TYÖVÄEN URHEILULIITTO r.y. TOIMINTAKERTOMUS . ~ """' ~ -...L.o~_~

Transkriptio

1 -...L.o~_~ """' TYÖVÄEN URHEILULIITTO r.y. TOIMINTAKERTOMUS 1 ~ ~. ~ _

2 TYÖVÄEN URHEILULIITTO r.y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1978 ISBN

3 SISÅLTÖ sivu Puheenjohtajan tervehdys Liikuntapoliittinen katsaus Hallintoelimet Piirijärjestöt Keskustoimisto TUL:n ansiomerkit Taloudellinen toiminta Järjestötoiminta juhlavuoden valmistelut Tiedotustoiminta Koulutusvaliokunta Liikuntapoliittinen valiokunta Kansainvälinen valiokunta Naistoimikunta Nuorisovaliokunta Tiedotusvaliokunta Valistusjaosto Urheilu valiokunta Urheiluvaliokunnan leirijaosto Hiihtojaosto Jalkapallojaosto Jääkiekkojaosto Keilailujaosto Koripallojaosto Kuntoliikuntajaosto Lentopallojaosto Luistelujaosto Melontajaosto Moottorijaosto Mäkijaosto Nyrkkeily jaosto Painijaosto Painonnostojaosto Pesäpallojaosto Purjehdusjaosto Pyöräily jaosto Pöytätennisjaosto Shakkijaosto Suunnistusjaosto Uintijaosto Voimanosto Voimistelujaosto Yleisurheilujaosto Kisakeskus Peera Tilasto Tase Tilintarkastuskertomus

4 Puheenjohtajan tervehdys eheytyksestä. Syksyllä kokoontunut TUL:n ja TUK:n edustajista koostunut eheytysparlamentti hyväksyi yksimielisesti eheytyssuosituksen. Näin oli työläisurheilun eheytyminen lähtenyt käyntiin konkreettisella tasolla. Porvarillisen urheiluliikkeen ja lehdistön käynnistämä häirintä ei pystynyt sanottavasti haittaamaan eheytyskehitystä. Maamme työläisurheiluväki tiesi mitä se halusi ja myös toteutti sitä. Työväen urheilun eheytyminen antoi lisäpontta liittomme etenemiselle kaikilla toimintalohkoilla. Liiton järjestöilinen pohja vahvistui ja koulutustoiminnan tulokset alkoivat näkyä. Urheilullisesti vuosi oli liitolle paras moneen vuoteen. Ilahduttavinta ennenkaikkea oli urheilumme tason laajentuminen. Toimintaamme sävyttivät voimakkaasti VIII Liittojuhlan valmistelut. Liiton kaikki järjestötasot paneutuivat tiiviisti koko 60. juhlavuotemme valmisteluihin. Liittojuhlan muodostuminen koko työväenliikkeen yhteiseksi Iiikuntakulttuuritapahtumaksi ja liiton historian suurimmaksi oli kaikkien toiminnan päämääränä. Astuttuani liiton puheenjohtajan tehtäviin TUL:n syntymäpäivänä oli tietoinen siitä, että työläisurheiluväki on vakaasti asiaansa luottavaa ja aikaansaavaa. Tämän olen saanut vankasti kokea kaikkialla liittomme toi- minnoissa. Tästä kaikesta kiitokset. Matti Ahde Työväen Urheiluliitolle ja koko työväenliikkeelle oli vuosi 1978 merkkivuosi. Työväen urheilun eheytysneuvottelut työväenpuolueiden välillä saatiin päätökseen ja puolueet antoivat yhteisen suosituksen ja vetoomuksen 4 5

5 Liikuntapoliittinen katsaus Työväen Urheiluliiton liikuntapolitiikassa oli painopiste vuonna 1978 kansallisessa liikuntapolitiikassa. Työläisurheilun eheytysneuvottelut johtivat vuoden 1978 toukokuussa tulokseen, jossa työväenpuolueet antoivat yhteisen vetoomuksen eheytyksen puolesta sekä sopimusmallin eheytyksen käytännön ratkaisuiksi. Kokonaisuudessaan eheytysratkaisu turvaa TUL:n itsenäisyyden säilymisen ja sulauttaa TUK:n Työväen Urheiluliittoon. Työväenpuolueiden antamaa eheytyssuoritusta käsittelivät TUL:n päättävät elimet ja asian johdosta järjestettiin ylimääräiset piirikokoukset TUL:n piireissä. Eheytyssuosituksen mukaisesti järjestettiin elokuussa TUL:n ja TUK:n edustajien yhteinen eheytyskokous, joka hyväksyi työväenpuolueiden esityksen. Myöhemmin syksyllä TUK:n ylimääräinen liittokokous päätti hyväksyä suosituksen ja lakkauttaa TUK:n. Tämän jälkeen alkoivat TUK:n seurat hakeutua TUL:n toimintaan hakemalla TUL:n piirien ja liiton jäsenyyttä sovitun menettelytavan mukaisesti. Vuoden loppuun mennessä oli lähes 130 TUK:n toimivaa seuraa hyväksytty Työväen Urheiluliiton jäseneksi. Työläisurheilun eheytyskehitys sai odotetusti maamme porvarillisen urheiluliikkeen ja porvarilliset tiedotusvälineet toimintaan eheytyksen estämiseksi. Erilaisin painostustoimin ja vääristeltyjen tietojen avulla pyrittiin vaikuttamaan TUK:n seuroihin ja yksityisiin jäseniin, jotta ei TUL:n liittymisiä tapahtuisi ja jotta TUK:ta ei lakkautettaisi. Erityisen voimakasta porvarillisten tiedotusvälineitten kampanja TUL:ää vastaan oli ennen TUK:n ensimmäistä lakkauttamiskokousta. Tämä kampanja ei kuitenkaan tuottanut porvarien toivomaa tulosta vaan TUK:n lakkauttamispäätös syntyi tarvittavalla 3/ 4 enemmistöllä. Koko syksyn ajan käytiin yksittäisten seurojen ja urheilijoiden osalta kamppailua keskusjärjestöjen välillä. SVUL ja sen eräät erikoisliitot muuttivat seurasiirtomääräyksiäänkin pitääkseen mahdollisimman monet TUK-laiset riveissään. Kokonaisuudessaan nämä toimet eivät johtaneet toivottuun tulokseen, valtaosa seurojen jäsenistöistä seurasi kokouksiensa päätöksiä ja liittyi TUL:ään. Työväenpuolueiden aktiivisen panoksen lisäksi eheytysratkaisujen suopeaan onnistumiseen vaikutti erityisesti SAK-laisen ammattiyhdistysliikkeen voimakas ja selkeä panos eheytyksen puolesta. Eheytyskehitys kokonaisuudessaan kiristi TUL:n ja SVUL:n välisiä suhteita. Tästä huolimatta aloitettiin neuvottelut yhteistoimintasopimusten parantamiseksi. Nämä neuvottelut jatkuvat vuoden 1979 puolelle. Eheytyksen aikaansaama kiristynyt tilanne näkyi selvimmin niiden erikoisliittojen osalta, joiden toiminnassa TUK-laisilla oli 01- lut vaikutusta. Niinpä koripalloliitto ja painonnostoliitto tekivät erilaisia TUL:lle ja lajille vahingollisia määräyksiä ja ohjeita joilla pyrkivät taloudellisin tai muin pakottein vaikeuttamaan yhteistoimintaa TUL:n kanssa. TUL:n kansainvälinen toiminta oli vuonna 1978 varsin vilkasta. TUL:n viralliset neuvotteluvaltuuskunnat vierailivat Neuvostoliitossa ja DDR:ssä. Tshekkoslovakian urheiluliiton valtuuskunta vieraili TUL:n vieraana, minkä lisäksi TUL:n edustajat neuvottelivat Suomessa myös Puolan urheilujärjestön edustajan kanssa urheilija- ja valmentajavaihdosta. TUL oli ainoana urheilun keskusjärjestönä mukana 11. nuorison ja ylioppilaiden festivaaleilla Kuuban Havannassa. Vuonna 1978 tuli kuluneeksi 50 vuotta Moskovan Spartakiadien järjestämisestä. TUL järjesti elossa oleville spartakiadiosanottajille yhteisen tilaisuuden, jota kunnioitti läsnäolollaan arvovaltainen vierasjoukko Neuvostoliiton lähetystöstä tuli kuluneeksi 30 vuotta YYA-sopimuksen solmimisesta, liittotoimikunta antoi asiasta kannanoton. Liittoneuvosto puuttui vuoden aikana kannanotoissaan mm. vaikeaan työllisyys tilanteeseen, liikuntalain vaatimuksiin sekä tuomitsi hankkeet neutronipommin valmistamisen aloittamiseksi. Liittoneuvosto tuomitsi myös hankkeet Moskovan olympialaisten boikotoimiseksi. Yhteistoiminta SAK-laisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa jatkui entiseen tapaan. A Y -lentopalloturnaus ja ay-keilailu suoritettiin onnistuneesti kuten myös yhteiset arpajaiset. TUL jatkoi yhteistoimintaa Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliiton kanssa uuden yhteistyösopimuksen pohjalta. Liittotoimikunta 6 7

6 liittoneuvosto liittotoimikunta Hallintoelimet Liittoneuvostoon ovat pidetyn TUL:n XVIII varsinaisen liittokokouksen valitsemina kuuluneet seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Pentti Heinonen, varapuheenjohtajat Tapani Jokihaara ja Kullervo Mikkonen, jäseninä Taisto Alen, Pauli Forss, Einar Friman, Vilho Haapaniemi, Kalevi Haapala, Jorma Jokinen, Aarre Kaipiainen, Akseli Kardell, Ilmari Kortelainen, Matti Kuusio, Mikko Laine, Kauko Lehtonen, Sulo Manninen, Liisa Marjala, Vilho Nummila, Pentti Nurmi, Ensio Ojanen, Erkki Piililä, Timo Rantala, Antti Rantanen, Aarno Suomi, Heikki Taipale, Armas Torpström, Antti Vaittinen, Heikki Viinikainen, Leo Vivolin ja Jaakko Ylitalo. Liittoneuvosto kokoontui sääntöjen edellyttämällä tavalla kahteen varsinaiseen kokoukseen, Kevätkokous pidettiin toukokuun 20. päivänä 1978 ja syyskokous joulukuun 9. päivänä Molemmat kokoukset pidettiin Helsingissä OTK:n juhlasalissa. Huhtikuun päivinä 1975 kokoontuneen TUL:n XVIII varsinaisen liittokokouksen valitsemina ovat liittotoimikuntaan puheenjohtaja Matti Ahdetta lukuunottamatta - hänet valittiin puheenjohtajaksi liittoneuvoston kokouksessa 26. päivänä marraskuuta 1977 Osmo Kaipaisen siirryttyä virkatehtäviin Osloon - kuuluneet puheenjohtajana Matti Ahde (13), varapuheenjohtajana Lennart Kivi (13), varapuheenjohtajana Väinö Pässilä (13), Paavo Liittotoimikunnan apuelimet Aitio (4), Lasse Eskonen (14), Toimi Haaparanta (14), Pentti Honkasalo (14), Elli Kahila (13), Viljo Kuivala (10), Ensio Laine (12), Kalevi Paunonen (12), Martti Peura (7), Sakari Selin (12), Erkki Tuomioja (13), Olavi Vesterinen (14). Liittotoimikunta on pitänyt neljätoista (14) kokousta, joista pöytäkirjoihin on merkitty 207 asiaa. Liittotoimikunnan sihteerinä on toiminut Matti Suhonen. Liittotoimikunnan apueliminä ovat toimineet: 1. Työvaliokunta Työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Matti Ahde (5), Lennart Kivi (5), Väinö Pässilä (2), Sakari Selin (5) ja Olavi Vesterinen (5). Työvaliokunta on pitänyt viisi kokousta ja käsitellyt 48 asiaa. Sihteerinä on toiminut Raimo Railo. 2. Järjestövaliokunta Järjestövaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Väinö Pässilä (10), varapuheenjohtajana Ensio Laine (8) ja jäseninä Pentti Honkasalo (10), Viljo Kuivala (8) ja Kalevi Paunonen (9). Kokouksia on pidetty 10, joista pöytäkirjoihin on merkitty 94 asiaa. Sihteereinä ovat toimineet Raimo Railo ja Matti Suhonen. Järjestövaliokunnan ansiomerkkijaosto, johon ovat kuuluneet Väinö Pässilä, jäseninä Valentin Kervinen, Viljo Kuivala ja Arvo Roiha, on kokoontunut kaksi kertaa. Sihteerinä toimi Riitta Lainio. 3. Urheiluvaliokunta Urheiluvaliokuntaan ovat kuuluneet toimintavuoden aikana puheenjohtajana Lennart Kivi (08), varapuheenjohtajana Karl Koivunen (06) sekä jäseninä Lasse Eskonen (08), Pentti Honkasalo (07), Juhani Järvinen (07), Elli Kahila (08) ja Aarre Kaipiainen (06). 8 9

7 - Urheiluvaliokunta kokoontui yhdeksän (09) kertaa ja käsitteli kokouksissaan yhteensä 93 asiaa. Urheiluvaliokunnan sihteerinä on toiminut Markku Salonen. Lisäksi valmennuspäällikkö Martti Kempas on osallistunut urheiluvaliokunnan kokouksiin. 4. Kansainvälinen valiokunta Kansainväliseen valiokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Lennart Kivi (6) ja jäseninä helmikuun alusta lukien Matti Ahde (1), Raija Mattila (S), Sakari Selin (S) ja Erkki Tuomioja (S). Kokouksia on pidetty 6 ja niissä on käsitelty 79 asiaa. Kokouksiin on osallistunut edellä mainittujen lisäksi Ossi Sjöman. Sihteerinä on toiminut kansainvälisten asioiden sihteeri Pentti Kujamäki. 5. Talousvaliokunta Talousvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Paavo Aitio (6) ja jäseninä Leo Huttunen (6), Erkki Tuomioja (S), Rauno Kousa (6) ja Matti Pirnes (3). Talousvaliokunta on vuoden aikana pitänyt 7 kokousta, joista pöytäkirjaan on merkitty 118 asiaa. Talousvaliokunnan sihteerinä on IS. I. alkaen toiminut talouspäällikkö Timo Kaunismaa. Lisäksi talousvaliokunnan kokouksiin ovat osallistuneet Matti Ahde, Ossi Sjöman sekä taloussihteeri Pentti Savolainen. 6. Koulutusvaliokunta Koulutusvaliokuntaan ovat toimintavuonna kuuluneet puheenjohtajana Risto Lindgren (S) sekä jäseninä Timo Byman (2), Toimi Haaparanta (S), Anja Järvinen (S), Ismo Kuivala (6), Antero Lassila (3) ja Jouko Välske (3). Valiokunta kokoontui kuusi (6) kertaa käsitellen 70 asiaa. Työvaliokunta, johon kuuluivat puheenjohtaja Risto Lindgren (3), varapuheenjohtaja Anja Järvinen (3), Timo Byman (1) ja Reijo Lehkonen (3), kokoontui kolme (3) kertaa käsitellen 3S asiaa. Valiokunnan sihteerinä on toiminut koulutusosaston päällikkö Reijo Lehkonen. Koulutusosastolla ovat työskennelleet koulutussihteereinä Jouko Kalenius urheilusektorilla ja Eila Uitto naisvoimistelusektorilla. 7. Liikuntapollittinen valiokunta Liikuntapoliittiseen valiokuntaan ovat toimikautena kuuluneet puheenjohtajana Lasse Eskonen (4) sekä jäseninä Sakari Selin (7), Pekka Vehviläinen (7), Arto Nyström (4), Erkki Tuomioja (2), Martti Silvennoinen (S), Kalevi Olin (1), Jorma Hentilä (3) ja Heikki Helminen (-) sekä Antero Lassila (-). Valiokunnan sihteerinä on toiminut Heikki Piskonen. Kokouksiin ovat osallistuneet myös Pekka Hurme sekä Matti Lahtinen. Valiokunta kokoontui seitsemän (7) kertaa ja käsitteli 71 asiaa. 8. Tiedotusvaliokunta Tiedotusvaliokuntaan ovat toimintakauden aikana kuuluneet puheenjohtajana Seppo Tikka (S) sekä jäseninä Veli Pelkonen (4), Tapio Varis (S) Göran Aberg (S) ja Voitto Raatikainen (4). Valiokunnan sihteerinä on toiminut Heikki Piskonen. Kokouksiin ovat osallistuneet myös Pekka Hurme ja Matti Lahtinen. Valiokunta kokoontui kuusi (6) kertaa ja käsitteli SS asiaa. 9. TUL-Iehden toimitusneuvosto TUL-Iehden toirnitusneuvosto kokoontui vuoden 1978 aikana kaksi (2) kertaa. Toimitusneuvostoon kuuluivat Martti Peura puheenjohtajana (2), Antti Vahteristo (2), Eero Salonen (1), Rauno Pajunen (2), Reijo Lintunen (2) sekä toimituksen edustajina Matti Lahtinen sihteerinä ja Pekka Hurme. Toimitusneuvosto on käsitellyt kokouksissaan sekä TUL-lehden että TUL:n Joululehden toimittamiseen liittyviä asioita. 10. Toimistovaliokunta Toimistovaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Ossi Sjöman (2S) ja jäseninä Pekka Hurme (17), alkaen Timo Kaunismaa (23), Martti Kempas (17), Reijo Lehkonen (18), Raimo Railo (24) ja Markku Salonen (24). Sihteerinä toimi toimistosihteeri Riitta Lainio (26). Toimistovaliokunta on kokoontunut k~ksikymmentäseitsemän (27) kertaa ja käsitellyt 302 asiaa

8 TUL:n Hämeen piiri Jäsenmäärä: TUL:n Kainuun piiri Jäsenmäärä: TUL:n Karjalan piiri Jäsenmäärä: Pörijärjestöt Piirin puheenjohtaja: Pentti Nurmi Varapuheenjohtaja: Mikko Laine Toiminnanjohtaja: Ossi Roininen Piiri toimikunnan jäseninä: Sirkka Kostiainen, Riitta Nokkala, Matti Oksanen, Viljo Laaksonen, Väinö Ahlqvist, Lennart Pohjonen, Henry Karlsson, Aarne Suominen Piirin puheenjohtaja: Eino Grönberg Varapuheenjohtaja: Ilmari Kortelainen Toiminnanjohtaja: Eino Kilpeläinen Piiritoimikunnan jäseninä: Kalle Väisänen, Lea Vänskä, Veikko Vainikainen, Erkki Karppinen, Eino Lerssi, Kaarlo Karjalainen, Johannes Karppinen, Risto Hynynen. Puheenjohtaja: Kullervo Mikkonen Varapuheenjohtaja: Esko Mononen Toiminnanjohtaja: Jouko Karttunen Piiritoimikunnan jäseninä: Holger Laasonen, Maila Kuivalainen, Eero Iivonen, Olli Saikkonen, Einar Tolonen, Kauko Heikura, Mauri Pietilä, Unto Tahvanainen. TUL:n Keski-Suomen piiri Jäsenmäärä: TUL:n Kymenlaakson piiri Jäsenmäärä: TUL:n Lapin piiri Jäsenmäärä: TUL:n Länsi-Suomen piiri Jäsenmäärä: Piirin puheenjohtaja: Heikki Taipale Varapuheenjohtaja: Pertti Hagman Toiminnanjohtaja: Leo Chrons Piiri toimikunnan jäseninä: Raisa Paananen, Martti Peura, Pertti Puttonen, Kauko Pihlajamaa, Eino Hentunen, Kalevi Olin, Pentti Kokko, Hannu Hokkanen. Piirin puheenjohtaja: Lasse Honkanen Varapuheenjohtaja: Antti Rantanen Toiminnanjohtaja: Paavo Mäkelä Piiri toimikunnan jäseninä: Timo Sunila, Aarre Kaipiainen, Ossi Vanhala, Terho Muurinen, Jaakko Heikkilä, Veli Nykänen, Raimo Räästi. Piirin puheenjohtaja: Tauno Juutinen Varapuheenjohtaja: Kalevi Kiuttu Toiminnanjohtaja: Kauko Ojala Piiri toimikunnan jäseninä: Esko Halme, Pekka Björkman, Ahti Heiska, Kerttu Kumpumäki, Mirjam Viitanen, Vilho Viipola, Taimi Huusko, Seppo Lankinen. Piirin puheenjohtaja: Mikko Elo Varapuheenjohtaja: Vilho Haapaniemi Toiminnanjohtaja: Aatos Oikkonen Piiritoimikunnan jäseninä: Sirkka-Liisa Salo, Tauno Lehtinen, Veijo Aro-Heinilä, Eero Viljanen, Simo Nyroos, Ossi Salo, Martti Vähä-Kulmala

9 TUL:n Oulun piiri Jäsenmäärä: Piirin puheenjohtaja: Viljo Kuivala Varapuheenjohtaja: Liisa Marjala Toiminnanjohtaja: Paavo Hiltunen Piiri toimikunnan jäseninä: Eero Reijonen, Pentti Pussinen, Olavi Joki, Ahti Sala, Pekka Karvinen, Erkki Väisänen, Arvi Pietilä, Pertti Huovinen. TUL:n Suur-Helsingin piiri Jäsenmäärä: Piirin puheenjohtaja: Jussi Järvinen Varapuheenjohtaja: Olavi Vesterinen Toiminnanjohtaja: Väinö Pilvi Piiritoimikunnan jäseninä: Aarno Suomi, Seppo Palvalin, Tauno Salama, Laila Parkkinen, Birgit Kervinen, Kerttu Gröndahl, Kari Koivunen, Seppo Rosenqvist. TUL:n Pohjanmaan piiri Jäsenmäärä: TUL:n Saimaan piiri Jäsenmäärä: Piirin puheenjohtaja: Juhani Mäenpää Varapuheenjohtaja: Kalevi Haapala Toiminnanjohtaja: Tapio Häkkinen Piiritoimikunnan jäseninä: Holger Öhman, Aarre Bäckman, Aarre Hiltunen, Jorma Toija, Vesa Raitio, Antero Peltola, Anna Jylhä, Kullervo Vainio. Piirin puheenjohtaja: Antti Vaittinen Varapuheenjohtaja: Kalle Parkkinen Toiminnanjohtaja: Reino Vuorikoski Piiritoimikunnan jäseninä: Seppo Henttonen, Sakari Koikkalainen, Reino Pakarinen, Kauko Karttunen, Pauli Jukkara, Jaakko Hakala, Liisa Laukkanen, Pauli Karvinen. TUL:n Tampereen piiri Jäsenmäärä: TUL:n Uudenmaan piiri Jäsenmäärä: Piirin puheenjohtaja: Erkki Piililä Varapuheenjohtaja: Tapani Jokihaara Toiminnanjohtaja: Jorma Valkamo Piiritoimikunnan jäseninä: Eila Saloranta, Pertti Koivu, Pertti Virta, Seppo Lehtinen, Ilpo Siitonen, Antero Lassila, Auvo Koskinen, Otto Parviainen. Piirin puheenjohtaja: Martti Valajärvi Varapuheenjohtaja: Leo Vivolin. Toiminnanjohtaja: Gunnar Laakso Piiritoimikunnan jäseninä: Erik Mattson, Jorma Mikkola, Veikko Lehtonen, Hannu Salo, Niilo Kanervo, Ari Michelsson, Oiva Koskinen, Erkki Lehtinen. TUL:n Savon piiri Jäsenmäärä: Piirin puheenjohtaja: Einar Friman Varapuheenjohtaja: Ossi Mikkonen Toiminnanjohtaja: Kauko Koivula Piiri toimikunnan jäseninä: Pentti Ripatti, Anneli Tahvanainen, Eino Törrönen, Voitto Vihavainen, Esko Paukkonen, Taisto Alen, Pentti Konttinen, Aili Väyrynen. TUL:n Varsinais-Suomen piiri Jäsenmäärä: Puheenjohtaja: Pekka Suvitie Varapuheenjohtaja: Vilho Nummila Toiminnanjohtaja: Atte Eskola Piiritoimikunnan jäseninä: Jorma Virtanen, Bruno Helenius, Eino Korpinen, Unto Tuominen, Heimo Välimäki, Bruno Blomqvist, Turkka Palin, Markku Vättö

10 Keskustoimisto Liiton keskustoimistossa ovat kertomusvuonna työskennelleet seuraavat henkilöt: Pääsihteeri Ossi Sjöman. Järjestöosasto Osastopäällikkö Raimo Railo, järjestösihteeri Matti Suhonen, nuorisosihteeri Irja Laiho ja naissihteeri Irma Kosonen. 10m, lähetti Onni Gylden ( saakka), kirjan pitäjä Auli Hartikainen, toimistonhoitaja Arja Keinänen, osoitteistonhoitaja Anneli Kelovesi, monistaja Eini Kemppainen, toimistoapulainen Pirjo Kortealho ( alkaen), kassanhoitaja Tuula Paasi kallio, lähetti Ritva Rikkonen ( alkaen) konekirjoittaja Liisa Simonen, toimistoapulainen Pirjo Valasti ( alkaen) puhelinvaihteenhoitaja Saara Vesterberg, toimistoapulainen Ulla Vesterberg ( saakka), toimistoapulainen Arja Vitikkala ( saakka), siivooja Meeri Virtasalmi. Liittojuhlatoimisto Järjestelypäällikkö Taisto Pääkkö, talouspäällikkö Leena Karhu, naisten voimisteluohjaaja Silja Into, naisten voirnisteluohjaaja Terttu Nenonen (1.9. alkaen) ja miesten voimisteluohjaaja Kalevi Ruusunen (1.9. alkaen). Urheiluosasto Osastopäällikkö Markku Salonen, valmennuspäällikkö Martti Kempas, kv-sihteeri Pentti Kujamäki, jaostosihteerit Veli-Tapio Kangasluoma (luistelu, pöytätennis, shakki), Raine Kokko (paini, painonnosto, moottori, voimanosto), Pekka Ollikainen (suunnistus, jalkapallo, kuntoliikunta), Aarno Pihl (koripallo, pyöräily, purjehdus), Antero Tapola (lentopallo, melonta, judo), Teuvo Vatanen (hiihto, mäenlasku, pesäpallo), Markku Viinanen (yleisurheilu, jääkiekko), vt. jaostosihteeri Vesa Lepola (nyrkkeily, uinti), päävalmentajat Matti Hietanen (nyrkkeily), Markku Leppänen (yleisurheilu), Arvo Papunen (yleisurheilu). Koulutusosasto Osastopäällikkö Reijo Lehkonen, koulutussihteeri Jouko Kalenius, koulutussihteeri Eila Uitto. Tiedotusosasto Osastopäällikkö Pekka Hurme, toimitussihteeri Matti Lahtinen, tiedotussihteeri Heikki Piskonen. Talousosasto Osastopäällikkö Raimo Hakola ( saakka), osastopäällikkö Timo Kaunismaa ( alkaen), taloussihteeri Pentti Savolainen, toimistosihteeri Riitta Lainio, konekirjoittaja Rakel Andersson, konekirjoittaja Maj-Lis Forsb

11 TUL:n ansio merkit Tulevan vuoden 1979, joka on liiton 60-vuotisjuhlavuosi, merkeissä on liittotoimikunta myöntänyt TUL:n ansiomerkkejä kaksinkertaisen määrän (40). Merkit myönnettiin järjestövaliokunnan ansiomerkkijaoston, piiritoimikuntien ja seurojen esityksestä seuraavasti: Blomster, Yrjö Mikael Blomqvist, Bruno Gunnar Elovaara, Tyyne Evävaara, Reino Olavi Flinkman, Anna Grönvall, Uuno Hyvärinen, Hilkka Jauhola, Helvi Sanelma Järvinen, Erkki E. Kanerva, Kerttu Kyllikki Kaunisvirta, Esko Olavi Kemppainen, Martti Aukusti Koivu, Pertti Erik Kokko, Esko Kokko, Olavi Viktor Koponen, Eino Ilmari Kotanen, Erkki Lehtikankare, Pekka Armas Lehtonen, Aulis Antero Mustonen, Oiva Ensio Myllymäki, Väinö Matias Mäkelä, Erkki Nenonen, Terttu Numminen, Antti Allan Antero Paananen, Raija Perätie, Gunnar B. P. Pitkä, Maija-Liisa Puputti, Eino Puttonen, Pertti Rantanen, Antti Oulun Jyry Perniön Sisu Silta mäen Sopu Hgin Tv. Luistelijat Lahden Kaleva Lahden Kaleva Inkeroisten Vihuri Alatornion Ahjo Perttulan Tähti Tampereen Sisu Kaaron Reima J ormuan Tarmo Valkeakosken Koskenpojat Oulun Lohet Kempeleen Pyrintö Savonlinnan TU Äänekosken Huima Turun Moottoriseura Pyörä -68, Turun Weikot Kantolan U Puistolan Pyry Lahden Kaleva Hgin Jyry Turun Weikot Jyväskylän Valo Rauman Kisa-Veljet Hgin Jyry Ruosniemen Visa Jyväskylän Tv. Painiseura Kotkan Kiri Reiman, Kaarlo Kustaa Adolf Ristikankare, Heimo Saario, Leo Ensio Santaharju, Eino Veikko Ström, Eino Lennart Leander Suvanto, Eino Tirkkonen, Väinö Eemil Vatanen, Erkki Viinikainen, Heikki Virta, Into Erkki Johannes Ylöjärven Ryhti Piikkiön Kehitys Ykspihlajan Reima Rantaperkiön Isku Kemin Into Kotkan Kisa-Veikot Niinimäen Vauhti Lieksan Veto Keljon Viesti Karkkilan Urheilijat KULTAINEN SEURATYÖ-merkit, joita jaettiin myös kaksinkertainen määrä, jakaantuivat piireiuäin seuraavasti: Häme 5, Kainuu 4, Karjala 4, Keski-Suomi 8, Kymenlaakso 5, Lappi 4, Länsi-Suomi 5, Oulu 5, Pohjanmaa 4, Saimaa 4, Savo 4, Suur-Helsinki 8, Tampere 8, Uusimaa 4, Varsinais-Suomi 8. TUL:n MALJAN (n:o 1) liittotoimikunta myönsi Pentti Honkasalolle Turun Pyrkivästä. TUL:n MALJAN (n:o 2), joka luovutetaan liittotoimikunta myönsi Reino Kiiskiselle, Oulun Tarmo

12 Taloudellinen toiminta Vuoden 1978 ajan on maassa taloudellinen lama edelleen jatkunut. Tämä lamatilanne on myöskin heijastunut Työväen Urheiluliiton taloudelliseen toimintaan. Liiton taloudenpidossa on koko toimintavuoden ajan jouduttu noudattamaan tiukkaa linjaa, joka on merkinnyt suurta säästäväisyyttä sekä pidättäytymistä menoja lisäävistä toimenpiteitä. Tämä on osaltaan vaikuttanut liiton toimintaan. Paineita toiminnan laajentamiseen ja monipuolistumiseen eri sektoreilla on esiintynyt runsaasti, mutta niitä ei ole voitu talousresurssien vuoksi toteuttaa parhaalla tavalla. Toimintavuodelle 1978 oli valtion tulo- ja menoarviossa varattu Työväen Urheiluliitolle toiminta-avustusta markkaa. Tämä merkitsi edellisen vuoden toiminta-avustukseen 10,42 % nousua. Lisäksi saatiin valmentajamäärärahaa aikaisempien vuosien tapaan markkaa. Yleisen taloudellisen tilanteen hieman helpottaessa syksyllä, sekä Veikkauksen tuoton noustua arvioitua suuremmaksi, suoritti Opetusministeriö uuden määrärahojen jaon, jossa Työväen Urheiluliitto sai lisä määrärahaa markkaa. Kun yleinen hintatason nousu maassa vuoden 1978 aikana oli kuluttajahintaindeksillä mitattuna 5.9 0/0, voi- 20 daan todeta, että avustuksissa tapahtui myös määrällistä nousua. Kun kuitenkin vuoden 1977 tilinpäätös oli tappiollinen ja kun liiton taloutta jäivät rasittamaan huomattavat ostovelat edelliseltä tilivuodelta, voidaan todeta, että kasvaneet määrärahat on jouduttu käyttämään edellisen vuoden tappion kattamiseen. Kuluvana toimintavuonna on liiton taloutta lisäksi jouduttu rahoittamaan lainanottoa edelleen lisäämällä. Liitto on vuonna 1974 tehdyn päätöksen mukaan myynyt omistamansa Oy Veikkaus Ab:n osakekannan valtiolle. Tästä kaupasta saatuja myyntituloja on vuonna 1978 sijoitettu kiinteistöosakkeisiin. On päätetty ostaa Kiinteistö Oy Siltasaarenkatu 4:sta myymälähuoneisto, joka käsittää myymälätilaa katu tasossa sekä varastotilaa ensimmäisessä kellarikerroksessa. Talo valmistuu vuoden 1980 alkupuolella. Liitto on myöskin lähtenyt mukaan perustajaosakkaaksi Kiinteistö Oy Paasivuorenkatu 2:een sekä merkinnyt yhtiöstä 811 osaketta, jotka oikeuttavat myymälätilan hallintaan ensimmäisessä kerroksessa. Kiinteistö valmistuu syksyllä Kuluvana vuonna liittotoimikunta on myöskin tehnyt päätöksen, että taloudellisen tilanteen vuoksi liitto luopuu Merihaan Kuntotalo Oy:n rakentamisesta. Liitto on myöskin harjoittanut rakennustoimintaa toimintavuonna Kisakeskukseen ovat keväällä valmistuneet luento- ja ryhmätyötilat, sen lisäksi on Peeran majan uudisrakennustyöt täitä erää saatettu loppuun vuoden alussa. Samalla on tehty päätös, että Peeran majan laajennustoimia on toistaiseksi Iykätty. Kangaslammin nuorisokeskuksessa ei kertomusvuoden aikana ole suoritettu mainittavampia rakennus- eikä perusparannustöitä. Syksyllä pidetty työläisurheilun eheytyskokous päätti 20 vuotta kestäneen hajaannuksen työläisurheiluliikkeessä. Tämä päätös tulee tulevina vuosina asettamaan yhdistyneen Työväen Urheiluliiton taloudelle entistä suurempia haasteita ja vaatimuksia. Kasvava toiminta aiheuttaa menojen lisääntymistä, joka tulisi pyrkiä kattamaan valtion avustuksen määrää vastaavasti nostamalla. Mikäli valtion maksamissa toiminta-avustuksissa ei tulevina vuosina tapahdu varsin huomattavia korotuksia, on oletettavaa, että liiton talous kaikista ponnisteluista huolimatta tulee edelleen jatkumaan varsin kireänä eikä mahdollisuuksia menojen lisäämiseen ole näkyvissä. 21

13 Järjestötoiminta Yleistä Liiton toiminnan kannalta vuosi 1978 muodostui historialliseksi. Yli kaksi vuosikymmentä hajallaan ollut työväen urheiluliike aloitti voimiensa kokoamisen yhteiseen järjestöön, Työväen Urheiluliittoon. Vuoden loppuun mennessä 130 TUK:n seuraa ehti hoitaa jäsensuhteensa Työväen Urheiluliittoon. Eheytystoimien käynnistyminen mahdollistui työväenpuolueiden, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ja Suomen Kommunistisen Puolueen, päätyessä yhteiseen suositukseen työväenurheilun voimien kokoamisesta. Sanotut puolueet jättivät eheytyssuosituksen Työväen Urheiluliitolle ja Työväen Urheiluseurojen Keskusliitolle toukokuulla Puoluesuosituksen käsittely seura- ja piiriportaassa johti siihen, että TUL:n ja TUK:n yhteinen eheytyskokous elokuun 26. päivänä päätti yksimielisesti hyväksyä ko. eheytyssuosituksen. Syyskuun 23. päivänä pidetty TUK:n ylimääräinen liittokokous hyväksyi puolestaan eheytyssopimuksen ja kehoitti seurojaan liittymään TUL:n jäseniksi, päättäen samalla toimintansa lopettamisesta ja liiton purkamisesta. Siitä lähtien TUK:n seurat ovat tehneet päätöksiään TUL:ään liittymiseksi. Osalta TUK:n seuroista ratkaisun tekeminen siirtyi seuraavan vuoden alku- 22 puolelle. Näin ollen voidaan TUL:n 60- juhlavuoden tapahtumia viettää vahvistunein voimin. TUL:n järjestöllinen voima kasvoi muutenkin, sillä vuoden aikana toteutettiin menestyksellinen jäsenhankintakilpailu. Sen ansiosta liittomme jäsenmaara lisääntyi lähes 24.oo0:11a. Tämän samoin kuin eheytyksen ansiosta liiton jäsenmäärä oli vuoden lopussa Jäsenseurojen lukumäärä kasvoi sekä eheytyksen ansiosta että uusien seurojen perustamisen myötä. Jäsenseurojen määrä oli toimintavuoden päättyessä Kertomusvuoden toiminnoille antoi oman leimansa liittomme 60-juhlavuoden monipuoliset valmistelut, jotka syyskaudella vauhdittuivat liittomme kaikissa toimintaportaissa. Työväen urheilulökkeen eheytys Toimintavuoden aikana käynnistyi myönteiseen tulokseen johtanut työväen urheiluvoimien kokoaminen. Alkuvalmistelut ja -ratkaisut tapahtuivat puoluetasolla. Nimittäin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen Kommunistinen Puolue jättivät toukokuulla eheytyssuosituksensa Työväen Urheiluliitolle ja Työväen Urhei- TyölOisurheilun eheytys IOhti koyntiin konkreettisella tasolla SDP:nja SKP:n allekirjoitettua eheytyssuosituksen ja vetoomuksen. luseurojen Keskusliitolle. Välittömästi tämän jälkeen asian käsittely siirtyi seuroihin ja piireihin. Piirijärjestöjen myönteisten kannanottojen perusteella voitiin pitää yhtenäinen eheytyskokous Helsingissä 26. päivänä elokuuta Kokoukseen osallistui 200 TUL:n ja TUK:n valitsemaa edustajaa. Kokous hyväksyi yksimielisesti ko. eheytyssuosituksen. Välittömänä jatkona tälle oli TUK:n ensimmäinen purkautumiskokous, joka pidettiin syyskuussa 1978 Helsingissä. Toimintavuoden loppuun mennessä TUL:n jäsenyyteen hyväksyttiin eheytysratkaisujen seurauksena 130 seuraa. Jäsenhankintakii pailu Toimintavuoden aikana toteutettiin koko maanlaajuinen jäsenhankintakilpailu, jonka rynnäkkökuukausi ajoittui marraskuuhun. Seurat jaettiin kuntamuotonsa perusteella kahteen sarjaan:. kaupunkiseuroihin ja maalaiskuntaseuroihin. Asetettuun kokonaistavoitteeseen ei 23

14 r aivan ylletty. Suoritettu tuloslaskenta osoitti uusia jäseniä saaduksi 23613, jossa luvussa ei ole eheytyksen mukanaan tuomaa jäsenlisäystä. Näin ollen jäsenhankintakilpailun lopputulosta voidaan pitää hyvänä. Kurssitoiminta Koulutusjärjestelmän mukaisesti myös järjestöllinen koulutus toteutetaan koulutusvaliokunnan toimenpitein ja määrärahojen turvin. Järjestötehtäviin I perehdyttävää koulutusta annettiin sekä piireissä että seuroissa. Tiedot niistä näkyvät koulutusvaliokunnan kertomuksesta. Muu kokous- ja neuvontatyö Toimintavuoden aikana piirien toiminnanjohtajat ovat osallistuneet satoihin seura- ja piiriportaan kokous- ja neuvontatilaisuuksiin. Kuulijoitten lukumäärä on laskettavissa kymmenissätuhansissa. Työväen Urheiluliikkeen eheytystä koskeva vetoomus I Urheilusta ja liikunnasta on muodostunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti entistä tärkeämpi tekijä nykyajan yhteiskuntaelämässä. Työväen urheiluliikkeen asema ja vaikutusvalta maamme liikuntapolitiikassa ei kuitenkaan vastaa yhteiskunnassa yleisesti vallitsevia poliittisia voimasuhteita eikä työläisurheilijoiden urheilullista voimaa. Itsenäisen työläisurheiluliikkeen vahvistaminen ja maamme liikuntapolitiikan kansanvaltiastaminen on siksi muodostunut työväenliikkeen entistä tärkeämmäksi ja kiireellisemmäksi tehtäväksi. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. ja ja Suomen Kommunistinen Puolue r.p. kiirehtivät Suomen liikuntapolitiikan alueella kansanvaltaisten uudistustoimenpiteiden suorittamista. Yhteiskunnan tulee luoda nykyistä paremmat edellytykset kansalaisten liikuntatarpeiden tyydyttämiselle ja työ- 24 väen urheilu liikkeen edustaman joukkoliikuntatoiminnan turvaamiselle. Työstä aiheutuvien terveydellisten haittojen ja rasitusten ehkäisemiseksi tulee edistää työväenehtoista työ- ja elvytysliikuntaa. Työläisurheilun edut oikeudenmukaisella tavalla turvaava liikuntalainsäädäntö on saatava pikaisesti aikaan. Suomen liikunta- ja urheiluyhteistyössä on noudatettava kansanvaltaisia menettelytapoja. Maan kansainvälinen edustusurheilu on saatava parlamentaariseen valvontaan ja nykyistä paremmin palvelemaan yya-supimukseen perustuvaa rauhantahtoista ulkopolitiikkaa ja ETY -kokouksen tavoitteiden toteutusta. Työläisurheilun hajanaisuus on osaltaan heikentänyt työväenliikkeen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia maan urheiluelämässä. Suomen Sosialidemokraattinen Puo- I lue ja Suomen Kommunistinen Puolue viittaavat ammattiyhdistysliikkeen eheytymiseen 1960-luvulla ja toteavat sen johtaneen lyhyessä ajassa ammattiyhdistysliikkeen voiman ennennäkemättömään järjestölliseen ja arvovallan kasvuun. Puolueet katsovat, että työläisurheiluseurojen voimien kokoaminen yhteiseen, itsenäiseen työläisurheilun keskusjärjestöön johtaisi samankaltaiseen kehitykseen myös liikuntapolitiikan alalla ja lisäsi olennaisesti työväen urheiluliikkeen sekä urheilullista että järjestöllistä voimaa. Se tarjoaisi työläisurheilijoille mahdollisuuden osallistua toimintaan yhtenäisen työläisurheiluliikkeen nvelssa. Puolueet korostavat itsenäisen järjestyneen työväenliikkeen osana toimivan, työväenliikkeen aatteellisia katsomuksia tukevan työläisurheiluliikkeen kasvatustehtävän suurta merkitystä. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen Kommunistinen Puolue vetoavat Työväen Urheiluliiton ja Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton seuroihin ja jäseniin, että työväenurheilun eheytys suoritettaisiin vuoden 1979 aikana, ennen maassamme vietettävää työläisurheilun 60-vuotisjuhlaa. Puolueet katsovat, että työläisurheilun voimat kootaan Työväen Urheilu- I liittoon. Itsenäisen ja eheytyneen Työväen Urheiluliiton ja porvarillisen urheiluliikkeen välistä yhteistoimintaa kehitetään tasavertaiset kilpailumahdollisuudet takaavien yhteistoimintasopimusten pohjalta ilman työläisurheiluseurojen jäsensidonnaisuutta SVUL:oon ja urheilun erikoisliittoihin. Puolueet ehdottavat, että TUL:n ja TUK:n päättävät elimet kutsuvat koolle yhteisen työläisurheilun eheytyskokouksen elokuussa Eheytyskokous, jonne kutsutaan kummankin keskusjärjestön edustajat erikseen sovitulla tavalla, käsittelisi työväenpuolueiden allekirjoittaman suosituksen sekä eheytykseen liittyviä käytännön kysymyksiä. SDP ja SKP katsovat, että työläisurheilun eheytyminen luo edellytyksiä Suomen liikuntapolitiikan demokratisoimiselle, työväenliikkeen liikuntapo Liittisen voiman kasvulle sekä työläisurheilun omien toimintaedellytysten kaikinpuoliselle parantamiselle. Helsingissä 24. päivänä toukokuuta 1978 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. Sopimus työv~en urheilullikkeen eheyttämisestä Pitäen tavoitteena työväen urheiluliikkeen eheyttämistä ja työväenliikkeen voimien kokoamista yhteen itsenäiseen työläisurheilun keskusjärjestöön suosittavat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Suomen Kommunistinen Puolue Työväen Urheiluliitolle ja Työväen Urheiluseurojen Keskusliitolle tämän sopimuksen vahvistamista ja eheytyksen toteuttamista sen pohjalta. I 25

15 Tässä tarkoituksessa ko. puolueet suosittavat seuraavaa: 1. Eheytyneen Työväen Urheiluliiton itsenäisen olemassaolon ja toiminnan perusteet vahvistetaan osapuolten kesken siten, kuin tässä sopimuksessa ja vetoomuksessa on edellytetty. 2. Eheytyminen toteutetaan jäljempänä sovitulla tavalla Työväen Urheiluliittoon. 3. Eheytyskokous, jossa tämä suositus vahvistetaan, pidetään elokuun 26. päivänä 1978, ja se kutsutaan koolle kesäkuun 15. päivään mennessä kummankin liiton (TUL-TUK) päättävien elinten toimesta. 4. Lähtien siitä, että eheytyskokouksen poliittiset voimasuhteet heijastaisivat likimain työväenliikkeen yleisiä yhteiskunnallisia sekä työläisurheiluliikkeessä vallitsevia voimasuhteita, sovlttnn eheytyskokouksen voimasuhteiksi 120 sosialidemokraattia ja 80 kansandemokraattia. 5. Eheytyskokouksen varsinaisina asioina: a) Vahvistetaan puoluetason suositus työväen urheiluliikkeen eheyttämisestä. b) Valitaan työryhmät valmistelemaan TUL:n liittokokoukselle tehtäviä sääntö muutos- ja ohjelmaesityksiä. Esityksiä valmisteltaessa pidetään lähtökohtana TUL:n voimassa olevia sääntöjä ja 1970-luvun liikuntapoliittista ohjelmaa sekä soveltuvin osin TUK:n urheilullisia tavoitteita. Tavoitteena on ohjelmien kehittäminen ja toiminnallisen tason parantaminen puoluetason sopimuksen edellyttämältä pohjalta. Sääntöjä muutettaessa otetaan huomioon suh teellisuusperiaatteen soveltaminen käytäntöön siten, että päättävien elinten valinta määräytyy pysyvästi sen mukaisesti. c) Nimetään työryhmä valmistelemaan esitystä työläisurheiluliikkeen 60-vuotisjuhlien ja TUL:n liittojuhlan juhlatoimikunnan kokoonpanoksi. Työryhmien voimasuhteet saatetaan vastaamaan eheytyskokouksen voimasuhdetta. 6. TUK:n ylimääräinen liittokokous, jossa hyväksytään puoluetason sopimus ja päätetään sen edellyttämistä järjestöllisistä toimenpiteistä, pidetään syyskuussa Liittokokous, joka päättää TUK:n lakkauttamisesta, pidetään kesäkuun alkuun 1979 mennessä. TUL:n liittokokous pidetään kesäkuussa Siihen ovat oikeutettuja osallistumaan TUL:n sääntöjen ja päätösten mukaisella tavalla myös kaikki v loppuun mennessä erikoisliitoista ja SVUL:n piirijärjestöistä eronneet TUK:n varsinaiset urheiluseurat, jotka hyväksytään hakemuksesta TUL:n ja sen piirijärjestöjen jäseniksi vuoden 1979 piirikokouksiin mennessä. Liittokokous kutsutaan koolle sääntöjen määräämällä tavalla ja kokouskutsussa tulee ilmoittaa sääntömuutoksesta. Ne TUK:n urheiluseurat, jotka ovat eronneet erikoisliitoista v puolella ja hyväksyneet TUL:n seurojen mallisäännöt sekä jättäneet jäsenhakemuksensa TUL:lle ja sen piirijärjestöille, voivat osallistua TUL:n toimintaan ja hyväksytään täysivaltaisiksi jäseniksi TUL:oon välittömästi TUK:n purkauduttua. 8. TUL:n liittokokouksessa valittavan liiton johdon voimasuhteet sovitaan vastaamaan eheytyskokouksen voimasuhteita. Vastaavia voimasuhteita noudatetaan myös toimitsijaportaassa. Liiton puheenjohtajaksi valitaan sosialidemokraatti, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi kansandemokraatti, toiseksi varapuheenjohtajaksi sosialidemokraatti, pääsihteeriksi kansandemokraatti ja apulaissihteeriksi sosialidemokraatti. Liittoneuvoston puheenjohtajat valitaan samassa suhteessa kuin liiton puheenjohtajat. 9. Liiton kansainvälisessä yhteistoiminnassa noudatetaan yya-sopimukseen perustuvia ja aktiivista rauhantahtoista ulkopolitiikkaa tukevia TUL:n ohjelmia, sopimuksia ja päätöksiä. Liitto pyrkii tältä pohjalta tehostamaan kansainvälistä yhteistoimintaansa sosialististen maiden urheilujärjestöjen ja kansainvälisen työläisurheiluliikkeen kanssa. Liitto pyrkii edistämään Suomen kansainvälisten liikuntayhteyksien kehittämistä kansanvaltaiselta pohjalta. 10. TUL:n suhteet SVUL:oon ja erikoisliittoihin hoidetaan yhteistoimintasopimusten pohjalta. Tässä yhteistoiminnassa pidetään lähtökohtana voimassa olevia sopimuksia ja tavoitteena niiden kehittämistä tasavertaisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi. 11. Turvataan säätiölainsäädännön sallimissa puitteissa TUL:n voimasuhteita vastaava tilanne Urheiluopistosäätiön hallinnossa luvun alkuun mennessä. TUL:n nykyinen omaisuus säilytetään liiton johdon hallinnassa. 12. Nykyisille työntekijöille taataan järjestelyin ja ottaen huomioon, mitä tämän sopimuksen 8 kohdassa on toimitsijaportaasta sanottu, nykyistä paikkaa vastaavat, heille soveltuvat tehtävät. 13. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, kuitenkin niin, että tarkistusneuvottelut käydään vuoden 1983 ja myöhemmin pidettävien liittokokousten osalta tarpeen vaatiessa. Helsingissä toukokuun 24. päivänä 1978 SUOMEN SOSIALIDEMOKRAA T TINEN PUOLUE r.p. SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE r.p

16 ~heytyskokouksen päätöslauselmal 60. juhlavuoden valmistelut Käsiteltyään Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp:n ja Suomen Kommunistinen Puolue rp:n työväen urheilun keskusjärjestöille, Työväen U rheiluliitto r.y:lle ja Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto r.y:lle osoittaman työläisurheiluliikkeen eheytystä koskevan suosituksen, eheytyskokous toteaa, että työväen urheiluliikkeen osuus ja vaikutus maamme urheiluelämässä on paitsi poliittisiin voimasuhteisiin myös työläisurheilijoiden urheilulliseen voimaan nähden liian pieni. Puolueiden suositus työväen urheiluliikkeen eheyttämiseksi vastaa itsenäisen työläisurheiluliikkeen olemassaolon vahvistamiselle ja voimien kokoamiselle asetettavia keskeisiä tavoitteita ja luo toteutettuna edellytykset työväenliikkeen liikuntapolitiikan ja eheytyneen Työväen Urheiluliiton toiminnan voimakkaaseen kehittämiseen ja kasvuun. Samalla se avaa työväenliikkeelle mah- dollisuuden saavuttaa liikuntapolitiikassa ja urheiluelämässä sen yleistä yhteiskunnallista voimaa vastaavan aseman. Tähän perustuen eheytyskokous päättää hyväksyä puoluetason suosituksen ja nimetä sen edellyttämät ohjelma-, sääntö- ja liittojuhlan juhlatoimikunnan kokoonpanoa valmistelevat työryhmät toteuttamaan suosituksen mukaisia esityksiä. Lisäksi kokous kehottaa työväen urheilujärjestöjä, Työväen Urheiluliittoa ja Työväen Urheiluseurojen Keskusliittoa toimeenpanemaan eheytystä koskevat tehtävät puoluetason suosituksen mukaisesti. Eheytyskokous kehottaa työväen urheiluliikkeen jäseniä ja kaikkia sen ystäviä yhdistämään voimansa kesäkuun päivinä 1979 pidettävien eheytyneen ja yhtenäisen TUL:n 60-vuotisjuhlien onnistumisen turvaamiseksi. Liiton 60. juhlavuoden ja Vli Liittojuhlan valmistelut aloitettiin vuoden 1977 keväällä. Kertomusvuonna valmistelut jatkuivat konkreettisella tasolla liittotoimikunnan vahvistamassa valmisteluorganisaatiossa. Liittotoimikunnan alaisena toiminut sihteerityöryhmä on koordinoinut kilpailutoimikunnan, ohjelmatoimikunnan, huoltotoimikunnan, tiedotustoimikunnan, taloustoimikunnan, kansainvälisen toimikunnan sekä nuorisokisatoimikunnan työtä. Kunkin toimikunnan alaisuudessa on toiminut useita alatoimikuntia ja työryhmiä. Kertomusvuoden aikana aloittivat koulutusohjaajat kierroksensa piireissä ohjaten piiri- ja seuraohjaajia Liittojuhlan yhteisvoimisteluesitysten harjoittelussa. Piirien koulutusohjaajille järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia. Liittojuhlan graafiseksi tunnukseksi liittotoimikunta valitsi Ajan Mainoksessa Pirjo Pakarisen suunnitteleman "Kolme sukupolvea". Liittojuhlan käytännön järjestelyjä varten perustettiin keskustoimistoon liittojuhlatoimisto. Liittojuhla-asusteiden - huppari, t paita, lenkkitossut ja laukku - valmistamisesta tehtiin sopimus ja tuotteet tulivat myyntiin vuoden aikana. Eri urheilulajit valmistelivat liittojuhlan kilpailuohjelmia. Ohjelmatoimikunta suunnitteli Liittojuhlan aikaisia ohjelmatapahtumia. Nuorisokisojen suunnittelusta vastasi nuorisokisatoimikunta ja nuorisoseminaarin valmisteluista liiton nuorisovaliokunta. Vuoden aikana käytiin laaja neuvottelukierros työväenliikkeen eri järjestöjen mukaan tulosta. Ammattiyhdistysliike, sivistysjärjestöt, nuorisojärjestöt, naisjärjestöt, eläkeläisjärjestöt, varhaisnuorisojärjestöt, opiskelijajärjestöt, puolueet jne ovat olleet mukana eri tapahtumien valmisteluissa. Liittojuhlaa valmisteltiin koko työväenliikkeen yhteisenä liikuntakulttuuritapahtumana

17 Tiedotustoiminta Vuonna 1978 löi työläisurheiluliikkeen eheytyskehitys leimansa koko TUL:n tiedotustoimintaan. Eheytysratkaisut sekä puoluetasolla että urheilujärjestötasolla saivat paljon julkisuutta. Porvarilliset tiedotusvälineet, lehdistö eritoten, käynnistivät laajan hyökkäyksen TUL:ää vastaan pyrkien vaikuttamaan haitallisesti eheytyskehitykseen erityisesti TUK:n jäsenistön keskuudessa." Tähän tarkoituksenmukaiseen, varsin usein vääristelevään tiedotukseen, TUL:n toimesta vastattiin asiallisella, TUL:n toimintaperiaatteita esiin tuovalla tiedotustoiminnalla. Porvarillisten piirien yritykset vaikuttaa tiedotuksen keinoin TUK:n kenttään eivät onnistuneet. Kampanja heikkeni huomattavasti sen jälkeen kun TUK liittokokouksessaan teki järjestönsä lakkauttamispäätöksen. Eheytymisestä johtuen tiedotustoiminnan pääpaino oli TUL:n toimintaa ja periaatteita valottavalla tiedotuksella normaalia tulostiedottamistakaan unohtamatta. Tiedotuselinten toimesta luotiin entistä enemmän yhteistoimintaa SAK-laisen ammattiyhdistysliikkeen lehdistön kanssa sekä neuvoteltiin yhteistyö muodoista työväenliikkeen lehdistön ja tietotoimistojen kanssa. Kiristynyt urheilupoliittinen tilanne synnytti entistä enemmän tarvetta tii- viiseen yhteistyöhön kaikkien työväenliikkeen tiedotuskanavien kanssa. Viikottaiset tiedotusjakelut ja tulospalvelu sunnuntaisin ovat olleet normaaleja palvelumuotoja tiedotusvälineille. Tulospalvelun hoidosta ovat vastanneet Pekka Hurme, Matti Lahtinen ja Heikki Piskonen. Urheiluradiossa on tarpeen vaatiessa ollut TULkatsaus. Tiedotustilaisuuksia pidettiin vuoden aikana 14, pääasiassa liiton keskustoimistossa. Tilaisuuksissa on selvitelty eheytymistilanteen kehittymistä, liiton puheenjohtajavaihdosta, urheilupoliittisia tavoitteita, liiton tuottamaa koulutusmateriaalia, kansainvälistä valmentaja- ja ohjaajavaihtoa sekä liittojuhlavalmisteluja ja jäsenhankintakampanjaa. Liittojuhlatiedotus- ja markkinointia varten perustettiin erityinen Liittojuhlan tiedotustoimikunta, jonka sihteerinä on toiminut Heikki Piskonen. TUL osallistui maamme ensimmäisille urheilumessuille, Finnspo-78 messuille Jyväskylässä omalla osastoliaan, mutta messut olivat varsin epäonnistuneet eikä kokeilu ollut TUL:n kannalta rohkaiseva. Työväen Urheiluliiton pää-äänenkannattaja TUL-lehti ilmestyi vuonna numeroa vuodessa. Keskimäärin kerran kuussa jouduttiin edelleen tekemään 4-sivuista lehteä normaalin sivumäärän ollessa kahdeksan. Lehden painosmäärä kohosi vuoden aikana kuudella tuhannella ollen vuoden päättyessä kpl. Lehden päätoimittajana toimi Pekka Hurme ja toimitussihteerinä Matti Lahtinen. Lehti painettiin kustannusosakeyhtiö Kvartto Ab:n kirjapainossa Helsingissä. Levikiltään TUL-lehti on Suomen suurin urheilulehti. Jouluksi ilmestyi myyntiin perinteinen TUL:n Joulu-78, jonka painos oli kpl. Lehti painettiin Paasipaino Oy:ssä Helsingissä. Lehden myyntityö sujui erittäin hyvin, niin että lehti tuotti voittoa n mk. Lehden toimittamisesta vastasivat Pekka Hurme, Matti Lahtinen ja Heikki Piskonen. TUL:n juhlavuoden ja Liittojuhlan tunnukseksi valittiin Pirjo Pakarisen suunnittelema "Kolme sukupolvea". Samaa tunnusta käytettiin kaikissa liitto juhla tuotteissa. IIIII~ ~\ E '1" 30

18 Koulutusvaliokunta Koulutusvaliokuntaan ovat toimintavuonna kuuluneet puheenjohtajana Risto Lindgren (5) sekä jäseninä Timo Hyman (2), Toimi Haaparanta (5), Anja Järvinen (5), Ismo Kuivala (6), Antero Lassila (3) ja Jouko Välske (3). Valiokunta kokoontui kuusi (6) kertaa käsitellen 70 asiaa. Työvaliokunta, johon kuuluivat puheenjohtaja Risto Lindgren (3), varapuheenjohtaja Anja Järvinen (3), Timo Hyman (1) ja Reijo Lehkonen (3), kokoontui kolme (3) kertaa käsitellen 35 asiaa. Valiokunnan sihteerinä on toiminut koulutusoaston päällikkö Reijo Lehkonen. Koulutusosastolla ovat työskennelleet koulutussihteereinä Jouko Kalenius urheilusektorilla ja Eila Uitto naisvoimistelusektorilla. Vuotta 1978 voidaan koulutuksessa luonnehtia koulutusjärjestelmän vakiintumisen, koulutusaineistojen inten SllVlsen valmistamisen sekä uusien luennoitsijoiden ja kouluttajien hankkimisen vuodeksi. Liiton kireän taloudellisen tilanteen vuoksi jouduttiin eräitä toimintasuunnitelmassa olleita toimintoja peruuttamaan. Eniten supistukset vaikuttivat henkilökunnan koulutuksen sekä toimitsijakoulutuksen osuuteen. Myös valmisteltu atk-pohjainen luennoitsijarekisteri jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen. Uusien kouluttajien hankintaan kiin- nitettiin KTS:n mukaisesti kertomusvuonna lisääntyvää huomiota. Suurin puute on todettu olevan urheilulääketieteen alalla. Tämän puutteen poistamiseksi valmisteltiin lähes sataan nouseva TUL:n urheilulääkärien luettelo sekä suunniteltiin vuoden 1979 alussa toteutettava valtakunnallinen koulutustapahtuma. Yhteyksiä tiivistettiin myöskin eri yliopistojen ja korkeakoulujen TUL-mielisiin opettajiin ja opiskelijoihin perustamalla TUL-ryhmiä. Valmentajakoulutuksessa jatkui perinteiseksi muodostunut yhteistyö Neuvostoliiton, DDR:n ja Tshekkoslovakian kanssa. Se takasi TUL:n valmentajille pysymisen valmennustiedon huipun tuntumassa. Valmentajavaihdon tulokset pyrittiin hyödyntämään erityisesti TUL:n nk. painopistelajeissa, joissa pyritään kansainvälisellä tasolla menestykseen. Uuden koulutusjärjestelmän kolmantena toteutusvuonna käynnistettiin koulutussisältöjen tarkistus saatujen kokemusten pohjalta. Muutosten tarve osoittautui varsin vähäiseksi. Enimmiltään oli kysymys lähinnä teknisistä täs-,-rnennyksistä, ei linjantarkistuksista. TUL:n seuran uusille jäsenille tarkoitettu seuratiedon peruskurssi toteutettiin keskitetysti TUL:n Tampereen piirin alueella. Siitä saadut kokemukset tullaan käyttämään hyväksi muissakin piireissä. Koulutusaineistojen laadinnassa TUL:n Kisakeskus kiinnitettiin erityistä huomiota III-tason "Seuraohjaajan peruskurssiin" muokkaamiseen kansioista kirjaksi, sen opettajanaineiston sekä kaivopaketin tekemiseen. Muista koulutusmateriaaleista mainittakoon luonnos nuoriso-ohjaajan peruskurssin aineistoksi sekä urheilusektorilta Tapio Simosen: Pöytätenniksen valmennus, Markku Leppäsen-Arvo Papusen kansiomuotoinen II-tason lajiosa yleisurheiluun, Jouko Kaleniuksen II-tason lajiosa koripailoon, Mauri Mehtosen painiin sekä III-tason lajiosat työryhmätyönä jalkapalloon ja nyrkkeilyyn. Jälkimmäisessä valmistettiin kirjallisen esityksen tueksi kuvanauha, jossa havainnollistetaan asiat. Toteutus tapahtui edelleen kolmitasoisen koulutusjärjestelmän puitteissa. Huomio kiintyi TUL:n piirijärjestöjen valmiuden lisääntymiseen oman piirin alueella tapahtuvan koulutuksen läpiviemisessä. Kuitenkin yhteydet piirien sekä erityisesti TUL:n seurojen välillä vaativat parantuakseen huomattavasti lisäponnisteluja. Tämän on määrä tapahtua tulevan vuoden aikana. 1. Valmentajakoulutus Urheilusektorin liittotason valmentajakoulutus toteutettiin kokonaisuudessaan Kisakeskuksessa. I-tason ja II-tason koulutukseen osallistui yhteensä 132 valmentajaa. Jälleen kerran osoittautui sosialistisista valtioista saatu koulutusapu TUL:lle korvaamattomaksi. Kurssit osoittivat, että TUL:lla on hyvä ja kehityskelpoinen valmentaja-aines, joten kilpa- ja huippu-urheilun kehitys myös tulevaisuudessa näyttää turvatulta. järjesti yhdessä Koulutusvaliokunnan kanssa seuraavat valmentajakurssit: Yleisurheiluvalmentajien jatkokurssi (II-taso) 18 osanottajaa Kisakeskuksessa kouluttajana päävalmentaja Arvo Papunen. - X Valmentajakoulu (1-taso) 31 osanottajaa Kisakeskuksessa yleisurheilun pikajuoksujen ja hyppyjen, kori pallon ja jalkapallon valmentajille. Kouluttajana toimivat tshekkiläiset urheilutohtorit Emil Velensky (koripallo) ja Frantisek Korcek Ualkapallo) sekä tohtori Wolfgang Lohman DDR:stä (yleisurheilu). - Suunnistuksen ja pöytätenniksen jatkokurssi (II-taso) 15 osanottajaa Kisakeskuksessa kouluttajina jaostosihteeri Pekka Ollikainen (suunnistus) ja Jouni Pukkila (pöytätennis) - Valmentajien jatkoseminaari 1 (1- taso) 21 osanottajaa Kisakeskuksessa kouluttajina urheilutohtorit Monica Bauersfeld ja Gunter Fritzsche DDR:stä. Seminaariin osallistui nyrkkeilyn, painonnoston, uinnin, lentopallon, koripallon, vesipallon, jalkapallon ja rytmisen voimistelun valmentajia. - Valmentajien jatkoseminaari 2 (1- taso) 32 osanottajaa Kisakeskuksessa kouluttajina urheilutohtorit Monica Bauersfeld ja Gunter Fritzsche DDR:stä. Seminaariin osallistui yl.urheilun, hiihdon, panin, luistelun ja pyöräilyn valmentajia. - nyrkkeilyn ja painin jatkokurssi (IItaso) 26 osanottajaa Kisakeskuksessa kouluttaji

19 na neuvostoliittolaiset valmentajat Dr. Omar Bliadze (paini) ja VZSPS:n päävalmentaja Dimitri Mihailovsky (nyrkkeily). Liittotason erillisseminaareja pidettiin seuraavissa lajeissa: hiihto, jalkapallo, jääkiekko, koripallo, lentopallo, luistelu, nyrkkeily, paini, painonnosto, pyöräily, rytminen voimistelu, suunnistus, uinti ja yleisurheilu. Osanottajia yhteensä 270. Piireissä pidettiin II-tason voimisteluohjaaja-urheiluvalmentajakurssin perusosia (40 h) seuraavasti: - Pohjanmaan piiri 9.4., ja Pietarsaaressa, Vaasassa ja Ykspihlajassa 39 osanottajaa. Savon, Saimaan, Karjalan ja Keski Suomen piiri ja Varkaudessa 105 osanottajaa. - Hämeen piiri ja Pajulahdessa 33 osanottajaa. Länsi-Suomen plln Porissa ja Lauttakylässä 33 osanottajaa. III-tason koulutus toteutettiin kokonaisuudessaan piirikohtaisena. 2. Toimitsijakoulutus Seuratoimitsijakoulutusta on toteutettu piireissä II- ja III-tason kurssien avulla. Koulutusta on annettu sekä liiton että piirien koulutusvaliokuntien avulla ja toteutuksessa. Mainittuja koulutustapahtumia oli kahdeksantoista (18), joiden yhteinen osanottajamäärä 247. Seuratoimitsijain neuvontatyötä on tehty myös piirien toiminnanjohtajien seurakäyntien yhteydessä. Näissä tilaisuuksissa, joita vuoden aikana on järjestetty satoja, on tehty selkoa paitsi kulloinkin ajankohtaisista toimintaky- symyksistä myös liiton ja piirien koulutusasioista ja -mahdollisuuksista 3. Naisvoimistelukoulutus TUL: n Kisakeskus järjesti yhteistyössä koulutusvaliokunnan kanssa seuraavat kurssit: Voimisteluohjaajakurssin perus- ja lajiosa Osanottajia oli 18 ja vastaavina ohjaajina toimivat Eila Uitto ja Silja Into. - Voimisteluohjaajan jatkokurssi, kunto-ohjaajalinja Osanottajia 17 ja ohjaajana Maija-Liisa Pitkä. - Voimisteluohjaajan jatkokurssi, tyttöohjaajalinja Osanottajia 16 ja ohjaajana Marjo Mäkinen. Voimisteluohjaajan jatkokurssi, valmentajalinja Osanottajia 15 ja ohjaajana Kerttu Riikonen. - Rytmisen voimistelun valmentajakurssi pidettiin Osanottajia oli 13 ja ohjaajina toimivat Kerttu Riikonen ja Eevi Kaasinen. Piireissä järjestettiin voimisteluohjaajakurssin lajiosia - Kainuun pllnssa ja Osanottajia oli 18 ja ohjaajina toimivat Ansa Hynynen ja Eila Uitto. - Kymenlaakson piirissä ,7. ja Osanottajia 22 ja ohjaajina Terttu Hellgren. Lapin piirissä Osanottajia 17 ja ohjaajina toimivat Marja Lagerstedt ja Maarit YlÖnen. Lisäksi järjestettiin UI-tason kurssit piirikohtaisina kaikissa piireissä. 4. Nuorisosektorin kurssitoiminta 78 Urheiluopisto TUL:n Kisakeskus järjesti yhteistyössä koulutusvaliokunnan kanssa TUL:n koulutussuunnitelman mukaisia kursseja seuraavasti: Nuoriso-ohjaajakurssin perusosa Osanottajia kurssilla oli yhteensä 19 ja vetäjänä Jarmo Liukkonen. Nuoriso-ohjaajakurssin lajiosa Osanottajia kurssilla oli yhteensä 15 ja vetäjänä Jarmo Liukkonen. Nuoriso-ohjaajakoulun leiriohjaajalinja Osanottajia kurssilla oli yhteensä 18 ja vetäjänä Jarmo Liukkonen. Piireissä järjestettiin II-tason nuorisoohjaajakurssin perusosia seuraavasti: Kymenlaakson piiri: 14 osanottajaa Suur-Helsingin piiri: 14 osanottajaa Uudenmaan piiri: 12 osanottajaa Varsinais-Suomen piiri: 15 osanottajaa 5. Seuraohjaajakoulutus Seuraohjaajan peruskurssit pidettiin kaikissa TUL: n piireissä. Osanottajia oli yhteensä Henkilökunnan koulutus Määrärahojen niukkuuden vuoksi henkilökunnan koulutusta voitiin toteuttaa hyvin vähäisessä määrin. Piirien toimistonhoitajille järjestettiin koulutuspäivät Helsingissä joulukuuta aiheena piirin koulutustoiminnan käytännön järjestelyt. Luennoitsijana oli Pekka Pättiniemi ja osanottajia oli yhteensä 15. Kesk ustoimiston henkilökunnalle järjestettiin koulutusaamupäiviä alustajina Martta Salmela-Järvinen, Voitto Raatikainen ja Unto Siivonen sekä demonstraatio monistuskoneiden käytöstä yhteistyössä Rank Xeroxin kanssa. 7. Kouluttajien koulutus TUL:n Kisakeskus järjesti yhteistyössä Koulutusvaliokunnan kanssa: - Kouluttajaseminaarin Osanottajia 26 ja pääalustajat Reijo Vartia, Martti Silvennoinen ja Martti Kempas. - Kouluttajakurssin Osanottajia 16 ja kurssin vetäjänä Jouko Kalenius. Kaikissa TUL:n piireissä pidettiin koulutustilaisuudet seuraohjaajan peruskurssin luennoitsijoille. Demonstraatiot esitti kurssiaineiston toimittaja Kimmo Raatikainen. Osanottajia oli yhteensä Erityiskoulutus Jyväskylän Yliopiston TUL-ryhmän jäsenille järjestettiin koulutustilaisuus Jyväskylässä aiheena järjestömuotoinen sivistystyö. Luennoitsijana oli Reijo Lehkonen ja osanottajia 18. Piirikouluttajien neuvottelupäivät pidettiin Tampereella Osanottajia oli 26 ja kurssin vetäjä Reijo Lehkonen

20 Lökuntapolöttinen valiokunta Kansainvälinen valiokunta Liikuntapoliittiseen valiokuntaan ovat toimikautena kuuluneet puheenjohtajana Lasse Eskonen (4) sekä jäseninä Sakari Selin (7), Pekka Vehviläinen (7), Arto Nyström (4), Erkki Tuomioja (2), Martti Silvennoinen (5), Kalevi Olin (1), Jorma Hentilä (3) ja Heikki Helminen (-) sekä Antero Lassila (-). Valiokunnan sihteerinä on toiminut Heikki Piskonen. Kokouksiin ovat osallistuneet myös Pekka Hurme sekä Matti Lahtinen. Valiokunta kokoontui seitsemän (7) kertaa ja käsitteli 71 asiaa. Keskeisenä valiokunnan työssä oli TUL: n 1970-luvun liikuntapoliittisen asiakirjan uudistaminen. Valiokunta pyysi asiantuntijoilta taustatekstejä ohjelman uudistamiseen ja laati sisältörunkoesityksen. Valiokunta pyrki seuraamaan tiiviisti työväen urheilun eheytyskokouksen asettaman ohjelmatyöryhmän työtä. Valiokunta käsitteli kokouksissaan TUL:n ja SVUL:n välistä yhteistoimintaa, doping-kysymyksiä, liiton tutkimuspolitiikkaa. Suomen kansainvälisiin urheilusuhteisiin liittyen valiokunta esitti kansainväliselle valiokunnalle kannanoton laatimista Suomen ja Etelä-Afrikan urheilusuhteista. Kiinteässä yhteydessä valiokunnan toimintaan käynnistyi TUL:n liikuntahistoriatyöryhmän työ. Työ liittyy Suomen liikuntahistoria-projektiin. Liiton tiedepoliittisesta kannanotosta otettiin lisäpainos. Tampereen yliopistoon todettiin syntyneen TUL-ryhmän. Valiokunta käsitteli SVUL:n toimia työläisurheilun eheytyksen yhteydessä todeten tarvittavan aktiivia tiedottamista TUL:n kannasta ja näkemyksistä. Valiokunta aloitti syksyllä -78 järjestettävän "Työväenliikkeen liikuntapolitiikka" -seminaarin valmistelut. Kansainväliseen valiokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Lennart Kivi (6) ja jäseninä helmikuun alusta lukien Matti Ahde (1), Raija Mattila (5), Sakari Selin (5) ja Erkki Tuomioja (5). Kokouksia on pidetty 6 ja niissä on käsitelty 79 asiaa. Kokouksiin on osallistunut edellä mainittujen lisäksi Ossi Sjöman. Sihteerinä on toiminut kansainvälisten asioiden sihteeri Pentti Kujamäki. Ulkomaiset edustukset Jaostosihteeri Pekka Ollikainen CSTV:n järjestämässä hiihtovaelluksen seminaarissa Tshekkoslovakiassa Liittotoimikunnan jäsen Erkki Tuomioja CSIT:n sihteeristön kokouksessa Brlisselissä Nuorisosihteeri Irja Laiho Suomen ja Neuvostoliiton YY A-sopimuksen 30- vuotisjuhlakonferenssissa Neuvostoliitossa Puheenjohtaja Matti Ahde ja varapuheenjohtaja Lennart Kivi FSGT:n kongressissa Ranskassa Puheenjohtaja Matti Ahde CSTV:n vieraana Tshekkoslovakiassa Varapuheenjohtaja Väinö Pässilä Ruotsin Valtakunnan Urheiluliiton 75- vuotisjuhlissa Tukholmassa TUL kuuluu ainoana urheilun keskusjlirjestönli Suomen Festivaaliyhdistykseen. Havannan festivaaleilla TUL:n yhdekslin henkiseen valtuuskuntaan kuuluijohdon lisliksi nyrkkeilijöitli ja voimistelijoita. 36