TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2015"

Transkriptio

1 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta _/_/ 2014

2 2 SISÄLLYS 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa 1.2 Toimeentulotuen määräytymisaika 1.3 Toimeentulotuen takaisinperintä 2 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARAT 2.1 Käytettävissä olevat tulot ja huomioon otettavat varat 2.2 Tulot ja varat, joita ei huomioida 3 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT 3.1 Perusosa Perusosan alentaminen 3.2 Muut perusmenot Kohtuulliset asumismenot Taloussähkö Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 4 TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT 4.1 Lasten päivähoito 4.2 Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot 4.3 Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot 5 TOIMEENTULOTUKI ERI ELÄMÄNTILANTEISSA 5.1Työssäkäynti 5.2 Opiskelu 5.3 Yrittäjyys 5.4 Vapausrangaistus 5.5 Palvelusaika 5.6 Asunnottomuus 5.7 Laitoshoito ja palveluasuminen 5.8 Maahanmuutto 5.9 Lasten elatus ja tapaaminen 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI

3 3 1. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (toimeentulotukilaki 1412/97 ja toimeentulotuesta annetun lain väliaikainen muuttaminen 1410/01) ja asetuksessa (toimeentulotukiasetus 66/1998). Toimeentulotukilaki, Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisopas sekä Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistama toimeentulotuen soveltamisohje opastavat toimeentulotuen myöntämiseen liittyvässä käytännön työssä. Toimeentulotukeen liittyvä lainsäädäntö on aina ensisijainen sen soveltamisohjeisiin nähden. Soveltamisohjeista voidaan poiketa, mikäli toimeentulotukea myöntävä viranomainen toteaa henkilön tai perheen elämäntilanteen edellyttävän sitä. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellisen tuen muoto. Ennen sen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Lisäksi selvitetään mahdollisuus alentaa tai poistaa asiakasmaksuja esimerkiksi terveydenhuollosta, päivähoidosta, kerhotoiminnasta sekä harrastuksista. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen sovellusalueen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilötai perhekohtaisesti. Toimeentulotukeen voi muodostua oikeus, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan tai vastaava etuus saadaan muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle työsuhteen ollessa olemassa tulee selvittää onko hakijan mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta. Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotikuntalain tarkoittamaan kotipaikkaan, vaan toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija oleskelee. Jos henkilö tai perhe oleskelee muutoin kuin satunnaisesti useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat (esimerkiksi opiskelun takia toiselle paikkakunnalle muuttamaan joutuva perheen vanhempi). (TotuL 14.) Toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen, täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki jakautuu vielä perusosalla katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin. Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja toimeentulotuessa hyväksyttävistä välttämättömistä menoista on tehty laskelma ja se osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin. (TotuL 7 a-c, 13.) 7

4 4 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti toimeentulotuen hakemuslomakkeella, joka voidaan toimittaa paperiversiona tai sähköisesti. Toimeentulotukiviranomainen voi myös hyväksyä suullisesti tai esimerkiksi sähköpostilla esitetyn toimeentulotukihakemuksen. Toimeentulotukihakemuksesta tulee ilmetä mitä hakija hakee ja mille ajan-jaksolle. Toimeentulotukihakemuksen tulee olla aina hakijan tai hakijan edunvalvojan allekirjoittama. Hakija on velvollinen esittämään hakemuksen liitteenä selvitykset tuloista ja varallisuudesta sekä muista toimeentulotukioikeuden selvittämisen kannalta välttämättömistä seikoista (tiliotteet, tosite vuokranmaksusta, lasku/kuitti menoista joihin hakee toimeentulotukea, verotuspäätös vuosittain, erilliset lisäselvityspyynnöt yrittäjälle ja opiskelijalle). Mikäli hakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta puuttuu tarvittavia liitteitä, hakijalle lähetetään lisäselvityspyyntö. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat puuttuvat liitteet ja tiedot. Lisäselvityspyynnölle asetetaan määrä-ajaksi 14 vuorokautta, mihin mennessä selvitykset on toimitettava. (TotuL 17 18, Sosiaalihuollon asiakaslaki 12 ja Hallintolaki 31.) Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Mikäli hakija antaa tahallisesti vääriä tietoja, asiasta voidaan tehdä rikostutkintapyyntö ja periä aiheeton toimeentulotuki takaisin (Totul 20 ). Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan (esim. hakemus saapuu maanantaina, määräajan laskeminen alkaa tiistaina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona, jolloin päätös on viimeistään tehtävä). Sosiaalitoimen kiireelliseksi arvioimassa tilanteessa hakijalla voi olla oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi välttämätön, kiireellisesti aloitettava lääkehoito, ruoka-apu uuden hakijan kohdalla tms. Päätös voidaan antaa ensin vain kiireellisestä asiasta ja muilta osin hakemus käsitellään 7 arkipäivän kuluessa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan hakemuksessa esittämiin asiakohtiin ja ne tulee perustella. Harkintaa vaativissa päätöksissä perusteena tulee olla hakijan/perheen yksilöllinen tilanne yleisten ohjeiden lisäksi. Päätöksen mukainen toimeentulotuen vaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksuna hakijan tilille. Vuokria ja sähkölaskuja maksetaan suoraan laskuttajalle tarvittaessa (esim. asumiskulujen rästiintyminen, häätö ja /tai sen uhka, sähköjen katkeaminen). Peruslähtökohtana on, että vuokranmaksua seurataan hakijan itse maksamilla vuokrakuiteilla tai tiliotteelta, mitkä liitetään toimeentulotukihakemukseen. Osa toimeentulotuesta voidaan myöntää maksusitoumuksena esimerkiksi elintarvikkeisiin, mikäli se arvioidaan tarpeelliseksi. Hakijan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun hakija on tätä pyytänyt. Henkilökohtainen keskustelu voi tarkoittaa myös puhelinkontaktia. Hakijan oikeusturvan toteutumisen vuoksi on tärkeää, että hakijan keskustelupyyntö kirjataan asianmukaisesti aina sen jättämisen jälkeen.

5 5 1.2 Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (TotuL 15 ). Uudelle hakijalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimen-tulotukea on haettu. Tuki voidaan myöntää ja maksaa myös kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin kun hakija on muuttanut kuntaan tai erilleen entisestä perheestään. Pääsääntöisesti tulot ja menot otetaan huomioon toimeentulotuen hakemiskuukaudelta. Uusien hakijoiden kohdalla takautuvia toimeentulotukilaskelmia ei tehdä, mikäli hakijan tilanne ja tulot ovat olleet vakaat ennen toimeentulotuen hakemista eikä hakija ole saanut suurta tuloa, jota voitaisiin jaksottaa pidemmälle aikavälille huomioon otettavaksi tuloksi. Mikäli hakijalla on ollut hakemuskuukaudesta huomattavasti poikkeavia tuloja hakemuskuukautta edeltäneen kuukauden aikana (esim. palkkatulot), tehdään takautuva toimeentulotukilaskelma. Takautuvassa toimeentulotukilaskelmassa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida (esim. elatusmaksut, lainanlyhennykset) taloudellisen kokonaistilanteen kartoittamiseksi. Jos takautuvan toimeentulotukilaskelman tuloylijäämä on huomattava, voidaan ylitys ottaa tulona huomioon varsinaisen hakemuskuukauden toimeentulotukilaskelmaan. Jos toimeentulotuen tarve johtuu yllättävästä tilanteesta, johon hakija ei ole voinut varautua, ei takautuvan toimeentulotukilaskelman tuloylitystä lasketa tuloksi. Päätöksessä on mainittava tuloylityksen huomioimisesta tulona seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmassa. Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuviin menoihin vain siinä tapauksessa, että hakijalla olisi ollut oikeus toimeentulotukeen, mutta hän ei ole sitä pätevästä syystä aikaisemmin hakenut tai myöntämiselle on muu perusteltu syy (esim. sairastuminen, lastensuojelulliset perusteet). Tällöin normilaskelma tehdään sille ajalle, jona aikana toimeentulotukeen oikeuttavien menojen rästiintyminen on tapahtunut. Pääsääntäisesti takautuvia laskelmia voidaan tehdä korkeintaan 3 kk hakemisaikaa edeltävälle ajanjaksolle. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvaa tukea ei myönnetä perusosalla katettaviin menoihin. Takautuvia menoja voivat olla esimerkiksi rästiin jääneet vuokrat ja sähkölaskut. Ravintomenoihin voidaan toimeentulotukea myöntää enintään tuen hakupäivästä lähtien. 1.3 Toimeentulotuen takaisinperintä (TotuL ) Toimeentulotukea voidaan periä takaisin, mikäli * toimeentulotuki myönnetään ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan eli tuen saajalla on oikeus johonkin ensisijaiseen etuuteen (esim. eläke, työttömyysturva, asumistuki), mutta se ei ole hänen käytettävissään tukea myönnettäessä * tuen saajalla on tuloja tai varallisuutta, jotka eivät ole hänen määrättävissään tukea myönnettäessä * tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta elatuksestaan * elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa, tällöin tuki peritään takaisin elatusvelvolliselta

6 6 * tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta * jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin Takaisinperinnästä on päätettävä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Perinnän on kohdistuttava sen kuukauden etuuteen, jolle toimeentulotuki on myönnetty. Periminen ei saa johtaa hakijaa uudelleen toimeentulotuen tarpeeseen. Perityn etuuden saa palauttaa, jos vaihtoehtona olisi toimeentulotuen myöntäminen. Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti päättää periä takaisin myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan antamiin erehdyttäviin tietoihin, siltä osin, kuin tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin. Tällaisessa tapauksessa korvausvelvollisuutta haetaan hallinto-oikeudelta. 2 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS 2.1 Käytettävissä olevat tulot ja huomioonotettavat varat (TotuL 1-2 ) Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot ja varat. Tulotiedot pyydetään kaikilta perheenjäseniltä. Tulot huomioidaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden 25. päivän jälkeen käytettävissä oleva tulo huomioidaan pääsääntöisesti seuraavan kuukauden tuloksi. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja tulolähteestä riippumatta. Tässä suhteessa ei ole merkitystä sillä, ovatko tulot veronalaisia tai verottomia. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääoma- sekä omaisuustulot, etuudet, vakuutusyhtiöiden korvaukset, sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Käytettävissä olevat tai helposti realisoitavat varat, esim. pankkitilien säästöt ja arvopaperit, otetaan tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitkään työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin henkilö saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tästä kuukaudesta alkaen työttömyysturvan päivärahan muuntamisessa kuukausituloksi käytetään kerrointa 21,5 päivää kuukaudessa. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa, työttömyysturva katkeaa tilapäisesti vähintään 14 vrk:si esim. sairausloman johdosta tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle huomioidaan tosiasialliset tulot. Karenssi ei poista 21,5 pv/kk kertoimen käyttöä. Lähtökohtana on, että toimeentulotuen saajalla on pääsääntöisesti oikeus Kelan asumistukeen. Hakijan ja päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että asumistuki on haettu. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätöksenteko viivästyy kohtuuttomasti, syy asiaan on selvitettävä. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä huomioidaan vain ulosoton jälkeen tosiasiallisesti käytettävissä oleva osuus. Mikäli toimeentulotuen asiakkuus muodostuu pitkä-kestoiseksi, hakija ohjataan ulosottoviranomaisen puoleen selvittämään voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää vapaakuukausia. Mikäli hakija on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, siihen suhtaudutaan samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin eli maksua ei oteta toimeentulotuen menona huomioon. Poikkeuksen tästä muodostavat ulosottomiehen tai käräjäoikeuden vahvistamat maksusuunnitelmat. Maksusuunnitelma noudattaa tällöin määrällisesti palkan/eläkkeen/muun tulon ulosmittausta ja velalliselle on mahdollisuus myöntää vapaakuukausia samoin perustein kuin ulosmittauksessa. Mikäli toimeentulotuen tarve on

7 7 jatkuvaa, mahdollisuus maksusuunnitelman muutokseen on selvitettävä. Jos ensisijaisen etuuden maksaja esim. Kansaneläkelaitos kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot huomioidaan laskelmassa tulona. Hakija ohjataan sopimaan Kelan kanssa takaisinperintäerä/-kerta mahdollisimman pieneksi. Mikäli hakijan hakemuksesta, tilitapahtumatiedoista yms. käy ilmi sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, ansiotulo voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana (TotuL 15 ). Jos jälkikäteen käy ilmi muita huomattavia tuloja kuin ansiotuloja, on hakijalle tehtävä korjauslaskelma kuukaudelle jolloin tulo on ollut käytettävissä. Tulojen ilmoittamatta jättäminen tietoisesti voi johtaa tutkintapyyntöön poliisille. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, se voidaan jaksottaa tuloksi useammalle kuukaudelle. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO /4117), otetaan pääasiassa huomioon tulona. Kulut, joita kattamaan korvaus on tarkoitettu, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus esitettyjen tositteiden mukaan erillisen harkinnan perusteella. Yksityishenkilöltä tai muulta luotonmyöntäjältä otettu laina voidaan jättää tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu näkyy tiliotteessa viimeistään 2 kuukauden kuluessa ja lainasta on esitetty velkakirja tai muu tosite. Pikavippejä ei huomioida tuloina. Veronpalautukset huomioidaan tulona 70 ylittävältä osuudelta yksinasuvalta, 120 ylittävältä osuudelta kahden henkilön ruokakunnalta ja 150 ylittävältä osuudelta perheeltä. 2.2 Tulot ja varat, joita ei huomioida Palkkatuloja työmatkamenojen osalta edullisimman matkustustavan mukaan (kaupunkilippu, seutulippu tai 0,21 /km oman auton käytöstä, jos välttämätöntä) Äitiysavustus ja äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo Kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Menot, joita edellä mainitut etuudet on tarkoitettu kattamaan, otetaan huomioon vain siltä osin kun ne ylittävät tuen määrän Työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa maksettava ylläpito- ja kulukorvaus (9 ja 18 /pv), korotusosa sekä ansiosidonnaisen päivärahan korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa Alle 70 :n ansiotulot/kk Etuoikeutettu tulo; vähintään 20 % prosenttia nettoansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 kuukaudessa/tulonsaaja ( alkaen). Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa

8 8 Vähäisiksi katsottavat avustukset (alle 70 /kk yksin asuvalta ja 120 /kk kahden henkilön ruokakunnalta ja 150 /kk yli 3 henkilön ruokakunnilta) Vähäisenä avustuksena voidaan pitää esimerkiksi satunnaisia, vähäisiä ja ei-toistuvia panoja tiliotteissa, alaikäisen satunnaisia kesä- tai viikonlopputuloja tai toisen henkilön suorittamia avustuksia mikäli avustus on osoitettu tiettyyn tarkoitukseen ja tarkoitus voidaan tulkita tarpeelliseksi. Mikäli kyseessä on suurempi avustus tiettyyn hankintaan (esim. kodinkoneen tai harrastusvälineen hankintaan) tulee tiliotteelta käydä ilmi, että ko. hankinta on maksettu tililtä Perhepäivähoitajan saama kulukorvaus Alle 18-vuotiaan lapsen tuloja ja varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (perusosa). Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden Ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää tapauskohtaisesti. Hakijan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, ylimenevä osa tulee huomioida tulona Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä. Muussa kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 6 kuukautta. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioonotettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin, jolloin haetaan takaisinperintälupa hallinto-oikeudelta 3 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot sekä muut perusmenot (TotuL 7 ). Näitä menoja kutsutaan yhteisellä nimellä perusmenot. 3.1 Perusosa (TotuL 7 a ) Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään hakijan asumismuodon, ruokakunnan koon sekä lasten iän mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa perusosien määrät vuosittain. Yksin asuvan perusosa maksetaan yksin asuvalle sekä vanhemmalle, joka asuu samassa taloudessa yli 18 v. lapsensa kanssa ja joka ei ole avioliitossa tai elä avioliitonomaisissa olosuhteissa. Vanhemman luona asuvan 18 v. täyttäneen perusosa on 73 % yksinasuvan perus-osasta (kotona asuvan täysi-ikäisen perusosa). Yksinhuoltajan perusosa maksetaan yksinhuoltajalle, joka asuu alaikäisen/alaikäisten kotona asuvan/asuvien lapsen/lapsien kanssa eikä ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 :n 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan avio- ja avopuolisoille ja samaa suku-puolta oleville suhteensa rekisteröineille (tai mikäli ilmoittavat asuvansa yhteistaloudessa perheenä, esim.

9 9 sisarukset). Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja yhteisiä käyttötavaroita esim. Tv, sanoma-lehti, kodinkoneet. Jos kaksi täysi-ikäistä asuu muusta syystä samassa taloudessa (kimppa-asuminen), heidän tulee antaa selvitys yhteistaloudesta/talouden erillisyydestä. Jos alle 18-vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen normimenoa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä lapsistaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta, mikäli asumistuki on myönnetty kahden henkilön mukaisesti. Ulkomailla yli 7 päivää ylittävän oleskelun ajalta vähennetään henkilön/perheen perusosa kokonaisuudessaan. Erityisryhmien kohdalla perusosan suuruus määritellään erikseen, ks. ohje Toimeentulotuki eri elämäntilanteissa. Perusosalla katettavia menoja ovat: ravintomenot vaatteet ja kengät (poikkeuksena romanihame) henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot vähäiset terveydenhuoltomenot (ns. käsikauppalääkkeet) puhelinkulut ja internet-yhteyden menot, lehdet harrastus- ja virkistystoiminnan menot paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki) muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % (mm. itsehoitotuotteet/käsikauppalääkkeet) muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *) 19 %

10 10 *) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot Perusosan alentaminen (TotuL 10 ) Perusosaa on mahdollista alentaa enintään 20 %:a, mikäli hakija: kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, mikä kohtuullisen ajan turvaisi hakijan toimeentulon (työvoimapoliittinen lausunto/päätös asiasta) laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota (koulutus, työharjoittelu, työnhaun uusimisen unohtaminen tai kieltäytyminen työnhausta tai ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa) kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan keskeyttää ilman pätevää syytä kuntouttavan työtoiminnan kieltäytyy ilman perusteltua syytä kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa sen ettei suunnitelmaa ole voitu laatia jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturva-lain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen ei lopeta kannattamatonta yritystoimintaa määräajan kuluessa Perusosaa on mahdollista alentaa enintään 40 %, mikäli hakija kieltäytyy toistuvasti hänelle tarjotuista toimenpiteistä ilman perusteltua syytä tai toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaa sen, ettei hänelle pystytä toimenpiteitä tarjoamaan. Perusosan alentaminen perustuu aina sosiaaliseen harkintaan. Alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä sitä voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Perusosan alentamista ei sovelleta perheenjäseniin. Perusosan alentamispäätöksen tekee sosiaalityöntekijä tai ohjaaja. Perusosan alennus tehdään hakijan toimeentulotukipäätökseen lisäämällä alentamista koskeva fraasiosuus päätöstekstiin. Jos alentamispäätös tehdään hakijan puolisolle, lisätään päätökseen perusosan alentamista koskeva fraasi ja yksilöidään se koskemaan puolisoa. Perusosaa vähennetään vähintään kuukaudeksi, kuitenkin kerrallaan korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi. Perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %:a sen jälkeen kun asiakkaalla on jo ollut 20 %:n alennus voimassa vähintään 2 kuukautta. Perusosan alentamisen yhteydessä on laadittava sosiaalityön suunnitelma hakijan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelma tehdään tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisen tai muun viranomaisen kanssa.

11 Muut perusmenot (ToTul 7 b ) Toimeentulotuen perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut kohtuulliset asumismenot 2) käyttösähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu (irtaimisto/palo) 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Kohtuulliset asumismenot Tarkoituksena on turvata hakijan asuminen ottamalla huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso asuinseudulla. Asumismenoja otetaan huomioon vain siitä asunnosta, jossa hakija asuu. Poikkeustilanteissa voidaan tilapäisesti huomioida kahden asunnon menoja, esim. yllättävän muuton takia irtisanomisajan vuokra entisestä asunnosta tai kosteus- tai homevaurioista aiheutuneiden asunnonvaihtojen kustannuksia. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausiosuuksina joko laskujen erääntymiskuukautena todellisen suuruisena tai lasketaan keskimääräiset kuukausikustannukset esitetyistä laskuista (huomioidaan laskelmassa 1 kk:n osuutta vastaava määrä, erityisesti jos toimeentulotuen tarve on vain laskujen erääntymiskuukautena). Toimeentulotuesta päätettäessä kohtuullisia asumismenoja (omistus-/vuokra-asuminen) tarkastellaan kokonaisuutena ruokakunnan henkilömäärän mukaisesti. Kohtuulliset asumismenot ruokakunnan henkilömäärää kohden /kk Hlö

12 12 Kohtuulliset asumismenot sisältävät vuokra hoito- tai käyttövastike asuntolainan tai asumisoikeusmaksun korot jätehuoltokustannukset tontin vuokra kiinteistövero nuohous auraus sekä tiemaksut asuinkiinteistön osalta öljylämmitys saunamaksu sähkölämmitys: ensin otetaan huomioon hyväksyttävä enimmäismäärä käyttösähkön osuudesta ja loput laskusta huomioidaan lämmityssähköön, mikäli mahtuu kohtuullisiin asumiskuluihin asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot edellyttäen, että tuen hakijalla on tulojensa ennakkopidätyksessä huomioitu asuntolainojen korot ja hakija/hakijat asuvat asunnossa Asumismenoissa ei huomioida veden ja lämmön lisälaskua, ellei mahdu kohtuullisten asumismenojen enimmäissummaan pääomavastiketta ylimääräistä hoitovastiketta, ellei Kela huomioi asumistukipäätöksessä autopaikkamaksua (työssäkäynnin mahdollistamiseksi autopaikkamaksu otetaan huomioidaan täydentävän toimeentulotuen menona) vanhempien luona asuvan yli 18-vuotiaan vuokraa, ellei vuokranmaksu ole todistettavissa tiliotteella ja nuori itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin. Vuokranmaksun tulee myös olla todistettu välttämättömäksi.

13 13 Kohtuullisten asumismenojen lisäksi asumisen kuluina voidaan huomioida vesimaksu kork. 20 /hlö/kk polttopuut asunnon lämmitykseen: maksusitoumus kork. 5 kuutiota kerrallaan, 10 kuutiota/vuosi, kork. 50 /kuutio asuinrakennuksen/huoneiston kotivakuutus (irtaimisto ja palo) Mikäli asumismenot ylittävät kohtuulliseksi määritellyt kulut, hakijaa ohjataan etsimään edullisempi asunto 3 kk:n (vuokra-asunto) tai 6 kk:n (omistusasunto) määräajassa riippumatta siitä, onko hakija ollut toimeentulotukiasiakkuudessa aikaisemmin. Jos toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana kalliimpaan asuntoon ilman perusteltua syytä, voidaan asumiskulut kohtuullistaa välittömästi. Perhekoon muuttuessa asumiskulut huomioidaan tulevan perhekoon mukaan aikaisintaan 3 kk ennen muutosta (esim. lapsen syntymä). Tieto asumiskulujen kohtuullistamisesta em. määräajoissa kirjataan toimeentulotuki-päätökseen. Päätöksessä tulee olla myös maininta siitä, että asiakkaalla on mahdollisuus toimittaa lisäselvitys kohtuullista suuremmista asumismenoistaan ja niiden hyväksymisperusteista sosiaalitoimeen. Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen huomioimisen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet (esim. terveydentila), perhetilanne (esim. vanhempiensa luona vuoroviikoin asuvat lapset), muu elämäntilanne ja tosiasiallinen mahdollisuus saada edullisempi asunto. Jos asiakas hakee aktiivisesti edullisempaa asuntoa ilman tulosta, asumismenojen kohtuullistamiseen liittyvää määräaikaa voidaan pidentää. Em. tilanteessa hakijan tulee osoittaa aktiivisuus asunnon haussa voimassa olevien hakemuksien perusteella sekä näytöllä siitä, ettei hänellä ole perustelemattomia rajoituksia asunnon hakemiselle (esim. asunnon sijainti). Mikäli asiakas ei muuta edullisempaan asuntoon tai hän ei toimita selvitystä asumiskulujensa kohtuullistamiseen liittyen 3 kk:n tai 6 kk:n kuluessa, asumismenot kohtuullistetaan määräajan päättyessä. Mikäli asiakas toimittaa selvityksen asumisestaan, päätöksen asumiskulujen kohtuullistamisesta tai kohtuullistamatta jättämisestä tekee sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja Taloussähkö Taloussähkömenoja huomioidaan kohtuullisen suuruisina kulutusarvion mukaan suhteessa ruokakunnan kokoon. Kohtuulliset taloussähkömenot ruokakunnan henkilömäärää kohden/ 3 kk:

14 14 Mikäli sähkölasku sisältää sekä lämmitys- että taloussähkön, erotetaan käyttösähkö lämmityssähköstä laskelmaan edellisen mukaisesti. Lämmityssähkön osuus sisällytetään osaksi kohtuullisia asumismenoja. Jos taloussähkö sisältyy vuokraan, voidaan taloussähkön osuus erottaa vuokrasta ja ottaa erillisenä menona huomioon laskelmassa Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niitä huomioida laskelmassa erikseen menona. Vähäisiä terveydenhuoltomenoja ovat ilman lääkärin määräystä hankitut käsikauppalääkkeet sisältäen särkylääkkeet, perusvoiteet, vitamiinit, laastarit yms. Seuraavat terveydenhuoltomenot voidaan huomioida menona perustoimentulotukilaskelmassa erikseen: terveyskeskusmaksut sairaalan hoitopäivämaksut ja poliklinikkamaksut lääkärin määräämät lääkkeet, tutkimukset ja hoidot lääkärinlausunnot, jotka ovat välttämättömiä esim. etuuden hakemiseen sairaudenhoitoon liittyvien matkojen omavastuuosuudet tarpeellinen hammashoito ja hammasproteesit ja niiden korjauskustannukset silmälasit Hoitopäivälaskut ym. terveydenhoitomenot huomioidaan pääsääntöisesti laskun eräpäiväkuukaudelle. Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja, ellei hakijalla ole esittää hyväksyttäviä erityisperusteita käyttää yksityisiä palveluja. Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat muut mahdolliset etuudet, kuten Kelan tai vakuutusyhtiön kautta tulevat korvaukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin, kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Tämä menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuihin on olemassa vuosittain määriteltävä maksukatto (ks. summa STM). Maksukattoa kerryttävät terveyskeskuskäyntimaksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidonmaksut, poliklinikkakäyntimaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut ja kuntoutushoidon maksut. Hakijan vastuulla on maksujen seuranta ja kertyneiden maksujen määrän selvittäminen. Kun maksukatto on täyttynyt, hakija toimittaa maksutositteet sen terveydenhuollon yksikön taloustoi-

15 15 mistoon missä maksukatto on täyttynyt. Hakija saa vapaakortin, jolla avohoidon palvelut saa loppuvuoden maksutta ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 17,10 /hoitopäivä. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä julkisen terveydenhuollon palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukattoa eivät kerrytä hammashoidon maksut, sairaankuljetuksen maksut, yksityislääkärin lähetteellä tehdyt laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista aiheutuneet maksut tai lääkärintodistuspalkkiot. Maksukattoon ei lasketa tulosidonnaisia maksuja eikä maksuja, jotka on korvattu hakijalle esim. toimeentulotuesta tai tapaturmavakuutuksesta. Lääkkeet huomioidaan toimeentulotuessa, mikäli niihin on oikeus saada Kelan korvausta. Eikorvattavien lääkkeiden (esimerkiksi osa dementia- reuma- ja syöpälääkkeistä) huomioiminen on mahdollista erityisperustein. Mikäli on epäselvää, onko lääkärin kirjoittama reseptilääke hakijan sairauden hoidon kannalta välttämätön, siitä pyydetään lääkärinlausunto tai muu vastaava tosite. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi laihdutuslääkkeet, potenssilääkkeet tai tupakoinnin vieroituslääkkeet. Mikäli hakija saa toimeentulotukea pitkäaikaisesti ja tarvitsee maksusitoumusta lääkkeiden hankintaan tulovajauksen perusteella tai siksi, etteivät tulot kata lääkekustannuksia kokonaisuudessaan, on perusteltua antaa lääkkeisiin maksusitoumus pidemmälle ajanjaksolle (korkeintaan 6 kk). Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen maksukatto (ks. summa STM). Maksukaton täyttymisen jälkeen hakija maksaa vain pienen omavastuun reseptilääkettä kohti. Maksukaton täyttymisen jälkeen korvauksen saa suoraan apteekista, kun hakija esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lääkekulujen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen puolen vuoden ajan. Hammashoidon kustannukset huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon mukaan. Hammasproteesin myyjinä käytetään hankinnasta tehdyn hankintasopimuksen mukaisia toimittajia. Ennen asioimista hammasproteesin valmistajan luona, hakijan tulee käydä sosiaalitoimistossa selvittämässä mitkä ovat hankintasopimuksen mukaiset toimittajat ja -kustannukset. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset voidaan huomioida toimeentulotuen menona eriteltyjä maksutositteita/laskua vastaan. Tarvittaessa asian ratkaisemiseksi voidaan tehdä kahden kuukauden takautuva toimeentulotukilaskelma hakijan maksukyvyn selvittämiseksi, mikäli hakija ei ole säännöllisessä toimeentulotukiasiakkuudessa. Silmälasit voidaan myöntää toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaalle (väh.6 kk) enintään joka 3. vuosi, elleivät painavat terveydelliset syyt muuta vaadi. Terveydelliset syyt silmälasien hankkimiselle on todennettava silmälääkärin tai optikon lausunnolla. Silmälaseihin annetaan maksusitoumus hankintasopimuksen mukaiseen optikkoliikkeeseen. Muualta hankittuja silmälaseja ei pääsääntöisesti hyväksytä menona. Yksityisen silmälääkärin palkkion omavastuuosuus voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmaan menoksi tai antaa maksusitoumus, mikäli optikko ei ilmoituksensa mukaan voi määrätä silmälaseja. Sairaanhoidon matkakustannusten omavastuuosuudet huomioidaan toimeentulotuen menoina. Omavastuuosuudet hyväksytään myös niissä tilanteissa, jossa asiakas on vaihtanut terveyskeskusta Pohjois-Karjalan alueella. Matkakustannuksilla on kalenterivuosittainen maksukatto. Jos hakijan matkakustannukset ylittävät Kelan hyväksymän maksukaton (ks. summa STM), Kela maksaa ylittävän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan. Matkakustannusten maksukattoa kerryttävät matkojen omavastuuosuudet sekä sitä pienemmät kertakustannukset. Omavastuuosuutta pienemmät

16 16 matkakustannukset on haettava Kelasta 6 kk:n kuluessa matkan tekemisestä. Kela seuraa hakijoiden matkakaton täyttymistä. Kun matkakatto on täyttynyt, hakija saa postitse matkakattokortin. Korttia näyttämällä hakijan ei tarvitse maksaa matkasta taksin kuljettajalle tai matkakulut voi hakea jälkikäteen Kelasta, jolloin Kela korvaa ne täysimääräisesti. Hedelmällisyyshoito on osa terveydenhoitoa, vaikka hedelmättömyys ei aina johdukaan sairaudesta. Hedelmättömyyshoidosta julkisia terveydenhuoltopalveluja käytettäessä aiheutuvat menot ovat toimeentulotukeen oikeuttavia, perustoimeentulotuella katettavia menoja. Fysikaalisen hoidon tarpeessa oleva asiakas ohjataan ensisijaisesti julkiseen palveluun. Hakijan on esitettävä lääkärinlausunto hoidon välttämättömyydestä sekä lähete. Fysikaalinen hoito hyväksytään harkinnan mukaan lähinnä työkyvyn ylläpitoon pää-sääntöisesti työssä tai koulutuksessa oleville. Harkinnan mukaan fysikaalinen hoito hyväksytään myös työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville sekä erityistilanteissa, kuten leikkauksen jälkihoidossa. Kelan hyväksymän terapian kulut huomioidaan toimeentulotuessa omavastuun osalta. 4 TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Täydentävällä toimeentulotuella (TotuL 7 c ) katettaviin menoihin kuuluvat muut kuin perusmenoihin sisältyvät asumis- ja terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitomenot sekä muut henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Toimeentulotuki on säädetty lailla osin harkinnanvaraiseksi, koska sitä on viimesijaisena tuen muotona vaikea määritellä euromääräisesti mm. hakijoiden vaihtelevista tilanteista ja asuinpaikkakunnan kulutustasosta johtuen. Jos kyseessä on harkinnanvarainen asia tai hakija on erikseen perustellut yleislinjasta poikkeavaa anomustaan, päätös tehdään sosiaalityöntekijän/ohjaajan harkinnalla tai yhteisessä tiimissä. 4.1 Lasten päivähoito Päivähoidon ja iltapäivähoidon maksuihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulo-tukea. Ensisijaista on päivähoitomaksun alentaminen tai poisto, mikäli toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista. Iltapäivähoidon maksuihin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli siihen ei voi saada maksunalennusta tai poistoa ja perheen kokonaistilanteen kannalta iltapäivähoito on perusteltua.

17 Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot Erityismenoihin kuuluvina asumismenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon sellaiset asumismenot, joita ei sisälly asumistukilain 6 :ssä mainittuihin asumismenoihin. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi takuuvuokra, vuokraennakko ja muut muutosta aiheutuvat kustannukset. Takuuvuokra myönnetään vain erillisen tarveharkinnan perusteella. Myöntämisen edellytyksenä voi olla asunnottomuus, sen välitön uhka tai muu erittäin painava syy asunnon vaihtoon (esim. kouluttautumisen tai työllistymisen mahdollistaminen). Takuuvuokraa ei myönnetä kalliimpaan tai tilavampaan asuntoon, ellei tähän ole erityisen perusteltua syytä. Päätökseen kirjataan, että takuuvuokra peritään hakijalta mikäli tämä omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, että sosiaalitoimi joutuu maksamaan takuuvuokran vuokranantajalle. Mikäli hakijalle on myönnetty aiemmin vuokratakuu, joka on jouduttu maksamaan maksamattomien vuokrien tai asunnon rikkoutumisen takia, uutta vuokratakuuta ei myönnetä kuin erityisen painavin perustein. Takuuvuokrasta vastaa se kunta, josta ollaan muuttamassa. Takuuvuokra annetaan pääsääntöisesti kirjallisena sitoumuksena yhden vuoden määräajalle muutettaessa toiselle paikkakunnalle, minkä aikana hakija hankkii itse vakuuden tai jatkopäätöksen uuden asuinkunnan sosiaalitoimen kautta. Oman paikkakunnan sisällä muutettaessa takuuvuokra myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Takuuvuokrana voidaan myöntää paikkakunnan kohtuullista vuokraa vastaava kuukauden määrä, erityisestä syystä enintään 2 kk:n määrä. Jos hakija on itse maksanut vuokratakuun, sitä ei pääsääntöisesti huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona. Mikäli vuokranantaja ei hyväksy vakuutta maksusitoumuksena vaan edellyttää vakuuden maksamista rahana, voidaan vakuus suorittaa rahana vain erittäin perustellusta syystä suoraan vuokranantajalle. Muuttokuluja voidaan huomioida täydentävän toimeentulotuen menoina, mikäli hakija ei perustellusta syystä pysty suoriutumaan muutosta ilman tukea. Ensisijaisesti muuttokuluina huomioidaan peräkärryn vuokra ja polttoainekustannukset kulutuksen mukaan (0,21 /km). Myös pakettiauton vuokra voidaan huomioida muuttokuluna, mikäli asiakkaalla ei ole muuta autoa käytettävissään. Mikäli asiakkaan tilanne vaatii erillisen palvelun hankkimista muuttoihin erikoistuneelta yritykseltä, tulee palvelun hankinnassa käyttää voimassa olevaa sopimustoimittajaa. Muuttokuluissa ei yleensä huomioida apumiehestä ja muuttolaatikoista aiheutuvia menoja. 4.3 Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia erikseen huomioon otettavia menoja ovat muun muassa välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat menot, lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista ja -rattaista aiheutuvat menot, sekä velat ja osamaksut silloin, kun ne kohdistuvat menoihin, joihin voidaan myöntää toimeentulotukea. Kodin tarvikkeisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli hakija ei voi muulla kohtuullisella tavalla rahoittaa hankintoja. Erityisenä perusteena koti- ja irtaimisto-avustuksen myöntämiselle on pitkään jatkunut asunnottomuus tai jos hakijalla ei ole lainkaan koti-irtaimistoa ja voidaan arvioida, ettei hän ole itse aiheuttanut tilannetta eikä hänellä ole ollut mahdollista varautua hankintoihin. Hakijan tulee esittää tarveselvitys ja eritelty kustannusarvio tarpeellisista hankinnoista ennen

18 18 päätöksentekoa. Mahdollisuuksien mukaan tulee hyödyntää ensisijaisesti käytettyjä koneita, laitteita ja kalusteita. Kodin perustamiseen voidaan myöntää toimeentulotukea erityisen painavista syistä (esim. pitkän laitoshoidon, vankeustuomion tai asunnottomuuden jälkeen) enintään 250 yksin asuvalle ja 350,00 perheelle. Kodin perustamiseen liittyviä hankintoja ovat muun muassa välttämättömät astiat, tekstiilit ja siivousvälineet. Jälkihuoltonuorten kohdalla ensiasunnon perusvarustus maksetaan ensisijaisesti nuoren itsenäistymisvaroista. Kotoa itsenäiseen asumiseen muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä kodinperustamiskuluja, vaan heidän edellytetään saavan välttämätön perusvarustus kotoa. Myös avioerotilanteissa välttämätön perusvarustus katsotaan pääsääntöisesti saatavan yhteisestä kodista. Kodin perustamiseen myönnetyn avustuksen lisäksi tai erillisen hakemuksen perusteella voidaan myöntää hakijan tarveselvitykseen pohjalta avustusta seuraaviin kodin hankintoihin pyykinpesukone 150 (mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta tai hakijalla ei todistettavasti ole muuta pyykinpesumahdollisuutta) lapsen sänky 70 aikuisen sänky 100 ruokapöytä 60 Lapsen hoitoon liittyviä välttämättömiä tarvikkeita voidaan huomioida toimeentulo-tuen pitkäaikaisasiakkaille (vähintään 6 kk) seuraavasti: rattaat 50, yhdistelmä-vaunut 150 sekä pinnasänky, hoitopöytä ja syöttötuoli yhteensä enintään 100. Muut lapsen hoitoon liittyvät tarvikkeet ovat pääsääntöisesti toimeentulotuen perusosalla katettavia menoja. Lasten harrastusmenot sisältyvät pääsääntöisesti lasten perusosalla katettaviin menoihin. Mikäli kyseessä on toimeentulotuen pitkäaikaisuus, on perusteltua harkita harrastusmenojen huomioimista erikseen täydentävässä toimeentulotuessa. Lasten ohjattuihin harrastemenoihin voidaan myöntää toimeentulotukea enintään 220 /lapsi/vuosi. Mikäli lasten harrastusvälineisiin myönnetään täydentävää toimeentulotukea, suksipakettiin voidaan myöntää enintään 50, luistimiin 30 ja polkupyörään 60. Leirimaksut hyväksytään harkinnan mukaan menona korkeintaan kerran vuodessa. Aikuisten harrastusmenot on huomioitu toimeentulotuen perusosassa. Erityisestä syystä aikuissosiaalityön suunnitelmaan perustuen hakijalle voidaan myöntää enintään 17 /kk kuntosalikorttiin täydentävänä toimeentulotukena. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut huomioidaan menona työssäkäyvälle ja työttömälle, mikäli liiton korvauspäivät eivät ole tulleet vielä täyteen (500 pv). Opiskelijan maksamaa liiton jäsenmaksua ei huomioida, jos opiskelija on uusi, eikä opiskelun loputtua synny liiton päivärahaoikeutta. Jos hakija on ennen opiskelua jo ollut liiton jäsen ja opiskelun päätyttyä saa liiton päivärahaoikeuden, huomioidaan jäsenmaksu menona. Opiskelijan tulee hakea liitolta jäsenmaksun alentamista opiskelu-ajalle.

19 19 Opinnoista aiheutuvina menoina voidaan huomioida välttämättömien opiskelutarvikkeiden hankintoja (mm. oppikirjat) enintään 300 /lukuvuosi. Opintolainan korkoihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Opintolainan korkoihin voi joissain tilanteissa saada Kelan opintotukikeskuksen korkoavustusta. Mikäli koron maksaminen on edellytys uuden lainan saamiselle, korkokulut hyväksytään menona. Sosiaalityöntekijä voi lisäksi hyväksyä opintolainan korot osana suunnitelmallista sosiaali-työtä. Edunvalvontapalkkio huomioidaan menona laskun erääntymiskuukaudelle. Mikäli edunvalvoja on yksityishenkilö, hyväksytään menona korkeintaan julkisen edunvalvojan käyttämät palkkiot. Muut edunvalvontaan liittyvät maksut, esimerkiksi lupa-asioiden käsittelymaksut, oikeudenkäyntimaksut ja maistraattien perimät tilintarkastusmaksut voidaan huomioida erityisistä olosuhteista johtuvina menoina. Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin vainajan jättämät varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Hakijan on selvitettävä vainajan viimeisimmät tulotiedot, pankkien saldotiedot kuolinhetkellä sekä verotustiedot tai vaihtoehtoisesti perukirja. Jos perukirjaa ei ole tehty ja esitetty ennen hautausavustuksen hakemista, perukirja on esitettävä sosiaalitoimelle sen valmistuttua mahdollista takaisinperintää varten. Toimeentulotukipäätöksessä tulee olla maininta mahdollisesta perinnästä. Vainajan perikuntaa tulee ohjata hakemaan hautajaiskulut kuolinpesän nimellä, ettei maksuvelvollisuus muodostu asianhoitajalle. Asiakkaan kuoleman jälkeen erääntyvät laskut jäävät kuolinpesän velaksi ja merkitään perukirjaan. Hautajaiskuluihin myönnetään avustusta hankintasopimuksen mukaisesti, minkä lisäksi voidaan huomioida arkun päälle sijoitettava kukkalaite. Omaiselle voidaan myöntää toimeentulotukea kukkalaitteeseen 45 kun vainaja on äiti, isä, veli, sisko tai isovanhempi. Seurakunnan kuluihin, kuten kahvitilaisuuteen tai hautapaikan ylläpitoon, ei myönnetä toimeentulotukea. Romanivaatetukseen voidaan myöntää kahden vuoden välein 500, mikäli toimeentulotukiasiakkuus on jatkunut vähintään vuoden. Hameavustusta voidaan myöntää romaninaisille, joiden arkivaatetukseen hame kuuluu. Juhlahameeseen ei myönnetä tukea (KHO /686). Muu vaatetus, kuten romanimiehen vaatteet, naisen huivit, röijy, takit, puserot sekä vainajan hautaamiseen tarvittavat vaatteet kuuluvat toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin. Takuu-säätiön lainan maksu, lisäverot, sakot ja oikeudenkäyntimatkat eivät ole täydentävässä toimeentulotuessa huomioitavia menoja. Rästiintyneiden vuokra- ja sähkölaskujen hoitamiseksi ensisijainen keino on ohjata hakijaa sopimaan vuokranantajan/sähköntoimittajan kanssa maksusuunnitelmasta rästien hoitamiseksi. Jos hakijalla olisi ollut oikeus rästivuokrien syntymisen ajalta toimeentulotukeen, tehdään takautuvat laskelmat ja rästi myönnetään näiltä osin perustoimeentulotukena. Täydentävää toimeentulotukea vuokra- ja sähkölaskuihin myönnetään vain erillisen harkinnan perusteella pääsääntöisesti kertaluonteisesti. Henkilöllisyystodistukseen voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea erityisin perustein, mikäli todistuksen hankkiminen on kiireellistä ja välttämätöntä, eikä hakija ole pystynyt varautumaan siihen ennakolta. Tukea voidaan myöntää vain henkilö-korttiin, ei passiin (matkustusasiakirja).

20 20 Erityisruokavaliosta aiheutuvia kustannuksia voidaan huomioida menona enintään 30 /kk, mikäli hakija ei saa korvausta muun lain perusteella ja on toimittanut luotettavan selvityksen erityisruokavalion tarpeesta. 5 TOIMEENTULOTUKI ERI ELÄMÄNTILANTEISSA 5.1 Työssäkäynti Hakijan on ensisijaisesti haettava verottajalta muutosta veroprosenttiin, jossa otetaan huomioon hakijan työmatkakulut. Työmatkakuluina huomioidaan enintään verottajan hyväksymä vuotuinen omavastuuosuuden määrä 650 /v Työssäkäyvän toimeentulotuen hakijan tuloja ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatka-menoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Vaikka paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät perusosaan, ne otetaan työssäkäyvien kohdalla erikseen huomioon perustoimeentulotuen menoina. Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisesti halvimman vaihtoehdon mukaan. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muista syistä oman auton käyttö työmatkoilla on perusteltua, menona hyväksytään kilometrikorvaus 0,21 /km sisältäen kaikki auton käytöstä aiheutuneet kulut. 5.2 Opiskelu Opiskelijoiden edellytetään ennen opintojen aloittamista selvittävän ja varmistavan mahdollisuutensa selviytyä taloudellisesti opintojensa aikana. Kaikkien opiskelijoiden ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki sisältäen opintorahan, asumislisän ja valtion takaama opintolainan. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opiskelijaa on ohjattava hakemaan opintotukeen 0 %:n ennakonpidätys, mikäli opiskelijalla ei ole ollut työtuloja verovuoden aikana. Uusille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä saaneet opintotukipäätöstä, tehdään toimeentulotukipäätökseen perintä opintoetuuksista (opintoraha ja asumislisä). Vanhojen opiskelijoiden osalta opintotuet ja opintolaina lasketaan tuloksi siitä kuukaudesta alkaen, josta opintotukioikeus olemassa. Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee hakijalta pyytää erillinen selvitys vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin. Mikäli alaikäinen asuu itsenäisesti opiskelun takia eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan nuorelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhempien elatuskyky. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan. Vanhemmat eivät ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Jos hakija kuitenkin tosiasiallisesti saa vanhemmiltaan varoja toimeentuloonsa tai muuta elatusta, otetaan tämä hakijan käytettävissä olevina varoina huomioon kuten muutkin tilisiirrot.

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2016

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2016 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.1.2016 2 SISÄLLYS 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki

TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ. Copyright Jyväskylän kaupunki TOIMEENTULOTUKI JYVÄSKYLÄSSÄ Copyright Jyväskylän kaupunki MITÄ TOIMEENTULOTUKI ON Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2014 Perusturvalautakunta 17.12.2013 Pöytäkirjan liite 115 Sivu 2 / 8 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63

JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 1(7) JOUTSAN KUNTA Liite n:o 1, perusturvalautakunta 29.9.2010 63 Perusturvalautakunta TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2006 voimaan tulleen muutoksen jälkeen toimeentulotuki rakentuu perustoimeentulotuesta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI

PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI PELKOSENNIEMI SOSIAALITOIMISTO Sodankyläntie 1 A 98500 PELKOSENNIEMI Hakemus ajalle TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Hakemus saapunut/jätetty / 1 Osoite Sukunimi ja etunimet Avio / avopuolison suku ja etunimet Kotona

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011

TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TOIMEENTULOTUKIKÄYTÄNTÖJÄ LAPINLAHDEN KUNNASSA 2011 TERVEYDENHOITOMENOT Toimeentulotuessa huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen fysioterapia huomioidaan terveydenhoitomenoksi.

Lisätiedot

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi 10.11.2011 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki

Lisätiedot

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71

Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 1 Multian Sosiaalilautakunta Liite: 7/5/2012 26.9.2012 71 Toimeentulotukiopas 2 Mitä toimeentulotuki on? Toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimen myöntämä rahallinen etuus. Se on tarkoitettu viimesijaiseksi

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti:

Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.5.2014 alkaen TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA 1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

VANTAA. Toimeentulotuki

VANTAA. Toimeentulotuki VANTAA Toimeentulotuki Oletko oikeutettu toimeentulotukeen? Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo silloin, kun henkilö ei voi saada

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje 1.5.2014 alkaen Sote-ltk 24.4.2014 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset 2 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2012 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2012 Päivitetty 7.12.2011 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015

Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS. Pyhännän perusturva 1/2015 Pyhännän kunnan TOIMEENTULOTUKIOPAS Pyhännän perusturva 1/2015 Päivitetty 30.12.2014 TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään oikeus toimeentulotukeen? Miten sitä haetaan? Yksityiskohtaisempaa

Lisätiedot

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk.

Kohtuulliset asumismenot määräytyvät henkilöluvun mukaan sisältäen lämmityskustannukset ja vesimaksut. Vesimaksu enintään 28,07 euroa/asukas/kk. 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN OHJEELLISET PERUSTEET 1.4.2014 alkaen 1. PERUSTOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET: 1.1. Asumismenot: Toimeentulotuessa asumismenojen huomioimisen tarkoituksena on viime

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1 Joensuu Kontiolahti - Outokumpu sote-yhteistoiminta-alue TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2014 alkaen. Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa

Siviilisääty 1. naimaton 2. naimisissa 3. asumuserossa 4. leski 5. eronnut 6. avoliitossa MÄNTSÄLÄN KUNTA Perusturvapalvelukeskus Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ Puh. 019-689 01/vaihde TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut /20 Henkilö tiedot Hakija Henkilötunnus Osoite Puhelin Siviilisääty 1. naimaton

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013

PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PIETARSAAREN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMEENTULOTUEN YHTEISET MYÖNTÄMISPERIAATTEET VUONNA 2013 PERUSTOIMEENTULOTUKI 2, 6, 7A, 7B Toimeentulotukea hakevalla saa olla tilillään yhden kuukauden elinkustannuksia

Lisätiedot

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS UTSJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveystoimisto TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PL 41, 99981 UTSJOKI Hakemuksen nro: Hakemus saapunut/jätetty / 2014 TOIMEENTULOTUKEA HAETAAN AJALLE Henkilötiedot Hakijasta ja hänen perheenjäsenestä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS PYHÄRANNAN KUNTA SOSIAALIOSASTO Pajamäentie 4 23950 PYHÄRANTA Hakemus saapunut Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta

Sukunimi Etunimet Henkilötunnus. Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Hakemus saapunut / 201 Hakemus ajalle Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero- ja postitoimipaikka Asuinkunta Puhelin Sähköpostiosoite Ammatti ja koulutus Työnantaja

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Toimielin / toimintayksikkö TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN PÄÄTÖS (TOTUL 1412/97) Päivämäärä Pykälä Viranomainen täyttää tummennetut kohdat Hakijan nimi ja osoite TÄYTTÖOHJEITA KÄÄNTÖPUOLELLA

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN

3 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 1(9) Muutosesitykset 16.8.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2012 35 hyväksymään toimeentulotukiohjeeseen. Euromäärämuutokset esitetään lihavoituina ja suuremmalla fonttikoolla kuin teksti. Erityisesti

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje

Toimeentulotuen soveltamisohje MUONION KUNTA Toimeentulotuen soveltamisohje Muonion kunta 14.11.2013 65 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET...3 1.1 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA... 5 1.2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMISAIKA...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus 1/5 TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Ensimmäinen hakemus Saapumispäivämäärä / 20 Pyydämme täyttämään hakemuksen kaikilta osin ja allekirjoittamaan sen. Hakemukseen tulee liittää kaikki tarvittavat tositteet ja tiedot,

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5)

RAUMAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveysvirasto Toimeentulotuki 1 (5) Toimeentulotuki 1 (5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje

Toimeentulotuen soveltamisohje MUONION KUNTA Toimeentulotuen soveltamisohje Muonion kunta 29.1.2015 2 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET...3 1.1 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA... 5 1.2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMISAIKA... 6

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN

Perusturvalautakunta 10.6.2015 49. Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Hailuodon perusturvapalvelut Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.6.2015 ALKAEN Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa kuitenkaan rajoittaa

Lisätiedot

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen.

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen 1.12.2009 alkaen. Toimeentulotukiohjeistuksen tarkistus Stlk 14.10.2009, 144 Toimeentulotuki on viimesijainen kuntalaisen taloudellinen tuki. Tukeen on oikeutettu silloin, kun henkilö on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

62100 Lapua Hakemus saapunut..20

62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 (virkailija täyttää) 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015)

Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuen hakeminen ja sen myöntäminen (päivitetty 2015) Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen etuus, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo. Jokaisella on ensisijainen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveyskeskus Silkintie 3 39500 IKAALINEN Hakemus Hakijan henkilötiedot Hakemus saapunut / 20 Toimeentulotuen hakijan, häen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on

Lisätiedot

etoimeentulotukihakemuksen ohjeet

etoimeentulotukihakemuksen ohjeet etoimeentulotukihakemuksen ohjeet Toimeentulotuki on lakisääteinen, viimesijainen tuki, kun tulot ja varat eivät kata toimeentulotukilain tarkoittamia välttämättömiä menoja. Toimeentulotuen tarkoitus on

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Kotikunta Puhelin (koti, työ, matkapuhelin)

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 01.06.2015 alkaen Perusturvalautakunta 19.05.2015 38 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 2 2.1 Menettely toimeentulotukiasioissa...

Lisätiedot

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412

Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE (5.4.2011) Hakemus käsitellään VAIN, jos se on kaikilta osin täytetty asianmukaisesti ja mukana on KAIKKI tarvittavat liitteet. Ensimmäisessä toimeentulotukihakemuksessa

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.2.2012 35 Rantalantie 6 81720 Lieksa puh. 04010 44310 klo 9.00-12.00 Sisällysluettelo 1 SÄÄNNÖKSET, OHJEET JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ... 4

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5)

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) 1(5) Saapumispäivä / 20 Pyydämme Teitä täyttämään hakemuksen kaikki kohdat ja allekirjoittamaan sen. Tuloista ja menoista on esitettävä tositteet. Hakemus tulee toimittaa sosiaalitoimistoon sen kuukauden

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Sosiaalipalvelut/Toimeentuloturva Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1 TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2 AVIO-/AVOPUOLISON HENKILÖTIEDOT TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1 (5) Haen toimeentulotukea ajalle 1 HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Hakemuksen saapumispäivämäärä: Henkilötunnus Katuosoite Postinumero- ja toimipaikka Puhelin (koti,

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

ASIAKASOHJE 2011 TOIMEENTULOTUKI

ASIAKASOHJE 2011 TOIMEENTULOTUKI TOIMEENTULOTUKI MITÄ SE ON? Toimeentulotuki on muuta toimentuloturvaa täydentävää viimesijaista yksilö- ja perhekohtaista taloudellista tukea. Sen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET OHEISMATERIAALINA KOKOUKSESSA OULAINEN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 2016 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET POLVIJÄRVI 2010-2012,

TOIMEENTULOTUKIOHJEET POLVIJÄRVI 2010-2012, 1 TOIMEENTULOTUKIOHJEET POLVIJÄRVI 2010-2012, 1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen

TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen TOIMEENTULOTUKIOHJEET Riihimäki 1.2.2016 alkaen Hyväksytty Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.1.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 2 2. TOIMEENTULOTUKIASIAN

Lisätiedot

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille

Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016. Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Oulun kaupungin toimeentulotuen soveltamisohje 1.10.2015 ja asumismenot 1.1.2016 Ohjeellinen, tueksi päätöksentekijöille Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1 (27) 1. Säännökset... 2 2. Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191)

Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan. (2.3.2001/191) 1 of 13 27/05/2011 12:42 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 30.12.1997/1412 30.12.1997/1412 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki toimeentulotuesta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 1.2 Toimeentulotuen

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET LAPUALLA 1.1.2016 ALKAEN.

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET LAPUALLA 1.1.2016 ALKAEN. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET LAPUALLA 1.1.2016 ALKAEN. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemis-... 4 menettely... 4 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN

TOIMEENTULOTUKIOHJE. Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE Lumijoen kunnassa 1.11.2012 ALKAEN SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY 3 2.1 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN 4 2.2 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN 1 JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön yksikkö 1.1.2016 Korjattu Soteltk 4.2.2016 JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.10.2008. Toimeentulotuen myöntämisohjeet PERUSOSA

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.10.2008. Toimeentulotuen myöntämisohjeet PERUSOSA 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.10.2008 OHJE Toimeentulotuen myöntämisohjeet PERUSOSA Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta 2.6.2015 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.7.2015 alkaen 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE

Lisätiedot

Osa-aikaisesta hoidosta peritään kunnan päättämin perustein hoitoaikaan suhteutettu kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Tulorajat 1.8.

Osa-aikaisesta hoidosta peritään kunnan päättämin perustein hoitoaikaan suhteutettu kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Tulorajat 1.8. Sivistyslautakunta 17 15.05.2014 PÄIVÄHOITOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN Sivltk 17 Lasten päivähoidosta perittävä kuukausimaksu perustuu sosiaali- ja terveyden huollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ja asetukseen.

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohje

Toimeentulotuen soveltamisohje Toimeentulotuen soveltamisohje 23.4.2014 Sisällys 1. SÄÄNNÖKSET... 3 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY... 4 2.1 Tuen hakeminen... 4 2.2 Hakemuksen käsittely... 4 2.3 Eräät eritystilanteet...

Lisätiedot