PKS-yhteisöraportti 4/2010

Transkriptio

1 PKS-yhteisöraportti 4/2010

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TIIVISTELMÄ... 4 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)... 5 Helsingin seudun liikenne (HSL)... 9 Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Kansainvälinen designsäätiö Kuntaliitto Laurea-ammattikorkeakoulu Oy Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Uudenmaan liitto Uudenmaan Virkistysalueyhdistys ry LIITE

3 3 JOHDANTO Tämä raportti sisältää pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmälle raportoitavat yhteisöt. Raportissa esitetään kustakin yhteisöstä niiden toimittamien tilinpäätöstietojen perusteella vuoden 2010 toiminnan ja talouden kehittymistä koskevat tiedot sekä perustiedot kustakin yhteisöstä. Yhteisöjen uudet perustiedot (hallitusten jäsenet ja tilintarkastajat) on päivitetty raporttiin sitä mukaa, kun kaupunginhallituksen konsernijaosto on ne päättänyt vuoden 2011 aikana. Raporttiin on laadittu Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta eräiden yhteisöjen osalta niiden toimittamien tietojen perusteella laskettuja talouden avaintunnuslukuja sekä lyhyet analyysit niistä. TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Varainhallinta Lisätiedot: Anne Pyylampi, controller puh

4 4 TIIVISTELMÄ mmmmmm2010 mmmmmm2009 Yhteisön nimi (1 000 euroa) Liikevaihto Tilikauden tulos* Liikevaihto Tilikauden tulos* sivu Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kansainvälinen designsäätiö Kuntaliitto Laurea-ammattikorkeakoulu Oy Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Uudenmaan liitto Uudenmaan Virkistysalueyhdistys ry *tilinpäätössiirtoerien jälkeen

5 5 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Y-tunnus Osoite Stenbäckinkatu 9, Helsinki Puhelin Toimitusjohtaja Aki Lindén Hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho Hallituksen varapuheenjohtaja Veikko Simpanen Kirsi Aropaltio Seppo Helminen Suzan Ikävalko Pietari Jääskeläinen Jaakko Karvonen Sanna Lauslahti Jari Oksanen Jukka Pihko Mikko Salaspuro Säde Tahvanainen Ilkka Taipale Johanna Tuuli Harry Yltävä Henrika Zilliacus-Tikkanen Irene Äyräväinen Hallituksen varajäsen Sirpa Asko-Seljavaara Hallituksen varajäsen Timo Auvinen Hallituksen varajäsen Hans Blomberg Hallituksen varajäsen Anna Cantell-Forsbom Hallituksen varajäsen Eija Grönfors Hallituksen varajäsen Tony Hagerlund Hallituksen varajäsen Elina Ikonen Hallituksen varajäsen Pekka Karma Hallituksen varajäsen Marja-Leena Laine Hallituksen varajäsen Satu Manner Hallituksen varajäsen Karel Mc Leod Smith Hallituksen varajäsen Johanna Nuorteva Hallituksen varajäsen Tuomas Nurmela Hallituksen varajäsen Ari Oksanen Hallituksen varajäsen Rolf Paqvalin Hallituksen varajäsen Anja Roos Hallituksen varajäsen Reijo Vuorento Tilintarkastaja Jorma Nurkkala, KPMG Julkishallinnon palvelut Oy

6 6 Tiivistelmä toimintakatsauksesta HUS:n laatima toimintakatsaus on kokonaisuudessaan tämän seurantaraportin liitteenä.

7 7 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) TOTEUMA JAKSOLTA : TULOSLASKELMA TOTEUTUNUT (euroa) Liikevaihto Muut tuotot Aineet, tarvikkeet Palveluostot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen satunnaiseriä Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja Verot 0 0 Poistoeron muutos 0 0 Varausten muutos 0 0 Rahastojen muutos 0 0 Tilikauden voitto/tappio

8 8 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) TASE Tase Tase (euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed.tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä POISTOERO VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös (euroa) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikevoitto Poistot Rahoitustuotot ja -kulut Verot 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Muut oikaisut Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat tilikauden alussa Kassavarat tilikauden lopussa

9 9 Helsingin seudun liikenne (HSL) Y-tunnus Osoite Opastinsilta 6 A, Helsinki Puhelin / suvi.rihtniemi@hsl.fi Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Hallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki Hallituksen varapuheenjohtaja Nina Knaapila Jukka Hako Tarja Kantola Hannele Kerola Juha-Veikko Kurki Osmo Soininvaara Petteri Niskanen Jaana Pelkonen Laura Rissanen Hanna-Kaisa Siimes Corinna Tammenmaa Markku Weckman Arto Välikangas Hallituksen varajäsen Finn Berg Hallituksen varajäsen Ritva Erkama Hallituksen varajäsen Sirpa Hertell Hallituksen varajäsen Samuli Isola Hallituksen varajäsen Hannu Koponen Hallituksen varajäsen Erja Kouvo Hallituksen varajäsen Aino Mäkisalo Hallituksen varajäsen Sami Lehtonen Hallituksen varajäsen Anitta Orpana Hallituksen varajäsen Ulla-Maija Rajakangas Hallituksen varajäsen Wille Rydman Hallituksen varajäsen Martti Tulenheimo Hallituksen varajäsen Tapani Tuominen Hallituksen varajäsen Jouni Vauhkonen Tilintarkastaja Jarmo Lohi, KHT, JHTT, Ernst & Young Oy Tiivistelmä toimintakatsauksesta Rautatientorin metroasema oli suljettuna vesivahingon vuoksi helmikuun 15. päivään asti. Helmikuussa koettiin myös AKT:n yksipäiväiseksi jäänyt bussinkuljettajien lakko.

10 Ankara talvi aiheutti jo tammi-helmikuussa pahoja katkoksia junaliikenteessä. Varhainen ja runsas lumentulo ja pakkaset marraskuusta alkaen aiheuttivat vakavia häiriöitä junaliikenteessä ja raitiotieliikenteessä. Rautatieliikenteen ongelmia lisäsivät junien kulunohjauksessa ja junakaluston kunnossa ja riittävyydessä ilmenneet ongelmat. Myös bussiliikenteessä oli paljon häiriöitä ajoreiteille, pysäkeille ja kääntöpaikoille kasaantuneen lumen ja jään vuoksi. Näistä syistä johtuneet liikenteen aikatauluongelmat aiheuttivat runsaasti työtä poikkeusliikenteen järjestämisessä, siitä tiedottamisessa ja poikkeuksellisen runsaan asiakaspalautteen käsittelyssä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kehittyi kuitenkin suotuisasti. HSL-alueen joukkoliikenteessä tehtiin vuonna 2010 yhteensä 327 miljoonaa matkaa, kun edellisvuonna matkojen määrä oli 320 miljoonaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna yhteensä 2,2 %, kun talousarviossa arvioitiin matkustajamäärän kasvavan noin prosentilla. Bussiliikenteessä tehtiin matkoja 4 % edellisvuotta enemmän, kun taas metromatkat vähenivät 0,3 % ja raitiotiematkat 0,7 % edellisvuodesta. Junaliikenteessä tehtiin HSL-alueella yhteensä 40,4 miljoonaa matkaa, missä kasvua edellisvuoteen oli 3,1 %. Syksyyn saakka matkustajamäärät olivat edellisvuoden tasolla, ja nopea kasvu alkoi lokakuusta. Kasvua selittää arvioitua nopeammin käyntiin lähtenyt seudun talouskasvu, mutta osaltaan myös ankara talvi, joka toi kävelijöitä, pyöräilijöitä ja autoilijoita joukkoliikenteeseen. Vuonna 2010 tarkastettiin yhteensä matkustajan liput ( / 2009). Liputta matkusti keskimäärin 3,4 % matkustajista (3,2 % / 2009). Eniten liputta matkustavia oli lähijunaliikenteessä 4,86 % (4,10 % / 2009), metron laiturialueella 4,73 % (5,13 % / 2009), metrossa 3,20 % (3,35 % / 2009) ja raitiovaunuissa 3,09 % (3,13 % / 2009). Matkustajien tyytyväisyys Helsingin seudun joukkoliikenteeseen pysyi korkealla tasolla. Joukkoliikenne sai kiitettäviä arvosanoja Helsingin sisäisen liikenteen tutkimuksessa samoin kuin tutkimuksessa, jossa kysyttiin matkustajien mielipiteitä HSL:n seudullisesta sekä Espoon, Vantaan ja Keravan sisäisestä bussiliikenteestä. Matkustajat antoivat Helsingin sisäiselle liikenteelle yleisarvosanaksi 4,07 asteikolla 1-5, kun edellisvuonna arvosana oli 4,05. Korkeimman arvosanan 4,15 antoivat metron matkustajat. Seudullisen bussiliikenteen yleisarvosana oli 3,93 ja sama kuin edellisvuonna. Eniten kohosi VR:n lähijunaliikenteen matkustajien antama yleisarvosana, joka oli 4,10, kun arvosana edellisvuonna oli 4,06. HSL:n toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 492,8 miljoonaa euroa (talousarvio 490,5 miljoonaa euroa). Toimintatuloista 49,4 % on lipputuloja ja 47,5 % kuntaosuuksia. Arvioitua suurempi matkustajamäärän kasvu tuotti myös lipputuloja arvioitua enemmän. Lipputulot ovat yhteensä 243,5 miljoonaa euroa ja ne ylittävät talousarvion noin 3,2 miljoonalla eurolla. Kunnat maksavat HSL:n kulut kuntaosuuksina siltä osin kuin niitä ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuudet HSL:n talousarviossa olivat yhteensä 229,7 miljoonaa euroa. 10

11 Hallitus päätti esittää yhtymäkokoukselle Helsingin kuntaosuuden korottamista 6,0 miljoonalla eurolla, jonka jälkeen kuntaosuudet ovat yhteensä 235,7 miljoonaa euroa. Helsingin kuntaosuuksista kirjattiin peruspääoman täydennykseksi 1,8 miljoonaa euroa, toteutuneet kuntaosuudet tämän jälkeen ovat yhteensä 233,9 miljoonaa euroa. Muut toimintatulot, yhteensä 15,4 miljoonaa euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle oli 5,2 miljoonaa euroa ja toteutui noin 0,1 miljoonaa euroa talousarviota suurempana. Tarkastusmaksutuloja kertyi 4,0 miljoonaa euroa ja niistä kirjattiin luottotappiovarauksiin 0,9 miljoonaa euroa. Vuokratuottoja kertyi 1,9 miljoonaa euroa, noin 0,2 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. HSL:n toimintamenoihin oli talousarviossa varattu yhteensä 481,6 miljoonaa euroa. Yhtymäkokous hyväksyi operointi- ja yleiskustannuksiin varatun toimintamenojen määrärahan korottamisen 3,0 miljoonalla eurolla sekä infrakustannusten määrärahan korottamisen 3,3 miljoonalla eurolla, minkä jälkeen sitovat toimintamenot ovat yhteensä 487,9 miljoonaa euroa. Toimintamenoja toteutui yhteensä 483 miljoonaa euroa, mistä 468,4 miljoonaa euroa oli palvelujen ostomenoja. Menosäästöjä muutettuun talousarvioon verrattuna kertyi yhteensä 4,5 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat yhteensä 383,9 miljoonaa euroa, 79,4 % HSL:n toimintamenoista. Säästöjä operointikustannuksissa kertyi yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Joukkoliikenteen kustannustaso nousi vuonna 2010 keskimäärin 2,6 %, kun talousarviossa oli varauduttu 3,2 %:n nousuun. Bussiliikenteen kustannukset olivat olivat 251,8 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Säästöä syntyi 0,7 miljoonaa euroa (0,3 %). Junaliikenteen kustannukset olivat yhteensä 59,8 miljoonaa euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 62,3 miljoonan euron menoihin. HSL/VR-sopimuksen mukaisten kustannusten arvioidaan olevan 53,7 miljoonaa euroa, 2,2 miljoonaa euroa alle talousarvion. Korvauksia pienentävät alku- ja loppuvuoden poikkeukselliset häiriöt, joiden vuoksi vuoroja jäi ajamatta ja jotka johtivat myös sanktioihin. Kolmannen vyöhykkeen junaliikenteen kustannuksiksi muodostui 6,1 miljoonaa euroa, mikä ylittää talousarvion 0,3 miljoonalla eurolla. Kustannukset kasvoivat lisääntyneen matkustuksen myötä. Metro- ja raitioliikennesopimukset HSL:n ja HKL:n välillä hyväksyttiin kesäkuussa. Metroliikenteen kustannukset ovat yhteensä 24,3 miljoonaa euroa, mikä ylittää talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla. Raitioliikenteen kustannukset ovat 44,9 miljoonaa euroa, 0,4 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Lauttaliikenteen kustannukset olivat 3,1 miljoonaa euroa, 0,8 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. 11

12 Infrakustannukset ovat yhteensä 59,1 miljoonaa euroa. Infrakustannukset sisältävät kustannukset Helsingiltä 57,0 miljoonaa euroa, Espoolta 1,6 miljoonaa euroa, Vantaalta 0,4 miljoonaa euroa, Keravalta 0,06 miljoonaa euroa sekä Kirkkonummelta 0,03 miljoonaa euroa. Muita kuin operointi- ja infrakustannuksia toteutui yhteensä 40,4 miljoonaa euroa. Muita ulkopuolisilta hankittavia palvelujen ostoja toteutui yhteensä 21,2 miljoonaa euroa, noin 0,2 miljoonaa euroa alle talousarvion. Henkilöstökuluja toteutui yhteensä 14,4 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa HSL:n palveluksessa oli 344 henkilöä. Vuokrakuluja toteutui yhteensä 2,6 miljoonaa euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannuksiin käytettiin 1,0 miljoonaa euroa sekä muihin kuluihin 1,2 miljoonaa euroa. Muut kulut sisältävät tarkastusmaksutuloista kirjatun luottotappiovarauksen 0,9 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate oli 9,4 miljoonaa euroa. Rahoituksen nettokustannuksiksi arvioitiin talousarviossa 0,7 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa arvioitiin tarvittavan 10 miljonaa euroa ja lyhytaikaista lainaa 20 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa ei vuoden 2010 aikana ollut tarpeen nostaa ja lyhytaikaista rahoitusta on tarvittu vain satunnaisesti. Korkotuotot kattoivat vähäiset rahoituskulut ja rahoituksen tuottoja syntyi 0,2 miljoonaa euroa, joten vuosikate rahoituserien jälkeen oli 9,6 miljoonaa euroa. Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 4,7 miljoonaa euroa, ja ne ylittyvät talousarvioon verrattuna noin 1,1 miljoonalla eurolla. Poistojen ylittymisen syynä on HKL:ltä HSL:lle siirtyvän omaisuuden arviointi käypään hintaan, mitä ei ennakoitu talousarviossa. HKL:ltä siirtyneen omaisuuden arvo on noin 5,4 miljoonaa euroa, ja poistoja siitä kirjataan vuosina noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 5,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 1,6 miljoonan euron alijäämäiseen tulokseen. Vuoden 2010 investointimenot ovat yhteensä 6,0 miljoonaa euroa, mikä alittaa talousarvion 4,2 miljoonalla eurolla (40,0 %). Investointimenoista 2,2 miljoonaa euroa liittyy nykyisen matkakorttijärjestelmän ylläpitoon ja lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) rakentamiseen liittyvistä hankinnoista. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon sekä toimitilojen remontointiin käytetään arvion mukaan 3,8 miljoonaa euroa. Talousarvion alittuminen aiheutuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista. Vuoden 2010 investointien lisäksi HSL:n pysyviin vastaaviin kirjattiin HKL:stä ja YTV:stä HSL:lle siirtyvä omaisuus, yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. HSL:n rahoitustilanne on säilynyt hyvänä. Yhtiöllä ei ole lainoja. Yhtiön riskienhallintasuunnitelma on työn alla. Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 344 henkilöä ja toteutuneet henkilöstökulut 14,4 miljoonaa euroa, noin 0,8 miljoonaa euroa alle talousarvion. HSL:n varsinainen toiminta käynnistyi valmisteluvaiheen jälkeen Uuden organisaation käynnistys sujui hyvin. YTV:ltä ja HKL:ltä HSL:lle siirtyneet perustehtävät: joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen, liikennejärjestelmäsuunnittelu, matkustajainformaatio ja sekä 12

13 13 asiakaspalvelu ja matkalippujen tarkastus jatkuivat ilman katkoksia uuden organisaation puitteissa. Myös toiminnan kannalta olennaisten tukitoimintojen perustamisessa onnistuttiin hyvin. Jo edellisvuoden puolella tehdyt valmistelut tietoliikenteen ja tietoverkon käynnistämiseksi onnistuivat ja keskeiset talous- ja palkkahallinnon järjestelmät saatiin käyttöön heti vuoden alussa. Perustehtävien hoitamisen ohella keskityttiin hyväksytyn strategiaperustan mukaisten tavoitteiden ja mittarien määrittelyyn sekä yhtenäisten toimintatapojen luomiseen ja vakiinnuttamiseen. Strategisia tavoitteita tarkennettiin ja toiminnallistettiin osasto- ja yksikkötason tuloskorteiksi vuodelle Keskeisimpiä tehtäviä ja päätöksiä vuoden 2010 aikana: Helsingin seudun yhteisenä hankkeena valmistellun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) liikennejärjestelmäluonnos ja vaikutusten arviointi valmistuivat ja hallitus hyväksyi ne lausuntoja ja kannanottoja varten Liikennejärjestelmäehdotuksen viimeistely jatkuu lausuntojen ja kannanottojen perusteella siten, että liikennejärjestelmäpäätös voidaan tehdä vuoden 2011 alussa. Päätöksen jälkeen voidaan tehdä valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken aiesopimus suunnitelman toteuttamisesta. Lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ2014) ensimmäinen vaihe eteni suunnitellusti. Matkakortit on vaihdettu standardin mukaisiin kortteihin ja vanhojen matkakorttien käyttö liikennevälineissä päättyi HSL-alueen joukkoliikenteen suunnitteluohje valmistui loppuvuodesta ja se lähetettiin kuntiin lausuntoja varten. Linjasto- ja aikataulusuunnittelun suunnittelukäytäntöjä yhtenäistettiin. Aikataulusuunnittelussa käytettävän yhteisen ohjelmiston käyttöönoton valmistelu aloitettiin kesällä. Tavoitteena on, että ohjelmisto on kaikkien suunnittelijoiden käytössä syysaikataulujen 2011 suunnittelutyössä. Hallitus hyväksyi linja-autoliikenteen kilpailuttamisessa sovellettavat yhtenäiset hankintaperiaatteet ja sopimusehdot syyskuussa. Bussikaluston pisteytyksessä huomioidaan uutena osana CO 2 päästöt. Uusia kilpailuttamisperiaatteita sovellettiin ensimmäisen kerran Espoon ja Vantaan sisäistä liikennettä ja seutuliikennettä koskevassa tarjouskilpailussa, jonka hallitus ratkaisi joulukuussa. Kilpailun laajuus oli 12 % HSL:n tilaamista linjakilometreistä. Hallitus hyväksyi HSL:n ja HKL:n väliset vuoteen 2024 saakka voimassa olevat metro- ja raitiotieliikenteen liikennöintisopimukset kesäkuussa. Vuoteen 2017 saakka voimassa oleva lauttaliikenteen hoitosopimuksen sekä HSL:n ja jäsenkuntien väliset infrasopimukset vuosille hallitus hyväksyi marraskuussa. HSL:n yhdessä Helsingin seudun kuntien kanssa teettämä konsulttiselvitys kehyskuntien mahdollisesta liittymisestä HSL:ään valmistui ja lähetettiin kehyskuntien käsiteltäväksi. HSL:n Internet-sivut julkaistiin vuoden alussa, ja sivusto toimi keskeisenä viestintäkanavana mm. poikkeusliikenteestä tiedotettaessa. Intranet-sivusto valmistui ja otettiin käyttöön vuoden 2010 lopussa.

14 HSL:n lanseerauskampanja onnistui hyvin. HSL:n kokonaistunnettuus julkisten liikennepalvelujen tarjoajana oli jo huhtikuussa 95 %, ainoastaan VR oli tunnetumpi. Myönteistä mielikuvaa HSL:stä tuettiin myös kampanjoin ja julkaisemalla kolme lyhyttfilmiä, joiden esitys alkoi TV:ssä marraskuussa. Filmeihin sisältyy ensimmäisen kerran myös markkinointiviestinnän peruslupaus: HSL liikuttaa meitä kaikkia. Hallitus hyväksyi HSL-bussiliikenteen uuden yhtenäisen tilaajavärityksen ja ensimmäiset HSL-värein maalatut bussit aloittivat liikennöinnin marraskuun alussa. Talouden ja toiminnan ohjausjärjestelmien uudistamishanke eteni kilpailuttamisvaiheeseen. Hanke sisältää taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, hankintojen hallinnan ja projektien hallinnan keskeiset prosessit ja järjestelmät. Neuvottelumenettelyllä toteutettava hankintakilpailu käynnistettiin joulukuussa. Järjestelmätoimittaja valitaan kevään kuluessa 2011 ja uudet järjestelmät otetaan käyttöön vaiheittain vuosien aikana. Keväällä aloitettiin tarkastajien täydennyskoulutus järjestämällä YTV:stä siirtyneille tarkastajille Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen liittyvää koulutusta. Syksyllä järjestettiin vastaavasti HKL:stä siirtyneille tarkastajille seudullisen bussi- ja junaliikenteen tarkastamiseen liittyvää koulutusta. 14

15 15 Helsingin seudun liikenne (HSL) TOTEUMA JAKSOLTA : TULOSLASKELMA TOTEUTUNUT (euroa) Liikevaihto Muut tuotot Aineet, tarvikkeet Palveluostot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen satunnaiseriä Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja Verot Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden voitto/tappio Helsingin seudun liikenteen varsinainen toiminta on alkanut ja vuoden 2009 vertailulukuja ei ole saatavilla.

16 16 Helsingin seudun liikenne (HSL) TASE Tase Tase (euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 0 Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Arvonkorotusrahasto 0 Muut omat rahastot 0 Ed.tilikausien voitto/tappio 0 Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä POISTOERO 0 VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0 PAKOLLISET VARAUKSET 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 0 Lyhytaikainen Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös (euroa) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikevoitto Poistot Rahoitustuotot ja -kulut Verot 0 Satunnaiset erät 0 Muut oikaisut 0 Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat tilikauden alussa Kassavarat tilikauden lopussa

17 17 Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Y-tunnus Osoite Opastinsilta 6 A Helsinki Puhelin raimo.inkinen@hsy.fi Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Hallituksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen Hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Vauhkonen Fredrik Almqvist Finn Berg Matti Enroth Kimmo Helistö Markku J. Jääskeläinen Satu Kouvalainen Erja Kouvo Essi Kuikka Kari Kuusisto Jyrki Lohi Kati Pohjanmaa Kati Tyystjärvi Hallituksen varajäsen Mika Airinen Hallituksen varajäsen Heidi Ekholm-Talas Hallituksen varajäsen Timo Erikäinen Hallituksen varajäsen Jukka Hako Hallituksen varajäsen Anu Heinänen Hallituksen varajäsen Anniina Kostilainen Hallituksen varajäsen Leila Lehtinen Hallituksen varajäsen Esko Lius Hallituksen varajäsen Tarja Parviainen Hallituksen varajäsen Veronica Rehn-Kivi Hallituksen varajäsen Kaarin Taipale Hallituksen varajäsen Arto Välikangas Hallituksen varajäsen Eero Väätäinen Hallituksen varajäsen Reima Linnanvirta Tilintarkastaja Jarmo Lohi, KHT, JHTT, Ernst & Young Oy

18 18 Tiivistelmä toimintakatsauksesta Vuosi 2010 oli Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi. Kuntayhtymä aloitti toimintansa , kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset sekä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto ja seutu- ja ympäristötieto tukipalveluineen yhdistettiin uuteen kuntayhtymään. Muutoksen laajuuteen nähden lyhyeksi jääneestä valmisteluajasta huolimatta toimintojen siirrossa HSY:lle onnistuttiin. Keskeisissä asiakkaille tuotettavissa palveluissa ei syntynyt organisaatiomuutoksesta aiheutuvia katkoksia ja kuntayhtymä onnistui turvaamaan toiminnan kannalta välttämättömien tukipalveluiden keskeytymättömän toiminnan. Vuoden 2010 aikana vesijohtovettä myytiin yhteensä 72,5 miljoonaa m 3, josta myynti HSY:n toiminta-alueelle oli 71,36 miljoonaa m 3 (98,4 %) ja toiminta-alueen ulkopuolelle 1,14 miljoonaa m 3 (1,6 %). Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 130,54 miljoonaa m 3, josta 111,51 miljoonaa m 3 (85,4 %) oli HSY:n toiminta-alueelta ja 19,03 miljoonaa m 3 (14,6 %) toiminta-alueen ulkopuolelta. Vaikka vuosi 2010 oli keskimääräistä kuivempi ja jätevesimäärät jäivät alle pitkäaikaisten keskiarvojen, jätevedenpuhdistusta rasitti vuoden 2010 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla ennätysmäinen lumimäärä ja sitä kautta syntynyt sulamisvesien poikkeuksellisen suuri määrä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin jätteitä ja maa-aineksia yhteensä tonnia, josta tonnia (42,0 %) oli sekajätettä, tonnia (9,3 %) biojätettä ja tonnia (21,3 %) maa-aineksia. Käsiteltävä jätemäärä ilman maa-aineksia väheni edellisestä vuodesta noin 3 %, vaikka sekajätteen määrä kasvoi 1,7 % ja biojätteen 1,3 %. Vastaanotetusta biojätteestä 96 % käsiteltiin laitosmaisesti ja vain 4 % loppusijoitettiin kaatopaikalle. Vuoden aikana Sortti-asemilla kävi yhteensä asiakasta. HSY:n toiminnan käynnistyessä neljän kaupungin vesilaitostoimintojen yhdistäminen yhdeksi toimialaksi merkitsi vesihuollon toimialalla laajoja organisaation ja toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Organisaation muuttaminen toimintopohjaiseksi ja toimintatapojen yhtenäistäminen ovat keskeisiä synergiahankkeita. Toimintolähtöiset funktiot toimivat koko HSY:n toiminta-alueella ja lähtökohtana on kokonaisuuden etu kuntakohtaisen ajattelun sijasta. Läpi vuoden hallitusti vaiheittain jatkuneet muutostoimenpiteet jatkuvat edelleen vielä 2011, jolloin vesihuollon verkko-osasto siirtyy toimintopohjaiseen organisaatioon. Vaikka organisaatiomuutos siihen liittyvine kehitysprojekteineen leimasi vuotta 2010, perustoimintaa ja muita kehityshankkeita toteutettiin muutoksen rinnalla. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyen toimintavuoden aikana toteutettiin ympäristöministeriön rahoituksella yhdessä Pietarin Vodokanalin kanssa ns. Maintenance Management -projekti, jonka pääasiallinen tarkoitus oli selvittää Pietarin 17 jätevedenpuhdistamon kunnossapidon nykytila ja luoda edellytyksiä laitteiden ja prosessiosien kunnossapidon hallinnalle ja kehittämiselle. WSP (Water Safety Plan) laajennettiin kattamaan koko HSY-alueen vedentuotanto ja -jakelu. Tuotantoprosessien osalta kalkkikivi/hiekka- sekasuodatinkokeilu on viety laitosmittakaavaan Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella. Jätteen synnyn ehkäisyä tukevia hankkeita jatkettiin. Jätteen määrän vähentämisestä, lajittelun tehostamisesta ja jätehuollon yleisistä asioista luennoitiin noin 60 tilaisuudessa. Keväällä kiertävän keräysautokierroksen yhteyteen järjestettiin jäteneuvontaa. Kevätkaudella ostettujen neuvontapalvelujen kautta tavoitettiin kuulijaa oppilaitoksissa, päivähoidossa, kompostointikursseilla ja asukastilaisuuksissa yhteensä noin 510 tilaisuudessa. Kuntayhtymä jatkoi pääkaupunkiseudun ilmastotyötä.

19 Kolmivuotinen vuosina toteutettava EU-rahoitteinen Julia hanke jatkui. Hankkeen tavoitteena on vähentää Helsingin seudun kasvihuonekaasujen päästöjä ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Vuonna 2010 valmistui ja otettiin käyttöön useita työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan: toimitilojen ilmastolaskuri, Reittioppaan CO2-laskuri ja hankintoihin liittyviä laskureita. Kuntayhtymän investoinnit painottuivat rakentamiseen. Vuonna 2010 kuntayhtymässä hyväksyttiin vesihuollon investointistrategia ja kymmenen vuoden investointiohjelma. Investointistrategiassa linjataan pitkällä tähtäimellä vesihuoltolähtöiset investointitarpeet, jotka perustuvat vesihuolto-omaisuuden kunnon seurantaan ja kapasiteettitarpeen arviointiin. Vesihuollon kokonaisinvestoinneista suurin osa oli verkostoinvestointeja. Keskeisimpiä uudisrakennusalueita olivat Jätkäsaaren aloitusalue, Kalasatama, Alppikylä ja Suurpelto. Saneerausinvestoinneista suurimmat tehtiin Helsingin Lauttasaaressa ja Vantaan Kielotiellä. Lisäksi saneerattiin Kauniaisten ja Myllypuron vesitornit. Merkittävimmät laitosinvestointihankkeet olivat Viikinmäen puhdistamon kalkkisiilon muutostyöprojekti, Suomenojan puhdistamon energiatehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen sekä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen verstas- ja sosiaalitilojen saneeraus. Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon osalta vuonna 2010 tehtiin yleissuunnittelua, joka jatkuu kesään HSY:n hallitus päätti syksyllä 2010 puhdistamon mitoitusperusteet ja puhdistustavoitteet, jotka ovat jatkosuunnittelun lähtökohtana. Fosforin poistoteho tulee olemaan yli 96 % ja typen poistoteho yli 90 %. Puhdistamon vaatimat maakunta- ja yleiskaavan muutokset ovat vireillä. Kaatopaikkakaasua hyödyntävä kaasuvoimala otettiin käyttöön toukokuussa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Voimala pystyy hyödyntämään kaiken vanhalla ja uudella kaatopaikalla kerättävän kaatopaikkakaasun tuottaen siitä sähköä ja lämpöä. Lämpö hyödynnetään lähinnä Ämmässuon alueen omassa käytössä. Kaasuvoimalan täysimittainen sähköntuotanto käynnistyi heinäkuussa. Suotovesien laajamittainen kierrätys, jolla mm. parannetaan kaasun tuotannon edellytyksiä, käynnistyi helmikuussa vesiaseman valmistuttua. Ämmässuon uuden kaatopaikan seuraavan läjitysalueen rakentaminen aloitettiin pohjalle sijoittuvan huoltotunnelin runkotyöurakalla. Alue otetaan käyttöön vuonna Vanhalle kaatopaikalle rakennettiin väliaikaista pintarakennetta viimeistelyvaiheessa olevassa urakassa noin 6,5 hehtaaria. Tiivispintarakenne kattaa nyt noin 85 % alueesta. Kompostointilaitoksilla tehtiin työturvallisuuden ja käytettävyyden parantamiseen liittyviä täydennystöitä. Kompostointikenttien pintarakenteita perusparannettiin ja kenttäaluetta samalla jonkin verran laajennettiin rakenteiden tiiveyden ja alueen toimivuuden varmistamiseksi. Kuntayhtymän toimintatulot ovat tilinpäätöksessä 288,2 miljoonaa euroa ollen 0,6 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Toimialoittain toimintatulot jakaantuivat seuraavasti: vesihuolto 186,6 miljoonaa euroa (64,7 %), jätehuolto 90,8 miljoonaa euroa (31,5 %), seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen toiminnan kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa (1,2 % toimintatuotoista). Muut tuotot olivat 5,2 miljoonaa euroa (1,8 % toimintatuotoista), joista noin puolet oli vuokratuottoja ulkopuolisille vuokratuista kiinteistöistä. Taseeseen aktivoidut vesihuollon toimialan investointihankkeiden toteuttamiseen liittyvät erät 1,9 miljoonaa euroa on esitetty toimintatuloissa valmistuksena omaan käyttöön. Merkittävimmät 19

20 poikkeamat olivat vesihuollon toimialalla, jonka toimintatuotot (192,5 miljoonaa) jäivät 1,4 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Ero muodostuu erityisesti talous-, jäte- ja huleveden myyntituotoissa, jotka jäivät talousarviosta 2,3 miljoonaa euroa. Erosta suurin osa selittyy budjetointivirheellä, jonka vuoksi kuntayhtymän sisäiset jäteveden myyntituotot (talousarviossa 1,6 miljoonaa) olivat mukana sekä ulkoisessa että sisäisessä myynnissä. Loppuosa erosta selittyy käsiteltyjen jätevesien määrän toteutuessa 3,3 miljoonaa m 3 pienempänä. Vaikka laskutettu vesimäärä (72,5 miljoonaa m 3 ) toteutui talousarvion mukaisesti, vedenmyyntituotot jäivät 0,5 miljoonaa euroa talousarviosta. Vesihuollon muut toimintatuotot ylittyivät 1,3 miljoonalla eurolla, joka aiheutuu pääosin laskutettavien johtosiirtojen määrän toteutumisesta talousarviota suurempina. Jätehuollon toimintatuotot (92,4 miljoonaa) toteutuivat 0,3 miljoonaa talousarviota suurempina. Jätteen kuljetuksessa tuottoja lisäsi erityisesti energiajätteen kuljetusten määrän kasvu tonnista tonniin. Kaasuvoimalan tuottaman sähkön myynnistä saadut tulot kasvoivat sähkön markkinahintaan kytketty myyntihinnan kohottua talousarviossa oletettua suuremmaksi. Metallin ennakoita suurempi myyntihinta lisäsi jätteiden myyntituloja. Käsittelymaksutuloja kertyi 0,7 miljoonaa talousarviota vähemmän käsitellyn kokonaisjätemäärän (ilman maa-aineksia) jäätyä 7 % talousarviota pienemmäksi. Kuntayhtymän tukien ja avustuksien osuus oli 0,6 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Tästä suurin osa on EU:lta saatuja tukia seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen hankkeisiin. Toimintakulut olivat 160,9 miljoonaa euroa, joka oli 7,6 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Säästöt syntyivät vesihuollon toimialalla (7,7 miljoonaa) sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueella (0,3 miljoonaa). Jätehuollon ja hallintopalvelukeskuksen toimintakulut ylittivät talousarvion niukasti. Toimintakulut jakaantuivat henkilöstökuluihin 37,1 miljoonaa (23,1 %), palvelujen ostoihin 79,6 miljoonaa (49,5 %), tarvikehankintoihin 25,1 miljoonaa (15,6 %) ja muihin toimintakuluihin yhteensä 19,2 miljoonaa euroa (11,9 %). Muut toimintakulut sisältävät jälkihoitovarauksen muutoksen 0,6 miljoonaa euroa. Kirjanpitolain 5:14 mukaisella pakollisella varauksella katetaan kaatopaikkojen vastaiset jälkihoitokustannukset. Muihin toimintakuluihin on kirjattu 2,6 miljoonaa euron varaus vesihuollon toimialan kiinteistöihin kohdistuvasta kiinteistöverosta vuodelta 2010, joista ei ole tilinpäätöshetkeen mennessä saatu verotuspäätöstä. Henkilöstökulut 37,1 miljoonaa jäivät 1,6 miljoonaa alle talousarvion. Säästöstä osa aiheutuu vesilaitosten yhdistymisestä talousarviossa ennakoitua suurempina saavutetuista synergiaeduista. Merkittävin syy kuitenkin on vuoden 2010 aikana viivästyneistä rekrytoinneista aiheutunut henkilöstövajaus, joka kuitenkin on saatu täytettyä vuoden loppuun mennessä. Palvelujen ostot olivat 79,6 miljoonaa, 3,6 miljoonaa talousarviota vähemmän. Vesihuollon suunniteltua ja tarvittavaa kunnossapitoa ja huoltoa sekä kehittämishankkeita ei pystytty toteuttamaan täysimääräisesti. Esimerkiksi verkoston tutkimushankkeet, joiden avulla valitaan verkoston saneerauskohteet, toteutuivat 1,2 miljoonaa talousarviota pienempinä. Lietteen jatkojalostuksen käsittelyyn liittyvissä palveluissa ja kuljetuspalveluiden ostoissa kuntayhtymä säästi 2,1 miljoonaa. Säästöt syntyivät pääosin jatkojalostustoiminnan tehostumisesta ja lietteen ohjaamisesta puolivalmisteena ulkopuolisille palveluntuottajille ja maatalouteen. Jätehuollon kuljetuspalveluiden ostot ylittivät talousarvion 1,2 miljoonalla eurolla. Ylitys aiheutui mm. energiajätteen kuljetusten suoritemäärien odotettua suuremmasta kasvusta ja talven poikkeuksellisen lumitilanteen aiheuttamista kuljetusten lisäkustannuksista. Lisäksi jätehuollossa palveluostoja kasvattivat biojätteen käsittelypalvelujen hankinnat, koska oma käsittelykapasiteetti ei riittänyt koko biojätemäärän käsittelyyn. Palveluhankinnoissa pystyttiin kuitenkin saavuttamaan ylityksiä kompensoivia säästöjä mm. toiminnan ja talouden sopeutusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. 20

21 21 Tarvikehankinnat 25,1 miljoonaa toteutuivat 1,8 miljoonaa talousarviota pienempinä. Tarvikehankintojen ero muodostuu lähinnä veden- ja jätevedenpuhdistuksen prosessikemikaalien pienemmästä kulutuksesta ja säästöissä lietteen jatkojalostuksessa käytettävien materiaaleissa. Energiakustannuksissa saavutettiin pieniä säästöjä, kun Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa siirryttiin omaan sähköntuotantoon. Muut toimintakulut olivat 19,8 miljoonaa euroa, joka oli 0,8 miljoonaa talousarviota vähemmän. Jäteveroa maksettiin 0,2 miljoonaa talousarviossa ennakoitua vähemmän jäteveronalaisen loppusijoitettavan jätteen määrän jäädessä odotettua pienemmäksi. Vuokrissa saavutettiin 0,6 miljoonan euron säästöt. Toimintakate on 127,2 miljoonaa euroa, joka on 7 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Rahoitustuottoja ei ole budjetoitu niiden ennakoimattomuudesta johtuen. Vuonna 2010 niitä kertyi 2,4 miljoonaa euroa, josta 1,9 miljoonaa oli lainojen korkosuojauksista saatuja tuottoja. Osinkotuottoja saatiin 0,4 miljoonaa euroa. Rahoituskulut 61,9 miljoonaa euroa toteutuivat 0,7 miljoonaa talousarviossa ennakoitua pienempinä. Ero muodostuu lähinnä rahoituslaitoslainojen koroista, jotka toteutuivat vuoden 2010 alhaisen korkotason vuoksi ennakoitua pienempinä. Rahoituskuluista valtaosa (56,9 miljoonaa) oli jäsenkunnille perustamislainoista maksettuja korkoja. Ulkopuolisesta rahoituksesta maksetut korot olivat yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Vuosikate on 67,7 miljoonaa euroa, joka on 10 miljoonaa euroa talousarviota suurempi. Vuosikate ei kuitenkaan riitä kattamaan investointitasoa ja kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä. Poistot ovat 74,5 miljoonaa euroa. Se on talousarviota 4,4 miljoonaa euroa pienempi. Syksyllä 2009 vuoden 2010 talousarviota laadittaessa kuntayhtymällä ei ollut käytössä hyväksyttyä poistosuunnitelmaa ja talousarvioon lasketut poistot perustuivat sen hetkisiin arvioihin. Satunnaiset tuotot 0,2 miljoonaa euroa muodostuvat pääosin Helsingin kaupungin vahinkorahaston korvauksista, jotka kohdistuvat vuoteen Tilikauden 2010 tulos oli 6,6 miljoonaa alijäämäinen, kun talousarviossa sen arvioitiin olevan 20,9 miljoonaa. Tuloksen parantumisesta puolet muodostuu toimintamenoissa saavutetuista säästöistä (7,6 miljoonaa), loput rahoitustuotoista ja -kuluista (3,1 miljoonaa) ja talousarviota pienempinä toteutuneista poistoista (4,1 miljoonaa). Talousarviossa on esitetty jätehuollon investointivarauksen 2,4 miljoonan euron suuruinen purku, jonka jälkeen tilikauden alijäämäksi talousarviossa jäi 18,5 miljoonaa euroa. Investointivarausta ei esitetä purettavaksi tilinpäätöksessä 2010, joten tilikauden alijäämä jää 6,6 miljoonaan euroon, joka on 11,9 miljoonaa talousarviota parempi tulos. Vuonna 2010 kuntayhtymässä hyväksyttiin vesihuollon investointistrategia ja kymmenen vuoden investointiohjelma. Investointistrategiassa linjataan pitkällä tähtäimellä vesihuoltolähtöiset investointitarpeet, jotka perustuvat vesihuolto-omaisuuden kunnon seurantaan ja kapasiteettitarpeen arviointiin. Investointiohjelmassa esitetään konkreettiset investointihankkeet perustuen vesihuollon investointistrategiaan sekä verkostojen laajentamiseen kaava-alueille ja vesihuollon tarpeen mukaan niiden ulkopuolelle. Vesihuollon kokonaisinvestoinneista suurin osa oli verkostoinvestointeja. Keskeisimpiä uudisrakennusalueita olivat Jätkäsaaren aloitusalue, Kalasatama, Alppikylä ja Suurpelto. Saneerausinvestoinneista suurimmat tehtiin Helsingin Lauttasaaressa ja Vantaan Kielotiellä. Lisäksi saneerattiin Kauniaisten ja Myllypuron vesitornit. Merkittävimmät lai-

22 tosinvestointihankkeet olivat Viikinmäen puhdistamon kalkkisiilon muutostyöprojekti, Suomenojan puhdistamon energiatehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen sekä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen verstas- ja sosiaalitilojen saneeraus. Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon osalta vuonna 2010 tehtiin yleissuunnittelua, joka jatkuu kesään Kuntayhtymän hallitus päätti syksyllä 2010 puhdistamon mitoitusperusteet ja puhdistustavoitteet, jotka ovat jatkosuunnittelun lähtökohtana. Fosforin poistoteho tulee olemaan yli 96 % ja typen poistoteho yli 90 %. Puhdistamon vaatimat maakunta- ja yleiskaavan muutokset ovat vireillä. Kaatopaikkakaasua hyödyntävä kaasuvoimala otettiin käyttöön toukokuussa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Voimala pystyy hyödyntämään kaiken vanhalla ja uudella kaatopaikalla kerättävän kaatopaikkakaasun tuottaen siitä sähköä ja lämpöä. Lämpö hyödynnetään lähinnä Ämmässuon alueen omassa käytössä. Kaasuvoimalan täysimittainen sähköntuotanto käynnistyi heinäkuussa. Suotovesien laajamittainen kierrätys, jolla mm. parannetaan kaasun tuotannon edellytyksiä, käynnistyi helmikuussa vesiaseman valmistuttua. Ämmässuon uuden kaatopaikan seuraavan läjitysalueen rakentaminen aloitettiin pohjalle sijoittuvan huoltotunnelin runkotyöurakalla. Alue otetaan käyttöön vuonna Vanhalle kaatopaikalle rakennettiin väliaikaista pintarakennetta viimeistelyvaiheessa olevassa urakassa noin 6,5 hehtaaria. Tiivispintarakenne kattaa nyt noin 85 % alueesta. Kompostointilaitoksilla tehtiin työturvallisuuden ja käytettävyyden parantamiseen liittyviä täydennystöitä. Kompostointikenttien pintarakenteita perusparannettiin ja kenttäaluetta samalla jonkin verran laajennettiin rakenteiden tiiveyden ja alueen toimivuuden varmistamiseksi. Nettoinvestoinnit olivat tilikaudella yhteensä 86,1 miljoonan euroa, jolloin tulorahoitus riitti rahoittamaan investoinnit 78,7 prosenttisesti. Investointien toteutuma 87,7 miljoonaa euroa (bruttoinvestoinnit) jäi yhteensä 11,6 miljoonaa euroa talousarviota pienemmäksi. Erosta 10,5 miljoonaa syntyy vesihuollon ja 0,9 miljoonaa jätehuollon ennakoitua pienempinä toteutuneista investoinneista. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen investoinnit toteutuivat talousarvion mukaisesti. Hallintopalvelukeskuksen investoinnit jäivät 0,2 miljoonaa pienemmiksi. Kaupunkien toteuttama vesihuollon rakentaminen (laajentuminen kaava- ja haja-asutusalueille) toteutui suunniteltua laajuutta vähäisempänä. Näissä investointikohteissa toteutuneet kustannukset jäivät yhteensä 7,5 miljoonaa euroa alle talousarvion. Vesijohtojen ja viemärien saneeraustyöt kuitenkin toteutuivat ennakoitua 1,3 miljoonaa suurempina, Vanhan kaupungin vedenpuhdistuslaitoksen vuosisaneerausten toteutuneet kustannukset jäivät 0,9 miljoonaa alle talousarvion saneerausten viivästymisestä johtuen. Pitkäkosken vedenpudistuslaitoksen saneeraus-kustannukset toteutuivat lähes budjetoidusti. Jätevedenpuhdistuksen investoinnit jäivät 1,2 miljoonaa pienemmiksi. Erosta suurin osa aiheutuu Metsäpirtin kompostointialueelle johtavan uuden tieyhteyden rakentamisen viivästymisestä. Kiinteistöinvestoinneissa Ilmala 2 peruskorjauksen lykkääntyminen ja toteutuneet irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat jäivät yhteensä 2,0 miljoonaa alle talousarvion. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen rakennustöihin varattu 2,6 miljoonaa euroa ylittyi 1,4 miljoonalla. Ylitystä kompensoi osassa muissa jätehuollon rakennushankkeissa toteutuneet talousarvion alitukset, jonka vuoksi laajennusalueen rakennustöitä voitiin toteuttaa talousarviossa ennakoitua enemmän. Ämmässuon muissa täydennystöissä talousarvio ylitettiin 0,3 miljoonalla eurolla pilaantuneiden maa-ainesten ja jätebetonin hyödyntämisen aloittamisesta aiheutuvista kustannuksista johtuen. Talousarviossa oli varauduttu Kirkkonummen Sortti-kierrätysaseman rakennustöiden aloittamiseen. Asemakaavasta tehtyjen valitusten vuoksi töitä ei voitu aloittaa, jonka vuoksi toteutuneet kustannukset jäivät 0,6 miljoonaa ennakoitua pienemmiksi. Kompostimullan hyödyntämistä varten rakennettavan käsittelykentän rakentaminen (0,6 miljoonaa) siirrettiin 22

23 vuodelle Kaatopaikan viimeistelytöissä säästyi 0,4 miljoonaa euroa mm. suunnitelmien ja materiaalihankintojen kehittämisestä johtuen. Kaasuvoimalan jätelämpöä hyödyntävän ORC-voimalan rakentamisen aloituksen viivästymisestä johtuen Ämmässuon kaasujärjestelmän investointikustannukset toteutuivat 0,6 miljoonaa talousarviota pienempinä. Työ- ja energiaministeriön myöntämää energiatukea Ämmässuon kaasuvoimalaitokselle saatiin 1,4 miljoonaa euroa. Tukea ei ollut talousarviossa, koska tukipäätös saatiin vuoden 2010 aikana. Energiatuen yhteismäärä on 3,4 miljoonaa euroa, josta 2,0 miljoonaa kohdistuu vuodelle Vuosikate oli 67,7 miljoonaa euroa, joka ei riitä kattamaan kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä ja investointitasoa. Nettoinvestoinnit vuonna 2010 olivat yhteensä 86,1 miljoonaa euroa, jolloin investoinneista 78,7 % voitiin rahoittaa tulorahoituksella. HSY:n kokonaislainakanta oli 1 321,4 miljoonaa euroa, josta 1 188,0 miljoonaa euroa oli kuntayhtymän perustamislainoja jäsenkunnilta ja 133,4 miljoonaa lainoja ulkopuolisilta rahoittajilta. Lyhytaikaista maksuvalmiusluottoa (kuntatodistusohjelma) oli 34,9 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 25,0 %. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämiseksi on kuntayhtymässä laadittu toimintaohje, joka tulee hallituksen hyväksyttäväksi talvella Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa. Kuntayhtymän ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäistä valvontaa toteutettiin sertifioitujen laatujärjestelmien auditointien kautta. Jätehuollon toimialalla on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä laatu- ja ympäristöjärjestelmissä (ISO 9001 ja ISO 14001). Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001) on huomioitu jätehuollon toimialalla toimintajärjestelmässä toiminnan kuvauksina, toimintatapamalleina ja ohjeistuksina. Vesihuollon toimialalla vedenpuhdistusosaston käyttölaboratorion tärkeimmät kemialliset ja mikrobiologiset menetelmät on FINAS-akkreditoitu (SFS-EN ISO 17025). Kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi oli henkilöstönäkökulmasta tulevan suunnan ja linjausten määrittelyä ja monien käytännön asioiden yhtenäistämistä ja järjestämistä. Vuoden aikana määriteltiin strategiaan perustuvat pidemmän aikavälin henkilöstötavoitteet, luotiin perustaa henkilöstösuunnittelun sisällölle, käynnistettiin yhteisten henkilöstöprosessien ja palkkausjärjestelmien kehittäminen, määriteltiin henkilöstökäytäntöjä sekä luotiin työsuojelun ja muun yhteistoiminnan muodot ja sisältöä. 23

24 24 Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) TOTEUMA JAKSOLTA : TULOSLASKELMA TOTEUTUNUT (euroa) Liikevaihto Muut tuotot Aineet, tarvikkeet Palveluostot Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen satunnaiseriä Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja Verot Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden voitto/tappio

25 25 Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) TASE Tase Tase (euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed.tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä POISTOERO VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös (euroa) Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikevoitto Poistot Rahoitustuotot ja -kulut Verot Satunnaiset erät Muut oikaisut Investoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat tilikauden alussa Kassavarat tilikauden lopussa

26 26 Kansainvälinen designsäätiö Y-tunnus Osoite Unioninkatu 28 A, 3 krs, PL Helsingin kaupunki Puhelin info@wdc2012helsinki.fi Toiminnanjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Tilintarkastaja Pekka Timonen Tero Vähäkylä Helena Hyvönen Juulia Kauste Mikko Koivisto Anne Korkiakoski Petri Peltonen Riikka Salokannel Martti Uusitalo Tiina Lind, KHT, JHTT, Ernst & Young Oy Tiivistelmä toimintakatsauksesta World Design Capital Helsinki hankkeesta vastaava Kansainvälinen designsäätiö aloitti toimintansa Säätiön perustamispäätös tehtiin Helsingin kaupungin-valtuustossa Säätiö sai perustamisluvan elokuussa 2010, ja se on merkitty säätiörekisteriin WDC Helsinki 2012-kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti ovat solmineet kumppanuussopimuksen, joka määrittää säätiön tehtävän ja takaa kaupungeilta 6 miljoonan euron rahoituksen vuosille Valtioneuvoston periaatepäätös WDC Helsinki 2012-hankkeen tukemisesta tehtiin Päätös takaa 5 miljoonan euron rahoituksen ja valtion toimijoiden sitoutumisen. Kaupungit ovat tehneet World Design Capital Helsinki hankkeen toteuttamisesta kansainvälisen järjestämissopimuksen muotoilun maailmanjärjestö ICSID:n kanssa. Säätiön tehtävänä on vastata sopimuksen toimeenpanosta ja valvoa siihen liittyviä oikeuksia. Vuoden 2010 aikana luotiin toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiselle. Säätiön sääntöjen mukaisesti säätiön hallitus ja valtuuskunta aloittivat toimintansa. Säätiön organisaation rakentaminen aloitettiin ja laajempi rekrytointi käynnistettiin lokakuussa Säätiö vuokrasi toimitilat osoitteessa Aleksanterinkatu 16-18, Helsinki.