Ammatillisen koulutuksen aluetason kehittämissuunnitelma - AMKESU

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen aluetason kehittämissuunnitelma - AMKESU Haastatteluihin perustuva selvitys Opetushallitukselle Ammatillisen koulutuksen aluetason kehittämissuunnitelman AMKESUn valmistelun pohjaksi. Selvitysraportti Johan Hahkala toiminnanjohtaja AMKE ry Sörnäistenkatu 1 FIN HELSINKI etunimi.sukunimi@amke.fi

2 2(10) Sisällys 1. Selvityksen lähtökohtia 2. Haastattelut Johtopäätöksiä haastatteluista 4. Opetushallituksen AMKESU työryhmä 5. Pelkistetty haastattelutulosten yhteenveto ja jatkotyön teemat Liite 1 Luettelo haastatelluista. Liite 2 OPH: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma , päivätty versio.

3 3(10) 1. Selvityksen lähtökohtia Opetushallitus kutsui allekirjoittaneen syksyllä 2012 selvittämään haastatteluin ammatillisen koulutuksen järjestäjien alustavia kantoja ja näkemyksiä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelma ideaan. Kehittämissuunnitelmalle ei tuolloin ollut vahvistettu käsikirjoitusta eikä nimeäkään. Toimeksiannon yhteydessä puhuttiin Ammatillisen koulutuksen järjestäjäkesusta, jonka avulla mm. valtakunnan tasolla valtioneuvostossa hyväksytyn Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteita maastoutettaisiin. Tähän lähtöasetelmaan haluttiin ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentän näkemyksiä ja kannanottoja ennen kaikkea johdon edustajien haastatteluin. Tässä raportissa tästä asiakokonaisuudesta käytetään nimeä Ammatillisen koulutuksen aluekesu ja sen lyhenteenä AMKESU. Todettakoon lisäksi heti alkuun, että Opetushallituksella ei ole mitään suoraa valtuutusta tämäntyyppisen toiminnan käynnistämiseksi. Toinen ohjaukseen liittyvä näkökohta on se, että Opetushallitus mahdollisesti tulee priorisoimaan valtionavustuksista päätettäessä kuntakesuun ja myös AMKESUun liittyvää kehittämistoimintaa ja -hankkeita, mikä on tärkeää olla läpinäkyvästi esillä ao. hakuprosesseissa. Taustana toteutetussa haastatteluprosessissa on siis Opetushallituksessa suunniteltu ja valmisteltu Kuntakesu yleissivistävään koulutukseen, mutta itse haastattelutilanteisiin lähdettiin puhtaalta pöydältä ja itse asiassa yleissivistävä kuntakesu malli pääosin pois rajaten. Jo selvityksen lähtökohtana oli, että yleissivistävän kehittämissuunnitelman ei sellaisenaan sovellu ammatillisen koulutuksen moniulotteiseen toimintamalliin ja tehtäväkenttään ottaen huomioon erityisesti ennakoituihin koulutus- ja osaamistarpeisiin vastaaminen. Keskeistä ammatillisen koulutuksen onnistumisessa on vaikutukset työelämään ja yhteiskuntaan eli ennakointitiedon jalostaminen koulutusprosesseihin sekä aluetason ei vain järjestäjän tai kunnan oma sisäinen kehittäminen. Koulutuksen järjestäjän omat sisäiset johtamis- ym. prosessit ovat tärkeitä, mutta tästä ulkoisen koulutus- ja työelämätarpeen näkökulmasta vasta toissijaisia. Kuntakesu nimenä on myös rajoittava kun otetaan huomioon, miten monimuotoisesti kunnat ja muut omistajat ovat organisoineet ammatillisen koulutuksen järjestäjämuodon. Omistajaohjaus on ammatillisen koulutuksen toiminnassa tärkeällä sijalla omistajien yhteisenä tahtona työelämätarpeiden ja opiskelijakysynnän ohella. Omistajuuden tai omistajapolitiikan merkitys myös vaihtelee eri organisaatiomuodoissa käytäntöjen osalta. AMKESUn toiminnan tarkoitus on olla neutraali suhteessa ammatillisen koulutuksen organisaatiomuotoihin. Ammatillisen koulutuksen osalta alkuvaiheessa käytetty työnimi Koulutuksen järjestäjäkesu ei myöskään ole kuvaava nimi keskeisenä syynä se, että järjestäjän oma sisäinen kehittämistoiminta on vain osa ammatilliseen kehittämiseen liittyvästä toimintakokonaisuudesta. Keskeinen tekijä on ammattiosaajien kouluttamiseen ja kehittämiseen sekä alueellisiin vaikutuksiin liittyvä työelämän

4 4(10) tarpeiden ennakointi, mikä ammatillisessa koulutuksessa on ydinasiaa. Onnistuminen ammatillisen koulutuksen vaikuttavuudessa edellyttää myös yhteistyötä muiden alueella tai koulutusaloilla toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa. Lisäksi tärkeänä kulmakivenä on omistajien tahto rooli strategisten painopisteiden asetannassa osaltaan. Pelkistetysti voidaan todeta, että ammatillisessa koulutuksessa ulkopolitiikka ennakointiprosesseineen ja työelämä-/aluevaikutuksineen käy koulutuksen isossa kuvassa sisäpolitiikan eli sisäisten prosessien ja laatu-/toiminnanohjausjärjestelmien edellä. Näin siis myös AMKESUn keskeinen ajatus perustuu järjestäjien yhteistyöhön ja aluetason yhteisiin näkemyksiin. AMKESU on nähtävä alueellisen koulutuspolitiikan työvälineenä. Haastateltujen enemmistö viestitti tähän suuntaan todeten samalla, ettei tämä toimintamalli sellaisenaan ole monillakaan alueilla täysin uutta, mutta tällä tavalla jo tehtyä yhteistyötä voidaan jäsentää ja parantaa. Haastatteluasetelman kannalta jossain määrin haasteellista oli se, että ns. valmista ajatusta, asetelmaa tai kehystä ammatillisen koulutuksen aluetason kehittämissuunnitelmaan ei ollut olemassa. Asia todettiin lähtökohtaisesti jo toimeksiannon yhteydessä Opetushallituksessa eli yleissivistävään koulutukseen silloin loka-marraskuulla 2012 kaavailtua mallia ei voida sellaisenaan käyttää ammatillisessa koulutuksessa. 2. Haastattelut Selvityksen haastattelut toteutettiin pääasiassa ammatillisen koulutuksen järjestäjien johtajan/johtajien kahdenkeskisinä keskusteluina. Joissakin tapauksissa haastatteluissa oli mukana myös puheenjohtaja tai muu luottamushenkilö tai useampiakin. Pääteemoina haastattelutilanteissa käytettiin: alueellisen yhteistyön tarpeet ja toiminnallinen tilanne alueittain, järjestäjän sisäisen tavoiteasettelun ja linjausten sitouttamistarpeet järjestäjätasolla, voimassa olevan valtakunnan kehittämissuunnitelman tavoitteiden maastouttaminen käytäntöön, vaikuttaminen valtionhallintoon ennen kaikkea valtakunnalliseen kehittämissuunnitelman valmisteluun (sekä sitä edeltävään hallitusohjelmaan). Lisäksi haastatteluissa nousi esiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia mm. valtiovallan ohjaukseen, kehittämistoiminnan valtionavustuksiin sekä muita koulutuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi rahoitusmalli, työvoimapoliittisen koulutuksen rooli, opettajuuden muutos jne. Haastatteluja tehtäessä oli vielä avoinna, miltä pohjalta ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta lähdetään kehittämään hallitusohjelmaan kirjatusta linjauksesta huolimatta, mikä asia tätä kirjoitettaessa on ainakin lähitulevaisuuden osalta turvattu nykyisen ns. ylläpitäjämallin pohjalle. Selvitys tehtiin haastatteluin otantana ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Menetelmänä käytettiin henkilötason haastatteluja, joita toteutettiin yhteensä 29 kpl. Haastatellut koulutuksen järjestäjät on esitetty liitteenä 1.

5 5(10) 3. Johtopäätöksiä haastatteluista Haastattelujen perusteella selvä enemmistö haastatelluista piti AMKESUA hyvänä mahdollisuutena kehittää ammatillista koulutusta yhteisesti sovitulla tavalla aluetasolla. Myös vaikuttaminen valtionhallinnon linjauksin ja päätöksiin aluetasoisin linjauksin nähtiin hyvänä kehityssuuntana. Myös lähtökohdiltaan myönteisesti asiaan suhtautuvat asettivat asialle reunaehtoja. Näitä ovat mm. vaikuttamisen jatkuvuus ja systemaattisuus sekä ajoittaminen esim. valtioneuvoston kesuvalmisteluun sekä sitä edeltävään hallitusohjelmavalmisteluun ovat keskeisellä sijalla AMKESU - työn hyödyntämisessä. Osa haastatelluista näki jopa neuvottelumenettelyn neljän vuoden välein opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluetason toimijoiden kesken mahdollisena edistysaskeleena. Tapaamisissa olisi siis AMKESU alueen koulutuksen järjestäjien yhteinen tahto esillä ja lähtökohtana. Perustana koko yhteiselle pitkäjänteiselle kehittämiselle ovat aluetasoisesti rakennettavat yhteiset linjaukset eli yhteinen tahto eri asiateemoissa, kuten esimerkiksi sopiminen koulutustarjonnan työnjaosta, henkilöstön kehittämisessä ja yleensä kehittämishanketoiminnassa. Taustalla näissä yhteisissä linjauksissa on järjestäjätason näkemykset. Merkittävää on huomioida, että useilla alueilla, seuduilla ja maakunnissa on jo pitkäänkin tehty AMKESUn kaltaista keskinäistä yhteistyötä. Yhtenä aluetason yhteistyön tiivistäjänä on viime vuosina ollut koulutuspaikkoihin ja rahoituksen leikkauksiin liittyvät supistukset, joiden suuntaamista ja vaikutuksia on analysoitu aluetason ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa yhdessä. Kuuleminen/neuvottelu opetus- ja kulttuuriministeriössähän käytiin suuralueittain kuluvana vuonna tässä asiassa esim. koko Pohjois-Suomi yhdessä. Ammatillisen koulutuksen aluetason kehittämissuunnitelma sisältää koko ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminnan, mikä tarkoittaa siis ammatillisen perus- ja lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä myös työvoimakoulutusta, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää eli kaikkea nuorille ja aikuisille tarjottavaa koulutus- ja kehittämispalvelua. Työvoimakoulutuksen teemoilla tulee olla roolinsa AMKESUssa. Yhteys rahoitukseen, erityisesti tulosrahoituksen tulee täsmentää. AMKESU solmitaan ja rakennetaan kirjallisena sopimuksena, esim. 3-4 vuotisena. Sisältönä ovat ainakin ennakointiyhteistyö, koulutustarjonnan kokonaisuus alueella ja mahdollinen sopiminen työnjaosta. Ammatillisen peruskoulutuksen määrällisen säätelyn haittoja voitaisiin lieventää koulutuksen järjestäjien keskinäisillä koulutuspaikkasopimuksilla (ainakin määräaikaisesti), jotka OKM sitten vahvistaa. Lähivuosina toteutuvat koulutuspaikkojen lisäykset ja vähennykset edellyttävät aluetason yhteistyötä. Teemoina AMKESUssa voisi olla vastausten perusteella esimerkiksi siis aluetason koulutustarjonta ja ennakointi, henkilöstön kehittämisen yhteistyö, myös alakohtainen yhteinen kehittämistyö,

6 6(10) kansainvälisyyteen liittyvää toimintaa voisi suunnitella ja toteuttaakin yhdessä, nuorisotakuun toteutus yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa, eri kehittämishankkeissa työnjako ja yhteistyö on mitä tärkeintä jne...tämäntyyppisiä esimerkkejä on maamme eri alueilla olemassa ja toiminnassa lukuisasti. Alueita tarkasteltaessa esimerkiksi Uudenmaan maakunta useine kymmenine ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjineen on liian suuri tähän tarkoitukseen. Sen sijaan monissa tapauksissa maakuntatasoinen toiminta-alue on hyvin perusteltu. Myöskään maakuntaraja ei pidä olla ylittämätön johtuen luonnollisista työssäkäynti- ja asiointialueista. AMKESUn toiminta-alue tuleekin olla järjestäjien ratkaistavissa. Myös lukiokoulutus kuuluu tähän AMKESU -toimintamalliin, samoin kuin ammattikorkeakoulutuskin ainakin soveltuvin osin. Työvoimakoulutus kuuluu niinikään tähän kokonaisuuteen. Voimassaolevan valtioneuvoston hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden realisoituminen koulutustoiminnassa sopii kuvaan osana AMKESU -kokonaisuutta. AMKESU -ideaan myös selkeästi kielteisiäkin näkemyksiä esiintyi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kriittiset kannat perustuivat pääosin siihen, että tällä voidaan lisätä valtiovallan ohjausta järjestäjäkenttään ja toisaalta valtakunnan tasolle vaikuttamisen aluetasolta ei katsottu olevan realistista. Lisäksi pidettiin hallitusohjelmaan vaikuttamista keskeisempänä kuin valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vaikuttamisessa, koska kesu perustuu suurelta osin hallitusohjelmalinjauksiin. Erityisesti suurten kaupunkien kohdalla on vielä jäänyt vastaamatta kysymys kuntakesun ja AMKESUn keskinäisestä yhteydestä eli siis tehdäänkö ainakin osin päällekkäistä työtä. Tämä on yksi jatkovalmistelun asia. Eräitä suoria lainauksia koulutuksen järjestäjien johtajien haastatteluista: Asiakastuntuma on yhteenlaskettua osaamista myös aluetasolla. Työelämävuorovaikutusta voidaan tehdä myös yhdessä. Sama koskee opiskelijahakuasioita. Uhkana yksi lisäpaperi muiden joukkoon, mikä ei johda mihinkään! Vaikuttaminen hallitusohjelmaan on tätä tärkeämpää. Uhkana valtion yksityiskohtaisen ohjauksen lisääntyminen ilman hyötyä kummallekaan tasolle. Systemaattisuus on tärkeää, virtaus alhaalta ylös yhtä lailla kuin ylhäältä alas. Aluetason sopimusten pitävyys on keskeistä. Olennaista on yhteinen sopiminen, jossa aloite voisi olla vahvoilla koulutuksen järjestäjillä. Paperin sisältö painottuisi selkeästi aluetason yhteisiin laajoihin teemoihin.

7 7(10) Aluekesu voisi tiivistää olemassa olevat linjaukset sekä järjestäjä- että yhteisesti rakennettuna aluetasolla. Nythän on jo olemassa eri strategiat, laatustrategia ja laatujärjestelmä/toiminnanohjaus, toimintasuunnitelma, erityisoppilaitosten strategia, ennakointimalli jne Sisäistäkin kesua eli johtaminen, prosessit, laatujärjestelmä yms. tarvitaan, mutta se on järjestäjäkohtainen asia. Yleissivistävän koulutuksen kuntakesu on eri asia, mutta esim. kaupunkiylläpitäjillä on uhkana tuplatyö. Kesu -nimi tuo hallintopainotteisuutta mieleen hieman liikaa, olennaista on yhteisen sopimisen vaikuttavuus sekä paikallisesti ja alueellisesti (=sopimukset pitävät) sekä ennen kaikkea vaikuttavuus valtakunnan tasolla. Omistajuus tulee huomioida aluetason kesuprosesseissa. Käynnistämisessä voisi porkkanarahoista (valtionavustuksista) olla hyötyä asialle. 4. Opetushallituksen nimeämä AMKESU -työryhmä Opetushallituksen nimittämänä toimi kevätkaudella 2013 AMKESU asiaa valmisteleva työryhmä, johon kuuluivat: 1. Pasi Kankare, Opetushallitus, puheenjohtaja 2. Olli Daavittila, Sivistystyönantajat ry 3. Johan Hahkala, 4. Ilpo Hanhijoki, Opetushallitus 5. Seppo Hyppönen, Opetushallitus 6. Esa Juvonen, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry 7. Leena Koski, Opetushallitus, sihteeri 8. Sirkka-Liisa Kärki, Opetushallitus 9. Reija Lepola, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry 10. Ingeborg Rask, Opetushallitus 11. Sampo Suihko, 12. Tuula Sumkin, Opetushallitus, sihteeri 13. Teppo Tapani, 14. Riikka Vataja, Sivistystyönantajat ry

8 8(10) Työryhmä työskenteli kevätkaudella suhteellisen tiiviisti, minkä jälkeen Opetushallituksessa on kiteytetty koulutuksen järjestäjän kehittäminen neljään teemaan: JOHTAMINEN Hyvä johtaminen ja alueellinen yhteistyö ammatillisen osaamisen kehittämisessä takaavat kehittämissuunnitelman toteutumisen. OPPIMINEN Oppiminen on elinikäistä ja aikaisemman tiedon, taidon ja kokemuksen pohjalle rakentuvaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa oppimista tarkastellaan yhteiskunnan, työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden kehittämisen näkökulmasta. OSAAMINEN Elinikäinen oppiminen on perusta osaamisen vahvistamiselle. Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa painottuu alueellisen ja paikallisen ammatillisen osaamisen ja koulutuksen järjestäjän henkilöstön osaamisen kehittäminen. KESTÄVÄ HYVINVOINTI Kestävä hyvinvointi on osaamisen ja oppimisen perusta, joka voidaan nähdä sekä opiskelijan että yhteisön hyvinvointina. Kehittämissuunnitelmassa painottuu paikallinen ammatillisen koulutuksen näkökulma, joka tukee alueellista kestävää hyvinvointia. Haastattelujen perusteella arvioituna em. kehittämiskohteet painottuvat suurelta osin koulutuksen järjestäjätasoon ja ovat sukua yleissivistävän Kuntakesun asetelmaan. Ne ovat perusteltuja koulutuksen sisäisiä kehittämiskohteita, mutta ne eivät sellaisenaan vastaa riittävästi AMKESUn alueellisen toimintamallin eli ammatillisen koulutuksen aluetason ulkoisen vaikuttavuuden kysymyksiin. Ne vastaavat vain osin siihen viestiin ja niihin lähtökohtaisiin näkemyksiin, joita AMKESUun myönteisesti suhtautuneet haastatellut koulutuksen järjestäjien johtajat viestivät haastatteluissa. Aluetason toimintaa ja vaikuttavuutta myös opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan pitää siis lisätä tähän kuvaukseen. Valmistelua on syytä jatkaa hyvän tuloksen aikaansaamiseksi mm. seuraavassa esitetyin teemoin. 5. Pelkistetty haastattelutulosten yhteenveto ja jatkotyön teemat Koulutuksen järjestäjien johdon haastattelujen (huomioiden myös muu palaute) ja Opetushallituksen työryhmässä käytyjen keskustelujen sekä informaatiotilaisuudessa esitetyn perusteella kiteytetty selvitystulos on seuraava:

9 9(10) AMKESU on alueellista koulutuspolitiikkaa, ennakointia ja elinkeinopolitiikkaa taustanaan valtioneuvoston hyväksymä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Sisäinen, koulutuksen järjestäjätasoinen kehittäminen on myös tärkeää, mutta aluetason vaikuttavuus on AMKESU työssä ensisijainen asia. AMKESUn tarkoituksena on vaikuttaa aluetason yhteisin linjauksin valtakunnan kehittämissuunnitelman valmisteluun (ja sitä edeltävään hallitusohjelmaan osaltaan). AMKESU rakentuu ja toteutuu koulutuksen järjestäjien keskinäisesti sovitun yhteistoiminnan tuloksena aluetason tarpeiden mukaan ilman valtionhallinnon määräyksiä. AMKESU perustuu valtionhallinnon suosituksiin ja yhteys Opetushallituksen kehittämishankkeiden valtionavustuksiin on läpinäkyvä ja rakennetaan yhdessä kentän edustajien kanssa. AMKESUn kulmakivenä on alueellisten koulutustarpeisiin työelämän ja yhteiskunnan vastaaminen alueellisesti painotetuin toimenpitein ja toimintamallein. AMKESU on neutraali suhteessa ammatillisen koulutuksen eri organisaatiomuotoihin ja koulutustehtäviin huomioiden myös työvoimakoulutus. Lisäksi yhteydet lukiokoulutukseen ja myös ammattikorkeakoulutukseen ovat osaltaan avaintekijöitä. Lopuksi on syytä todeta yhteiseksi ylösrakentamiseksi, että Opetushallituksen informoitu malli (liite 2) ja haastattelussa AMKESUun myönteisen kannan ilmaisseiden vastaukset eroavat vielä toisistaan eli painottuvat toisin. Jatkotyössä on tärkeää: luoda AMKESU -toimintamalli koulutuksen järjestäjätason ja valtionhallinnon vuoropuheluun sekä aluetason linjausten informointiin ja vaikuttamiseen aluetasolta valtakunnan tasolle. täsmentää valtionhallinnon eli opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rooli AMKESU prosesseissa. rakentaa mahdollisuus vaikuttamiseen ja vuoropuheluun AMKESU alueiden ja opetusministeriön kesken nelivuotiskausittain ja kohdentaa tiedonkeruu tähän. alueellisesti ja keskenään täsmentää ja ratkaista luontainen AMKESUn toiminta-alue ja luoda tai täsmentää yhteinen toimintamalli. varmistaa toimintamalli yleissivistävän Kuntakesun ja AMKESUn kesken. Helsingissä Johan Hahkala

10 10(10) Liite 1 Haastatellut koulutuksen järjestäjät 1. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2. Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 3. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 4. Järviseudun koulutuskuntayhtymä 5. Jalasjärven kunta 6. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 7. Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö 8. Kouvolan kaupunki 9. Etelä-Savon Koulutus Oy 10. Luksia Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 11. Kiipulasäätiö 12. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 13. Jokilaakson koulutuskuntayhtymä 14. Vaasan kaupunki 15. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä 16. Faktia Oy 17. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 18. Peimarin koulutuskuntayhtymä 19. Turun Aikuiskoulutussäätiö r s 20. Tampereen kaupunki (kirjallinen kannanotto) 21. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 22. Pohjois-Suomen koulutuskeskussäätiö 23. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy 24. Kemi Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä 25. Salon seudun koulutuskuntayhtymä 26. Helsingin kaupunki 27. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 28. Sastamalan koulutuskuntayhtymä 29. Vantaan kaupunki