismuoto ja asuinpaikka ja tästä syystä he myös muuttavat aikaisempaa herkemmin. Kaikkiin muuton syihin emme voi vaikuttaa, mutta monia syitä voimme poistaa paremmalla palvelulla ja herkemmällä reagoinnilla. Muuton syynä voi olla esimerkiksi omistusasunnon osto, mutta monet VVO:n vuokralaiset muuttavat vuokra-asunnosta toiseen perheen elämäntilanteen muuttuessa. Meillä on aika paljon sisäisiä muuttoja, mikä osaltaan kertoo, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä asuntojemme tasoon ja tarjoamiimme asukaspalveluihin ja arvostavat mahdollisuutta vaihtaa asuntoa VVO:n sisällä, Vehkametsä toteaa. Vuokraasuntomarkkinat Internetissä Vuokra-asuntojen markkinat ovat siirtyneet viime vuosina verkkoon. Erityisesti nuoret asunnonhakijat osaavat hyödyntää verkkopalveluja. Tutkimus vahvistaa käsitystämme, että Internet on kanava, johon meidän tulee jatkossa panostaa vielä nykyistäkin enemmän. Meillä onkin parhaillaan käynnissä www-sivujen uusiminen. Tavoitteenamme on tehostaa verkossa olevaa vuokraasuntojen hakuprosessia ja kehittää internetiä palaute- ja asiointikanavana nykyisille asiakkaillemme. Siinä missä VVO tarjoaa palvelujaan Internetin välityksellä, se myös tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden hankkia asuntoon kiinteähintainen Internet-yhteys. Verkkoyhteys, omatoimiremontti ja edulliseksi neuvoteltu sähkösopimus ovat asukasyhteistyön ohella niitä asumispalveluja, joita asunnon vuokraajat nykyään näyttävät arvostavan. Teemme varmasti parin vuoden kuluttua seurantatutkimuksen, jotta voimme seurata miten tämän tutkimuksen pohjalta käynnistyt palvelujen parannustoimet ovat asukkaidemme mielestä onnistuneet,vehkametsä sanoo. Lisätiedot: tutkija Hanna Willner puh. (03) tai hanna.willner@uta.fi 3
4 KTM tutki matkailuhankkeiden julkisen tuen vaikuttavuutta Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos tutki Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman ohjausryhmän toimeksiannosta matkailuhankkeiden julkisen tuen määrää ja vaikuttavuutta maassamme vuosina Tutkimuksen ohjausryhmässä oli kuuden ministeriön, maakunnan liiton, TE-keskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi KTM:n markkinaosaston matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tutkijatiimin muodostivat johtaja Harri Talonen, tutkimuspäällikkö Marko Laiho ja tutkija Hanna Willner. KTM on matkailun kansallinen vastuuviranomainen, joka vastaa matkailupolitiikan painotuksista, matkailun yleisestä kehittämisestä ja tukitoimien koordinoinnista, matkailua koskevan lainsäädännön valmistelusta ja koordinoinnista, valtioiden välisistä matkailusuhteista ja osallistumisesta matkailuasioiden käsittelyyn kansainvälisissä järjestöissä. Näitä tehtäviä Nina Vesterinen hoitaa päätyönään KTM:ssä. Matkailun julkinen tuki, EUrahoitus, kansallinen rahoitus ja kuntakohtainen rahoitus ovat pirstaloituneet eri ministeriöille ja toimijoille. Olemassa ei ole yhtä rekisteriä, johon olisi koottu tieto siitä, miten paljon kaikkiaan on rahoitettu ja miten julkista rahoitusta on kohdennettu.tämän tiedon selvittämiseen tarvittiin nyt tehty tutkimus, jonka tuloksia voidaan peilata vuonna 2000 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen, Vesterinen sanoo. Tutkimuksella haluttiin selvittää muun muassa mitkä tahot ovat tutkimusajankohtana myöntäneet tukea, kenelle ja KTM:n markkinaosaston matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen toimi tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana. millaisiin hankkeisiin tukea on myönnetty ja miten tuen on arveltu vaikuttaneen alueellisesti. Laaja tutkimuskokonaisuus toteutettiin nelivaiheisesti useampia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin ja käsiteltiin taustatiedot hankerekisteriä varten. Toisessa vaiheessa yli tuhannelle matkailualan kasvuyritykselle lähetettiin kysely, jolla selvitettiin yritysten matkailuun liittyvää toimintaa ja käsityksiä eri tyyppisistä hankkeista sekä matkailuun liittyvistä kehittämistarpeista ja hankkeiden vaikuttavuudesta.tutkimuksen kolmannessa vaiheessa haastateltiin yhdeksän maakunnan rahoittajatahoja ja markkinointiorganisaatioiden edustajia. Lopuksi tehtiin kuntakierros, jonka aikana haastateltiin kahdenkymmenen matkailuhankkeita toteuttaneen kunnan avainhenkilöitä, yrittäjiä ja hankevetäjiä hankkeiden vaikuttavuudesta. Tutkimus käynnistettiin viime marraskuussa. Aikaa tutkimuksen toteuttamiseen tarvittiin, sillä henkilökohtaiset haastattelut ovat aikaavieviä. Tutkimustiimi toimi aktiivisesti ja ohjausryhmän kokousten lisäksi yhteyttä pidettiin myös kahdenkeskisin palaverein Vesterinen kiittää. Tutkimus osoitti, että rahaa on käytetty aikaisempaa tutkimuskautta tehokkaammin. Tutkimustulosten pohjalta ohjausryhmä tekee toimenpidesuositukset siitä, millä tavalla julkisen rahoituksen kohdentamista tulisi jatkossa edelleen tehostaa, miten hankkeiden koordinointia voitaisiin parantaa ja millaisia hyviä käytännön esimerkkejä tutkimus toi esille, Vesterinen kertoo. EU:lta Suomeen kohdentuva matkailuhankkeisiin suunnattu tuki tulee vuonna 2007 alkavalla toimintakaudella mitä todennäköisimmin pienentymään. Olemme aloittamassa valtakunnallisen matkailustrategian laadintaa ja hyödynnämme sen tekemisessä tutkimustuloksia. Tutkimustulokset kiinnostavat luonnollisesti myös eri viranomaisia ja rahoituksen myöntäjiä. Tutkimustulokset julkisesta tuesta matkailuhankkeisiin Suomessa vuonna julkistettiin KTM:n matkailun ajankohtaisseminaarissa, minkä jälkeen tutkimus julkaistaan myös Internetissä. Lisätiedot: tutkija Hanna Willner puh. (03) tai
5 Vahva elinkeinoelämä paras tae matkailun kehitykselle Tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointi on ollut melko vähäistä matkailusektorilla,mutta markkinoiden muutokset ovat tehneet ennakoinnin yhä tärkeämmäksi.tutkimus- ja koukutuskeskus Synergos tarttui haasteeseen ja laati Pirkanmaan eri matkailusektorin toimijoiden hyödynnettäväksi ennakoivan analyysin matkailun toimintaympäristöön maakunnassa vaikuttavien tekijöiden kehityksestä. Työhön tarttumisen kynnystä madalsi se, että keskuksella on pitkät perinteet ja vahva kokemus sekä matkailututkimuksesta että strategisesta suunnittelusta matkailusektorilla, kertoo tutkimuspäällikkö Marko Laiho. Tutkimuksessa Pirkanmaan matkailuun vaikuttaviksi ns. megatrendeiksi määriteltiin kansainvälistyminen, kulutuskäyttäytymisen sirpaloituminen ja elämyshakuisuus, verkostoituminen sekä hyvinvointiklusterin vahvistaminen. Muiksi keskeisiksi muutostredeiksi nostettiin turvallisuushakuisuuden lisääntyminen sekä teknisen kehityksen nopeus ja laaja-alaisuus. Tutkimuksen yhdessä johtaja Harri Talosen kanssa tehnyt Laiho arvioi, että Pietarin ja Baltian alueen taloudellinen kehitys sekä halpalentoyhtiö Ryanairin avaamat uudet kansainväliset lentoyhteydet Tampere-Pirkkalan lentokentältä tarjoavat pirkanmaalaiselle matkailuelinkeinolle kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia. Kulutuskäyttäytymisessä tapahtuviin muutoksiin vastataan parhaiten monipuolisilla ja laadukkailla matkailupalveluilla. Matkailukohteiden uusiutuminen onkin siten erityisen tärkeää, Laiho huomauttaa. Vireä elinkeinoelämä on matkailun suotuisan kehittymisen Hyvinvointipalvelut Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksessa valmistui viime marraskuussa tutkimus hyvinvointipalveluiden tulevaisuudennäkymistä Pirkanmaalla. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää muun muassa alan liiketoimintapotentiaalin, koulutuksen ja työvoiman tarpeen ennakoinnissa seuraavien 5 10 vuoden aikana, sanoo tutkija Riitta- Liisa Larjovuori. Tutkimus antaa viitteitä siitä, mitkä uudet hyvinvointipalvelujen osa-alueet tulevaisuudessa korostuvat.tutkimus peilaa myös julkisen ja yksityisen sektorin suhdetta tulevaisuudessa. Tutkimuksessa hyvinvointipalveluihin liittyvinä trendeinä nähdään kansalaisten ikääntyminen, kansainvälistyminen ja teknologian kehitys sekä julkisen sektorin toimintamallien muuttuminen yhä enemmän palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjiksi. Tutkimusta var- ovat tulevaisuuden kasvuala ten haastateltiin laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita, toimijoita ja viranomaisia. Larjovuoren mukaan alan toimijoiden yhteinen näkemys on, että hyvinvointipalvelut tulee jatkossakin säilyttää julkisen sektorin vastuulla, mutta yhä suurenpi osa palveluista Ennakoiva analyysi Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden klusterista -tutkimuksen tekijä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori näkee sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvavaa liiketoimintapotentiaalia. peruspilari. Menestys tällä sektorilla merkitsee automaattisesti vilkasta työajanmatkailua. Myös Pirkanmaan ns. megakohteet kuten Särkänniemi, Ikaalisten kylpylä, Tampere-talo ja Nokian Rantasipi Eden sekä laaja tapahtumatarjonta ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä matkailussa unohtamatta pienempien kohteiden ja palveluntuottajien roolia matkailutarjonnan täydentäjinä. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan matkailuklusterin arvioidaan työllistävän nykyisellään noin henkilöä. Maakunnan saaman välittömän matkailutulon määräksi on haarukoitu noin 550 miljoonaa euroa vuonna Pirkanmaalle tehdään vuositasolla yhteensä noin 2,4 miljoonaa kotimaista vapaaajan matkaa, mikä on noin 10 % kaikista Suomessa tehdyistä vapaa-ajan matkoista. Majoitusliikkeissä kirjattiin vuonna 2004 noin 1,3 miljoonaa yöpymistä kasvun ollessa edellisestä vuodesta lähes 6 %. Pirkanmaan matkailuelinkeinolla meneekin nykyisin varsin hyvin, mutta positiivisen kehityksen turvaaminen edellyttää jatkossa aktiivista uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja määrätietoista kehittämistyötä, tiivistää tutkimuspäällikkö Laiho. Ennakoiva analyysi Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden klusterista, TE-keskuksen julkaisu 8 ja Pirkanmaan matkailun ennakoiva kilpailukykyanalyysi,te-keskuksen julkaisu 12, ovat saatavana Internetistä osoitteesta Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Marko Laiho puh. (03) tai tullaan jatkossa tuottamaan yksityisellä sektorilla. Sosiaali- ja terveyssektori nähdään liian usein pelkkänä rahareikänä ja ongelmakenttänä, vaikka se tarjoaa tulevaisuudessa entistä laajemman liiketoiminta- ja työllistämispotentiaalin, sanoo tutkimuksen tekijä. Hyvinvointipalveluille liiketoiminta-alueena tulisi saada enemmän arvostusta. Hyvin toimivat hyvinvointipalvelut ovat yhteiskunnalle valtava voimavara. Ennakoivat analyysit kokoavat toimialakohtaista tietoa päätöksenteon tueksi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos teki viime vuonna ennakoivat analyysit Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden, matkailun, terveysteknologian ja funktionaalisten elintarvikkeiden klustereista.tutkimukset tuotettiin osana Pirkanmaan TE-keskuksen ennakointipalvelua. Lisätiedot: tutkija Riitta-Liisa Larjovuori puh. (03) riitta-liisa.larjovuori@uta.fi 5
6 TIIKERINLOIKALLA työniloon ja tulokseen 6 Professori Marja-Liisa Manka ja Kymppi-Maukkaat Oy:n toimitusjohtaja Arto Rinta-Opas ovat tyytyväisiä aktiivisuuteen, jolla toijalalaisen elintarviketehtaan työntekijät lähtivät mukaan Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeeseen. Työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen ovat isoja haasteita yrityksille ja julkisen sektorin työyhteisöille. Sekä työtyytyväisyys että työssä jaksaminen ovat erittäin tärkeitä tekijöitä työn tuloksellisuuden kannalta. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksessa toimiva Työhyvinvointi -instituutti on aloittanut Tykesin rahoittamana työyhteisöjen kehittämishankkeen. Alan tutkimus- ja koulutustoimintaa koordinoi, ohjaa ja kehittää professori Marja-Liisa Manka. Kehittämishankkeessa on mukana kaikkiaan 30 pirkanmaalaista työyhteisöä. Hankkeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitä kautta parantaa organisaation tuloksellisuutta. Tavoitteisiin ei pyritä pienin askelin, vaan reippaalla tiikerinloikalla, jolloin työntekijät oppivat itse ratkaisemaan työelämän ongelmia ja parantamaan työyhteisönsä ilmapiiriä. Työyhteisöjen kehittämishanke käynnistettiin pirkanmaalaisyrityksissä lähtötilanteen kartoittamisella ja kyselyllä, johon vastasi yli työntekijää, toimihenkilöä ja esimiestä. Kartoituksen tulokset osoittivat kiistatta, että tunne työssä uupumisesta on monen työntekijän kohdalla totisinta totta. Kyselyyn vastanneista lähes 40 prosenttia koki työnsä henkisesti melko tai erittäin rasittavana, kun toisaalta työoloihinsa täysin tyytyväisiä oli vastanneista vain noin 25 prosenttia. Rutiinit ja perinteet rasittavat Mutta mikä sitten mättää suomalaisessa työelämässä? Saatujen kokemusten perusteella ongelmat piilevät usein rutiineissa ja perinteissä, jotka jumiuttavat sekä ihmiset että organisaatiot. Työn ja ihmisten johtamistavoissa nähdään ongelmia ja esimies koetaan jopa työssä kehittymisen esteeksi. Myös puhumattomuus, vuorovaikutuksen puute ja palautteettomuus koetaan työilmapiiriä heikentävinä asioina. Joissakin tapauksissa alaiset kyseenalaistavat esimiesten kyvykkyyden, mutta voidaan myös kysyä, miten kehittyneitä ovat työntekijöiden alaisena olemisen taidot. Kun toinen ei kerro ja toinen ei kysy, syntyy jossakin vaiheessa väistämättä kommunikaatio-ongelma, toteaa Marja- Liisa Manka. Haemme Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeella työyhteisöön kehittämismallia, joka muotoutuu hyvien ja positiivisten kokemusten kautta ilman kenenkään syyllistämistä. Työssä jaksaminen on työväestön ikääntyessä kysymys, johon on löydettävä ratkaisuja, jotta työn tuottavuus ei laske. Mutta onko ratkaisu löydettävissä? Marja- Liisa Mankan mukaan on, sillä työyhteisöissä on potentiaalia kehittää toimintatapoja. Uudet työntekijät yleensä osaavat kyseenalaistaa toimintatapoja, mutta hekin siirtyvät aika nopeasti rutiinien mukavuustasolle.tiikerinloikka -hanke on jo nyt osoittanut, että työyhteisöissä ollaan valmiita toimintatapojen muutoksiin, jotka tekevät arjen työstä mielekkään, avaavat mahdollisuuksia avoimemmalle vuorovaikutukselle, kirkastavat jokaiselle toiminnan tavoitteet ja auttavat ihmisiä ymmärtämään kokonaisuuden ja yksilön roolin välisen yhteyden. Yksi Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeeseen mukaan lähtenyt pirkanmaalainen yritys on Toijalassa toimiva Kymppi-Maukkaat Oy. Toimitusjohtaja Arto Rinta-Oppaan mukaan vuorotyötä tekevä noin 60 hengen työyhteisö kaipasi kehittämisprojektia, jolla työssä viihtyvyyttä, työmotivaatiota ja sitä kautta työn tuottavuutta saadaan parannettua. Yllättynyt hän sanoo olevansa siitä innosta ja aktiivisuudesta, millä henkilöstö lähti mukaan hankkeeseen. Se, että henkilöstö innostui hankkeesta on paljolti visiotyöpajojen vetäjän, Marja-Liisa Mankan ansiota. Hän osasi erittäin hyvin kertoa, mihin tällä kolmivuotisella hankkeella pyritään ja kannustaa ihmiset mukaan. Uskon, että tulemme saavuttamaan kehittämisprojektille asettamamme tavoitteet. Lisätietoja: professori Marja-Liisa Manka GSM marja-liisa.manka@uta.fi
7 Lähiesimieskoulutuksessa yhdistyvät henkilöstöjohtamiskoulutus ja työilmapiiritutkimukset Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen viime syksynä käynnistämässä reilun vuoden mittaisessa Lähiesimieskoulutuksella tuloksiin -kehittämisohjelmassa yhdistyvät yritysten esimiesten laadukas henkilöstöjohtamisvalmennus, työyhteisön ilmapiirin analysointi ja kehittämiskohtien paikantaminen sekä yrityskohtaisten seurantamittareiden kehittäminen. Lähiesimieskoulutusohjelma alkoi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tekemällä organisaation työilmapiiri- ja asennetutkimuksella, jossa käytettiin monimuuttujamenetelmiä, joiden avulla analysoidaan työilmapiirin keskeisiä tekijöitä. Tutkimuksen avulla paikannettiin kunkin työyhteisön vahvuudet ja kehittämiskohteet. Valmennuksen päätteeksi tutkimus tehdään uudelleen osana koulutuksen vaikuttavuuden mittaamista. Koulutusohjelman henkilöstöjohtamisen jaksoilla perehdytään sekä syväjohtamiseen että tynneälyyn johtamisen työkaluna. Syväjohtaminen on johtamisen kehittämisohjelma, jolla vaikutetaan esimiesten kautta koko yrityksen johtamis- ja toimintakulttuuriin. Syväjohtamisen koulutusjaksolla vaikutetaan sekä esimiesten tieto- että tunnetasoon. Jokaiselle valmennukseen osallistujalle tehdään henkilökohtainen 360 asteen johtajaprofiili, josta jalostuu henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Koulutusjakson valmentajana toimii Syväjohtaminen DL Oy:n toimitusjohtaja Jarno Anttalainen. Lähiesimieskoulutuksen Tunneäly johtamisen työkaluna -jaksolla valmennettavat perehtyvät tunneälyn rooliin johtamistyössään ja tekevät tunneälyanalyysin.tunneosaamista syventävällä jaksolla osanottajat keskittyvät tunneälyharjoitusten tekemiseen elämyksellisessä koulutusympäristössä Pirkanmaan suurimman av-talon tiloissa Akun tehtaalla. Tunneälykouluttajana toimii Elämysvalmennus ERA Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kumpula. Syväjohtaminen DL Oy:n toimitusjohtaja Jarno Anttalainen perehdytti lähiesimieskoulutuksen osallistujat syväjohtamiseen, jota käytetään nykyisin mm. puolustusvoimien reserviupseerikoulutuksessa Koulutus antaa osallistujayrityksille myös ohjausta yrityskohtaisten seurantamittareiden rakentamisessa. Mittaristokoulutusosio toteutetaan Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Mittaristoon voi sisältyä sekä toiminnan tehokkuuteen, asiakassuhdeja henkilöstöjohtamiseen että oppimiseen liittyviä osa-alueita kunkin osanottajanyrityksen tarpeiden mukaan. Pk-yrityksille suunnattuun lähiesimieskoulutukseen osallistuu niin asiantuntijayrityksiä kuin tuotannollisen teollisuuden, kiinteistönhoidon ja kaupan alan yrityksiä. Tevella Oy:n toimitusjohtaja Pentti Väyrynen on yksi kurssin osanottajista.yritys myy päiväkodeille ja kouluille leikkimis-, oppimis- ja liikkumisvälineitä sekä kalusteita. Osanottajat ovat selvästi motivoituneet kehittämään sekä omia johtamistapojaan että parantamaan sitä kautta työilmapiiriä ja tulosta omissa organisaatioissaan, sanoo koulutussuunnittelija Sanna Rytövuori. Tulosten suhteen tarvitaan kuitenkin kärsivällisyyttä, sillä koulutuksen vaikutukset näkyvät yrityksissä pitkällä aikavälillä. Aloitamme ensi vuoden alussa raportoinnin koulutuksen vaikuttavuudesta yrityksissä, Rytövuori sanoo. Yksi Lähiesimieskoulutukseen osallistuvista yrityksistä on päiväkodeille ja kouluille leikkimis-, oppimis- ja liikkumisvälineitä sekä kalusteita myyvä Tevella Oy. Voimakkaassa kasvuvaiheessa olevasta perheyrityksestä lähiesimieskoulutukseen osallistuu kolme henkilöä. Toimitusjohtaja Pentti Väyrysen mukaan esimieskoulutus on tarpeen paitsi suurille organisaatioille myös pienille kasvuyrityksille. Kun yrityksessämme sen perustamisvaiheessa kymmenen vuotta sitten työskenteli vain muutama henkilö, pysyivät kaikki yrityksen asiat hyppysissä. Kun yritys alkoi kasvaa ja organisaatioon tuli väliportaita huomasimme, että tarvitsemme yrityksellemme räätälöidyn seurantamittariston, jotta meillä on yhteinen ymmärrys yrityksemme tilanteesta, kertoo Väyrynen. Lähiesimieskoulutus on tarjonnut juuri sen mitä siltä lähdimme hakemaan, mutta lisäksi valtavan paljon muuta. Pienenä yrityksenä emme ole aiemmin teettäneet työilmapiiritutkimusta, mutta nyt kun se on tehty, se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Lisäksi syväjohtamisjakso ja tunneäly johtamisen työkaluna ovat antaneet paljon, toteaa Väyrynen, kun koulutusohjelmasta on jäljellä vajaa puolet. Väyrysen mukaan kurssin edetessä on ollut mielenkiintoista nähdä, että samat ongelmat ja kipupisteet tulevat vastaan niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Yritys menestyy, jos se saa mahdollisimman paljon ihmisten voimavaroista yrityksen käyttöön. Haaste on siinä, miten tämä saadaan tapahtumaan. Lähiesimieskoulutuksen kaltainen valmennus antaa työkaluja tähän kysymykseen vastaamiseen. Erityisen arvokkaan Väyrynen pitää kurssin vetäjien ammattitaitoa, vuorovaikutuskykyjä ja hienotunteisuutta. Ilmapiiri on kannustava ja innostava, Väyrynen summaa. Lisätietoja syksyllä 2005 alkavasta koulutusohjelmasta: koulutussuunnittelija Sanna Rytövuori puh (03)
8 Studia generalia Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen henkilöstö Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sekä Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan / kauppakorkeakoulun yhteisen Studia generalia - luentosarjan alustava ohjelma syksyllä 2005 sekä luennoitsijat Kokonaismaanpuolustuksen järjestelyt Suomessa Pääsihteeri Tapani Hyötyläinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Suomeen kohdistuvat turvallisuusuhkat Dosentti Jyrki Iivonen Puolustusministeriö Valtion johtaminen kriisi- ja poikkeusoloissa Alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen Valtioneuvoston kanslia Suomen ulkoisen toimintakyvyn turvaaminen Alivaltiosihteeri Hannu Himanen Ulkoasiainministeriö Valtakunnan sotilaallinen puolustaminen Yksikön johtaja Arto Räty Puolustusministeriö Sisäinen turvallisuus Poliisiylitarkastaja Robin Lardot Sisäasiainministeriö Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kuljetukset sekä sähköiset viestintä- ja tietojärjestelmät Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöturvallisuus Hallinnollinen ylijohtaja Kari Kourilehto Ympäristöministeriö Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Ylilääkäri Olli Haikala Sosiaali- ja terveysministeriö Kansalaisten henkinen kriisinkestokyky Hallintojohtaja Håkan Mattlin Opetusministeriö Paneelikeskustelu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta alueellisella ja paikallisella tasolla (optio) Harri Talonen johtaja Puh: (03) GSM: harri.talonen@uta.fi Marko Laiho tutkimuspäällikkö Puh: (03) GSM: marko.laiho@uta.fi Lea Ahoniemi kehittämispäällikkö Puh: (03) GSM: lea.ahoniemi@uta.fi Riitta-Liisa Larjovuori tutkija Puh: (03) Sanna Rytövuori koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: sanna.rytovuori@uta.fi Antti Tammivuori tutkija puh. (03) antti.tammivuori@uta.fi Hanna Willner tutkija Puh: (03) GSM: hanna.willner@uta.fi Milla Alanärä tutkimusassistentti Puh: (03) milla.alanara@uta.fi Asia Business Academy Najmal Hasan johtaja GSM: najmal.hasan@uta.fi Marja-Liisa Manka professori GSM: marja-liisa.manka@uta.fi Anne Vauhkonen koulutus- ja kehittämispäällikkö Puh: (03) GSM: anne.vauhkonen@uta.fi Erja Ahonen projektisihteeri Puh: (03) erja.ahonen@uta.fi Jaana Roschier koulutussuunnittelija Puh: (03) GSM: jaana.roschier@uta.fi Pia Siekkinen projektikoordinaattori GSM pia.siekkinen@uta.fi Elina Vulli tutkija Puh: (03) elina.vulli@uta.fi Arttu Laine projektipäällikkö (VASKE) GSM: arttu.laine@uta.fi Veera Herranen tutkimusassistentti Puh. (03)
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotTE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013
TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotYritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa
Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa Kari Itkonen Marja-Leena Stenström Pentti Nikkanen Työpapereita 27 2 Projektin toteutus ja tehtävät Toteutus: 01.06.2009 31.12.2010,
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
LisätiedotTarjoamme näkemystä, joka kantaa myös tulevaisuudessa.
Ole aina parempi. Tarjoamme näkemystä, joka kantaa myös tulevaisuudessa. Huomisen menestystä rakennetaan nyt. Olemme edelläkävijä, jonka valmennustyö kasvattaa sekä yksilön että organisaation osaamista
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotTyöelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä
Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu
LisätiedotYrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka
Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Esityksen sisältöä Taustaa matkailun turvallisuustyölle Matkailun turvallisuusverkosto
LisätiedotParempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen. erikoisammattitutkinto. Kuva: Reetta Helin
Kuva: Reetta Helin Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO/ KAET05 Kenelle Kaupan esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava
LisätiedotTunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään
Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotAutomatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelma Olli Ahonen Valtiokonttori. Tietokiri on alkanut tule mukaan!
Automatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelma Olli Ahonen Valtiokonttori Tietokiri on alkanut tule mukaan! 2 MISTÄ TIETOKIRISSÄ ON KYSE? #Tietokiri eli julkishallinnon analysointi- ja raportointipalveluiden
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotLuontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää
LisätiedotSitä saadaan, mitä mitataan!
Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen
LisätiedotHyvät eväät ETEENPÄIN
Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat
LisätiedotTyöhyvinvoinnin koulutukset 2017
Työhyvinvoinnin koulutukset 2017 Osallistu Elon työhyvinvointiaiheisiin koulutuksiin. Voit osallistua yksittäisille kursseille tai suorittaa työhyvinvoinnin superosaajan opintokokonaisuuden. Kaikki koulutukset
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotTavoitteellista vuorovaikutusta
Sinun valmentajasi elinikäinen kehittyminen Tavoitteellista vuorovaikutusta Olemme kasvaneet 10 vuodessa yksilöiden kouluttajasta ryhmien ja organisaatioiden kehittäjäksi. Toimintamme perusta on kehittämämme
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen
TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotVALMENTAVA JOHTAMINEN
KUTSU ESAVI/103/05.12.01/2017 Etelä-Suomi 11.5.2017 Opetus ja kulttuuritoimi -vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen torstaina 21.9.2017
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotClick to edit Master title. Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset
6/16/2017 Click to edit Master title Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset 1.6.2017 KYSYMYS 1: Edustamani taho? Vastauksia kaikkiaan 46, joista yrittäjiä 20 Huomattavan paljon
LisätiedotUEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate
UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu
LisätiedotHenkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntijan koulutusohjelma
Henkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntijan koulutusohjelma Infotilaisuus hakijoille 11.9.2018 Riitta-Liisa Larjovuori & Jaana Roschier Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
LisätiedotTuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille
Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari
LisätiedotKuntamarkkinat Työhyvinvoinnin uudet tuulet Niilo Hakonen & Taija Hämäläinen
Kuntamarkkinat 13.9.2018 Työhyvinvoinnin uudet tuulet Niilo Hakonen & Taija Hämäläinen Ei tullut takkia, ei liiviä, ei hanskoja vaan tuluskukkaro Mutta työhyvinvoinnissa on edetty toisin: Työhyvinvointi
LisätiedotKumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija
Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotKehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
Kehittämisprosessin vaihemalli Pirkko Mäkinen 11.12.2017 Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus Kehittämisprosessin vaiheet 5. Arviointi 4. Toteutus 1. Päätös kehittämisestä 2. Analysointi 3. Suunnittelu
LisätiedotOsaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus
Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen
LisätiedotParempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen. erikoisammattitutkinto. Kuva: Reetta Helin
Kuva: Reetta Helin Parempaa esimiestyötä, parempia tuloksia! Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO/ KAET06 Kenelle Kaupan esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotMitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa
LisätiedotMittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula
Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus Kehittämispäällikkö Seija Sukula Standardien mittarit Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotAsiakaslehti Nro 5 2006 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS
Asiakaslehti Nro 5 2006 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS Kuvassa vasemmalta Anne Vauhkonen, Mikko Ruohonen, Marketta Saikku, Harri Talonen ja Sari Saastamoinen
Lisätiedotvarhaiskasvatukseen ja kouluihin
Pikaopas Vaikuttavuutta verkkokoulutuksella varhaiskasvatukseen ja kouluihin Määrittele Opiskele Sovella Juurruta Vaikuta Vuorovaikutteinen verkkokurssi työyhteisön yhteiseen opiskeluun Tämä opas tarjoaa
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotHenkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntijan koulutusohjelma
Henkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntijan koulutusohjelma Infotilaisuus hakijoille 13.9.2017 Riitta-Liisa Larjovuori & Jaana Roschier Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala
Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotM A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotFinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto
FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja
LisätiedotELYt ja alueellinen ennakointi
ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010
LisätiedotTUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA
TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
LisätiedotTYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA
TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotTyöhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI
Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen
LisätiedotVaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä
Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotMUUTTUVA TYÖELÄMÄ. Heta-Warto-Tillander
MUUTTUVA TYÖELÄMÄ Heta-Warto-Tillander 5.4.19 1 TYÖ ON AINA MUUTTUNUT TYÖELÄMÄN TRENDIT HAASTAVAT TOIMINTAMALLEJA JOHTAMINEN Vuorovaikutus Valmentava esimies Suunnan näyttäminen Itsensä johtaminen TYÖPAIKKA
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet
LisätiedotAitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset
Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
Lisätiedot/2006 Tauno Tuomivaara
FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotSYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013
SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotParempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä
Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotHoukutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu
Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotInvEstoI MEnEstYksEEn
Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotVALMENTAVA JOHTAMINEN
KUTSU ESAVI/10961/2016 Etelä-Suomi 8.12.2016 Opetus ja kulttuuritoimi -vastuualue Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään valmennukseen torstaina 9.3.2017 klo 8.45
Lisätiedot