Kulmakivi. Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 4/2002

Transkriptio

1 Kulmakivi Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 4/2002

2 Pääkirjoitus Valkealan tiedotussota Valkealan seurakunta valitsi suurella äänten enemmistöllä itselleen kirkkoherran, joka tiedettiin Raamattuun pitäytyväksi mieheksi. Tiedettiin myös, ettei hän tee jumalanpalvelusyhteistyötä naispappien kanssa. Seurakunnan naispapit olivat jo aiemmin olleet hakeutumassa muualle, mutta saivat tästä lopullisen sysäyksen tehdä niin. Naisteologien yhdistys nosti hirmuisen haloon asiasta, ja Valkealassa järjestettiin jopa mielenosoituksellinen kirkosta ulos marssiminen. Lehdistö on lyönyt kirkkoherra Petri Hiltusta kuin vierasta sikaa ja leimannut hänet todelliseksi naisten syrjijäksi. Tätä kuluneen kesän suosituinta kirkollista mediatapahtumaa voidaan tarkastella monelta kannalta. Voidaan oikeutetusti kysyä, onko korrektia hakeutua sellaisten työntekijöiden paimeneksi, joiden kanssa ei aio tehdä yhteistyötä seurakunnan tärkeimmässä työmuodossa. Yhtä oikeutettu näkökulma on, että seurakunnalla on oikeus valita paimenensa, eikä siihen ulkopuolisilla pitäisi olla mitään sanomista. Kristillisen opin kannalta katsottuna kohu on aivan suhteeton ja epäasiallinen. Seurakunnissa on pappeja, jotka opettavat selvästi Raamatun vastaisia oppeja tai joiden elämässä on julkisia eettisiä hairahduksia. Kuka puuttuu näihin ja vaatii tällaisia pappeja toisiin tehtäviin? Tympeältä tuntui lukea Kirkon tiedotuskeskuksen lehdistökatsausta, joka oli ladannut koko tiedotusarsenaalinsa Hiltusen rokottamiseen. Yli 20 sivua aivan samansisältöisiä kirjoituksia Valkealan tasa-arvoloukkauksista. Hyväksyessään naispappeuden kirkolliskokous hyväksyi myös ponnen, jossa luvataan toimintavapaus ja pääsy kirkon virkoihin myös niille, joilla on perinteinen virkakäsitys. Tähän asti tätä pontta on haluttu enemmän tai vähemmän kirkossamme kunnioittaa. Se joka aina väistyy yhteistyöongelman edessä, on vanhan virkakäsityksen edustaja, ei naispappi. Nyt pontta on vaadittu kumottavaksi tai sen merkitystä halutaan vähätellä. Kirkolliskokouksen asialistalla ei ole koskaan mitään ponsien kumoamisia, Kulmakivi 4/2002 2

3 joten sitä on turha toivoa. Ponsi ilmaisee pyrkimyksen erilaisten näkemysten ymmärtämiseen ja hyväksymiseen kirkossa. Suvaitsevaisuutta on aina edellytetty suhteessa niihin, jotka ovat vähemmistössä ja vaarassa tulla muutoin tallatuiksi. Nyt sitä pitäisi osoittaa siihen joukkoon, joka katsoo, että Suomen luterilainen kirkko on poikennut virkakysymyksessä Raamatun viitoittamalta tieltä ja irronnut siitä kaksituhatvuotisesta traditiosta, mistä useat muut suuret kirkot vielä pitävät kiinni. Tämä joukko ei vaadi itselleen suuria oikeuksia, ainoastaan mahdollisuutta toimia tässä kirkossa, jota se rakastaa kaikista sen puutteista huolimatta. Vanhan ja uuden virkakäsityksen kohtaaminen hiertää tällä hetkellä kirkossamme muutoinkin. Turun tuomiokapituli teki poikkeuksellisen radikaalin päätöksen Mikaelin seurakunnan kirkkoherran vaaliasettelussa. Se ei hyväksynyt teologian tohtori Pekka Huhtista lainkaan kelpoiseksi hakijaksi. Huhtinen täytti kirkkaasti kaikki muodolliset vaatimukset, mutta ilmaisi kantanaan virkakysymykseen, että rajaisi yhteistyön naispappien kanssa seurakunnan hallinnolliseen toimintaan. Seurakunnan oikeus valita pappinsa sopivista hakijoista siis evättiin. Huhtinen on valittanut päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Samaan kysymysvyyhteen liittyy vielä kaksi hyvin vaikeaa asiaa. Naisteologit jotka eivät halua ottaa pappisvihkimystä, ovat jäämässä kirkossamme vaille mitään virkaa. Lehtorin virat näyttävät olevan häviämässä, ellei asiaan saada mitään uutta käännettä. Samoin sellaiset miehet, jotka eivät mene samaan pappisvihkimykseen naispappien kanssa, ovat jäämässä lainsuojattomiksi. Piispat tekivät hiukan hätäisen päätöksen olla järjestämättä erillisvihkimyksiä tällaisissa tilanteissa, ja siksi monen lahjakkaan ja Raamatun ja tunnustuksen erittäin vakavasti ottavan nuoren tie pappisvirkaan on tukossa. Lähes kaiken sallivassa kirkossa tarvittaisiin nyt sallivuutta ja ymmärrystä kirkon pitkästä traditiosta kiinni pitävälle virkakäsitykselle. Aika ei hoida tätä kysymystä pois päiväjärjestyksestä. Jos siihen ei löydy rakentavia ratkaisuja, paine kirkosta irtaantumiseen lisääntyy. Arkkipiispan outo lausunto Eero Junkkaala Arkkipiispa Jukka Paarma kommentoi Valkealan vaalia sanomalla STT:n tiedotteen mukaan, että seurakunnassa pääsi tapahtumaan virhe, koska kirkkoherralla ei ole edellytyksiä hoitaa virkaansa. Tämä arkkipiispan lausunto sisältää kolme suurta ongelmaa. 1. Vanhastaan piispat ovat kunnioittaneet hiippakuntajakoa niin, että kukin vastaa oman alueensa asioista. Valkealan seurakunta ei kuulu Turun arkkihiippakuntaan. 2. Mikä virhe tuli seurakunnan demokraattisessa äänestyksessä? Äänestikö enemmistö väärin? 3. Miksi arkkipiispa puuttuu Raamattuun ja tunnustukseen pitäytyvän kirkkoherran toimintaan mutta ei ole sanallakaan kommentoinut sen papin opetusta, joka kieltää Jeesuksen jumaluuden ja useita muita kristinuskon perusasioita? EJ 3 Kulmakivi 4/2002

4 Teologinen instituutti ja yliopisto Mikä on teologisen instituutin suhde yliopistoon? STI:ssä seurataan läheltä yliopistomaailmassa tapahtuvia muutoksia ja tieteentekijöiden suhtautumista kirkkoon. Instituutin työlle on yhä suuremmassa määrin tarvetta kutsumustietoisen koulutuksen antamiseksi tuleville papeille. Joka syksy, kun kausi alkaa ja opiskelijat saapuvat, on aika myös pohtia teologisen instituutin työn tavoitetta ja merkitystä. Kuten useimmat Kulmakiven lukijat muistavat, instituutillamme ei ole omaa tutkintoa. Meidän koulutuksemme perusteella ei voi valmistua mihinkään virkoihin. Toimintamme tarkoituksena on antaa lisäkoulutusta niille yliopiston opiskelijoille, jotka aikovat papeiksi tai uskonnonopettajiksi. Kutsumusta toteuttamaan Toimimme siten kuin opiskelijajärjestö, joka tarjoaa toimintaa varsinaisten opintojen ulkopuolella. Meidän toimintamme on kuitenkin pääasiassa opetusta. Siksi sillä on tavoitteellinen sisältö. Haluamme kasvattaa nuorista teologeista kutsumustietoisia evankeliumin julistajia. Toivomme heistä kehittyvän myös hyviä Raamatun opettajia ja sielunhoitajia. Eikö yliopisto sitten anna tällaisia valmiuksia? Ovathan nuoret jo valmiiksi teologiaa opiskelemassa. Vastaus on hieman yllättäen: ei. Yliopiston opetus ei tähtää kirkon työhön eräitä lyhyitä käytännön harjoituksia lukuun ottamatta. Jo useamman vuosikymmenen ajan yliopiston opetus on vähä vähältä muuttunut neutraaliksi, akateemiseksi koulutukseksi, joka suorastaan vierastaa puhetta kirkon käytännön julistuksesta. Yliopisto haluaa olla sitoutumaton ja keskittyä tieteeseen. Tiedän tilanteen hyvin, koska kuulun dosenttina myös yliopiston henkilökuntaan. Tieteen parissa Tieteessä ei sinänsä ole mitään hävettävää. Tutkijana olen itsekin korviani myöten kiinni tieteen tekemisessä. Pääsihteeri Eero Junkkaala tutkii tavan takaa arkeologiaa, ja tutkijamme Pekka Huhtinen puolestaan on tohtori lähetysteologian alalta. Suuri osa instituuttimme opettajista on tohtoreita, dosentteja tai professoreja. Pieneltä osalta STI:n opettajat antavat myös yliopiston omaa opetusta. Teologisen tason on hyvä olla mahdollisimman korkea. Sisältö kuitenkin ratkaisee. Teologit tarvitsevat välttämättä paikan, missä opetus on sitoutunut Raamattuun ja kristilliseen oppiin. Instituutissa meidän ei tarvitse hävetä kirkon sanomaa tai työtä. Meille luterilainen tunnustus on aarreaitta. Täällä opetus tähtää Kristuksen evankeliumin julistamiseen syntiselle. Kysymys Raamatusta Instituutin ja yliopiston välillä on joskus nähty myös kiista Raamatusta ja teologian sisällöstä. Raamatusta onkin keskusteltu kiivaasti monessa yhteydessä. Täytyy kuitenkin muistaa, että tässä kiistassa ei ole kyse yliopistosta sinänsä, vaan joidenkin opettajien näkemyksistä tai teologisista suuntauksista. STI ei ole koskaan vastustanut yliopistolaitosta tai kaikkia teologisen tiedekunnan opettajia. Sehän olisi ajatuksenakin käsit- Kulmakivi 4/2002 4

5 tämätön. Yliopisto on arvovapaa tutkimuslaitos. Sillä ei voi olla omaa käsitystä Raamatusta. Radikaalit näkemykset ovat aina jonkun yksittäisen opettajan omia näkemyksiä. Lehdistön kautta myös suuri yleisö tutustuu usein näihin erikoisuuksiin. Milloin kielletään Jeesuksen neitseestäsyntyminen, milloin ylösnousemus. Joidenkin mielestä Raamattu ja kristinusko ovat tulleet suorastaan tiensä päähän. Näistä asioista on vuosien varrella kiistelty rajustikin, koska väitteet ovat yliampuvia. Vakavasti otettava teologia ei ole kristinuskoa vastaan, vaan tukee niin julistustyötä kuin kirkon arkipäivääkin. Teologisessa instituutissa otetaan tarvittaessa kantaa ajankohtaisiin keskusteluihin, mutta se ei ole työn keskeinen tavoite. Päämääränämme on kasvattaa teologeista hyviä ja uskollisia Kristuksen evankeliumin palvelijoita, jotka tekevät työtään Raamattu kädessä ja rukouksen hengessä. Tämän työnäyn jakavat ne lukuisat ystävät, jotka vuodesta toiseen tukevat toimintaa ja seuraavat sitä omista seurakunnistaan. Timo Eskola Syksyn avajaisten yhteydessä järjestetään jälleen kirjakirpputori. Antti Laato pitää avajaisluennon aiheesta Vanhan testamentin johdtanto-opin vaikeita kysymyksiä. Kuva viime syksyn avajaisista. Kuvaaja Matti Rusama 5 Kulmakivi 4/2002

6 Kohta viisitoista vuotta STI:tä Selasin vanhoja Kulmakivi-lehtiä. Kiitollisuus täytti mielen. Pienestä alusta on kasvanut suuri työ. Organisaationa Suomen teologinen instituutti ei ole kovin mittava, mutta paljon on tapahtunut viidentoista toimintavuoden aikana. Seurakunnissa satoja STI:ssä käyneitä Ainakin puolitoista tuhatta teologian opiskelijaa on osallistunut STI:n luennoille näinä vuosina, ja satoja heistä on jo seurakunnissa työssä. Luennoitsijoiden nimilistasta löytyi 233 nimeä, näistä 16 ulkomaalaista. Toimipaikka on vaihtunut kaksi kertaa ja sijaitsee nyt Helsingin ydinkeskustassa yliopiston vieressä. STI:n talous on kokonaan vapaaehtoisen tuen varassa. Se on kasvanut ensimmäisen vuoden alle markasta markkaan eli noin euroon. Tukijäseniä oli vuoden 1988 lopussa 725 ja nyt heitä on Kirjaston kirjojen hankinta alkoi nollasta. Tällä hetkellä STI:n kirjastossa on lähes nidettä. Jumala tietää hedelmän Nämä luvut kertovat Jumalan ihmeistä viidentoista vuoden aikana. Ne kertovat toisaalta siitä, että teologian opiskelijat ovat kokeneet tällaisen työ tarpeelliseksi, ja toisaalta siitä, että monet suomalaiset kristityt ovat saaneet sydämelleen työn tukemisen. Työn varsinaiset hedelmät eivät ole ihmissilmin mitattavissa, ne tietää yksin Jumala. Meidän on vain oltava uskollisia sille, minkä ymmärrämme oikeaksi ja minkä Jumala on tehtäväksemme antanut. Tätä kirjoitettaessa on tiedossa uusien teologiseen tiedekuntaan päässeiden nimet, mutta lukukausi ei ole vielä alkanut. Meillä on kuitenkin 200 uutta rukousaihetta. Heidän lisäkseen aiheina ovat ne sadat muut tiedekunnan opiskelijat, jotka ovat pakkaamassa laukkujaan siirtyäkseen opiskelupaikkakunnalle. Toivomme, että monen askeleet suuntautuisivat jälleen instituutin luennoille ja kirjastoon. Opintoviikkoja yliopistolta Alkuvuosina unelmoitu mahdollisuus antaa yliopistossa hyväksyttävää opetusta on parin viime vuoden aikana toteutunut. Timo Eskolan dosenttiluennot teologisessa tiedekunnassa ja STI:ssä pidettävät opintopiirit tuottavat opiskelijoille opintoviikkoja, mikä lisää huomattavasti opiskelijoiden osallistumismotivaatiota. Työvoimaa kirjastoon STI:n kirjastoa ovat kaikkina vuosina hoitaneet vapaaehtoistyöntekijät. Tänä syksynä eräs heistä, Risto Korpioja, tekee pari kuukautta tätä työtä mikrotukihenkilökurssin harjoittelujaksona, ja maksamme siitä hänelle korvauksen. Muun työntekijäkunnan vakiintuminen neljään merkitsee myös melkoisia palkkakuluja. Kiitos työn tukemisesta Uuteen syyskauteen käymme rohkein mielin, vaikka talousluvut ovat kesän lopulla Kulmakivi 4/2002 6

7 lähes nollassa. Ennen seuraavaa palkanmaksupäivää tarvitsemme monien ystävien muistamista. Olemme kiitollisia siitä, että te, työn tukijat olette olleet uskollisia ja uhranneet omastanne tähän Jumalan valtakunnan työn sarkaan. Jumala siunatkoon sen runsaasti sekä antajille että saajille. Monenlaisia tarpeita STI:n talous on siis ystävien kannatuksen varassa ja, kuten todettu, jatkuvaa Jumalan ihmettä. Syksyn tarpeisiin laskemme muutaman uuden tietokonehankinnan. Talkoomielessä STI:tä voi tukea myös kirjalahjoituksin. Kirjastoon tarvitsemme teologisia teoksia, mutta otamme vastaan kaikenlaisia kirjoja, koska voimme myydä ylimääräisiä kirpputorihintaan opiskelijoille. Helsingin seudulta on mahdollista muistaa työtä myös erilaisin leivonnaisin, sillä meillä ei ole omaa keittiöhenkilökuntaa, mutta erilaisia tarjoiluja on päivittäin. Myös talkooapu kirjastossa ja postituksissa on tarpeen. Suljemme STI:n työntekijät ja kaikki teologian opiskelijat teidän rukouksiinne. STI:n vuosijuhla tammikuussa 2003 Eero Junkkaala STI perustettiin Viisitoistavuotisjuhlaa vietetään ensi tammikuussa. Tiistai-iltana klo 18 on kaikille tarkoitettu iltajuhla ja keskiviikkoiltana on opiskelijoille suunnattu tilaisuus. Molemmissa puhujana emerituspiispa Olavi Rimpiläinen, joka toimi STI:n hallituksen puheenjohtajana kolmentoista vuoden ajan. Tilaisuudet pidetään Helsingissä Vanhankirkon seurakuntasalissa. Varatkaa aika kalenteristanne ja tulkaa mukaan. EERO JUNKKAALA RAAMATUN PUNAINEN LANKA Raamattu läpi 1 vuorokaudessa perjantai lauantai Meilahden kirkolla (os. Pihlajatie 16) Luennoitsijoina Suomen Teologisen Instituutin pääsihteeri EERO JUNKKAALA ja Uusi Tie -lehden päätoimittaja LEIF NUMMELA Idea: Raamattu läpi luennoiden luomisesta Ilmestyskirjaan, painopiste Jumalan pelastusteoissa. Erinomainen tilaisuus saada kokonaiskuva Raamatusta. Kurssi perj. klo ja la klo Ruokailu ja kahvimahdollisuus. Ilmoittaudu mukaan! Kurssimaksu: 10 sis. monisteen luentojen pääkohdista. LEIF NUMMELA Ilm. Meilahden kirkkoherranvirastoon p Kulmakivi 4/2002

8 Henkilökohtaisesti Miika Auvinen lähetyslapsesta teologiksi Olet lähetyslapsi. Onko se suunnannut elämääsi? - Varmasti! Olen viettänyt elämästäni kuusi vuotta Papua-Uudessa-Guineassa. Uskon, että se näkyy suhtautumisessani ihmisiin ja ympäristöön. Ehkä olen oppinut myös arvostamaan asioita, joita me Suomessa pidämme itsestään selvyyksinä. Toisaalta jossain vaiheessa koin melkoista juurettomuutta taustani takia. Nyt näen sen vahvuutena, jonka ansiosta sopeudun helposti uusiin tilanteisiin ja paikkoihin. Lähtö itse lähetystyöhön ei ole sekään mahdoton ajatus. Miksi lähdit opiskelemaan teologiaa? - Koin ja koen edelleen kutsumusta kertoa eteenpäin sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Eli, taustalla on kutsumus. Toisaalta myös raamatuntutkimus on kiinnostavaa ja avartavaa. Mikä teologian opiskelussa on mielenkiintoisinta? - Mielenkiintoista teologiassa on ainakin sen laaja-alaisuus. Mitä enemmän opiskelee teologiaa, sitä vähemmän tajuaa ymmärtävänsä teologiaa. Onneksi opiskelujen myötä Raamatun äärellä syntyvät oivallukset antavat intoa opiskella lisää. Millaiseen tehtävään haluaisit valmistua? - On yksi asia, mihin haluan, toinen, mitä pystyn ja kolmas, mikä on Jumalan tahto! Toivon, että nämä kolme voisivat yhdistyä tulevaisuudessa mielekkäällä tavalla. Ennen kaikkea haluan olla evankeliumin julistajana, olkoon se sitten seurakunnassa, järjestötyöntekijänä tai muusikkona. Olet teologian ylioppilaiden lehden, Kyyhkysen, päätoimittajana saanut aikaan melkoista linjakeskustelua teologian opiskelijoiden parissa. Miten arvioisit sitä? - Minusta keskustelu on ollut tarpeellista. Olen kokenut, että Kyyhkysessä on menneinä vuosina saanut kirjoittaa mitä tahansa muuta paitsi selkeästi hengellisiä tekstejä. Kun olen tuonut oman kantani ilmi, minua on syytetty rajoittuneeksi ja suvaitsemattomaksi. Kysyn vain: Ketkä ne oikeasti ovat suvaitsemattomia? Mielestäni Kyyhkysen herättämä keskustelu on tuonut ilmi jo vuosia teologisen tiedekunnan ja kirkon välillä vallinneen jännitteisen suhteen. Kirkon tulisi huolehtia paremmin tulevien työntekijöidensä hengellisestä kasvusta. Tieto yksin, varsinkaan kristilliskriittinen, jota osa tiedekunnan opettajista edustavat, ei synnytä tai ylläpidä uskoa. Kulmakivi 4/2002 8

9 Miltä kirkon tilanne näyttää opiskelijan silmin tällä hetkellä? - Surulliselta. Maaseudulla väki vanhenee ja kirkkokansa kuihtuu. Suurissa kaupunkiseurakunnissa byrokratian pyörittäminen ja toimitusruletti täyttävät seurakunnan työntekijöiden kalenterin. Nuorisotyö on yhä enemmän yhteistä kivan pitoa, jolloin toiminnan tarkoitus hämärtyy. Monissa seurakunnissa ei tunnuta tajuavan, että vain Raamatun selkeä opetus ja siihen pitäytyminen synnyttää ja ylläpitää uskoa. Onneksi Suomesta vielä löytyy myös vireitä ja Raamattua arvostavia seurakuntia. Yllättäen näissä seurakunnissa on aktiivista toimintaa ja mukana on myös nuoria. Raamattuun pitäytyvillä kutsumustietoisilla opiskelijoilla on kirkon nykyisten linjausten takia tulevaisuus kirkon työssä uhattuna. Mitä STI on sinulle merkinnyt? - STI on ollut lepopaikka ja tukenut opiskelujani sekä hengellisesti että tiedollisesti. Ilman STI:n tukea opiskelu tuntuisi varmasti ajoittain päämäärättömältä. Parhaat keskustelut ja kirkkomme tulevaisuuden pohdinnat ovat myös tapahtuneet STI:ssä. Sinulla on täksi lukuvuodeksi uusia suunnitelmia. Kerrotko niistä? - Minut valittiin Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Keski-Suomen piirityöntekijäksi tulevaksi talveksi. Vuoden sijaisuus vie minut Helsingistä Jyväskylään. Koen avautuneen työmahdollisuuden osoituksena Jumalan johdatuksesta. Paitsi, että se on avartava työkokemus, se antaa käytönnön mahdollisuuden viettää enemmän aikaa kihlattuni kanssa, joka opiskelee Jyväskylässä. Uskon ja rukoilen, että Jumala antaa voimia ja viisautta uuteen työtehtävään. Jääkö sinulla aikaa harrastuksiin opiskelun ja tiedekuntatehtävien ohella? - Koska opiskelen elämää varten enkä elä opiskelua varten, olen oivaltanut, että on tärkeää jättää aikaa harrastuksille ja eteen tuleville haasteille. Olen vuosien ajan rakastanut musiikkia ja kirjoittanut omia kappaleita. Laulan yhtyeessä nimeltä MoG, joka on lyhenne nimestä Men of Galilee. Galilealaisten miesten tavoin olemme bändin kanssa omalla paikallamme kertomassa siitä, mitä Jeesus meille merkitsee. Bändissä yhdistyy intohimoni musiikkiin ja kutsumus julistaa evankeliumia. Keikkailemme seurakunnissa ja eri tapahtumissa ympäri Suomea. Haastattelijoina EJ ja KS 9 Kulmakivi 4/2002

10 KIRJAT Sammeli Juntusen pamfletti puhuttaa: Horjuuko kirkon kivijalka? Innokkaana kirkollisena keskustelijana tunnettu Luther-tutkija, tohtori Sammeli Juntunen on kirjoittanut haastavan kirjan kirkkomme opetuksesta, Horjuuko kirkon kivijalka? (Kirjapaja, Helsinki 2002). Terävän tarkkailijan silmin hän arvioi tekstissään kirkon piirissä levinneitä aatteita ja teologisia suuntauksia. Kommentit ovat kipinöiviä. Juntunen kysyy, ovatko pappimme menettämässä evankeliumin sisällön. Aivan erityisesti Juntusen terävän kynän alla ovat erilaiset jumalakuvat, joita teologit ja eräät maallikotkin ovat tarjoilleet viime vuosien aikana. Hän pitää aikamme sairautena kuvitelmaa siitä, että ihmiset voisivat itse määritellä Jumalansa. Kukin haluaa vain itsensä näköisen Jumalan. Raamatun Jumalasta on enää hyvin vähän tietoa. Ongelmien syyt ovat tosin tuttuja. Juntunen toteaa, että luterilainen teologia on romahtanut samaa vauhtia kuin näennäistieteellinen teologia on syrjäyttänyt Raamatun kirkon opetuksesta. Jos Raamatusta ei enää löydetä yhtenäistä opetusta, sitä on turha etsiä kirkostakaan. Prosessin jälkeen jokaisella on oma jumalansa. Juntunen suomii eräitä eksegeetikkoja, joiden mukaan edes kaikki apostolit eivät pitäneet Jeesusta todellisena Jumalan Poikana. Jos eksegeetti itse ei pidä Jeesusta Jumalana ja ihmiskunnan sovittajana, hän ei olekaan harhaoppinen vaan kuvittelee edustavansa apostolista uskoa. Klassinen käsitys Jumalasta hajoaa täysin. Juntunen kiinnittää huomiota myös eräiden kirjoittajien loputtomaan psykologisointiin. Jos Jumala-kuvan väitetään syntyvän lapselle äitisuhteesta ja isäsuhteesta, ei Raamatun sanomalle jää juuri arvoa. Juntusen mukaan pastoraalipsykologia ei nykyään riittävästi tee eroa psykologisten mielikuvien ja Raamatun todellisen Jumalan välille. Kirkossa tulee säilyä käsitys pyhästä ja sovittavasta Jumalasta. Myönteisempiäkin kehityskulkuja voisi Juntusen mukaan syntyä. Erityisesti hän ajattelee viime vuosien Luther-renessanssin voivan nostaa syvällisiä hengellisiä aiheita uudelleen kirkon opetuksen eturintamaan. Uskonpuhdistus palasi Raamattuun, ja niin tekee myös Juntunen. Hän muistuttaa, että Jumala määrittelee itse itsensä. Oppi on tarpeellista, sillä se ei ole viime kädessä muuta kuin evankeliumia itseään. Juntusen kirja on tarpeellinen puheenvuoro aikamme sekavan kentän keskellä. Teos muistuttaa jo pelkällä olemassaolollaan siitä, että Raamatun sanoma ja kristillinen oppi eivät hajoa tutkijan käsiin, vaikka tiedemiehen ote olisi kriittinen ja terävä. Raamatun ristiriitaisuudesta ja teologian periaatteellisesta hajaannuksesta puhuvat papit eivät edusta tiedettä, vaan vain yhtä tulkinnan suuntausta. Toinen suuntaus jota Juntunen yhtenä monista edustaa löytää tieteen avulla rikkaan ja monipuolisen teologian, jota kyllä kelpaa opettaa kirkossa. Timo Eskola Kulmakivi 4/

11 Poimintoja syksyn ohjelmasta Instituutin syyskauden ohjelma on valmistunut. Luentoja löytyy monelta eri alalta. Ensinnäkin opetamme nuoria opettamaan Raamattua. Professori Antti Laaton ja pääsihteeri Eero Junkkaalan ja muutamien muiden opettajien avulla lähestytään erityisesti Vanhan testamentin kysymyksiä. Sielunhoidon alue on opetuksessamme myös välttämätön. Luentoja tulee syyskaudella olemaan niin omatunnosta, ripistä kuin sielunhoitajan tehtävästäkin. Raamattuaiheina ovat Jeesus sielunhoitajana ja Paavali sielunhoitajana. Tohtori Pekka Huhtisen opintopiiri puolestaan nousee lähetysteologian näkymistä ja aiheet käsittelevät kaukoidän uskontoja ja uususkontoja. Sarjassa pohditaan mm. maailmansotien, talouden ja globalisaation vaikutuksia uskonnollisuuden muutoksiin. Lis. Simo Kivirannan sarja uskontunnustuksista lienee yksi odotetuimmista luennoistamme. Tunnustusten kautta päästään kristillisen opin syvimpään ytimeen, ja Kivirannan laaja perehtyneisyys aiheeseen synnyttää varmasti mielenkiintoa. Syksyn toimintaa ajatellen ei sovi myöskään unohtaa kahden ensimmäisen vuosikurssin omia luentoja. Juuri nuo Raamattua ja teologiaa käsittelevät Eksegeettiset päiväkahvit ja keskustelupiirit ovat muodostuneet legendaarisiksi yliopiston opiskelijoiden keskuudessa. Rukoilemme, että myös alkavana syksynä keskustelut saisivat palvella opiskelijoita heidän pohtiessaan teologian tärkeitä perusteita. Timo Eskola Iustitia 16, Antti Laaton Uhri ja anteeksiantamus. Sovitusteologia Vanhassa testamentissa, juutalaisuudessa ja Uudessa testamentissa ilmestyy lokakuussa. Kirjassa käsitellään Vanhan testamentin sovitusteologiaa ja sitä, millä tavalla se ilmeni myöhemmissä juutalaisissa teksteissä ja Uudessa testamentissa. Kirja selventää esim. sitä, että raamatullista käsitettä anteeksiantamus ei voi erottaa sovitusteologiasta. Näin kirja antaa myös laajemman perspektiivin ymmärtää Uuden testamentin todistusta Jeesuksen ristinkuolemasta ja siihen kiinteästi liittyvää sovituksenajatusta. Kirja on noin 200 sivua ja hinta 9 euroa, lisäksi toimituskulut. Kirja lähetetään kaikille Iustitian vakiotilaajille, mutta sen voi tilata myös erikseen takakannen tilauslapulla. Vakiotilauksen voi myös perua samalla lapulla, jos ei halua tätä numeroa. 11 Kulmakivi 4/2002

12 Terveiset Japanin-kiertueelta Kevään Kulmakivessa oli maininta Huhtisen perheen tulevasta Japanin kiertueesta. Nyt on ilo kertoa rohkaisevat terveiset matkaltamme. Saimme tehdä työntäyteisen, mutta siunatun ja antoisan kiertueemme eri puolilla Japania Pidimme 14 julistavaa musiikkitilaisuutta puheineen eri seurakunnissa, teologisissa seminaareissa ja lastentarhoissa. Useat kirkot olivat aivan täynnä kuulijoita lapsista vanhuksiin. Lisäksi sain saarnata kolmessa jumalanpalveluksessa ja luennoida Japanin uususkonnoista luterilaisten kirkkojen seminaareissa niin Tokiossa kuin Kobessa, jossa myös Sirkka-Liisa piti tutkimusalaansa hymnologiaan kuuluvan esitelmän. Vieraina Nagoyan seurakunnassa, jossa Huhtisen perhe oli viimeisen työkautensa Saimme tuntea, että monet esirukoukset seurasivat meitä, missä kuljimmekin. Kiertueemme taloudellinen tukipohja oli poikkeuksellisen laaja. Tukemassa olivat kaikki Japanissa lähetystyötä tekevät luterilaiset järjestöt (SLEY, SEKL, Kylväjä), Luther-säätiö, rukoilevaisnuoret, useat seurakunnat eri puolilla Suomea sekä lukuisa ystäväjoukko, joista monet ovat myös Kulmakiven lukijoita. Sydämellinen kiitos teille kaikille. Jo toukokuun lähtökonsertissamme Sydiksellä oli sellainen tuntu, että ystävät eivät tulleet vain kuuntelemaan vaan myös rukouksin lähettämään meidät matkalle. Japanissa ei lähetystyössä ole totuttu näkemään suuria joukkoherätyksiä. Niidenkin aika voi tietenkin vielä tulla. Tärkeintä on kuitenkin se, että pelastuksen evankeliumia julistetaan uskollisesti näytti miltä näytti. Niin kaun kuin päivä on, tulee miedän tehdä hänen tekojansa... (Joh. 9:4). Kiitollisin terveisin koko perheen puolesta Pekka Huhtinen Konsertti Tokion uusimmassa kirkossa Kulmakivi 4/

13 Mauno Salomäen muistolle Kun Suomen teologista instituuttia perustamista suunniteltiin, niin valmistelevaan työskentelyyn etsittiin eri herätysliikkeistä teologeja, joiden arveltiin pitävän tällaista hanketta tarpeellisena. Herännäisyyden piiristä mukaan kutsuttiin Mauno Salomäki, silloinen Vähäkyrön seurakunnan kappalainen. Hänet valittiin myös STI:n ensimmäiseen hallitukseen piispa Olavi Rimpiläisen varamieheksi, ja tässä tehtävässä hän kantoi osaltaan vastuuta instituutin toiminnasta vuoteen 1995 saakka. Sen jälkeen samalle paikalle kutsuttiin hänen poikansa Matti Salomäki, joka on tällä hetkellä Pielaveden seurakunnan kappalainen. Jumala kutsui Mauno Salomäen kotiin elokuun 5. päivänä Mauno syntyi ja hän teki pitkän elämäntyön ensin nuorisonohjaajana ja valmistuttuaan yli viisikymmenvuotiaana papiksi, pidettynä julistajana ja sielunhoitajana. Päästyään eläkkeelle hän ryhtyi kirjoittamaan virsirunoja, joista julkaistiin useita kokoelmia. Mauno Salomäki oli sellainen vanhan kansan körttiläinen, joka kantoi huolta elävän uskon syntymisestä ja kasvamisesta ja kaipasi kirkkoon enemmän Raamattuun pitäytyvää opetusta. Jumala siunatkoon hänen elämäntyönsä muiston niin, että siitä koituu vielä paljon hedelmää taivasta varten. Eero Junkkaala TULEVAISUUS. NYT Luentosarja Ilmestyskirjasta Helsingin Vanhassakirkossa Pääsihteeri Eero Junkkaala luento joka torstai klo luennot kasetoidaan sielunhoito- ja rukouspalvelua klo hyvää kristillistä kirjallisuutta myytävänä kerran kuussa luennon jälkeen kysymyksiä, keskustelua, musiikkia, rukousta (19.9., , ja ) Järjestäjinä Vanhankirkon kirkkopiiri Kansan Raamattuseura Suomen teologinen instituutti 13 Kulmakivi 4/2002

14 SEURAKUNTAVIERAILUT Eero Junkkaala Helsinki, Pitäjänmäki, raamattupäivät Ryttylä, opetusta Vantaa, Hakunila, srk.ilta Alavus, seurakuntatapahtuma Helsinki, srk.yhtymä, miestenilta Helsinki, Meilahti, Raamattu läpi -tapahtuma Tampere, KRS:n aviopari-iltapäivä Orivesi, seurakuntatapahtuma Vantaa, Myyrmäen kirkko, srk.ilta Helsinki, miesfoorumi Helsinki, Pitäjänmäki, jumalanpalvelus Jyväskylä, opiskelijailta Helsinki, Herttoniemi, Sanan ja rukouksen ilta Noormarkku, Raamattu läpi -tapahtuma Helsinki, Meilahti, Jeesus Israelille -seminaari Pori, Israel-tilaisuus Turku, Kansanlähetyksen opiskelijailta Lappeenranta, Ikäihmisten yliopisto Vantaa, Myyrmäki, Ikäihmisten yliopisto Leivonmäki, teologipiiri Hämeenkyrö, srk-tapahtuma Helsinki, srk.yhtymä, miestenilta Turku, kirkolliskokous Alahärmä. seurakuntailta Ylihärmä, seurakuntailta Kokkola, Raamattu läpi -tapahtuma STI:n ystäväpäivä Helsinki, srk-yhtymä, miestenilta Turku, Raamattu läpi -risteily Turku, Kansanlähetyksen til. Raamattuluennot Ilmestyskirjasta torstaisin klo 19 Helsingin Vanhassakirkossa, 5.9. alk. Timo Eskola Lahden OPKO Teologian kurssi, SRO, Kauniainen Seurakuntakoulu, SRO, Kauniainen Kirjamessut KRS:n opiskelijat, Sanan-talo, Hki Pirkkalan srk Ryttylä, KL Pekka Huhtinen 5.9. Helsinki, opiskelijaseurat 8.9. Helsinki, Ruoholahti, saarna 8.9. Espoo, Iivisniemi, jumalanpalvelus Helsinki, kotiseurat Helsinki, kertsi Kauniainen, SRO, seurakuntakoulu Kauniainen, SRO, saarna Riihimäki, lähetysilta Joensuun yliopisto, luento Heinävesi, saarna, raamattuopetus Pori, Väinölä, jumalanpalvelus Turku, OPKO, EO, opiskelijailta Turku, Luther-kirkko, saarna Helsinki, EO, opiskelijailta Pori, Väinölä, jumalanpalvelus Pori, Väinölä, jumalanpalvelus Lahti, Lutherin kirkko, saarna Jeesus, Israelin Messias Seminaari juutalaisevankelioimisesta Helsingissä Meilahden kirkossa klo 9 17, lisäksi iltatilaisuus klo 19. Puhujina mm. Risto Santala, Jukka Koistinen, Eero Junkkaala ym. Tiedustelut ja ilmoittautumiset STI:hin. Kulmakivi 4/

15 kirjatilaus IUSTITIA 16 Uhri ja anteeksiantamus. Sovitus Vanhassa testamentissa, juutalaisuudessa ja Uudessa testamentissa normaalihinta 9 euroa c opiskelijat 5 euroa c Suomen teologinen instituutti maksaa postimaksun. Toimitukseen lisätään postituskulut. Nimi Osoite... Suomen teologinen instituutti Vastauslähetys Sopimus HELSINKI... Iustitia 16, vakiotilauksen peruutus c Osoite Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs Helsinki SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Puhelin Telefax Sähköpostit sti@teolinst.fi eero.junkkaala@teolinst.fi timo.eskola@teolinst.fi pekka.huhtinen@teolinst.fi kirsi.sell@teolinst.fi Kotisivu Pankkitili Sampo Työntekijät pääsihteeri Eero Junkkaala, (koti ) tutkija Timo Eskola, (koti ) tutkija Pekka Huhtinen (koti ) sihteeri Kirsi Sell, (koti ) Avoinna lukukausien aikana ma pe klo 9 20 Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Seurakuntavierailuja, luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali. Talous vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu25 euroa (opiskelijat 8,50 euroa, yhteisöt 84 euroa). Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Julkaisee IUSTITIA-nimistä teologista aikakausikirjaa. Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään jokaiselle tukijäsenelle kuusi kertaa vuodessa. Hallituksen puheenjohtaja toiminnanjohtaja Seppo Suokunnas Yhteistyöjärjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Länsi-Suomen Rukoilevaiset, Opiskelija- ja Koululaislähetys, Sanansaattajat, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Raamattuopisto ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen. Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy 15 Kulmakivi 4/2002

16 SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs HELSINKI Lyhyesti Raamatusta Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo yhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti. Ps. 90: 15 Moni kokee, että elämässä on paljon hukkaan heitettyjä vuosia. Niitä ei saa enää takaisin, ja niiden jälkiä on mahdotonta korjata. Ne voi yrittää unohtaa, mutta niiden painolasti ei ehkä kuitenkaan kevene. Olivatko ne turhia vuosia? Eivät, sillä nekin olivat Jumalan antamia. Ilman niiden luomaa pimeää taustaa ei nykyinen valo olisi yhtä kirkas. Sitä paitsi Jumala lupaa eräänlaisen korvausperiaatteen: yhtä monena vuotena annetaan ilo. Kannen kuva Kirsi Myllyniemi Iloitse tänään Jumalan armosta, kuten psalmin rukoilija edellisessä jakeessa: Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. Eero Junkkaala