Lisää ydinv. Ydinvoiman kannatus on Suomessa korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Nyt keskustellaan lähinnä siitä, montako uutta voimalaa rakennetaan.

Transkriptio

1 Lisää ydinv imaa Teksti Teppo Tiilikainen Kuvat Petri Kaipiainen Ydinvoiman kannatus on Suomessa korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Nyt keskustellaan lähinnä siitä, montako uutta voimalaa rakennetaan. Ranskalaisen Arevan ja saksalainen Siemensin yhteenliittymä rakentaa Olkiluotoon Suomen viidettä ydinvoimalaa. Laitos valmistuu näillä näkymin puolitoista vuotta aikataulustaan myöhässä. 24 Suomen Kuvalehti 2/2007

2

3 Kymmenkunta järeää nosturia kurkottaa kohti taivasta Olkiluodon työmaalla. Teollisuuden Voiman projektipäällikkö Martin Landtman tähyilee alas monttuun, jossa miehet hääräilevät reaktorirakennuksen pohjan kimpussa. Rakennuksen pitäisi olla harjakorkeudessa ensi keväänä, ellei uusia viivästyksiä tule. Homma on nyt hyvin hanskassa. Rakennustöissä on menossa hyvin tiivis vaihe. Työt etenevät kolmessa vuorossa, kuutena päivänä viikossa, Landtman kehaisee. Ranskalaisen Arevan ja saksalaisen Siemensin yhteenliittymä pystyttää Eurajoen Olkiluotoon Suomen viidettä ydinvoimalayksikköä. Työmaalla ahkeroi lähes 400 ihmistä. Kiirettä pitää, sillä hanke on pahasti jäljessä aikataulustaan. Työt aloitettiin 2005 ja avajaisia piti viettää keväällä Nyt näyttää siltä, että laitos saadaan kaupalliseen käyttöön vasta vuoden 20 alussa. Olkiluodon työmaalla on riittänyt vastoinkäymisiä. Valutyöt jouduttiin keskeyttämään jo alkuvaiheessa, koska betonissa käytetty kiviaines oli liian kosteaa. Sen jälkeen yhden nosturin perustuksista löytyi halkeamia ja voimalan pääkiertoputkien teräsvalut jouduttiin uusimaan. Nyt työmaan raskas nosturi joudutaan vaihtamaan toiseen, sillä hollantilainen omistaja oli ehtinyt luvata sen jo toisaalle. Säteilyturvakeskus huolestui tilanteesta viime kesänä. Sen mukaan Areva ei ollut kiinnittänyt riittävästi huomiota turvallisuusvaatimuksiin. Kritiikin jälkeen yhtiö vaihtoi projektin vetäjän. Landtmanin mukaan ongelmat johtuvat osittain siitä, että Areva ei osannut varautua Suomen tarkkaan turvallisuuskulttuuriin. Alihankkijoiden valvonnassa on ollut puutteita. Osaavaa työvoimaa on ollut vaikea löytää, sillä länsimaissa ei ole rakennettu vuosikymmeniin uusia ydinvoimaloita. Kielteiset uutiset eivät näytä vaikuttavan ydinvoiman suosioon. Olkiluodon työmaalla on toistakymmentä suurta nosturia. Suurin Mammoet-erikoisnosturi joudutaan vaihtamaan kesällä toiseen aikataulun viivästymisen takia. Aikataulu oli alun alkaenkin liian toiveikas. Areva on toimittanut aikaisemmin lähes sata painevesireaktoria, mutta Olkiluodon 600 megawatin laitos on niitä selvästi haastavampi. Se on ensimmäinen ydinvoimala, joka on suunniteltu kestämään myös suuren lentokoneen törmäys. Landtman uskoo, ettei aikataulu enää veny, vaikka projektissa on nytkin mukana 550 alihankkijayritystä 28 maasta. Kyllä ne ovat pikkuhiljaa oppineet, kuinka täällä tehdään töitä, hän sanoo. Ongelmat eivät syö suosiota Areva on tehnyt Olkiluodossa satojen miljoonien eurojen tappiot, ja lisää on tulossa, sillä TVO katsoo, että myöhästymisestä koituvat kustannukset jäävät Arevan ja Siemensin maksettavaksi. Landtmanin mukaan asiasta keskustellaan tarkemmin vasta sitten, kun voimala on saatu valmiiksi. Ydinvoimaloiden rakentajat ovat kokeneet viime vuosina samanlaisia vastoinkäymisiä myös muualla maailmassa. Aikataulut ovat venyneet ja kustannukset ovat paisuneet. Myös vanhoissa laitoksissa on ollut ongelmia. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA päätti aloittaa turvatarkastukset kaikissa Ruotsin voimaloissa sen jälkeen, kun Forsmark jouduttiin pysäyttämään viime kesänä teknisten ongelmien takia. Ihme kyllä, kielteiset uutiset eivät näytä vaikuttavan ydinvoiman suosioon. Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehdelle tekemä kysely (ks. sivu 27) osoittaa, että ydinvoimalla on enemmän kannatusta kuin koskaan aikaisemmin. Yli puolet suomalaisista kannattaa kuudennen ydinvoimalan rakentamista ja vain joka kolmas vastustaa sitä. Viime talvena kauppa- ja teollisuusmi- Projektipäällikkö Martin Landtman vakuuttaa, että laatu ongelmat on ratkaistu. 26 Suomen Kuvalehti 2/2007

4 SK tutki Ydinvoiman kannatus ennätystasolla Teksti Tuomo Lappalainen Suomalaiset suhtautuvat ydinvoiman lisärakentamiseen myönteisemmin kuin koskaan ennen. Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehdelle tekemän tuoreen kyselyn mukaan peräti 57 prosenttia kansasta kannattaa nyt ydinvoiman käytön laajentamista joko ehdottomasti tai lievemmin. Vain joka kolmas pitää sitä huonona ajatuksena. Taloustutkimus on toistanut saman kysymyksen, oletteko ydinvoiman käytön ja käytön laajentamisen puolella vai sitä vastaan, huhtikuusta 987 eli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yksivuotispäivästä lähtien kymmeniä kertoja luvun alkuun asti ydinvoiman vastustajia oli melkein aina enemmän kuin kannattajia, joskin ero kaventui aikaa myöten. Muutama vuosi sitten kannattajat pääsivät niskan päälle, ja sen jälkeen vastustus on yhä hiipunut. Tähän asti ydinvoiman kannattajia oli ollut enimmillään 55 prosenttia syksyllä 2003 ja alkuvuodesta Tutkimuksen mukaan ydinvoiman kannattajat ovat enemmistönä kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä ja yhtä lailla myös kaikkialla maassa. Sen sijaan sukupuoli vaikuttaa edelleen merkittävästi ihmisten suhtautumiseen. Miesten keskuudessa ydinvoiman kannattajia on yli kolme kertaa niin paljon kuin vastustajia. Jos taas naiset saisivat päättää, ydinvoiman käyttöä mieluummin vähennettäisiin kuin lisättäisiin. Kaikkien kolmen suurimman puolueen äänestäjistä enemmistö on nyt ydinvoimamyönteistä. Kokoomuksessa on eniten kannattajia, runsaat 80 prosenttia, mutta demareistakin kaksi kolmasosaa puoltaa ydinvoiman käytön lisäämistä. Keskustalaisista ydinvoiman kannalla on yhtä moni kuin suomalaisista keskimäärin. Vasemmistoliittolaisista puolet ja vihreistä enemmistö suhtautuu edelleen ydinvoimaan kielteisesti. Toisaalta vihreistäkin jo lähes 30 prosenttia haluaa Suomeen lisää ydinvoimaa. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 002 henkilöä, joista nuorimmat olivat viidentoista ja vanhimmat 79. Haastateltavat oli valittu kiintiöpoiminnalla niin, että he edustivat ikänsä, sukupuolensa ja asuinpaikkansa puolesta mahdollisimman tarkasti manner-suomen 5 79-vuotiasta väestöä. Haastattelut tehtiin kasvokkain. Tuloksen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla 2,5 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. SK YDINVOIMAN KANNATUS 60 % ehdottomasti puolella 7 % enimmäkseen puolella 40 % Oletteko ydinvoiman käyttämisen ja käytön laajentamisen puolella vai vastaan? ehdottomasti vastaan % enimmäkseen vastaan 24 % KANNATUS KASVAA VASTUSTUS VÄHENEE 80 % ei osaa sanoa 8 % vastaan puolella Useimmat taulukkoon otetut mittaukset on tehty kyseisen vuoden huhtikuussa, Tšernobylin vuosipäivän aikoihin. Poikkeuksia ovat vuodet 990, 996 ja 2006, jolloin ydinvoiman kannatusta ei mitattu huhtikuussa. Vuoden 990 luku on marraskuulta, vuoden 996 luku toukokuulta ja vuoden 2006 luku kesäkuulta. 2/2007 Suomen Kuvalehti 27

5 nisteri Mauri Pekkarinen (kesk) liittyi ydinvoimamiesten rintamaan. Myös vihreiden entinen kansanedustaja, tekniikan tohtori Eero Paloheimo sanoo, että ilmastonmuutos pakottaa suhtautumaan ydinenergiaan uudella tavalla. Ilmastonmuutos ja omavaraisuus Energiateollisuuden johtaja Pertti Salminen näkee ydinenergian suosioon monia syitä. Ilmastonmuutos on niistä ehdottomasti tärkein. Ydinvoima nähdään nyt uudessa valossa, koska se ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Suomessa on ymmärretty, että energiantuotannossa on syytä pyrkiä omavaraisuuteen. Ja tietysti sekin vaikuttaa, että Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut jo 2 vuotta. Ihmiset alkavat uskoa, että se oli vain yksittäinen paha onnettomuus, Salminen sanoo. EU:n ilmastopolitiikkaa vaikuttaa ainakin asiantuntijoiden mielipiteisiin. Esimerkiksi VTT:n toimialajohtaja, professori Mikko Kara suhtautui vielä pari vuotta sitten epäillen ydinvoiman jatkorakentamiseen selvitellessään hallituksen toimeksiannosta sähkömarkkinoiden toimintaa. Hän arveli tuolloin, että Olkiluotoon nyt nouseva yksikkö jäisi Suomen viimeiseksi suureksi ydinvoimahankkeeksi, koska teollisuuden sähkönkulutus ei kasva enää merkittävästi. Hän perusteli näkemystään sillä, että metsäteollisuus rakentaa uudet tehtaansa pääasiassa ulkomaille. Karan mukaan tilanne muuttui kertaheitolla, kun EU päätti, että kasvihuonekaasujen päästöjä on pudotettava vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla 990 tasosta. EU ei ole tehnyt vielä tarkkoja maakohtaisia jyvityksiä päästötavoitteista, mutta on selvää että Suomen liikkumavara vähenee. Meidän voimalaitoskantamme vanhenee. Ydinvoimaa ja uusiutuvia energialähteitä tarvitaan lisää, jos kasvihuonekaasuja aiotaan vähentää, Kara sanoo. Loviisa vai Olkiluoto? Uusista ydinvoimaloista ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Energiayhtiöt Teollisuuden Voima ja Fortum käynnistivät maaliskuussa kuudennen voimalan ympäristöselvitykset vanhoilla ydinvoimapaikkakunnilla TVO Olkiluodossa ja Fortum Loviisassa. Uuden laitoksen rakentaminen edellyttää vuosien valmistelua, sillä lainsäädännön koukerot vievät aikaa. TVO:n kannalta valmisteluaika on tarpeen myös siksi, että Olkiluodon nykyinen työmaa vie yh tiön kaikki voimavarat. TVO:n toimitusjohtaja Pertti Simola uskoo, että periaatepäätöshakemus voitaisiin jättää parhaassa tapauksessa ensi vuoden loppupuolella. Elinkeinoministeriö lähettää hakemuksen lausuntokierrokselle, jonka jälkeen hallitus tekee päätöksen ja asia etenee eduskuntaan. Eduskunta voi vain hyväksyä esityksen sellaisenaan tai hylätä sen. Se joutuu vastaamaan kysymykseen, onko ydinvoimalahanke kansakunnan kokonaisedun mukainen, Simola tähdentää. Kuudennen ydinvoimalan sijoituspaikka Loviisa tai Olkiluoto valitaan todennäköisesti hyvin myöhäisessä vaiheessa. Simola arvelee, että TVO voisi toimia rakennuttajana, vaikka laitos sijoitettaisiin Fortumin tontille Loviisaan. Kilpailuttamiseen kuluu vuosi, puolitoista ja rakennustöihin vuosia. Uusi laitos voi olla kaupallisessa käytössä aikaisintaan , jos kaikki loksahtaa kohdalleen. Ydinvoimalan rakentaminen on kokonaisuudessaan kymmenen vuoden savotta, Simola laskee. E.ON yllätti Kamppailu uudesta ydinvoimalasta sähköistyi keväällä, kun saksalainen energiajätti E.ON ilmoittautui kisaan suomalaisten energiayhtiöiden yllätykseksi. Yhtiö havitteli omalle voimalalleen 2 hehtaarin merenrantatonttia Loviisasta Fortumin vanhojen voimaloiden naapurista. Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva innostui hankkeesta, sillä miljardien eurojen investointi olisi tuonut tuntuvan piristysruiskeen koko alueen talouteen. Tonttikauppa kaatui kuitenkin pari viikkoa sitten valtuustossa asukkaiden voimakkaaseen vastustukseen. Loviisan päätös osoittaa, että ydinvoima on edelleen herkkä asia, jonka käsittelyssä tarvitaan avoimuutta. E.ON ja Loviisan johto tekivät virheen junaillessaan asiaa kabineteissa julkisuudelta salassa. Se suututti loviisalaiset ja herätti vahvan kansanliikkeen hanketta vastaan. Fortumissa on pantu ilolla merkille, ettei loviisalaisten vastarinta kohdistunut suoranaisesti ydinvoimaan vaan E.ONin havittelemaan tonttiin. Loviisan Valkon kylä olisi jäänyt Säteilyturvakeskuksen määrittelemälle viiden kilometrin suojavyöhykkeelle, jossa saa asua korkeintaan 200 ihmistä. Lapsiperheiden suosimassa idyllisessä Valkossa on pari tuhatta asukasta. He pelkäsivät, että voimala autioittaisi alueen ja romahduttaisi asuntojen hinnat. Kansanliike voitti Toimittaja Sonja Ilvetsalo-Koskinen muutti kolmisen vuotta sitten perheineen Valkon vanhaan kansakouluun. Hän pelästyi pahan kerran, kun E.ONin aikeet tulivat julki Vastustus kohdistui E.ONin haluaman tontin paikkaan, ei ydinvoimaan. Sonja Ilvetsalo-Koskinen kotipihallaan Valkon kylässä. Hän kutsui asukkaat hätäkokoukseen, kun E.ONin ydinvoimasuunnitelmat tulivat julki. 28 Suomen Kuvalehti 2/2007

6 SUOMEN YDINVOIMALAT Olkiluoto omistaja TVO toimittaja ruotsalainen ASEA-Atom kiehutusvesireaktori otettiin käyttöön 979 teho 860 megawattia Olkiluoto 2 omistaja TVO toimittaja ruotsalainen ASEA-Atom kiehutusvesireaktori otettiin käyttöön 982 teho 860 megawattia Olkiluoto 3 rakenteilla, valmistuu 20 omistaja TVO toimittaja ranskalaisen Arevan ja saksalaisen Siemensin yhteenliittymä painevesireaktori eli EPR teho 600 megawattia Olkiluoto Loviisa Loviisa omistaja Fortum toimittaja neuvostoliittolainen Atomenergoexport VVER 440 -painevesireaktori otettiin käyttöön 977 teho 488 megawattia Loviisa 2 omistaja Fortum toimittaja neuvostoliittolainen Atomenergoexport VVER 440 -painevesireaktori otettiin käyttöön 98 teho 488 megawattia Teollisuuden Voima ja Fortum ovat aloittaneet ympäristöselvitykset kuudennen ydinvoimalan rakentamiseksi Olkiluotoon tai Loviisaan. Uusi laitos lienee teholtaan megawattia. Se voisi valmistua Lisäksi E.ON harkitsee ydinvoimalaitoksen rakentamista Suomeen. ja kutsui kyläläisiä hätäkokoukseen. Paikalle pyydettiin myös kaupungin, E.ONin, Säteilyturvakeskuksen sekä ympäristöjärjestö Greenpeacen edustajia. Meillä oli hirveä hätä kylän ja kotiemme puolesta. E.ONilla olisi ollut viisi vuotta aikaa päättää, mitä se tekee. Me olisimme roikkuneet sen ajan löysässä hirressä. Jo pelkkä rakentamisen uhka olisi laskenut kiinteistöjen ja tonttien hintoja, hän päivittelee kotipihallaan. E.ONin ja Loviisan johtajat yrittivät rauhoitella, mutta vastaukset eivät tyydyttäneet. Asukkaat pohtivat jatkotoimia ja keräsivät kauppaa vastustavaa adressia. Valtuuston kokouksen alla valkolaiset päättivät järjestää Loviisan torilla hiljaisen mielenosoituksen. He saivat tuekseen ydinvoimanvastaisen liikkeen veteraanit, vihreiden kansanedustajan Heidi Hautalan sekä sosiologi Thomas Rosenbergin. Hän tuli viime vuosikymmenellä tunnetuksi ydinjätteen loppusijoituspaikkaa vastustaneen Loviisa-liikkeen puheenjohtajana. Olkiluodon työmaalla on 360 työntekijää. Projektissa on mukana 550 alihankkijayritystä 28 maasta. 2/2007 Suomen Kuvalehti 29

7 Maakaupan epäonnistuminen ei muuta tavoitettamme. Ympäristöjärjestöt osallistuivat Valkon asukkaiden järjestämään mielenosoitukseen Loviisassa ennen kaupunginvaltuuston ratkaisevaa kokousta. Suurinta ääntä pitivät kuitenkin Greenpeacen ja Maan ystävien aktivistit. Se ärsytti monia loviisalaisia, kuten eläkkeellä olevaa Maria Schulginia, joka seurasi tapahtumia torin laidalla lähes kolmensadan muun mielenosoittajan kanssa. Tässä on kyllä mennyt puurot ja vellit sekaisin. Suurin osa meistä ei vastusta ydinvoimaa, vaan huonosti valmisteltua maakauppaa. Loviisassa on totuttu ydinvoimaan. E.ONin tontti on kuitenkin aivan liian lähellä Valkoa, hän sanoi. Ilvetsalo-Koskinen on periaatteessa samaa mieltä. Mutta hän on tyytyväinen lopputulokseen, vaikka ydinvoiman vastustajat varastivatkin mielenosoituksen. Hän marssi illalla muiden valkolaisten kanssa tungokseen asti täyteen valtuustosaliin, jossa E.ONin tarjous hylättiin lopulta äänin 6. Ilvetsalo-Koskinen uskoo, että tonttikauppa kariutui suureen julkisuuteen. Se pakotti kaupunginvaltuutetut perehtymään asiaan. Aluksi monellakaan heistä ei tuntunut olevan täsmällistä tietoa siitä, mitä suojavyöhyke tarkoittaa. E.ON ei luovuta E.ONille Loviisan päätös oli katkera pettymys. Suomen tytäryhtiön toimitusjohtaja Matti Manninen ei kuitenkaan niele loviisalaisten syytöksiä salailusta. Hänen mukaansa Loviisan johdon kanssa oli sovittu, että tonttikauppa pidetään luottamuksellisena vain valmistelun ajan. Se oli mielestäni ihan normaali prosessi. Keskeneräisestä asiasta on hyvin vaikea kertoa julkisuuteen, hän sanoo. Mannisen mukaan hankkeessa on nyt palattu lähtöruutuun. E.ON on varannut lähivuosien voimalaitosinvestointeihin peräti miljardia euroa, joista kolme miljardia on korvamerkitty Pohjoismaihin. Tähän haarukkaan mahtuu hyvin osuus Suomen kuudennesta tai seitsemännestä ydinvoimalasta. Tarkoituksenamme on kehittää energiantuotantohankkeita Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa. Ei yksittäisen maakaupan epäonnistuminen muuta tavoitetta miksikään, Manninen sanoo. Loviisa kilpailee edelleen Olkiluodon kanssa kuudennen ydinvoimalan sijoituspaikasta. Manninen antaa ymmärtää, että E.ON etsii nyt omalle voimalalleen uutta paikkakuntaa, joka olisi valmis kaavoittamaan tontin. Olkiluodon reaktorin suojarakennuksen raudoitustyöt ovat valmistumassa. Laitos on painevesityyppinen, sen sähköteho nousee 600 megawattiin. 30 Suomen Kuvalehti 2/2007

8 YDINVOIMALAT MAAILMALLA Suomi Ruotsi Saksa 7 4 Liettua Ukraina Alankomaat Belgia 03 Sveitsi 5 Espanja 8 Japani Britannia 9 8 Meksiko 0 Lähde: IAE, Der Spiegel KS Tšekki 6 Slovenia Unkari 4 Bulgaria 2 Romania Etelä-Korea 20 Taiwan Etelä-Afrikka Argentiina 2 käytössä rakenteilla Ydinvoiman renessanssi Ydinvoimaa käytetään 30 maassa eri puolilla maailmaa. Niissä on yhteensä 435 ydinreaktoria, jotka tuottavat 6 prosenttia käytettävästä sähköstä. Tšernobylin onnettomuus jäädytti uusien laitosten rakentamisen pariksikymmeneksi vuodeksi, mutta nyt kiinnostus on taas kasvussa. Eri puolilla maailmaa nousee parhaillaan lähes 30 ydinvoimalaa ja suunnitteilla on yli 200 uutta yksikköä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA toteaa tuoreessa raportissaan, että ydinvoimasta voi tulla tulevaisuudessa entistä merkittävämpi tekijä, kun valtiot pyrkivät eroon kasvihuonekaasuista. IEA muistuttaa samalla, että ydinvoimala on niin kallis investointi, että siihen tarvitaan nykyistä enemmän myös yksityisten yritysten pääomia. Myös Maailman ilmastopaneeli IPCC nostaa tuoreessa raportissaan ydinvoiman ensimmäistä kertaa keinoksi kamppailussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Ydinvoimaloita on eniten Yhdysvalloissa, kaikkiaan 03 reaktoria, joiden teho nousee lähes : een megawattiin. Yhdysvaltoihin ei ole rakennettu vuoden 978 jälkeen yhtään uutta voimalaa, mutta nyt käsittelyssä on 34 lupahakemusta. Ranskan 59 ydinvoimalaa tuottavat peräti 80 prosenttia maan sähköenergiasta. Ranskaan suunnitellaan parhaillaan uutta voimalaa, joka olisi samanlainen kuin Olkiluotoon nouseva laitos. Venäjä aikoo satsata lähivuosina kymmeniä miljardeja euroja ydinvoimaan. Valtion ydinenergiayhtiö Rosenergoatom aikoo rakennuttaa vuoteen 205 mennessä kymmenen uutta laitosta, joiden yhteisteho nousee 000 megawattiin. Sen lisäksi rakennetaan kymmenen reaktoria, joiden aikataulu vahvistetaan myöhemmin. Suunnitelmien mukaan Venäjällä olisi kaikkiaan 42 uutta ydinlaitosta vuonna Liettua aikoo korvata Ignalinan vanhan voimalan uudella, johon ovat tulossa mukaan myös Viro ja Latvia. Uusia laitoksia suunnitellaan myös Bulgariaan, Tšekkiin ja Ukrainaan. Ydinvoiman rakentamisesta käydään poliittista keskustelua myös Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Puolassa sekä Slovakiassa. 2/2007 Suomen Kuvalehti 3

9 Ympäristöjärjestöt jatkavat kamppailua ydinvoimaa vastaan. E.ON pyrkii yhteistyöhön teollisuuden ja kunnallisten energiayhtiöiden kanssa. Esimerkiksi Lahden, Tampereen, Turun ja Oulun energiayhtiöt saattaisivat lähteä mukaan, samoin monet yritykset, jotka eivät ole mahtuneet mukaan TVO:n hankkeisiin. Esimerkiksi paljon sähköä käyttävälle Outokummulle heltiää vain pieni siivu Olkiluodon voimalasta. Haluamme olla merkittävä osakas uudessa ydinvoimalassa, mutta tarkoituksenamme on, että suomalaisten kumppaneiden osuus nousisi yli 50 prosenttiin, Manninen muotoilee. Vanhoja voimaloita suljetaan E.ONin sanotaan havittelevan ydinvoimalaa Suomeen viedäkseen sähköä Saksaan, jonne ei voi rakentaa uusia laitoksia poliittisista syistä. Manninen kiistää väitteen jyrkästi. Totta kai Pohjoismaat ovat jossakin määrin kytköksissä Euroopan markkinoihin, mutta kyllä meidän mielessämme ovat ensisijaisesti täkäläiset sähkömarkkinat, hän sanoo. Hänen mielestään Suomi tarvitsee välttämättä lisää ydinvoimaa, ellei sähkön tuontia lisätä rajusti. Nykyiset voimalat vanhenevat, ja sähkön kulutus kasvaa puolentoista prosentin vuosivauhtia. TVO:n Simola on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että Loviisan ensimmäinen yksikkö täytti tänä vuonna 30 vuotta. Myös kakkosyksikkö lähestyy samaa rajapyykkiä. Näillä näkymin molemmat poistetaan käytöstä parinkymmenen vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa Suomessa olisi varmasti tilaa seitsemännellekin ydinvoimalalle. Täytyy muistaa, että myös vanhoja hiili- ja turvevoimaloita poistuu käytöstä. Nekin täytyy korvata jotenkin, Simola sanoo. Professori Mikko Kara uskoo, että Suomeen mahtuu hyvin kuudes ja tulevaisuu- Työt jatkuvat kolmessa vuorossa kuutena päivänä viikossa, mutta aikataulua ei saada kurottua umpeen. 32 Suomen Kuvalehti 2/2007

10 SÄHKÖN KULUTUS SUOMESSA Twh ennuste tilasto Lähde: Energiateollisuus YDINVOIMAN OSUUS KASVAA Energiateollisuuden laskelmien mukaan ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannossa kasvaa nykyisestä 24 prosentista 35 prosenttiin, kun Olkiluodon kolmas yksikkö valmistuu. Myös bioenergian käyttö kasvaa. Hiilen poltto ja sähkön tuonti vähenevät. vesi, tuuli biopolttoaineet ydinvoima tuonti maakaasu turve hiili, öljy % 20% 2 % 7% % 24 % 3% 200 8% 5% 5 % 4% 7 % 35 % 6 % Lähde: Energiateollisuus dessa vielä seitsemäskin voimala. Hän toivoo, että E.ON onnistuisi pyrkimyksissään, jotta markkinoille saataisiin lisää tuottajia. Se hillitsisi hintojen nousua. Ja E.ONilla on aivan yhtä paljon ydinvoimaosaamista kuin muillakin, hän sanoo. Greenpeace jatkaa taistelua Loviisalaiset ovat tottuneet ydinvoimaan, ja valkolaisten kansanliike todennäköisesti kuihtuu, kun E.ONin tonttikauppa saatiin torjuttua. Jos Fortumin ryhtyisi rakentamaan Loviisaan uutta yksikköä, se nousisi etelämmäksi, lähelle Hästholmenia, eikä uhkaisi samalla tavalla Valkon asutusta. Mutta Greenpeace ja muut ympäristöjärjestöt jatkavat kamppailuaan ydinvoimaa vastaan riippumatta siitä, minne ja milloin seuraava voimala rakennetaan. Greenpeacen energiakampanjaa vetävä Lauri Myllyvirta muistuttaa, että ydinvoimaan liittyy aivan yhtä suuria riskejä kuin aikaisemminkin. Ydinjätteet ovat uhka tuleville sukupolville, ja tuhannet ihmiset joutuvat pelkäämään, että heidän takapihoiltaan ryhdytään louhimaan uraania. Myllyvirta ei hyväksy edes ilmaston lämpenemistä ydinvoiman perusteeksi. Hän vetoaa Kansainvälisen energiajärjestön laskelmiin, jotka osoittavat, että ydinvoiman lisäämisellä voidaan leikata korkeintaan viisi prosenttia päästöistä. 95 prosenttia päästöistä pitää vähentää muilla keinoilla. Ilmaston muutosta voidaan torjua vain tehostamalla energian käyttöä ja hillitsemällä kulutuksen kasvua. Myllyvirta pitää teollisuuden energialaskelmia tarkoitushakuisina. Hän korostaa, että puolet sähkön kulutuksen kasvusta tulee teollisuuden ulkopuolelta, kotitalouksista ja palveluista. Esimerkiksi Ruotsissa tämän kulutuksen kasvu on jo käännetty laskuun luopumalla suorasta sähkölämmityksestä. Uuden ydinvoimalan rakentamisessa ei ole kysymys Suomen päästöjen vähentämisestä tai energian kulutuksen kasvusta vaan siitä, että täällä halutaan tuottaa ydinsähköä vientiin, Myllyvirta väittää. SK Hallituksessa luvassa vääntö Eduskunnassa kuudennen ydinvoimalan kannatus on vahva. Teksti Jarkko Vesikansa Ydinvoiman lisärakentamista kannattavissa piireissä ryhdyttiin heti vaalien jälkeen selvittämään uuden eduskunnan suhtautumista uusiin voimalahankkeisiin. Tulos sai ydinvoimaväen suut hymyyn. Uusi eduskunta hyväksynee kuudennen ydinvoimalan selvin numeroin, julisti Ydinenergianuoret ry. Järjestön osin tulkinnanvaraisten laskelmien mukaan uusi eduskunta hyväksyisi uuden ydinvoimalan rakentamisen äänin Laskelmissaan ydinenergianuoret ovat käyttäneet valittujen kansanedustajien Ylen vaalikoneeseen antamia vastauksia. Niistä selviää melko tarkasti lähes kaikkien kansanedustajien suhtautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen. Tosipaikan tullen epävarmojen kannat heiluvat molempiin suuntiin. Silti myös muiden tahojen selvitykset vahvistavat, että eduskunnassa on enemmän lisärakentamisen kannattajia kuin vastustajia. Kovin vääntö ydinenergian lisärakentamisesta käydään luultavasti hallituksen sisällä. Hallituksenohjelmassa ydinvoima kuitattiin maininnalla, että kaikkia energiamuotoja tulee arvioida yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Ydinvoiman kannattajat ovat hallituksessa niskan päällä, mutta sen vastustajilla ja vieroksujilla on vahvat asemat. Kokoomuksen ja Rkp:n ministerit ovat ydinvoiman kannalla, mutta monet keskustalaiset haraavat vastaan. Edes pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ei yhdy kakistelematta väittämään, että kuudes ydinvoimala olisi tarpeen. Hallituksessa todellista vastavoimaa lisärakentamiselle edustavat vihreät. Lupahakemus saanee hallituksessa laajaa kannatusta osana kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) on kuvaavasti arvioinut, ettei ilmastotavoitteista ehkä selvitä ilman uutta, isoa voimalaa. Kynnyskysymykseksi muodostuvat merkittävät lisäpanostukset uusiutuviin energialähteisiin. Ydinvoiman puolestapuhujat kauhistelevat jo, millainen bioenergian tukipaketti kasataan maksuna ydinvoimasta. Ydinvoimalobbarina tunnetuksi tullut metalliliiton viestintäjohtaja Matti Putkonen arvelee, että keskusta ja vihreät hinnoittelevat myönteisen lupapäätöksen äärimmäisen korkeaksi. Ne miljoonat eurot, jotka käytetään bioenergian nimissä maatalouden tukemiseen, tarvittaisiin kipeästi muihin kohteisiin, kuten hoitajien palkkojen nostamiseen, vaalilupausten mukaisesti. Nyt energiapolitiikka aiotaan alistaa maatalouspolitiikalle, Putkonen puhkuu. 2/2007 Suomen Kuvalehti 33