15. Perjantaina 6 p. maaliskuuta 1908 klo 11 a. p.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15. Perjantaina 6 p. maaliskuuta 1908 klo 11 a. p."

Transkriptio

1 188 Istunto 3 p. maaliskuuta ed. Virkkusen y. rn. (n:ö 170), radasta (Liitteet II, 34, siv. 85); Suonnejoki Suolahti ed. Hakulisen (n:o 177), radasta Joensuun Savon rata (lyiitteet II, 31, siv. 80); ed. Vikmanin ja Riihelän (n:o 182), radasta Simola Suomenlahden ranta (Liitteet II, 48, siv. 104); sekä ed. Myllylän (n:o 190), radasta Sievi Suonnejoki (Liitteet II, 26, siv. 73). Seuraava täysi-istunto on ensi perjantaina kello u a. p. Istunto päättyy kello 7,10 i. p. Pöytäkirjan vakuudeksi: F. W. Kadenius. 15. Perjantaina 6 p. maaliskuuta 1908 klo 11 a. p. Täysi-istunto alkaa k:lo 11,45 a. p. Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi ed. Antila, Castren, Eronen, Helkiö, Höijer, Kanervo, Oskari Laine, Lehtinen, Merivirta, Mäkelin. Puhemies mainitsee että syy. miksi täysi-istuuto tänään alkaa myöhemmin kuin on ilmoitettu, on se että pitkän esityslistan takia puhemiesneuvoston kokous kesti kauvemmin. Ed. Helkiö ja Eronen ilmoitetaan sairauden takia jääneen pois, ed. Oskari Laine ja Höijer saavat yksityisten asiain takia vapautusta täksi päiväksi, ed. Mäkelin samoin tämän kuun 4 päivästä 10 päivään eli ensi tiistaihin saakka, ed. Sundblom samoin ensi maanantaiksi, tiistaiksi, keskiviikoksi ja torstaiksi, ed. Johansson tämän päivän iltaistunnosta, jos semmoinen tulee; ed. Lehtinen ilmoitetaan sairaaksi.

2 Valiokunnan puheenjohtajia. 189 Valiokunnan puheenjohtajia. Kunnallisvaliokunnan puheenjohtajaksi Eduskunnalle saapuneiden kirjelmäin mukaan ilmoitetaan valituksi ed. Lindroos ja varapuheenjohtajaksi ed. W il jokainen; toimitusvaliokunnan puheenjohtajaksi ed. Setälä ja varapuheenjohtajaksi ed. Käpy; tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ed. ja varapuheenjohtajaksi ed. Arvid Neovius. Väinö Vuolijoki Pikakirjoituskansliain järjestely eduskunnassa. Esitetään seuraavat kirjelmät: Suomen Eduskunnalle! Pöytäkirjan otteen mukaan viime helmikuun 17 prltä on Eduskunta Valtiopäiväjärjestyksen 43 :ssä mainittua tarkoitusta varten lähettänyt Valtiovarainvaliokuntaan kysymyksen määrärahoista nykyisten valtiopäiväin pikakirjoituskansliaa varten, minkä ohessa Valiokunnan lausuntoa on vaadittu pikakirjoituskanslian osittaista vakinaistu ttamrsta koskevan kysymyksen rahallisesta puolesta. Tämän johdosta saa Valiokunta kunnioittaen ilmoittaa päättäneensä : että suomalaisen pikakirjoituskanslian ylläpidosta kuluvien valtiopäiväin aikana on Suomen Pikakirjoittajayhdistykselle suoritettava 8,000 markkaa kuukaudessa, mihin tulee lisäksi erityisesti annettavien laskujen mukaan korvaus todellisista menoista kansliatarpeisiin, puhtaaksikirjoituksesta 2 markkaa puhtaaksikirjoitetulta arkilta sekä pöytäkirjan korjausluvusta 8 markkaa painoarkilta ; ja että ruotsalaisen pikakirjoituskanslian ylläpidosta samana aikana on,,föreningen Gabelsberger-"nimrselle yhdistykselle suoritettava 2,000 markkaa kuukaudessa ynnä erityisten laskujen mukaan korvaus todellisista menoista kansliatarpeisiin, puhtaaksikirjoituksesta 2 markkaa 50 penniä puhtaaksikirjoitetulta arkilta sekä pöytäkirjan korjausluvusta 8 markkaa painoarkilta. Mitä sitten tulee pikakirjoituskanslian osittaiseen vakinaistuttamiseen, niin ei Valiokunta ole katsonut asian tällä kertaa aiheuttavan lausuntoa Valiokunnan puolelta ennenkuin Kansliatoi-

3 190 Istunto 6 p. maaliskuuta mikunta on antanut lausuntonsa itse ehdotetusta järjestelmästä ja pikakirjoituskanslian muodostamisesta. Valtiovarainvaliokunnan puolesta: H. Nevanlinna. J. Vartiovaara. Till Finlands Landtdag! Enligt föreningen Gabelsberger tillhandakommet meddelande har föreningens anbud om öfvertagande af den svenskspråkiga stenografiska protokollföringen vid Landtdagens plena blifvit afböjdt i och med Statsutskottets i saken fattade beslut. Jämlikt nämnda beslut, om hvilket föreningen likvisst ännu icke erhållit något skriftligt meddelande, skulle protokollföringen öfverlämnas åt föreningen endast under villkor, att kostnaderna för det svenska stenograf kansliets personal nedsattes från 3,050 mark till 2,000 mark i månaden och att öfriga kanslikostnader erlades efter en något reducerad beräkningsgrund. I det anbud föreningen vid lan dt dagens början inlämnade voro emellertid omkostnaderna för kansliet beräknade så lågt föreningen ansåg det möjligt, utan att fordringarna på ett dugande och snabbt arbete lederades. Föreningen ansåg sig nämligen kunna påtaga sig ansvaret för stenografkansliets sammansättande endast därest densamma egde möjlighet att vid kansliet fästa stenograf er med bepröfvad förmåga att korrekt och fullständigt uppteckna talarenas andraganden och därest vid kansliet kunde anställas stenografer till sådant antal, att nödig aflösning af de i plenisalen de jourerande stenograferna möjliggjordes. Med den erfarenhet om det stenografiska arbetet föreningen förvärfvat kan densamma icke frångå sin uppfattning, att 4 svenska stenografer är det minsta antal, som erfordras för att icke arbetets beskaffenhet skall äfventyras eller den tid väsentligt framskjutas, inom hvilken protokollet bör föreligga i tryckfärdig! skick. På dessa förutsättningar har föreningens anbud till L,andtdagen hvilat, och då föreningen icke ser någon möjlighet att för det belopp (c. 44 % lägre än motsvarande anslag vid senaste landtdag), Statsutskottet nu ansett sig kunna för ändamålet ställa till disposition, ombesörja den svenska stenografiska protokollföringen, återstår för föreningen intet annat än att hos Landtdagen vördsamt anmäla, att föreningen under sådana förhållanden icke kan åtaga sig den svenska stenografiska protokollföringen vid innevarande landtdag. För att likvisst något afbrott i den svenska protokollföringen icke måtte inträffa, har föreningen anmodat de af densamma vidtalade stenograferna att, därest Landtda-

4 Pikakirjoituskansliain järjestely. 191 gen sådant önskar, och under förutsättning att det af föreningen i dess första skrifvelse begärda anslaget oafkortadt beviljas för stenograf ernås tjänstgöringstid, fortsätta med den stenografiska tjänstgöringen, intill dess Landtdagen på annat sätt ordnat det svenska stenografkansliet. Helsingfors den 4 mars På föreningens Gabelsbergers vägnar: G. R. Snellman. Föreningens nuvarande ordförande. Päätös: Kansliatoimikunnan ehdotuksesta, jonka puhemies esittää, päättää Eduskunta toistaiseksi suostua jälkimäisessä kirjelmässä tehtyyn tarjoukseen, mutta jättää Kansliatoimikunnan asiaksi ryhtyä tarpeenmukaisiin toimenpiteisiin, jotta ruotsalainen pikakirjoitus näillä valtiopäivillä saataisiin lopullisesti järjestetyksi. Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. Esitetään viime istunnossa pöydälle pantu ed. L. Ingmanin y. m. kirjelmä, jossa ehdotetaan muutosta työjärjestyksen 36 :ään., Keskustelu: Ed. von Älfthan: Jag anhöll senast om bordläggning af detta äjrende, emedan jag anser det vara ett ärende utaf mycket stor betydelse och förtjänt att belysas äfven under en remissdebatt, innan talmanskonferensen tager under ompröraing, hvilka åtgärder eventuelt kunde vidtagas för att åstadkomma mera tillfredsställande svenska lagtexter. Jag ber då först att få hålla mig till några anmärkningar, som af förslagsställarena hafva gjorts. Den första rör påståendet, att åstadkommandet af dubbelspråkiga lagtexter och expeditionsskrifvelser fördröjer expeditions- och justeringsutskottens arbeten. Detta är klart; det är alldeles påtagligt, att det skall gå hastigare, om endast ett språk behöfver komma till användning, än om tvenne språk måste användas. Men 'detta, att förhållandena i vårt land nödvändiggöra tvåspråkiga lagtexter, är helt enkelt något, som ligger i sakens natur och som icke låter sig ändras. Ett ökadt arbete kan därför icke undgås, och anmärkningen härom förtjänar därför intet afseende. Vidare anmärkes i skrifvelsen, att de svenska upplagorna af utskottsbetänkandena hafva visat sig synnerligen bristfälliga äfven beträffande Hämmarna. Jag tviflar ingalunda på, att i enskilda fall

5 192 Istunto 3 p. maaliskuuta iqo8. en sådan bristfällighet kan påvisas, och detta kan icke heller anses märkvärdigt, då man betänker, på hvilket forceradt sätt dessa betänkanden måste öfversättas, ofta nog inom loppet af 48 timmar. En tillräcklig tid för kritisk granskning och pröfning af texterna har ju under sådana förhållanden icke förefunnits, och en sådan olägenhet var också att emotse med den arbetsordning landtdagen senast antog och hvilken afviker från den arbetsordning, som tidigare af landets ständer iakttagits. I hvad mån och huru detta skall kunna rättas är en sak, som jag senare skall ingå uppå. Hvad åter beträffar det sakförhållande, att man varit tvungen att helt och hållet omarbeta något större flertal skrifvelser, så vill jag lämna den saken att närmare belysas af den svenska medlemmen af expeditionsutskottet, hvilken deltog i hela utskottsarbetet och därom har större kännedom. Jag vill emellertid i detta sammanhang fästa uppmärksamheten vid, att åtskilliga gånger ett jämförande utaf båda texterna ledt till en förändring och förbättring af den finska texten, något, som den ärade förslagställaren för sakens belysande också skulle hafva bordt i detta sammanhang omnämna, och hvilket är honom väl bekant. Vidare framhålles i skrifvelsen, att. då expeditions- och justeringsutskotten med landtdagens delegerade makt hafva fastställt ordalydelsen för den svenska texten, detta med nödvändighet skulle medföra, att till detta utskott endast böra utses sådana med* lemmar, som behärska båda språken. Detta är nu alldeles icke nödvändigt. När under tidigare landtdagar lagtexterna in pleno fastställdes, fanns det i alla stånd ett större eller mindre antal medlemmar, hvilka endast kunde bedöma ordalydelsen i den ena texten, men, som naturligt är i ett land som vårt, med en befolkning, som till en del har ett till en annan del ett annat modersmål, så afhöllo sig i regeln de af respektive landtdagsmän, som insågo, att de saknade förmåga att bedöma denna sak, ifrån att inverka på beslutet och öfverlämnade detta åt dem, som därtill hade förstånd och insikter. Att för öfrigt denna bestämning skulle åstadkomma någon slags inskränkning i landtdagens rätt att välja kompetenta personer till justerings- och expeditionsutskotten är ett mycket löst påstående. Skall frågan om kompetens dryftas på allvar, så måste dock medgifvas, att de medlemmar af landtdagen, som någorlunda behärska båda de inhemska språken, enligt regeln också hafva en större kompetens för expeditions- och justeringsutskottens arbeten. Att ett sådant förfarande, som senast iakttogs, på något sätt skulle strida emot landtdagens värdighet är, såsom jag tidigare framhållit, också ett alldeles oriktigt påstående. Då skulle hela vår tidigare ständerlagstiftning hafva tillkommit på ett ovärdigt sätt. Hvad sedan beträffar det sakförhållande att vid expeditionerna dock möjligen ett eller annat fel kunnat kvarblifva i den svenska

6 Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 -.ään. 193 texten, så att den icke absolut täcker den finska, så är detta någonting, som, i betraktande af att människorna icke äro fullkomliga, aldrig kan absolut undgås. Tidigare, när de svenska texterna voro de mera grundläggande för behandlingen, inträffade det upprepade gånger, att, oaktadt det mest samvetsgranna arbete både från utskottens, från fyra särskilda kamrars samt från expeditions- och justeringsutskottens sida, därtill ofta nog biträdda af translatorskommissioner, skiljaktigheter i lagtexterna dock kvarstodo, hvilka sedermera blefvo rättade genom särskilda nådiga propositioner, gående ut på ändring af den finska texten i vissa fall. Det var ju en enkel utväg att, när en sådan bristande öfverensstämmelse blifvit upptäckt, anbringa en korrektion. Samma utväg står fortsättningsvis öppen, blott med den förändring, att, då det finska språket under nuvarande förhållanden måste betraktas såsom det grundläggande och således i tvifvelaktiga fall vara utslagsgifvande, ändringarna komma att ske i den svenska texten. Något förkastande af ett lagförslag, såsom motionären antydde, behöfver på sådan grund alls icke komma i fråga. I skrifvelsen beröres vidare en omständighet beträffande budgetbetänkandets klämmar, och denna sak har här uppblåsts till en fråga af mycket stor betydelse. Jag ber att i korthet få relatera denna frågas gång för att visa, huru liten denna sak i själfva verket är. Då utskottsbetänkandet inkom till landtdagen, så täckte de båda texternas klämmar hvarandra fullständigt. Den svenska texten säger»för bestridande af särskilda kostnader bör användas behållningen i bevillningsfonden» o. s. v. Den finska texten säger återigen.» että suorittamiseen on käytettävä.» Detta utskottsbetänkande tillkom, som hvar och en vet, under ett ytterst forceradt arbete, så att statsutskottet var tvunget att affatta betänkandet under här pågående nattplenum för att budgeten öfver hufvud taget skulle hinna behandlas. Det visade sig också sedermera, att en liten omstilisering var af behofvet påkallad, en omstilisering, hvilken då utfördes af representanten Palmen jämte mig och några andra personer, som fäst uppmärksamheten vid, att ändring var af nöden. Denna ändring uppgjordes af oss på hvartdera språket. Den upplästes här af representanten Palmen på hvartdera språket och blef i denna ändrade form af landtdagen godkänd. Där kvarstod dock den skiljaktigheten, att i den svenska texten bibehölls i första momentet uttrycket»bör användas», medan i den finska texten ordalydelsen ändrades till»osotetaan». eller»anvisas.» När frågan sedan förelåg till behandling i expeditionsutskottet, så torde expeditionsutskottet icke hafva förbisett, att här förelåg en liten differens, men man ansåg den icke vara af den betydelse, att den bort föranleda till en ändring, utan tillkom hela denna ändring senare. Jag var icke närvarande vid detta sammanträde, men har jag hört så upp- 13

7 194 Istunto 6 p. maaliskuuta gifvas. I alla fall är såsom synes differensen ytterst liten, och mer af stilistisk än af saklig art, då uttrycket»anvisasoi följande kläm i alla fall i den svenska texten användes. Härmed skall jag lämna frågan om klämmarna. Jag vill blott ännu en gång erinra om den omsorg, den gamla ständerförsamhngen egnade åt det andra inhemska språket, i det att både utskotten såsom sådana bemödade sig att gifva åt betänkandena möjligast stor öfverensstämmelse i språkligt hänseende, och att därutöfver ännu möjligen kvarblifha skiljaktigheter dryftades i fyra olika stånd och yttermera föranledde rättelser, hvarjämte sist och att slutligen justerings- och expeditionsutskotten, ofta biträdda af translatorskommissioner, riktade sin uppmärksamhet på dessa omständigheter. Om Fuilands nuvarande landtdag skulle vilja förfara lika samvetsgrannt, så finnes ingenting som hindrar landtdagen att i öfverensstämmelse härmed ändra sin arbetsordning hufvudsakligen i sådan riktning, som från svenskt håll vid behandlingen af arbetsordningen under senaste landtdag påyrkades. Men önskar landtdagen icke detta, så kunna nog också flere andra utvägar tillgripas. Hvad som här är det väsentliga är att på alla håll en god vilja skall förefinnas att åstadkomma den bästa möjliga lagtext och att de särskilda utskotten också försöka att i tillräckligt god tid tillhandahålla det svenska landtdagskansliet sina manuskript, så att öfversättningarna hinna blifva i möjligaste grad kritiserade och granskade. Detta skulle i väsentlig grad underlätta expeditions- och justeringsutskottens arbeten. Hvad sist och slutligen beträffar motionens yrkande såsom sådant, så kan jag icke annat finna, än att detta yrkande innebär,_tt försök att genom en ändring i landtdagens arbetsordning ensidigt från landtdagens sida ändra lagstiftningen om de officiella språken i landet. Och skulle ett sådant förslag föreligga till landtdagens pröfning och eventuella godkännande, så hyser jag starka tvifvelsmål därom, huruvida talmannen härom kunde framställa proposition till landtdagen. Det är emellertid icke i detta läge saken nu befinner sig. Jag vill nu betrakta denna sak så, att frågan om åstadkommandet af mera tillfredställande svenska texter genom hr Ingmans m. fl:s motion har blifvit väckt och att talmanskonferensen med anledning af denna väckta motion kan hafva anledning att pröfva, hvilka utvägar tilläfventyrs kunde påfinnas för att i möjligaste grad åstadkomma en förbättring. Under sådana förhållanden vill jag icke yrka på afslag af motionens remiss till talmanskonferensen, men detta under den uttryckliga förutsättning, att talmanskonferensen häraf skall taga sig anledning att pröfva frågan i hela dess vidd. Ed. Cederberg: Tämä puheenalainen kirjoitus on minuun tehnyt ikävän vaikutuksen erittäinkin siitä syystä, että minä olen

8 Ehdotus muutokseksi työjörjestyksen 36 :ään. 195 ollut ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana toimitusvaliokunnan jäsenenä. Ja minun tehtävänäni semmoisessa asemassa on erittäin ollut lukea ja tarkastaa ruotsinkielisiä tekstejä. Tästä syystä olen kai etupäässäkin katsonut olevani velvollinen pyytämään puheenvuoroa tässä asiassa. Kirjoituksessa sanotaan ensinnäkin:,,ruotsinkieliset laitokset valiokuntien mietinnöistä ovat osoittautuneet erinomaisen puutteellisiksi, toisinaan aivan virheellisiksi, joten ne Idrjelmiä laadittaessa ovat olleet rivi riviltä tarkastettavat ja kirjoitettavat". Tämä selvitys työn toimittamisesta tarkastusvaliokunnassa kirjelmäin laatimisessa on suuresti erehdyttävä. Jos puutteellisuuksia huomattiin valiokuntien mietinnöissä, niin nämät eivät suinkaan pääasiallisesti kohdistuneet ruotsinkielisiin laitoksiin, vaan suurestikin suomenkielellä tehtyihin pohjakirjoituksiin. Kun kirjelmä laadittiin suomenkielisen mietinnön perustuksella, niin huomattiin, ettei tämä aina ajatukseltaan eikä muodoltaan ollut tarkka eikä oikea, vaan oli suuresti kaipaava muutosta. Ihmeellistä siis ei ollut, jos asiain näin ollen ruotsinkieliset mietinnöt eivät, siten kuin ruotsinkielinen kanslia ne oli toimittanut, olleet aivan ilman puutetta, sillä missä suomenkielinen pohjakirjoitus oli epäselvä ja epätarkka, tietysti sama virhe tuli ruotsalaiseenkin käännökseen. Ruotsinkieliset valiokuntamietinriöt eiväjt kuitenkaan suuremmassa määrässä olleet virheellisiä, eivät ainakaan niissä tapauksissa, missä oli hyvin kirjoitettu suomenkielinen mietintö. Se huomattiinkin erittäin erityisten valiokuntien mietintöihin nähden, esim. lakivaliokunnan, laki- ja talousvaliokunnan sekä perustuslakivaliokunnan mietinnöissä tarvitsi tehdä ruotsinkielisissä laitoksissa hyvin vähän muutoksia pääasiallisesti siitä syystä, että suomenkieliset pohjakirjoitukset olivat jotenkin virheettömiä. Toinen taas oli laita, mitä tuli toisten valiokuntien antamiin mietintöihin. Missä siis suomenkielinen mietintö kirjelmää laadittaessa oli suuresti korjattava, siellä myöskin oli ruotsinkielinen laitos korjattava, rivi riviltä, sana sanalta, kuten tässä kirjoituksessa selitetään. Tapahtui joskus niinkin, että ruosinkielisen mietinnön havaittiin olevan paremman siinä suhteessa, että ajatukset, muodot siinä olivat selvempiä. Ja muistan että kerrankin, kun saatiin käsiin hyvin kirjoitettu suomenkielinen mietintö, keskenämme lausuimme, että näkyy siltä, kuin tässä olisi pääkirjana ollut ruotsalainen kirjoitus. Ruotsinkielisten laitosten huonoudesta ei siis voi puhua tässä asiassa, ellei ota huomioon sitä, mitenkä suomenkieliset olivat laaditut. Ja jos katsoo asiaa tässä oikaistussa valossa, niin se on jotenkin toisenlainen, kuin mitä tässä kirjoituksessa selitetään. «Minun mieleeni johtuu vanha sananlasku:,,pata

9 196 Istunto 6 p. maaliskuuta kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin", kun tässä erittäin tehdään moitteita ruotsinkielisiä mietintöjä vastaan. Kirjoituksen tekijät ovat todistaakseen sen puutteellisuuden, mikä muka olisi löytynyt ruotsalaisissa kirjoituksissa, tuoneet todistukseksi sen kirjelmän, minkä valiokunnat tekivät valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä n:o 14 ja josta edellinen puhuja tässä jo teki selkoa. Tapahtui tosiaankin tässä toimitusvaliokunnalle huomaamattomuudesta virhe, mutta se oli todellakin ainoastaan niin muodollista laatua, ettei siitä tarvitsisi puhua. Siinä käytettiin sanoja,,bör användas" sen sijaan että olisi pitänyt sanoa (från bevillningsfonden),,bör anvisas". Tämä on koko se asia, josta tässä on tehty numero. Kun sitten seuraavassa saman mietinnön ponnessa nimenomaan sanotaan,,af sålunda anvisade medel",,,näin osoitetuista määristä", niin tästä on aivan selvästi ilmennyt, että on kysymys ainoastaan,,osoittamisesta",.anvisning", ja siis ponnen lukija hyvästikin ilman selvitystä olisi saanut tiedon siitä, mikä ponnen todellinen sisältö oli. Minusta tämä muodollisen virheen korjaaminen enemmän näyttää valiokunnan huolellisuutta kuin sen huolettomuutta. Minusta siis ei se ainoa todistus, mikä tässä on esiintuotu ruotsinkielellä tehtyjen kirjelmäin virheellisestä muodostamisesta, ole mikään todistus. Syynä siihen, että virheitä on ollut valiokuntien tekemissä kirjoituksissa, sanotaan olleen sen, että viime valtiopäivillä kun asetettiin näitä valiokuntia, ei otettu huomioon jäsenten taitoa suomen- ja ruotsinkielessä, vaan heidän kykynsä yleensä valiokuntatehtäväinsä täyttämisessä. Minä luulen, että tuon periaatteen seuraaminen jäsenten vaalissa viime valtiopäivillä on ollut omiaan näyttämään, että valiokunnat voivat oivallisesti suorittaa tehtävänsä, ja olisi ollut hyvä, jos tätä periaatetta olisi noudatettu valiokuntia kokoonpantaessa näilläkin valtiopäivillä. Tämä tietysti riippuu pääasiallisesti siitä, että valiokuntain tehtävä on sitä laatua, että siinä kielellinen kyky ja taitavuus pääasiallisesti tulee kysymykseen. Mitä suurempi kielitaito jäsenellä on, sitä suurempi edellytys hänellä samalla on hyvin täyttää tehtävänsä valiokuntatyössä. Minä olen valmis myöntämään, että asiakirjain ja kirjelmäin kirjoittaminen kummallakin kielellä jossain määrin on viivyttänyt näiden valmistumisen; on luonnostaan selvää, että näin on laita. On tietysti pyrittävä siihen, että valiokuntien aikaa koetetaan mitä suurimmassa määrässä säästää suomalaisen tekstin laadintaa varten, niin ettei kuluteta suurempaa aikaa ruotsinkielisten laitosten valmistamiseen. Tämä taas on luullakseni saavutettavissa siten, että ruotsinkielisten kirjelmäin tekeminen uskotaan luotettaville ja täysin kykeneville henkilöille, joita valiokuntatyö ei estä uhraamasta siihen tyydyttävää aikaa ja huolta. Mutta

10 Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. 197 asiain järjestäminen tälle kannalle voi myös tapailtua niiden määräysten sisällä, mitkä nykyään ovat voimassa. Sen saavuttamiseksi ei tarvitse muuttaa työjärjestyksen määräyksiä. Minä en siitä syystä voi hyväksyä edellisen puhujan ehdotusta, että asia lykättäisiin puhemiesneuvostoon, vaan katson, että sen selvityksen mukaisesti, mikä tässä asiassa on annettu, ja joka minä luulen sen on kyllä edustajillekin tunnettu, ehdotus olisi hylättävä. Tähän tulokseen minä tietysti kuitenkin olen pääasiallisesti tullut sillä perustuksella, että tämä ehdotus toteutettuna tulisi periaatteellisessa suhteessa suurestikin loukkaamaan ruotsia puhuvien eduskuntajäsenten oikeuksia. Ruotsiapuhuva on yhtähyvin kuin suomeapuhuvakin oikeutettu ottamaan osaa päätöksien tekemiseen ja niiden muodostamiseenkin kummallakin kielellä. Puheenalaisissa valiokunnissa pitäu ruotsalaisillekin antaa tilaisuus ottaa osaa kirjelmäin laatimiseen, sekä perusteluihin että ponsiin. Ja tätä ei tietysti voi saavuttaa, jos ruotsalaiset tekstit jätetään kokonaan tekemättä. Ja vieläkin yksi syy. Jos kirjoitus hyväksyttäisiin, niin ei ruotsalaisia päätekstejä tulisi olemaan lainkaan, mikä loukkaa sitä periaatetta, että ruotsinkin kieli tässä maassa on virallinen kieli vielä yhtä hyvin kuin suomenkieli. Ed. Ingman, Lauri: Kun nyt on saatu se valaistus, jota viime kerralla asiaa esitettäessä luvattiin, on minun pakko myöskin vähän valaista tätä ruotsalaisen puolueen taholta annettua valaistusta. Pyydän lähinnä, siihen katsoen että ed. Cederberg lausui kirjelmämme tehneen häneen erikoisen ikävän vaikutuksen senyuoksi, että hänen asiansa on erityisesti ollut toimitusvaliokunnassa pitää huolta ruotsalaisista kirjelmistä, huomauttaa, että, niinkuin pitäisi kirjelmästäkin nähdä, tarkoituksemme ei ole ollut lausua minkäänlaista epäluottamusta viime valtiopäiväin toimitusja tarkastusvaliokunnan ponnistusten lojaalisuutta, vielä vähemmin ketään valiokuntien yksityistä jäsentä kohtaan. Saanen tässä mainita, että minullakin on ollut kunnia kuulua siihen toimitus- ja tarkastusvaliokuntien ruotsalaiseen delegatsiooniin, jonka tehtävänä on ollut pitää huolta ruotsinkielisistä kirjelmistä. Mitä kirjelmämme sisältöön tulee, ^niin olemme ensinnäkin huomauttaneet, että ruotsalaisten kirjelmäin laatiminen on suuressa määrässä viivästyttänyt toimitus- ja tarkastusvaliokuntain työtä. Ed. v. Alfthan on pitänyt varsin luonnollisena, että se on sitä jonkunverran todellakin viivästyttänyt. Ei ole kysymys vaan tästä,,luonnollisesta" viivästyttämisestä, vaan siitä, että mainittujen kirjelmäin laatiminen mielestämme on vallan kohtuuttomalla tavalla tuottanut valiokunnille lisätyötä. Toimitus- ja tarkastusvaliokunnat aloittivat varsinaisen työnsä noin viikko sen-

11 198 Istunto 6 p. maaliskuuta jälkeen kuin valtiopäivät olivat lopettaneet viime istuntokautensa, ja istuivat sittemmin toimitusvaliokunta jotenkin yhtämittaa, lyhyttä joululomaa lukuunottamatta, 22 päivään helmikuuta. Siitä kokemuksesta, jonka työssä sain, tulin näkemään, että ruotsalaisten kirjelmäin laatiminen vei varsin huomattavan osan tästä ajasta. Näyttääkseni tämän todeksi pitäisi minulla olla täällä toimitusvaliokunnassa laadittuja kappaleita ruotsinkielisistä kirjoituksista, joista voitaisiin nähdä, millaisella tuskalla.ja vaivalla ne ovat syntyneet. Minulla ei satu kuitenkaan olemaan tallessa muuta kuin yksi ainoa näyte, joka on sen näköinen, kuin arvoisat edustajat tässä näkevät. Mikäli ihmissilmä voi eroittaa on näille kahdelle sivulle tehty 87 korjausta, ja niistä ainoastaan 3-4 ovat korehtuurivirheitä, kaikki muut todellisia korjauksia. Kyllä on selvää, ettei tällainen asiapaperi synny aivan helposti. Toiseksi olemme väittäneet, että valiokunnan mietintöjen ruotsinkieliset laitokset ovat osoittautuneet erinomaisen puutteellisiksi, toisinaan aivan virheellisiksikin. Ed. Cederberg on koettanut selittää tätä siten, että missä suomenkielinen teksti oli hyvä, siinä oli ruotsinkielinenkin hyvä, mutta missä suomenkielinen oli huono, siinä ruotsinkielinenkin oli huono, joten virheellisyydet ruotsalaisessa tekstissä siis johtuvat suomenkielisen tekstin puutteellisuudesta. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita, vaan ruotsinkielinen teksti sisälsi semmoisissakin kohdin, joissa suomalainen teksti oli aivan selvä, ilmeisiä virheitä. Minä en tässä voi kuluttaa eduskunnan aikaa esittämällä suurempaa määrää näytteitä, mutta minun täytynee, koska täällä on väitetty vääräksi se, mitä kirjelmässä mainitsimme, kuitenkin esittää muutamia esimerkkejä, jotka näyttävät, kuinka harhaan viepä ed. Cederbergin selitys on. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 12 kulkulaitosrahastosta on suomalaisessa tekstissä sivulla 2 näin kuuluva lause:,,osuus vähittäismyynti- ja anniskeluyhtiöiden voittorahoista, jota on rahastoon kuluvana vuonna suoritettu tasaluvuin 1,240,000 markkaa". Ruotsalaisessa tekstissä sanotaan:,,äfvensom andel i utminuterings- och utskänkningsbolagens vinstmedel, hvilken under de föregående åren i jämnt tal lemnat 1,240,000 mark". Suomenkieliset sanat,,jota on rahastoon kuluvana vuonna suoritettu" on siis ruotsiksi käännetty,,hvilken under de föregående åren i jämnt tal lemnat". Samassa mietinnössä samalla sivulla:,,rahaston tulot ynnä sanotut siirrot tekisivät siten yhteensä 45,940,000 markkaa;" ruotsiksi:,,fondens inkomster jämte nämda ofverföringar utgjorde således sammanlagdt 46,940,000 mark". Täällä on ruotsalaisessa laitoksessa yksi miljoona enemmän, joka ei taitane riippua siitä että suomalainen teksti olisi ollut epäselvä. Samassa mietinnössä sivulla 3:,,satunnaisia tileistä poistoja varten 100,000 markkaa;" ruotsalaisessa tekstissä:

12 ;Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. 199,,samt afskrifningar" j. n. e. Sanat,,satunnaisia tileistä poistoja" eivät ole mikään,,epäselvä lausetapa", ja ovat kuitenkin ruotsalaisessa tekstissä aivan väärin käännetyt. Edelleen samassa mietinnössä sivulla 5:,,Pietarin aseman osalle mainitaan menevän,,niin ja niin paljon, ruotsiksi,,för stationshuset i S:t Petersburg uppgifves" j. n. e.,,pietarin aseman osalle" on aivan selvä lausetapa eikä ensinkään merkitse,,för stationshuset i S:t Petersburg". Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 6 kansakoulumäärärahoista sanotaan, kun on kysymys 35,000 markan myöntämisestä yliopistollisia jatkokurssia varten kansakoulunopettajille:,,nämä varat olisivat jätettävät asianomaisen valtuuskunnan täydellä valtuudella puheenaolevaan tarkoitukseen käytettäviksi ja niiden osallisuuteen olisivat myös harjoituskoulujen opettajat maamme seminaareissa päästettävät". Ruotsalaisessa tekstissä sanotaan:,,och borde äfven lärarne vid seminariernas normalskolor tillerkännas rätt att deltaga i dessa kurser". Suomalainen teksti sanoo, että seminaarein mallikoulujen opettajain pitäisi päästä näistä rahoista osallisiksi, s. o. niistä stipendeistä, joita opettajille niistä annetaan. Ruotsalainen teksti sanoo, että heillä pitäisi olla oikeus ottaa osaa näihin kursseihin oikeus, mikä heillä tietysti on ollut, niin kauan kun näitä kursseja on ollut olemassa. Tämä riittänee näyttämään, minkäluontoinen se selitys on, jonka herra Cederberg antoi. Kyllä minä myönnän sen, että virheellisyydet suomalaisessa tekstissä toisinaan ovat antaneet aiheen siihen, että ruotsalainen mietintö on tullut huonoksi. Mutta «on aivan toisellaisiakin virheitä lukuisasti havaittu ruotsinkielisiä mietintöjä tarkastettaessa. Minä en ihmettele, että tällaisia virheitä on tullut, se on ollut varsin luonnollista. Mutta tosiasia on, että näitä virheitä on ollut olemassa ja että ne ovat suuressa määrin vaikeuttaneet ja viivästyttäneet toimitus- ja tarkastusvaliokuntien työtä. Sitten edelleen huomautamme, että se valta, mikä toimitus- ja tarkastusvaliokunnilla on työjärjestyksen mukaan, vaatisi, että kaikki ne edustajat, jotka valitaan jäseniksi näihin valiokuntiin, täydellisesti osaavat sekä suomen että ruotsinkieltä. Tätä vaatimusta nyt sekä herra v. Alfthan että herra Cederberg ovat pitäneet epäoikeutettuna. Minä olen sillä yksinkertaisella kannalla, että kun pitää jotakin asiata arvostella ja siitä päättää, oli se eduskunnassa taikka valiokunnassa, niin pitäisi siitä olla jonkunlainen käsitys. Jos siis valiokunnassa pitää eduskunnan vallalla päättää ruotsalaisesta tekstistä, niin pitää siitäkin olla jonkunlainen ^käsitys. Mutta nyt on tosiasia se, että sekä toimitus-

13 2OO Istunto 6 p. maaliskuuta että tarkastusvaliokunnassa, on istunut henkilöitä, jotka eivät ymmärrä ruotsalaisesta tekstistä hölyn pölyä, ja heidän kuitenkin on pitänyt silloinkin kun toimitus- ja tarkastusvaliokunnat tulevat erimielisiksi, juhlallisessa yhteisistunnossa ratkaista ruotsalaisia tekstiä koskevia kysymyksiä. Kun esim. suomalaisessa kirjelmässä oli lausetapa,,yhteiskunnallinen valistustyö", oli tarkastusvaliokunta kääntänyt sen,,bildningssträfvanden inom samhället", toimitusvaliokunta taas,,socialt upplysningsarbete", ja yhteisistunnossa tehtiin välittävä ehdotus:,,samhälleligt upplysningsarbete". Näistä asioista sitten ummikkosuomalaisetkin äänestivät! Ed. v. Alfthan ei ^pidä, että tämä on eduskunnan ja sen jäsenten arvoa alentavaa. Minä taasen pidän, että kun esim. valiokunnan jäsenen pitää kysyä,,,mitä mieltä meidän valiokuntamme tässä asiassa on ollut" ja sitte äänestää sen mukaan, mutta ei itse asiasta ymmärrä mitään, niin kyllä se on jonkun verran edustajan arvoa alentavaa. Mutta voihan siitä olla eri mieliä, mikä on alentavaa edustajan arvolle, mikä ei. Sitte olemme neljänneksi huomauttaneet, että jossakin tapauksessa on toimitus- ja tarkastusvaliokunnan kirjelmään jäänyt virheitä. Sen ovat sekä herrat Cederberg että v. Alfthan täällä myöntäneet. Me emme ole tästä mitään suurta numeroa tehneet, olemme vain näyttäneet, kuinka kaikista lojaalisista ponnistuksista huolimatta on sattunut, että virhe on jäänyt. On julkisuudessa huomautettu muistakin virheistä, mutta en ole tilaisuudessa kontrolleeraamaan, ovatko muistutukset olleet oikeutettuja. Sen verran tiedän, että muuan kirjoittaja Hufvudstadsbladetissa huomautti, että eräässä toisessakin ekspeditsioonissa on ollut eroitus, suomalaisen ja ruotsalaisen tekstin välillä. Samoin kerrottiin toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa, että senaatista päin tehtiin huomautuksia, että ekspeditsioonien suomalainen ja ruotsalainen teksti eivät pidä yhtä. En ole käynyt tätäkään väitettä tarkastamaan; kieltämätön tosiasia on, että ainakin jossakin tapauksessa virheitä on jäänyt. Olen sitä mieltä, että jos jää suurempia virheitä ja ne huomataan, ennenkuin eduskunnan päätös vahvistetaan, hallitsijalle käy vaikeaksi vahvistaa lakia, jossa suomalainen ja ruotsalainen teksti eivät pidä yhtä. Luulen, että tämä lausuntoni jonkun verran näyttää, että meillä on ollut syytä tehdä tämä kirjelmä, ja että se valaistus, minkä ed. Cederberg ja v. Alfthan sille antoivat, ei tee tyhjäksi ainoatakaan meidän väitteistämme. Täällä herrat Cederberg ja v. Alfthan myöskin enemmän ohimennen viittasivat asian lailliseen puoleen, jopa ed. v. Alfthan luuli, että Puhemiehen olisi pakko kieltää äänestämästä tässä asiassa. Tahdon huomauttaa, että se ehdotus, joka täällä tehtiin, on vähempi osa siitä, minkä

14 Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. 201 edustajat Paimen ja Paasikivi tekivät seitsenmiehisessä valiokunnassa viime keväänä, kun työjärjestystä laadittiin. Silloin kyllä tästä asiasta eduskunnassa äänestettiinkin, niin että arvatenkin uskalletaan siitä vieläkin kerta äänestää. Olen muuten vakuutettu siitä, ja sen osoittaa erittäinkin keskustelu tästä asiasta viime keväänä, että tekemämme ehdotus on täysin sopusoinnussa valtiopäiväjärjestyksen kanssa. Pyydän siis edelleenkin ilmohv taa pysyväni ehdotuksessani, että asia lähetetään puhemiesneuvoston valmisteltavaksi. Ed. Schybcrgson: Hr Ingman hade varit i tillfälle att inlämna denna sin framställning direkt till talmanskonferensen, och hade kammaren i sådant fall blifvit befriad från att i två omgångar, såsom nu sannolikt är. debattera denna fråga, och jämväl ifrån denna långa föreläsning med illustrationer, som hr Ingman nu senast höll. Då hr Ingman emellertid har föredragit denna, så att säga solenna, behandling af sitt förslag, så vore det ju obeskedligt af mig att icke också redan nu egna förslaget den uppmärksamhet, som det utan tvifvel förtjänar. Syftet med förslaget är tydligt, syftet är att proklamera det finska språkets icke blott öfvervälde, utan envälde i representationen, trots det att L. O. nämner finska och svenska språken sida vid sida. Syftet är att inom representationen genomföra yksi-kieliteorin, trots det att den poetiska tanke, som ligger bakom denna teori, tanken på att det också skulle förefinnas»yksi mieli», dagligen och stundligen i denna kammare lider nederlag. Hvad som förvånat mig uti hr Ingmans m. fl. framställning är, att de icke sagt rent ut, att detta varit syftet, utan i stället fört "fram en hel del detalj omständigheter, hvilka dock, såsom^en föregående ärad talare sagt, med god vilja kunde ordnas. Vi skola framför allt icke glömma, att landtdagsordningen förutsätter, att utekotten kunna fördelas på afdelningar, som med utskottets makt fullgöra dess uppdrag, och denna utväg bör ju också här kunna anlitas. Den, som sysslat med utskottsarbete och framförallt med expeditions- och justeringsutskottens, vet, att sådana korrekturafdrag, som dem hr Ingman förevisade för kammaren, i alla tider och på båda språken förekommit. Och hvad speciellt beträffar detta för kammarens värdighet, som hr Ingman så mycket håller på, nedsättande, att ett misstag kunnat begås och rättelse daraf hos statssekreteriatet anmälts, så är det ju någonting, som äfven förut vid landtdagarna inträffat. Sålunda inträffade vid en af landtdagarna, att en regeringsproposition utdelades bland ständerna, men sedan befanns innehålla raka motsatsen mot hvad monarken beslutit. Propositionen återtogs och en ny utdelades.

15 2O2 Istunto 6 p. maaliskuuta Såsom jag i det föregående framhållit, kan jag icke finna annat, än att dessa praktiska svårigheter kunna öfvervinnas och detta isynnerhet, om expeditions- och justeringsutskotten skulle reducera skrifvelsernas omfång och egna hufvudomsorgen åt lagtexterna. Hufvudsaken är dock den, att, såsom hr Ingman själf erkände, det här gäller en del af den fråga, som vi senaste vår afgjorde. Och han har icke anfört något skäl, hvarför af görandet nu borde gå i annan riktning. Samma synpunkter förelågo då som nu, och jag räknar med, att kammaren skall fatta samma beslut nu som då. Ed. Erkko: Viime valtiopäivien tarkastusvaliokunnan jäsenenä pyydän minäkin saada asiasta käyttää puheenvuoroa. Niinkuin täällä on jo huomautettu, on itsestään selvää, että kaksikielisten kirjelmäin laatiminen ja tarkastus viepi toimitus- ja tarkastusvaliokunnilta enemmän aikaa, vaatii enemmän työtä ja vaivaa kuin yksikielisten. Mutta minun käsittääkseni ei tämä syy yksistään riitä vapauttamaan valiokuntia heille tähän asti kuuluneesta työstä myöskin ruotsinkielisten kirjelmäin suhteen. Totta kyllä on että ruotsinkieliset valiokuntamietinnöt olivat viime valtiopäivillä sangen vaillinaiset, mutta täytyy toiselta puolen myöntää, että yhtä vaillinaisia olivat suomenkieliset mietinnöt usein edellisillä valtiopäivillä, ainakin niillä, joilla minä olen ollut tilaisuudessa olemaan mukana ja yhtä paljon tarkastustyötä niissä oli silloisilla toimitus- ja tarkastusvaliokunnilla, niin että siinä suhteessa ei ole mitään muutosta tapahtunut juuri tämän eduskunnan aikana. Ainoastaan se muutos on nyt olemassa, että ruotsalaisissa kirjelmissä on enemmän korjaamista kuin ennen aikaan. Myönnettävä on myöskin, että ne toimitus- ja tarkastusvaliokuntien jäsenet, jotka osaavat vaillinaisesti molempia kotimaisia kieliä, ovat sangen tukalassa asemassa, kun heidän täytyy äänestyksissä ratkaista puhtaasti kielellisiä kysymyksiä. Ja ainakin nyt viime valtiopäivien toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa olivat useimmat jäsenet heikompia juuri suomenkielessä. Mutta tunnettuahan on myöskin, että usein muissakin valiokunnissa sattuu esille kysymyksiä, joissa valiokunnan jäsenten tulee antaa äänensä, vaikkakaan eivät ole asiantuntijoita, vaikka asia on heille sangen vieras. Silloin on heidän joko luotettava semmoisiin valiokunnan jäseniin, jotka ovat asiantuntijoita, tai sitten valiokunta käyttää sitä oikeutta, mikä sillä on työjärjestyksen mukaan, nim. että kutsuu asiantuntijoita, ja valiokunnan jäsenet ovat sitte tilaisuudessa näiden avulla ottamaan selkoa asiasta. Näissä kielellisissä kysymyksissä on toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa tavallisesti jäsenten keskuudessakin asiantuntijoita. Mutta ellei niin olisi, niin onhan näilläkin valiokunnilla oikeus, ja, minä luulen, velvollisuuskin, käyttää asiantuntijoita. Ja semmoisena olisi minun mielestäni varsin sopivaa se n. k. ruotsalainen kans-

16 Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. 103 lia, joka valtiopäivien aikana toimii ja jonka toiminta käsittääkseni voisi varsin hyvin jatkua myöskin koko sen ajan kun toimitus- ja tarkastusvaliokunnat työskentelevät. Saattaahan sitä paitsi ajatella, että voitaisiin tähän ruotsalaiseen kansliaan saada ja hankkia vielä kyvykkäämpiä kielentaitavia kuin siellä mahdollisesti nykyään on. Mutta niinkin toimitettuna kuin toimitus- ja tarkastusvaliokuntain työ viime valtiopäivillä tapahtui, ei sen tulos minun käsittääkseni ruotsinkielenkään suhteen ollut niin kovin alaarvoinen kuin arvoisat ehdotuksen tekijät täällä ovat vaatimattomuudessaan väittäneet. Vastapainoksi sille erehdykselle, josta on täällä mainittu, voitaisiin vedota niihin useihin tapauksiin, jolloin valiokunnat olivat tilaisuudessa korjaamaan suomalaista tekstiä verratessaan sitä ruotsalaiseen. Mutta minä myönnän että nykyinen järjestelmä on hankala ja olisin valmis, jos toinen parempi olisi ehdolla, puolustamaan sitä. Mutta minun mielestäni ei se ehdotus, jonka herra Ingman on tehnyt, ole suinkaan parempi nykyistä järjestelmää eikä siis sellainen, että se voitaisiin hyväksyä. Hän ehdottaa, että eduskunnan kirjelmät toimitettaisiin ainoastaan suomenkielellä ja että hallitukselle, jolla on käytettävänään kokeneempia ja taitavampia käännöstyön suorittajia kuin eduskunnalla, jätettäisiin ruotsalaisten käännösten toimittaminen. Tuo ehdotus toteutettuna tulisi epäilemättä tuottamaan suuren helpotuksen toimitusja tarkastusvaliokuntain työssä. Ja minä luulen, että se tulisi tekemään yksinkertaisemmaksi eduskunnankin työn, sillä minun käsittääkseni tästä seuraisi myöskin se, että eduskunta ei lopulli- = sesti valmistaisi lakitekstejäkään, nimittäin niiden ruotsalaista asua, vaan että sekin työ jäisi hallituksen tai kielenkääntäjäin tehtäväksi. Herra Ingmanin ehdotuksen minä käsitän niin, että tarkoitus olisi jättää ruotsalaisten kirjelmien ja lakitekstien laatiminen kokonaan kielenkääntäjäin toimeksi. Minä en kuitenkaan ymmärrä, että hallitus voisi jättää edesvastuuta yksinään kielenkääntäjille, vaan että sen täytyisi itse ottaa tarkastaakseen kielenkääntäjäin työ ja siis toimittaakseen se lopullinen tarkastus ja hyväksyminen, jonka nyt toimitus- ja tarkastusvaliokunta toimittavat. Minä nyt en puolestani* ota tarkastaakseni, missä määrin tämä on Valtiopäiväjärjestyksen mukaista, mutta pysyn ainoastaan asian käytännöllisessä puolessa. Myönnän kyllä, että hallituksen käytettävänä on kokeneempia ja kykenevämpiä kääntäjiä kuin toimitus- ja tarkastusvaliokuntien jäsenten keskuudessa ylipäänsä. Mutta kun, niinkuin jo olen huomauttanut, näilläkin valiokunnilla on tilaisuus käyttää apunaan, vaikkapa hallituksen käytettävinä olevia kääntäjiä sekä sitäpaitsi kenties vieläkin etevämpiä, niin ei suinkaan tulisi puuttumaan asiantuntemusta

17 2O4 Istunto 6 p. maaliskuuta toimitus- ja tarkastusvaliokunnilta. - Sitä vastoin jos taas hallituksen pitäisi nuo käännökset tarkastaa, ja tarkastus, niinkuin luonnollista on, tulisi tapahtumaan muun kiireellisen työn ohessa, niin se luullakseni useimmissa tapauksissa tulisi olemaan vieläkin vaillinaisempi kuin nykyinen valiokunnissa toimitettu. Minä puolestani pidän sangen tärkeänä että eduskunta itse katsoo sekä oikeudekseen että velvollisuudekseen pitää huolta ja vastata niin hyvin ruotsinkielisistä kuin suomenkielisistä lakiteksteistä ja kirjelmistä, eikä jätä niitä joko yksinään kielenkääntäjien haltuun, tai työnnä vastuuta hallituksen niskoille. Olen siis sitä mieltä, että tämä työjärjestyksen 36, josta sitäpaitsi vasta on kokemusta yksiltä valtiopäiviltä, ei kaipaa mitään muutosta. Ed. Neovius, Arvid: Såsom medlem af justeringsutskottet 1907 vill jag endast i korthet intyga, att jag under arbetet där vunnit samma erfarenheter, som redan hr Cederberg här utvecklat, och kommit till samma uppfattning som han, hvarför jag i korthet inskränker mig till att understöda hans förslag. Ed. Cederberg: Minä pyysin puheenvuoroa, kun ed. Ingman tässä näytti sen pahasti tahratun ruotsinkielisen kappaleen. Minkä vuoksi hän sen teki? Oliko se näyttääkseen jotain sillä? Hänen ja jokaisen, joka näki hänen näytöksensä, pitäisi ymmärtää että hänen samalla olisi pitänyt näyttää suomenkielisenkin ja että se oli valkoinen. Silloin hän olisi todistanut jotain, muuten ei. Tämmöinen on ed. Ingmanin todistuskappale tässä asiassa ja tätä myöten menevät, muutkin hänen todistuksensa. Mitä tulee hänen luettelemiinsa sanoihin valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä, jossa muka oli niin paljon muutoksia ja virheellisyyksiä ruotsnkielisessä kappaleessa, niin minä huomautan vieläkin sitä, että valiokunnassa huomattiin useinkin, että ruotsinkielinen kappale, vaikkei se ollutkaan aivan täsmällisesti sanasta sanaan vastaava suomenkielistä tekstiä, oli oikeampi. Kun huomattiin että ruotsalaisessa kappaleessa ajatus oli selvemmin sanottu, muutettiin suomalaista tekstiä samanlaiseksi kuin ruotsalainen. Muuten tahtoisin kosketella sitä ehdotusta, joka täällä tehtiin, että kansliatoimikunta yhä säilytettäisiin näitä valiokuntia varten. Minä katson, ettei tämä ole vallan sopivaa, sillä ruotsalaisessa kansliassa on nyt päällysmies ja notaario ja on Puhemies: Kaksi minuuttia on kulunut. Puhuja: toimikunta kokoonpantu sillä tavalla, ettei minun käsitykseni mukaan tarvita koko tätä koneistoa toimitus- ja tar-

18 Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. 205 kastu s valiokuntien työtä varten. Minusta on kylliksi, jos pannaan kokoon kolme- tai korkeintaan nelimiehinen toimikunta, joka toimittaa tämän tehtävän, ja jonka toimitus- ja tarkastusvaliokunta asettaisi yksissä neuvoin. Siitäkin syystä olisi tämä, että otetaan toisia miehiä kuin kansliatoimikuntaan kuuluvia, parempi, että ne voivat tarkastaa toisten työtä, eivätkä sitä, jota itse ovat olleet valmistamassa. Näin ollen eivät ne virheet, jotka mahdollisesti on tehty, tule jatkuvasti säilymään kirjoituksissa. Tähänkin nähden katson, että on parempi, että toimitus- ja tarkastusvaliokunnat asettaa erityisen toimikunnan, ja olisi hyvin soveliasta, että siihen kuuluisi valiokunnassa olevia kumpaakin kieltä osaavia henkilöitä. Ed. Setälä: Minusta olisi syytä lähettää tehty ehdotus puhemiesneuvostoon, jotta sitä siellä tarkastettaisiin sekä laillisuuden että käytännöllisyyden kannalta. Minullakin puolestani on edellisessä suhteessa eräitä epäilyksiä, mutta en tahdo niitä tuoda esille nyt, koska siinä tapauksessa minulla on oleva puhemiesneuvostossa tilaisuus asian tästä puolesta puhua. Olen katsonut velvollisuudekseni viime valtiopäivien toimitusvaliokunnan puheenjohtajana lausua ainoastaan muutamia sanoja niitten seikkojen johdosta, joita keskustelussa on kosketeltu. On tietysti kieltämätön asia, että ruotsalaisten tekstien valmistaminen on viivyttänyt toimitus- ja tarkastusvaliokuntain työtä, eikä myöskään voida kohtuudella kieltää, että ne ruotsinkieliset valiokunnan mietinnöt, jotka ovat työn pohjana olleet, ovat olleet heikonlaiset. Niitten korjaaminen on toimitus- ja tarkastusvaliokunnilta vaatinut melkoisen paljon vaivaa ja aikaa, jota epäilemättä olisi voitu hiukan käytännöllisemmällä työtavalla säästää. Mutta oltiin niin aivan alussa ja oli kiire saada kaikki käsistä pois, eikä siis ollut aikaa ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joihin voisi ryhtyä, kun paremmassa rauhassa saisi työn järjestää. Minun tulee samalla myöskin tunnustaa se, mitä useat täällä ovat maininneetkin, että ruotsinkielisestä tekstistä on monta kertaa ollut etua tarkastustyössä. Kun mietintö on uudestaan läpikäyty ruotsalaista tekstiä silmällä pitäen, niin on huomattu useita erehdyksiä, jotka ensi kerralla olivat pujahtaneet silmien ja korvien ohitse. Sehän on yleensäkin sääntönä, että käännös on erittäin hyvä logiikan koetinkivi. Kun jokin asia on huonosti ajateltu ja sanottu ja kun se tulee toiselle kielelle käännetyksi, niin sen nurinkurisuus tulee kahta räikeämmästi näkyviin. Ja tästä on seurannut, että monasti kylläkin on ruotsinkielisen tekstin nojalla suomalaista korjattu. Täytyy kuitenkin kohtuudella myöntää, että tämä apu ei ole ollut aivan yhtä suuri kuin se ajan menekki, minkä ruotsalaisten tekstien valmistaminen tietenkin on vaatinut.

19 2o6 Istunto 6 p. maaliskuuta Kun alotteen tekijäin kirjelmässä erityisesti on mainittu tuota yhtä tapausta toimitus- ja tarkastusvaliokuntien työstä viime valtiopäivillä, on siinä asiata aivan suuremmoisesti liioiteltu. Asian laita oli se, että eduskunnan vastaus budgetiasiassa oli hyvin suurella kiireellä saatava valmiiksi, koska asiata joudutettiin yhtä mittaa nimittäin ilmoitettiin toimitusvaliokunnalle, että asialla on ääretön kiire. Suuren kiireen vuoksi siihen pujahti erehdys, joka johtui alkuperäisistä mietinnöistä, erehdys, joka itsessään oli jokseenkin pieni. Mutta koska tässä asiassa oli erittäin tärkeätä, että jokainen käytetty sana oli aivan täysin oikea, asia kun koski perin tähdellistä kysymystä, niin toimitus- ja tarkastusvaliokunnat katsoivat oikeammaksi, että virhe heti korjattiin. Se ilmoitus, joka annettiin valtiosihteerinvirastoon, ei sisältänyt sitä, että, niinkuin alotekirjelmässä on sanottu, suomalainen teksti olisi ollut,,alkuperäinen", vaan sen tiedonannon, että suomalaisessa tekstissä oli sanamuoto oikea, ruotsalaiseen sitävastoin oli jäänyt virheellisyys. Tämäntapainen kiireen synnyttämä erehdys olisi tietysti helposti voinut jäädä yksikieliseenkin tekstiin. Minäkin rohkenen olla samaa mieltä kuin ed. Cederberg, että tämmöisen virheen korjaaminen vain todistaa toimitus- ja tarkastusvaliokuntien tunnollisesti käsittäneen tehtävänsä. On mainittu, että on huomattu jääneen muitakin virheitä toimitus- ja tarkastusvaliokuntien töihin. Eihän kukaan tietysti ole virheetön, vaikka kyllä parastamme koetimme. Minä olen kuullut moniaita niistä muistutuksista, joita on tehty senaatin kielenkääntäjien puolesta, mutta ymmärtääkseni nämä muistutukset ovat johtuneet siitä, että kielenkääntäjät näyttä vät ylipäänsä käsittävän tekstien yhtäpitäväisyyttä vähäisen toisella tavalla kuin toimitus- ja tarkastusvaliokunnat. Meidän käsityksemme mukaan oli pääasia se, että ajatus oli täysin sama, ei se, että se oli sanottu aivan samoilla kielellisillä keinoilla. Mutta kielenkääntäjät ovat tottuneet siihen, että käännösten pitää olla ihan ehdottomasti sanasanaisia. Ne muistutukset, joita minä tunnen, riippuvat tästä eriävästä käsityksestä: vaaditaan liian orjallisia käännöksiä sen sijaan, että toimitus- ja tarkastusvaliokunnat olivat siinä käsityksessä, että pikemmin oli pyrittävä kahteen alkuperäiseen tekstiin. Koska tulen olemaan tilaisuudessa tästä asiasta lausumaan mielipiteeni puhemiesneuvostossa, en tahdo nyt kuluttaa eduskunnan aikaa sen enempää. Tahtoisin vain vielä huomauttaa, että esillä oleva alote ei nähtävästi tarkoita sitä, että ruotsinkielisiä tekstejä ei ensinkään valmistettaisi, vaan kysymys on ainoastaan siitä, missä tägiä valmistus paraiten ja oikeimmin tapahtuisi. Minä puolestani luulen, että voittamattomia vaikeuksia ei tule olemaan siihen, että se verraten käytännöllisesti ja mukavasti voi-

20 Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. 207 daan toimittaa eduskunnan vastuulla, mikä menettely paraiten näkyy soveltuvan nykyään voimassaolevaan lakiin. Muutamiin mahdollisuuksiin, miten asia käytännöllisesti voitaisiin järjestää, on jo viitattu, ja minä puolestani luulen, että ruotsinkielisten tekstien valmistus ruotsin kieltä täysin taitavien valiokuntien jäsenten ja ulkopuolelta saatavan avun nojalla on todellakin oleva helposti aika ansaatavi ssa. Ed. Käpy: Viime keväänä, kun samantapainen kysymys oli esillä eduskunnassa, väitettiin ruotsalaisten taholta, että tällainen järjestelmä olisi vasten perustuslakeja. Jo silloin osotettiin, että mitään perustuslain loukkausta ei tässä suinkaan tapahdu, ja kun ei tällä kertaa ole mitään uusia lisäsyitä tuotu, niin tuskin siihen puoleen asiasta tarvitsee enempää kajota. Asia onkin minun mielestäni puhtaasti käytännöllistä laatua ja on katsottava, millä tavalla se voitaisiin parhaiten käytännöllisimmin järjestää. Meidän allekirjoittamassamme kirjelmässä on esiintuotu ne haitat, joita nykyisestä järjestelmästä on, ja on osoitettu, että käytännöllisyys vaatisi muutoksia tässä. Osittain on myönnettykin, että tällaisia käytännöllisiä haittoja on ja on täällä alustavasti tehty ehdotuksia, kuinka niitä voitaisiin välttää. Edustajat Erkko ja Cederberg esim. ovat ehdottaneet, ed. Erkko ensinnäkin, että toimitus- ja tarkastusvaliokunnalle asetettaisiin sen käytettäväksi edelleenkin ruotsalainen kanslia, joka olisi jonkunmoisena asiantuntijana tässä asiassa; ed. Cederberg taas ehdotti, että tämän sijaan valittaisiin erityinen toimikunta, joka toimisi asiantuntijana. Mutta minun käsittääkseni ei näillä toimenpiteillä asia tule yhtään sen käytännöllisemmäksi kuin se nytkään on. Sillä toimitus- ja tarkastusvaliokunnan täytyy kuitenkin olla koossa niin kauvan kuin nämä asiantuntijat ovat antaneet lausuntonsa ja toimitus- ja tarkastusvaliokunnan täytyy myöskin työjärjestyksen mukaan eduskunnan vallalla arvostella näiden asiantuntijain lausuntoja. Emme siis pääse tästä epäkohdasta, joka nykyään on olemassa, että sellaiset henkilöt toimitusja tarkastusvaliokunnassa, jotka joko vaillinaisesti osaavat ruotsia tahi eivät osaa sitä ensinkään, ovat pakoitetut päättämään ja äänestämään sellaisista kysymyksistä, joista ruotsiataitavat jäsenet ovat olleet eri mieltä. Paljon käytännöllisempi sitävastoin minusta on ed. Schybergsonin ehdotus, hän kun mainitsi, että toimitusvaliokunta voisi jakautua jonkinmoisiin jaostoihin s. t. s. että joku erityinen jaosto toimitusvaliokunnasta laatisi ruotsinkielisiä tekstejä. Tänä vuonna semminkin olisi tämä sangen käytännöllistä siitä syystä että toimitusvahokuntaan ei kuulu muuta kuin ed. Cederberg yksinänsä, joka tähän toimeen pystyisi ja me voisimme jakautua niin, että

21 2o8 Istunto 6 p. maaliskuuta ed. Cederberg muodostaisi tämän aliosaston. Ja kun hän luultavasti olisi itsensä kanssa yksimielinen, niin meillä muilla ei olisi sanottavaa vaivaa päättää ruotsinkielisistä teksteistä. Mutta minä puolestani luulen, ettei ruotsinkielisten tekstien tarkkuus sillä tavalla tulisi yhtä hyvin huolletuksi kuin jos ruotsinkielisten tekstien laatiminen ja lopullinen muodostaminen jätettäisiin hallituksen asiaksi. Minä siis kaikista niistä huomautuksista huolimatta, j öitä täällä on tehty, pysyn alkuperäisessä mielipiteessäni ja ehdotan, että asia lykättäisiin puhemiesneuvostoon. Ed. Ingman, Lauri: Valaistus, minkä ed. Schybergson antoi tälle kysymykselle, oli sitä laatua, että ainakin minä olisin varsin mielelläni antanut hänelle anteeksi, vaikkei hän olisikaan,,ollut niin kiltti", kuten hän lausui, että antoi sen. Ensiksikin hän teki sen huomautuksen että me, jotka olemme kirjelmän allekirjoittaneet, emme siellä puhu puhtaasti, mikä meidän tarkoituksemme on, vaan että meillä muka on jonkunlainen salatarkoitus. En tiedä mikä oikeus ed. Schybergsonilla on tulkita meidän tarkoituksiamme. Meidän tarkoituksemme on juuri se, mikä on lausuttu kirjelmämme ponnessa, nimittäin että eduskunnan kirjelmät Keisarille ja Suuriruhtinaalle tästedes laadittaisiin yksinomaan suomenkielellä, eikä mikään muu. Ed. Schybergson väitti minun vielä lausuneen jotakin sentapaista, että kamarin arvo on kärsinyt siitä, että on tullut virhe yhteen ekspeditsiooniin. Mitään semmoista tyhmyyttä en ole lausunut; sanoin että kamarin jäsenten arvo kärsii siitä, että heidän pitää istua toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa äänestämässä ruotsalaisista lausuntotavoista kuten esim. siitä pitääkö suomalainen,,joka" kääntää,,hvar som" vaiko,,den som" j. n. e., vaikka eivät ymmärrä sanaakaan ruotsia. Kun ed. Schybergson lopuksi sanoi, että kysymys on aivan sama kuin viime keväänä ratkaistu eikä ole tuotu esiin mitään uutta, niin pyydän saada sanoa, että on tuotu esiin uutta. On nimittäin tuotu esiin se kokemus, mikä on saatu toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa viime istuntokauden jälkeen. Ed. Schybergsonilla ei näy olevan mitään sanomista tähän kokemukseen nähden ja hän koettaa sentähden johtaa asiaa syrjään. Mitä ed. Cederbergin lausuntoon tulee, niin hän mielestään masensi kokonaan minun todisteluni sillä väitteellä, että minulla ei tdle näytettävänä suomalaista kappaletta samaa kirjelmää, jonka täällä näytin, ja sanoi että kaikki muu todisteluni on saman arvoista. Minun täytyy todella valittaa, etten tullut ottaneeksi talteen mainittua suomalaista kappaletta, sillä olen senkin nähnyt ja olisi ollut erinomaisen hauska näyttää näitä kahta vie-

22 Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. 209 retysten. Suomalaisessa oli jonkun verran kirjauksia, mutta kun näkisi kappaleet vieretysten, näyttäisi ruotsalainen mustalta ja suomalainen sen vieressä varsin valkoiselta. Tämä tosiasia selviää siitäkin, kun tarkastaa näyttämäni ruotsinkielisen.kappaleen korjausten luonnetta, sillä ne ovat läpeensä kielellisiä korjauksia. Ainoastaan harvoja on, jotka johtuvat siitä, että suomalaista tekstiä olisi muutettu. Jos kaikki todisteeni pitävät paikkansa yhtä hyvin kuin tämä, niin ei niiden laita ole niin huonosti, kuin hra Cederberg arveli. Ed. von Alithan: Jag vill icke ingå i någon polemik, utan blott med anledning af hr Käpys senaste framställning uppmärksamgöra därpå, att utskotten också hafva suppleanter, och att expeditionsutskottet, liksom andra utskott, kan för delegationsarbete adjungera suppleanter, så att det ingalunda med nödvändighet skulle blifva hr Cederberg ensam, som skulle fastställa lagtexterna. För öfrigt kan antalet suppleanter utan svårighet ökas. Ed. Vuolijoki, Sulo: Ed. Ingmanin y. m. allekirjoittamassa kirjelmässä vedetään esille pääasiassa ne käytännölliset vaikeudet, mitkä ovat olleet toimitus- ja tarkastusvaliokunnilla heidän laatiessa kummallakin kielellä tekstejä ja kirjelmiä Pietariin. Ed. Ingman itse tässä äsken viereiseltä puhujalavalta oli tilaisuudessa vakuuttamaan, ettei heillä ollut kirjelmää esittäessään mitään sivutarkoituksia, vaan ainoastaan käytännöllisiä näkökohtia, joita he kirjelmässään esiintoivat samoin kuin ed. Käpykin sanoi. Ei voi kieltää ettei ed. Ingmanilla olisi koko hyvjn paljon oikeutusta siinä hullunkurisuudessa, minkä hän sekä kirjelmässä että lausunnossa veti esiin, nim. miten toimitusja tarkastusvaliokunnissa sekä niiden yhteisissä kokouksissa umpisuomalaisten miesten on täytynyt päättää ruotsalaisen tekstin sanamuodosta ja teoreettisesti voi todistaa, miten sillä tavoin voi tulla sangen hullunkurisiin johtopäätöksiin. Ja jos en väärin muista olipa tehty joku uusi ruotsinkielinen sanakin, vaikka näin lie kuitenkin enemmän leikillä sanottu. Ed. Ingman on aivan oikeassa siinä kun hän sanoi että ehdottomasti syntyy viivytystä kun koko valiokunnan, myös suomalaistenkin jäsenten, täytyy ottaa osaa ruotsinkielisen tekstin tarkasteluun. Vaikka he eivät voi millään tavalla siinä työtä edes auttaa, heidän pitää siinä kuitenkin istua. Kyllä myöskin se paperi, jonka hän eduskunnalle näytti sitä ei ed. Cederberg voi kieltää puhuu kaunista kieltä. Ruotsinkielistä tekstiä on ollut paljon korjattavana ja koko valiokunnan on täytynyt olla osallisena tuossa korjaustyössä. Viimeisillä valtiopäivillä, varsinkin loppuaikoina, oli niin H

23 --2IO Istunto 6 p. maaliskuuta suuri kiire että täytyi useinkin* ruotsinkielisten laitosten tulla valiokunnista verrattain puutteellisessa muodossa, ja se tietysti oli omiansa vaikeuttamaan toimitusvaliokunnan työtä. Mikäli minulle on kerrottu, oli ruotsinkielisten tekstien huonouteen sikäli kun tässä väitteessä on perää syynä se, että eduskunnan ruotsalaiset jäsenet eivät noudattaneet työjärjestyksen 36 :n määräystä tarpeeksi huolellisesti, 36 nimittäin määrää että ruotsinkieliset laitokset tehdään valiokunnissa asianomaisen valiokunnan ruotsinkielisen jäsenen johdolla. Mutta kaikista näistä puutteista ja vaikeuksista, mitä viime vuonna on ollut näissä toimitus- ja tarkastusvaliokunnan töissä, voitaisiin ehkä kaikkein paraiten selviytyä siten että valtuutettaisiin toimitus- ja tarkastusvaliokunta asettamaan keskuudestaan semmoisen toimikunnan, kolmen tai neljänmiehisen, johon voisi tulla myös varajäseniä. Jos ajatellaan, minkälainen käännöstoimikunta siitä nyt näiden valtiopäiväin loputtua syntyisi, niin minä luulen että siitä tulee niin hyvä käännöstoimikunta, ettei hallitus koskaan voi asettaa sen parempaa. Sillä ellen väärin muista, kuuluu nykyään toimitus- ja tarkastusvaliokuntaan vakinaisina ja varajäseninä ed. Cederberg, Gustafsson, Estlander ja Arvid Neovius ja minä luulen ettei hallituksella ole koskaan parempia käännösvoimia käytettävänään kuin nämä neljä ovat. Jos he tekevät nuo käännökset, niin toimitus- ja tarkastusvaliokunta voisivat aivan hyvin lähettää eduskunnan vallalla tämän käännöksen vahvistettavaksi, sillä he tietysti voivat siirtää valtuutensa millekä keskuudestaan valitulle aladelegatsioonille tahansa. Jos tämän järjestelmän täytäntöönpano aiheuttaisi muutoksia työjärjestykseen, niin olisin valmis ehdottamaan tätä asiaa puhemiesneuvostoon. Mutta minun mielestäni työjärjestyksen nykyisenkin pykälän mukaan voidaan tämä järjestelmä toteuttaa, ja vaikka täällä äsken ed. Setälä varmalla äänellä sanoi, että hän tulee vielä tilaisuuteen uudestaan puhumaan tästä asiasta, niin tahtoisin häneltä kuitenkin tuon tilaisuuden kieltää ja ehdottaa, että asiaa ei lähetettäisi puhemiesneuvostoon, vaan koska kerran tämä asia mielestäni voidaan käytännöllisesti järjestää vanhan työjärjestyksen pohjalla, niin mitään puhemiesneuvostoon lähettämistä ei tarvita. Ed. Listo: Koska tämän asian, jos olen oikein ymmärtänyt työjärjestyksen viimeisen pykälän, täytyy mennä puhemiesneuvostoon lausuntoa varten, ennenkuin se täällä lopullisesti ratkaistaan, niin en huoli nyt ruveta seuraamaan muutamien muiden puhemiesneuvoston jäsenten esimerkkiä, s. o. ruveta asiaa puhemiesneuvostoon evästämään. Jätän syrjään ne muistutukset, mitä edusmiehet v. Alfthan ja Cederberg ynnä heidän kaikunaan edus-

24 Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. 211 mies Erkko ja jotkut muutkin ovat tätä meidän ehdotustamme vastaan tehneet. Pyydän ainoastaan huomauttaa, että se tapa, jolla ruotsinkieliset toimituskirjat vastedes aiotaan saada suoritetuiksi toimitus- ja tarkastusvaliokunnissa, joista tässä on puhe ollut, ei suinkaan ole sen mukainen kuin valtiopäiväjärjestys tarkoittaa. Ei valtiopäiväjärjestys tarkoita sitä, että yhdet taikka jotkut harvat valiokunnanjäsenet tekisivät valiokuntain puolesta ja niiden vastuulla kaiken työn, ja kaikkein vähemmän tarkoittaa valtiopäiväjärjestys sitä, että toimitus- ja tarkastusvaliokuntien työ, se kun tapahtuu eduskunnan päätösvallalla, olisi sillä tavoin toimitettava. Jos sellaista tarkoitettaisiin, niin yhtä hyvinhän eduskunta voisi jättää asiain valmistelun jonkun yksityisen jäsenensä tehtäväksi. Sellaisesta ei valtiopäiväjärjestys tiedä, vaan se määrää nimenomaan, että asiain valmistelu on tapahtuva valiokunnissa, joiden jäsenlukukin on määrätty. Minun käsitykseni mukaan ei siis sellainen menettely, josta täällä on ollut puhetta, että herrat Cederberg, Neovius ja heidän varamiehensä toimitus - ja tarkastusvaliokunnissa toimittaisivat eduskunnasta lähtevät ruotsinkieliset toimituskirjat, olisi valtiopäiväjärjestyksen tarkoituksen mukaista. Ne ovat toimitus- ja tarkastusvaliokuntain toimitettavat, ja niistä ovat näiden valiokuntain jäsenet vastuunalaiset. Kun näin on asianlaita, niin puhuttakoon nyt periaatteesta mitä hyvänsä, käytännössä olemme kuitenkin sen tosiasian edessä, että nämä valiokunnat eivät kokoonpanonsa takia kykene puheenalaista tehtävää suorittamaan. Mainituissa valiokunnissa on nim. useita jäseniä, jotka eivät mitenkään kykene arvostelemaan yhden tai toisen sanamuodon kelvollisuutta ruotsinkielisessä toimituskirjassa. (Ed. S. Vuolijoki: eikö suomenkielisessä?). Ja sellaisen kysymyksen ratkaiseminen, milloin erimielisyyttä syntyy ja äänestys on toimitettava, asettuu heille toki toisenlaiseksi tehtäväksi kuin tavallisen valtiopäiväasian ratkaiseminen, joka esitetään heille heidän omalla kielellään. Siitä kait ei tarvitse enempää puhua, jotta se olisi kaikille selvä. Mitä nyt muuten tulee toimitus- ja tarkastusvaliokuntiin, niin on ainakin epäiltävää, onko niillä valtiopäiväjärjestyksen 35 :n mukaan lainkaan oikeutta jakautua alaosastoihin, jotka toimittaisivat asian niinkuin kokonainen valiokunta. Tässä pykälässä sanotaan nim. ensiksi:,,valiokunta saakoon, kun töiden suorittaminen sitä vaatii, jakautua osastoihin, jotka kukin antavat lausunnon valiokunnan nimessä. Jos semmoisessa tapauksessa havaitaan tarpeelliseksi lisätä jäsenten lukua, jätetään asia eduskunnan päätettäväksi". Mutta sitten seuraa:,,toimitusvaliokunnasta ja tarkastusvaliokunnasta säädetään 76 :ssä". Oma käsitykseni oii se, että valtiopäiväjärjestys ei tarkoita, että nämät valiokunnat, joiden jäsenlukukin on niin pieni, ainoastaan 9 ja-

25 212 Istunto 6 p. maaliskuuta sentä, vielä saisivat jakaantua osastoihin, vaan että valtiopäiväjärjestys on niin ymmärrettävä, että niiden tulee kokonaisuudessaan toimia. Ed. Danielson-Kalmari: Ed. Listo on lausunut pääasiassa sen, minkätähden minä pyysin puheenvuoroa. Minusta näyttää aivan, kieltämättömältä, ettei toimitus- ja tarkastusvaliokunnilla ole valtiopäiväjärjestyksen mukaan oikeutta siirtää päätäntävaltaa millekään toimikunnalle. Eduskunnalla kyllä on oikeus asettaa joku erityinen toimikunta, jos se niin tahtoo, lopullisesti valmistamaan ja ehdottamaan ruotsalaista tekstiä. Ja niinhän voitaisiin menetellä siinä tapauksessa että herrojen Ingmanin y. m. ehdotusta ei sellaisenaan hyväksytä. Mutta luonnollista on, ettei ruotsalainen teksti sillä tapaa valmistettuna tule olemaan sinä alkuperäisenä tekstinä, jommoiseksi m. m. ed. Setälä näkyy sitä edelleen ajattelevan. Ed. Setälä: Ed. Liston esittämän käsityksen johdosta, että tämä asia joka tapauksessa työjärjestyksen 41 :n mukaan on menevä puhemiesneu vostoon, täytyy minun lausua vastakkainen mielipiteeni. Mainitussa työjärjestyksen pykälässä sanotaan:,,tämä työjärjestys olkoon noudatettavana, kunnes eduskunta asianmukaisessa järjestyksessä tehdystä ehdotuksesta, josta puhemiesneuvosto on lausuntonsa antanut, on päättänyt muutoksen tai lisäyksen työjärjestykseen". Tästä siis kylläkin käy selväksi, ettei mitään muutosta tai lisäystä voida päättää, ennenkuin puherniesneuvosto on antanut asiasta lausuntonsa. Sitä vastoin ei tietääkseni ole mitään, joka estäisi eduskuntaa heti hylkäämästä tämmöisen ehdotuksen. Valtiopäiväjärjestyksen 54 :ssä sanotaan:,,keisarin ja Suuriruhtinaan esityksiä niin myös valtiopäivillä tehtyjä eduskuntaesityksiä älköön otettako lopullisesti käsiteltäviksi, ennenkuin valiokunta on niistä antanut mietintönsä". Mutta mitään muuta rajoitusta tässä suhteessa ei Valtiopäiväjärjestys sisällä, joten siis tämän ehdotuksen heti tapahtuvalle hylkäämiselle ei ole estettä. Minä puolestani en kaipaa asian lähettämistä puhemiesneuvostoon, sillä siellä joka tapauksessa tulisin ehdottamaan sen hylkäämistä. En kuitenkaan ole katsonut asian tärkeyteen nähden olevan syytä vastustaa sen kaikinpuolista harkintaa. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puhemies: On ehdotettu, että tämä kirjelmä lähetettäisiin puhemiesneuvostoon ja sitä on kannatettu. Toiselta puolen on ed. Cederberg edustajien Neoviuksen ja Sulo Vuolijoen kannat-

26 Ehdotus muutokseksi työjärjestyksen 36 :ään. 213 tamana ehdottanut, että kirjelmä hylättäisiin. Koska minun käsittääkseni työjärjestyksen viimeinen pykälä ei voi olla esteenä kirjelmän hylkäämiselle, vaan tuo pykälä ainoastaan sisältää sen, että eduskunta ei saa tehdä muutosta työjärjestykseen sellaisen ehdotuksen nojalla, josta puhemiesneuvosto ei ole antanut lausuntoansa, niin katson velvollisuudekseni alistaa äänestettäväksi myös ed. Cederbergin tekemän ehdotuksen. Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys: Ken tahtoo lähettää kirjelmän puhemiesneuvostoon, vastaa jaa; jos ei voittaa, on se hylätty. Äänestyksessä annetaan 72 jaa ja 106 ei ääntä. Päätös: Kirjelmässä tehty ehdotus hylätään. Anomusehdotuksia. Puhemies: Ennenkuin siirrytään seuraaviin asioihin, pyytäi sin huomauttaa eräästä seikasta. Kun täällä eduskuntaesityksiä ja anomuksia esitettäissä tähänastinen käytäntö on ollut epävakainen siinä kohdin, missä määrin edustajan ehdotus siitä, mihin valiokuntaan asia on lähetettävä, tarvitsee kannatusta tullakseen äänestyksenalaiseksi, on puhemiesneuvosto katsonut asian ja työjärjestyksen mukaiseksi seuraavan menettelytavan: Jos eduskuntaesityksen tai anomuksen esittäjä ehdottaa asian lähetettäväksi samaan valiokuntaan kuin mihin puhemiesneuvosto sen on päättänyt ehdottaa lähetettäväksi, eikä mitään muuta ehdotusta tehdä, niin esitetään tietysti ainoastaan tehty ehdotus hyväksyttäväksi. Jos taas esityksen tai anomuksen esittäjä ehdottaa lähettämistä toiseen valiokuntaan, kuin minkä puhemiesneuvosto on katsonut asianmukaiseksi, taikka jos tehdään useampia ehdotuksia valiokuntiin nähden, niin ilmoittaa puhemies puhemiesneuvoston ehdotuksen ja tämä ehdotus tulee ilman sen enempää kannatusta asetettavaksi äänestyksen alaiseksi, mutta edustajien tekemiä ehdotuksia äänestytetään ainoastaan mikäli niitä on kannatettu. Tämän mukaan menetellään tästä lähtien ja siis myös esitettäessä niitä anomuksia ja eduskuntaesityksiä, jotka ovat tämän päivän päiväjärjestyksessä. Tämän jälkeen Puhemies ilmoittaa yksityisten asiain takia olevansa estetty jatkamasta asiain johtoa ja pyytää ensimäistä varapuhein iestä sijaansa, minkä tapahduttua ensimmäinen vara-

27 Istunto 6 p. maaliskuuta puhemies, edustaja N. R. af Ursin astuu puhemiehen paikalle asiain käsittelyä johtamaan. Eduskunnan vallan laajentamista verotukseen ja valtiovarain käyttämiseen nähden koskevia anomusehdotuksia. Esitetään ed. Viitasen y. m. anom. ehd. (n:o 5) oikeuden myöntämisestä Eduskunnalle vuosittain hallituksen noudatettavaksi vahvistaa seikkaperäinen valtion tulo- ja menoarvio (Liitteet 1,8, siv. 21); Siitä lausuu: Ed. Viitanen: Tämä anomus tarkoittaa eduskunnan vallan laajentamista niin, että eduskunnalla olisi oikeus vuosittain hallituksen noudatettavaksi vahvistaa seikkaperäinen valtion tuloja menoarvio, ja myöskin niin, että hallitus olisi eduskunnalle muutenkin vastuunalainen valtiovarain tarkoituksen mukaisesta käytöstä ja hoidosta. Anomuksen perustelut ovat lähemmin luettavina viime vuoden valtiopäivien Liitteissä. Viittaamalla niihin ehdotan, että anomus, niinkuin viime kerrallakin, lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan. Päätös: Anomusehdotus lähetetään Perustuslakivaliokuntaan. Ed. Koskisen y. m. anom. ehd. (n:o 27) päättämisvallan myöntämisestä Eduskunnalle tulliverotukseen nähden (Liitteet I,g, siv. 23), ja Ed. Höijerin y. m. anom. ehd. (n:o 24) oikeuden.myöntämisestä Eduskunnalle määrätä julkisten viranomaisten ja laitosten käyttämisestä menevät maksut (Liitteet, I,io, siv. 24), lähetetään kumpikin erältänsä Perustuslakivaliokuntaan. Uuden verotusjärjestelmän aikaansaamista koskevia anomusehdotuksia. Ed. Kallion y. m. anom. ehd. (n:o 23) uutta verolakia koskevan arm. esityksen antamisesta ensi valtiopäiville (Liitteet 11,2, siv. 7), sekä.ed. Hjeltin y. m. anom. ehd. (n:o 153) uuden verojärjestelmän aikaansaamisesta (Liitteet II,i, siv. 5), lähetetään Valtiovarainvaliokuntaan.

28 Virkamiesolojen uudest. järjest.,kosk. an. 215 Virkamiesolojcn uudestaan järjestämistä koskevia anomusehdotuksia. Esitetään ed. Nevanlinnan y. m. anom. ehd. (n:o 163) virkainiesoloissamme ja niitä koskevassa lainsäädännössä olevien epäkohtien korjaamisesta (Liitteet I,n, siv. 27). Siitä lausuu Ed. Nevanlinna; Anomuksessa uudistetaan viime valtiopäivillä samojen edustajain tekemä anomus virkamiesolojen uudestajärjestämisestä, kuitenkin siten, ettei nyt ehdoteta pyydettäväksi nimenomaan komitean asettamista tätä varten, vaan ehdotetaan anottavaksi, että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin tällä alalla vallitsevain epäkohtain korjaamiseksi, sekä että, mikäli lainmuutoksia tätä varten on tarpeen, ehdotukset niiksi jätettäisiin eduskunnan tutkittaviksi ja hyväksyttäviksi ja että asiassa kiireellisyyttä noudatettaisiin. Ehdotetaan lykkäämistä Perustuslakivaliokuntaan. Päätös: Anomusehdotvvs lähetetään Perustuslakivaliokuntaan. Ed. Vikmanin y. m. anom. ehd. (n:o 183) (Liitteet I.ia, siv. 30) lähetetään Perustuslakivaliokuntaan. samasta asiasta Ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n:o 30) virkamiesten eläkeetuoikeuksien lakkauttamisesta ja eläkkeen myöntämisoikcuden siirtämisestä Eduskunnalle (Laitteet I.ia, siv. 32), lähetetään Perustuslakivaliokuntaan. Ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n:o 28) oikeuden myöntämisestä Eduskunnalle myötävaikuttaa valtion palvelus- ja virkamiesten palkkojen määräämisessä sekä valvoa virkamiestoiminnan tarkoituksenmukaisuutta (Liitteet I,u, siv. 33) lähetetään Perustuslakivaliokuntaan. Esitetään ed. Ripatin y. m. anom. ehd. (n:o 42) kruuminvoudin-virkojen lakkauttamisesta (Liitteet I.is,.siv. 34), jonka ed. Ripatti ehdottaa lähetettäväksi Talousvaliokuntaan. Varapuhemies: Minä pyydän ensin saada ilmoittaa, että tämä anomus on ehdotettu Puhemiesneuvoston puolelta lähetettäväksi Perustuslakivaliokuntaan. Ed. Hoikka, Iisakki: Pyydän kannattaa anomusehdotuksen lähettämistä Talousvaliokuntaan.

29 2i6 Istunto 6 p. maaliskuuta Ed. Ahmavaara: Talousvaliokuntaan kai tämmöinen asia ei missään tapauksessa kuulu. Minä puolustan puhemiesneuvoston ehdotusta, että se lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan. Viime vuonna, niinkuin muistetaan, tämä anomus lähetettiin ensin valtiovarainvaliokuntaan, mutta valtiovarainvaliokunta esitti kirjelmällä, että se lähetettäisiin perustuslakivaliokunnalle, kuten muistelen, mutta jos ei valiokuntaa mainittu, niin ainakin oli esitetty, että se valtiovarainvaliokunnalta otettaisiin pos, ja silloin sen eduskunta lähetti perustuslakivaliokunnalle, joka minusta nytkin on oikea paikka. Ed. Vuorimaa: Tämä asia on monilla valtiopäivillä ollut esillä ja aina lähetetty valiokuntaan, jossa se on haudattu. Ja kuitenkin se on asia, josta yleensä odotetaan, että se ratkaistaisiin. Myös on hallitus lykännyt kruununvoutien palkankorotusanomuksen kunnes kruununvoutien virka-asia eduskunnassa päätettäisiin. Jos se tulee perustuslakivaliokuntaan, jossa on niin paljon asioita, niin se ei tule käsitellyksi. Sen tähden minä kannatan ehdotusta, että anomus lähetettäisiin talousvaliokuntaan. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Hyväksytään vastattavaksi äänestysesitys: Ken kannattaa asian lykkäämistä Perustuslakivaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on päätetty lykätä se Talousvaliokuntaan. Äänestyksessä ovat jaa äänet voitolla. Päätös: Anomusehdotus lähetetään Perustuslakivaliokuntaan. Maamme kielioloja koskevia anomusehdotuksia. Ed. Setälän y. m. anom. ehd. (n:o 121) perustuslainsäännöksen aikaansaamisesta suomen- ja ruotsinkielen keskinäisestä asemasta maan tuomioistuimissa ja muissa virastoissa (Liitteet I.is, siv. 37), lähetetään Perustuslakivaliokuntaan. Ed. Liston y. m. anom. ehd. (n:o 152) suomen- ja ruotsinkielen käyttämisestä maassamme koskevan kielilain aikaansaamisesta (Liitteet 1,17, siv. 39) lähetetään Perustuslakivaliokuntaan. Esitetään ed. Antilan y. m. n:o 88 suomenkielen saattamisesta f opetuskieleksi yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa (Liitteet VI,\ siv. 3).

30 Maamme kielioloja kosk. an. 217 Siitä lausuu Ed. Torppa: Anomus tarkottaa suomenkielen saattamista opetuskieleksi yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa. Anomus on aivan sama kuin viime valtiopäivillä eduskunnalle jätettiin ja samojen henkilöiden allekirjoittama, ja ehdotetaan se lähetettäväksi sivistysvaliokuntaan. Ed. Rosenqvist G. G.: Då denna petition under senaste landtdagssession remitterades till utskott, sökte jag från särskilda synpunkter närmare belysa dess innebörd och karaktär. Jag önskar icke här upprepa, hvad som då sades, ej heller via detta tillfälle lägga något till. Jag har begärt ordet endast för att uttala den önskan, att vederbörande utskott måtte uppmärksamma den diskussion, som då rörande detta ärende fördes. Päätös: Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan. Esitetään ed. Ahmavaaran y. m. (n:o 188) yliopiston kieliolojen korjaamisesta (Liitteet VI,2, siv. 5), jonka ed. Ahmavaara ehdottaa lähettäväksi sivistysvaliokuntaan. Ed. von Alfthan: Jag skulle anhålla, att detta petitionsmemo rial bordlägges till förstkommande plenum. Ed. Gustafsson: Jag understöder förslaget om bordläggning. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Varapuhemies: äänestää. On ehdotettu pöydällepanoa, täytyy siis Ed. Söderholm: Då tvenne ledamöter hafva begärt petitionens bordläggning, synes det mig naturligt, att bordläggning utan vidare bör ega rum. Varapuhemies: Kun kaksi edustajaa on pyytänyt pöydällepanoa, niin asia on kai pöytällepantava. Päätös: Anomusehdotus pannaan -pöydälle. Ed. Setälä: Minä en ole tahtonut vastustaa tämän asian pöydällepanoa, mutta pyytäisin tämän yhteydessä saada sanoa, että Valtiopäiväjärjestys ei velvoita panemaan tämmöistä asiaa pöy-

31 2i8 Istunto 6 p. maaliskuuta dälle, jos kaksi sitä vaatii, vaan pöydällepano on äänestyksellä ratkaistava. Ainoastaan valiokunnan mietinnöt ovat toistakertaa esiteltäessä Valtiopäiväjärjestyksen 56 :n mukaan kahden edustajan vaatimuksesta pöydälle pantavat. Varapuhemies: Kun ei kukaan vastustanut pöydällepanoa, niin minä katson että Eduskunta on tahtonut panna asian pöydälle. Erinäisiä maalaisasioita koskevia anomuschdotuksia. Ed. Ahmavaaran y. m. anom. ehd. (n:o 79) kruunun metsämaitten asuttamisesta (Liitteet VIII.s, siv. 15), lähetetään Maatalousvaliokuntaan. Ed. Kairamon y. m. anom. ehd. (n:o 108) kruununmetsien uudisasiituksen järjestämisestä (Liitteet VIII,4, siv. 13), lähetetään Maatalousvaliokuntaan. Ed. Kairamon y. m. anom. ehd. (n:o 107) valtion asutustoiminnan uudestaan järjestämisestä (Liitteet VIII,\, siv. 5), lähetetään Maatalousvaliokuntaan. Ed. Kairamon y. m. anom. ehd. (n:o 109), tilanhaltijain hallinto-oikeuden järjestämisestä niillä tiloilla, jotka valtion toimesta muodostetaan tilattomille luovutettaviksi (laitteet VIII,2, siv. 7), lähetetään Maatalousvaliokuntaan. Esitetään ed. Kairamon y. m. anom. ehd. (n:o 95) vesiperäisten maiden kuivattamisesta ja viljelyskuntoon saattamisesta (Liitteet IV,22, SIV. 89). Siitä lausuu: Ed. Kairamo: Myöskin tämä anomusehdotus on sisällykseltään sama kuin se, joka viime valtiopäivillä tehtiin. Viime valtiopäivillä lähetettiin vastaava anomusehdotus Maatalousvaliokuntaan, mutta koska arvatenkin on enemmän toiveita saada tämä anomusehdotus käsittelyn alaiseksi, jos se lähetetään Talousvaliokuntaan, niin pyytäisin, että se menisi tällä kertaa sinne. Koska kuitenkin nimenomaan pyydetään tarkoitukseen myönnetyn määrärahan lisäämistä, niin ehdotan, että Talousvaliokunta velvoitettaisiin tämän kohdan suhteen vaatimaan Valtiovarainvaliokunnan lausuntoa.

32 Erinäisiä maalaisasioita kosk. an. 219 Varapuhemies: Puhemiesneuvosto on ehdottanut että tämä anomusehdottis lähetettäisiin Talousvaliokuntaan ilman mitään lisäystä. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Päätös* Koska anomuksen tekijän ehdotusta ei ole kannatettu lähetetään anomusehdptus Puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti Talousvaliokuntaan. Ed. Kallion y. m. anom. ehd. (n:o 118), vesiperäisten maiden viljelyskuntoon saattamisen edistämisestä (Laitteet IV,23, siv. 91), lähetetään Talousvaliokuntaan. Ed. Koskelinin y. m. anom. ehd. (n:o 174) samasta asiasta (Liitteet IV,a4, siv. 94), lähetetään Talousvaliokuntaan. Esitetään ed. Tokoin y. m. anom. ehd. (n:o 73) sotilas-, sivilija pappisvirkatalojen käyttöjärjestelmän muuttamisesta ja niiden alustalaisten aseman turvaamisesta (laitteet VIII,s siv. 26), jonka ed. Tokoi ehdottaa lähetettäväksi talousvaliokuntaan. Varapuhemies ilmoittaa Puhemiesneuvoston ehdottavan asian lykkäämistä Maatalousvaliokuntaan. Päätös: Anomusehdotus lähetetään Maatalousvaliokuntaan, koska ei kukaan ole kannattanut anomuksentekijän ehdotusta. Ed. Torpan y. m. anom. ehd. (n:o 98), sotilas- ja sivilivirkaialojen luovuttamisesta niiden asukkaille itsenäisinä tiloina viljeltäviksi (Liitteet VIII,7, siv. 25).lähetetään Maatalousvaliokuntaan. Ed. Pullisen y. m. anom. ehd. (n:o 51), valtion maanviljely s- tarkoituksiin harjoittaman lainausliikkeen järjestämisestä (Liitteet IV, 5, siv. 17), jonka ed. Pullinen ehdottaa lähetettäväksi Talousvaliokuntaan. Ed. Koivisto: Minä pyydän kannattaa tätä ed. Pullisen tekemää ehdotusta, että lähetetään asia Talousvaliokuntaan. Varapuhemies: Puhemiesneuvosto on ehdottanut Maatalousvaliokuntaan. Siis tulee äänestettäväksi.näiden molempien välillä. Hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys: Ken hyväksyy anomusehdotuksen lähetettäväksi Maatalousvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on asia lykätty Talousvaliokuntaan.

33 22O Istunto 6 p. maaliskuuta Äänestyksessä ovat ei-äänet voitolla, Päätös: Anomusehdotus lähetetään Talousvaliokuntaan. Ed. Pullisen y. m. anom. ehd. (n:o 52), maanviljelysopastajain toiminnan järjestämisestä (Liitteet IV,i, siv. 5), lähetään Talousvaliokuntaan. Ed. Nissisen y. m. anom. ehd. (n:o 33), neuvojan asettamisesta joka lääniin ajanmukaisten talli- ja navettarakennusten aikaansaamista, varten (Liitteet IV.e, siv. 19), lähetetään Talousvaliokuntaan. Ed. Karhin y. m. anom. ehd. (n:o 49), keinotekoisten lannoitusaineiden ja valmistettujen rehuvaroin ynnä siementen kaupan järjestämisestä (Liitteet IV,*, siv. 12). lähetetään Talousvaliokuntaan. Ed. Heinisen y. m. anom. ehd. (n:o 93), puutarpeiden myöntämistä kruununmetsistä eräissä tapauksissa paikkakunnan väestölle (Liitteet VIII, 6, siv. 21), Maatalousvaliokuntaan. Ed. Mantereen y. m. anom. ehd. (n:o 53), puuta raaka-aineena käyttävien yhtiöiden maanostojen ehkäisemisestä (Liitteet IV, u, siv. 52), lähetetään Talousvaliokuntaan. Ed. Huttusen y. m. anom. ehd. (n:o 122), viljelyspakkoa koskevan lain aikaansaamisesta (Liitteet VHI.g, siv. 9), lähetetään Maatalousvaliokuntaan. Esitetään ed. Hoikan y. m. anom. ehd. (n:o 6), erinäisistä poronhoidon edistämistä koskevista toimenpiteistä (Liitteet V,u, siv. 53), Asiasta lausuu: Ed. Hoikka, Iisakki: Perusteiltaan tämä anomusehdotus on alkanut Oulun läänin pohjoisten seurakuntain poronomistajain vaatimuksesta, kun on huomattu viime aikoina, että metsänhoitohallitus on aikomuksessa ryhtyä suoraan sanoen melkein estämään porojen hoitoa näissä pohjoisissa seurakunnissa. Siitä syystä on minua pyydetty esittämään eduskunnalle tämä anomusehdotus. En sitä kokonaisuudessaan lue säästääkseni aikaa. Ehdoitan että tämä asia lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.

34 Erinäisiä työväenasioita kosk. an. 221 Anomusehdotus lähetetään Laki- ja Talousvalio- Päätös: kuntaan. Ed. Pykälän y. m. anom. ehd. (n:o 81), voimassaolevan aitausasetuksen muuttamisesta (Liitteet V.ia, siv. 45), lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan. Ed. Heinisen anom. ehd. (n:o 117), samasta asiasta (Liitteet V,i siv. 47) kuin edellinen, lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan. Erinäisiä tgöväeaasioita koskevia anomusehdotuksia. Esitetään ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. anom. ehd. (n:o 54). vauioavun myöntämisestä työväenopistoilta (Liitteet VI,4, siv. 15). Siitä lausuu: Ed. Yrjö-Koskinen, E. S.: Tätä anoinusehdotusta ennätettiin viime istuntokaudella osaksi käsitellä anomusvaliokunnassa. Kun keskustelussa silloin lausuttiin mielipiteitä, jotka kävivät siihen suuntaan, että opetuksen tieteellistä vapautta työväenopistoissa tahdottiin rajoittaa, ovat anomusehdotuksen tekijät entisen lisäksi laatineet uuden ponnen. Päätös: Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan. Ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n:o 29), uuden palkkaussäännön aikaansaamisesta (Liitteet IX,z, siv. 7). lähetetään Työväenasiainvaliokuntaan. Edelleen esitetään ja lähetetään Työväenasiainvaliokuntaan seuraavat anomusehdotukset, nimittäin: ed. Torpan y. m. (n:o 99), työvälipuhetta koskevan lain aikaansaamisesta (Liitteet IX,$, siv. 8), ed. Siveniuksen y. m. (n:o 123), kahdeksantuntisen työpäivän käytäntöön ottamisesta valtion töissä kaikilta eri työaloilla (Liitteet IX,g, siv. 27); ed. Paasivuoren y. m. (n:o 142), kahdeksantuntisen työpäivän käytäntöön ottamisesta kuntien töissä (Liitteet IX,w, siv. 29); ed. Koposen ja Tikkasen (n:o 185), komitean asettamisesta valtion työolojen järjestelemistä suunnittelemaan (Liitteet IX,«, siv. 31),

35 222 Istunto 6 p. maaliskuuta ed. Sillanpään y. m. (11:0 m), työvälityksen järjestämisestä kunnalliseksi toimeksi (Liitteet IX,s, siv. 21); ed. M. Hoikan y. m. (n:o 25), yleisen työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen aikaansaamisesta (Liitteet IX,4, siv. n); ed. Ahlroosin (n:o 67), tutkimusten toimeenpanemisesta työttömyysvakuutuksen aikaansaamiseksi (Liitteet IX,c, siv. 14); ed. Paasivuoren y. m. (n:o 101) samasta asiasta (Liitteet IX,5, siv. 12); ed. Pärssisen y. m. (n:o 74) äitiysvakuutuksen aikaansaamisesta (Liitteet IX,?, siv. 18); sekä ed. Hjeltin (n:o 187) toimenpiteihin ryhtymisestä maamme työväen- ja käsityöläisluokan ammattisivistyksen ja -taidon kohottamiseksi (Liitteet IX,is, siv. 44). Esitetään ed. af Ursinin y. m. anom. ehd. (n:o 146) sosiaalisen päätoimiston perustamisesta (Liitteet IX,i2, siv. 35). Varapuhemies: Pyydän saada kysyä, hyväksyykö Eduskunta minun käsitykseni, että olen jäävinalainen ainoastaan siinä tapauksessa, että tulee keskustelua tästä asiasta. Vastaus on myöntävä. Anomusehdotus lähetetään Työväenasiainvaliokuntaan. Ed. af Ursinin y. m. anom. ehd. (n:o 147) komitean asettamisesta pohtimaan esikaupunkialueilla vallitsevien epäkohtain poistamista (Liitteet IX,14, siv. 43). lähetetään niinikään Työväenasiainvaliokuntaan. Erinäisiä terveys- ja sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia. Ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n:o 78), houruinhoitokeskuslaitoksen perustamisesta. Vaasan läänin keskitienoille (Liitteet IV.ss, siv. 143). Siitä lausuu: ed. Alkio: Tämä anomusehdotus koskee houruinhoitokeskuslaitoksen perustamista Vaasan lääniin. Siinä olisi kyllä perustelutkin, mutta koska kenties ollaan tilaisuudessa vastedes toi-

36 Erinäisiä terveys- ja sairashoitoa kosk. an. 223 sella tavalla niihin tutustumaan, niin pyydän lukea ainoastaan ponnen. Päätös: Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan. Ed. M. Knuutilan y. m. anom. ehd. (n:o 92), valtioavun korottamisesta maalaiskuntien sairastupia varten (Laitteet IV,3i, siv. 36), lähetetään Sivistysvaliokuntaan ; Esitetään ed. Sipposen y. m. anom. ehd. (n:o 134), komitean asettamisesta tekemään täydellistä ehdotusta terveys- ja sairashoidon järkiperäisestä järjestämisestä maassamme (L/iitteet IV,8o, siv. 133), jonka ed. Sipponen ehdottaa lähetettäväksi Talousvaliokuntaan. Varapuhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan anomuksen lähettämistä Sivistysvaliokuntaan. Ed. Tulikoura: Minä kannatan anomuksentekijäin ehdotusta, että anomus lähetettäisiin talousvaliokuntaan. Tämän teen siitä syystä, että mielestäni talous valiokunta on paremmin kokoonpantu käsittelemään tällaista anomusta, joka koskee ehdotusta terveys- ja sairashoidon seikkaperäisestä järjestämisestä, sillä talousvaliokunnassa on jäsenenä edustaja Runeberg, mutta sivistysvaliokunnassa ei ole sellaisia henkilöitä, joilla olisi ammattitietoja sairas- ja terveyshoidon alalla. Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys: Ken kannattaa asian lykkäämistä Sivistysvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on Eduskunta päättänyt lykätä asian Talousvaliokuntaan. Äänestyksessä tunnustetaan ei äänten olevan voitolla, joten anomusehdotus on päätetty lähettää Talousvaliokuntaan. Esitetään ed. Pesosen y. m. anom. ehd. (n:o i), langettavaaudisten hoidon parantamisesta (Liitteet lx r,84, siv. 146), jonka ed. Pesonen ehdottaa lähetettäväksi Talousvaliokuntaan. Varapuhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan anomuksen lähettämistä Sivistysvaliokuntaan. Ed. Mikkola kannattaa anomusehdotuksen lähettämistä Talousvaliokuntaan.

37 224 Istunto 6 p. maaliskuuta Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys: Ken kannattaa anomusehdotuksen lähettämistä Sivistysvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on anomusehdotus päätetty lykätä Talousvaliokuntaan. Äänestyksessä tunnustetaan ei äänten olevan voitolla. Päätös: Anomusehdotus lähetetään Talousvaliokuntaan. Ecl. Nissisen ja Hagmanin anom. ehd. (n:o 100), naispuolisten terveydenhoidontarkastajien asettamisesta (Liitteet IV.aa, siv. 139). jonka ed. Hagman pyytää lähetettäväksi talousvaliokuntaan. Varapuhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan anomuksen lähetettäväksi Sivistysvaliokuntaan. Ed. Nissinen kannattaa anomuksen lähettämistä Talousvaliokuntaan. Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, hyväksytään vastattavaksi seuraava äänestysesitys: Ken kannattaa asian lähettämistä Sivistysvaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on Eduskunta päättänyt lähettää sen Talousvaliokuntaan. Äänestyksessä tunnustetaan jaa äänten olevan voitolla, joten anomus on päätetty lähettää Sivistysvaliokuntaan. Ed. Räsäsen y. m. (n:o 47), kasvatuslaitosten perustamisesta ylsämielisiä lapsia varten (Liitteet VI, 25, siv. 115), josta lausuu Ed. Räsänen: Tämä anomus koskee tylsämielisten kasvatuslaitoksen perustamista. Sellainen on jo kyllä Perttulassa 60 oppilaalle, mutta maassamme on ainakin 500, eli noin 90 % kehityskykyisiä alaikäisiä tylsämielisiä, sellaisia, jotka eivät saa minkäänlaista opetusta eikä kasvatusta. Ja usein on täytynyt Perttulasta jäädä tilanpuutteessa pois yli 75 % pyrkijöistä, niistä suuri osa kehityskykyisiäkin. Anomuksessa tarkemmin esitettyjen syitten perusteella rohkenemme senvuoksi pyytää eduskunnan kannatusta anomukselle. Päätds: Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan. Ed. Sipilän y. m. (n:o 89), mielisairasten hengellisen hoidon parantamisesta (Liitteet VI,ae, siv. 122), lähetetään Sivistvsvaliokuntaan.

38 Puhemiehen palkkio y. m. 225 Varapuhemies: Koska aika on kulunut jotenkin pitkälle, täytyy keskeyttää istunto ja jatketaan sitä kello 6 i. p. Puhemiehen palkkio. Varapuhemies ilmoittaa ennen keskeytystä vielä olevan tehtävä Eduskunnalle erään ilmoituksen. jonka jälkeen sihteeri lukee seuraavan Valtiovarainvaliokunnalta saapuneen kirjelmän: Suomen Eduskunnalle. Viitaten Valtiopäiväjärjestyksen 43 :ssä oleviin säännöksiin saa Valtiovarainvaliokunta täten kunnioittavimmin ehdottaa Eduskunnan päätettäväksi: että Eduskunnan Puhemiehelle tuleva määräraha niiden kulujen korvaukseksi, joita hänellä valtiopäiväin aikana on, kuluvana istuntokautena on oleva kaksituhattaviisisataa (2,500) markkaa kuukaudessa. Valtiovarainvaliokunnan puolesta: E. Nevanlinna. J. Wartiovaara. Ehdotus hyväksytään. Istunto keskeytetään kello 4,6 i. p. Täusi-istuntoa jatketaan k:lo 6 i. p. Eduskunnan Puhemies johtaa puhetta. Ed. Hagmanille myönnetään vapautusta tämän päivän iltaistunnosta yksityisasiain takia. Vastaus välikusumukseen. Puhemies antaa Eduskunnalle tiedoksi, että Kamaritoimituskunnan päällikkö senaattori Ignatius on ilmoittanut olevansa valmis vastaamaan ed. Rapolan y. m. tekemään välikysymykseen ensi tiistaina k*lo 12 päivällä. 15

39 226 Istunto 6 p. maaliskuuta Erinäisiä oikeudenhoitoa koskevia anomtisehdotuksia. Esitetään ja lähetetään tehdystä ehdotuksesta Perustuslakivaliokuntaan ed. Setälän y. m. anom. ehd. (n:o 133), hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamisesta (Liitteet I,?, siv. 16). Lakivaliokuntaan lähetetään anomusehdotukset: ed. Wiljomaan y. m. (n:o 171), tuomioistuinlaitosta ja oikeudenkäyntiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta (Liitteet 111,25 siv. 59); Ed. Mikkolan y. m. (n:o 194) samasta asiasta (Liitteet 111,26, siv. 61); ed. Gripenberg y. m. (n:o 168), Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 :n muuttamisesta (Liitteet 111,29, siv. 83)) ed. Luoman y. m. (n:o 135), oikeudenkäyntiavustuksen hankkimisesta valtion kustannuksella törkeästä rikoksesta vangituille henkilöille (Liitteet III,3o, siv. 86); ed. E. S. Yrjö-Koskisen y. m. (n:o 154), lisäyksestä Rikoslain voimaanpanoasetuksen 20 ln 2 kohtaan (Liitteet 111,28, siv. 53); ed. Maria Laineen y. m. (n:o 193), vankiloissa nykyään käytettävien vanhentuneitten järjestysrangaistusten poistamisesta (Liitteet 111,24, siv. 54); sekä ed. Aallon y. m. (n:o 10), komitean asettamisesta valmistamaan ehdotusta muutoksiksi 24 p:nä huhtikuuta 1903 annetun, rautateiden hallintoa koskevan asetuksen 24 ja 25 :ään (Liitteet 111,31, siv. 88). Tulli- ja muiden maksujen järjestelyä koskevia anomusehdotuksia. Esitetään ja lähetetään Valtiovarainvaliokuntaan anomusehdotukset: seuraavat ed. I. Hoikan (n:o 9), ulkomailla valmistetun sokerin tullin alentamisesta (Liitteet II.?, siv. 24); ed. Hannes Gebhardin y. m. (n:o 39), maanviljelys- ja meijerikoneista y. m. menevien tullimaksujen poistamisesta sekä

40 Anom. ehdotuksia lähetetään valiokuntiin. 227 edelleen tarpeellisiksi katsottujen tullimaksujen määräämisestä näiden tavarain arvon mukaan maksettaviksi (Liitteet II.s, siv. 21); ed. Huoposen y. m. (n:o 56) samasta asiasta (Laitteet 11,6, siv. 23; sekä ed. Huoposen y. m. (n:o 57), iltamien toimeenpanemisesta kannettavien maksujen lakkauttamisesta (Liitteet 11,8, siv. 27). Ed. I. Hoikan y. m. anom. ehd. (n:o 8), laidunveron lakkauttamisesta Oulun läänin kruununmetsämailla (laitteet IV,?, siv. 22), ja ed. Haverin y. m. anom. ehd. (n:o 129), laidunmaksun poistamisesta kruunun metsämailla käyviltä hevosilta ja nautakarjalta (Liitteet IV.g, siv. 24); lähetetään Talousvaliokuntaan. Äptcckkiolojcn uudestaan järjestämistä koskevia anomusehdotuksia. Esitetään ja lähetetään Talousvaliokuntaan tätä asiaa koskevat anomusehdotukset: ed. Arajärven y. m. (n:o 34; katso laitteet IV,27, siv. 119), ed. Mikkolan y. m. (n:o 159; katso Liitteet IV.ss, siv. 120), ja ed. Vikmanin y. m. (n:o 181; katso Liitteet IV,29> siv. 129). Joenperkauksia koskevia anomusehdotuksia. Esitetään ja lähetetään Talousvaliokuntaan anomusehdotukset: ed. I. Hoikan (n:o 62) Kemijoessa olevien Valajan-, Ounasja Neitikoskien perkaamisesta (Liitteet IV,«, siv. 81); sekä ed. Malmivaaran y. m. (n:o 63), Lapuanjoen vedenkorkeuden säännöittämiseksi tarvittavien perkaustöiden toimeenpanemisesta (Liitteet rv, 2 o, siv. 83). Esitetään ed. Arajärven y. m. anom. ehd. (n :o 94) Kymijoen perkaamisesta valtion kustannuksella (Liitteet IV.si, siv. 86), jonka ed. Arajärvi ehdottaa lähetettäväksi Valtiovarainvaliokuntaan. Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan sen lähetettäväksi Talousvaliokuntaan. Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi eikä kukaan ole kannattanut ed. Arajärven ehdotusta, lähetetään anomusehdotus Talousvaliokuntaan.

41 228 Istunto 6 p. maaliskuuta Erinäisten apurahojen myöntämistä koskevia anomuschdotuksia. Ed. Slätiksen y. m. anom. ehd. (n:o 156), määrärahan myöntämisestä maanviljelysseurojen käytettäväksi pienviljelijöille myönnettäviä matkarahoja varten (Liitteet IV,3, siv. g), lähetetään Talousvaliokuntaan. Esitetään ed. Kallion y. m. anom. ehd. (n:o 178), valtioavun myöntämisestä nuorisoseurojen tukemiseksi (Liitteet "VT.g, siv. 40), jonka ed. Kallio pyytää lähetettäväksi Valtiovarainvaliokuntaan. Puhemies ilmoittaa puhemiesneuvoston ehdottavan asian lähettämistä Sivistysvaliokuntaan. Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi eikä kukaan ole kannattanut ed. Kallion ehdotusta, lähetetään anomusehdotus Sivisty sv alio kun taan. Ed. Nixin y. m. anom. ehd. (n:o 120), valtiolainojen myöntämisestä nuorisoseurojen rakennusyrityksiä varten (Liitteet VI,io, siv. 42), lähetetään Sivistysvaliokuntaan. Ed. Käkikosken y. m. anom. ehd. (nro 173), määrärahan myöntämisestä Koulukeittoyhdistykselle kansakouluoppilaille järjestettäviä koulukeittoja varten (Liitteet VT,8, siv. 37), lähetetään Sivistysvaliokuntaan. Ed. Käkikosken y. m. anom. ehd. (n:o 169), prostitutionm uhreja auttavien yhdistysten ja yksityisten henkilöiden tukemisesta hallituksen toimesta (Liitteet VT,is, siv. 51), lähetetään Sivistysvalio kuntaan. Erinäisiä eri aloja koskevia anomuschdotuksia. Ed. E. Aromaan y. m. anom. ehd. (n:o 70), senaatin muodostamisesta Eduskunnalle vastuunalaiseksi ministerihallitukseksi (Liitteet V,«, siv. 15), lähetetään tehdystä ehdotuksesta Perustuslakivaliokuntaan. Esitetään ed. Nuortevan anom. ehd. (n:o 132), juutalaisia koskevien erikoissäädösten kumoamisesta (Liitteet I,is, siv. 43}. Luettuansa julki anomusehdotuksen ponnen lausuu:

42 Juutalaiskysymys. 229 Ed. Nuorteva: Rohkenen hiukan häiritä sitä yksitoikkoisuutta, joka täällä tänä päivänä on vallinnut, lausumalla muutaman sanan tämän anomuksen johdosta. Meidän maallamme on sellainen sangen vähän kadehdittava kunnia-asema Euroopan kulttuurimaiden keskuudessa, että täällä on juutalaisiin nähden olemassa mitä surkein ja häpeällisin lainsäädäntö. Heiltä yksinkertaisesti kielletään kaikki kansalaisoikeudet. Ne muutamat myönnytykset; joita juutalaisille on annettu, ovat mitä mitättömintä laatua, puhumattakaan siitä, että ne itse asiassa ovat kerrassaan laittomiakin. Perustuslakiemme mukaan, sellaisina kuin ne esiintyvät hallitusmuodossa vuodelta 1772, nimenomaan sanotaan, että Suomenmaan kansalaisena voi olla ainoastaan sellainen, joka tunnustaa Lutherin uskoa. Tämä määräys on sen jälkeen olosuhteiden pakosta jossain määrässä muuttunut muihin muukalaisiin, mutta ei juutalaisiin nähden. Tosin jo vuonna 1782 Ruotsissa julkaistiin n. k.,,juutalaisreklementti", jossa myönnettiin juutalaisille oikeus asua Tukholmassa, Gööteporissa ja Norrköpingissä ja siellä harjoittaa eräänlaisia elinkeinoja, niinkuin kauppaa, rahanvaihtoliikettä, tehdastodnta y. m. Mutta näissä määräyksissä ei puhuta mitään Suomen kaupungeista ja sitä on tulkittu ja täytyyhän sitä tulkita sillä tavalla, että juutalaisilla Suomessa ei ole minkäännäköisiä asumisoikeuksia. Sitä paitsi vuonna 1807 ilmestyi kauppakollegion julistus, jossa määrätään, että kaikki maassa oleskelevat juutalaiset, jotka syystä tai toisesta olivat joutuneet muihin kaupunkeihin kuin edellämainittuihin, pakoitettaisiin siirtymään näihin kolmeen edellämainittuun. Edelleen vuonna 1829 ilmestyi julistus, jonka nojalla kiellettiin juutalaisia Suomen kautta siirtymästä Venäjälte. Ja vihdoinkin Passiasetus vuodelta 1862 sisältää eräitä määräyksiä, joissa tarkoin rajoitetaan juutalaisten oikeus heidän tilapäisestikin oleskellessa tässä meidän maassamme. Ainoa juutalaisten maahan asettumista salliva asetus, jos sitä siksi voi sanoa, on senaatin kamaritoimituskunnan kirjelmä vuodelta 1889, jossa hallitus olosuhteitten pakoittamana, niin laillinen ja laillisuutta noudattava kuin se lienee ollutkin, kuitenkin antoi eräitä oikeuksia juutalaisille asettua Viipuriin, Helsinkiin sekä Turkuun, joissa he ankarien rajoitusten sitomina saivat harjoittaa jonkinnäköistä pientä kauppaliikettä ja sen sellaista. Kaikista näistä juutalaisia koskevista asetuksista käy selville, että tätä heimoa meidän maassamme asetetaan kaikkien ihmisoikeuksien ulkopuolelle. Mainitsemistani asetuksista ei ole löydettävissä mitään tarkempaa asiallista perustelua, minkätakia heiltä kielletään nämä oikeudet. Ainoa tällainen motiivi, joka on olemassa, löytyy hallitusmuodossa vuodelta 1772, jossa heiltä kielletään kansalaisoikeus sen nojalla, että he kuuluvat Moosek-

43 230 Istunto 6 p. maaliskuuta senuskoon. Ja näkyyhän selvästi, että ainoa syy kaikkiin noihin kieltoihin, jotka juutalaisia koskevat, on se, että he eivät tunnusta kristinuskoa. Se näkyy kaikista paraiten siitäkin, että juutalainen, jos hän muuttaa kristinuskoon, huolimatta kaikista niistä muista moitteista, joita juutalaisia kohtaan tavallisesti esiintuodaan, saa kansalaisoikeudet, olkoonpa hän muuten luonteeltaan tai mielenlaadultaan millainen tahansa. Ilmeistä on että tällainen lainsäädäntö, joka uskonnollisista syistä, sen nojalla, että joku ihminen vakaumuksensa nojalla ei voi tunnustaa sitä uskontoa, joka syystä tai toisesta on päässyt vallitsevaksi ja jota valtio on ottanut suojellakseen, saattaa ihmisen menettämään kaikki ihmisoikeutensa ja asettaa hänet pahimman roiston kaltaiseksi, roiston, joka moraalisen ala-arvoisuutensa takia ei voi ihmisoikeuksia nauttia, on mitä häpeällisin ja kohtuuton. Kysymys onkin jo tätä ennen herättänyt huomiota ja usein on tehty yrityksiä poistaa nämä häpeälliset rajoitukset ja vihdoinkin saattaa Suomenkin maa sille samalle kulttuuritasolle, jolle muut sivistysmaat jo aikoja sitten ovat ehtineet. Nämä yritykset ovat miltei aina olleet turhia, sillä meidänkin maassamme niinkuin muualla on löytynyt hyvin paljo sitä suloista ja ihanata moraalia, jota yleisesti kutsutaan antisemitismiksi. En olisi tämän anomuksen johdosta pyytänyt puheenvuoroa, jollei meillä juuri viime aikoina olisi tuo antisemiittinen suunta niin räkeästi tullut näkyviin ja ellen minä pelkäisi, että myöskin perustuslakivaliokunnassa, johon tämän anomuksen ehdotan lykättäväksi, nämä antisemiittiset mielipiteet pääsevät kuuluviin. Erittäinkin suomettarelainen puolue on viime aikoina urheillut juutalaisvainoomisella ja käyttänyt jokikistä tilaisuutta hyväkseen ilmaistaksensa tuon taantumuksellisen ja häpeällisen katsantokannan, että juutalaisia on vainottava ja että heiltä on kiellettävä kaikki kansalaisoikeudet. Tällaisia mielipiteitä on siltä taholta esitetty hyvinkin räikeässä muodossa, ehkäpä kakista räikeimmässä ja kaikista häpeällisimmässä muodossa tuossa viime aikoina niin kuuluisaksi tulleessa Mandelstam-jupakassa. jossa suomettarelaiset sentakia, että eräs henkilö kansalaisena oli heitä loukannut, koettivat purkaa koko kiukkunsa häneen, viittaamalla siihen, että hän oli juutalainen. Minä huomaan, että tästä ehkä tulee muutakin keskustelua, ja olen siis tilaisuudessa puhumaan tästä asiasta ehkä vielä toisenkin kerran. Tahdon tällä kertaa lausua vaan sen, että nykyiseltä eduskunnaltamme toki sopisi odottaa, että se asettuisi hieman ihmisellisemmälle kannalle kuin mitä säätyeduskunta aikoinaan on asettunut, ja todella yhtyisi tähän anomukseen, jonka kautta saataisiin tämä häpeällinen epäkohta meidän oloissamme poistetuksi.

44 Juutalaiskysymys. 231 Sillä puhuttakoon asiasta mitä tahansa ja tuotakoon esille kuinka paljon moitteita ja parjauksia hyvänsä juutalaisista ja heidän kansalaiskelvottomuudestaan, tosiasiaksi kuitenkin jää, että juutalaisilta ei kielletä kansalaisoikeuksia heidän kelvottomuutensa takia, vaan ainoastaan sen takia, että he eivät tunnusta kristinuskoa. Sillä olkoon juutalainen kuinka kelvoton ja kuinka suuri keinottelija tahansa, niin hän saa kansalaisoikeudet, jos hän vaan luopuu vakaumuksestaan ja vaikkapa nimeksi vaan yhtyy kristilliseen kirkkoon. Ne, jotka antisemitismiä kylvävät ja jotka sitä puolustavat, ne samalla lausuvat olevansa kristittyjä ihmisiä. Minä olen kuitenkin kuullut, että kristityt ihmiset harrastavat suuressa määrässä n. k. juutalaislähetystä. Juutalaislähetyksen tarkoitus on kääntää juutalaiset kristinuskoon. Mutta juutalaisen kääntymisestä kristinuskoon on seurauksena se, että hän saa kansalaisoikeudet. Siis nekin ihmiset, jotka tällä tavalla harjoittavat propagandaa juutalaisten keskuudessa, itse tahtovat juutalaisille kansalaisoikeuksia. Mutta he eivät tahdo antaa niitä ilmaiseksi, he tahtovat myydä ne kristinuskon hinnasta. Me tahdomme antaa heille kansalaisoikeudet, mutta me tahdomme antaa ne heille ilmaiseksi eikä pakoittaa heitä ostamaan niitä vakaumuksensa hinnalla. Yrjö-Koskinen, E. S.: Sen valiokunnan, johon tämä anomus-ehdotus lykätään, pyydän, käsitellessään asiaa, ylimmäksi silmämääräkseen asettamaan maan ja kansan edun. Kokemus kaikkialla muualla maailmassa on osoittanut, ja osoittaa tänä päivänä, että missä juutalaiset ovat saaneet täydet kansalaisoikeudet, siellä se tietää kansallista onnettomuutta. Ei senvuoksi, että heillä on eri uskonto yleensä uskonnosta puhuminen tässä yhteydessä todistaa tietämättömyyttä vaan aivan toisista syistä. Erittäin se ylenmääräinen pääoman valta, joka nykyään häiritsee taloudellista elämää sivistysmaissa, on suurelta osalta juutalaisten aiheuttama. Minä pyydän valiokuntaa ottamaan tutkiakseen, onko mahdollista meidän maahamme nähden keksiä keinoja, millä juutalaisia tänne voi täysin kansalaisoikeuksin laskea, ilman että siitä samanlaisia seurauksia, kuin muualla, koituisi meidän vähäiselle kansallemme. Ed. Nuorteva: Pyydän ed. Yrjö-Koskiselle saada vastata, että meidän maassamme ainakin on ollut sääntönä, että kun juutalainen on tullut rikkaaksi, niin hän on saanut kansalaisoikeudet, sillä hän on ymmärtänyt etunsa vaativan vaihtaa uskontonsa kristinuskoon. Minä voisin luetella ed. Yrjö-Koskiselle monia nimiä meidän maamme kapitalistien keskuudesta, jotka kaikki ovat juutalaisia eivätkä suinkaan ole tunteneet itseänsä estetyiksi pääsemään kansalaisoikeuksia nauttimaan. Sillä yksinkertainen keino

45 232 Istunto 6 p. maaliskuuta päästä niiden nauttimiseen on heillä aina olemassa. Jos, niinkuin ed. Yrjö-Koskinen sanoi, he etupäässä pitävät silmällä rahansaantia ja taloudellisten etujensa valvomista, niin selvää on, että he näitä tavoitellessaan hyvin vähän pelkäävät tuota muodollista seikkaa, kristinuskoon siirtymistä. Pyydän Perustuslakivaliokunnalle evästyksenä saada lausua, että valiokunta hyväntahtoisesti heti ottaisi tämän kysymyksen käsittelynsä alaiseksi, sillä tämä on polttava kysymys, ja saattaa koskea sekä koskee satojen perheitten olemassaoloa, semmoisten perheitten, jotka jo vuosikymmeniä ovat tässä maassa asuneet ja joista ei kukaan voi yhtäkään pahaa sanaa sanoa. Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, lähetetään anomusehdotus n:o 132 Perustuslakivaliokuntaan, jonne keskustelupöytäkirja asiassa on mukana seuraava. Ed. Koskelinin y. m. anom. ehd. (n:o 175), hallituksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarinpitäjissä (Liitteet V.is, siv. 56), jonka ponnen lukee ed. Ahmavaara, lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan. Ed. Mikkolan anom. ehd. (n:o 186), papinotto-oikeuden poistamisesta (Liitteet I,i», siv. 45), lähetetään tehdystä ehdotuksesta Perustuslakivaliokuntaan. Ed. Sipposen ja Kivilinnan anom. ehd. (n:o 155), kuntien vapauttamisesta sotilaskuormastojen kuljettamisesta leiripaikoille ja sotilaskyyditystä koskevien asetusten ottamisesta tarkastuksen alaisiksi (Liitteet V,io, siv. 36), jonka ponnen lukee ed. Sipponen, lähetetään Laki- ja Tahusvaliokuntaan. Ed. Hagmanin y. m. anom. ehd. (n:o 157), Parolan leirillä harjoittelevan sotaväen majoituksesta johtuvan rasituksen tasaisemmasta jakamisesta (Liitteet V,n, siv. 38), jonka esittää ed. Nissinen, lähetetään Laki- ja Tahusvaliokuntaan. Ed. Lagerlöf in anom. ehd. (n:o 144), täydellisen armahduksen myöntämisestä kaikille tuomion tai armahduksen nojalla Siperiaan lähetetyille Suomen kansalaisille ja tilaisuuden valmistamisesta heille perheinensä valtion kustannuksella palata kotimaahan (Liitteet I, 20, siv. 46), lähetetään tehdystä ehdotuksesta Perustuslakivaliokuntaan.

46 Anom. ehdotuksia lähetetään valiokuntiin. 233 Ed. Maria Laineen anom. ehd. (n:o 192), n. s.,,viaporin sotilaskapinaan" osallisten Suomen kansalaisten armahtamisesta (Liitteet I,ai, siv. 49), lähetetään Perustuslakivaliokuntaan. Ed. Alkion y. m. anom. ehd. (n:o 131), voimassa olevan matkustussäännön kumoamisesta ja uuden säätämisestä (Liitteet 11,58, siv. 121), lähetetään Valtiovarainvalio kuntaan. Esitetään ed. Kivilinnan y. m. anom. ehd. (n:o 148), toimenpiteistä Karjalan kannaksen taloudellisten ja sivisty solo j en kohottamiseksi (Liitteet VI,as, siv. 126). Asiasta lausuu: Ed. Kivilinna: Käsillä oleva anomusehdotus on sama, jonka useat Viipurin läänin edustajat viime kerralla tekivät ja jossa pyydettiin eduskuntaa yhtymään anomukseen, että hallitus ryhtyisi erityisiin toimenpiteisiin n. s. Karjalan kannaksen väestön sekä yleisen että nimenomaan maataviljelevän väestön ammattisivistyksen kohottamiseksi sekä erinäisiin taloudellisiin toimenpiteisiin tämän seudun kuntien ja asukkaiden tukemiseksi. On kyllä totta, että sen jälkeen kuin tämä anomus viimeksi tehtiin, hallitus on asettanut m. m. näitäkin oloja tutkimaan erityisen komitean. Mutta kun tämä komitea ei liene vielä ulottanut työtänsä Karjalan kannakselle eikä ole tiedossa, mitä se aikoo esittää, ja koska tässä anomuksessa anotaan suorastaan erityisiä toimenpiteitä, ja koska sitäpaitsi asia on käsittääksemme siksi tärkeä, että se kylläkin kaipaa painostusta ja huomiota eduskunnan puolelta, olemme tahtoneet tämän anomuksen kumminkin esittää. Ehdoitan, että se lähetettäisiin sivistysvaliokuntaan. Anomusehdotus lähetetään Sivistysvaliokuntaan. Esitetään ed. Kivilinnan y. m. anom. ehd. (n:o -49), kruununtiloilla olevien torpanalueiden muodostamisesta eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tahi palstatiloiksi (Liitteet V,?, siv. 26). Asiasta lausuu: Ed. Kivilinna: Tämäkin anomus on samaa kuin eräiden erinäisten edustajain jo viime kerralla esittämä, jota ei valiokunta kumminkaan silloin ennättänyt käsitellä. Sen tarkoituksena on hankkia erinäisille kruunun tiloille syntyneille perintötorpille samallainen oikeus lunastaa torppansa itsenäisiksi tiloiksi kuin perintötilojen perintötorpilla tätä nykyä on. Anomusehdotus lähetetään Laki- ja Talousvaliokuntaan.

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

20. Maanantaina 2 p. syyskuuta 1907 k:lo 11 a. p.

20. Maanantaina 2 p. syyskuuta 1907 k:lo 11 a. p. 20. Maanantaina 2 p. syyskuuta 1907 k:lo 11 a. p. Nimenhuudossa merkittiin poissa oleviksi ed. Gripenberg, Leppänen, Naaralainen, Paloheimo, Nuotio ja Nykänen. Esitettiin päiväjärjestykseen otettavaksi,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Angående särskilda anordningar beträffande postbefordringen ä jernvägarne i landet.

Angående särskilda anordningar beträffande postbefordringen ä jernvägarne i landet. ÉitinUt. 1900. Från Poststyrelsen i Finland. N:o XI. 1 8. Angående särskilda anordningar beträffande postbefordringen ä jernvägarne i landet. Från och med den 14 innevarande Oktober tillsvidare komma löljande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

13. Perjantaina 14 p. kesäku ita 1907 klo 11 a. p.

13. Perjantaina 14 p. kesäku ita 1907 klo 11 a. p. An. n:o 189 rautatieliikkeen sup. juhlapäivinä. 597 Ken tahtoo lähettää käsittelynalaisen anomusehdotuksen rautatievaliokuntaan, vastaa jaa; jos ei voittaa, on anomusehdotus päätetty lähettää valtiovarainvaliokuntaan.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

1. Tiistaina 11 p. helmikuuta 1908 klo 10 a. p.

1. Tiistaina 11 p. helmikuuta 1908 klo 10 a. p. Ikäpuhemiehen puhe. 7 1. Tiistaina 11 p. helmikuuta 1908 klo 10 a. p. kokoontui Suomen Eduskunta ensimaiseen täysi-istuntoonsa tällä istuntokaudella. Puhemiehen paikalle asettui edustaja Iisakki Hoikka,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Keskustelukokouksista ja niiden johtamisesta.

Keskustelukokouksista ja niiden johtamisesta. aina Keskustelukokouksista ja niiden johtamisesta. Tärkeä olisi että naiset enemmän kuin tähän asti pakottaisivat itsensä puhumaan kokouksissa. Alottakoot pienissä ryhmissä kodeissaan tahi keskustelukursseja

Lisätiedot

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ LAHTI 23.5.2018 Susanne Ahlroth Aluehallintovirasto Ruotsinkielinen sivistystoimen yksikkö SVENSKA SAMARBETSGRUPPEN FÖR UTVECKLINGSUPPDRAG RUOTSINKIELINEN KEHITTÄMISTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

Toimitusnumero/ Förrättningsnummer

Toimitusnumero/ Förrättningsnummer 1(5) Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde 638-439-876-3 Vattenområde, 638-439-878-1 Venepaikka, 638-439-878-2 Hiekanottopaikka, 638-439-878-3 Båtstrand, 638-439-878-4 Båtplats,638-439-878-5

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1368/2010 vp Perheen yrittäjyyden vaikutus kotona asuvan aikuisen lapsen työmarkkinatukeen Eduskunnan puhemiehelle Nykyisin elämänvaiheiden muutoskohdissa nuoret aikuiset saattavat

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 41 31.01.2012 7 15.01.2013 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Saariston ja rannikon osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä jätetyistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011 Kunnan ilmoitusten tiedoksisaattaminen vuosina 2011-2012/Selitys Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksestä jätetyn valituksen johdosta / Sättet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 2/ (6) Stadsfullmäktige Kj/

Helsingfors stad Föredragningslista 2/ (6) Stadsfullmäktige Kj/ Helsingfors stad Föredragningslista 2/2013 1 (6) Beslutshistoria 16.01.2013 5 HEL 2012-016953 T 00 00 02 Beslut Behandling beslutade i enlighet med bilaga 1 välja ledamöter och personliga ersättare i stadsstyrelsen

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Pöytäkirja Protokoll

Pöytäkirja Protokoll 8/2016 Kokousaika klo 14:00 15:32 Kokouspaikka Aulakabinetti 4, Pohjoisesplanadi 11-13 Läsnä Jäsenet Rantala, Marcus Roos, JP Månsson, Björn Sjöberg, Lena Thors, Moa Vennamo, Meri Andersson, Victor kaksikielisyystoimikunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS NRO , VAPAALA, LUONNOS

Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS NRO , VAPAALA, LUONNOS Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 23.9.2011 Maanomistajat, rajanaapurit, viranomaiset ja osalliset Viite: Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa MRL 62 mukaisesti Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti - Aloitus Ruotsi Suomi Bäste herr ordförande, Arvoisa Herra Presidentti Erittäin virallinen, vastaanottajalla arvonimi jota käytetään nimen sijasta Bäste herrn, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon

Lisätiedot

Liike-elämä Sähköposti

Liike-elämä Sähköposti - Aloitus Suomi Ruotsi Arvoisa Herra Presidentti Bäste herr ordförande, Erittäin virallinen, vastaanottajalla arvonimi jota käytetään nimen sijasta Hyvä Herra, Virallinen, vastaanottaja mies, nimi tuntematon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Suomen Naisyhdistyksen Ompelijatarklubin

Suomen Naisyhdistyksen Ompelijatarklubin Suomen Naisyhdistyksen Ompelijatarklubin Ohjelma. /VV'/ Suomen Naisyhdistyksen Ompelijatarklubi tahtoo kohottaakseen ompelijattarien Biveellistä ja taloudellista asemaa sekä edistääkseen heidän henkistä

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Piispa Juha Pihkala, puheenjohtaja Asessori Kari Mäkinen Asessori Heikki Karvosenoja Asessori Pertti Voutilainen Teol. toht. Hannu Juntunen, sihteeri

Piispa Juha Pihkala, puheenjohtaja Asessori Kari Mäkinen Asessori Heikki Karvosenoja Asessori Pertti Voutilainen Teol. toht. Hannu Juntunen, sihteeri PIISPAINKOKOUKSEN ISTUNTO 9.11.1999 PÖYTÄKIRJA Osanottajat Arkkipiispa Jukka Paarma Turku Piispa Olavi Rimpiläinen Oulu Biskop Erik Vikström Borgå Piispa Eero Huovinen Helsinki Piispa Voitto Huotari Mikkeli

Lisätiedot

TIEDOTUSLEHTI MERENKULKUHALLITUKSEN Helsinki No 15/81

TIEDOTUSLEHTI MERENKULKUHALLITUKSEN Helsinki No 15/81 MERENKULKUHALLITUKSEN TIEDOTUSLEHTI 6.4.1981 Helsinki No 15/81. Asetus kauppa-alusten päällystöstä (522/64) määritellessään alukseen vaadittavan konepäällystön jättää mainitsernatta mitä ja missä tämän

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot