Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2016"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

2 2

3 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Esipuhe Johdanto Miten suunnitelma päivitettiin? Mitä on hyvinvointi? Mitä tiedämme lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nurmijärvellä? Kouluterveyskysely Sosiaalialan osaamiskeskuksen hyvinvointikysely Koululuokkiin suunnattu kysely hyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä Lasten vanhemmille suunnattu kysely Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjaavat periaatteet Osallisuus Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Toimivat palvelut Rakenne ja asenne Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Oppilas- ja opiskelijahuolto Kehittämiskohteet Lasten ja nuorten harrastaminen Kouluruokailun kehittäminen Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Kannustavat kohtaamiset Lasten ja vanhempien eroauttaminen Ryhmään kuuluminen - yhteisön merkitys Tavoite- ja toimenpideosio vuosille Arviointi ja seuranta

4 Esipuhe Hyvä lukija! Kädessäsi on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille Suunnitelmassa näkyy Nurmijärven kunnassa vuosien aikana tehty kehittämistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tässä suunnitelmassa korostuvat lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuudesta huolehtiminen, arjen kasvuympäristöjen merkitys lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukijoina sekä toimivat palvelut, jotka oikea-aikaisesti palvelevat lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tarpeita. Suunnitelmaa on valmisteltu yhdessä lasten, nuorten, vanhempien, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme tärkein voimavara. On tärkeää, että jokainen nurmijärveläinen lapsi ja nuori löytää oman paikkansa elämässä. Meidän tehtävämme on tukea heidän kasvuaan ja kehitystään ja antaa siihen omalta osaltamme eväitä. Meidän on myös tärkeä kuunnella lapsia ja nuoria ja huomioida heidän näkemyksiään kehitettäessä heitä koskevia palveluja. Tässä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden avulla pyritään säilyttämään edelleen hyvä taso lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä kohdistuvissa palveluissa. On tärkeää myös muistaa, että toimivat ja kaikille suunnatut peruspalvelut vähentävät kalliiden erityispalvelujen käyttöä ja kustannuksia. Kiitän kaikkia suunnitelman päivittämiseen liittyviin tilaisuuksiin osallistuneita. Suuret kiitokset myös lapsille ja nuorille ajatuksistanne hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä käsitteistä sekä Palojoen koulun lukuvuoden kolmannen ja viidennen luokan oppilaille suunnitelman kuvituksesta. Yhdessä toimien, toimialojen rajat ylittäen, lapsia, nuoria ja heidän perheitään kuunnellen pääsemme hyvinvoinnin näkökulmasta parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän puolesta Tiina Hirvonen Sivistystoimenjohtaja Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän puheenjohtaja 4

5 1. Johdanto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma palvelee Nurmijärven kunnan strategian toteutumista ja on kiinteästi yhteydessä koko kunnan tasolla tehtävään hyvinvointityöhön. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä lasten ja perheiden palveluja ohjaavat varhaisen avoimen yhteistyön periaatteet ovat yhteisiä lasten ja nuorten palveluja järjestäville tulosalueille ja ne huomioidaan osana muita toimintaa ohjaavia asiakirjoja. Suunnitelmassa ja sen valmistelussa on tarkasteltu lasten ja nuorten palveluja kokonaisvaltaisesti. Tätä suunnitelmaa laadittaessa henkilöstö, viranhaltijajohto, luottamushenkilöt, lapset, nuoret ja heidän vanhempansa ovat olleet mukana tiedon tuottamisessa sekä palvelujen toimivuuden ja hyödyllisyyden arvioinnissa. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt tämän suunnitelman kesäkuussa 2014 ja arvioi sen toteutumista vähintään kerran valtuustokauden aikana. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteutumista ohjaa ja seuraa vuosittain lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä. Kunnanjohtajan nimeämään ryhmään kuuluvat: 5

6 Sivistystoimen johtaja Tiina Hirvonen, pj Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Avoterveydenhuollon päällikkö Tarja Sainio Opetuspäällikkö Kati Luostarinen Nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine Avohoidon ylilääkäri Paula Kantola Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä vuosille on vastannut ohjausryhmän nimeämä työryhmä. Työryhmään kuuluvat: Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho Varhaiskasvatuksen asiantuntija Marita Käyhkö Tehostetun- ja erityisen tuen koordinaattori Miira Arminen Sosiaalityön johtaja Suvi Salin Erityisnuorisotyöntekijä Tanja Heikkinen Asiantuntijaterveydenhoitaja Terhi Seppälä Liikuntasuunnittelija Mikä Vänni Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tässä suunnitelmassa keskeisiksi ohjaaviksi periaatteiksi on nostettu osallisuuden toteutuminen, tuen vieminen lasten ja nuorten kasvuympäristöihin arjen sujuvuuden vahvistamiseksi, toimivien ja oikea-aikaisten palvelujen turvaaminen sekä varhaisen avoimen yhteistyön eettisten periaatteiden toteutuminen. Nämä ovat ohjaavia periaatteita kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Näillä periaatteilla edistetään ennaltaehkäisevyyttä ja varhaista tukea kaikissa palveluissa. Palveluiden toimivuuden turvaamiseksi tarvitaan lisäksi erilaisia ennaltaehkäiseviä sekä varhaisen ja intensiivisen tuen työmuotoja. Lisäksi toimenpideosioon on nostettu painopistealueiksi kuulemis- ja keskustelutilaisuuksissa sekä kerätyn tiedon pohjalta esiin nousseet kehittämisen teemat vuosille

7 2. Miten suunnitelma päivitettiin? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on päivitetty 5/2013-5/2014 välisenä aikana. Hyvinvointisuunnitelman päivittämistyötä on ohjannut lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä. Käytännön toteutuksesta on huolehtinut ohjausryhmän tehtävään nimeämä työryhmä. Suunnitelmaa laadittaessa henkilöstö, viranhaltijajohto ja poliittiset luottamushenkilöt, lapset, nuoret, perheet sekä yhdistykset ja järjestöt ovat olleet mukana. He ovat tuottaneet tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä palveluista sekä olleet suunnittelemassa kehittämisen teemoja esille nostettavaksi tulevaan suunnitelmaan. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN

8 3. Mitä on hyvinvointi? Olkoon iglussasi lämmin, lampussasi öljyä ja sydämessäsi rauha - Eskimoiden sanonta Hyvinvointi käsitteenä on laaja ja se liittyy ihmisten kokemukseen elämän eri osa-alueista, kuten ihmissuhteista, terveydestä, toimeentulosta, toimintakyvystä, asumisesta, ympäristöstä ja turvallisuudesta. Hyvinvointi näkyy ihmisissä mm. onnellisuutena, tyytyväisyytenä elämään, toiveikkuutena sekä mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään. 8

9 Tätä suunnitelmaa tehtäessä Nurmijärven kouluissa ja päiväkodeissa keskusteltiin hyvinvoinnin käsitteestä. Hyvinvointi miellettiin mm. seuraavasti: 3.1. Mitä tiedämme lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nurmijärvellä? Vuoden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on hyvinvoinnin tilaa seurattu seutukunnallisesti yhteisesti sovittujen indikaattoreiden avulla. Näitä ovat mm. lapsiperheiden määrä, yksinhuoltajien määrä, työssäkäyvien määrä suhteessa huollettaviin, toimeentulotukea saavien määrä, työttömyysaste, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä, lastensuojeluilmoitusten määrä, päihdehuollon kustannusten ja psykiatrian laitoshoidon potilaiden määrä. Em. indikaattorit kertovat kuntalaisten erilaisista elämäntilanteista, mutta eivät suoraan anna tietoa koetusta hyvinvoinnista. Tätä suunnitelmaa valmisteltaessa on pidetty keskustelu- ja 9

10 kuulemistilaisuuksia mm. työntekijöille, järjestöille ja yhdistyksille sekä lapsille ja nuorille. Näissä tilaisuuksissa on kerätty kokemustietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä heille suunnatuista palveluista. Lisäksi suunnitelmaan on koottu tietoa seuraavista lapsille, nuorille ja heidän huoltajilleen suunnatuista kyselyistä kouluterveyskysely sosiaalialan osaamiskeskuksen hyvinvointikysely koululuokkiin suunnattu kysely hyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä lasten vanhemmille suunnattu kysely. Pidetyt tilaisuudet ja kyselyistä koottu tieto on ollut pohjana suunnitelman ohjaavia periaatteita ja tavoitteita muodostettaessa Kouluterveyskysely 2013 Kouluterveyskysely tehdään kahden vuoden välein peruskoulun 8.- ja 9. -luokkalaisille, lukion vuosiluokan sekä ammattioppilaitoksen opiskelijoille. Seuraaviin taulukoihin on kerätty kyselystä nousseet ilon- ja huolenaiheet. Tarkemmat tiedot kyselyn tuloksista löytyvät kuntaraportista. Kouluterveyskyselyä hyödynnetään kouluissa ja oppilaitoksissa. Peruskoulun 8.- ja 9. -luokkalaiset (kyselyyn vastanneiden määrä 1039) Ihmissuhteet Ilonaiheet läheiset ihmissuhteet yleistyivät suurin osa asuu yhdessä äidin ja isän kanssa vanhemmat tiesivät paremmin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vähentyivät Huolen aiheet 9 % ei yhtään läheistä ystävää 34 % vanhemmista ei tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa 60 % perheistä ei aterioi yhdessä päivällä tai illalla Terveys ja terveystottumukset Ympäristö Ilonaiheet koettu terveys parani viikoittaisten oireiden (päänsärky, niskahartiakivut, väsymys) kokeminen väheni aamupalan ja koululounaan syöminen päivittäin yleistyivät 71 % harrastaa hengästyttävää liikuntaa vähintään tunnin viikossa päivittäinen tupakointi, humalajuominen ja laittomien huumeiden kokeilu vähenivät Ilonaiheet kuulluksi tuleminen ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyivät Huolen aiheet koulu-uupumusta 13 %:lla 18 % hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta 44 % ei syö säännöllisesti aamupalaa 41 % ei syö päivittäin koululounasta 36 % nukkuu arkisin vähemmän kuin 8 tuntia ylipaino yleistynyt 50 % harjaa hampaat kahdesti päivässä ruutuaika yleistynyt (23 %:lla vähintään neljä tuntia päivässä) Huolen aiheet 31 % koki ongelmia koulun työilmapiirissä koettiin vaikeaksi päästä oppilashuollon 10

11 palveluihin - 47 % psykologin vastaanotolle - 41 % koululääkärin vastaanotolle Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat (kyselyyn vastanneiden määrä 346) Ihmissuhteet Ilonaiheet läheiset ihmissuhteet yleistyivät suurin osa asuu yhdessä äidin ja isän kanssa vanhemmat tiesivät paremmin nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan Huolen aiheet 8 % ei yhtään läheistä ystävää 28 % vanhemmista ei tiedä nuorten viikonloppuiltojen viettopaikkaa 60 % perheistä ei aterioi yhdessä päivällä tai illalla Terveys ja terveystottumukset Ilonaiheet koettu terveydentila parani viikoittaiset oireilut (päänsärky, niskahartiakivut, väsymys) vähenivät hampaidenharjaus tehostui Päivittäinen tupakointi ja humalajuominen vähentyivät Huolen aiheet 37 % ei syö päivittäin aamupala 31 % ei syö päivittäin koululounasta 32 % nukkuu arkisin alle 8 tuntia 28 % harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan tunnin viikossa 23 % viettää arkipäivisin ruutuaikaa vähintään neljä tuntia ylipaino lisääntyi (14 % ylipainoisia) 22 % tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 14 % koki koulu-uupumusta 10 % koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta 20 % hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta Ympäristö Ilonaiheet koulun työilmapiiri koettiin paremmaksi kuulluksi tuleminen ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyivät koulusta lintsaaminen vähentyi oppilashuollon palveluihin pääsy koettiin helpommaksi Huolen aiheet 37 % koki vaikeuksia koulutyöskentelyssä 41 % koki koulutyöhön liittyvän työmäärän liian suureksi 12 % kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 16 % kokenut seksuaalista väkivaltaa koettiin vaikeaksi päästä oppilashuollon palveluihin - 58 % psykologin vastaanotolle - 36 % koulukuraattorin vastaanotolle - 33 % koululääkärin vastaanotolle 11

12 Ammattioppilaitoksessa opiskelevat (kyselyyn vastanneiden määrä 181) Ihmissuhteet Ilonaiheet Huolen aiheet 65 % asuu molempien vanhempien kanssa 9 % ei yhtään läheistä ystävää 71 % perheistä ei aterioi yhdessä päivällä tai illalla suurin osa ei ole osallistunut toisten 77 % koki, ettei kiusaamiseen puututa kiusaamiseen oppilaitoksen aikuisten taholta Terveys ja terveystottumukset Ilonaiheet aamupalan säännöllinen syöminen yleistyi energiajuomien nauttiminen oppilaitoksessa väheni päivittäinen niska-hartiakipujen kokeminen väheni ylipaino väheni tupakoinnin salliminen oppilaitoksissa väheni merkittävästi raittiiden opiskelijoiden osuus lisääntyi laittomien huumeiden kokeileminen vähentyi Huolen aiheet koettu terveys huononi 59 % ei syö päivittäin aamupalaa 23 % ei syö säännöllisesti koululounasta 64 % syö koululounaskokonaisuudesta vain osan, tytöistä 81 % makeisten syöminen koulupäivän aikana yleistyi 59 % liikkuu hengästyttävästi vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa päivittäiset oireet (päänsärky, väsymys, ärtyneisyys) lisääntyivät 44 % koki painonsa epäsopivaksi 27 % pojista ylipainoisia 11 % koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta 23 % hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta päivittäinen tupakointi yleistyi: tytöistä 54 % ja pojista 45 % tupakoi päivittäin 35 % tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 22 % kokeillut laittomia huumeita Ympäristö Ilonaiheet kuulluksi tuleminen ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyivät suurin osa kokee opettajien kohtelun oikeudenmukaisena ja ryhmän ilmapiirin turvallisena oppilashuollon palveluihin pääsy koettiin helpommaksi suurin osa pitää opiskelusta Huolen aiheet opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät kauttaaltaan, erityisesti kirjoittamista ja lukemista vaativien tehtävien kohdalla 20 % koki, ettei ole saanut apua opiskelun vaikeuksissa 47 % koki, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan oppilaitoksen työilmapiiri huonontui lintsaaminen yleistyi 40 % koki opiskelutilojen ilmanvaihdon tai huoneilman huonona 47 % tytöistä kokenut seksuaalista häirintää 32 % tytöistä kokenut seksuaalista väkivaltaa 12

13 Sosiaalialan osaamiskeskuksen hyvinvointikysely Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus, Sosiaalitaito, laatii kahden vuoden välein alueellaan hyvinvointiselvityksen 4 vuotta täyttäville lapsille ja heidän huoltajilleen (tänä vuonna 2009 syntyneet lapset) sekä alakoulun 5. luokan oppilaille. Kuntakohtaiset tulokset ovat käytettävissä syksyllä Alle on koottu tiedot koko kyselyn tuloksista. Lapset toivovat arkista yhdessäoloa aikuisten kanssa vanhemmat arvioivat varhaiskasvatuspalvelut turvallisiksi Lasten kokemuksia omasta elämästä, kotona ja päivähoidossa, kartoitettiin helmikuussa 2014 yhdeksässä Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa (Hyvinkää (40), Järvenpää (50), Karkkila (13), Kerava (29) Kirkkonummi (60), Lohja (36), Nurmijärvi (36), Tuusula (66), Vihti (46). Vastaajina oli 366 vuonna 2009 syntynyttä lasta. Tiedot kerättiin lapsen ja vanhemman välisellä strukturoidulla keskustelulla. Keskustelun yhteenveto tallennettiin sähköiseen lomakkeeseen. Lasten vastauksista värittyy kuva hyvinvoivista ja tyytyväisistä lapsista ja heidän perheistään. Lapset haluavat tehdä aikuisten kanssa asioita yhdessä. Heidän kanssaan halutaan myös leikkiä niin päivähoidossa kuin kotona. Aikuisten kanssa halutaan tehdä ennen kaikkea arkipäivän askareita. Sylissä oleminen, hali ja rakkaus sekä leikkiminen olivat suosituimpia vastauksia, kun lapsilta kysyttiin, mikä saa heidät hyvälle mielelle. Päivähoidossa halutaan ensisijaisesti leikkiä. Päivähoidossa on kivoja aikuisia ja kavereita, saa leikkiä, ruokakin on melko hyvää. Joskus arjessa on liikaa meteliä. Toisinaan joku tönii tai kiusaa. Jo nelivuotias lapsi pystyy erottamaan vahingossa tapahtuvat harmit ja tahallisesti tehdyt kiusat. Lähes kaikilla lapsilla on päivähoidossa aina kaveri ja he saavat aina leikkiä tarpeeksi. Kun päivähoidossa tapahtuu ikäviä asioita, ne liittyvät yleisimmin kiusaamiseen ja siihen, että aikuiset puuttuvat ja rajoittavat lasten olemista Pieni osa lapsista kertoo kokemuksensa siitä, että on jäänyt ilman kaveria. Aikuinen ei ole myöskään lohduttanut, kun lapsella on ollut paha mieli. Joskus aikuinen ei ole edes huomannut lapsen pahaa mieltä. Lasten kertoman kautta välittyy myönteinen kuva lasten arjesta. Toisaalta me emme voi ohittaa niitä pieniä signaaleja, joita nyt lasten kertomana nousee. Kodin arjessa on hyvä huomioida se, että pienet lapset tarvitsevat riittävästi lepoa, rauhaa, liikuntaa ja ennen kaikkea unta. Perheen kanssa vietetty ohjelmoimaton yhdessä puuhastelu on arvokas lapsen kehityksen kannalta. Päivähoidossa on syytä olla sensitiivinen niiden lasten kohdalla, jotka ilmaisevat olevansa ilman yhtään ystävää, jäävänsä ilman lohdutusta tai riittävää aikuisen huomiota. Merkittävää on myös se, että lapset toivovat meiltä aikuisilta ennen kaikkea läsnäoloa; lasten toiveet ovat varsin vaatimattomia ja arkisia. Nämä toiveet on suhteellisen helposti lunastettavissa. 13

14 Lasten vanhemmat arvioivat päivähoidon hyvin turvalliseksi (ka 8,8). Kaksi kolmesta vanhemmasta antoi päivähoidon turvallisuudelle arvosanan 9 tai 10. Kouluviihtyvyys parantunut kiusaamisilmiö vähentynyt Perheen ja kaverien kanssa oleilu sekä liikunta, ulkoilu ja urheilu ovat viidesluokkalaisille tärkeimpiä asioita elämässä. Kahdessatoista Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnassa toteutettiin tammikuussa 2014 viidennen luokan oppilaiden hyvinvointia kartoittava selvitys. Oppilaat (2674) vastasivat sähköiseen kyselyyn oppitunnin aikana (kuntakohtaiset vastaajamäärät: Hanko 66, Hyvinkää 310, Järvenpää 250, Raasepori 50, Karkkila 100, Kerava 283, Kirkkonummi 323, Lohja 291, Nurmijärvi 268, Siuntio 84, Tuusula 423, Vihti 224). Selvitys toteutettiin nyt kolmannen kerran. Aineiston syvällisempi analyysi ja vertailu aiemmin toteutettuun (2012) selvitykseen raportoidaan elokuussa Suurin osa (77 %) vastaajista pitää koulunkäynnistä melko paljon tai paljon. Kouluviihtyvyys näyttäisi vastausten perusteella kahden vuoden aikana parantuneen. Tytöt pitävät koulunkäynnistä poikia enemmän. Tytöt kokevat myös koulutyöhön liittyvän työmäärän poikia useammin sopivaksi ja kokevat pärjäävänsä koulussa poikia paremmin. Luokan oppilaiden väliset suhteet koetaan paremmiksi kuin vuonna 2012 toteutetussa selvityksessä. Oppilaiden ja opettajien väliset suhteet koetaan myös paremmiksi. Oppilaiden ja opettajien suhteet ovat yhteydessä sekä koulunkäynnistä pitämiseen että koettuun koulutyön kuormittavuuteen. Oppilaiden osallisuuden kokemus koulussa on parantunut, erityisesti tytöillä. Tytöt myös tietävät poikia paremmin, miten vaikuttaa koulunsa asioihin. Koulun toimintaan osallistuminen on myös lisääntynyt. Suurin osa vastaajista on tyytyväisiä koululounaaseen (75 %) ja syö koululounasta päivittäin (76 %), vaikkakin koululounaan päivittäin syöviä on hieman vähemmän kuin edellisessä selvityksessä. Suurin osa viidesluokkalaisista ei ole joutunut kiusatuksi (70 %) lukuvuoden aikana eikä ole kiusannut muita (80 %). Aineisto antaa viitteitä siitä, että kiusaamisilmiön kehityssuunta on myönteinen. Poikien arjessa kiusaamisilmiö on yleisempää. Kiusaajat ovat usein itsekin kiusattuja. Netti- ja kännykkäkiusaaminen ovat vielä melko harvinaisia ilmiöitä. Suurin osa vastaajista pitää kotinsa ilmapiiriä vähintään melko hyvänä (91 %) ja kokee vanhempiensa tietävän paljon asioistaan (68 %). Aineiston perusteella syntyy käsitys, että vanhemmat tietävät lastensa internetin käytöstä enemmän kuin aiemman selvityksen aikaan. Suurin osa vastaajista (57 %) kokee, että heidän perheensä tulee erittäin hyvin toimeen taloudellisesti. Perheen taloudellisen toimeentulon heikkoudesta raportoi alle kaksi prosenttia vastaajista. Perheen koetulla taloudellisella tilanteella on yhteys koettuun kodin ilmapiiriin. Aineiston perusteella syntyy myös käsitys, että ruokailutottumukset ovat parantuneet edelliseen selvitykseen verrattuna. Perheen yhteisillä aterioilla on myös yhteys koettuun kodin ilmapiiriin ja perheen taloudelliseen tilanteeseen. Suurimmalle osalle vastaajista (lähes 85 %) itseä vaivaavista asioista on keskimäärin helppo tai hyvin helppo puhua lähipiiriin kuuluville ihmisille. Äidille puhuminen on helpointa. Tyttöjen on vaikeinta puhua isäpuolen kanssa ja poikien opettajan kanssa 14

15 Koululuokkiin suunnattu kysely hyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä Suunnitelmaa valmisteltaessa kaikissa Nurmijärven peruskoulujen luokissa oppilaat miettivät hyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä tammikuussa Oppilaskunnat kokosivat yhteen luokkien vastaukset. Näistä keskusteluista tehdyt koosteet nostivat esiin hyvinvointiin liittyvinä teemoina mm. ihmissuhteet, terveyden, ympäristön, vapaa-ajan. Ihmissuhteet Edistävät tekijät hyvät perhesuhteet, oppilaiden hyvä yhteishenki, toisten huomioiminen ja se, että nuoria kuunnellaan Estävät tekijät riidat ja kiusaamiset, ystävien puute, perheongelmat, vanhempien pitkät työpäivät, väsymys, kiire, eristäytyminen, uhkailu ja huutaminen Terveys Edistävät tekijät riittävä uni ja ulkoilu, hyvät terveyspalvelut, kouluruokailu, hygienia, säänmukainen vaatetus Estävät tekijät päihteiden käyttö, pöpöt ja sairaudet, masennus ja mahdolliset sisäilmaongelmat Ympäristö Edistävät tekijät ympäristön ja hengitysilman puhtaus, mahdollisuudet liikkua metsässä, kouluympäristön turvallisuus, kiva asuinalue ja hyvät naapurit, turvallinen koulu, hyvä opetus ja opettajat, koulun luistinrata, kertsi ja koulukahvila välitunnilla Estävät tekijät kävely- ja pyöräteiden sekä katulamppujen puuttuminen, ylinopeutta ajavat autot, riittämätön julkinen liikenne ja pitkät etäisyydet, ei ole riittävästi paikkoja nuorten tavata toisiaan, nuorisotilojen vähyys ja vähät aukioloajat, sekä huonot penkit koulussa Vapaa aika, ulkoiset uhat ja muut esiin tulleet asiat Edistävät tekijät vapaa-aikaa riittävästi, varsin hyvin mahdollisuuksia harrastaa, lähellä sijaitseva kannustava koulu, paljon valinnaisaineita koulussa, nuorten hyvä itsetunto, lapsi/nuori tuntee itsensä tärkeäksi, yhteiset pelisäännöt, nuorisotoiminta, kantti kestää -tunnit, poliisi, koulukuraattori ja se, että kehuminen tekee hyvän mielen Estävät tekijät pelottavat ohjelmat ja pelit, media (sen aiheuttamat ulkonäköpaineet ja elektroniikkariippuvuus), kalliit matkat julkisilla (vaikeaa nähdä esim. toista vanhempaa, jos vanhemmat ovat eronneet), liian pienet välitunti- ja koulutilat, liian suuret luokkakoot, kunnan tekemät säästöt, terveydenhoitajat eivät ole joka päivä koululla, kyytiin pyytäjät, omaisuuden vahingoittaminen, lähipoliisi ei ole tarpeeksi näkyvä tai tehokas, köyhyys ja pelot 15

16 Lasten vanhemmille suunnattu kysely Lasten ja nuorten palveluiden käyttäjille tehtiin kysely, jossa kerättiin kokemuksia lasten ja nuorten palveluista Nurmijärven kunnassa. Kyselyyn vastaajien määrä oli 476. Kyselyyn vastasi varhaiskasvatuksen, opetuksen, terveyspalveluiden, nuorisopalveluiden ja perhepalveluiden asiakkaita. Seuraavaan taulukkoon on koottu kyselyiden tulokset. Kysymys 4 = täysin samaa mieltä 3 = osittain samaa mieltä 2 = osittain eri mieltä 1 = täysin eri mieltä Olen löytänyt tietoa käyttämästäni palvelusta helposti 219 (46 %) 210 (44 %) 42 (9 %) 5 (1 %) 476 Olen saanut sovittua ajan käyttämääni palveluun kohtuullisessa ajassa (esim. ajanvaraukset, palaverit, henkilökohtaiset tapaamiset) 348 (73 %) 104 (22 %) 19 (4 %) 4 (1 %) 475 Olen tullut kuulluksi omassa asiassani yhteistyön aikana 369 (78 %) 88 (18 %) 13 (3 %) 5 (1 %) 475 Työntekijät ovat ottaneet huomioon minulle ja perheelleni tärkeät asiat 353 (74 %) 97 (21 %) 20 (4 %) 5 (1 %) 475 Minulla on ollut mahdollisuus saada riittävästi tietoa käyttämäni palvelun toimintatavoista 282 (59 %) 164 (35 %) 24 (5 %) 4 (1 %) 474 Olen saanut tarvittaessa tukea tilanteeseeni ja omaan toimintaani 321 (67 %) 126 (26 %) 23 (5 %) 6 (1 %) 476 Saamani palvelu on vastannut odotuksiani 329 (69 %) 117 (25 %) 23 (5 %) 6 (1 %) 475 yhteensä 16

17 4. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjaavat periaatteet Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tässä suunnitelmassa keskeisiksi ohjaaviksi periaatteiksi on nostettu 1) osallisuuden toteutuminen, 2) tuen vieminen lasten ja nuorten kasvuympäristöihin arjen sujuvuuden vahvistamiseksi, 3) toimivien ja oikea-aikaisten palvelujen turvaaminen sekä 4) varhaisen avoimen yhteistyön eettisten periaatteiden toteutuminen. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Osallisuus Toimivat palvelut 17

18 4.1. Osallisuus Että osallistuu siihen juttuun mihin olis halunnu Haluaa osallistua kaikkeen Tarkoittaa sitä, että osallistuu johonkin kilpailuun vaikkei voittaisikaan, että edes osallistuu Et ei jätä toista pois Me synnymme johonkin perheeseen tai joudumme johonkin yhteisöön, jota emme aina itse voi valita, mutta sen tulisi valita meidät. Lapsi ei pyydä saada syntyä tiettyyn perheeseen tai päästä johonkin ryhmään /koululuokkaan, mutta hän pyytää ottakaa minut vastaan, hyväksykää minut, antakaa minulle arvokas paikka tässä perheessä, ryhmässä, luokassa. - Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija THL Osallisuutta on olla ja kokea olevansa osa jotakin yhteisöä sekä kokemus aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa itseään, lähiyhteisöään ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Osallisuudessa on kyse suhteesta ja vuorovaikutuksesta, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluksi toisiaan kunnioittavissa kohtaamisissa. Dialoginen vuorovaikutus mahdollistaa erilaisten ajatusten esille tuomisen niiden ollessa erimielisiäkin. Dialogisessa vuorovaikutuksessa kehitellään yhdessä ymmärrystä siitä, mitä kukin asioista ajattelee ja mietitään erilaisia vaihtoehtoja toimia tilanteissa. Dialogisuudessa on keskeistä mm.: (mukaillen: Kauko Haarakangas Parantava puhe) toisten kuunteleminen ja heidän näkemyksistään kiinnostuminen avoimin mielin omien ajatusten avoin esittäminen toiselle vastaaminen ja pohtiva asenne omiin ja toisten käsityksiin valmius muuttaa omia käsityksiään ajatusten tasavertainen oikeus tulla ilmaistuksi ja kuulluksi yhteinen ajattelu ja pohdinta 18

19 mukaillen: Kauko Haarakangas Parantava puhe Osallisuuden toteutumisen kolme tasoa Osallisuuden toteutuminen voidaan nähdä kolmen eri osallisuuden tason toteutumisen kautta. Osallisuutta voidaan tarkastella yksilön mahdollisuuksina osallistua oman asiansa käsittelyyn asiakkaana, yhteisiä asioita koskevaan kehittämiseen palvelujen käyttäjänä sekä yhteisön ja yhteiskunnan asioiden käsittelyyn yhteisön jäsenenä ja kansalaisena. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tarvitaan työskentelyotetta, jossa suunnitellaan ja luodaan mahdollisuuksia keskusteluun ja vuorovaikutukseen. tarvitaan toimijoita, jotka rohkaisevat osallistumaan ja kutsuvat mukaan. tarvitaan rohkaisua lapsille, nuorille ja perheille tulla mukaan kehittämiseen (kunnan toimintatavat sekä organisaatio ja siellä työskentelevät ammattilaiset saattavat joskus tuntua etäisiltä ja vierailta) Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan asioihin, yritä nukkua suljetussa huoneessa, jossa on moskiitto - Afrikkalainen sananlasku 19

20 Osallisuuden toteutumisen tasoja asiakas saa tietoa itseään koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä ammattilaiset kuuntelevat asiakkaan näkemyksiä omasta tilanteestaan asiakkaan toivomukset otetaan huomioon asiakas voi vaikuttaa työskentelyprosessiin edustuksellisesti esim. oppilaskunnat tai nuorisovaltuusto vaikuttamista yhteisiin asioihin tässä hetkessä kansalaisuustaitojen opettelua tulevaisuutta varten asiakkaan yksityiset mielipiteet ja kokemukset yhteisten palvelujen kehittämistyön tukena edunsaajana tulevat palvelujen käyttäjät Mukaillen: Mikko Oranen: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden uudistaminen; raportti 3/

21 4.2. Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Että tukee sitä, että se aikuinen tukee sen lasta Että tukee sitä lasta siinä ympäristössä, vaikka aikuinen tai toinen lapsi Että jos vaikka eksyy joku aikuinen voi auttaa Lapsi ja nuori kehittyvät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Keskeisiä kasvuympäristöjä ovat koti, koulu, varhaiskasvatus ja vapaa-ajan ympäristöt. On tärkeää, että eri sektorien tuottamat palvelut ja niiden johtaminen sovitetaan yhteen lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti lapsen ja nuoren arjen kasvuympäristöihin. Tämä merkitsee myös niiden aikuisten tukemista, jotka vaikuttavat lapsen arjen onnistumiseen. Tavoitteena on, että lasten ja nuorten keskeiset kasvu- ja kehitysympäristöt: koti, varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan ympäristöt edistävät ja suojaavat lasten ja nuorten tervettä kehitystä ja hyvinvointia mahdollisimman hyvin. Erityistason palvelut suunnataan tukemaan peruspalveluita, jolloin monialaisen yhteistyön hyöty saadaan parhaimmillaan kohdentumaan juuri lapsen ja nuoren päivittäiseen elämään. Hyvällä yhteisellä toiminnalla ja sen kehittämisellä lapsia ja nuoria voidaan tukea joustavasti ja riittävän aikaisin. Arjen sujuvuuden tukeminen on keskeistä lapsia ja nuoria tuettaessa ja siksi on tärkeää etsiä tapoja tukea onnistunutta arkea. Lapsen arjessa toimivien aikuisten tukeminen vahvistaa lapsen kehitystä. Samalla vahvistetaan myös niitä luonnollisia ryhmiä, joihin lapsi kuuluu. 21

22 Elikkä palvelu toimii hyvin, toisin sanoen aikuiset toimii hyvin 4.3. Toimivat palvelut Sellainen palvelu, jossa pidetään lupaukset Että ne palvelijat toimii, ne palvelijat, jotka palvelee kuninkaita Jos aamulla herää ja on hirvee jano, niin pitää itse toimia ja hakea vettä Lasten ja nuorten keskeinen kasvuympäristö on oma koti. Jos lapsi tulee varhaiskasvatuspalveluiden piiriin, niin siitä muodostuu pienelle lapselle toinen tärkeä kasvuympäristö. Alle kouluikäisille ja heidän perheilleen tarjottavia muita palveluja ovat mm. äitiysneuvola ja lastenneuvola. Osa perheistä ja lapsista saa myös sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluja, kuten perhetyön, perheneuvolan sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapeuttien ym. palveluja. Varhaisvuosien jälkeen esiopetus ja koulu muodostavat pitkäaikaisen kasvuympäristön lapselle ja nuorelle. Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut, terveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut ovat koululaisten ja opiskelijoiden saatavilla koulu- ja opiskeluympäristössä. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on myös mahdollisuus käyttää nuoriso- ja liikuntatoimen tarjoamia palveluja. Erilaiset harrastusympäristöt, kuten urheiluseurat, musiikkiopistot, kuvataidekoulut ym., täydentävät palveluvalikoimaa. Myös järjestöillä ja seurakunnalla voi olla merkittävä rooli erilaisten perhepalvelujen järjestämisessä, esimerkkeinä kerhotoiminta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä perhekahvilat. Toimivien palveluiden tavoitteena on järjestää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut asiakaslähtöisenä palvelukokonaisuutena, jossa toteutuu eri toimialojen sekä perus- ja erityispalvelujen välinen yhteistyö. Painopiste on ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toiminnan kehittämisessä. Tuki kasvuympäristöihin voi olla 1) ennaltaehkäisevää 2) varhaista 3) konsultoivaa sekä 4) intensiivistä tukea. Toiminta voi olla kaikille suunnattua, kohdennettua ja/tai yksilölle suunnattua toimintaa. Tuen tarpeita mietittäessä olennaista on, että: suunnitelmaa tehdään avoimesti yhdessä asianosaisten kesken 22

23 suunnitelmaa tehdään tasavertaisessa voimavarakeskeisessä vuoropuhelussa otetaan mukaan lähiverkoston ja työntekijäverkoston voimavarat suunniteltu tuki edistää arjen sujuvuutta kasvuympäristöissä. selkeytetään kaikkien osallisten vastuita ja rooleja kuka tekee mitäkin ja kenen kanssa? sovitaan seurannasta TUKI KASVUYMPÄRISTÖIHIN Yksilölle ja perheelle suunnatut palvelut Kohdennetut palvelut Kaikille suunnatut palvelut O S A L L S U U D E N T O T E U T U M I N E N TOIMIVA PERUSTYÖ INTENSIIVINEN APU VARHAINEN TUKI NEUVONTA JA OHJAUS ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuudessa tulee olla erilaisia tuen muotoja ennaltaehkäisevästä aina intensiiviseen tukeen, jotka voivat olla kaikille suunnattua, kohdennettua ja/tai yksilölle suunnattua toimintaa. Osallisuuden toteutuminen ja tuen suuntaaminen kasvuympäristöihin arjen sujuvuuden edistämiksi tulee olla mukana toimintaa toteutettaessa. 23

24 4.4. Rakenne ja asenne Toiminnan rakenteiden ja toimintaan liittyvien asenteiden tarkastelu on tärkeää, kun mietitään keskeisten toimintaperiaatteiden toteutumista. On huolehdittava siitä, että rakenteet tukevat asetettuja tavoitteita. On myös annettava mahdollisuus ja aikaa asenteiden pohtimiseen ja muokkaamiseen. Rakenteiden ja asenteiden on ajateltu kulkevan ikään kuin käsi kädessä. Asenteiden muuttuminen muokkaa rakenteita ja päinvastoin. Rakenteiden tulee tukea asenteita ja asenteiden tukea rakenteita. Esimerkkinä perheneuvolan konsultoiva tuen järjestäminen varhaiskasvatuksen kasvuympäristöön. Tällöin yksittäisen työntekijän positiivinen asenne asiaan ei riitä, vaan sen tueksi on luotava yhteistyössä johdon ja työntekijöiden kesken uudenlainen toimintakulttuuri, joka mahdollistaa asiakaslähtöisen yhteistoiminnan, yhteisesti sovitut toimintatavat ja selkeät vastuut. Rakenteet Asenteet 4.5. Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Varhainen avoin yhteistyö lasten ja nuorten perheiden palveluissa Varhain: Silloin, kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten ellei se ole ammatillinen valinta Avoimesti: Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi Yhteistyössä: Voimavarat kooten unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja 24

25 Varhaista avointa yhteistyötä ohjaavat eettiset toimintaperiaatteet, jotka on luotu valtakunnallisessa varhaisen puuttumisen kehittämistyössä. 1. Yhteisten palvelujen turvaaminen, sisältyy myös Nurmijärven kuntastrategiaan. Sen mukaan kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia ja siksi palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään ja jokaisen kuuluu myös tämä vastuu ottaa. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille, vaan vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää. 3. Jokaisella on velvollisuus ottaa huolet kunnioittavasti puheeksi siellä, missä ne ilmenevät ja silloin, kun ne ilmenevät on kolmas periaate. Kunnioittava puheeksi ottaminen tähtää yhteistyöhön, syyttely sen sijaan ei sitä edistä. 4. Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät, joten on toimittava yhteistyössä läheisverkostojen kanssa. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön. 5. Osallisuutta tuetaan. Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua, joten on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On myös vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä. Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asianosaisten nimiä tai muita tunnistetietoja. 7. Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. Tuki ja ohjaus yhdistetään ja vältetään sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää ja oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa. 9. Varhainen puuttuminen/varhainen avoin yhteistyö ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä periaatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle. 25

26 4.6. Oppilas- ja opiskelijahuolto 1. Tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uuden lain keskeisenä tavoitteena on siirtää oppilas- ja opiskelijahuoltotyön painopistettä ehkäisevään ja yhteisölliseen työhön nykyisestä yksilökeskeisestä ja korjaavasta työstä, sekä lisätä oppilashuoltotyön suunnitelmallisuutta. Nurmijärven kunnassa uutta lakia sovelletaan yksikköjen arkeen sopimalla yhteisistä hyvistä käytänteistä ja kehittämistoimenpiteistä. Toiminnan tavoitteena on tuottaa tasalaatuiset palvelut kautta koko koulupolun esiopetuksesta toiselle asteelle. 2. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista palveluista Psykologipalvelut Nurmijärvellä opiskelijahuollon psykologipalveluista vastaavat terveyskeskuspsykologit, joiden työalueena ovat neuvolat, päiväkodit ja koulut sekä toisen asteen oppilaitokset. Terveyskeskuspsykologien työ käsittää yksilötasontyötä mm. kehitystasoarviot, kouluvalmius- ja oppimisvaikeustutkimukset, mielialakartoitukset sekä keskustelukäynnit. Lisäksi työhön kuuluu perheiden kanssa tehtävää työtä, konsultaatiota sekä ryhmätyöskentelyä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ryhmiä on järjestetty keskittymis- ja tarkkaavuuspulmista sekä lievästä masennuksesta ja jännittämisestä kärsiville oppilaille. Yhteisötason työtä psykologit tekevät mm. konsultoimalla neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa, tuomalla psykologisen näkökulman asioiden ratkaisemiseen sekä osallistumalla toiminnan kehittämiseen. Psykologipalveluiden järjestämisen osalta pyritään vastaamaan hallituksen esitykseen mitoituksesta sekä asioiden käsittelyajoista. Suosituksena mitoituksessa on yksi psykologi 1000:a oppilasta kohden. THL on antanut erillisen suosituksen koulupsykologitoimintaa varten ja siinä suositus on oppilasta yhtä psykologia kohden. Tällä hetkellä alakoulujen psykologeilla on keskimäärin n. 786 oppilasta (4 koulua) sekä keskimäärin n. 824 neuvolaikäistä lasta yhtä terveyskeskuspsykologia kohden. Yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten psykologeilla on n oppilasta / psykologi (luvut ovat lukuvuoden neuvolaikäisten ja koulujen oppilasmäärien mukaan). Kuraattoripalvelut Koulun sosiaalityössä koulukuraattoripalveluja tarjotaan esiopetusikäisille, peruskoululaisille, lukiolaisille ja Työtehoseuran opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen. Lukuvuonna keskimääräinen oppilasmäärä tulee olemaan 857 lasta/nuorta yhtä kuraattoria kohti. Hallituksen esitykseen kirjattu suositus henkilöstömitoituksesta on 780 oppilasta yhtä koulukuraattoria 26

27 kohden. Koulukuraattorit ry:n näkemys puolestaan on 600 oppilasta ja korkeintaan 3 opetusyksikköä yhtä koulukuraattoria kohden. Nurmijärvellä kuraattoreilla on työalueenaan 2-4 koulua sekä 1-4 esikouluyksikköä kutakin peruskoulutyötä tekevää kuraattoria kohti. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin kirjattuihin käsittelyaikoihin pyritään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan. Koulukuraattoreiden työ jakaantuu lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa tehtävään työhön, ryhmätyöskentelyyn, oppilaitoskohtaiseen yhteisötason työhön sekä konsultointiin yksikkö-, alue- ja kuntatasolla. Vuonna 2014 koulun sosiaalityössä oli asiakkaana yhteensä 1051 oppilasta/opiskelijaa (Luku ei sisällä koulukuraattoreiden ryhmä- tai yhteisöasiakkaita.). Yksilöasiakkaista alakoululaisia oli 58 %, yläkoululaisia 34 % ja 8 % toisen asteen opiskelijoita. Toisen asteen opiskelijoiden määrä nousee tasaisesti. Esiopetusikäisten palvelut ovat vielä alkuvaiheessa. Koulukuraattorit ohjaavat lukuvuosittain useita ryhmiä eri yhteistyötahojen kanssa. Vuonna 2014 ryhmätapaamisia oli yhteensä 158. Ryhmätyöskentelyä pyritään edelleen lisäämään. Myös yhteisöllisen työn lisääminen (esim. yhteisölliset hyvinvointiryhmätapaamiset, ryhmäytyspäivät, päihdepäivät) koetaan tärkeänä ja sille suunnataan yksilö- ja ryhmätyöstä jäävää aikaresurssia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto järjestetään Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen mukaisesti. Nurmijärven kunnassa oppilasmäärä on suosituksen mukaisesti keskimäärin 600 oppilasta / terveydenhoitaja. Toimipaikkoja on 1-3 koulua tai oppilaitosta / terveydenhoitaja. Erityisluokilla olevien oppilaiden määrä huomioidaan laskelmissa kolmen kertoimella. Suosituksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa opiskelijamäärä on noin 800 opiskelijaa / terveydenhoitaja. Nurmijärven kunnassa opiskelijamäärä on keskimäärin 640 opiskelijaa / terveydenhoitaja. Opiskelijamäärissä on otettu huomioon opiskeluterveydenhuollossa tarjottavat nuorisoneuvolapalvelut. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien työ painottuu yksilöllisiin terveystarkastuksiin ja ryhmätapaamisiin. Ryhmätapaamisia järjestetään eri vuosiluokille ja ne sisältävät mm. 2. luokalla ravitsemusohjausta, 4. luokalla murrosikään ja hygienianhoitoon liittyvää ohjausta, 6. luokalla keskustelua elintavoista ja yläasteelle siirtymisestä, 8. luokalla Maestro-stressinhallintakursseja sekä lukiolaisille keskusteluryhmiä ajankohtaisista aiheista yhteistyössä kuraattorin kanssa. Yhteisölliseen opiskelijahuoltotyöhön terveydenhoitajat käyttävät noin 10 % työajastaan. Alle kouluikäisten terveydenhoitajaresurssi on asetuksen mukaan 240 lasta ja 40 synnyttäjää /terveydenhoitaja, jos kunnassa on yhdistetty äitiys- ja lastenneuvolatoiminta. Neuvoloissa työ on enimmäkseen yksilökeskeistä. Ryhmätoimintaa on 6 kk ikäisten lasten ryhmäneuvola yhteistyössä suun terveydenhuollon kanssa sekä ensisynnyttäjille pidettävä perhevalmennus. 3. Toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko kouluyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. [...] Kaikki kouluissa toimivat työntekijät ovat velvoitettuja 27

28 toteuttamaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja heidän on päivittäisissä toiminnoissaan edistettävä oppilaiden ja koulujen hyvinvointia sekä kotien ja koulujen välistä yhteistyötä. (Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja 2014, s. 7) Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana oppilashuoltona. Tavoitteena on hyvinvoiva yhteisö, joka tukee ja edistää jokaisen oppilaan oppimista ja hyvinvointia, ehkäisee pulmia sekä ennakoi mahdollisia riskejä. (Perusopetuksen oppilashuollon käsikirja 2014, s. 7) Esimerkkejä yhteisöllisestä työstä kouluilla ovat mm. ryhmäyttämiset, koulukahvilatoiminta, päihdepäivät, KiVa-koulu -toiminta, vertaissovittelu, koulujen tapahtumat ja teemapäivät, liikunnalliset Supervälkät, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta, vanhempainyhdistystoiminta ym. Kehittämisen kärjet on kuvattu lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoite- ja toimenpideosassa sekä keskeisissä periaatteissa. Nurmijärven kunnassa toimii oppilashuollon kehittämisryhmä, joka vastaa Oppilas- ja opiskelijahuoltolain valmistelusta ja kuntakohtaisesta jalkauttamisesta. Kehittämisryhmään kuuluvat johtava koulukuraattori, vastaava koulupsykologi, alle kouluikäisten ja kouluikäisten asiantuntijaterveydenhoitajat, opetustoimen koordinaattori, varhaiskasvatuksen asiantuntija sekä tehostetun ja erityisen tuen koordinaattori. Kehittämisryhmän toimintaan sisältyy myös oppilashuollon asioista tiedottaminen, henkilökunnan kouluttaminen, yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välillä, sisältäen monialaisen yhteistyön rakenteiden kehittämisen oppilashuollon ulkopuolisten toimijoiden kanssa (lastensuojelu, perheneuvola, nuorisotyö ja perhetyö ym.). Kunnassa on käynnissä myös eri-ikäisten lasten ja nuorten palveluprosessien kehittäminen. Yksikkökohtaisesti yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea edistetään yhteisöllisten ryhmien kautta (YHR) mm. säännöllisissä yksikkökohtaisissa kokoontumissa, hyvinvointitietoa keräämällä ja toteuttamalla toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskeistä hyvinvoinnin edistämisessä on yksikköjen henkilökunnan sekä oppilaiden ja huoltajien mukaan ottaminen. 4. Tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista Oppilashuollon ohjausryhmän toimii Nurmijärvellä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Opiskeluhuollon ohjausryhmä on opiskeluhuollon monialainen työryhmä. Oppilashuollon ohjausryhmä laatii oppilashuollon osuuden kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Se suunnittelee, kehittää ja arvioi kunnan oppilashuoltoa sekä ohjaa oppilaitoskohtaisten oppilashuoltoryhmien toimintaa oppilaitoksissa. Ohjausryhmä tukee yhteisten tavoitteiden saavuttamista sekä ohjaa yhtenäisten toimintatapojen omaksumista ja yhteistoimintaa. Ryhmä myös organisoi ja arvioi omaa toimintaansa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013) Ohjausryhmä kerää tietoa opiskeluhuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä arvioinnista eri tiedonlähteistä. Tällaisia tiedonlähteitä ovat mm. erilaiset kyselyt (oppilaiden hyvinvointikysely, kouluterveyskysely ja oppilashuoltoryhmien toimintakysely ym.), yksikkökohtaiset 28

29 opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden arviointi, lukuvuosikohtaiset työsuunnitelmat (sisältäen arvion kehittämistoiminnasta) sekä säännölliset tilastoinnit lukukausittain toteutuneista yhteisöllisistä ja yksilökohtaisista tapaamisista. Lisäksi oppilashuoltotoiminnan laatua arvioidaan osana esi- ja perusopetuksen laatutyötä. Oppilashuollon kehittämisryhmä valmistelee ohjausryhmän käsittelyä varten puolivuosittain keskeiset oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta koskevat tiedot. Syyslukukaudella käsitellään oppilaitoskohtaisten suunnitelmien, kuten oppilashuolto- ja työsuunnitelmien keskeiset asiat. Lisäksi tarkastellaan edellisen lukuvuoden seurantatiedot ja linjataan, miten oppilaitosten keräämiä seurantatietoja käsitellään ja tuloksista tiedotetaan (ks. oppilashuoltosuunnitelma kohta 5.2.) Kevätlukukaudella käsitellään toiminnan arviointiin liittyvät keskeiset asiat, kuten oppilaiden hyvinvointikyselyt, oppilashuoltoryhmien toimintaan liittyvät arvioinnit sekä tilastot toiminnan toteutumisesta ja vaikuttavuudesta. Käsittelyssä ohjausryhmä linjaa, mitä oppilashuollon toteuttamiseen liittyviä asioita seuraavan lukuvuoden aikana seurataan (ks. oppilashuoltosuunnitelman kohta 5.1). 29

30 5. Kehittämiskohteet Kehittämiskohteiksi suunnitelmaan on nostettu kuulemistilaisuuksien ja seurantatiedon pohjalta seuraavat teemat Lasten ja nuorten harrastaminen Lasten ja nuorten liikkuminen Kuulemistilaisuuksissa sekä lapset, nuoret että heidän kanssaan työskentelevät aikuiset ovat nostaneet liikunnan merkityksen tärkeäksi hyvinvoinnin edistäjäksi. Kouluterveyskysely 2014 osoittaa, että suuri osa luokkalaisista sekä toisen asteen opiskelijoista liikkuu päivittäin vähän (n. 30 % 1h/vko). Lisäksi alle kouluikäisten kohdalla neuvolatoiminnassa, fysioterapiassa ja liikuntapalveluissa on nostettu esiin huoli pienten lasten terveystottumuksista Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksessa tehdyssä tutkimuksessa (J. Reunamo 2014) tuli esille, että tutkimukseen osallistuneiden Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa toimivien päiväkotiryhmien välillä on suurta vaihtelua liikkumiseen käytetystä ajasta. Päiväkotiryhmissä ja yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa on tärkeä kiinnittää huomiota lasten liikkumiseen, jotta valtakunnallinen liikuntasuositus, 2 h aktiivista liikkumista päivässä, toteutuisi. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti kaverisuhteisiin, oppimistuloksiin ja luokkarauhaan. Esim. Donnellyn ym. (2009) tutkimuksessa lisättiin 90 minuuttia reipasta liikuntaa kouluviikkoon järjestämällä 10 minuutin liikunnallisia tuokioita toisen ja kolmannen luokan oppilaiden oppituntien lomaan. Oppiainekohtaiset testitulokset lukemisessa, matematiikassa ja oikeinkirjoituksessa paranivat kolmen vuoden aikana. Joidenkin koulujen pihoille on rakennettu lähiliikuntapaikkoja sekä eri taajamiin skeittipuistoja. Niillä on selkeästi myönteinen vaikutus lasten ja nuorten omaehtoisen liikkumisen lisääntymiseen. Lasten ja nuorten kuulemistilaisuudessa nousi esille myös koulujen pihojen edelleen kehittäminen liikkumisen mahdollisuuksia lisääviksi. Tekijä Mitä tehtiin? Tulokset Yleinen harrastustoiminnan kehittäminen 30

31 Työntekijöille ja järjestöille suunnatuissa kuulemistilaisuuksissa nousi esille tarve monenlaisista ja monentasoisista harrastusmahdollisuuksista. Osa harrastuksista koettiin kalliiksi ja tavoitteellisiksi, jolloin ne rajaavat pois osalta lapsilta ja nuorilta mahdollisuuden osallistua. Harrastukset aloitetaan usein varhaisella iällä ja niihin mukaan pääseminen myöhemmin ei ole aina mahdollista. Eräs nuori kommentoi asiaa seuraavasti: Hyvinvointia on, että on harrastusmahdollisuuksia, erityisesti eritasoisille harrastajille. On siis tarvetta luoda maksuttomia tai edullisia kerhoja ja muita tutustumismahdollisuuksia aktiivisen harrastamisen rinnalle Kouluruokailun kehittäminen Kouluterveyskyselyn mukaan melkein puolet luokkalaisista nuorista ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Samoin melkein puolet luokkalaisista nuorista ilmoitti, etteivät he syö koululounasta päivittäin. Myös lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden koululounaan syöminen on vähentynyt. Oppilaskunnan jäsenille ja heidän opettajilleen järjestetyssä tilaisuudessa nousi ajatus oppilaiden mahdollisuudesta vaikuttaa koululounaan sisältöön ja houkuttelevuuteen. Samaan asiaan on kiinnitetty huomiota myös ruokapalveluissa Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Nuorten psyykkinen hyvinvointi Nurmijärven kouluterveyskyselyn mukaan luokan oppilailla koulu-uupumusta oli 13 % oppilaista, joka on myös Uudenmaan ja koko maan keskiarvo. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista 21 % koki koulu-uupumusta ja keskivaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi 16 % opiskelijoista. Ahdistuneisuutta esiintyi erityisesti tytöillä. Ammattioppilaitoksessa opiskelevista 11 % koki keskivaikeaa ahdistuneisuutta. Ammattioppilaitoksen opiskelijoilla päivittäiset tai viikoittaiset oireet (väsymys, päänsärky, ärtyneisyys, kiukunpurkaukset) lisääntyivät. Tytöillä esiintyi oireilua selvästi enemmän kuin pojilla tai Uudellamaalla yleensä. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilla päivittäiset tai viikoittaiset oireet vähentyivät. 18 % luokan oppilaista, 20 % lukiolaisista (tytöistä 30 %) ja 23 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista oli hakenut apua ammattiauttajalta masentuneisuuteen. Nuoret ja päihteet 31

32 Kouluterveyskyselyn valtakunnallisten tulosten mukaan tupakan ja alkoholin käyttö on vähentynyt ja raittiiden osuus kasvanut. Huumeita kokeilleiden osuuden kasvaminen alkaa taittua, mutta nuorten asenteet huumeisiin aiheuttavat edelleen huolta, samoin niiden hankinta koetaan entistä helpommaksi. Myös Nurmijärvellä tupakan ja alkoholin käyttö on vähentynyt. Kuitenkin 10 % luokan oppilaista, 22 % lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista ja 35 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista ilmoitti olevansa tosi humalassa kerran kuussa. Laittomia huumeita on kokeillut 5 % luokan oppilaista, 10 % lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista sekä 22 % ammattioppilaitoksen opiskelijoista. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista 4 %, luokan oppilaista 11 % ja ammattioppilaitoksen opiskelijoista 50 % tupakoi päivittäin. Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopiste on ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toiminnan kehittämisessä. Nurmijärvellä alueelliset monialaiset työryhmät ovat toteuttaneet ennaltaehkäisevää päihdetyötä jo useiden vuosien ajan. Kuudennen luokan oppilaille on pidetty Kantti kestää - viikkoja ja seitsemännen luokan oppilaille päihdepäiviä, joiden järjestämisen päävastuu on nuorisopalveluilla. Yhteistyössä toteutettu koulukahvilatoiminta yläkouluilla on tarjonnut nuorille mahdollisuuden tavata aikuisia ilman erityistä ajanvarausta ja asiaa. Monialaisten työryhmien ja ohjausryhmän tämän suunnitelman päivittämiseen liittyvässä tapaamisessa useamassa ryhmässä nousi esiin nuorten matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen. Nurmijärvelle katsottiin tarvittavan nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tukeva palvelupiste, jonne nuori voisi hakeutua ilman lähetettä ja saada tukea mm. ihmissuhteisiin, elämänhallintaan, mielialaan tai päihteidenkäyttöön liittyvissä asioissa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnissa valmistellaan parhaillaan (kevät 2014) nuorisopsykiatrian hoitopolkua yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja kuntien kanssa. Tavoitteena on tehostaa nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaista tunnistamista koko nuoruusiän kehityksen ajan, yhtenäistää mielenterveyden häiriöiden tunnistamismenetelmien käyttöä sekä parantaa nuorten mielenterveystyön ja nuorisopsykiatristen palveluiden saatavuutta ja laatua. Pyrkimyksenä on se, että nuori ja hänen perheensä saavat avun mahdollisimman varhain ja lähellä omaa elinympäristöä. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä erikoissairaanhoidon ja kuntien välistä yhteistyötä niin, että apu nuorille ja heidän perheilleen toteutettaisiin asiakaslähtöisesti ja oikea-aikaisesti. 32

33 5.4. Kannustavat kohtaamiset Jos haluat lastesi kehittyvän, anna heidän kuulla mitä kaunista kerrot heistä toisille. Haim Ginott Vahvistava kohtaaminen alkaa turvallisen aikuisen viestistä, että minua kiinnostaa mitä sinulle kuuluu. Toimivat ja turvalliset suhteet vanhempiin, muihin aikuisiin ja ikätovereihin ovat tärkeitä lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukijoita. Kouluterveyskyselyn mukaan 30 % luokan oppilaista ei koe tulleensa kuulluksi koulussa. Saman kokee myös 18 % lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista. Molempien ikäryhmien prosenttiosuus on enemmän kuin Uudenmaan sekä koko maan keskiarvo. Ammattioppilaitoksissa 47 % opiskelijoista koki, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan luokkalaisista 8 % koki kiusaamista koulussa vähintään kerran viikossa luokkalaisista 9 % ja lukiolaisista 8 % koki, että heillä ei ole läheistä ystävää. Päivittämisen prosessin aikana lasten ja nuorten parissa toimivat työntekijät olivat sitä mieltä, että tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa lapsen ja nuoren erilaisissa kasvuympäristöissä (päiväkoti, koulu, harrastustoiminta, nuorisotoiminta, jne.). Vuorovaikutustilanteessa lapsi ja nuori saa kokemuksen siitä, millaisena aikuinen hänet näkee ja tämä kokemus vaikuttaa lapsen minäkuvan muodostumiseen. Ajatukset, mielikuvat ja tunteet lapsesta imeytyvät lapseen esteettä. Jokaisen lapsen ja nuoren parissa toimivan työntekijän on tärkeää nähdä lapsen ja nuoren vahvuudet ja auttaa heitä (ja muita) näkemään voimavarat ja mahdollisuudet lapsen elämässä. Toiveikkuuden ylläpitäminen on ydintehtävä kaikissa tilanteissa. Ihmeelliset vuodet -menetelmän tausta-ajatus antaa eväitä lapsen ja aikuisen kannustaviin kohtaamisiin. Hyvinkään sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian palveluketjussa on todettu kyseisen menetelmän vaikuttavuus lasten sosiaalisten taitojen ja tunne-elämän hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhtä lailla aikuisten välinen hyvä yhteistyö ja hyvät vuorovaikutustilanteet ovat lapsille ja nuorille malli tavasta toimia muiden ihmisten kanssa. Lasten eri kasvuympäristöissä toimivien aikuisten tärkeä tehtävä on huolehtia positiivisen suhteen muodostamisesta ja ylläpitämisestä toiseen kasvuympäristöön (esim. koulu ja koti). Lasten ja nuorten ympärillä olevien aikuisten kannustava kohtaaminen ja toisesta välittäminen auttaa jaksamaan ja kertoo lapselle sen, ettei yksin tarvitse pärjätä. 33

34 5.5. Lasten ja vanhempien eroauttaminen Erovanhemmat nousivat lasten kuulemisessa ja heidän kokemuksenaan yhdeksi lasten hyvinvointia uhkaavaksi tekijäksi. Lasten mukaan aikuisten tulee erotilanteessa mahdollistaa lapsille hyvä suhde kummankin vanhemman kanssa. Vanhempien tulee yrittää pitää keskenään hyvät välit, kertoa lapselle erot syyt ja kuunnella lasta. Lasten arki muuttuu vanhempien erotessa. Kun lapsi asuu kahdessa kodissa, hänellä ei ole mahdollisuutta viettää yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman kanssa. Tämän vuoksi vanhempien mahdollisuudet tukea lapsia koulunkäynnissä ja harrastuksissa heikkenevät. Lapset toivoivat tasapuolista ajankäyttöä kummankin vanhemman kanssa. Muut aikuiset voivat tarjota tukea (sukulaiset, muut läheiset, kaverit) ja myös sähköinen yhteydenpidon toiseen vanhempaan on hyvä mahdollisuus (esim. skype). Kouluterveyskyselyssä selvitettiin vastaajien perhetaustaa aiempaa tarkemmin. Äidin ja isän kanssa asuu noin 70 % peruskoululaisista ja lukiolaisista sekä puolet ammattiin opiskelevista. Kahdessa kodissa tai perheessä ilmoitti asuvansa noin neljäsosa peruskoululaisista ja ammattiin opiskelevista sekä viidesosa lukiolaisista. Tulokset ovat samansuuntaisia valtakunnallisten tilastojen ja aikaisemman tutkimuksen kanssa. Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimuksen (LATE) mukaan noin joka neljännen nuoren vanhemmat ovat eronneet ja osa eroperheiden lapsista tapaa harvoin isäänsä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Hanna Vanhanarkaus on tutkinut opinnäytetyössään Nurmijärvellä lastensuojelun asiakkuuteen tulevia nuoria ajalla Tutkimuksessa tarkasteltiin tarkemmin niiden nuorten tilanteita, joiden kohdalla lastensuojelutarpeen selvitys johti avohuollon asiakkuuteen. Huomionarvoista on, että enemmistö heistä oli tyttöjä. Huomiota kiinnitti myös eroperheiden suuri osuus lastensuojelun asiakkaista. Usean nuoren vaikean tilanteen taustalta nousivat esille uusperheen ongelmat (mm. nuoret eivät tule toimeen isä- tai äitipuolen kanssa) sekä yhden vanhemman perheissä nuoren kaipuu etävanhempaa kohtaan. Usean perheen kohdalla vanhempien erosta oli kulunut jo vuosia aikaa ja nuoret olivat vasta murrosiässä alkaneet oireilla perheissään. Taustalla oli myös vanhempien väliset vaikeat erotilanteet ja niitä seuranneet huoltoriidat, joilla näyttää olevan pitkäkantoisia vaikutuksia. 34

35 5.6. Ryhmään kuuluminen - yhteisön merkitys Niin oppilaat, opettajat ja muut työntekijätkin nostivat esiin hyvinvointisuunnitelman päivittämiseen järjestetyissä tapaamisissa yhteisöllisyyden, ryhmään kuulumisen ja työilmapiirin merkityksen kouluissa. Hyvä yhteisö nähtiin lapsen kasvua suojaavana tekijänä. Tärkeää on, että kaikki yhteisön jäsenet hyväksytään sellaisina kuin ovat. Oppilaat toivoivat aikuisilta yhteishenkeen kannustamista ja kiusaamisen tehokkaampaa ehkäisyä. Opettajat kokivat vuorovaikutustaitojen harjoittelemisen ja edistämisen tärkeäksi ja toivoivat siihen koulutusta. Myös ryhmäytymiseen tulisi opettajien mukaan panostaa kaikilla luokilla syksyisin ja pitää yllä läpi vuoden. Kouluterveyskyselyn mukaan Nurmijärvellä ongelmat yläkoulujen työilmapiirissä ovat yleisempiä kuin Uudellamaalla ja koko maassa ( luokkalaisista nuorista 31 % koki ongelmia) luokan nuorten kuulluksi tuleminen (30 % ei koe tulevansa kuulluksi) ja tietoisuus tavasta vaikuttaa koulun asioihin (55 % ei tiedä miten vaikuttaa) oli harvinaisempaa kuin Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilla tietoisuus vaikuttaa koulun asioihin yleistyi. Kuitenkin 23 % ei tiedä miten vaikuttaa oppilaitoksen asioihin ja 18 % lukiolaisista ei koe tulevansa kuulluksi. Ongelmia työilmapiirissä koki olevan 8 % lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista. Kuulluksi tuleminen ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin yleistyivät ammattioppilaitoksessa ja ilmapiiriä siellä pidettiin turvallisena. Toisaalta ammattioppilaitoksen opiskelijoiden kokemus, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan, yleistyi (47 %). Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki korostaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä oppilaitoskohtaisessa oppilashuoltotyössä. Aiemmin painopiste on ollut yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä. Nyt uudistus haastaa kouluja kehittämään ja löytämään rakenteita yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi osana oppilashuoltoa. 35

36 6. Tavoite- ja toimenpideosio vuosille Lasten ja nuorten harrastaminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi Liikkuva koulu -hankkeen *) Koulutuspalvelut edistäminen Nurmijärvellä Liikuntapalvelut Lasten ja nuorten liikkumisen ja liikuntamahdollisuuksien lisääminen Välituntiliikunnan lisääminen - supervälitunti *) Liikkuva koulu -hankkeita toteutettu xx koululla Supervälitunteja järjestetty x koululla Päiväkotien liikuntaedellytysten parantaminen Varhaiskasvatuspalvelut Liikuntapalvelut Yhteistyötä järjestetty x päiväkodissa Omaehtoisen liikunnan lisääminen Harrasteliikuntatoiminnan kehittäminen Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, koulujen pihojen ja muiden liikkumista lisäävien paikkojen kehittäminen (esim. skeittipuistot) Liikuntapalveluiden, koulujen, päivähoidon, nuorisopalveluiden ja teknisen toimen poikkihallinnollinen yhteistyö Harrasteliikuntatoiminnan määrä Koulupihojen rakentaminen lähiliikuntapaikaksi määrä/vuosi Lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistäminen ja kehittäminen Kerhotoiminnan kehittäminen koulussa Seura-, järjestö- ja yhdistystoiminnan tukeminen Koulutuspalvelut, liikuntapalvelu, nuorisopalvelut Toteutetut koulujen kerhot Jaetut avustukset Tietopaketti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista. *) Liikkuva koulu -hanke on oppilaiden hyvinvointia ja viihtymistä koulussa edistävä hanke (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (likes), Opetushallitus) *) Supervälitunti on ohjattu puolen tunnin mittainen liikunnallinen välitunti kaikille koulun oppilaille Kouluruokailun kehittäminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi Yhteistyössä Aleksian kanssa Sivistystoimi ja Aleksia kehitetään toimintatapoja, joilla lapset ja nuoret pääsisivät kehittämään koko kouluruokailua. Erilaiset kokeilut Koululounaan merkityksen nostaminen ja houkuttelevuuden lisääminen Kouluterveyskysely - ruokailijoiden määrät - koulussa tehtävät asiakaskyselyt -tehdyt kokeilut - uudet toimintatavat/toimenpiteet käytössä 36

37 Ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluiden kehittäminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi Nuorille suunnatun matalan Lasten ja nuorten kynnyksen toimintamallin hyvinvoinnin ohjausryhmä suunnittelu ja toiminnan toteuttaminen -paikka, josta Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja nuori saa palvelua ilman sivistystoimiala lähetettä (mm. yhdistetty päihde -ja mielenterveyspalvelu) Nuorille suunnattujen ennaltaehkäisevien sekä varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestämisestä on päätetty Erikoissairaanhoidon piirissä olevien Nurmijärveläisten nuorten määrä Varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevä työ Varhaiskasvatuksen psykologin viran perustaminen Varhaiskasvatuspalvelut Kouluterveyskysely Eri tulosalueiden konsultatiivinen ja jalkautuva tuki lasten ja nuorten arjen toimijoille Sosiaali-, terveys- ja liikuntapalveluissa kehitetään ja kohdennetaan yhteistyössä nuorille suunnattuja palveluja siten, että ne kohdentuvat varhain ja tehokkaasti. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnissa valmistuu nuorisopsykiatrian hoitopolku yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja kuntien kanssa. Nuorisopsykiatrian hoitopolku on valmis ja sen mukaan toimitaan Koulukahvilatoimintaa kehitetään edelleen ja tutkitaan mahdollisuuksia järjestää sitä kaikille yläkouluille (yhteistyö seurakunnan kanssa) Toiminnassa olevien koulu - kahviloiden määrä Vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Vahvistetaan vertaisryhmätoimintaa ennaltaehkäisevänä tukena - Maestro- ryhmät *) - Vertti- ryhmät*) Toteutuneet vertaisryhmät ja niistä saatu palaute * ) Maestro -ryhmiin voivat osallistua vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat uusia stressinhallintakeinoja eri syistä johtuvaan stressiin tai joilla on lievää stressi- tai masennusoireilua * ) Vertti -vertaisryhmätoiminta on vanhemmuutta ja lapsen kehitystä tukeva työmenetelmä lapsille ja heidän mielialahäiriötä sairastaville vanhemmilleen (nykyään käytössä myös tilanteessa, jossa vanhemmalla on päihdeongelma). 37

38 Kannustavat kohtaamiset Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi Myönteisten kasvatusmenetelmien kehittäminen kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa Ihmeelliset vuodet *) työtapojen ja ajattelutavan kehittäminen ja vahvistaminen - koulutukset henkilöstölle (alakoulut, varhaiskasvatus sekä neuvola- ja kouluterveydenhoitajat) - konsultatiivisen tuen tarjoaminen arjen kasvattajille -moniammatillisesti toteutetut vertaisryhmät vanhemmille Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja sivistystoimiala Toteutuneet koulutukset - toteutuneet vertaisryhmät - palaute ja seuranta vertaisryhmistä - asiakaskyselyt Dialogisen osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden kesken Huoli puheeksi -koulutukset, verkostomaiset työskentelytavat, yhdyspintatarkastelut, Omin jaloin -toiminta *) Toteutuneet koulutukset, yhteistyötapaamiset Omin jaloin -toiminnassa olevien nuorten tuen tarve ryhmän jälkeen (tarvitaanko lastensuojelua) Lapsille ja nuorille suunnatun viestinnän kehittäminen Viestinnässä (kutsut, helmiviestit yms.) kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten osallisuuteen omissa asioissaan (viestit lapsille ja nuorille selkeitä ja ymmärrettäviä) Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja sivistystoimiala *) Ihmeelliset vuodet -menetelmän avulla edistetään myönteisiä kasvatusmenetelmiä kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa sekä parannetaan vanhemman/ammattikasvattajan ja lasten välistä vuorovaikutusta. *) Omin jaloin -toiminta on ehkäisevää lastensuojelutyötä, jolla pyritään lisäämään nuoren ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen 38

39 Lasten ja vanhempien eroauttaminen Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi Lapsen suhteet kumpaankin vanhempaan säilyvät ja arki sujuu erosta huolimatta Perheasioiden sovittelu, tuki vanhempien välisiin keskusteluihin lasten asioiden Perheneuvola, perheasioiden neuvottelukeskus, seudullinen Oikeudessa käytävät huoltoriidat vähenevät ja arjen käytäntöjen perheoikeudellinen yksikkö. Lapsen tapaamisiin liittyvät ratkaisemiseksi täytäntöönpanosovittelut erotilanteessa. vähenevät Lapsi saa tarvittaessa tukea kasvuympäristössään, kun arki ei suju eron jälkeen Tiedottaminen eroon liittyvien päätösten vaikutuksesta lapsen arkeen Eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus Peruspalveluiden toimijat saavat tarvittaessa asiantuntija-apua perhepalveluilta Koulutusta peruspalveluille perheoikeudellisista asioista Ero lapsiperheissä -koulutus peruspalveluille? Kootaan tietopaketti erotilanteeseen liittyvistä asioista (vuoroasuminen, koulukuljetus, huoltajuusasiat..) Vanhemman neuvovertaistukiryhmä, toimintatapoja erovanhemmuuden kysymyksiin, vanhempien väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan. Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö, perheneuvola, varhaisen tuen perhetyö, lastensuojelun konsultaatio Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Perhetyö Lasten ja nuorten eroauttaminen Lasten vertaistukiryhmät lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet - Taikuri ryhmä vuotiaille - Vetskari-ryhmä vuotiaille Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja sivistystoimiala 39

40 Ryhmään kuulumisen ja yhteisön merkitys Tavoite Toimenpiteet Vastuutaho Arviointi Kouluissa kehitetään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävää toimintaa Kehitetään oppilaskuntatoimintaa sekä toimintatapoja, joissa lapsia ja Koulutuspalvelut Toteutunut toiminta nuoria kuullaan Monialaisesti toteutetut ryhmäytyspäivät seitsemäsluokkalaisille Kohdennetut, luokkakohtaiset ryhmäytykset tarvittaessa Koulut, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, seurakunta Koulut, nuorisopalvelut, seurakunta Toteutunut toiminta Toteutunut toiminta Opettajien ryhmänohjaustaitoja ja ryhmäilmiöiden tunnistamista vahvistetaan Opettajien koulutus, erityisesti luokanvalvojille suunnatut koulutukset Koulutuspalvelut Toteutuneet koulutukset Pienryhmien ylläpitäminen osana varhaiskasvatuksen toimintaa Pienryhmät lasten havainnoinnin, kuulemisen ja kohtaamisen mahdollistajana. Varhaiskasvatuspalvelut Toteutunut pienryhmätoiminta Vertaissovittelutoiminnan käynnistäminen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapsiryhmissä Koulutukset vertaissovittelusta (Miniverso) Varhaiskasvatuspalvelut Miniverso-toiminnan käynnistyminen päivähoidossa ja esiopetuksessa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen osana oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmän toimintaa Opiskeluhuoltosuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi, hyvien käytänteiden vaihtaminen ja jakaminen koulujen kesken Koulutuspalvelut yhteistyössä muun opiskeluhuollon henkilöstön kanssa Kirjaukset ja toteutuneet toimenpiteet 7. Arviointi ja seuranta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen edellyttää poliittisten päättäjien, kunnan eri toimialojen, työntekijöiden, eri viranomaistahojen, järjestöjen ja nurmijärveläisten sitoutumista suunnitelman toteutumiseen. 40

41 Nurmijärven lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain. Suunnitelma päivitetään neljän vuoden välein. Hyvinvointisuunnitelman seurantaryhmänä toimii lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä. Ohjausryhmä vastaa suunnitelman viemisestä arjen toiminnaksi ja sen toimenpiteiden toteutumisesta. Ohjausryhmä seuraa sekä arvioi suunnitelmaa ja raportoi siitä lautakuntia vuosittain. Tämän suunnitelman päivittämisestä vastannut työryhmä huolehtii seurantaan liittyvien tilaisuuksien toteutuksista ja kokoaa seurantatietoa ohjausryhmän arvioinnin tueksi. Aikaisemmassa suunnitelmassa sovittujen sekä hyvinvointikertomuksessa esiin nostettujen seutukunnallisten indikaattoreiden lisäksi tämän suunnitelman seuraamiseksi haetaan konkreettisempaa paikallista tietoa. Yksi keskeinen osa on kokemustiedon keräämisellä, jota saadaan erilaisissa keskustelu- ja kuulemistilaisuuksissa. Em. tilaisuudet toimivat osaltaan arvioinnin tukena, mutta ovat jo osa seuraavan suunnitelman päivittämistä. Tavoitteena on, että vuosittain järjestettäviin tilaisuuksiin osallistuu mahdollisimman monia asiaan liittyviä eri tahoja yhtä aikaa (lapsia, nuoria, vanhempia, työntekijöitä, lautakuntien jäseniä jne.) Keskeiset seurannan ja arvioinnin kohteet voidaan ryhmitellä seuraavasti: 1) lasten ja nuorten hyvinvoinnin muutokset (mm. kouluterveyskysely, kuulemistilaisuudet) 2) palvelujärjestelmän toimivuus ja kasvuympäristön tilanne (mm. asiakaspalautteet, kuulemistilaisuudet) 3) suunnitelman tavoitteiden toteutuminen (mm. toteutetut toimenpiteet ja tavoiteosion mittareiden seuranta) Suunnitelman seurannaksi kerätään tietoa oheisen jatkuvan arvioinnin, seurannan ja kehittämisen mallin mukaan. Tavoitteena on luoda tuleville vuosille lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalle vuosittain tapahtuva jatkuvan arvioinnin, seurannan ja kehittämisen malli. Jatkuvan arvioinnin, seurannan ja kehittämisen malli mm. kuntalaisille tiedottaminen, järjestöjen, yhdistysten ja seurojen tiedottaminen, suunnitelman käsittely työyhteisöissä mm. verso-, huoli puheeksi - ja ero lapsiperheissä - koulutukset mm. yhdyspintatarkastelut, johtamisen rakenteet, oppilashuolto mm. kerhotoiminta, koulukahvilat, vertaisryhmät, supervälkät, koululounaskokeilut mm. talousarvioesitykset suunnitelman toteuttamiseksi, yhteys kunnan hyvinvointityöhön mm. asiakaskyselyt, kouluterveyskysely, koonnit keskustelutilaisuuksista 41

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2016

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2016 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014 2016 kv 18.6.2014 50 www.nurmijarvi.fi 2 Esipuhe... 4 1. Johdanto... 5 2. Miten suunnitelma päivitettiin?... 7 3. Mitä on hyvinvointi?... 8 3.1. Mitä tiedämme

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018 2021 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia Valtaosa nurmijärveläisistä lapsista ja nuorista voi hyvin. Viimeisen valtakunnallisen

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon asiakaspalautekyselyllä kerätään asiakaspalautetta yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen 24.3.2015 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014, mikä muuttui? Opiskeluhuollon suunnittelu

Lisätiedot

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) (Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast TUTKIMUSAIHEET Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Elintavat Koulunkäynti ja opiskelu Perhe ja elinolot

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018 Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi

Lisätiedot