Johdatus EU:n koheesiopolitiikkaan

Transkriptio

1 Johdatus EU:n koheesiopolitiikkaan Kesäkuu 2014 Koheesiopolitiikka

2 Mitä on koheesiopolitiikka? Koheesiopolitiikka on EU:n tärkeintä investointipolitiikkaa Koheesiopolitiikan kohteena ovat kaikki Euroopan unionin alueet ja kaupungit, ja sen tarkoituksena on edistää työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua ja kestävää kehitystä sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua. Koheesiopolitiikka vaikuttaa voimakkaasti moniin aloihin Investoinnit auttavat saavuttamaan monia muita EU:n politiikan tavoitteita. Koheesiopolitiikka täydentää koulutukseen, työllisyyteen, energiaan, ympäristöön, sisämarkkinoihin, tutkimukseen ja innovointiin liittyvää politiikkaa. Koheesiopolitiikka myös muodostaa tarvittavan investointikehyksen ja -strategian sovittujen kasvutavoitteidemme saavuttamiseksi (Eurooppa strategia ec.europa.eu/eu2020). EU:n tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä viisi konkreettista tavoitetta työllisyyden, innovoinnin, koulutuksen, sosiaalisen osallisuuden sekä ilmaston ja energian aloilla. Kukin jäsenvaltio on hyväksynyt näiden alojen osalta omat kansalliset tavoitteensa. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ja löytää ratkaisu kaikkien EU:n alueiden hyvinkin erilaisiin kehittämistarpeisiin, EU:n kokonaisbudjetista on varattu 351,8 miljardia euroa lähes kolmannes EU:n kokonaisbudjetista vuosien koheesiopolitiikkaa varten. Koheesiopolitiikka vahvistaa EU:n solidaarisuutta Valtaosa koheesiopolitiikan rahoituksesta suunnataan vähemmän kehittyneille Euroopan maille ja alueille. Tavoitteena on auttaa niitä pääsemään ahdingostaan ja vähentää EU:ssa edelleen vallitsevia taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroavuuksia. Taloudellinen kokonaisvaikutus Koheesiopolitiikka vauhdittaa julkista ja yksityistä lisärahoitusta, koska se sekä velvoittaa jäsenvaltioita myöntämään osarahoitusta kansallisesta talousarviosta että palauttaa rahoitusmarkkinoiden luottamuksen. Vuosien koheesiopolitiikan taloudellisen vaikutuksen arvioidaan olevan noin 450 miljardia euroa, kun otetaan huomioon kansalliset rahoitusosuudet ja muut yksityiset investoinnit. EU:N KOKO KAUDELLE YHTEENSÄ: ,5 % Koheesiopolitiikan rahoitus 351,8 mrd.

3 Mitkä ovat tärkeimmät saavutukset*? Mitkä ovat tärkeimmät saavutukset*? ja kasvun luominen Tutkimuksen Työpaikkojen ja innovoinninja kasvun luominen EU:NTyöpaikkojen KOKONAISTALOUSARVIO vahvistaminen KAUDELLE Tulot EU:n köyhimmillä alueilla ovat kasva Tulot EU:n köyhimmillä alueilla ovat kasvaneet, jasainiiden tutkimushanketta tukea.bkt asukasta kohden nousi neet, ja niiden BKT asukasta kohden nousi YHTEENSÄ: miljardia 60,5 prosentista,saijoka on vuoden 2007 kes 5 miljoonaa uutta EU-kansalaista laaja60,5 prosentista, joka on vuoden 2007 keskiarvo, 62,7 prosenttiin vuonna Vuosina luotiin arviolta uutta työpaikkaa. 32,5 % Koheesiopolitiikan rahoitus Investoiminen 351,8 mrd. kat: mus,. ihmisiin Joka vuosi lähes 15 miljoonaa ihmistä osallistuu tuhansiin hankkeisiin, joita toteutetaan Euroopan unionin alueella Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoituksella. 2,4 miljoonaa ihmistä löysi työpaikan kuudessa kuukaudessa osallistuttuaan työllistymistä edistäviin ESR:n toimiin ( ). Yritysten tukeminen pientä ja keskisuurta yritystä (pkyritystä) sai suoraa investointitukea aloittelevaa yritystä sai tukea työpaikkaa luotiin pk-yrityksissä. Tutkimuksen ja innovoinnin vahvistaminen kaistayhteyden. kiarvo, 62,7 prosenttiin vuonna Vuosina luotiin arviolta uutta pitkäaikaista tutkijan paikkaa uutta työpaikkaa. luotiin tutkimushanketta sai tukea. 5 miljoonaa uutta EU-kansalaista sai laajakaistayhteyden uutta pitkäaikaista tutkijan paikkaa luotiin. Investoiminen ihmisiin Ympäristön kehittäminen Ympäristön kehittäminen Joka lähes 15 miljoonaa ihmistä osal Vesijohtojärjestelmiä onvuosi uudistettu. Hyödyn tuhansiin hankkeisiin, joita toteutesaa 3,2 miljoonaa listuu kansalaista. taan Euroopan unionin hankkeella parannettiin kaupunkien kes- alueella Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoituksella. tävyyttä ja vetovoimaa. 2,4 miljoonaa ihmistä löysi työpaikan kuudessa kuukaudessa osallistuttuaan työllistymistä edistäviin ESR:n toimiin ( ). Liikenteen uudistaminen Vesijohtojärjestelmiä on uudistettu. Hyödyn saa 3,2 miljoonaa kansalaista hankkeella parannettiin kaupunkien kestävyyttä ja vetovoimaa km teitä ja km rautateitä ovat Yritysten tukeminen auttaneet luomaan tehokkaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) pientä ja keskisuurta yritystä (pkyritystä) sai suoraa investointitukea aloittelevaa yritystä sai tukea työpaikkaa luotiin pk-yrityksissä km teitä ja km rautateitä ovat auttaneet luomaan tehokkaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T). Liikenteen uudistaminen 67,5 % Muut EU:n politiikat: maatalous, tutkimus, ulkopolitiikka jne. toisin ole ilmoitettu, tiedot ovat * Ellei kaudelta ,2 mrd. * Ellei toisin ole ilmoitettu, tiedot ovat kaudelta

4 Miten se toimii? Miten rahoitus jaetaan? Koheesiopolitiikkaa toteutetaan kolmen päärahaston kautta. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) pyrkii vahvistamaan alueiden taloudellista ja sosiaalista koheesiota investoimalla kasvua lisääviin aloihin kilpailukyvyn parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. EAKR rahoittaa myös rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) investoi ihmisiin ja keskittyy parantamaan työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia koko Euroopan unionissa. Lisäksi rahasto pyrkii auttamaan vähäosaisia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koheesiorahasto investoi vihreään kasvuun ja kestävään kehitykseen ja parantaa verkkoyhteyksiä jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantuote on alle 90 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvosta. Yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa nämä rahastot muodostavat Euroopan rakenneja investointirahastot (ERI) (ec.europa.eu/esif). Oikeiden tavoitteiden asettaminen Komissio laatii yhdessä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa kumppanuussopimukset ja toimintaohjelmat, joissa määritellään investointiprioriteetit ja kehittämistarpeet. Jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset hallinnoivat ohjelmia ja valitsevat yksittäiset hankkeet. Varojen ohjaaminen Uutta Hallintoviranomaiset valitsevat yksittäiset hankkeet. Komission hyväksyntä vaaditaan hankkeissa, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa. Tulospainotteisuuden vahvistaminen: selkeämmät ja mitattavat tavoitteet tilivelvollisuuden parantamiseksi. Komissio asettaa varat saataville kunkin vuoden alussa, jotta maat voivat ryhtyä investoimaan hankkeisiin. Komissio maksaa kansallisten viranomaisten vahvistamat menot. Ohjelmia valvotaan jatkuvasti. Osana valvontaa komissio ja jäsenvaltio suorittavat auditointeja ja tarkastuksia paikalla, ja niiden on toimitettava asiaankuuluvat kertomukset koko seitsemän vuoden budjettikauden ajan. Yksinkertaistaminen: yhdenmukaiset säännöt viidelle rahastolle. Edellytykset: erityisten ennakkoehtojen käyttöönotto ennen kuin varat voidaan ohjata. Kaupunkiulottuvuuden vahvistaminen ja sosiaalisen osallisuuden : vähimmäismäärä EAKR:n osoittamista varoista yhdennettyihin kaupunkihankkeisiin ja vastaavasti ESR:n varoista syrjäytyneiden väestöryhmien tukemiseen. Linkki taloudelliseen uudistukseen: komissio voi keskeyttää rahoituksen, jos jäsenvaltio ei noudata EU:n taloussääntöjä.

5 Painopisteet Painopisteet Koheesiopolitiikalle on asetettu 11 temaattista tavoitetta, tukevat kasvua kaudella Koheesiopolitiikalle on asetettu 11 temaattista tavoitetta, jotkajotka tukevat kasvua kaudella EAKR:n investoinneilla tuetaan kaikkia tavoitetta, tavoitteet 4 ovat investointien pääkohteita. EAKR:n investoinneilla tuetaan kaikkia 11:tä11:tä tavoitetta, muttamutta tavoitteet 1 41ovat investointien pääkohteita. ESR:n pääkohteita tavoitteet 8 mutta 11, mutta rahasto tavoitteita ESR:n pääkohteita ovatovat tavoitteet 8 11, rahasto tukeetukee myösmyös tavoitteita Koheesiorahasto tavoitteita 7 ja 11. Koheesiorahasto tukeetukee tavoitteita 4 74ja Tutkimuksen, teknologian 1. Tutkimuksen, teknologian kehit- kehittämisen ja innovoinnin vahvistatämisen ja innovoinnin vahvistaminen minen 5. Ilmastonmuutokseen sopeutu5. Ilmastonmuutokseen sopeutuehkäisemisen misen,misen, riskienriskien ehkäisemisen ja ris-ja riskinhallinnan kinhallinnan ja laadukkaiden 8. Kestävien ja laadukkaiden työ- työ8. Kestävien paikkojen ja työvoipaikkojen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen man liikkuvuuden tukeminen ja viestintätekniikoiden 2. Tietoja viestintätekniikoiden 2. Tietosaatavuuden, ja laadun saatavuuden, käytönkäytön ja laadun parantaminen parantaminen säilyttämi6. Ympäristön laadunlaadun säilyttämi6. Ympäristön nen, suojeleminen ja luonnonvanen, suojeleminen ja luonnonvatehokkuuden rojen rojen käytönkäytön tehokkuuden paran-parantaminen taminen osallisuuden 9. Sosiaalisen osallisuuden edis- edis9. Sosiaalisen täminen sekä köyhyyden ja syrjintäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta nän torjunta kilpailukyvyn 3. Pk-yritysten kilpailukyvyn paran-paran3. Pk-yritysten taminen taminen talouteen siirtymi4. Vähähiiliseen talouteen siirtymi4. Vähähiiliseen sen tukeminen sen tukeminen liikenteen 7. Kestävän liikenteen 7. Kestävän ja liikenneverkkoinfrastruktuurien ja liikenneverkkoinfrastruktuurien pa- parantaminen rantaminen koulutukseen, 10. Investoiminen koulutukseen, 10. Investoiminen ammattitaitoon ja elinikäiseen ammattitaitoon ja elinikäiseen op- oppimiseen pimiseen 11. Julkishallinnon tehokkuuden 11. Julkishallinnon tehokkuuden li- lisääminen sääminen

6 Ketkä hyötyvät? Koheesiopolitiikasta hyötyvät kaikki EU:n alueet Investointien taso kuvastaa jäsenvaltioiden kehittämistarpeita. Alueet luokitellaan niiden bruttokansantuotteen (BKT) mukaan kehittyneempiin alueisiin, siirtymäalueisiin tai vähemmän kehittyneisiin alueisiin. Alueluokituksen mukaan rahastojen osuus hankkeen kokonaisrahoituksesta voi olla prosenttia. Loppuosa rahoituksesta voi olla peräisin joko julkisista (kansallisista tai alueellisista) rahoituslähteistä tai yksityisistä rahoituslähteistä. Politiikan kokonaistavoitteena on parantaa Euroopan alueiden ja kaupunkien kilpailukykyä edistämällä kasvua ja luomalla työpaikkoja. Mahdollisia edunsaajia ovat julkiset elimet, yritykset (erityisesti pk-yritykset), yliopistot, yhdistykset, kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoisjärjestöt. Rahoitushakemukset tulee toimittaa kyseistä ohjelmaa hallinnoivalle kansalliselle tai alueelliselle viranomaiselle. Euroopan alueellinen yhteistyö Koheesiopolitiikka kannustaa EU:n eri jäsenvaltioiden alueita ja kaupunkeja tekemään yhteistyötä ja oppimaan toistensa kokemuksista yhteisissä ohjelmissa, hankkeissa ja verkostoissa, joilla on konkreettisia vaikutuksia kaikkiin taloudellisen toiminnan osa-alueisiin, kuten innovointiin, palvelujen saatavuuteen, koulutukseen, liiketoimintaan, työllisyyteen tai ympäristöön. Rajat ylittävät, valtioiden väliset ja alueiden väliset ohjelmat saavat rahoitusta EAKR:stä. Koheesiopolitiikka hyödyttää myös EU:n rajojen ulkopuolella asuvia ihmisiä liittymistä edeltävän välineen tarjoamien rajat ylittävien yhteistyöohjelmien kautta. Kansainvälistä yhteistyötä voidaan lisäksi toteuttaa makroaluestrategiaksi kutsutun yhdennetyn kehyksen avulla, joka käsittelee jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden yhteisiä haasteita samalla maantieteellisellä alueella. Nykyiset makroaluestrategiat ovat Itämeren alueen strategia ja Tonavan alueen strategia. Kolmas strategia (Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia) on määrä hyväksyä vuoden 2014 loppuun mennessä ja neljäs strategia (Alppeja koskeva EU:n strategia) vuoden 2015 loppuun mennessä. T Kriisiapu Koheesiopolitiikka on vastannut kriiseihin nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti ohjaamalla rahoitusta sinne, missä tarve on suurin, sekä investoimalla kasvua ja työpaikkoja luoviin avainaloihin. Lisäksi kansallisten yhteisrahoitusvaatimusten kohdennetut vähennykset ja osoitettavien määrärahojen aikaistaminen loivat kriiseissä kamppaileville jäsenvaltioille tarvittavaa likviditeettiä, kun budjettimäärärahat olivat riittämättömiä. Merkittävissä luonnonkatastrofeissa jäsenvaltiot voivat hakea apua myös Euroopan unionin solidaarisuusrahastolta (EUSR), josta voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa. Cover poster_ indd 1 Ketkä voivat hakea? KOHEE RAHOI (351,8 182,2 Vähemm kehittyn alueet 14/07/14 16:32

7 Koheesiopolitiikka ennen ja nyt Koheesiopolitiikka ennen ja nyt 1957 Alueelliset erot mainitaan ensim- KOHEESIOPOLITIIKAN mäisen kerran Rooman sopimuksessa. RAHOITUS Euroopan sosiaalirahasto perus(351,8 miljardia ) tetaan. NOITISNART SNOIGER 1975 Euroopan aluekehitysrahasto perustetaan. 1,2 mrd. Tekninen tuki mrd. risotyöllisaloite dennys) -mrd. punkialueiden a ovatiiviset ä menpiteet n 2 mrd. oopan eellinen a eistyö t ot a a. 1,5 mrd. Erityistuki syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille 1986 Aluepolitiikan oikeusperusta vahvistetaan Euroopan yhtenäisasiakirjassa Kreikka liittyy yhteisöön 1981, Espanjasta ja Portugalista tulee yhteisön jäseniä 63,4 mrd Liittymiseen varaudutaan yhdistämällä Koheesiorahasto 182,2 mrd. rakennerahastot yleiseksi koheesiopolitiikaksi. Vähemmän Talousarvio: 64 mrd. ecua. kehittyneet alueet 1993 Maastrichtin sopimuksella otetaan käyttöön koheesiorahasto, alueiden komitea ja toissijaisuusperiaate. 54,3 mrd. Kehittyneemmät alueet Rahastojen määrära- hat kaksinkertaistetaan 35,4siten, että niiden osuus on kolmannes mrd. EU:n talousarviosta. Siirtymäalueet 1995 Erityistavoite Ruotsin ja Suomen harvaan asuttujen alueiden tukemiseksi Lissabonin strategian myötä EU:n painopisteiksi tulevat kasvu, työpaikat ja 1957 Alueelliset erot mainitaan ensiminnovointi. mäisen kerran Rooman sopimuksessa Ohjelmakauden pai1958 Euroopan sosiaalirahasto perusnoitisnart tavoitteena on kuvastaa Lisnopisteiden SNOIGER tetaan. sabonin strategian tavoitteita. Liittymistä edeltävien välineiden ansiosta rahoitus ja 1975 Euroopan aluekehitysrahasto perustaitotieto ovat myös EU:hun liittymistä tetaan. odottavien maiden käytettävissä Aluepolitiikan oikeusperusta vah- mrd uutta jäsenvaltiota 3,2 Kymmenen vistetaan Euroopan yhtenäisasiakirjassa. Nuorisotyölliliittyy unioniin, jonka väkimäärä kasvaa syysaloite 20 prosenttia, mutta BKT vain 5 prosenttia. (täydennys) Kreikka liittyy yhteisöön , EsUusille jäsenvaltioille kohdennettu erityispanjasta ja Portugalista tulee yhteisön jäseniä 0,4 mrd. ( ). budjetti Liittymiseen varaudutaan yhdistämällä Kaupunkialueiden innovatiiviset rakennerahastot yleiseksi koheesiopolitiikaksi. toimenpiteet prosenttia budjettitalousarvio: 64 mrd. ecua. määrärahoista varataan ympäristöinfrastruk10,2 mrd. tuuriin ja toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen Euroopan 1993 Maastrichtin sopimuksella otetaan alueellinen torjumiseksi, 25 prosenttia määrärahoista käyttöön koheesiorahasto, alueiden komiyhteistyö osoitetaan tutkimukseen ja innovointiin. tea ja toissijaisuusperiaate Uudella ohjelmakau Rahastojen määrära- della otetaan käyttöön yksinkertaistetut hat kaksinkertaistetaan siten, että niiden yhteiset säännöt ja kiinnitetään entistä osuus on kolmannes EU:n talousarviosta. enemmän huomiota tuloksiin. 351,8 miljardin talousarvion keskiössä ovat 11 temaat 1995 Erityistavoite Ruotsin ja Suomen tista tavoitetta, jotka auttavat saavuttaharvaan asuttujen alueiden tukemiseksi. maan Eurooppa strategian tavoitteet Lissabonin strategian myötä EU:n painopisteiksi tulevat kasvu, työpaikat ja innovointi Ohjelmakauden painopisteiden tavoitteena on kuvastaa Lissabonin strategian tavoitteita. Liittymistä edeltävien välineiden ansiosta rahoitus ja taitotieto ovat myös EU:hun liittymistä odottavien maiden käytettävissä Kymmenen uutta jäsenvaltiota liittyy unioniin, jonka väkimäärä kasvaa 20 prosenttia, mutta BKT vain 5 prosenttia. Uusille jäsenvaltioille kohdennettu erityisbudjetti ( ) prosenttia budjettimäärärahoista varataan ympäristöinfrastruktuuriin ja toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, 25 prosenttia määrärahoista osoitetaan tutkimukseen ja innovointiin Uudella ohjelmakaudella otetaan käyttöön yksinkertaistetut yhteiset säännöt ja kiinnitetään entistä enemmän huomiota tuloksiin. 351,8 miljardin talousarvion keskiössä ovat 11 temaattista tavoitetta, jotka auttavat saavuttamaan Eurooppa strategian tavoitteet. Cover poster_140

8 78-FI-C Mistä saan lisätietoa? EU:n koheesiopolitiikka verkossa Aluepolitiikan yhteistoimintafoorumi Europe Direct -tiedotuspalvelu on kaikissa jäsenvaltioissa toimiva EU-asioiden tieto- ja tallekirjastoverkosto. Lähimmän paikallisen tiedotuspisteen löydät verkkosivustolta: europedirect.europa.eu Yhteydenotto tiedotuspalveluun: Soita Europe Direct -palvelun maksuttomaan palvelunumeroon , jossa vastataan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen index_fi.htm Aloita verkkokeskustelu osoitteessa assistance/index_fi.htm Hallintoviranomaiset Inforegio-verkkosivustolta ja ESR:n sivustolta löydät koheesiopolitiikkaa alueellasi hallinnoivien kansallisten hallintoviranomaisten yhteystiedot. Hallintoviranomaisten omilla verkkosivustoilla on yksityiskohtaiset tiedot alueellasi toteutettavista hankkeista ja ohjeet rahoituksen hakemiseksi. Euroopan komission Suomen-edustusto Malminkatu 16, PL Helsinki Puh. (09) Sähköposti: comm-rep-hel@ec.europa.eu Vieraile verkkosivustolla: Euroopan unioni / Getty Images / Shutterstock Inforegio-verkkosivusto Europe Direct Cover harvaan asuttujen alueiden tukemiseksi Erityistavoite Ruotsin ja Suomen enemmän huomiota tuloksiin. 351,8 miljardin talousarvion keskiössä ovat 11 temaattista tavoitetta, jotka auttavat saavuttamaan Eurooppa strategian tavoitteet.