KAUPUNKIESITTEIDEN GRAAFINEN SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNKIESITTEIDEN GRAAFINEN SUUNNITTELU"

Transkriptio

1 Kari Sipilä KAUPUNKIESITTEIDEN GRAAFINEN SUUNNITTELU Ylivieskan kaupunki Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2009

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Tekijä/tekijät Tekniikan toimipiste, Kari Sipilä Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Mediatekniikan koulutusohjelma Työn nimi Kaupunkiesitteiden graafinen suunnittelu esimerkkinä Ylivieskan kaupunki Työn ohjaaja Sivumäärä Fil. lis. Maarit Tammisto Työelämäohjaaja Ylivieskan kaupunginsihteeri Tapani Vierimaa Työn tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Ylivieskan kaupungille uudet kaupunkiesitteet vanhentuneiden korvaajiksi. Lisäksi työn tavoitteena oli uudistaa kaupungin tienvarsimainokset. Esitteitä tehtiin kaksi kokonaan erilaista. Pienempi lehtinen on muutamaan lauseeseen ja kuvaan koottu tiivistetty kaupunkikatsaus, joka tehtiin sekä suomen-, että englannin kielisenä. Isommassa esitteessä on paljon enemmän Ylivieskaa kuvaavia ja siitä kertovia kuvia sekä tekstejä. Tienvarsimainoksia tehtiin jokaiseen mainostauluun erilainen, mutta saman teeman ympärillä oleva mainos. Työssä suunniteltiin esitteiden ulkoasu pitäen tarkasti mielessä niiden kohderyhmä. Erityisesti työssä panostettiin valokuviin, sillä varsinkin isommassa esitteessä ne olivat avainasemassa. Suuret kuvat ihmisistä heidän tehdessä omaa työtään herättävät lukijan mielenkiinnon ja niitä käytettiinkin isommassa julkaisussa paljon. Tienvarsimainoksien kuvien ja sloganien vuorovaikutuksilla yhdistettiin pienten lasten yrittämistä liike-elämän yrittämiseen. Asiasanat Julkaisun suunnittelu, taitto, sommittelu, luettavuus, värit, väripsykologia, valokuvat julkaisussa.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Central Ostrobothnia University Date Author Kari Sipilä Department of Technology, Ylivieska Degree programme Media technology Name of thesis Planning of visual style and content - Case Ylivieska Instructor Tapani Vierimaa Pages Supervisor Lic. Phil. Maarit Tammisto The goal of work was to design and put into practice new publications to Ylivieska to replace the old ones. The goal was also to make billboards around the town. I made two publications: smaller and larger versions. The smaller one is only a summary from Ylivieska with few pictures and sentences. From that publication also English version is available. The bigger publication has many pictures more and tells a whole story about Ylivieska. I made three different billboards around the town, but eneryone of those are from same theme. While planning the publications important thing was target group. Especially I paid attention to big photographs from people doing their jobs because those are the most important thing on publications when it is made for human beings. The billboards' slogan and pictures of children incorporates kids' trying and companys. Key words Publication designing, layout, composition, legibility, colors, colorpsychology, photographs in document.

4 ESIPUHE Sain tämän työn filosofian lisensiaatti Maarit Tammiston kerrottua Ylivieskan kaupungin tarjoavan opiskelijalle mahdollisuutta tehdä opinnäytetyönä kaupunkiesitteet. Tartuin heti tilaisuuteen ja tapaamiset alkoivat työn tilaajan, Ylivieskan kaupunginsihteeri Tapani Vierimaan sekä Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy:n markkinointipäällikkö Jukka Saarelan kanssa. Haluaisin kiittää heitä loistavista ohjeistaan, ei pelkästään opinnäytetyön osalta, vaan koko loppuelämääni ajatellen. Opinnäytetyö kokoaa kaikki opinnot yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka ymmärtää vasta työtä tehdessään. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun, Ylivieskan tekniikan yksikön opettajia ja heidän antamia oppejaan. Erityisesti opettajista haluan kiittää viestinnän yliopettajaa Maarit Tammistoa tuesta ja avusta opinnäytetyön jokaisessa vaiheessa. Opinnäytetyöni on sijoittunut elämäni parhaisiin hetkiin jättäen hyviä muistoja jokaiselta yritysvierailulta ja kuvauskeikalta. Olen aina mieltänyt opinnäytetyön valmistuvien opiskelijoiden tekemisiksi, mutta nyt huomaan että olen itsekin yksi heistä! Olen koko opinnäytetyön valmistusprosessin ajan saanut seurata ja todistaa maailman suurinta ihmettä: kehitystä, syntymää ja kasvua. Suurimmat kiitokset kuuluvat avopuolisolleni Minnalle: Kiitos jaksamisestasi sekä rakkaasta Nilo-pojastamme. Ylivieskassa Kari Sipilä

5 KÄSITTEEN MÄÄRITTELYT Anfangi = Sanan ensimmäinen kirjain, joka on painettu suuremmalla kirjainkoolla, kuin sanan muut kirjaimet (Koskinen 2001, 79). Antiikva = Kirjaintyyli, jossa kirjaimissa on vaakasuorat pääteviivat. Lisäksi kirjaimet ovat kaksivahvuisia siten, että vasemmalta oikealle luettaessa alaspäin suuntautuvat viivat ovat paksumpia ja ylöspäin suuntautuvat ohuempia. (Itkonen 2005, 72.) Gemena = Pienaakkonen (Korpela 2004). Groteski = Päätteetön kirjaintyyli, jonka kirjaimet ovat lähes tasapaksuja (Itkonen 2005, 73). Kapiteeli = Kirjainten esitystyyli, jossa pienaakkoset ovat pienennetty versio suurakkosista (Korpela 2004). Versaali = Suuraakkonen (Korpela 2004).

6 TIIVISTELMÄ ABSTRACT KÄSITTEEN MÄÄRITTELYT ESIPUHE SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 LUETTAVUUS ON AVAIN KIINNOSTAVUUTEEN 2.1 Kirjaimista kokonaisuus 2.2 Palstan muotoseikat 3 GRAAFISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET 3.1 Pisteestä pintaan 3.2 Sommitelman painopisteet 3.3 Julkaisun taittotyylit 3.4 Kuva sommitelmassa 3.5 Julkaisun kansilehti 4 VÄRIÄ MAAILMAAN 4.1 Additiivinen ja subtraktiivinen sekoitustapa 4.2 Väripsykologiset tekijät 4.3 Värien harmoniaa 5 TULOKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

7 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aiheena oli kaupunkiesitteiden graafinen suunnittelu Ylivieskan kaupungille. Voimassa olevat esitteet sisälsivät vanhentunutta tietoa ja kuvista lukija osasi päätellä, että kyseessä on usean vuoden vanha kaupunkiesite. Kaupunkiin muuttavalle kaupunkiesite on ensimmäisiä kosketuksia asuinpaikkaansa, joten sen kuuluisi olla ensilaatuista jälkeä. Tavoitteena oli uudistaa kaupunkiesitteiden ilme nykyaikaiseksi ja keskittyä erityisesti laadukkaaseen kuvitukseen. kaupunkiesite sekä suomen- Lisäksi että tavoitteena oli englanninkielisenä. tehdä pienempi, tiivistetty Kaupunkiesitteiden lisäksi opinnäytetyöhöni kuului tienvarsimainoksen suunnittelu. Nykyinen tienvarsimainos oli jo muutaman vuoden vanha ja hieman sekava, eikä niinkään kaupunkia kuvaava. Tienvarsimainos jää jokaisen ohikulkevan mieleen, joten uudistuvan ja kehittyvän kaupungin mainetta hamuavan Ylivieskan tienvarsimainokset täytyy uusia määräajoin. Henkilökohtaiseksi tavoitteekseni asetin laadukkaat julkaisut, jotka toimisivat myös tulevaisuuden käyntikorttinani työelämään. Tärkein asia, jota opinnäytetyöltäni halusin oli kasata vuosien mittaan opitut asiat yhteen nippuun ja syventää entisestään niitä. Sain tehdä opinnäytetyöni alan ammattilaisten ohjauksessa, joten mahdollisuudet olivat loistavat saada välitöntä ja suoraa palautetta, mitä pitäisi tehdä toisin työn onnistumiseksi erinomaisella tasolla. Pienemmän esitteen sivukooksi sovittiin A5 pystysuuntaisesti, eli 148 x 210mm ja sivumääräksi kahdeksan sivua. Isomman esitteen sivukooksi muodostui A4 pystysuuntaisesti, eli 210 x 297mm sivumäärän ollessa 12. Tienvarsimainoksien kooksi selvitettiin 2750 x 8540mm. Esitteiden ja tienvarsimainosten suunnittelun vaikeimmiksi ongelmiksi muodostuivat kohderyhmän hahmottaminen ja sitä miellyttävät julkaisut. Miten tehdä sellainen julkaisu, joka ei ärsytä ketään, vaan miellyttää edes jossain määrin jokaista? Haasteena oli myös materiaalin hankkiminen ja erityisesti sen suuri määrä. Kuvia ja tekstejä monelta eri osa-

8 2 alueelta ei yhdessä kuukaudessa kasaan saada. Haasteena opinnäytetyössäni oli myös se, että esitteen täytyi olla miellyttävä monen eri tahon silmin. Julkaisujen suunnittelu oli suurin osa opinnäytetyöni suorittamista. Useiden paperille piirrettyjen versioiden ja asiakastapaamisien jälkeen oli aika siirtyä käytännön työhön. Valokuvattavaa oli ympäri kaupunkia ja tekstit hankin eri alojen ammattilaisilta. Töiden runsautta ei kannattanut jäädä harmittelemaan, sillä opinnäytetyön suorittamiseen kuuluu myös käytännön osuus ja siihen kuuluukin kulua aikaa. Mielipiteet olivat tärkein keino kehittää julkaisuja ammattimaisemmiksi. Virheistään oppii ja hyvin suoritetusta työstään saa lisää intoa jatkaa eteenpäin. Tienvarsimainoksia päätettiin tehdä kolme erilaista, sillä kustannukset eivät nousisi kolmeen samanlaiseen verrattuna lainkaan. Tienvarsimainokset olivat kaikki samantyylisiä luoden yhteneväisyyttä kaupunkikuvaan. Mainokset olivat yksinkertaisia, joissa esiintyi valkoisella taustavärillä vasemmassa laidassa lapsia ja oikealla slogan. Yksinkertaisuutta pidettiin valttina, sillä mainosta ennättää ihastelemaan ohiajettaessa vain muutaman sekunnin ajan. Perehdyin opinnäytetyössäni tarkemmin kolmeen pääaiheeseen. Ensimmäisenä käsitellään luettavuutta, joka on mielestäni yksi tärkeimmistä julkaisun ominaisuuksista. Toisena pääaiheena on julkaisun sommitelmalliset seikat, kuten tasapainolinja sekä kuvien merkitys sommitelmassa. Kolmas pohdittava asia on värien merkitys ihmisiin ja heidän toimintaansa. Lopuksi pohditaan työn kulkua kokonaisuudessaan sekä julkaisujen laatua.

9 3 2 LUETTAVUUS ON AVAIN KIINNOSTAVUUTEEN Itkosen mukaan teksti muodostuu typografisista, tekstin ulkoasullisista tekijöistä, joiden perusteella teksti saa ominaisuuden nimeltä luettavuus. Taitavasti käytettynä typografisilla tekijöillä saadaan aikaan mielenkiintoinen ulkoasu julkaisulle. (Itkonen 2006, 72.) 2.1 Kirjaimista kokonaisuus Poole toteaa, että kirjaimet voidaan jakaa kahteen pääryhmään, jotka ovat antiikva ja groteski. Antiikvat ovat kirjaimia, joiden päissä on vaakasuorat päätteet ja kirjaimien paksuus vaihtelee. Groteskit puolestaan ovat tasapaksuja, päätteettömiä kirjaimia. (Poole 2005.) Esitteissä ja tienvarsimainoksissa käytettiin kumpaakin kirjaintyyppiä niille sopivissa paikoissa. KUVIO 1. Antiikvan(Poor Richard) ja groteskin(verdana) kirjaintyypin esimerkit. Itkosen mukaan kirjaimelta halutaan helppolukuisuutta, jotta lukukokemus olisi mahdollisimman miellyttävä. Helppolukuinen kirjain on riittävän leveä, sillä liian kapea

10 4 kirjain tekee sanoista litistyneen näköisiä ja niitä on vaikea lukea. Kirjain ei saa myöskään olla liian laiha, sillä lukijalle ei muodostu miellyttävää kontrastin tunnetta, kun se painetaan valkoiselle paperille. Mikäli kirjain on epätavallisen muotoinen tuttuihin kirjaintyyppeihin verrattuna, lukeminen pysähtelee. Helppolukuisuus perustuu riittävän erilaisiin kirjaimiin. Kirjaintyypin ollessa antiikva, sen paksuusvaihtelu ei saa olla liian suuri, sillä se alkaa sirittää silmissä. (Itkonen 2006, ) Tutkimuksessa todettiin, että esitteiden leipäteksteissä käytetty Poor Richard -fontti on helppolukuinen kirjaintyyppi. Kirjainten paksuusvaihtelu on minimaalista, mutta luo kuitenkin vaihtelevuuden tunnetta. Poor Richard -fontti on hieman tavallisiin ja totuttuihin kirjaimiin verrattuna erilainen, muttei silti haittaa lukemista. Fontin erilaisuus tuo esitteisiin haluttua nuorekkuutta ja uutta ilmettä. Tienvarsimainoksien sloganeissa käytetty Verdana-fontti on melko leveä ja paksu kirjaintyyppi, minkä ansiosta se on helppolukuista. Pesonen ja Tarvainen kirjoittavat, että antiikvoja kirjaintyyppejä pidetään yleisesti helppolukuisina, joten niitä käytetään leipäteksteissä. Antiikvoja luettaessa niiden kirjainpäätteet ohjaavat silmää pysymään oikealla rivillä ja lisäksi kirjaimet eroavat toisistaan huomattavasti. Groteskit puolestaan soveltuvat leipätekstiä lyhyempiin, huomiota herättävämpiin tekstiosioihin kuten otsikoihin ja sloganeihin. (Pesonen & Tarvainen 2003, 29.) Näiden perustelujen vuoksi esitteissä käytetään leipätekstin fonttina antiikvaa Poor Richard -fonttia ja tienvarsimainoksen sloganin fonttina groteskia Verdanafonttia. Sloganissa silmä ei tarvitse ohjausta seuraavalle riville sen lyhyyden vuoksi. Päätteetön Verdana-fontti sopii hyvin tienvarsimainokseen sen helppolukuisuuden ja selkeyden vuoksi. Tienvarsimainoksen ohi ajettaessa ei autoilijalla ole aikaa lukea slogania kuin pari sekuntia, joten fontin on oltava helppolukuista. Esitteissä palstalla voi olla useita kymmeniä rivejä, jolloin Poor Richard -fontin päätteet ohjaavat lukijan silmää pysymään oikealla rivillä. Itkosen mukaan helppolukuisuutta tavoiteltaessa versaaleja, eli suuraakkosia kuuluisi välttää. Niitä käytettäessä kirjaimet eivät ole tarpeeksi erilaisia ja niiden tunnistus hidastuu koska tasakorkeat kirjaimet eivät luo totuttuja kirjaimien korkeusvaihteluja. Usein tekstiä korostetaan virheellisesti versaaleilla, mutta parempi tapa gemenoiden, eli pienaakkosten korostamiseen on lihavointi. (Itkonen 2006, ) Sekä molemmissa esitteissä, että tienvarsimainoksissa Ylivieska-sanan fontti on päätteellinen Trajan Pro -fontti. Trajan Pro fontti on tyypiltään kapiteeli, joten sekä pien- että suuraakkoset ovat versaaleja, mutta

11 5 suuraakkoset erottuvat hieman suurempana kuin pienaakkoset. Esitteiden kansilehtien Ylivieska-otsikkoon valittiin päätteellinen fontti tuomaan hieman särmää ja nuorekkuutta esitteisiin. Esitteiden fontteihin ei käytetty graafista ohjeistusta, vaan Ylivieska-otsikko oli tarkoitus kirjoittaa versaalein, selkein fontein. Trajan Pro -fontti sopi hyvin tähän tarkoitukseen. Itkonen kirjoittaa kirjaimen koon olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä luettavuuden kannalta. Kirjainkoon yksikkö on piste, joka vastaa 0,353 millimetriä. Yleisimpiä kirjainkokoja ovat 9-12 pistettä. Oikea kirjainkoko määräytyy kirjaintyypin, palstaleveyden sekä kohderyhmän ikäluokan perusteella. (Itkonen 2006, ) Esitteissä käytettiin leipätekstin kirjainkokona 12 pistettä. 12 pisteen kirjainkoko Poor Richard -fontilla on sopiva laajalle kohderyhmälle, sillä tarkkanäköisemmille se ei ole liian huutava, mutta heikkonäköisemmätkin sen näkevät. Tienvarsimainoksissa käytettiin todella suurta kirjainkokoa, jotta teksti varmasti näkyisi ohiajaville, eikä sommitelmassa ollut muita elementtejä, jotka rajoittaisivat kirjainkokoa. Poolen mukaan luettavuuteen liittyy myös kirjaintyypin x-korkeus. Yläpidennykseksi kutsutaan kirjaimen keskilinjan ylittävää osaa ja alapidennykseksi perusviivan alittavaa osaa (KUVIO 2). Sellaiset kirjaimet, joissa ei ole ylä- tai alapidennyksiä, edustavat kirjaintyypin x-korkeutta. Tällaisia kirjaimia ovat esimerkiksi u, s ja x. Mikäli kirjaintyypissä on suuri x-korkeus, se muuttuu vaikeasti luettavaksi pienen korkeusvaihtelun vuoksi. (Poole 2005.) Esitteiden leipäteksteissä käytetyssä Poor Richard fontissa on pieni x-korkeus (KUVIO 1), jonka vuoksi kirjainkoon täytyy olla melko iso, jotta x-kirjaimet näkyisivät hyvin. Kirjaimien suuri korkeusvaihtelu tuo miellyttävää kontrastia tekstiin ja on piristävän näköinen pitkissä leipäteksteissä. Tienvarsimainoksien sloganeissa käytetyssä Verdana-fontissa on puolestaan melko suuri x-korkeus. Suuren xkorkeuden omaavan kirjaimen ulkoasua ei tarvitse opetella, vaan ala- ja yläpidennykset löytyvät läheltä x-kirjainten äärilaitoja. Huovila kirjoittaa, että anfangit sekä erottavat, että opastavat lukijaa. Anfangi voidaan esittää joko nostettuna tai tasattuna. Nostetun anfangin alareuna tasataan ensimmäisen tekstirivin alareunan kanssa ja upotetun anfangin yläreuna tasataan ensimmäisen tekstirivin kanssa. Nostettu anfangi erottaa hyvin kappaleen alkukohdan, kun puolestaan upotettu anfangi säilyttää palstan muodon tasapainoisempana. (Huovila 2006, )

12 6 Kummassakin esitteessä käytettiin anfangeja. Pienemmässä esitteessä lukija tietää jo ensivilkaisun jälkeen, mistä teksti alkaa. Isommassa esitteessä haluttiin säilyttää palstojen tasapainoisuus, mutta kuitenkin erottaa tekstin alkukohta, joten julkaisussa käytettiin upotettuja anfangeja. KUVIO 2. Kirjainten x-korkeuden määrittely sekä ala- ja yläpidennykset (mukaillen Poole 2005.) 2.2 Palstan muotoseikat Itkosen mielestä ihminen lukee siten, että sen silmä tekee pieniä, 5-10 merkin hyppäyksiä. Rivin ihannepituus on merkkiä, mikä vastaa silmän 6-12 nopeaa pysähdystä. Maksimipituus riville on 90 merkkiä. Tämän rajan ylittyessä silmä ei välttämättä löydä rivinvaihdossa takaisin oikean rivin alkuun. Rivin minimipituus on merkkiä. Sitä kapeammilla riveillä lukijan silmä joutuu tekemään liikaa hyppäyksiä rivien välillä. Liian kapea palsta aiheuttaa myös ylimääräisiä reikiä tasapalstaukseen. (Itkonen 2006, ) Pienemmässä esitteessä palstan leveys vaihteli 25:stä 65:een johtuen esitteen pienestä koosta ja tekstille varatun grafiikka-alueen kaarevuudesta. Kun rivillä on vain 25 merkkiä, vastaa se suomen kielessä yleensä 2-3 sanaa. Esitteen joillakin riveillä sanat ovat pitkiä ja sanoja joudutaan tavuttamaan usealla peräkkäisellä rivillä, jotta välttyisi liian isoilta aukoilta sanojen välissä. Isommassa kaupunkiesitteessä otin palstaleveyden tarkemmin huomioon jo ennen ensimmäistäkään kuvaa ja tuloksena onkin keskimäärin 50 merkin palstaleveys. Palstaleveyden ollessa 50 merkkiä päätteellinen fontti luo kehykset rivin yläja alareunaan, mikä helpottaa rivillä pysymistä.

13 7 Itkonen toteaa, että käytetyimmät palstan muodot ovat oikean reunan liehu ja tasapalsta. Lyhyellä rivillä tasapalstassa saattaa muodostua pitkiä tyhjiä välejä johtuen vähäisestä sanavälien määrästä. Liehupalstaa käytettäessä tyhjä tila jää tapauksesta riippuen joko oikealle tai vasemmalle, joten se soveltuu paremmin kapealle palstalle. (Itkonen 2006, 8081.) Kummassakin esitteessä käytettiin tasapalstausta, vaikka pienemmän esitteen ongelmakohdaksi muodostunut kapea palsta olisikin Itkosen mukaan kannattanut tehdä oikean- tai vasemman reunan liehulla. Tekstien kaarevat grafiikka-alueet kuitenkin pakottivat käyttämään tasapalstausta ja se on yksi esitteitä ja niiden eri sivuja yhdistävistä typografisista tekijöistä. Inkisen mukaan tasapalstauksessa kumpikin reuna tasataan, joten tyhjä tila on jaoteltava joko merkki- tai sanaväleihin. Pienikin merkkivälien vaihtelu saattaa olla silmiinpistävää. Kapealla tasapalstalla sanaväleihin sijoitettu tyhjä tila muodostuu ongelmaksi, sillä sanavälien vaihtelu saattaa vaikeuttaa lukunautintoa. Tällöin tavutus paikkaa suurimpia aukkoja palstassa. (Inkinen 2008.) Pienemmän esitteen kapealla palstalla jouduttiin pienentämään sanaväliä, jotta aukot tekstissä vähenisivät. Lukeminen oli ennen korjauksia katkonaista jatkuvien sanojen tavutuksien ja suurien sanavälien johdosta. Itkonen kirjoittaa rivivälin olevan suoraan verrannollinen rivin pituuteen. Lyhyellä rivin pituudella käytetään pientä, yleensä 2-3 pistettä kirjainkokoa suurempaa riviväliä. Liian suurta riviväliä käytettäessä palstan eheys rikkoutuu ja tilaa menee turhaan hukkaan. Pitemmillä rivipituuksilla käytetään 3-4 pistettä kirjainkokoa suurempaa riviväliä. Suurempaa riviväliä täytyy käyttää leveäpalstaisessa tekstissä sen raskaslukuisuuden vuoksi. Suurempi riviväli myös auttaa lukijaa löytämään oikean rivin alun. Myös kirjaintyypin suuri x-korkeus saattaa johtaa rivivälin kasvattamiseen. (Itkonen 2006, 7778.) Pienemmässä esitteessä käytettiin kapeiden palstojen riveillä 14 pisteen riviväliä, minkä johdosta teksti on miellyttävän yhteinäisen näköinen, eikä silmän tarvitse ottaa isoja harppauksia rivien välillä. Yhdellä pienemmän esitteen aukeamalla on 65 merkin rivipituus, missä rivivälinä käytettiin 15 pistettä. Teksti on tuolla aukeamalla ilmavaa johtuen paitsi isommasta rivivälistä, myös tyhjästä tilasta tekstin ympärillä. Isommassa esitteessä käytettiin 3 pistettä kirjainkokoa suurempaa riviväliä, mikä toi ilmavuutta ja helppolukuisuutta tekstiin. Vaikka palsta on melko leveä, se ei tarvitse 15 pistettä isompaa riviväliä johtuen Poor Richard -fontin pienestä x-korkeudesta.

14 8 3 GRAAFISEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Pesonen ja Tarvainen toteavat, että graafisella suunnittelulla ja sen toteutuksella pyritään helpottamaan viestin perillemenoa. Julkaisun tehtävä on antaa viestille kasvot, tehdä näkymätön näkyväksi. Graafisen ulkoasun kuuluisi jo itsessään kertoa, mistä julkaisu kertoo. Hyvä julkaisu noudattaa jatkuvuutta, eikä niinkään keksi aina uutta ja muutu julkaisujen välillä. (Pesonen & Tarvainen 2003, 2.) Tutkimuksessa suunniteltiin kokonaan uusi graafinen ilme kaupunkiesitteille, sillä kaupunki halusi uudistaa ilmettään. Julkaisut pyrittiin pitämään mahdollisimman yksinkertaisina, jotta viesti olisi helppo ymmärtää vastaanottajasta riippumatta. Jatkuvuutta esitteiden välillä edustivat toistuvat kaarevat grafiikat sekä samat fontit kaikissa julkaisuissa. Pienemmän esitteen keltainen väri toistuu julkaisun jokaisella aukeamalla muistuttaen kansilehden aurinkoisuudesta (LIITE 3). Pesosen ja Tarvaisen mukaan ennen julkaisun suunnittelua täytyy selvittää kohderyhmä, jolle julkaisu tehdään. Mitä kohderyhmä arvostaa ja mikä heitä kiinnostaa? Julkaisu on sitä helpompi suunnitella, mitä suppeampi kohderyhmä on. Selvitettävänä ennen julkaisun tekemistä on myös se, mitä siltä halutaan, mikä on sen tehtävä? (Pesonen & Tarvainen 2003, 2-3.) Julkaisujen kohderyhmä on laaja, sillä niin esitteet kuin tienvarsimainoksetkin tavoittavat kaikenlaisia ihmisiä. Tästä johtuen mitään tyylillisiä leikittelyjä ei voitu käyttää, sillä julkaisujen täytyi miellyttää kaikenikäisiä ihmisiä. Esimerkiksi esitteiden tekstien koon suhteen jouduttiin tekemään kompromisseja, joka aiheutti ristiriitaisuutta esitteen perimmäiseen tavoitteeseen, joka oli nuorentaa esitteiden ja samalla koko Ylivieskan ilmettä. Valokuvat pienistä lapsista ja heidän ilmeistään ovat neutraali ratkaisu tuomaan jokaiselle lukijalle iloisen mielen sekä positiivisen vaikutelman myös julkaisuista. 3.1 Pisteestä pintaan Kuvapinnalla on voi olla useita erilaisia muotoja, joista yksinkertaisin on piste. Vierekkäin samassa linjassa kulkevat pisteet mielletään viivaksi. Jokaisella muodolla on oma luonteensa. Vaakasuora viiva koetaan rauhalliseksi, sillä se muistuttaa horisonttilinjaa, johon ihmissilmä hakeutuu lepäämään. Vino viiva vaikuttaa voimakasliikkeiseltä, kuin se

15 9 kaatuisi. Viivalla voi hyvin jakaa eri pintoja toisistaan. Pinta on kuvakentässä oleva alue, joka voi olla pelkistetty geometrinen muoto, kuten ympyrä tai kolmio. Pinnat voidaan erotella taustastaan esimerkiksi niiden täyttöväreillä tai ääriviivoilla. (Pesonen & Tarvainen 2003, 59.) Pienemmässä esitteessä tekstin taustagrafiikka erotettiin muusta taustasta toisella värillä tai reunaviivalla. Kumpaakin esitettä yhdistävänä tekijänä ovat kaarevat pinnat jokaisella aukeamalla. Isommassa esitteessä kaarevat linjat rikkovat samalla suorakulmion muotoisia kuvien reunoista muodostuvia pintoja. 3.2 Sommitelman painopisteet Painotuotteen sisältöelementit jaetaan aktiivisiin ja passiivisiin elementteihin. Aktiivisia elementtejä ovat esimerkiksi kuvat, pääotsikot ja anfangit. Passiivisia elementtejä ovat leipätekstit ja tyhjä tila. (Koskinen 2001, ) Painotuotteessa katse hakeutuu aina ensin aktiivisiin sisältöelementteihin. Niitä järkevästi sommittelemalla saadaan aikaan tasapainoinen ja johdonmukainen julkaisu. Pesonen ja Tarvainen kirjoittavat, että kultaista leikkausta eli kultaista suhdetta käytettiin jo antiikin Kreikassa ja Egyptissä, jossa jumalalliset temppelit rakennettiin kultaisen suhteen mukaan (Pesonen & Tarvainen 2003, 63-64). Nykyään kultaista leikkausta käytetään graafisessa suunnittelussa tasapainolinjan määrittelemiseen, jonka avulla eri elementit voidaan sommitella oikeaan kohtaan julkaisussa. Kultaisen suhteen määritelmä on seuraava: jana jaetaan kahteen osaan siten, että suuremman osan suhde pienempään on sama kuin koko janan suhde suurempaan osaan (Pesonen & Tarvainen 2003, 61). Loirin mukaan sommittelun selkärankana toimii tasapainolinja(kuvio 3), jolle kuuluisi sommitella jokin julkaisun elementeistä muodostuva horisontaalinen linja. Aktiivisten elementtien ollessa julkaisun keskellä, tulee siitä pysähtynyt ja jopa tylsä vaikutelma. Suorakulmion muotoisella kuvapinnalla tasapainolinja ei ole aivan keskellä, vaan hieman sen yläpuolella. (Loiri 1998, 62.) Julkaisut suunnitellaan aina aukeama kerrallaan ja tasapainolinjaa hyödyntämällä saadaan ryhdikäs ja juhlava vaikutelma koko julkaisusta. Esitteissä tasapainolinjalla on aina jokin tärkeä elementti tai sen raja.

16 10 Isomman esitteen kansisivulla Ylivieska-otsikko on tasapainolinjalla, mikä tekee sivulle paljon vauhdikkaamman tunnelman verrattuna sellaiseen, jossa otsikko olisi keskellä sivua. Ensimmäisellä aukeamalla kaupunginjohtajan käsi lepää tasapainolinjalla. Kolmannella, urheiluaukeamalla jääkiekko- ja ravikuvan välinen raja sekä jalkapalloilijoiden kasvot ovat tasapainolinjalla. Pienemmässä esitteessä kansikuvan lapsen kasvot, ensimmäisen aukeaman puiden latvat ja toisen aukeaman kaide ovat tasapainolinjalla. Tienvarsimainoksissa tasapainolinja kulkee lapsien kasvojen kohdalla, mihin myös sloganit on sommiteltu. KUVIO 3. Kuvapinnan tasapainolinjan määrittely (mukaillen Loiri 1998, 62.) Wiio toteaa, että silmäkameroita käyttäen on havaittu, ettei katse viivy aukeaman jokaisessa kohdassa yhtä pitkää aikaa. Katse kiinnittyy aluksi vasempaan yläkulmaan ja spiraalimaisella pyörähdyksellä silmäilee koko aukeaman etsien aktiivisia sisältöelementtejä ja vasta tämän jälkeen alkaa lukeminen. (Wiio 2000, 135.) Pienemmässä esitteessä ensimmäisen ja toisen aukeaman kuvien reunat kulkevat katseen kulkureittiä pitkin.

17 11 KUVIO 4. Katseen kulku painetulla pinnalla (mukaillen Wiio 2000, 134.) 3.3 Julkaisun taittotyylit Loiri toteaa, että julkaisun perustaittotyylejä ovat staattinen ja dynaaminen. Staattisessa taittotyylissä elementit sijoitetaan symmetrisesti ja samantyylisesti joka sivulle. Dynaamisia taittotyylejä ovat epäsymmetrinen, vapaamuotoinen ja diagonaalitaitto. (Loiri 1999, 74.) Pienemmässä esitteessä käytettiin dynaamisia taittotyylejä. Isommassa esitteessä käytettiin staattista taittotyyliä sommittelemalla aktiiviset elementit aukeamittain symmetrisesti. Koskisen mukaan taittopohjaan sijoitettavien elementtien symmetrisiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi pystysuora ja vaakasuora symmetria. Pystysuorassa symmetriassa elementit on sijoiteltu keskilinjan oikealle ja vasemmalle puolelle keskitetysti. Vaakasuorassa symmetriassa puolestaan elementit ovat horisontaalisen linjan ylä- ja alapuolella keskitetysti. Symmetrinen sommittelu luo juhlavan ja arvokkaan vaikutelman. Pystysuora

18 12 sommittelu edustaa voimaa ja kehitystä ja sen huomioarvo onkin suurempi vaakasuoraan sommitelmaan verrattuna. Ympyrän muotoon sommitellut elementit symboloivat liikettä. Epäsymmetrinen sommitelma houkuttelee lukijaa tutustumaan julkaisuun ja antaa viestin lähettäjästä modernin vaikutelman. (Koskinen 2001, 65.) Pienemmän esitteen pienen paperikoon vuoksi kuva- ja tekstimäärä jätettiin pieneksi ja liikettä pyrittiin saamaan kaarevilla grafiikoilla. Isompaan esitteeseen haluttiin arvokkaampi vaikutelma ja vauhdikkuus aukeamille toteutettiin valokuvilla. Aktiiviset elementit on sijoitettu aukeamille joko horisontaalisestitai vertikaalisesti keskitetysti. Tämä luo tasapainoisen ja juhlavan vaikutelman esitteestä. Ylivieskan kaupunkia ja kulttuuria edustavien aukeamien sommitelma on vertikaalisesti symmetrinen, joka tuo niihin erityistä rauhallisuutta ja arvokkuutta. Esimerkiksi urheilu- ja elinkeinoaukeamille horisontaalinen symmetria toimii paremmin tuoden eloisuutta ja vauhtia sommitelmaan. 3.4 Kuva sommitelmassa Loiri kertoo, että kuvan tehtävä sommitelmassa on tukea tekstiä ja jossain tapauksessa tuoda jopa uusi näkökulma aiheeseen. Kuva valitaan jutun aiheeseen sopivaksi, eikä sen pitäisi olla pelkkä koriste. Kun julkaisuun valitaan kuvaa, on päätettävä sen painoarvo. Onko kuva pääasia vai tehokeino, mikä sen tehtävä on? (Loiri 1999, ) Pienessä esitteessä kuvien määrää rajoitti paperikoko, minkä vuoksi julkaisuun toteutettiin vain yksi kuva aihetta kohden. Kuvat esittelivät lukijalle sen aiheen, josta teksti kertoi. Isommassa esitteessä kuvakerronta on paljon syvällisempää. Pientä esitettä pidempien tekstiosuuksien vuoksi aiheeseen liittyviä kuviakin sommiteltiin enemmän julkaisuun. Viestin vastaanottajan lukiessa tekstiä muodostuu eri paikoista ja asioista mielikuva, minkä samalla kohdalla oleva kuva täydentää. Esimerkiksi kulttuuriaukeamalla maitokannumuseosta kertovan tekstin kohdalla on kuva kaapista, jossa on vanhoja maitokannuja. Aukeamittain on helposti havaittavissa aukeaman pääkuva niiden kokojen perusteella.

19 13 Koskisen mukaan sisältöelementeistä kuvalla on aina suurin painoarvo. Kuva on se, mihin ihmissilmä tarttuu ensimmäisenä. Kuvalla on sitä suurempi huomioarvo, mitä suurempi se on. Tuotekuvat saavat paremman huomioarvon, mikäli siinä on ihmisiä ja lähikuva ihmisestä on kiinnostavampi kuin ryhmäkuva. Sisältöelementeillä pitää olla yhteys toisiinsa ja niiden pitää tukea toisiaan, jotta asiasta saadaan vakuuttava vaikutelma. (Koskinen 2001, ) Esitteisiin kuvia otettaessa teemana pidettiin ihmisiä työssään. Tavoitteena työssä oli ensin herättää lukijan mielenkiinto aukeamia kuvaavilla ihmisläheisillä valokuvilla, mikä innostaisi lukijan perehtymään tarkemmin esitteeseen. Isommassa esitteessä käytettiin jokaisella aukeamalla yhtä suurempaa kuvaa, jossa esittäytyy aukeaman pääaihe. Ensimmäisen aukeaman panoraamakuva näyttää kaupungin keskustan, aukeaman ydinasian Ylivieskan kaupungin. Toisella aukeamalla panoraamakuva syksyisestä joen ympäristöstä kirkkoineen ja Kotiseutupolkuineen kertoo kulttuurielämästä kaupungissa. Kolmannen aukeaman jännittynyt jalkapallo-ottelun tunnelma välittyy lukijalle hetkessä, mutta toinen toistaan hauskempi ilme jalkapalloilijoiden kasvoilla saa lukijan viipymään pitemmän aikaa liikunta-aukeamalla. Seuraavan aukeaman pääkuvassa hoidetaan nukkea, mikä kertoo kyseessä olevan koulutustilanne. Aukeaman pääkuvaa vahvistaa siitä otetut värit taustagrafiikkaan. Viimeisellä aukeamalla kuva hitsaajasta paljastaa aukeaman kertovan Ylivieskan elinkeinoelämästä. Esitteiden kuvat eivät olisi läheskään niin kiinnostavia, mikäli niissä ei esiintyisi ihminen. Pelkkä tyhjän jalkapallokentän kuva olisi tylsä ja viestittäisi lukijalle väärän mielikuvan aiheesta. 3.5 Julkaisun kansilehti Rantasen mukaan julkaisun kansilehti on koko julkaisun tärkein sivu. Se edustaa koko julkaisua ja antaa siitä esimakua, tyylinäytteen. Kansilehden tehtävä on myydä koko julkaisu, joten sen täytyy olla mielenkiintoa herättävä ja tyylikäs. Julkaisun kansilehti on lupauksia antava. Se antaa ensivaikutelman siitä, minkälainen visuaalinen ulkoasu koko julkaisulla on. Kannessa oleva kuva tai grafiikka on lupaus sisällöstä, mikä täytyy myös

20 14 täyttää. (Rantanen 2007, ) Pienemmässä esitteessä lukijalle välittyy kansikuvan kesäisestä tytöstä aurinkoinen ja iloinen tunnelma. Myös esitteen visuaalinen ilme kaarineen esitellään jo kansiaukeamalla, mikä säilyy läpi koko julkaisun. Lukijan nähdessä lopuksi takakannen, se muistuttaa etukannen kukkaisesta maisemasta ja kuvat sekä grafiikka yhtenevät ympyrä sulkeutuu. Isossa esitteessä etukannessa on kollaasi, kokoelma pieniä kuvia. Kuvat ovat samoista henkilöistä ja tapahtumista, kuin esitteen aukeamillakin. Kannessa luvataan kuvilla esitteen sisältävän laadukkaita, ihmisläheisiä kuvia. Esitteen grafiikkaa kaarevine linjoineen ja värit harmonioineen tulevat esille ennen kansisivun aukaisuakaan. Takakansi ei isossa esitteessä ole etukannen kanssa yhtenevä, mutta antaa lukijalle viimeisen viestin kaupungista täällä tapahtuu. Tienvarsimainokset ovat kaupungin kansikuva. Niissä luvataan kaupungissa olevan niin asumisen-, elämisen- kuin yrittämisenkin iloa mikä näkyy myös kuvissa esiintyvien lasten ilmeistä. Tienvarsimainoksilla pyrittiin saamaan kaupunkiin saapuvalle autoilijalle positiivinen mielikuva Ylivieskasta.

21 15 4 VÄRIÄ MAAILMAAN Rihlaman mukaan kilometrin sekuntinopeudella etenevä valo on aaltoliikkeenä etenevää sähkömagneettista säteilyä. Näkyvän valon aallonpituusalueella värähtelevä aallonpituus tulkitaan sitä vastaavana värinä. (Rihlama 1997, 10.) Värit tuovat julkaisuun eloa ja värejä oikein yhdistämällä saadaan viestin vastaanottajalle haluttu tunnelma ja mielikuva julkaisun aukeamasta. 4.1 Additiivinen ja subtraktiivinen sekoitustapa Pesosen ja Tarvaisen mukaan värien sekoittamisen tulos riippuu sekoittamistavasta, josta kaksi yleisintä ovat additiivinen ja subtraktiivinen(kuvio 5). Subtraktiivista eli vähentävää värien sekoitustapaa käytetään painotekniikassa. Tässä menetelmässä päävärejä ovat syaani, magenta ja keltainen. Kun lähtötilanteesta vähennetään kaikki nämä värit, saadaan musta väri. Painotöissä tällainen musta jää hieman hailakaksi, joten musta värisäiliö syventää tummia värisävyjä. Painettaessa julkaisun mustia kohtia myös säästetään painoväriä käyttämällä vain mustaa painoväriä, eikä kolmea muuta väriä. (Pesonen & Tarvainen 2003, 55.) Valmis julkaisu toimitettiin painotaloon PDF-muodossa, minkä kaikki värit täytyivät olla CMYK-muodossa. Mikäli värit muunnetaan vasta painotalossa, saattavat painetut värit olla värimuunnoksen vuoksi erisävyisiä kuin suunnitellut värit. Ennen julkaisun toimittamista painotaloon PDF-tiedoston värit tarkistettiin ottamalla julkaisusta koevedoksia.

22 16 KUVIO 5. Additiiviset- ja subtraktiiviset värijärjestelmät. Pesonen ja Tarvainen toteavat, että additiivisessa eli lisäävässä värien sekoittamistavassa päävärit ovat punainen (Red), vihreä (Green) ja sininen (Blue). Tässä järjestelmässä valon määrää lisätään, joten kaikkia värejä lisäämällä saadaan valkoinen. Kun mitään väriä ei lisätä, saadaan musta väri. RGB-värijärjestelmää käytetään esimerkiksi televisiossa, jossa kuvapistettä valaisemalla määrätyllä määrällä kutakin väriä, saadaan haluttu väri näkyviin. (Pesonen & Tarvainen 2003, 55.) Valokuvat olivat myös RGB-muodossa, joten ne muunnettiin CMYK-muotoon. Muunnos hieman latisti kirkkaimpia värejä, sillä RGBväriavaruus on jonkin verran laajempi CMYK-väriavaruuteen verrattuna. 4.2 Väripsykologiset tekijät Eri ihmiset reagoivat väreihin eri tavalla kuin toiset. Tiilenpunaisesta saattaa muodostua täysin erilainen mielikuva eri ihmisille riippuen iästä, sukupuolesta, ammatista sekä monista muista tekijöistä. Jokaisella värillä on oma psykologinen merkityksensä ihmiseen. (Hintsanen 2000.) Esitteissä jokaisella aukeamalla on pääväri, jonka psykologiset vaikutukset liittyvät aukeaman aiheeseen. Tienvarsimainoksien huomioväreinä ovat sloganien perässä olevat pisteet, joiden värisävyt on otettu lapsien vaatteiden väreistä. Seuraavat tulkinnat ovat länsimaista ajatustapaa mukailevia. Rihlama kirjoittaa keltaisen olevan valovoimainen väri ja se yhdistetäänkin auringonvaloon. Tummien värien kanssa käytettynä se parantaa huomattavuutta, mutta

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi luettavuuden parantamiseksi 2.4.2009 Valtion taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 2 Sisällys Typografia ja luettavuus...3 Kuka hyötyy selkeästä taitosta...3 Miksi selkeä taitto on hyvä...4 Miten tehdä

Lisätiedot

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011

LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 2(12) Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tunnus 4 - Tunnuksen koko 5 - Tunnuksen suoja-alue 6 - Tunnuksen käyttö 7 3. Värimääritykset

Lisätiedot

Tapani Huovila. Look. Visualisoi viestisi

Tapani Huovila. Look. Visualisoi viestisi Tapani Huovila Look Visualisoi viestisi INFORVIESTINTÄ OY HELSINKI i Tapani Huovila ja Inforviestintä Oy, 2006 Ulkoasu ja taitto: Tapani Huovila ISBN ii Look - visualisoi viestisi Ulkoasu, lähetettävän

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia

Graafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia Graafinen ohjeistus Taustaa Logon elementit Mittasuhtet Suoja-alue Värimääritykset Logon sijoittelu Kirjasintyypit eli typografia Taustaa Nuorten Kotkien alkuperäinen logo on vaakunamalliseen kehyksen

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset Graafinen ohjeisto värit tunnus 2 Sisältö johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 typografia sovellukset JOHdanto Siuron Piharakennus Oy on kasvava pirkanmaalainen maarakennusyhtiö,

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko

1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko Sisällys Sisällys 1. Esipuhe Teksti 2. Liikemerkki ja värit eri käyttötilanteissa 2.1 Esimerkkejä liikemerkin käytöstä eri taustoissa 3. Liikemerkin mitat ja suoja-alue 4. Logo ja liikemerkki 5. Slogan

Lisätiedot

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita.

Tunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Graafinen ohjeisto Tunnus Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Visio: Suomi on Euroopan kilpailukykyisin

Lisätiedot

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki

Graafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto 1 Sisältö Tunnuksista yleisesti... 3 Tunnuksen versiot ja rakenne.... 4 Merkin värit.... 5 Tunnuksen värivaihtoehtoja... 7 Tunnuksen suoja-alue.... 8 Tunnuksen sijoittelu.... 9 Pienen

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1

GRAAFINEN OHJEISTO 1 GRAAFINEN OHJEISTO 1 LIEHUTA LIPPUAMME YLPEYDELLÄ. Alkusanat 3 Tunnus 4 Värit 9 Typografia 10 Kaari 12 Sovelluksia 13 2 LIPULLINEN RATKAISU Aktiivinen ja valveilla oleva ammattiyhdistysliike tukee työntekijää

Lisätiedot

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5

Lisätiedot

Tunnuksen päivitys 19.9.2012

Tunnuksen päivitys 19.9.2012 Tunnuksen päivitys 19.9.2012 2 Tampereen yliopiston tunnus Tampereen yliopiston tunnus Tuhannet ihmiset näkevät Tampereen yliopiston tunnuksen päivittäin lomakkeissa, nettisivuilla, raporteissa, esitteissä.

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 3.2. Tunnus (ilman koulutus-sanaa) ja tunnuksen suoja-alue Tunnuksen muotoilu perustuu sanaan FINVA, erillistä liikemerkkiä ei käytetä. Tunnuksessa yhteen sulautuvat Finanssi ja vakuutus.

Lisätiedot

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n uudistuneen ilmeen graafinen ohjeistus on käytännön työkalu kaikille viestinnän kanssa tekemisissä oleville.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n uudistuneen ilmeen graafinen ohjeistus on käytännön työkalu kaikille viestinnän kanssa tekemisissä oleville. Graafinen ohjeisto Miten graafisilla sovelluksilla viestitään ja opastetaan? Toimiva graafinen ilme sovelluksineen kiteyttää yrityksen imagon, yhtenäistää yrityskulttuuria ja vapauttaa tärkeitä resursseja

Lisätiedot

Melan graafinen ohje. Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu.

Melan graafinen ohje. Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu. Melan graafinen ohje Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu. Selkeä ja yhtenäinen ilme vahvistaa positiivista mielikuvaa Melasta.

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Graafinen. ohjeisto. Laureamkon Brändikirja Graafinen ohjeisto

Graafinen. ohjeisto. Laureamkon Brändikirja Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto 1 Graafinen ohjeisto Liitteenä Laurea-ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ohjeiston mukaiset mallit, joiden pohjalta visuaalista ilmettä toteutetaan. Sisällys 2

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 Johdanto 3

Sisällysluettelo. 1 Johdanto 3 GRAAFINEN OHJEISTO Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Logon/liikemerkin rakenne 3 2.1 Logon/liikemerkin rakenne 4 markkinointiviestinnässä 2.2 Suoja-alue 4 2.3 Värit ja esitystavat 5 2.4 Värit markkinointiviestinnässä

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY

GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY Ohjeiston sisältö Tämän ohjeiston tarkoitus on antaa selkeät suuntaviivat Ollila Trans Oy:n viestinnälle. Annettuja ohjeita noudattamalla yrityksestä annetaan yhtenäinen,

Lisätiedot

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston. Graafinen ohjeisto

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston. Graafinen ohjeisto Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston Graafinen ohjeisto Logo Liekkireunat Otsikkoteksti Luetteloteksti Osoite Graafisen ilmeen osat Valkeakosken ammatti- ja aikuiskoulutuskeskuksen visuaalinen ilme muodostuu

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO

SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLTÖ Johdanto...3 Logo...4 Logon käyttö...6 Logo ja sloganit...8 Typografia...10 Värit...12 Valokuvien käyttö...14 2 Suomen Vapaakirkon lapsi-

Lisätiedot

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT

VÄRIT 12.2.2015 WWW-VISUALISOINTI - IIM60110 - VÄRIT VÄRIT 12.2.2015 Väri on silmään saapuvan valon aistittava ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Värin aistiminen riippuu silmään saapuvan valon sisältämistä aallonpituuksista ja niiden voimakkuuksista.

Lisätiedot

THL - Kansalaispalvelujen graafiset tunnisteet. Lasse Tammilehto Creative Director, Solita & Jarmo Valmari Head of Design, Arcusys

THL - Kansalaispalvelujen graafiset tunnisteet. Lasse Tammilehto Creative Director, Solita & Jarmo Valmari Head of Design, Arcusys THL - Kansalaispalvelujen graafiset tunnisteet Lasse Tammilehto Creative Director, Solita & Jarmo Valmari Head of Design, Arcusys Palveluvaaka.fi & Omahoitopolut.fi Teemavärit Kansalaispalveluiden ilmeeseen

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

hannu hautala luontokuvakeskus Graafinen ohjeisto

hannu hautala luontokuvakeskus Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto Tunnus ja värisymboliikka Merkin muoto perustuu lentävään kuukkeliin, joka on Kuusamon metsien onnea tuova seuralainen. Lennon suunta on positiivisesti ylös vasemmalle, joka on kokonaisuutta

Lisätiedot

Tunnus. 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan

Tunnus. 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan Graafiset ohjeet 1 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan Tunnus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus on järjestön nimen alkukirjaimista muodostettu nimilogo,

Lisätiedot

Ulkoasu viestin välineenä

Ulkoasu viestin välineenä Sommittelu Muista: kuvat, värit ja typografia Elina Ulpovaara 7.10.2009 Ulkoasu viestin välineenä Www-sivun ulkoasun tehtävät Erottuvuus Informaation välittäminen Kiinnostuksen herättäminen Toiminnan motivointi

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus 5/2012

Graafinen ohjeistus 5/2012 Graafinen ohjeistus 5/2012 Tunnus Kauppakamari-tunnus on muotoilultaan selkeä ja moderni nimilogo. Se viestii suoraselkäisen ja pelkistetyn olemuksensa ansiosta luotettavuutta ja asiantuntemusta. Perustunnus

Lisätiedot

Yhtenäinen ja johdonmukainen visuaalinen ilme heijastaa Fennovoiman toiminnan laatua, luotettavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Yhtenäinen ja johdonmukainen visuaalinen ilme heijastaa Fennovoiman toiminnan laatua, luotettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Graafinen ohjeisto 2 Johdanto Sisältö Graafinen ohjeisto on apuväline, jota noudattamalla Fennovoiman visuaalisesta ilmeestä rakentuu tunnistettava ja laadullisesti yhtenäinen kokonaisuus. Yhtenäinen ja

Lisätiedot

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 Logon eri versiot... 7 Kuinka logoa ei tule käyttää... 11 Logon suoja-alue... 13 Slogan... 15 Typografia... 17 Värimaailma... 19 Käyntikorttipohja...

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1.0

Graafinen ohjeisto 1.0 Graafinen ohjeisto 1.0 01 01 Peruselementit Logo POP vakuutuksen logo on suunniteltu digitaaliseen ympäristöön ja siksi digitaalinen näkyvyys määrittelee ilmeen. Play-elementti Play-elementti painikkeenomaisena

Lisätiedot

Graafisen ohjeiston sisältö 2

Graafisen ohjeiston sisältö 2 Graafinen ohjeisto Graafisen ohjeiston sisältö 2 Tämä on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Paja Gallerian graafinen ohjeisto, jota tulee noudattaa aina tehtäessä siihen liittyvää materiaalia. Graafisen

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Johtokunta 2.11.2009 155. Graafinen ohjeistus

Johtokunta 2.11.2009 155. Graafinen ohjeistus Johtokunta 2.11.2009 155 Graafinen ohjeistus Sisällys: 1. Käyttäjälle 3 2. Liikelaitoskuntayhtymän logo ja sen käyttö 4 3. Graafisen ilmeen perusvärit 6 4. Kirjasimet ja tekstityypit 7 5. Liikelaitoskuntayhtymän

Lisätiedot

Paluumuuttajien työllistyminen Uudenmaan ja palvelut liiton GRAAFINEN OHJEISTO. Selvitystyön raportti

Paluumuuttajien työllistyminen Uudenmaan ja palvelut liiton GRAAFINEN OHJEISTO. Selvitystyön raportti Paluumuuttajien työllistyminen Uudenmaan ja palvelut liiton GRAAFINEN OHJEISTO Selvitystyön raportti Päivitetty 3/2015 GRAAFINEN OHJEISTO TUNNUS 3 TUNNUKSEN VERSIOT JA KÄYTTÖ 4 VÄRIT 5 GRAAFINEN ELEMENTTI

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 1 Graafinen ohjeisto Sisällys Alkusanat 3 Tunnus 4 Tunnus - elementtien käyttö 5 Tunnus - elementtien koko 6 Tunnus - värivariaatiot ja niiden käyttö 7 Tunnus - tunnus ja slogan 8 Tunnus - kieliversiot

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 Kaikki asiakkaidemme tarpeet liittyvät oman näkemyksen välittämiseen toiselle ihmiselle. Vain siitä on kyse, ja vain se on tärkeää. Olipa näkemys tarkoitettu sähköasentajalle,

Lisätiedot

Eläinsuojeluliitto Animalian graafinen ohjeisto

Eläinsuojeluliitto Animalian graafinen ohjeisto Eläinsuojeluliitto Animalian graafinen ohjeisto Sisällys Logo 3 Logon käyttö 4 Värit 6 Typografia 7 Graafiset elementit 8 Esitteet 9 2 Logo Animalian logo muodostuu suorakulmiosta jossa on animalia -tekstin

Lisätiedot

Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen

Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen Oulun yliopiston www-sivujen tekeminen Oulun yliopiston ja sen yksiköiden www-sivuilla noudatetaan yliopiston www-politiikan peruslinjauksia sekä graafisen ohjeiston mukaista visuaalista linjaa. Yhtenäisellä

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

graafinen ohjeisto KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLu

graafinen ohjeisto KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLu graafinen ohjeisto KARELIA-ammattikorkeakoulu Sisällys / 3 Logo 3 tarina 4 vakioversiot väri 5 vakioversiot musta 6 vakioversiot nega 7 suoja-alue 8 logojen käyttö Logo Tarina 3/ Karelia-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

YRITYSILMEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

YRITYSILMEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Susanna Holappa YRITYSILMEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Esimerkkinä Jemon Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieskan

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti:

Kun olet valmis tekemään tilauksen, rekisteröidy sovellukseen seuraavasti: HENKILÖKORTTIEN SUUNNITTELUSOVELLUS SOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Voit kokeilla korttien suunnittelemista valmiiden korttipohjien avulla ilman rekisteröitymistä. Rekisteröityminen vaaditaan vasta, kun olet valmis

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 4/2013

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 4/2013 GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 Päivitetty 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Tunnus - Suoja-alue ja mittasuhteet - Käyttö - Visuaalinen hierarkia 2. Värimaailma - Värimääritykset - Värien käyttö 3. Typografia

Lisätiedot

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola Kuva xhtml-sivulla Mirja Jaakkola Sisältö 3. Kuva www-sivulla 4. img-elementti 5. Kuvan koko 6. Kuvan keskitys vaakasuoraan & kuvateksti 7. Kuvan tasaus pystysuoraan 8. Esimerkki: pystysuora tasaus eri

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 11/2012

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 11/2012 GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 Päivitetty 11/2012 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Tunnus - Suoja-alue ja mittasuhteet - Käyttö - Visuaalinen hierarkia 2. Värimaailma - Värimääritykset - Värien käyttö 3. Typografia

Lisätiedot

1 YLEISTÄ. Lapin liitto. Graafinen ohjeisto

1 YLEISTÄ. Lapin liitto. Graafinen ohjeisto SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 1 Lapin liitto... 1 Graafinen ohjeisto... 1 2 VAAKUNA JA LOGO... 2 2.1 Lapin maakuntavaakuna... 2 2.2 Logo... 4 2.3 Vaakuna ja logo yhteisenä tunnuksena... 5 2.4 Muut tunnukset...

Lisätiedot

Johdanto. REIM Group Oy Ltd

Johdanto. REIM Group Oy Ltd Graafinen ohjeisto Johdanto 3 REIM Group Oy Ltd Osakkaiden sijoitus taloyhtiön osakkeisiin on elämän tärkeimpiä ja kalleimpia sijoituksia. Sijoituksen jälkeen omaisuudesta huolehtimaan REIM on paras mahdollinen

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1

GRAAFINEN OHJEISTO 1 GRAAFINEN OHJEISTO 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Johdanto... 3 Logon eri versiot... 4 Kuinka logoa ei tule käyttää.... 5 Logon suoja-alue... 6 Slogan.... 7 Typografia... 8 Tämän manuaalin tarkoitus on ohjeistaa

Lisätiedot

Visuaalisen suunnittelun alkeita. Aiheina

Visuaalisen suunnittelun alkeita. Aiheina Visuaalisen suunnittelun alkeita Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Visuaalisen suunnittelun perusteita Visuaalisen suunnittelun periaatteet (Dix et al.) CRAP-suunnittelumalli

Lisätiedot

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm

Tunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm Graafinen ohje Tunnus Oulu Sinfonian tunnuksena käytetään ensisijaisesti ohessa kuvattua liikemerkin ja nimilogon kiinteää yhdistelmää. Käytössä on huolehdittava, että tunnuksen mittasuhteet sekä nimilogon

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus. Lemmikkilinnut Kaijuli ry

Graafinen ohjeistus. Lemmikkilinnut Kaijuli ry Graafinen ohjeistus Lemmikkilinnut Kaijuli ry Sisältö 1. Värit 2. Fontti 3. Logo 4. Graafiset elementit 5. Ylätunnisteen käyttö 6. Lainaukset ja nostot 7. Dokumenttipohjat Värit C 81 M 58 Y 51 K 34 R 50

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

PMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k)

PMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k) PMS 288 C PMS 360 C PMS 220 C PMS 1525 C PMS 143 C SANOMALEHTIIN 95c, 50m, 10y, 5k 35c, 0m, 100y, 0k 15c, 85m, 17y, 5k 10c, 45m, 95y, 2k 100c, 0m, 50y, 5k 0c, 20m, 100y, 0k KÄYTÖSSÄ ON KAKSI ISKULAUSETTA.

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE

HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0

GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0 GRAAFINEN OHJEISTUS versio 1.0 THE VOICE The Voice on hyväntuulinen ja positiivinen ystävä jonka elämäntehtävä on viihdyttäminen! The Voicen idea on soittaa uptempoista pop-musiikkia, jota höystetään mielenkiintoisilla

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Seuraavilla sivuilla esittelemme yksityiskohtaisesti, miten voit helposti ja nopeasti yhdistää kuvia ja tekstiä easybook -taittotyökalun avulla. Edellytykset

Lisätiedot

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen

Lisätiedot

GRAAFINEN PROFIILI TORNIOHAPARANDA

GRAAFINEN PROFIILI TORNIOHAPARANDA GRAAFINEN PROFIILI TORNIOHAPARANDA TORNIOHAPARANDA - GRAAFINEN PROFIILI Graafinen profiili yhteinen ilmeemme Tunnus ja graafinen profiili ovat Tornio-Haaparannan kasvot ulospäin. Yhtenäisen ja johdonmukaisen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI MediaWorks -sivuston graafinen suunnittelu Visuaalinen suunnittelu 3op

LOPPURAPORTTI MediaWorks -sivuston graafinen suunnittelu Visuaalinen suunnittelu 3op Kaisa Reponen Nina Ranki VBP07S LOPPURAPORTTI MediaWorks -sivuston graafinen suunnittelu Visuaalinen suunnittelu 3op Hyväksyjä pvm. 1 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 PROJEKTIN TEHTÄVÄ JA TAVOITE... 2 3 PROJEKTI...

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006

GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Tunnus - Suoja-alue ja mittasuhteet - Käyttö - Visuaalinen hierarkia 2. Värimaailma - Värimääritykset - Värien käyttö 3. Typografia 4. Visuaalinen

Lisätiedot

Tunnuksen käyttö 28.4. 2014

Tunnuksen käyttö 28.4. 2014 Tunnuksen käyttö 28.4. 2014 Sisältö Saatteeksi Tässä ohjeistossa määritellään Lähienergiatunnuksen käyttöä, linjataan ehdot sen käyttöoikeudelle ja kerrotaan valvonnasta. Ohjeiston tarkoituksena on selkeyttää

Lisätiedot

tunnus värit typografia SISÄLTÖ saatesanat 3 tunnus 4 värit 9 typografia 12 lomakkeisto 16 kuvamaailma 25 sovellukset 28

tunnus värit typografia SISÄLTÖ saatesanat 3 tunnus 4 värit 9 typografia 12 lomakkeisto 16 kuvamaailma 25 sovellukset 28 GRAAFINEN OHJEISTO typografia sovellukset kuvamaailma lomakkeisto värit tunnus SISÄLTÖ saatesanat 3 tunnus 4 värit 9 typografia 12 lomakkeisto 16 kuvamaailma 25 sovellukset 28 SAATESANAT HAAGA-HELIA on

Lisätiedot

TUNNUS TUNNUS. Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS

TUNNUS TUNNUS. Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS Tunnus - Kehrä Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnukseen kuuluu kaksi osaa: kuviollinen kehrä-tunnus ja toiminnan/tapahtuman

Lisätiedot

INFORMATIIVISEN ESITTEEN TAITTO ESIMERKKINÄ BIONOVA ENGINEERING

INFORMATIIVISEN ESITTEEN TAITTO ESIMERKKINÄ BIONOVA ENGINEERING Minna Rytky INFORMATIIVISEN ESITTEEN TAITTO ESIMERKKINÄ BIONOVA ENGINEERING Insinöörityö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Elokuu 2007 TIIVISTELMÄ Toimipiste Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

YRITYKSEN VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

YRITYKSEN VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Eveliina Anias YRITYKSEN VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Esimerkkinä Pohjolan Werkonrakennus Oy Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2009

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KES KUSJÄRJESTÖ

GRAAFINEN OHJEISTO SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KES KUSJÄRJESTÖ GRAAFINEN OHJEISTO SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KES KUSJÄRJESTÖ Päivitetty 16.5.2006 TAVO ITTEENA YH TENÄINEN JA TUNNISTETTAVA JÄRJES TÖ ILME Graafinen ohjeisto antaa ohjeet ja mallit siitä, miltä Suomen

Lisätiedot

1 Graafinen ohjeisto

1 Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Johdanto... 2 Tunnuksen versiot... 3 Tunnuksen suoja-alue... 4 Tunnuksen käyttö... 5 Slogan... 6 Graafiset elementit ja niiden käyttö... 7 Värimaailma... 8 Typografia... 9

Lisätiedot

Graafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1

Graafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Graafiset ohjeet Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Sisältö Tunnus...3 Typografia...4 Värit...5 Käyntikortit ja sähköinen allekirjoitus...6 Lomakkeet

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto Santa s United ry 2015

Graafinen ohjeisto Santa s United ry 2015 Graafinen ohjeisto Santa s United ry 2015 Sisällysluettelo Värit... 1 Logon värimäärittelyt....1 Logo, liikemerkki ja tunnus... 2 Yleistä...2 Santa s United tunnus...2 Tunnuksen käyttö...3 Suoja-alueet...4

Lisätiedot

Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy:n aineisto-ohjeet

Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy:n aineisto-ohjeet Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy:n aineisto-ohjeet Sivun koko Painotuotteen sivun koon tulee olla taitto-ohjelmassa määritetty sivun lopulliseksi kooksi. Tarvittavat leikkuuvarat (Bleed), vähintään

Lisätiedot

HEIKKINEN YHTIÖT YRITYSILME 071212

HEIKKINEN YHTIÖT YRITYSILME 071212 LOGON PERUSVERSIO PERUSVERSIO Ensisijaisesti käytettävä versio logosta. Käytetään valkoisella tai hyvin vaalealla pinnalla. PERUSVERSIO PUNAINEN NEGA Käytetään tässä ohjeistossa määritellyllä punaisella

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the

Lisätiedot

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.

- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja. AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin

Lisätiedot

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015 Akavan 3.12.2015 graafinen ohjeistus Esipuhe Tunnus Opiskelijoiden tunnus Akavalainen-tunnus Tunnuksen suoja-alue Tunnuksen käyttö Väripaletti Typografia Kuvat, muodot ja värit Akavan slogan ja strategiset

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. STTK / Graafinen ohjeisto

Graafinen ohjeisto. STTK / Graafinen ohjeisto TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK 1 Graafinen ohjeisto V.1 / 2013 Johdanto Sisällysluettelo 2 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n graafinen ohjeisto sisältää visuaalisen identiteetin ydinelementit, niihin

Lisätiedot

Yleisiä ohjeita posterin tekoon

Yleisiä ohjeita posterin tekoon Comms. - Viestintäpiste Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Yleisiä ohjeita posterin tekoon Toukokuu 2013 Sisällys 1. Yleistä posterista 1 2. Suunnitteluohjeita 2 2.1. Mitä haluat kertoa aiheestasi? 2

Lisätiedot

YRITTÄJÄNAISET - GRAAFINEN OHJEISTO

YRITTÄJÄNAISET - GRAAFINEN OHJEISTO YRITTÄJÄNAISET - GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLTÖ Esipuhe 2 Merkki ja logo 3 Värit ja typografia 4 A4 Lomake A4 Lomake (maakunnat) A4 Tiedottaa Lomake 7 Kirjekuoret C4 ja C 8 Käyntikortti 9 A4 Saatelomake A

Lisätiedot