Vuosikertomus 2010 KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 1

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010 KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 1

2 Vuosikertomus 2010

3 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus Jäsenet ja hallinto Energiahuolto Vesihuolto Jäsenyydet ja yhteistyö Suunnittelu ja valvonta Liiketoiminnan tulos Lähitulevaisuuden näkymät Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Vuosituloksen käyttäminen Tilintarkastuskertomus Kansikuva: M-P markkanen Muut kuvat: Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta/kimmo Viinikka Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2010 oli Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan 60. toimintavuosi. Tammikuussa Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta sai kielteisen päätöksen Pohjois-Suomen Ympäristölupavirastolta koskien keskuspuhdistamon ympäristölupaa. Lupaviraston äänestyspäätös, äänin 2-1, estää suunnitellun keskuspuhdistamon rakentamisen. Suunnitelman mukaisesti puhdistamo olisi rakennettu kaatopaikka-alueelle ja puhdistetut jätevedet olisi johdettu jälkivalutuskenttien kautta Maunujärveen, joka olisi toiminut vuositasausaltaana. Lupaviraston kielteisen päätöksen jälkeen Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan hallitus ja Kuusamon kaupungin valtuusto ovat tehneet päätöksen, että Kuusamossa jatkaa kaksi erillistä puhdistamoa. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan hallitus on päättänyt, että Rukan puhdistamo uusitaan ensimmäisenä ja selvitystyö on käynnistetty vuoden 2010 aikana. Rukan puhdistamon jatkolupahakemus on jätetty jo v lupaehtojen mukaisesti. Torangin puhdistamon jatkolupa haettiin vuonna Kesällä 2009 Torankijärvessä esiintyi runsaasti mougeotia-levää. Levän käyttäytymistä Torankijärvessä tutkittiin kesällä Mougeotia-levän esiintyminen kertoo siitä, että järven ravinnepitoisuus on laskussa ja sinilevä korvautuu mougeotia-levällä. Kesällä 2010 mougeotia-levää esiintyi huomattavasti vähemmän kuin edellisenä kesänä. Jätevesiasetuksen siivittämänä keskitetty jätevesihuolto laajenee Kuusamossa asukaslähtöisesti kyläkunnittain. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan verkostoon rajoittuvat asuinalueet ovat olleet aktiivisia jätevesiverkoston rakentamisen suhteen. Yleiskeskustelu jätevesiasetuksen uusimisesta hidasti loppuvuonna jätevesiasioiden etenemistä. Toimintavuotena myytiin ennätysmäärä 116 GWh kaukolämpöenergiaa. Myyntiin vaikutti oleellisesti koko alkuvuoden tasaisesti jatkuneet pakkaset. Kaukolämmön tuotantokustannuksia nosti päästökauppaoikeuksien (CO2-) osto, joita jouduttiin ostamaan reilulla :lla. Nykyinen päästökauppakausi jatkuu vuoden 2012 loppuun. Rukan bio-lämpökeskus on ollut tuotannollisessa toiminnassa vuodesta 2009 alkaen ja toimii erittäin hyvin ja ympäristöystävällisesti. Lämmön tuotanto tapahtuu kokonaan uusiutuvilla bio-polttoaineilla. Laitoksen energian tuotannon kasvun ainoa rajoittava tekijä on Rukan alueen rakentamisen pysähtyneisyys Länsi-Rukan alueella. Edellä mainitulla on suora vaikutus alueen kaukolämpöenergian hinnoitteluun, koska laitosinvestointi on tehty kaavan rakennusoikeuden mukaiseen tuotantoon. Vesi-, viemäri- ja kaukolämpöliittyjämäärät säilyivät liki edellisten vuosien tasolla. Rukan vesihuoltoa varmennettiin loppuvuodesta rakentamalla Mutkalammelle kolmas vedenottamo. Vuosi oli toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvä. Kiitos siitä kuuluu asiakkaille, yhteistyökumppaneille, työntekijöille ja hallinnolle. Keijo Pesonen toimitusjohtaja Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 5

4 Jäsenet ja hallinto JÄSENET Jäsenmäärä, omistus ja osuusmaksu Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan omistaa jäsenet. Vuoden 2010 jäsen määrä kasvoi 115:llä ja oli vuoden lopussa osuuksia oli yhteensä Jäsenmäärä Huomionosoitukset: Keskuskauppakamarin ansiomerkit: Kultainen ansiomerkki 30 vuoden palveluksesta: laitosmies Vilho Alasaari, työnjohtaja Ari Hentilä ja toimistopäällikkö Kirsti Alavuoma. Hopeinen ansiomerkki 20 vuoden palveluksesta: laitosmies Pekka Ahma, laitosmies Juha Ahonen, puhdistamon hoitaja Esko Jumisko, laitosmies Lauri Karjalainen ja työnjohtaja Jukka Mursu. TUTKINNOT: Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto: laitosmies Ilkka Tyni. Yritysjohtamisen erityisammattitutkinto: toimitusjohtaja Keijo Pesonen, toimistopäällikkö Kirsti Alavuoma, vesihuoltopäällikkö Kimmo Viinikka, työnjohtaja Ari Hentilä, työnjohtaja Keijo Haataja ja työnjohtaja Jukka Mursu. Osuusmaksun suuruus on 0,25 /rakennus-m 3 ja se suoritetaan vesi- ja/tai viemäriliittymän yhteydessä. Osuusmaksupääoma on ,22. HALLINTO Osuuskuntakokous Varsinainen osuuskunta kokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin osuuskunnan sääntöjen kohdassa 17 määrätyt asiat. Hallitus varsinainen jäsen varajäsen puheenjohtaja Markku Kämäräinen Veijo Ervasti varapuheenjohtaja Jukka Kihlman Liisa Siikaluoma saakka ja Henrik Karvonen alkaen jäsen Harri Kemppainen Unto Turunen jäsen Kimmo Korpua Kaino Törmälä jäsen Tapio Määttä Juhani Alatalo jäsen Pekka Riipinen Ilkka Mäkiniemi jäsen, sihteeri Keijo Pesonen Hallituksen kokouksia toimintavuoden 2010 aikana oli 8 ja pöytäkirjoihin kirjattiin 84 kohtaa. Tilintarkastajat ja sisäinen tarkastaja varsinaiset tilintarkastajat: Tapio Raappana (KHT) Benjamin Aapaoja (HTM) varatilintarkastajat: Sauli Tuulimo (KHT) Osmo Virranniemi (HTM) Sisäinen tarkastaja: Hallituksen kutsumana sisäisenä tarkastajana toimi talousjohtaja Esa Niinisalo. Johtoryhmä toimitusjohtaja toimistopäällikkö vesihuoltopäällikkö käyttöpäällikkö työnjohtaja Keijo Pesonen Kirsti Alavuoma Kimmo Viinikka Sami Vartiainen Ari Hentilä HENKILÖKUNTA Taloushallinto: toimitusjohtaja Keijo Pesonen toimistopäällikkö Kirsti Alavuoma kirjanpitäjä/palkanlaskija Taina Syrjälä asiakaspalvelusihteerit: Marja-Leena Maikku ja Armi Hietala Lämpölaitos: toimitusjohtaja, kaukolämpöpäällikkö Keijo Pesonen käyttöpäällikkö Sami Vartiainen työnjohtaja Ari Hentilä laitosmiehet: Petri Hentilä, Tapio Kajava, Sami Kolari, Mauno Pesonen, Timo Puurunen saakka, Ilkka Tyni ja Urpo Viinikka hitsaaja/asentajat: Markku Lehto, Arto Tauriainen, Janne Veteläinen Vesilaitos- ja viemärilaitos: vesihuoltopäällikkö Kimmo Viinikka suunnitteluinsinööri Pekka Köntti työnjohtajat Keijo Haataja (kaupunki) ja Jukka Mursu (Ruka) puhdistamon vastaavahoitaja, kaupunki, Teuvo Lämsä puhdistamon vastaavahoitaja, Ruka, Esko Jumisko laitosmiehet: Pekka Ahma, Juha Ahonen, Vilho Alasaari, Teemu Haataja, Lauri Karjalainen, Jari Kämäräinen, Esa Paloniemi, Tero Palosaari, Jarkko Pitkänen ja Tuomo Pesonen. Siivooja Maija Haataja. Osastoilla on ollut lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa henkilöitä lomittamassa ja rakennussesongin aikana. TOIMIPAIKAT JA TONTIT Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan omistuksessa ovat seuraavat alueet: Toiminta Tila/RNo Pinta-ala (ha) Toimitalo, vesitorni Pumppuasema 172:244 0,47 Jätevedenpuhdistamo Allas 235:4 10,77 Tatangin vedenottamo Pohjavesi 141:13 0,92 Tatangin vedenottamo Hoppula 1:11 0,30 Korppikankaan vedenottamo Korppikankaan vedenottamo15:4 0,50 Kpa-lämpökeskus, varastot, voimalaitos Voimala 493 1,72 Nissinjokimutkan vedenottamo Nissinjokimutkan vedenottamo 492 1,50 Nissinjokimutkan II kaivo määräala tilasta 878:1 Kyht 2 0,33 Nissinlammen vedenottamo Karinmutka 69:7 6,0 Munakka II vedenottamo Munakkala 16:59 4,0 Rukan puhdistamo ja varasto Rukapuhistamo 47:73 4,25 Koiraharjun ja Korppivaaran vedenottamot Välikangas ,57 Mutkalammen vedenottamo Mutka-aho 56:16 0,25 Mutkalammen vedenottamo määräala tilasta Päivärinta 13:11-M601 0,1308 Varaus vedenottamolle Sorakangas 14:17 16,20 Varaus vedenottamolle Hiekkakangas 16:29 5,05 Varaus vedenottamolle Nurminiemi 14:2 18,9 Metsäpalsta Tuohilehto 9:38 146,139 Metsäpalsta Suonperä 387:15 31,97 Metsäpalsta Maunuvaara 347:33 117,80 Jätevedenpumppaamo Kuukkeli 48:81 1,2 Ansiomerkin saajat vasemmalta lukien: Keijo Haataja, Ari Hentilä, Vilho Alasaari, Kirsti Alavuoma, Pekka Ahma, Jukka Mursu, Esko Jumisko, Lauri Karjalainen sekä merkkien luovuttajat Keijo Pesonen ja Jukka Kihlman. verintien varastoalueesta, Rukan vedenottamon tontti sekä taajaman kompostointialueen tontti on vuokrattu kaupungilta. Viipuksen vedenottamon paikka on vuokrattu Sompsanperän jakokunnalta ja Vuosselijoen vedenottamon tontti yksityiseltä. Mutkalammen vedenottamoa varten hankittiin osuuskunnan omistukseen 0,25 ha:n määräala. Muuten omistus- tai vuokrasuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia toimintavuoden aikana. VAKUUTUKSET Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan rakennukset ja rakennelmat on vakuutettu Tapiola-yhtiöissä jälleenhankinta- tai päivänarvoonsa riippuen kohteesta. Työntekijöiden eläkevakuutukset on vakuutettu Eläke-Tapiolassa ja Eterassa. 6 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 7 Rukan varasto- ja huoltorakennuksen tontti, osa Nä-

5 Energiahuolto TUOTANTO Torangin laitokset: Vuosi 2010 oli voimalaitoksen 17. käyttövuosi. Kaukolämpöenergian kokonaistuotanto oli MWh ja sähkön tuotanto MWh. Fortumin voimalaitos tuotti kaukolämmöstä MWh eli 73,28 %. Biopolttoaineilla (puru, puunkuori, hake ja turve) tuotettiin 97 % taajaman vuosienergiasta.biopolttoaineista turpeen osuus oli 30,6 %. Kotimaisia polttoaineita käytettiin lämmön ja sähkön tuotantoon yhteensä n i-m 3. MYYNTI VERKOSTOT, LÄMPÖKESKUKSET, SÄILIÖT LÄMPÖINDEKSIT Lisäksi kaukolämpöenergiaa ostettiin Juusto Kaira Oy:tä 3160 MWh. Rukan laitokset: Rukan uusi bio-lämpökeskus (4MW + 3MW) otettiin käyttöön helmikuussa Lämpöä tuotettiin bio-polttoaineilla 8400 MWh ja öljyä ei käytetty ollenkaan. Öljylaitokset: Kaikki öljylaitokset ovat varalla ja ne on otettavissa käyttöön tarvittaessa. Öljylaitoksia ei ole käytetty energian tuotantoon. Kaukolämpöenergiaa myytiin vuoden 2010 aikana MWh. Myynti kasvoi MWh eli 6,15%. Kasvu johtui pääasiallisesti kuluttaja määrän kasvusta ja kylmästä alkutalvesta. Vuoden keskilämpötila oli + 0,35 C. Edellisen vuoden keskilämpötila oli +1,33 C. Kaukolämpöverkostoon on liitetty yhteensä rakennuskuutiometriä ja mittauspisteitä on 1242 kpl. Tilausteho oli vuoden lopussa kw ja tilausvesivirta m 3 /h. Vuoden 2010 aikana liitettiin verkostoon 55 uutta kuluttajaa, yhteensä m 3. Alueellinen lämmön myynti MWh/a: Keskusta MWh Tolpanniemi 7614 MWh Toranki 5825 MWh Lauttalampi 9798 MWh Torangintaus 2056 MWh Lahdentaus 3034 MWh Louhi 1056 MWh Heliharju 1762 MWh Maikun alue 715 MWh Myllylä 2541 MWh Ruka 7728 MWh Yhteensä MWh Toimintavuoden lopussa oli osuuskunnan omistuksessa: - runkoverkostoa 55,56 km - talojohtoa 41,94 km - kiinteän polttoaineen lämpökeskus 29,5 MW polttoainesiilo m 3 öljysäiliö 100 m 3 - Rukan bio-lämpökeskus 4 MW + 3 MW polttoainesiilo 400 m 3 kevytöljysäiliö 50 m 3 - Rukan lämpökeskus 3 MW + 1,4 MW raskasöljysäiliö 25 m 3 kevytöljysäiliö 5 m 3 - Louhen siirrettävä lämpökeskus 0,8 MW (vara) kevytöljysäiliö m 3 - Torangin lämpökeskus (vara) 1,4 MW kevytöljysäiliö 3 m 3 - Ammattikoulun lämpökeskus (vara) 8,6 MW raskasöljysäiliö 300 m 3 kevytöljysäiliö 50 m 3 - Tolpanniemen lämpökeskus (vara) 4 MW raskasöljysäiliö 50 m 3 kevytöljysäiliö 5 m 3 - siirrettävä lämpökeskus (vara) 0,47 MW kevytöljysäiliö 5 m 3 - Kylpylän varalämpökeskus 1,25 + 1,25 MW (vara) kevytöljysäiliö 20 m 3 - Kirkkotien paineenkorotusasema Normeeratut lämpöindeksit rakennustyypeittäin: - omakotitalot 50 kwh/rak.m 3 /a - rivitalot 59 kwh/rak.m 3 /a - kerrostalot 52 kwh/rak.m 3 /a - liike- ja julkiset rakennukset 42 kwh/rak.m 3 /a RAKENTAMINEN Kaukolämpöverkostot suunniteltiin ja rakennettiin omana työnä. Runkoverkostoa rakennettiin yhteensä 0,6 km ja talohaaroja 3 km. Verkostoa rakennettiin Torangintaipaleen, Luomantien ja Teollisuustien varteen. Lisäksi rakennettiin korttelijohtoja. Kamstrup A/S:n kanssa yhteistyössä tehty kaukolämpöenergiamittareiden kaukoluentajärjestelmä saatiin valmiiksi vuoden lopulla. Projekti kesti 3 vuotta ja sopimukseen kuului 1000 mittauspisteen siirtäminen kaukoluennan piiriin. Vuoden loppuun mennessä oli siirrytty 950 kohteessa kaukoluenta-järjestelmään. Järjestelmää jatketaan jatkossa tarpeen mukaisesti. Kaukoluentajärjestelmä vähentää virhemahdollisuuksia, kustannuksia ja on asiakasystävällinen. Lämmöntoimituksen varmentamiseksi tehtiin normaaleja huolto- ja korjaustöitä verkostossa. KULUTTAJAT Kaukolämmön rakennustilavuuden jakautuminen rakennustyypeittäin 2010 Kaukolämpöverkostoon liitetyt kulutuspisteet: - omakotitalot 899 kpl m 3 - rivi- ja kerrostalot 174 kpl liike- ja julkiset rakenn. 169 kpl yht kpl m 3 Rakennustilavuus Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 9

6 Vesihuolto VEDEN KULUTUS JA MYYNTI Toimintavuotena vedenottamoilta verkostoon pumpattu vesimäärä oli m 3 eli keskiarvona m 3 vuorokaudessa. Laskutettu vesimäärä oli m 3. Kulutus laski 2,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosi 2010 oli jo kolmas vuosi peräkkäin, kun veden kulutus laski. Veden kulutus on nyt samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten. Rukan osuus laskutetusta vesimäärästä oli m 3. Kaikki verkostoon toimitettava vesi on hyvälaatuista, lisäaineistamatonta pohjavettä. Talousvettä myytiin myös Kuolion, Iivaaran, Itä- Kuusamon ja Takkusalmen vesiosuuskunnille, yhteensä n m 3. JÄTEVEDEN KÄSITTELY JA MYYNTI Jäteveden puhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä m 3 eli keskimäärin m 3 vuorokaudessa. Laskutettu jätevesimäärä oli m 3. Rukan osuus laskutetusta jätevesimäärästä oli m 3. RAKENTAMINEN Vesi- ja viemäriverkostojen rakentamissuunnittelu ja rakentaminen tehtiin omana työnä. Vesijohtolinjaa rakennettiin n. 16 km ja viemärilinjaa 5 km. Pisimmät verkostolaajennukset tehtiin Meskusjärventien varteen, Raatesalmeen, Kurkijärvelle ja Teollisuustien varteen. Verkostoja saneerattiin Erauspojantien, Revontulentien ja Samostentien alueilla. Vesijohtoverkostoon liitettiin yhteensä rakennuskuutiometriä ja. viemäriverkostoon rakennuskuutiometriä. Kaatopaikan kompostikenttä asfaltoitiin kesällä 2010 ja vanha komposti käytettiin kaupungin vanhan kaatopaikan maisemointiin. Mutkalammen vedenottamon 3. kaivon rakentaminen aloitettiin loppuvuodesta. Vesi- ja viemärihuollon käytössä on: - vesijohtoverkostoa 552 km - viemäriverkostoa 416 km - pohjavedenottamoita 14 kpl - vesitorni 1850 m 3 - paineenkorottamoita 12 kpl - biol.-kemiallisia puhdistamoita 2 kpl - viemärivedenpumppaamoita 119 kpl - Rukan alavesisäiliö ja huoltorakennus 800 m 3 - Pajatien varasto-, huoltoja väestönsuojarakennus 2375 m 3 - Pajatien kylmävarasto m m 3 - Rukan kylmävarasto 246 m2 - toimitalo 1624 m 3 MAKSUT Hinnasto yksikkö alv Osuusmaksu 0,25 /rak.m 3 veroton Liittymismaksu - vesijohto kaava-alueella 2,00 /rak.m 3 veroton - viemäri kaava-alueella 2,00 /rak.m 3 veroton - vesijohto haja.as.alueella ja Rukalla 4,00 /rak.m 3 veroton - viemäriverkosto haja.as.alueella ja Rukalla 4,00 /rak.m 3 veroton - loma-asunnot vesiverkosto 8,80 /rak.m 3 veroton - loma-asunnot viemäriverkosto 8,80 /rak.m 3 veroton - kaukolämpöliittymä, okt 2200 kpl veroton - muut rakennukset erillistariffi n mukaan Mittarimaksu koosta riippuen 230 kpl alv 0 % Vesimaksu kaupunki 0,84 /m 3 alv 0 % Vesimaksu Ruka 0,84 /m 3 alv 0 % Jätevesimaksu 1,56 /m3 alv 0 % perusmaksu vesih., haja-as.alue, loma-as. 0,15305 /m3/a alv 0 % Kaukolämmön energiamaksu 2,75 snt/kwh alv 0 % Kaukolämmön perusmaksu - omakotitalo 202,34 /a alv 0 % - muut rakennukset erillistariffi n mukaan Arvonlisäverollisissa maksuissa sovellettiin 22 % verokantaa 30.6 saakka ja siitä eteenpäin 23 %:n verokantaa. Jäsenyydet ja yhteistyö Talousvedenmyynti (m 3 ) Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: - Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY ry - Pohjois-Suomen Vesivaliokunta OUKE - Pohjanmaan kaukolämpö ry - Oulun kauppakamari - Koillismaan Osuuskauppa - Kuusamon Yrittäjät ry - Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys - Kitkan Viisaat ry. Janne Veteläinen sähkötöissä Torankijärven hapettimella. Yhteistyö Fortum Oyj:n kanssa jatkui voimalaitoksen käytön ja lämmön ostamisen muodossa. Yhteistyöstä vastaa käyttötoimikunta. Vesi- ja viemäriverkoston kaivu- ja asennustyö talvisissa olosuhteissa. 10 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 11

7 Suunnittelu ja valvonta Yleinen suunnittelu ja valvonta Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan verkostosuunnittelu toteutetaan omana työnä. Projekteihin liittyvä erikoissuunnittelu on teetätetty konsulttitoimistoilla. Rakentamista ja laitosten toimintaa ovat valvoneet Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja Kuusamon kaupungin ympäristötoimi. Vesistötarkkailut ja jätevedenpuhdistamoiden näytteiden analysoinnin on suorittanut Pöyry Environment Oy. Talousvesianalysoinnin on hoitanut Lapin vesitutkimustoimisto Oy valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Jätevesien käsittely ja johtaminen Kuusamon kaupungin ja meijerin jätevedet käsitellään Torangin jätevesipuhdistamolla, josta ne johdetaan Torankijärveen. Rukan alueen jätevedet puhdistetaan Rukan puhdistamolla ja johdetaan pintavalutuskentän kautta Kesäjokeen. Molempien puhdistamoiden vesistöön johdettavien jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. Puhdistustehon tulee olla Torangin puhdistamolla vähintään 90 % neljännesvuosikeskiarvona laskettuna ja Rukalla 95 %. Molemmat puhdistamot ovat toimineet erittäin hyvin ja täyttäneet lupaehdot. Torangin puhdistamolta vuosikeskiarvona mitattuna lähtevien jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) oli 2,8 mg/l ja kokonaisteho 99 %. Kokonaisfosforipitoisuus oli 0,16 mg/l ja kokonaisteho 99 %. Rukan puhdistamolla jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) oli 5,8 mg/l ja kokonaisteho 98 %. Kokonaisfosforipitoisuus oli 0,14 mg/l ja kokonaisteho 99 %. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta jätti ympäristölupahakemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle maaliskuussa 2007 keskuspuhdistamon sijoittamiseksi ns. Kyllästämön -tontille ja puhdistettujen jätevesien purkamiseksi Maunujärveen. Päätös hakemukseen annettiin tammikuussa 2010 ja se oli kielteinen. Hallitus päätti olla valittamatta päätöksestä ja päätti, että jätevedet puhdistetaan jatkossakin Rukan ja kaupungin puhdistamossa. Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt linjauksen keväällä Kaupungin puhdistamolle haettiin uutta ympäristölupaa joulukuussa 2010 ja Rukan puhdistamolle ympäristölupaa on haettu jo joulukuussa Kompostikentän jatkolupahakemus jätettiin Kuusamon kaupungille vuoden 2010 lopussa Liiketoiminnan tulos Tilivuoden 2010 liikevaihto oli 7,231 milj.. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 9,36 %. Kaukolämmön myynnin osuus koko liikevaihdosta oli 66,7 % eli 4,823 milj.. Myynti kasvoi edellisestä vuodesta 12,4 %. Liikevaihto toteutui energiatuottojen osalta 7,4 % yli budjetoidun. Vesi- ja jätevesimaksutulot jäivät 1,7 % alle budjetin ja olivat yhteensä 2,408 milj.. Liikevaihto kasvoi 0,085 milj. edelliseen vuoteen verrattuna. Muut liiketuotot olivat 0,242 milj.. Muut liiketuotot ovat palveluiden ja tarvikkeiden myyntiä asiakkaille. Tuotot kasvoivat 0,007 milj.. Materiaalien ja palveluiden osuus oli 4,034 milj. ja ylittivät 0,6 % budjetoidun. Kulut kasvoivat 0,157 milj. edelliseen vuoteen verrattuna. Kuluja nostivat polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu sekä päästöoikeuksien osto. Henkilöstökulut olivat 1,252 milj.. Henkilöstökulut kasvoivat 4,4 %. Liiketoiminnan muut kulut olivat yhteensä 0,483 milj. Kulut lisääntyivät 0,012 milj. edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikki kulut olivat 98,75 % budjetoiduista kuluista. Käyttökatteeksi muodostui ,67, mikä on 0,404 milj. suurempi kuin edellisenä vuonna. Käyttökateprosentti on 23,57 % ja oli edellisenä vuotena 19,80 %. Suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin toimintavuonna 1,180 milj.. Poistot pienenivät 0,10 milj. ja budjetoidut poistot toteutuivat 98 %:sesti. Suunnitelman mukaiset poisto ovat samat kuin EVL-poistot. Voitto ennen rahoitustuottoja ja kuluja on 0,524 milj.. Edellisenä vuotena voitto oli 0,110 milj.. Rahoitustuotot olivat 0,373 milj.. Tuotot alenivat 0,083 milj.. Muutos johtui talletuskorkojen laskusta. Ylijäämä ennen varauksia ja veroja oli 0,897 milj.. Edellisen vuoden ylijäämä oli 0,566 milj.. Tuloslaskelmassa tuloverot olivat 0,234 milj.. Tilikauden voitto rahoituserien ja varauksien jälkeen oli 0,663 milj.. Edellisen tilikauden voitto oli 0,443 milj taseen loppusumma on ,56. Kasvua edelliseen tilikauteen oli 1,807 milj.. Osuuspääoma oli ,51, lisääntyi 0,020 milj. ja oli tilikauden päättyessä ,22. Osuusmaksua peritään vesi- tai viemäriliittymän yhteydessä, 0,25 /rak.m 3 ja vähintään 200 osuutta/liittymä. Osuuksien määrä lisääntyi kpl ja oli toimintavuoden lopussa kpl. Jäseniä osuuskunnassa on Jäseniä liittyi osuuskuntaan 116 toimintavuoden aikana. Rahoitus Toimintavuoden 2010 investoinnit rahoitettiin liittymismaksutuloilla, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen myöntämillä avustuksilla ja muulla tulorahoituksella. Vesihuollon liittymismaksuja perittiin toimintavuoden aikana 0,471 milj. ja viemärihuollon 0,466 milj.. Kaukolämmön liittymismaksuja perittiin 0,192 milj.. Kaikkiaan liittymismaksuja perittiin yhteensä 1,129 milj.. Liittymismaksut taseessa ovat yhteensä 25,739 milj.. Liittymismaksut ovat siirto- ja palautuskelpoisia. Avustukset on vähennetty suoraan investointien arvosta. Osuuskunnalla ei ole lainoja. Likvidit rahavarat lisääntyivät toimintavuoden aikana 2,484 milj.. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 16,729 milj.. Tunnuslukuja Käyttökate-% 23,57 19,80 19,62 18,81 23,87 Omavaraisuusaste 18,71 17,60 11,81 10,66 10,61 Velkaantumisaste 4,35 4,68 7,47 8,38 8,42 Maksuvalmius 16,67 14,69 14,50 17,17 12,84 Nettotulos % 9,17 6,70 8,74 3,57 2,47 LV/työntekijä Tunnuslukujen laskentakaavat: Käyttökate % (Tilikauden voitto + poistot) / liikevaihto * 100 Omavaraisuusaste 100 * Oma pääoma / taseen loppusumma Velkaantumisaste kokonaisvelat / oma pääoma maksuvalmius, quick ratio rahoitusomaisuus / lyhytaikaiset velat nettotulos 100 * nettotulos/liikevaihto liikevaihto työntekijää kohden liikevaihto / henkilökunnan keskim. lukumäärä 12 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 13

8 Lähitulevaisuuden näkymät Tuloslaskelma Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan lähiajan tärkein tehtävä on Rukan jätevedenpuhdistamon uuden prosessin valinta ja laitoksen rakentaminen/saneeraus. Suunnittelutyö on aloitettu ja se etenee nykyisten jatkolupahakemusten rinnalla. Rukan edellisen jatkoluvan yhteydessä esitetty Kesälahden syvänteen hapettamisen lupaprosessi on edelleen kesken lupavirastossa. Rukalle varmennetaan ja lisätään vesikapasiteettia rakentamalla uusi vedenottamo Mutkalammelle. Kaivon siiviläputki on asennettu ja koepumpattu. Kaivo on tuotantokäytössä ennen kevään 2011 sesonkia. Vesihuoltolain mukainen Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan toiminta-alueen päivitys on meneillään kaupungin kanssa. Kartoituksessa tarkennetaan ja selvitetään vesi- ja viemärihuollon toimintamallia alueen reuna-alueilla. Kuusamon taajamaan johtavan tuloväylän Ouluntaipaleen uudistaminen aloitetaan kesällä Samassa yhteydessä uusitaan vesi- ja viemärirunkoverkostot samalla alueella. Hanke toteutetaan yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa. Fortum Oyj:n kanssa on yhteistyössä lähdetty toteuttamaan savukaasulauhduttimen hankintaa voimalaitokselle. Lauhduttimella lisätään kaukolämmön tuotantokapasiteettia. Samalla se vähentää tarvittavaa polttoainemäärää ja hiilidioksidipäästöjä. Hanke parantaa voimalaitoksen ympäristöystävällisyyttä entisestään. Lauhdutin maksaa noin 1,5 milj.. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan yhteistyö Fortum Oyj:n kanssa jatkuu entisellään huolimatta, että Fortum Oyj:ssä on tehty ratkaisuja yhtiöittää pelkkä lämmön tuotanto omaksi yhtiökseen. Kaukolämpöverkoston laajentamista harkitaan jatkossakin tapauskohtaisesti teknis-taloudellisin perustein Vesi-, jätevesi- ja perusmaksut , ,98 Energia- ja perusmaksut , , , ,39 LIIKEVAIHTO , ,39 Muut liiketuotot , , , ,22 Materiaalit ja palvelut Vesilaitos , ,88 Viemärilaitos , ,30 Lämpölaitos , , , ,23 Henkilöstökulut Vesilaitos , ,78 Viemärilaitos , ,00 Lämpölaitos , , , ,05 Suunnitelman mukaiset poistot Vesilaitos , ,34 Viemärilaitos , ,27 Lämpölaitos , ,12 Muut , , , ,31 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,05 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,97 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,32 Korkokulut 167, , , ,49 YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA/VEROJA , ,46 Tuloverot Tilikauden tuloverot , ,58 Verot aik. vuosilta 0, , , ,35 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,11 14 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 15

9 Tase Rahoituslaskelma 2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut osakkeet ja osuudet 100,00 100,00 Liittymismaksut , ,58 Atk-ohjelmat , , , ,56 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,33 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-alueet , ,23 Rakennukset , ,67 Vesi- ja viemäril.rakennelmat , ,99 Kaukolämpö rakennelmat , ,57 Koneet ja kalusto , ,68 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,15 Pysyvät vastaavat , ,04 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Myyntisaamiset , ,82 Siirtosaamiset , ,08 Rahat ja pankkisaamiset , , , , , ,30 VASTATTAVAA Oma pääoma Osuuspääoma , ,51 Vararahasto , ,32 Ylijäämä ed. vuosilta , ,71 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,65 TULORAHOITUS Ylijäämä/Alijäämä Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja kulut Verot Yhteensä Käyttöpääoman muutos Liikesaamisten lisäys -/vähennys Liiketoiminnan kassavirta Investoinnit Käyttöomaisuuden lisäys Kassavirta ennen rahoitusta Rahoitus Lyhytaikaisten velkojen lis+/väh Liittymismaksut lis/väh Osuuspääoman lis/väh Yhteensä Laskelman mukainen likvidien varojen lis/väh Taseen mukainen varojen lisäys+/vähennys- Likvidit varat tilikauden lopussa Likvidit varat tilikauden alussa Vieraspääoma Pitkäaikainen Liittymismaksut , , , ,82 Lyhytaikainen Ennakkomaksut , ,88 Ostovelat , ,84 Muut velat , ,63 Siirtyvät lomapalkat +sos.kulut , ,98 Siirtovelat , , , , , ,30 16 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 17

10 Vuosituloksen käyttäminen Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan hallitus esittää, että vuoden 2010 ylijäämästä ,67 euroa, siirretään sääntöjen mukaisesti vararahastoon 10 % eli ,67 euroa ja loput euroa siirretään tilikauden voitto/tappio tilille Kuusamossa 18. helmikuuta 2011 Markku Kämäräinen Jukka Kihlman Harri Kemppainen Kimmo Korpua puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen Tapio Määttä Pekka Riipinen Keijo Pesonen jäsen jäsen toimitusjohtaja, jäsen Tilintarkastuskertomus Kuusamon Energia-ja Vesiosuuskunnan jäsenille Olemme tilintarkastaneet Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta LI Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus osuuskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet osuuskuntalakia tai osuuskunnan sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkasta jan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on osuuskunnassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kuusamossa 21. helmikuuta 2011 Tapio Raappana KHT Benjamin Aapaoja HTM 18 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo

11 Vuosikertomus 2010 KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA Erauspojantie 3, Kuusamo puh fax Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Y Kotipaikka: Kuusamo 21