RAUTAVAARAN KUNTA KOKOUSKUTSU NRO 19/2011 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU NRO 19/2011 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Sivu Liite Kunnanvaltuuston kokouksen nro 4/ laillisuus ja täytäntöönpano :t Suhteellisten vaalien vaalilautakunnan varajäsenen vaali toimikaudeksi Rautavaara-Savotta: Vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille hyväksyminen Rautavaaran kunnan alueella sijaitsevien valtion omistamien suojelualueiden saattaminen kiinteistöverotuksen piiriin/suomen Kuntaliiton lausunto Muutokset vuoden 2011 talousarvion investointiosaan Vuoden 2011 talousarvio/lisämääräraha Sosiaalitoimen henkilöstön työaikajärjestelmä ja lepotauko alkaen Perusterveydenhuollon liikelaitos Kysteri alkaen/puitesuunnitelman hyväksyminen Kysterin palvelusopimus hyväksyminen alkaen Vuokrasopimuksen hyväksyminen/rautavaaran kunta ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/perusterveydenhuollon liikelaitos Kysteri Käsitellään tarkastuslautakunnan lausunto kunnan edun valvonnan tärkeydestä perusterveydenhuollon palveluiden toteutuksen siirtyessä kunnan ulkopuolelle vuoden 2012 alussa Kysteri liikelaitoksen aloittaessa toimintansa Lisämääräraha, sosiaalitoimi/talousarvio Hoitajan työsuhteen muuttaminen lähihoitajan työsuhteeksi Kotiavustajan työsuhteen muuttaminen lähihoitajan työsuhteeksi ATK-tukihenkilön toimen vastaanottaminen/tietotekniikkainsinööri Petri Kettunen/toimen ja tehtäväkohtaisen palkan vahvistaminen Raakapuun ostokartellin vaikutus Rautavaaran kunnan puunmyyntituloihin vuosina Kunnanviraston sulkeminen ajalla ja Kirjeiden ja päätösten tiedoksi saattaminen Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus ja muut esille tulevat asiat PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO PUHEENJOHTAJA Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä klo MERK: MATTI AHONEN ILMOITUSMENETTELY Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Ilmoitustaulunhoitaja Aune Kahelin

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 19/2011 Sivu 526 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Matti Ahonen Arto Hakkarainen Eila Keinänen Mika Mustonen Rauha Partanen Rauni Pursiainen Toivo Rissanen MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikko Korhonen, kv:n pj. Veijo Oinonen, kv:n 2. vpj. Unto Murto, kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, esittelijä LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS Kunnanhallituksen kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin sekä varalle PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Matti Ahonen Unto Murto puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR KASTUS PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ klo Ilmoitustaulunhoitaja Aune Kahelin

3 Kunnanhallitus KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSEN NRO 4/ LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖN- PANO :T Khall 274 Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallituksen on huolehdittava valtuuston päätösten täytäntöönpanojen yhteydessä niiden laillisuusvalvonnasta. Kuntalain 56 :n mukaan, jos kunnanhallitus katsoo, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai menee valtuuston toimivallan ulkopuolelle tai on muutoin lainvastainen, on kunnanhallituksen jätettävä päätös täytäntöönpanematta ja saatettava tämä valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Valvonta antaa mahdollisuuden korjata laillisuusvirheet, jotka muuten voivat johtaa valituksiin. Valvonnan kohteena ovat kaikki valtuuston päätökset, niiden valituskelpoisuudesta riippumatta. Kunnanvaltuuston kokouksessa nro 4/ käsiteltiin seuraavat asiat: - Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtajan vaali toimikaudeksi Suhteellisten vaalien vaalilautakunnan varajäsenen vaali toimikaudeksi Rautavaara-Savotta: Kunnan 130-juhlavuoden johdosta myytävien tonttien hinnoittelun päättäminen ja uuden hinnoittelun hyväksyminen - Vuoden 2011 talousarvion toteutumavertailu ajalta Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen/rautavaaran kunnan lausunto/sopimuksen hyväksyminen - Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen maaseutulautakunnan asettaminen vuodeksi Kunnanvaltuuston kokouksen nro 4/ pidetyn kokouksen pöytäkirja on tarkastettu (ptk:n tarkastajat Eino Mustonen ja Veijo Oinonen) ja pidetty yleisesti nähtävillä perjantaina klo kunnanvirastossa. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää todeta, että kunnanvaltuuston kokouksen nro 4/ päätökset ( :t 26-34) ovat: 1. syntyneet laillisessa järjestyksessä, 2. eivätkä ole lain tai asetuksen vastaisia, 3. ettei valtuusto päätöksiä tehdessään ole ylittänyt toimivaltaansa ja 4. päättää panna päätökset täytäntöön välittömästi.

4 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus SUHTEELLISTEN VAALIEN VAALILAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VAALI TOIMIKAUDEKSI Khall 200 Kunnanvaltuusto valitsee toimikaudekseen kunnanvaltuuston työjärjes tyksen 26 :n mukaan suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto nimeää varsinaisiksi jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan noudattaen samaa menettelyä kuin valtuuston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa. Kunnanvaltuusto on kokouksessa nro 1/ :ssä 1 valinnut yksimielisesti suhteellisten vaalien vaalilautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi seuraavasti: Jäsen Marko Rytkönen Rauni Pursiainen Markku Pulkkinen Kaarina Kekäläinen Ilkka Roininen Henkilökohtainen varajäsen: Kirsi Kokkonen Marjaleena Hyvönen Markku Pursiainen Veijo Oinonen Liisa Korkalainen Kunnanvaltuusto nimesi yksimielisesti puheenjohtajaksi Rauni Pursiaisen ja varapuheenjohtajaksi Marko Rytkösen. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto valitsee toimikaudelle suhteellisten vaalilautakunnan varajäsenen (varsinainen jäsen Ilkka Roininen). Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti jäsen Rauni Pursiainen ehdotuksen, että valtuusto valitsee toimikaudelle suhteellisten vaalien vaalilautakunnan Ilkka Roinisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Leena Parviaisen. Lisäksi päätettiin selvittää suhteellisten vaalien vaalilautakunnan jäsenten ja henkilökohtaisten varajäsenten kokoonpano ennen valtuuston kokousta. Kvalt Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi päätettiin tarkistaa Marko Rytkösen jäsenyys.

5 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Khall 275 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan valinnut Marko Rytkösen tilalle suhteellisten vaalien vaalilautakunnan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Kokkosen ajalle Kirsi Kokkoselle tulisi valtuuston valita henkilökohtainen varajäsen (Perussuomalaiset rp:n vaaliliitto). Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto valitsee toimikaudelle suhteellisten vaalien vaalilautakunnan varajäsenen (varsinainen jäsen Kirsi Kokkonen).

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus RAUTAVAARA-SAVOTTA: VUODEN 2012 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VUOSILLE HYVÄKSYMINEN Khall 222 Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Ne on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kuntalaissa on säädetty myös talousarvion rakenteesta. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosat. RAUTAVAARA-SAVOTTA: Kuntastrategia 2025-asiakirjan ja talousarvion valmistelu kytketään kiinteästi yhteen. Rautavaaran kunnan kuntastrategian lähtökohtana on itsenäinen yhteistyötä tekevä kunta. Kuntastrategia on kunnan johtamisen työkalu, jossa määritellään kunnan toiminnan keskeiset painopisteet, joihin kehittämistyössä panostetaan ja kohdennetaan taloudellisia voimavaroja. Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä keskeisenä strategisena painopistealueena. Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjänteisesti ja pidättyvästi siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan vakaa talous luo perustan muulle kehitystyölle. Kunnan strategian rakentamisen painopisteet: 1. Kunnan talous: terve kuntatalous 2. Elinkeinot ja työllisyys: elinkeino-/työvoimastrategia 3. Perusturva: sosiaali- ja terveystoimi (PARAS-hanke), ikääntyminen 4. Sivistystoimi: koulutus, osaaminen, vapaa-aika ja kulttuuri 5. Tekninen toimi: asuminen, ympäristö ja infrastruktuuri. Palvelutarpeen (ikärakenteen muutos) ja palvelutarjonnan muutokset (eläköityminen) tulee kyetä ennakoimaan tasapainoisen ja hallittavan kehityksen turvaamiseksi (PARAS-hankkeen toteuttaminen: KYSTERI aloittaa ).

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Talousarviossa hyväksytään palveluittain kriittiset menestystekijät (asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava), niiden arviointikriteerit ja tavoitetasot talousarviovuodelle. Tällä tavalla talousarvio toteuttaa vuositasolla suoraan valtuuston valitsemaa kuntastrategiaa ja etenemistä vision suuntaan ja valittuja kriittisiä menestystekijöitä. Rautavaaran kunnan sijainti ja ympäristön hyödyntäminen asumiseen on otettava kunnan vahvaksi kehittämiskohteeksi ja menestystekijäksi. Peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa. Kehittämiskohteina on uusien palvelutuotantotapojen ja yrittäjyyden edellytysten luominen ja edelleen kehittäminen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö. Strategian tavoitteita arvioidaan sekä tarvittaessa tarkistetaan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Kunnan menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on riippuvainen monista tekijöistä. Keskeistä on kyky tunnistaa yhteiskunnalliset muutokset ja etsiä niihin aktiivisesti ratkaisumalleja niin kunnan sisällä kuin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Onnistuminen edellyttää laaja-alaista näkemystä ja tasapainotilan saavuttamista keskeisten tavoitteiden välillä sekä määrätietoista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. RAUTAVAARA-SAVOTTA: Kuntastrategia 2025-asiakirjaan fokusoidaan neljä kehittämiskohdetta, jotka otetaan huomioon toimialojen strategiatyössä ja talousarvion laadinnassa: - kuntatalous - ikääntyminen - työvoima - tuottavuus. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite: - RAUTAVAARA-SAVOTTA: Kuntastrategia 2025:painopisteet ja Talousarvion 2012 sekä Taloussuunnitelman laatimisohjeet aikatauluineen, numerotta Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. hyväksyä liitteenä olevat RAUTAVAARA-SAVOTTA: Kuntastrategia 2025 painopisteet ja vuoden 2012 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet. 2. vuoden 2012 valtuustoseminaari pidetään perjantaina klo 9.00 alkaen (strategia- ja talousseminaari) ja pitopaikkana Metsäkartano jatkovalmistelua varten (kunnanhallitus nro 14/ ). Hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Khall 276 Valtuuston talousseminaari vuoden 2012 talousarviosta ja taloussuun nitelmasta vuosille pidettiin tiistaina klo kunnantalolla, valtuustosalissa. Tase : - edellisten vuosien ylijäämä talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu ylijäämä (v arvioitu tulos) Arvio ylijäämästä Vuoden 2012 ylijäämä on , TS 2013 on ja TS 2014 on Ylijäämät vuosina yhteensä ja taseesta siirtyvä arvioitu ylijäämä Ylijäämä Kuntalain 65 :n mukainen edellytys, että taloussuunnitelmakaudella talousarvion tulee olla tasapainossa ja alijäämät katettu toteutuu. Vuoden 2012 talousarvion kunnan kokonaismenot ovat , josta on laskua vuoteen 2011 verrattuna - 3,2 %: - käyttötalousmenot /+ 2,5 % - investointimenot rahoitusosa Vuoden 2012 talousarvion kunnan kokonaistulot ovat , josta on laskua vuoteen 2011 verrattuna - 5,7%. - verotulot valtionosuudet toimintatulot uutta lainaa Esityslistan liite: - Rautavaaran kunnan talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma erillisenä, liite numerotta Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Rautavaaran kunnan vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman liitteen mukaisena. Toteuttamisvastuu: - kunnanhallitus, jory ja hakut sekä kunnan edustajat konsernihallinnossa

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus RAUTAVAARAN KUNNAN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VALTION OMISTAMIEN SUOJE- LUALUEIDEN SAATTAMINEN KIINTEISTÖVEROTUKSEN PIIRIIN/SUOMEN KUNTALIITONLAUSUNTO Khall 252 Kiinteistövero on maan ja sillä olevan rakennuksen arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kiinteistön sijaintikunnalle. Vero määrätään sille, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Veron suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Veroprosentin suuruudesta päättää kunnanvaltuusto eduskunnan säätämien ala- ja ylärajojen mukaisesti. Vuotuinen kiinteistövero otettiin käyttöön vuonna 1993 korvaamaan hajanaista kiinteistöihin kohdistuvaa verotusta. Kiinteistövero korvasi kiinteistöjen harkintaverotuksen, asuntotulon verotuksen ja katumaksun. Samassa yhteydessä poistettiin manttaalimaksu. Kiinteistöveron tuotto on helposti arvioitavissa ja se on kunnalle vakaa ja varma verotuskohde, koska kiinteistöjen määrä on yleensä tasainen. Verotuksen toimittaa verovirasto, joka myös vahvistaa kiinteistön verotusarvon eli todennäköisen luovutushinnan. Rakennusten ja rakennelmien, kuten vaikkapa vesivoimalaitoksen arvona pidetään jälleenhankinta-arvoa, josta tehdään iästä riippuva vähennys. Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa vesialueesta, metsämaasta, maatalousmaasta eikä puolustusvoimain käytössä olevista kiinteistöistä. Kunnan kiinteistöveroprosenteista päättää vuosittain kunnanvaltuusto lain salliman vaihteluvälin puitteissa. Laissa erotetaan vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti ja yleinen kiinteistöveroprosentti, joka koskee maapohjaa ja muita rakennuksia kuin vakituisia asuinrakennuksia. Lisäksi kunta voi määrätä kiinteistöveroprosentin muille asuinrakennuksille (joita ovat lähinnä vapaa-ajan asunnot), voimalaitoksille ja ydinvoimalaitoksille sekä rakentamattomalle rakennuspaikalle. Vuonna 2011 rajat, joiden välille kiinteistöveroprosentit voidaan lain mukaan määrätä, ovat seuraavat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60-1,35 % - vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,32-0,75 % - muiden asuinrakennusten veroprosentti voi olla enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti - voimalaitosten kiinteistöveroprosentti enintään 2,85 - rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 1,00-3,00

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kiinteistöveroprosenttien vertailu vuodelta 2011: Vakit.as. Muu as. Yleinen Rautavaara 0,40 0,90 0,65 Pohjois-Savo 0,45 0,97 0,95 Koko maa 0,39 0,99 0,87 Korkein 0,75 1,35 1,35 Alhaisin 0,32 0,60 0,60 Rautavaaran kunnan kiinteistöveron tuotot vv : - vuonna 2009/TP euroa - vuonna 2010/TP euroa - vuoden 2011/TA euroa. Veron tuotto on ollut viime vuodet melko tasainen. Moneen muuhun Pohjois-Savon kuntaan verrattuna kiinteistöveron tuotto on Rautavaaran suhteellisen pieni ja tämä johtuu siitä, että kiinteistöjen verotusarvot ovat Rautavaaralla suhteellisen matalia eikä Rautavaaran kunnan alueella ole ollut viime vuosina poikkeuksellisen voimakasta asuntojen rakennustuotantoa verrattuna moneen muuhun kuntaan. Tämän lisäksi on huomioitava, että Rautavaara jää paitsi voimalaitoksille määrättävästä kiinteistöverotuotosta, koska voimassa olevan lainsäädännön mukaan kiinteistövero maksetaan vain vesivoimalaitoksen sijaintipaikkakunnalle eikä kuten moni kunta on aiemmin esittänyt, että kiinteistövero kohdennettaisiin myös koko vesistöalueen/valumaalueen kunnille. Maan nykyisen hallituksen suunnitelmissa on, että tällä hetkellä voimassa oleva kuntien verotulojen tasausjärjestelmää muutetaan siten, että kiinteistöverotuotto jätetään tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Käytännössä tämä johtaa Rautavaaran kunnan osalta verotulojen merkittävään pienenemiseen. Samalla valtiovalta on korostanut kiinteistöveron noston ja veropohjan laajentamisen merkitystä. Valtion omistamien suojelualueiden saattamisesta kiinteistöverotuksen piiriin on puhuttu julkisuudessa jo pitemmän ajan. Rautavaaran kunnan alueella suojelualueiden pinta-ala on n ha, jolloin suojeluprosentti kunnan kokonaispinta-alasta on 11,2 %. Näin ollen tämän suojelualueen saattaminen yleisen kiinteistöveron piiriin on Rautavaaran kunnalle verotuloihin merkittävä vaikutus ottaen huomioon, että julkisuudessa näitä suojelualueita pidetään "mittaamattoman" arvokkaina alueina. Koska nykyinen kiinteistöverolaki ei aseta estettä valtion suojelualueiden verottamiselle, Rautavaaran kunta päättää tulkita voimassa olevaa kiinteistöverolakia siten, ettei se aseta estettä kiinteistöveron määräämiseksi myös valtion omistamille suojelualueille.

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus RAUTAVAARA-SAVOTTA: taistelee oikeudenmukaisen kohtelun ja kunnallisen itsenäisyyden puolesta. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää: 1. määrätä valtion omistamille suojelualueille yleisen kiinteistöveron, 2,00 %, vuodesta 2012 alkaen. 2. merkitä tietoonsa saatetuksi, koska nykyinen kiinteistöverolaki ei aseta estettä valtion suojelualueiden verottamiselle, Rautavaaran kunta päättää tulkita voimassa olevaa kiinteistöverolakia siten, ettei se aseta estettä kiinteistöveron määräämiseksi myös valtion omistamille suojelualueille. Rautavaaran kunnan alueella suojelualueiden pinta-ala on n ha, jolloin suojeluprosentti kunnan kokonaispintaalasta on 11,2 %. Näin ollen tämän suojelualueen saattaminen yleisen kiinteistöveron piiriin on Rautavaaran kunnalle verotuloihin merkittävä vaikutus ottaen huomioon, että julkisuudessa näitä suojelualueita pidetään "mittaamattoman" arvokkaina alueina. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti pyytää asiasta Suomen Kuntaliiton lausunnon. Khall 277 Suomen Kuntaliiton lausunto on saatu Kuntaliiton Kuntata lousyksikön lausunnon ovat laatineet apulaisjohtaja Reijo Vuorento ja veroasiantuntija Jukka Hakola. Kiinteistöveroa maksetaan vuosittain sijaintikunnalle. Sen perustana on kiinteistön arvo. Veron suuruuteen ei pääsääntöisesti vaikuta se, kuka on verovelvollinen. Kiinteistöverolain mukaan verovelvollinen on kiinteistön omistaja. Myös valtio on kiinteistöverovelvollinen. Yhteenvetona lausunnossa todetaan mm.: Suomen Kuntaliiton näkemyksen mukaan voidaan kiistattomasti sanoa, että luonnonsuojelualueet kuuluvat kiinteistöverolain perusteella kiinteistöverotuksen piiriin. Koska kyseisille alueille ei ole määritelty omaa erityistä kiinteistöveroprosenttia, niin luonnonsuojelualueiden kiinteistöverotuksessa sovelletaan sijaintikunnan kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia.

12 Kunnanhallitus Kiinteistöveron perusteena käytetään kiinteistön verotusarvoa. Erityisalueiden arvostukseen ei ole kaavamaisia sääntöjä, vaan ne pitää arvostaa tapauskohtaisesti. Kuntaliiton kannan mukaan voidaan perustellusti väittää, että Rautavaaran alueella sijaitseville luonnonsuojelualueille on määriteltävissä nykykäytännöstä poiketen verotusarvo. Kuntaliitto on esittänyt kiinteistöverotuksen kehittämistä pohtivan työryhmän asettamista. Luonnosuojelualueiden arvostus ja kiinteistöverotus tulee selvittää tuon työryhmän toimesta. Kiinteistöverolain mukaan kiinteistön sijaintikunta saa hakea muutosta verotukseen kirjallisella oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Kiinteistön sijaintikunnan on tehtävä valitus vuoden kuluessa verotuksen päättymisestä seuraavan vuoden alusta. RAUTAVAARA-SAVOTTA: taistelee oikeudenmukaisen kohtelun ja kunnallisen itsenäisyyden puolesta. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Esityslistan liite: - Suomen Kuntaliiton lausunto Dnro 3513/90/2011, liite 1 Kunnanhallitus päättää: 1. merkitä Suomen Kuntaliiton antaman lausunnon Rautavaaran kunnan alueella sijaitsevien valtion omistamien suojelualueiden saattamisesta kiinteistöveron piiriin tietoonsa saatetuksi. Suojelualueiden kokonaispinta-ala on ha, joka vastaa noin 11,2 % Rautavaaran kunnan pinta-alasta. 2. hakea muutosta verotukseen kirjallisella oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta.

13 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus MUUTOKSET VUODEN 2011 TALOUSARVION INVESTOINTIOSAAN Tekn. ltk 58. Tekninen toimi on käynyt läpi vuoden 2011 investointien toteutumia ja esittää tarvittavia muutoksia. Liitteenä numerotta investointiyhteenvevedot (merkitty punaisella): - kokonaisinvestoinnit (talousarvio) kokonaisinvestoinnit (muutosten jälkeen) Kokonaismuutos Suurin muutostekijä on Lepolan n kirjautumiset tälle vuodelle, eikä niin kuin oli arvio. Kunnanrkm:n ehdotus: Esitetään muutokset edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin muutokset ja esitetään muutokset edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Khall 278 Kuntalain (KuntaL 28) mukaan kunkin vuoden talousarvioon tehtävät muutokset on hyväksyttävä talousvuoden aikana ennen tilikauden päättymistä. Kunnanhallitus on kokouksessa nro 1/ :ssä 4 hyväksynyt vuoden 2011 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Ohjeiden mukaan tuloalueiden määrärahoja ei saa ylittää eikä siirtää toiselle tulosalueelle ilman valtuuston päätöstä. Valtuustolta on haettava ylitys- tai siirtopäätös heti kun tarve on ilmennyt. Investointiosan määrärahat ovat hankekohtaisesti sidottuja. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistanliite: - teknisen lautakunnan Investointiosan muutokset, liite numerotta * muutokset merkitty punaisella Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä seuraavat Investointiosan käyttötarkoituksen muutokset: - kokonaisinvestoinnit (TA-2011) kokonaisinvestoinnit (muutosten jälkeen TA-2012) Kokonaismuutos

14 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus VUODEN 2011 TALOUSARVIO/LISÄMÄÄRÄRAHA Tekn. ltk 60. Teknisessä toimessa käytiin läpi talousarviotilannetta vuoden osalta ja huomattiin, että talousarvio hieman ylittäisi annetut määrärahat. Suurin tarve olisi kiinteistöjen kunnossapidossa, jossa jouduttiin Palolan kohdalla tekemään suurempi remontti muuttamalla tilat asuinkäyttöön sekä Rautarinne talon ulkovuori ja vesikattoremontti. Lisämäärärahan tarve kiinteistöihin on n Moottorikelkkareitit ovat vieneet kustannuksia yli enemmän kuin määräraha on. Reiteillä on korjattu mm. siltoja, joita varten on hankittu puutavaraa, sekä jokavuotinen ylitys tamppaustyössä. Metsätilat menokohdalle on tulossa vielä ylittävä lasku harvennushakkuun konetöistä, myös tulopuolelle :n tulot. Kunnanrkm:n ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy ylitykset ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle :n lisämäärärahan hyväksymistä, josta menee kiinteistöjen kunnossapitoon menokohdalle , moottorikelkkareittien menokohdalle ja maa- ja metsätilojen menokohdalle Hyväksyttiin yksimielisesti. Khall 279 Kuntalain (KuntaL 28) mukaan kunkin vuoden talousarvioon tehtävät muutokset on hyväksyttävä talousvuoden aikana ennen tilikauden päättymistä. Kunnanhallitus on kokouksessa nro 1/ :ssä 4 hyväksynyt vuoden 2011 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Ohjeiden mukaan tuloalueiden määrärahoja ei saa ylittää eikä siirtää toiselle tulosalueelle ilman valtuuston päätöstä. Valtuustolta on haettava ylitys- tai siirtopäätös heti kun tarve on ilmennyt. Investointiosan määrärahat ovat hankekohtaisesti sidottuja. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi

15 Kunnanhallitus Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää: 1. myöntää tekniselle lautakunnalle :n lisämäärärahan, käytettäväksi: - kiinteistöjen kunnossapitoon menokohdalle moottorikelkkareittien menokohdalle maa- ja metsätilojen menokohdalle merkitä tietoonsa saatetuksi Metsätilat menokohdalle on tulevan ylittävän lisälaskun harvennushakkuun konetöistä ja tulopuolen :n tulot käytetään ehdottomasti ko. menojen kattamiseen. 3. velvoittaa teknistä lautakuntaa hyödyntämään ensisijaisesti Kiparin luonnonmäen aitauksesta saatavaa erinomaista puutavaraa esim. moottorikelkkareittien siltakorjauksissa. 4. antaa tekniselle lautakunnalle tehtäväksi laittaa moottorikelkkareittimaksujen maksupaikkojen informoinnin yrittäjien kanssa kuntoon.

16 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖN TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ JA LEPOTAUKO ALKAEN Perusturvaltk 95 Työajaksi luetaan se aika, joka käytetään työntekoon ja jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittu suurelta osin kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa. Joiltain osin niissä viitataan työaikalain määräyksiin. Suurin osa henkilöstöstä on seuraavien yleisen kunnallisten virka- ja työehtosopimuksen mukaisten työaikojen piirissä: - yleistyöaika - toimistotyöaika - jaksotyöaika - säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa Mm. opettajilla, lääkäreillä ja perhepäivähoitajilla on erityismääräyksiä työajoista. Lisäksi sopimuksessa on määräyksiä kaksi- ja kolmivuorotyöstä. Kunta valitsee työaikalain ja työ- ja virkaehtosopimuksen rajoissa sen työaikamuodon, joka on toiminnan ja tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisin. Yleistyöaikaa sovelletaan henkilöstöön, johon ei sovelleta muuta työaikaa. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Toimistotyöaikaa sovelletaan virasto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 37 tunnin työaikaa sovelletaan vain KVTES:ssä luetelluissa tehtävissä, mm. sosiaalityöntekijät, terveystarkastajat, mielenterveystoimistossa työskentelevä hoitohenkilökunta. Näissä kolmessa työaikamuodossa työaika voi olla myös keskimäärin mainittu enintään kuuden viikon ajanjaksossa. Näissä työaikamuodoissa työaika voidaan järjestää liukuvaksi. Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa vain työaikalain 7 :ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä (sairaaloissa, terveyskeskuksissa, huoltolaitoksissa, vammaisten asuntoloissa, vanhusten palvelutaloissa, kotipalvelussa sekä koko vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa) ja niissäkin sitä sovelletaan vain tehtävissä, joissa työnantajalla on tarvetta teettää yötyötä tai yli 9 tunnin työvuoroja.

17 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Jos työantajalla ei ole toiminnallista tarvetta teettää yötyötä (klo ) eikä yli 9 tunnin pituisia työvuoroja, oikea työaikamuoto on yleistyöaika. Esimerkiksi kolmen viikon työaikajaksossa säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia 45 minuuttia ja kuuden viikon työaikajaksossa 229 tuntia 30 minuuttia. Vuorokautista tai viikoittaista työaikaa ei ole määritelty. Samassa työyksikössä voi olla käytössä sekä yleistyöaikaa että jaksotyöaikaa, jos kaikki eivät tee yötyötä. Työaikajärjestelmän valinta vaikuttaa ruokailutaukoon. Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi, joka on mm. työajan tehokkaan käytön kannalta ja työsuojelullisista syistä tarpeen. Tällöin henkilö voi pitää ruokailutauon ilman jatkuvaa häiriötä ja hän voi myös poistua työstä, työn äärestä ja työpaikalta. Jaksotyötä tekeville työntekijöille on annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa lepotauko tai heidän niin halutessaan tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikassa tai työnantajan osoittamassa ao. laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa. Tämä työntekijän oma valinta ruokailla työaikana työpaikalla koskee ainoastaan em. yksiköissä työskenteleviä jaksotyötä tekeviä. Poikkeusmääräys ei koske esim. kotipalvelussa, vanhusten palvelutalossa tai ympärivuorokauden toimivissa päiväkodeissa työskenteleviä, vaikka he tekisivätkin jaksotyötä. Jos henkilö voi omalla valinnallaan ruokailla työaikana, heidän työaikansa lyhenee noin 2,5 tuntia viikossa. Työvuoroja suunniteltaessa ruokailutauot pitää huomioida ja ajoittaa toiminnan mukaan. Kaikkien ei tarvitse olla ruokailemassa yhtä aikaa eikä samaan aikaan joka päivä. Ruokailutauot voidaan järjestää porrastetusti ja vuorotellen niin, ettei siitä aiheudu keskeytystä työn kululle tai annettavalle palvelulle. Vain harvat tehtävät ovat sellaisia, joissa ruokailutaukoa ei voida antaa. Rautavaaran kunnassa toteutetaan jaksotyöaikaa muun muassa kotipalvelussa, palveluasunnoilla ja vuodeosastolla. Toiminnallista tarvetta teettää yötyötä (klo ) tai yli 9 tunnin pituisia työvuoroja on pääosin kotihoidossa, palveluasunnoilla ja vuodeosastolla. Kun työantajalla ei ole toiminnallista tarvetta teettää yötyötä (klo ) eikä yli 9 tunnin pituisia työvuoroja, oikea työaikamuoto on yleistyöaika. Näin ollen Rautavaaran kunnan sosiaalitoimessa työaikajärjestelmä jaksotyöajasta yleistyöaikaan tulee muuttaa kaikkien niiden työntekijöiden osalta, jotka eivät tee yötyötä tai yli 9 tunnin pituisia työvuoroja. Tämä koskee kotipalvelussa ja asumisyksiköissä Päiväsini, Niittyvilla, Poutapilvi ja Hopeapaju työskenteleviä. Esityslistan liitteenä (numerotta) on Kuntatyönantaja lehden artikkelit työaikajärjestelmästä (KT 6/2006) ja ruokailutauosta (KT 2/2006)

18 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvajohtajan päätösehdotus: Työaikajärjestelmistä ja niiden muuttamisesta on informoitu henkilöstöä hoivaketjun palaverissa ja asia on kirjattu palaverimuistioon. Ennen työaikajärjestelmän muutoksen toteuttamista työnantajan on kuultava työaikajärjestelmän piiriin kuuluvaa henkilöstöä eli käsiteltävä yhteistyö-menettelyssä. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunta työnantajana ryhtyisi seuraaviin toimenpiteisiin 1. jaksotyöajasta siirrytään lukien yleistyöaikaan niissä toiminnoissa ja niiden työntekijöiden kohdalla, joissa ei ole tarvetta teettää yötyötä (klo ) tai yli 9 tunnin pituisia työvuoroja. 2. ruokailutauon pitäminen mahdollistetaan laajasti hoivatyössä ja yksiköissä, koska se on työajan tehokkaan käytön kannalta ja työsuojelullisista syistä tarpeellinen. Tätä taukoa ei lueta työaikaan. Ruokailutauot järjestetään porrastetusti. Jaksotyötä tekeville työntekijöille on annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa lepotauko tai heidän niin halutessaan tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikassa tai työnantajan osoittamassa ao. laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa. Tämä työntekijän oma valinta ruokailla työaikana työpaikalla koskee ainoastaan em. yksiköissä työskenteleviä jaksotyötä tekeviä. Rautavaaran kunnassa ei alkaen ole KVTESin tarkoittamia yksiköitä, mistä syystä ruokailutauko tulee mahdollistaa. Tilapäistapauksissa, jolloin ruokailutauon pitäminen on mahdotonta asiakkaiden tarpeista johtuvista syistä, siitä sovitaan erikseen esimiehen kanssa ja se huomioidaan työvuorosuunnittelussa. Päätösehdotus merkittiin lautakunnan päätökseksi. Päätös tarkistettiin kokouksessa julkilukemalla. Khall Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite: - Kuntatyönantaja lehden artikkelit työaikajärjestelmästä (KT 6/2006) ja ruokailutauosta (KT 2/2006), liite numerotta

19 Kunnanhallitus Kunnanhallitus päättää, että : 1. kunnassa siirrytään jaksotyöajasta lukien yleistyöaikaan niissä toiminnoissa ja niiden työntekijöiden kohdalla, joissa ei ole tarvetta teettää yötyötä (klo ) tai yli 9 tunnin pituisia työvuoroja. 2. ruokailutauon pitäminen mahdollistetaan laajasti hoivatyössä ja yksiköissä, koska se on työajan tehokkaan käytön kannalta ja työsuojelullisista syistä tarpeellinen. Tätä taukoa ei lueta työaikaan. Ruokailutauot järjestetään porrastetusti. Jaksotyötä tekeville työntekijöille on annettava sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa lepotauko tai heidän niin halutessaan tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikassa tai työnantajan osoittamassa ao. laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa. Tämä työntekijän oma valinta ruokailla työaikana työpaikalla koskee ainoastaan em. yksiköissä työskenteleviä jaksotyötä tekeviä. Rautavaaran kunnassa ei alkaen ole KVTESin tarkoittamia yksiköitä, mistä syystä ruokailutauko tulee mahdollistaa. Tilapäistapauksissa, jolloin ruokailutauon pitäminen on mahdotonta asiakkaiden tarpeista johtuvista syistä, siitä sovitaan erikseen esimiehen kanssa ja se huomioidaan työvuorosuunnittelussa. 3. pyytää sosiaalitoimen henkilöstön työaikajärjestelmästä yhteistyökomitean lausunnon klo mennessä. Yhteistyökomitean pj Sinikka Pulkkinen ja sihteeri/työsuojelupäällikkö Mikko Hartikainen. 4. tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa julkilukemalla.

20 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kunnanhallitus PERUSTERVEYDEHUOLLON LIIKELAITOS KYSTERI ALKAEN/PUITESUUN- NITELMAN HYVÄKSYMINEN Perusturvaltk 56 Julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden sisältö ja laajuus määritellään pääasiassa kansanterveyslain 14 :ssä ja erikoissairaanhoitolain 1 ja 3 :ssä. Kunnan velvollisuuteen järjestää asukkaidensa sairaanhoito kuuluu lääkärin suorittama tutkimus, hänen antamansa tai valvomansa hoito, lääkinnällinen kuntoutus sekä tarvittaessa mahdollisuus erikoislääkärijohtoiseen sairaanhoitoon toimintansa aloittaa Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERI, joka on yksi palvelualue sairaanhoitopiirin neljästä palvelualueesta. Juankosken kaupunki, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnat siirtävät perusterveyden-huollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Kysterin kahdeksan kuntaa muodostavat kolme seudullista palveluyksikköä. Koillis-Savon palveluyksikköön kuuluvat Kaavi, Juankoski ja Rautavaara, joiden väestöpohja on ( ). Kysterin alueen kuntien väestön kokonaismäärä on Väestöstä vuotiaita on 13,9 %, vuotiaita 60,3 % ja yli 65 vuotiaita 25,8 % ja vuotiaiden osuus on pienempi ja yli 65 -vuotiaiden suurempi kuin muualla Pohjois-Savossa. Sairaanhoitopiiri vastaa yhdessä kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti. Tavoitteena on, että palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavat tekijät seurannan perusteella edellyttävät. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva puitesuunnitelma valtuustokausittain. Toiminnan liikkeenjohdollisia periaatteita ovat erityisesti: asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, kannustavuus, toiminnan ja talouden läpinäkyvyys sekä toimintavapauksien ja -vastuiden selkeys. Tuotettavat palvelut jäsentyvät lähipalveluiksi (jokaisessa kunnassa tuotettaviksi), seudullisiksi palveluiksi (useamman kunnan yhteisesti tuottamiksi) ja alueellisesti keskitettyinä palveluina tuotettaviksi (liikelaitostaso). Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista koskeva PARAS - puitelaki tuli voimaan , mikä on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät

21 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kunnanhallitus sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään noin asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Puitelaissa on määritelty 5 :ssä säännöksen mukaisiksi pitkien etäisyyksien kunniksi 28 kuntaa, tämän ehdon Rautavaaran kunta täyttää. Palveluyksiköiden ja ryhmien toiminnan kuvaus (numerotta) Koillis- Savon osalta toimitetaan kokoukseen osallistuville. Valmistelija Helvi Mustonen, puhelin Perusturvajohtajan päätösehdotus: Perusturvalautakunta merkitsee asian tiedokseen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Perusturvaltk 97 Kysterin johtokunta on kokoontunut ja hyväksynyt :ssä perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelusopimuksen ja valtuuttanut johtokunnan puheenjohtajan ja vt. toimitusjohtaja Mikko Korhosen allekirjoittamaan ko. sopimuksen edellyttäen, että kaikki valtuustot hyväksyvät puitesuunnitelman. Puitesuunnitelma (numerotta) toimitetaan kokoukseen osallistuville. Perusturvajohtajan päätösehdotus: Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle puitesuunnitelman hyväksymistä. Keskustelun jälkeen perusturvajohtajan muutettu päätösehdotus: 1) Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle puitesuunnitelman hyväksymistä muilta osin paitsi lääkäripalvelujen osalta (puitesuunnitelma sivu 64). Rautavaaran kunta vetoaa kunnassa pidettyyn tiedotustilaisuuteen (vs. apulaisylilääkäri Ritva Vitri). Rautavaaran kunnalle lääkäripalvelut tuotetaan yhden ostopäivän lisäksi neljänä (4) päivänä viikossa Kysteri/Koillis-Savon palveluyksikön tuottamana. 2) Päätös tarkistetaan kokouksessa julkilukemalla. Perusturvajohtajan muutettu päätösehdotus merkittiin lautakunnan päätökseksi. Khall 281 Puitesuunnitelma on kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen strateginen suunnitelma, jonka avulla suunnitellaan, yhteen sovitetaan ja dokumentoidaan kuntalaisille hankittavia palveluja koskevat tavoitteet ja toimin-

22 Kunnanhallitus talinjat sekä palveluihin suunniteltavat muutokset siten, että ne muodostavat lähtökohdan palvelusopimuksen ja talousarvioiden laadinnalle. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Esityslistan liite: - Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERIn Puitesuunnitelma, liite numerotta Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1. hyväksyy Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERIn puitesuunnitelman, muilta osin paitsi: - lääkäripalvelujen osalta (puitesuunnitelma sivu 64) Rautavaaran kunta vetoaa kunnassa pidettyyn kuntalaitilaisuuteen (vs. apulaisylilääkäri Ritva Vitri). Tilaisuudessa luvattiin tuottaa Rautavaaran kunnalle lääkäripalvelut yhden ostopäivän lisäksi neljänä (4) päivänä viikossa KYSTERI/Koillis-Savon palveluyksikön tuottamana. 2. tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa.

23 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus KYSTERIN PALVELUSOPIMUS HYVÄKSYMINEN ALKAEN Perusturvaltk 98 Palvelusopimukset perustuvat puitesuunnitelmaan ja ne ovat tilaajatoi mikunnan ja KYSTERIn sekä muiden palvelutuottajien kanssa tehtäviä, talousarviovuotta koskevia sopimuksia palvelujen tuottamisesta. Kyse on tilaaja-tuottaja -asetelman soveltamisesta. KYSTERIltä tilattavien palvelujen osalta kyseessä on ns. sisäinen toimintatapa. Palvelusopimusten tarkoitus on varmistaa se, että väestö saa puitesuunnitelmassa määritellyt palvelut sovitulla kustannustasolla. Palvelusopimus laaditaan vuodeksi, mutta siinä voidaan esittää myös toiminta- ja taloussuunnittelukautta (TA-vuosi + 2 vuotta) koskevia järjestelyjä. Palvelusopimuksessa käsitellään sovittavat muutokset KYSTERIn ja muiden tuottajien toimintaan sekä niiden aiheuttamat kustannus- ja palvelumäärävaikutukset. Palvelusopimuksessa sovitaan myös palvelujen tuottamisesta noudatettavista laadullisista asioista. Tilaajatoimikunta on käsitellyt ja hyväksynyt osaltaan palvelusopimuksen. Johtokunta hyväksyi kokouksessa nro 4/ :ssä 48 perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelusopimuksen vuodelle 2012 (liite 4) ja valtuutti johtokunnan puheenjohtajan ja vt. toimitusjohtaja Mikko Korhosen allekirjoittamaan ko. sopimuksen edellyttäen, että kaikki valtuustot hyväksyvät puitesuunnitelman. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvajohtaja päätösehdotus: Perusturvalautakunta hyväksyy omalta osaltaan KYSTERIn perusterveydenhuollon ja vanhusten Palvelusopimuksen 2012 liitteen 4 mukaisena ja esittää sen edelleen kunnanhallitukselle. Päätösehdotus merkittiin lautakunnan päätökseksi. Päätös tarkistettiin kokouksessa julkilukemalla. Khall 282 Vuoden 2012 tärkein tavoite on uuden toimintatavan ja uuden organi saatiokulttuurin luominen ja toiminnan vakiinnuttaminen. Vuoden 2012 palvelusopimukset noudattavat puitesuunnitelman henkeä. Vuoden 2012 budjetin ja sen toteuman perusteella palveluyksikkökohtaiset kustannukset tarkentuvat ja mahdollistavat vuoden 2013 osalta entistä paremmin palveluyksiköiden välisen vertailun ja parhaiden palvelukäytäntöjen toteuttamisen.

24 Kunnanhallitus Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Esityslistan liite: - KYSTERIn perusterveydenhuollon ja vanhusten Palvelusopimus 2012, liite numerotta Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. hyväksyä KYSTERIn perusterveydenhuollon ja vanhusten Palvelusopimuksen 2012 liitteen mukaisena. 2. tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälä osalta heti kokouksessa.

25 Kunnanhallitus VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN/RAUTAVAARAN KUNTA JA POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI/PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS KYSTERI Khall 283 Rautavaaran kunta vuokraa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille/perusterveydenhuollon liikelaitokselle KYSTERIlle tilat sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Vuokralainen sitoutuu noudattamaan sovittua käyttötarkoitusta. Vuokra on pinta-alaperusteinen. Mikäli huoneistoalassa todetaan poikkeamia, korjataan vuokran suuruutta vastaavasti. Taannehtivasti korjausta ei tehdä hyväksyttyyn tilinpäätökseen kohdistuvaan talousarviovuoteen. Rautavaaran Terveysasemalta vuokrattavien tilojen yhteispinta-ala on m2. Vuokra-aika alkaa Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Kummallakin osapuolella on oikeus irtisanoa tämä sopimus tai sen osa päättymään 12 kuukauden irtisanomisajalla. Kokonaisvuokran määrä on, alv 0% , 11 euroa/kk. Lisätietoja edellä mainituista asioista antavat: - kj Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi - kunnan rkm Mikko Hartikainen, puh ja sp: mikko.hartikainen@rautavaara.fi Esityslistan liite: - Vuokrasopimus Rautavaaran kunta ja Pohjois-Savon shp/perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERI, liite numerotta Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. hyväksyä vuokrasopimuksen Rautavaaran kunnan ja Pohjois-Savon shp/perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERIn kanssa liitteen mukaisesti. Vuokra-aika alkaa Kokonaisvuokran määrä on euroa/kk, alv 0%. 2. tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa.

26 Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus KÄSITELLÄÄN TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO KUNNAN EDUN VALVONNAN TÄRKEYDESTÄ PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TOTEUTUKSEN SIIRTYESSÄ KUNNAN ULKOPUOLELLE VUODEN 2012 ALUSSA KYSTERI LIIKELAITOKSEN ALOITTAESSA TOIMINTANSA Tarkastusltk 60 Tarkastuslautakunta päätti kokouksessaan antaa lausunnon kunnan edun valvonnan tärkeydestä perusterveydenhuollon palveluiden toteutuksen siirtyessä kunnan ulkopuolelle vuoden 2012 alussa KYSTERI liikelaitoksen aloittaessa toimintansa. Päätösehdotus: Tarkastuslautakunta laatii lausunnon kunnan edun valvonnan tärkeydestä perusterveydenhuollon palveluiden toteutuksen siirtyessä kunnan ulkopuolelle vuoden 2012 alussa KYSTERI liikelaitoksen aloittaessa toimintansa. Tarkastuslautakunta päätti lähettää lausunnon muutoksin kunnanhallitukselle. Khall 284 Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Esityslistan liite: - Tarkastuslautakunnan lausunto , liite numerotta Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. merkitä tarkastuslautakunnan antaman lausunnon tietoonsa saatetuksi koskien kunnan edun valvonnan tärkeyttä perusterveydenhuollon palveluiden toteutuksen siirtyessä kunnan ulkopuolelle vuoden 2012 alusta lukien KYSTERIn perusterveydenhuollon liikelaitoksen/kuopion yliopistollinen sairaalan toiminnan käynnistyessä. 2. perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva PUITESUUNNITELMA on erittäin tärkeä asiakirja tilaajatoimikunnalle. KYSTERI on yksi palvelualue sairaanhoitopiirin neljästä palvelualueesta. Se toimii liikelaitoksena, ja sen omia päätöksentekoelimiä ovat tilaajatoimikunta ja johtokunta. Tilaajatoimikunnan jäsenet on nimetty kuntien luottamushenkilöistä kuluvan kunnallisvaalikauden ajaksi. Rautavaaran kunnasta Mika Mustonen ja varalla Mikko Korhonen. Tilaajatoimikunnan keskeisenä tehtävänä on palvelujen järjestämisvastuusta huolehtiminen sekä kuntalaisten että kuntapäättäjien näkökulmasta. Myös johtokunta on nimetty samaksi ajaksi.

27 Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Johtokunnan keskeinen tehtävä on tehokkaasta palvelujen tuotannosta vastaaminen. Rautavaaran kunnasta johtokuntaan kuuluu kj Unto Murto ja varalla Matti Ahonen. 3. perustamisvaiheeseen liittyvät kustannuserät rasittavat KYSTERIn kustannuksia alkuvaiheessa noin kolmen (3) vuoden ajan. Vrt. Keski- Suomen shp:n SEUTUTERVEYSKESKUSHANKE, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistettiin liikelaitoskuntayhtymään. 4. palvelujen järjestämisessä oleellista on turvata lähipalvelut ja keskittää ne palvelut, joissa suuremmalla organisaatiokokonaisuudella on saavutettavissa kustannustehokkuutta. Näitä tunnistettuja keskitettyjä palveluita ovat tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto mukaan lukien rekrytointi. Näitä edelleen keskittämällä ja kehittämällä sekä kilpailuttamalla voidaan tulevaisuudessa kustannustaakkaa keventää. 5. vuoden 2012 tärkein tavoite on uuden toimintatavan ja uuden organisaatiokulttuurin luominen ja toiminnan vakiinnuttaminen.

28 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus LISÄMÄÄRÄRAHA, SOSIAALITOIMI/TALOUSARVIO 2011 Perusturvaltk 103 Käyttötalouden osalta meno- ja tuloarviot ovat sitovia valtuustoon nähden tulosalueittain bruttomääräisinä. Talousarviovuoden aikana menojen mahdollisesti ylittyessä, valtuustolle esitettävälle määrärahojen ylitykselle on esitettävä kate valtuustokäsittelyyn. Sosiaalitoimen tulosalueen toimintakulujen toteutuma on 76,9 % ja toteutuma on 85,1 %. Kustannuspaineet kohdistuvat vammaispalveluihin, kotihoitoon ja lasten ja perheiden palveluihin. Suurin ylitys muodostuu lasten ja perheiden palveluiden avohuollon sijoituksissa. Perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten osalta talousarviota laadittaessa syksyllä 2010 on tapahtunut virhe. Lisäksi avohuollossa on ollut pitkiä sijoituksia, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa. Sijaishuollossa olevien lasten määrä ei ole muuttunut talousarvion laadinnan jälkeen, mutta heidän huolenpidon tarve on kasvanut, millä on ollut merkittävä vaikutus kustannusten kasvuun. Sijaishuollon laitoshoidossa olevien lasten kustannukset arvioitiin itsenäistyvien nuorten osalta liian optimistisesti olettaen, että siirtyminen kevyempään asumisen muotoon voitaisiin toteuttaa. Avohuollon laitossijoituksiin on budjetoitu ,00, mikä kattaa yhden lapsen sijoituksen kahden kuukauden jaksolle. Avohuollon sijoituksiin ei ollut syytä varata talousarvioon rahaa enempää kaiken varalta. Toteutuma lokakuun lopussa on noin Sijoitukset ovat olleet kuntoutuksellisia ja siten sairaalasijoituksen tarve on ehkäisty. Sairaalahoito olisi ollut kunnalle vaihtoehtona kalliimpi ratkaisu. Sosiaalitoimen tulosalueen vuoden 2011 laadinnassa on tapahtunut kaksi inhimillistä virhettä, joilla on merkitystä toteutumaan. Tulosyksikköön 220 Vammaispalvelut kustannuspaikkaan 216 tulo on budjetoitu miinusmerkkisenä ja tulosyksikköön 245 Aikuissosiaalityö kustannuspaikkaan 238 meno on budjetoitu plusmerkkisenä. Esitys lisämäärärahatarpeesta annetaan kokouksessa. Ennen kokousta otetaan vielä toteutumaraportti Valmistelijat: sosiaalityöntekijä Anna-Liisa Väyrynen, puhelin ja perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin