Sokkivaihe väistyy. Nyt saa euroilla enemmän. Hyvä. Laillista. Totuus. Päivärahojen korotukset suunnataan pitkään palveleville

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Nyt saa euroilla enemmän Päivärahojen korotukset suunnataan pitkään palveleville uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 7 (1118) verkossa > Sokkivaihe väistyy Puolustusvoimat esitteli keskiviikkona 3.4. median edustajille jälleen kutistuneita lukuja muutoksen kohteena olevien työntekijöiden määrästä. Tiedotustilaisuudessa äänessä olivat Pääesikunnan päällikkö, varaamiraali Juha Rannikko ja puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa. Henkilöstömuutoksen suunnittelusta vastannut eversti Timo Mustaniemi ennustaa kokemuksensa perusteella lukujen yhä laskevan. Puolustusvoimat pyrkii tukemaan myös niitä, joiden työskentelypaikkakunta tulee uudistuksessa vaihtumaan. uutiset, sivu 3 Hyvä lihaskunto ehkäisee sairaspoissaoloja uutiset, sivu 4 Laillista sotilastiedustelua keskellä Suomea kentällä, sivu 10 Kuva: Lasse Perkkiö Totuus tulee lasten suusta vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 7/2013 pääkirjoitus Yksilöllistä suunnittelua Puolustusvoimissa voidaan olla tyytyväisiä henkilöstösuunnitteluun, jonka ansiosta mahdollisten irtisanomisten määrä on jäämässä alkuperäisiä arvioita pienemmäksi. Henkilöstösuunnittelun toisen vaiheen päätyttyä 500 henkilöä joutunee irtisanomisuhan alaisiksi eli vailla tehtävää uudistetussa organisaatiossa. Tämä määrä saattaa vielä tippua, sillä avoimia tehtäviä on vielä 300 ja niitä avautuu tasaisesti. Viime lokakuun jälkeen sata muutoksen kohteena olevaa on sijoitettu hakeutumisen perusteella uusiin tehtäviin. Joka tapauksessa, ensimmäiset uudistukseen Kertausharjoitusten ja MPK:n koulutuksen tulisi olla kokonaisuus. liittyvät mahdolliset irtisanomiset tapahtuvat tornitouhua kesäkuussa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuolloin irtisanotaan mahdollisesti muutamia kymmeniä henkilöitä. Seuraavaan uudistukseen liittyvään irtisanomisajankohtaan eli vuoden 2014 kesään on aikaa vielä pitkälti, joten monet henkilöt löytänevät vielä selviytymispolkuja. Tämä edellyttää myös henkilöltä omaa aktiviteettia, passiiviseksi ei kannata jäädä missään tapauksessa. Jokainen irtisanominen on yksilötasolla iso asia, mutta kokonaisuuden kannalta merkittävää on, että organisaatio saadaan tehtäviä ja resursseja vastaavan kokoiseksi ja sillä on tarvittava osaaminen. Tämä koko on määritetty henkilöön, kun vielä vuosi sitten määrä oli Vaatii siis melkoista työtä henkilöstösuunnittelussa, että tehtävän vähentämistarpeesta selvitään kunniakkaasti. Tällaisesta suunnittelusta ja yksilöllisestä tuesta voisi moni yrityskin ottaa mallia. *** Myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä panostetaan koulutettaviin yksilötasolla. Keskiaukeamalla pohditaan tämän 20-vuotisen yhdistyksen asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Yhdistyksen ja laajemminkin vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys lisääntyy puolustusvoimauudistuksen myötä, kun puolustusvoimat ei ole enää läsnä yhtä monella paikkakunnalla kuin aiemmin. Toisaalta samaan aikaan toteutettavat säästöt ovat tarkoittaneet kertausharjoitusten määrän romahtamista. Puolustusvoimat kuitenkin ostaa sotilaallista koulutusta MPK:lta yhtä paljon kuin aiemminkin, mikä tarkoittaa sitä, että sen määrä kasvaa suhteessa puolustusvoimien omaan kertausharjoitustoimintaan. Nyt puolustusvoimat ja MPK ovat sopineet koulutusvuorokaudesta vuositasolla. Puolustusministeriön ja MPK:n tulossopimuksessa muuhun koulutukseen on määritetty vuorokautta. Näistä luvuista ei kuitenkaan muodostu kokonaiskuvaa osallistujien henkilömääristä. MPK:n sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus ja MPK:lta tilattavat vapaaehtoiset harjoitukset täydentävät hyvin puolustusvoimien kertausharjoitustoimintaa. Näitä kolmea tulisikin tarkastella kokonaisuutena, mikä mahdollistaisi kustannustehokkaan toimintamallin. Vuodesta 2015 alkaen puolustusvoimien on tarkoitus kertausharjoituttaa reserviläistä vuodessa. Tämän luvun yhteydessä voitaisiin ilmoittaa MPK:n kautta tapahtuvan koulutuksen tavoiteltu henkilömäärä. > jyrkivainio@hotmail.com nurkka Aimo Pajunen Turvallisuuspolitiikan voimamies Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen kehittäjä ja puolustusministeriön pitkäaikainen kansliapäällikkö, kenraali Aimo Pajunen on kuollut pitkäaikaisen sairauden jälkeen Kaunialan sotavammasairaalassa Aimo Pajunen oli syntynyt upseeriperheeseen Helsingissä, tullut ylioppilaaksi Tornion yhteislyseosta vuonna 1949, valmistunut upseeriksi Merisotakoulusta vuonna 1951 ja yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna Aimo Pajunen oli siitä erittäin harvinainen upseeri, että hänet ylennettiin täydeksi kenraaliksi eläkkeelle siirtyessään vuonna Aimo Pajunen palveli rannikkotykistön upseerina muun muassa linnakkeen päällikkönä Rankissa ja patteriston komentajana Upinniemessä. Hän oli yhteiskunnallisesti suuntautunut jo nuorena, josta on osoituksena hänen toimintansa Haapasaaren kunnanvaltuustossa. Merkittävimmän jäljen hän jätti puolustusneuvoston yleisihteerinä ja lähes kaksi vuosikymmentä kestäneellä urallaan puolustusministeriön johtotehtävissä. Hän oli vuosina jaostopäällikkönä ulkomisteriössä toimien Suomessa käytyjen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisten strategisten aseiden rajoittamisneuvottelujen (SALT) järjestelytoimiston päällikkönä luoden tehokkaalla toiminnallaan hyvät työskentelyolosuhteet maailman rauhaa edistävälle sopimukselle. Aivan uutena ajatuksena Aimo Pajunen vaikutti voimakkaasti parlamentaaristen puolustuskomiteoitten työskentelyn aloittamiseen. Kolmen komitean työn tulokset ovat olleet puolustusvoimien kehittämisen kannalta erittäin vaikuttavia. Maanpuolustuksen budjettirahoitukseen saatiin pitkäjänteisyyttä, puolustusmateriaalihankintoihin luotiin tilausvaltuusjärjestelmä ja Pajusen pääsihteeröimän ensimmäisen komitean työn perusteella säädettiin laki puolustusvoimista. Sitkeällä ja johdonmukaisella työllä Pajunen nosti ennen ministeripaikkojen jakojäännöksen, puolustusministeriön, merkityksen nykyiselle, korkealle tasolleen. Kehittämisen merkkipaaluja olivat maavoimien rauhanajan organisaation uudistaminen, meripuolustuksen alus- ja tykkihankinnat ja Hornet-torjuntahävittäjien kauppa. Aimo Pajunen vaikutti voimakkaasti myös siihen, että kunnioitusta herättävä tammenlehvämerkki tuli veteraanien tunnukseksi. Aimo Pajunen toimi useiden talouselämän yritysten johtoelimissä ja antoi merkittävän panoksen Ulkopoliittisen instituutin, Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen ja Suomen sotahistorian komission toimintaan. Harrastuksenaan hän toimi vuosikymmenten ajan Lapsen ääni -yhdistyksen puheenjohtajana. Aimo Pajunen muistetaan aktiivisena turvallisuuspoliittisena keskustelijana ja hän julkaisi jo vuonna 1966 Sarjatulta-nimisen teoksen, jossa linjattiin puolustusvoimien kehittämistä. Sen toteuttaminen oli hänen monin kunniamerkein palkitun uransa pääsisältö. Jussi Viljanen Kirjoittaja oli Ruotuväen päätoimittaja vuosina kysymys mielipide Hajautettu tiedotustapa ei toimi Puolustusvoimien nettisivut ovat firman ulkopuolisille, kuten kutsuntaikäisille varusmiehille, todella epäselvät. Tieto on hajanaista ja missään ei selitetä mitään kunnolla. On ristiriitaista, että jo ennen kutsuntoja (tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuutta) pitää tietää joukko-osastotoiveensa, kun missään ei edes kerrota, mikä joukko-osasto on. Ylipäätään ilman huomattavaa omaaloitteisuutta ja aluetoimistoihin soittelua varusmiehen on käytännössä mahdotonta päättää toiveistaan muuhun kuin paikkakuntaan perustuen. Eri joukko-osastojen koulutuslinjoista tietoa löytyy satunnaisesti, jos yhtään. Ylipäätään käytännön neuvoja varusmiespalveluksen aloittamiseen löytyy vähän sieltä sun täältä: Varusmies-kirjasta, Ruotuväen kutsunta- ja alokasliitteistä, puolustusvoimat.fi:stä, joukko-osastojen omista alokasoppaista ja Puolustusvoimien Facebook-sivuilta. Tottakai on tärkeää, että infor- Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. maatiota tarjotaan monella tasolla, mutta olisi silti hienoa saada tietoa kattavasti yhdestä paikasta. Esimerkiksi joukko-osastojen omilta alasivustoilta voisi löytyä nykyistä huomattavasti enemmän tietoa. Kun virallista lähdettä yksityiskohtaisempaan tietoon ei ole, moni tuleva varusmies perustaa valintansa kavereiden huhupuheisiin. Panu Edellisessä lehdessä kysyimme: Oletko tyytyväinen varusmiesten palvelusaikanaan saamaan liikuntakoulutukseen? Kyllä 70% 30% Ei Seuraava kysymys: Lisääkö puolustusvoimien henkilöstöuudistus organisaation tehokkuutta? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Eetu Heino Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Joona Haataja Puh Alikersantti Eira Talka Puh Alikersantti Moona Veijola Puh Alikersantti Olli Pietiläinen Puh Kaartinjääkäri Joonas Lehtonen Puh Kaartinjääkäri Olli Tuominen Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Keränen Puh Kaartinjääkäri Lasse Perkkiö Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 7/2013 uutiset 3 Hötkyily olisi tuonut lisää irtisanomisia Vuoteen 2015 mennessä pyritään löytämään mahdollisimman monelle muutoksen alaiselle selviytymispolku. Upseeriliitto toivoo huomiota kahdella paikkakunnalla asuville tehtävänvaihtajille. Eira Talka Tieto lokakuussa ilmoitetusta 865 muutoksen kohteena olevasta muuttui viime keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Säätytalolla. Nyt puhutaan 750 henkilöstä, joista eläköityy ylivahvuuden kautta noin 250, eversti Timo Mustaniemi Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo. Vuoteen 2015 mennessä puolustusvoimista irtisanottavien luvut laskenevat. Tänä kesänä irtisanotaan mahdollisesti muutamia kymmeniä henkilöitä ja kesällä 2014 Mustaniemen ennusteen mukaan työntekijää. Arvio perustuu kokemukseen aiemmista henkilöstöuudistuksista. Alussa on aina sokkivaihe, jonka yli päästyään ihmiset alkavat löytää selviytymispolkuja. Tälläkin hetkellä muutoksen alaisia henkilöitä löytää uusia tehtäviä sisäisesti viikoittain, Mustaniemi sanoo. Puolustusvoimauudistuksen säästötavoitteisiin henkilökustannusten osalta tullaan Mustaniemen mukaan pääsemään. Henkilöstöuudistuksien vuotuiset säästöt ovat noin miljoonaa. Rauhallinen tahti lisää selviytymistä Hötkyilemättömyys henkilöstöuudistuksen toteutuksessa on antanut työntekijöille lisäaikaa sopeutua muutokseen. Muutoksen toteutukseen käytetty pitkä aika mahdollistaa sen, että selviytymispolkuja löytyy. Osalla on puolitoista vuottakin aikaa järjestää tilannettaan, Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko sanoo. Työnantaja tukee muutoksen kohteiksi joutuneita työntekijöitä monin tavoin. Kaikkien hallintoyksikköjen tarpeisiin koulutettiin noin 250 HR- ja tukikoordinaattoria, jotka avustavat tukitoimenpiteiden käyttöönotossa lakkautettavissa varuskunnissa. Osa sotilaista on jo käyttänyt eläkeoikeuttaan ja siirtynyt eläkkeelle. Osa henkilöstöstä on ylivahvuudessa seuraavana vuonna koittavaan eläkkeeseensä asti. Parillekymmenelle henkilölle on myönnetty irtisanoutumiskorvausta, jota voi saada kaksi vuotta Kuva: Henri Keränen Harvan kohdalle puolustusvoimauudistus toi pelkästään positiivisen muutoksen. Näin kävi kuitenkin paluumuuttaja Satu Tuupaselle, joka jätti henkilöstösihteerin työn Maanpuolustuskorkeakoululla. Edessä on muutto Joensuuhun ja tehtävät tulevassa puolustusvoimien palvelukeskuksessa. yhtäjaksoisesti puolustusvoimissa palvellut, ja jonka määrä on korkeintaan vuoden palkan verran. Muualta valtionhallinnosta on tähän mennessä saanut tehtäviä kymmenkunta henkeä. Muihin kuin valtion työpaikkoihin osa on myös lähtenyt. Vuosittain puolustusvoimissa aukeaa Mustaniemen mukaan keskimäärin tehtävää, joihin satakunta muutoksen alaisiksi joutunutta on jo sijoittunut. Parhaillaan auki on 300 tehtävää puolustusvoimien sisällä. Pääesikunnassa ja Maanpuolustuskorkeakoululla on auki aika paljon upseerinpaikkoja. Palvelukeskuksessa Joensuussa on edelleen avoinna yli 40 lähinnä talousalan tehtävää. Muissa puolustushaaroissa on henkilöstöryhmittäin töitä tarjolla sekä sotilaille että siviileille, Mustaniemi kertoo. Lonkerot kiinni uusiin tehtäviin Eira Talka Maanpuolustuskorkeakoulun henkilöstösihteerin tehtävissä ennen ollut reservin vääpeli Satu Tuupanen on yksi niistä harvoista onnekkaista, joita puolustusvoimauudistus ei henkilökohtaisesti koskettanut. Hän ei joutunut muutoksen alaiseksi. Sen sijaan uudistus avasi Tuupaselle ovia entiselle kotipaikkakunnalle. Haluan siirtyä palvelukeskukseen, sillä olen Pohjois-Karjalasta kotoisin ja tämä muutos on minulle mahdollisuus palata takaisin, palvelukeskuksen runko-organisaatiossa henkilöstöpuolen tehtävissä huhtikuun alussa aloittanut Tuupanen sanoo. Puolustusvoimilta henkilöstöpuolelta monipuolisesti kokemusta hankkinut Tuupanen katsoo itsensä kehittämisen olevan tärkeä syy siihen, miksi tehtäviä henkilöstön vähennystenkin keskellä löytyy. Olin vuonna 2003 SAP-toiminnanohjausjärjestelmän uudistuksessa mukana sen kiihkeimmässä vaiheessa, ja muun muassa rauhanturvatehtävissä Libanonissa pääsin käytännössä tutustumaan sen käyttöön, Tuupanen antaa esimerkin siitä, miten erilaiset tehtävät uran varrelta ovat tukeneet toisiaan. Monenlaisten työtehtävien löytymisessä on ollut etua myös verkostoitumisesta. Aina avoinna olevat tehtävät eivät toki kohtaa tekijäänsä. Esikuntatehtäviä lakkaa lähemmäs tuhat koko puolustusvoimissa. Niissä palvelee vanhempaa väestöä, sekä sotilaita että siviilejä, jotka pitkälti poistuvat eläkeputkea. Siviilihenkilöstölle on ollut vaikeampaa löytää paikkaa. Varsinkin, jos ei ole palvelusuran aikana hankittu osaamista, esimerkiksi tietojärjestelmien parista, niin se on haaste, Mustaniemi toteaa. Tehtävät vaihtuvat ennätysmäärällä Viidensadan irtisanomisuhan alla elävän vierellä pari tuhatta henkilöä vaihtaa tehtävää puolustusvoimien sisällä uudistuksen melskeissä. Tehtävän vaihto jopa toiselle paikkakunnalle on ennen vuotta Saatan muistaa jonkun tyypin, että hei, sehän oli siellä aiemmassa paikassa. Matkan varrella tulee luotua lonkeroita, Tuupanen kertoo. Nainen kuitenkin muistuttaa, että perheettömänä lähteminen esimerkiksi toiselle paikkakunnalle uuden työtehtävän perässä on helpompaa. Varmasti esimerkiksi ikä, asenne ja elämäntilanne, kuten perhe, vaikuttavat siihen, miten uudistus koskettaa työntekijää, hän lisää edessä jopa 2000 puolustusvoimien työntekijällä. Normaalisti vuosittain tehtävää vaihtaa noin 500 henkeä. Upseeriliiton puheenjohtaja Harri Westerlund on huolissaan siirroista. Puolet tehtävänvaihtajista on viime vuoden lopulla tekemämme tutkimuksen perusteella upseereja. Heistä 77 prosentilla on kouluikäisiä tai sitä nuorempia lapsia. Jo nyt noin 15 prosenttia asuu perheen kanssa eri paikkakunnalla. Uudistuksen jälkeen heitä olisi 30 prosenttia, Westerlund sanoo. Muutoksen alaisille on olemassa hyvät tukipaketit, mutta näille siirrettäville ei ole määritetty erityistukia, hän huomauttaa. Puolustusvoimilla on kohtuulliset siirtokorvaukset. Puolustusvoimauudistuksen ajaksi selvitetään parhaillaan yhdessä puolustus- ja valtiovarainministeriöiden kanssa mahdollisia tarkennuksia siirrettävien takuupalkkoihin ja siirtokorvauksiin, Mustaniemi kertoo. Pohjoismaiset komentajat koolla Suomessa Kokous keräsi osallistujia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Kuva: Lisa Hentunen Eetu Heino Pohjoismaiset puolustusvoimien komentajat kokoontuivat Helsingissä 4.4. osana pohjoismaista yhteistyötä (NORDEFCO) puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen kutsusta. Pohjoismaisista puolustusvoimien komentajista Suomeen saapuivat kenraali Sverker Göranson Ruotsista, kenraali Harald Sunde Norjasta ja kenraali Peter Bartram Tanskasta. Yhteiskokouksen eräinä tavoitteena olivat yhteistyötä hidastavien käytännön esteiden purkaminen ja yhteisten materiaalihankkeiden eteenpäin vieminen. Kokoukseen komentajien kanssa osallistuivat myös maiden puolustusmateriaalijohtajat. Sekä puolustusvoimien komentajilla että puolustusmateriaalijohtajilla on keskeinen rooli yhteispohjoismaisissa materiaalihankkeissa. Tehokas työkokous Puolustusvoimain komentajan adjutantin, everstiluutnantti Jyri Raitasalon sanoin päivä edusti nykyaikaista kokouskulttuuria. Kokous hoidettiin nopeasti ja pääasiaan keskittyen. Kyseessä oli tehokas työkokous yhdessä päivässä hoidettiin niin matkustaminen, kuin kokouskin. Komentajat tapaavat muutenkin monta kertaa vuodessa, tämä on yksi työskentelymuoto. Raitasalo lisää, että puolustusvoimien komentajien kokoonpanossa järjestettäviä NORDEFCOkokouksia järjestetään säännöllisesti. Kokoontumiset ovat tärkeitä, jotta voidaan linjata yhdessä tavoitteita. Samalla voidaan tarkastaa, että asetetut tavoitteet toteutuvat. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen ei itse osallistunut kokoukseen johtuen äkillisestä sairastumisesta. Pääesikunnan päällikkö, varaamiraali Juha Rannikko ja puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö Jukka Juusti olivat kuitenkin paikalla isännöimässä kokousta.

4 4 uutiset ruotuväki 7/2013 lyhyesti Sotilasprofessori vuoden kadettiupseeriksi Vuoden kadettiupseeriksi valittiin ensimmäistä kertaa sotilasprofessori. Nimityksen vastaanotti filosofian tohtori ja yleisesikuntaeverstiluutnantti Aki- Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta kadettikunnan maanpuolustusjuhlassa 23. maaliskuuta. Huhtinen on kyennyt yhdistämään upseerin ja tieteentekijän roolit olemalla yksi ensimmäisistä suomalaisista sotilasprofessoreista. Huhtisen aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja verkostoituminen olivat syinä vuoden kadettiupseeriksi nimittämiselle. EHe Hylje peruskorjataan Hallitus on myöntänyt kehysriihessä 12 miljoonaa euroa öljyntorjunta-alus Hylkeen ensi vuonna toteutettavaan peruskorjaukseen. Ylitarkastaja Heli Haapasaari Suomen Ympäristökeskuksesta kertoo, että peruskorjauksen tarkoituksena on uusia laivatekniikkaa, varmistaa aluksen öljyntorjuntakyvyn säilyminen sekä laskea ylläpitokustannuksia. Hylkeen omistaa Suomen Ympäristökeskus, mutta sen operoinnista ja miehittämisestä vastaa merivoimat. OTu Amraam-ohjusten toimitukset taas käyntiin Puolustusvoimien tilaamien Amraam-ohjusten toimitukset on taas saatu käyntiin. Ohjuksia vaivasi aiemmin mystinen ongelma, joka esti niiden toiminnan kylmissä olosuhteissa. Ohjuksen moottori ei aikaisemmin mennyt läpi valmistuksen jälkeisestä kylmäkokeesta, selostaa insinöörieversti Kari Renko ilmavoimista. Uudemmat ohjukset ovat kuitenkin päässeet testeistä läpi ongelmitta. Toimitukset jatkuvat Rengon mukaan nyt normaalisti. Koko hankittu ohjusmäärä pitäisi olla toimitettuna ensi vuoden loppuun mennessä, hän lisää. OPi Kuorma-auto törmäsi varusmieheen Vekaranjärvellä Karjalan Prikaatissa sattui liikenneonnettomuus 3.4. Onnettomuudessa loukkaantunut varusmies oli rakentamassa miinaestettä, kun huoltoajossa ollut joukon kuorma-auto osui häneen huonon näkyvyyden ja liukkauden vuoksi hitaasta vauhdista huolimatta. Varusmies ei ole hengenvaarassa, mutta joutuu keskeyttämään palveluksensa. Kymenlaakson poliisilaitos tutkii tapausta. Itse tutkimme siinä mielessä, että selvitämme asian palvelusturvallisuuden kannalta ja otamme opiksemme, Kymen pioneeripataljoonan komentaja, majuri Riku Mikkonen kommentoi. MVe Korotukset suunnataan pitkään palveleville Indeksiin sitominen ei ole suunnitelmissa. Kotiutuvan aloitettava tuistaan huolehtiminen varhain. Ville Paso Varusmiesten päivärahoja korotettiin helmikuun alussa. Aiemman 4,7 euron sijaan varusmiehille maksetaan ensimmäisen puolen vuoden ajalta viisi euroa päivässä. Korotusta pienimpään päivärahaan on tullut siis 30 senttiä. 165 päivää palveltuaan varusmies kuittaa päivässä 35 sentin korotuksen aikaisempaan. Päivärahaa karttuu tuolloin tilille 8,35 euroa. 255 palveluspäivän jälkeen tuki nousee 50 sentin korotuksen myötä 11,7 euroon. Päätös päivärahojen korottamisesta vastaa hallitusohjelmassa viitattua Siilasmaan työryhmän suositusta päivärahakannusteen suuntaamisesta yhä enemmän pitkän palvelusajan palveleville varusmiehille, ylitarkastaja Janne Torvinen puolustusministeriön henkilöstöyksiköstä selvittää. Varusmiesten päivärahan on sanottu seuraavan tupakkaindeksiä, mikä pitää sen tupakka-askin arvoisena. Ylitarkastaja kieltää jyrkästi päivärahan ja tupakka-askin hinnan väliset kytkökset. Päivärahaa ei olla hänen mukaan kytkemässä muihinkaan indekseihin ainakaan lähivuosina: Päivärahojen merkitys varusmiesten taloudellisen aseman ja motivaation kannalta on siinä määrin merkittävä, että puolustushallinto pyrkii turvaamaan päivärahojen ostovoiman säilymisen korottamalla niitä säännöllisesti elinkustannusten muutosta vastaavasti. Nyt tehty korotus aiheuttaa arviolta kahden miljoonan euron kustannukset vuositasolla. Sotilasavustukset lakkaavat viikossa Moona Veijola Suurin syy varusmiesten hakeutumiseen varuskunnan terveysasemalle ovat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat. UKK-instituutin tutkimuksessa lihaskuntoharjoittelulla varusmiesten nilkkavammat vähenivät kaksi kolmasosaa, ja selkäkivuista johtuvat poissaolopäivät laskivat alle puoleen. Kahdella kolmesta varusmiehestä oli enemmän kuin yksi tukija liikuntaelimistön vaiva. Yleisimpiä syitä varusmiespalveluksen aikaisiin vaivoihin ovat huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon lihaskuntoon, vyötärölihavuus, suuri painoindeksi, aiemmat tukija liikuntaelimistön vaivat sekä huono koulumenestys. Korkeampi koulutus, parempi kunto UKK-instituutti tutki varusmiesten tuki- ja liikuntaelinvaivojen Helmikuun alussa voimaan tullut korotus on suunnattu pitkään palveleville. Esimerkiksi kuusi kuukautta palvelevan päivärahalla saa korotuksen jälkeen 3,5 munkkia enemmän. Varusmiesliitto haluaa seuraavan korotuskierroksen kohentavan kuusi kuukautta palvelevien etua. yleisyyttä ja riskitekijöitä Pääesikunnan, Sotilaslääketieteen keskuksen ja Porin Prikaatin kanssa Porin Prikaatissa Säkylässä vuosina Tutkimusjoukko on edustava otos reilusta kahdestatuhannesta varusmiehestä, sillä siihen valittiin komppaniat, joihin ei ollut ennakkohakua. Varusmiehet osallistuivat tasapainoa, kehonhallintaa, lihaskuntoa ja liikkuvuutta kehittävään harjoitusohjelmaan, jossa keskityttiin alaselälle turvallisen asennon hallintaan. Heille myös opetettiin, kuinka alaselän asentoa hallitaan varusmiespalveluksen arkirutiineissa. Tutkimuksesta väitöskirjansa tehneen lääketieteen tohtori Henri Taanilan mukaan yllättävintä oli koulutuksen vaikutus varusmiehen kuntoon. Ne nuoret miehet, joista nähdään jo kutsuntavaiheessa, ettei heillä ole mitään koulu- tai työpaikkaa, tulisi ottaa paremmin Ville Paso Puoli vuotta palvelustaan suorittavien päivärahat ovat luokattomalla tasolla. Jos varusmies asuu omillaan, eikä tukea vanhemmilta tule, on eläminen viiden euron päivärahoilla tuskaista. Yhdeksän kuukauden ja vuoden taistelijoilla tilanne on jo huomattavasti parempi, Varusmiesliiton varapuheenjohtaja Risto Lahti toteaa. Liitto ajaa pitkällä tähtäimellä 90 prosenttia varusmiehille maksettavasta sotilasavustuksesta on asumisavustusta, jonka maksaminen jatkuu kotiuttamiskuukauden loppuun. Palvelusaikojen lyhentyminen vaikuttaa myös avustuksen saajiin. Aikaisemmin kotiutuminen on ajoittunut kuun alkupäiviin, joten tukiasioiden järjestämiselle on jäänyt aikaa noin kolme viikkoa ennen seuraavan kuukauden alkua. Palvelusaikojen lyhentyessä 15 vuorokaudella kotiutuminen ajoittuu noin viikkoa ennen kuunvaihdetta, joten tukien järjestäminen on tehtävä hyvissä ajoin ennen palveluksen päättymistä, Torvinen kertoo. Siinä missä varusmiesten päivärahoista päätetään puolustusministeriössä, kuuluvat sotilasavustukset sosiaali- ja terveysministeriön päätettäviksi. Sotilasavustukset haetaan ja maksetaan Kelalta, mutta viime kädessä budjettivaltaa käyttää eduskunta. Hallinnollinen yhteistyö onkin tarpeen. Puolustusministeriö on asettanut 2000-luvun alkupuolella erityisen asevelvollisten poikkihallinnollisen yhteistyöfoorumin. Toimielimen tehtävänä on tehdä aloitteita ja esityksiä asevelvollisten Varusmiesliitto haluaa kympin minimipäivärahan korotusta kymmeneen euroon. Varusmiesliitto on päivärahojen osalta tyytyväinen siinä vaiheessa, kun kuuden ensimmäisen kuukauden palkkakuoppa saadaan korjattua ja viikonloppuvapaista aletaan maksaa ruokarahaa. Nykyinen voit syödä varuskunnassa -perustelu ei oikein toimi asuessa Kokkolassa ja palvellessa Kajaanissa, Lahti perustelee liiton kantaa. Lihaskuntoharjoittelulla sairaspoissaolot laskuun Lääketieteen tohtori Henri Taanilan mielestä UKK-instituutin tutkimuksessa käytetyn lihaskuntoharjoitusohjelman vaikutuksia olisi hyvä tutkia jatkossakin, sillä tutkimustulokset olivat tällä kertaa todella hyvät. Kuva: Lasse Perkkiö aseman kehittämiseksi ministeriöille ja viranomaisille, ylitarkastaja kertoo. Lahden mukaan seuraava korotuskierros tulisi käyttää kokonaisuudessaan pienimmän päivärahan nostoon varusmiesten talousongelmien välttämiseksi. Toinen mahdollisuus olisi korottaa päivärahoja heti haaveet kaatuu -päivän jälkeen, jolloin pidemmälle palvelusajalle määrätyt saisivat päivärahaansa korotuksen jo aikaisemmassa vaiheessa, hän ehdottaa. haaviin. Se on yhteiskunnankin valinta, eikä vain puolustusvoimien. Heidän tulisi saada suunta elämään, ettei kävisi niin, että asepalvelus olisi vain yksi sellainen paikka, jonne he eivät kelvanneet, Taanila pohtii varusmiespalveluksen keskeyttämistä ehkäiseviä keinoja. Lihaskuntoharjoittelu osaksi palvelusta Harjoittelukomppanioissa äkilliset nilkkavammat vähenivät 66 ja selkäkivusta johtuvien poissaolojen määrä 58 prosenttia verrattuna kontrolliryhmään. Taanila näkeekin, että vastaavaa lihaskuntoharjoitusta ja -neuvontaa olisi syytä harkita osaksi varusmiespalvelusta. Kannattaisi ehkä harkita. Alkuverryttelynä se voisi olla toimivinta. Ohjaajien tulisi olla kyseiseen harjoitusohjelmaan koulututettuja, eikä niin, että vain kuvista opeteltaisiin, Taanila painottaa. Grafiikka: Joonas Kyöstilä

5 ruotuväki 7/2013 uutiset 5 Pohjoismainen yhteistyö ei ole turvallisuustae tähtäimessä Voiko B-miehestä tulla varusmiesjohtaja? Joona Haataja Pohjoismaisen puolustusyhteistyön Nordefcon sotilaskomitean puheenjohtajan, kenraaliluutnantti Mika Peltosen mukaan yhteistyö Pohjolassa ei tuo Suomelle turvallisuustakeita. Hän painottaa, että se tuo lisäarvoa, muttei ole puolustuksen mitoituksen peruste. Pohjoismainen yhteistyö on nykyään historiallisen tiivistä. Meillä on tällä hetkellä 53 työryhmää Nordefcon nimissä viidellä eri yhteistyöalueella. Sieltä löytyy melkoinen määrä erilaista tutkimusta. On hanke-, koulutus-, harjoitus- ja kriisinhallintayhteistyötä, Peltonen sanoo. Nordefcon avulla Suomi on voinut hankkia erilaista materiaalia muilta Pohjoismailta tai niiden kanssa. Tämä tuo Peltosen mukaan säästöjä. Kun tehdään yhdessä ja esittäydytään isompana ostajana, meillä on mahdollisuus pienemmällä rahalla saada enemmän. Peltosen mukaan Nordefco tehostaa kansainvälisiä operaatioita. Esimerkkinä hän mainitsee Afganistanin, jossa Norja ja Ruotsi vastaavat pitkälti myös Suomen logistiikasta. Horneteilla harjoittelemaan, ei valvomaan Hornetien lähettäminen harjoitustoimintaan Islantiin on yksi osa pohjoismaista yhteistyötä. Suomi Joonas Lehtonen Pääesikunnan henkilöstöala on valittu puolustusvoimien vuoden viestintäorganisaatioksi. Vuosittain jaettava tunnustus myönnetään hyvin tehdystä ja menestyksekkäästä viestintätyöstä. Tunnustuksen saaja julkistettiin vuosittaisilla viestintäpäivillä ja se ojennettiin puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaalle viime viikolla. Henkilöstöala palkitaan avoimesta ja luotettavasta viestinnästä vaikeana aikana. Yhteistyö viestintäorganisaation kanssa on ollut esimerkillistä, perusteli puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Jyrki Heinonen. Honkamaa kertoi viestinnän Eetu Heino Kenraaliluutnantti Mika Peltonen kertoi maaliskuussa pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä Eduskunnassa. on lähettämässä maahan ensi vuonna neljä Hornetia ja kaksi varakonetta, jos niin päätetään. Kenraaliluutnantti Peltosen mukaan Islanti-keskustelussa terminologia on politisoitunut. Hän painottaa, että Suomi lähtisi pyynnöstä Islantiin vain harjoittelemaan, eikä valvomaan ilmatilaa. Kenraali pitää myös mahdollisena, että harjoitukseen sisältyisi ilmatankkausta, olevan osastonsa ydintehtäviä, mutta palkinnon yllättäneen hänet silti täysin. Puolustusvoimien uusi sotilas- ja virkapukukuvasto on julkaistu. Kuvastosta löytyvät kaikkien puolustushaarojen sotilas- ja virkapukukuvat normeineen. Kolmivuotisen projektin saattoi loppuun majuri Juha Karjalainen Pääesikunnan logistiikkaosastolta. Vuoden 2010 sotilas- ja virkapuku-uudistuksen myötä henkilökunnan käytöstä poistuu myös talvisodasta asti käytössä ollut kenttälakki m/36 tämän vuoden loppuun mennessä, sillä uudistuksessa haluttiin vähentää pukineiden määrää. Sotilasvirasta eläkkeelle siirtyneellä henkilöllä on kuitenkin oikeus käyttää niitä sotilaspukineita, jotka olivat normien mukaisesti käytössä hänen siirtyessään eläkkeelle. Organisaatiotunnustuksen ohella jaettiin muitakin tiedotuspalkintoja. Esimerkiksi eläkkeellä olevalla ammattisotilaalla, joka on siirtynyt eläkkeelle viimeistään , on oikeus käyttää kenttälakkia m/36, vaikka lakin käyttö palveluksessa olevilta on päättynyt, Karjalainen valaisee. Kuvastoa tullaan myös päivittämään Kuvastoa kehitetään edelleen jota saataisiin todennäköisesti Yhdysvalloista tai Saksasta. Peltonen perustelee operaatiota muun muassa kytkeytymisellä Naton johtamisjärjestelmään ja pitkien lentojen tuomalla lisäarvolla sekä tarvittavien tukeutumisosien siirrolla kansainväliseen tukikohtaan. Voisiko Suomi järjestää Pohjoismaiden kanssa yhteistä upseerikoulutusta? Jos yhteistyötä halutaan syventää, on tämän tyyppiseenkin ajatteluun oltava valmiutta. En näe mitään estettä idean selvittelyyn, Peltonen vastaa Ruotuväelle. Virallisesti Nordefco (Nordic Defence Cooperation) ei ole organisaatio, vaan sitä kuvaillaan yhteistyömalliksi. Viestintäpalkinto yllätti henkilöstöpäällikön Kenraalimajuri Sakari Honkamaa vastaanotti viestintätunnustuksen työhuoneessaan. Vuoden tiedottajaksi valittiin viestintäpäällikkö Juhani Kauppinen Materiaalilaitoksen esikunnasta. Häntä kiitettiin puolustusvoimien hankeviestinnän kehittämisestä ja luottamusta herättävästä kommunikoinnista. Tunnustus on mieluisa yllätys ja kiitos koko tiimille, kiteyttää kymmenen vuotta Materiaalilaitoksella työskennellyt Kauppinen. Myös sisäinen viestintä palkittiin Menestyksestä puolustusvoimien sisäisessä viestinnässä myönnettävän Torni-palkinnon sai suunnittelija Tiina Willman Pääesikunnan henkilöstöosastolta ja Johanna Lindgren Etelä-Suomen Huoltorykmentin esikunnasta. Uusi sotilas- ja virkapukukuvasto on julkaistu Kuva: Lasse Perkkiö muuttuvien sotilas- ja virkapukuohjeistuksien mukaisesti sekä saatujen palautteiden perusteella. Pääesikunnan logistiikkaosasto vastaa kuvaston ylläpidosta. Sotilas- ja virkapukukuvasto löytyy puolustusvoimien internetsivuilta osoitteesta: > t/sotilaspuvut/suomeksi Kuva: Henri Keränen Joonas Lehtonen Osalla varusmiehistä palveluskelpoisuus on niin lievästi alentunut, että hän kykenee fyysisesti helpompaan palvelukseen palveluskelpoisuusluokassa B niin kutsuttuna B-miehenä. Kapteeni Ville Kostian Pääesikunnan henkilöstöosastolta, millaisissa tehtävissä B-miehet palvelevat? B-mies osallistuu kykyjensä mukaisesti joko tavanomaiseen koulutukseen muiden mukana tai ns. varuskuntapainotteiseen koulutukseen. Se voidaan toteuttaa paikallisten olosuhteiden mukaan esimerkiksi siten, että osa ajasta käytetään ns. komennuspaikkatehtävissä ja osa ajasta ollaan sotilaskoulutuksessa. Komennuspaikkatehtäviä voivat olla muun muassa lähettitehtävät esikunnissa ja sotilaslaitoksissa sekä aputehtävät puolustusvoimien varastoilla, muonituskeskuksissa ja muissa toimipisteissä. Huhu siitä, että B-miehet sijoitettaisiin tehtäviin, jotka jäävät A-miehiltä jäljelle, ei pidä uutisia muualta Tuhoisin isku Afganistanissa yli vuoteen paikkaansa. Puolustusvoimien sodan ajan joukoissa ei ole jämähommia. Voiko B-mies päästä johtajakoulutukseen? Johtajakoulutukseen valitaan valintalomakkeen perusteella. Siinä ei ole kohtaa, jossa B-luokitus olisi ns. karsiva tekijä. Joukko-osaston komentaja voi siis hyväksyä johtajakoulutukseen myös B-miehen. Näin on myös menetelty. Millaisia sodan ajan tehtäviä B- miehillä on? Taistelijan koulutukseen valittavien tulee fyysisiltä ominaisuuksiltaan soveltua tehtäväänsä. Mikäli B-miehen on nähty soveltuvan koulutettavaksi muun joukkotuotantoyksikön mukana, voidaan hänet sijoittaa tähän tehtävään. Ne B-miehet, jotka ovat varuskuntapainotteisessa koulutuksessa, voidaan reservissä ns. henkilösijoittaa sodan ajan joukoissa avoinna oleviin tehtäviin puolustusvoimissa saadun koulutuksen sekä siviilikoulutuksen ja -osaamisen perusteella. Turun Sanomien mukaan ainakin 44 ihmistä kuoli ja noin sata haavoittui Farahin kaupungissa Afganistanin länsiosassa kun joukko kapinallisia hyökkäsi oikeustaloon. Motiivina veriteossa oli tekijöiden mukaan tuomioistuimessa syytettynä olleen talibanin vapauttaminen. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoa siitä, onnistuivatko kapinalliset tehtävässään. Autopommin räjähdyksestä alkanut tulitaistelu kesti tuntikausia. Suurin osa surmansa saaneista oli siviilejä, mutta myös kymmenen viranomaista kuoli tulitaistelussa. Myös kaikki yhdeksän kapinallista kuolivat iskussa. Isku olikin verisin Afganistanissa yli vuoteen. Turun Sanomat 3.4. Israel iski Gazaan ensi kerran tulitauon jälkeen Marraskuussa Hamasin ja Israelin sopiman tulitauon jälkeinen hiljaisuus rikkoutui, kun Israelin armeija teki iskuja Gazaan keskiviikon vastaisena yönä, uutisoi Ilta-Sanomat. Armeijan lausunnon mukaan Gazasta oli ammuttu raketteja Israelin puolelle, johon päätettiin vastata ilmaiskulla. Gazan puolelta ammutut raketit ei vaatinut uhreja. Israelilainen panssarivaunu oli myös päivää aikaisemmin ampunut Golanin kukkuloilla aselepolinjan yli Syyrian puolelle, koska sieltä oli tulitettu Israelin puolelle rajaa. Ilta-Sanomat 3.4. Malin joukot etsivät ääri-islamisteja Timbuktussa Malin hallituksen joukot ranskalaisten tukemina ovat metsästäneet islamistikapinallisia lauantaisen itsemurhaiskun jälkeen, kertoo Turun Sanomat. Armeijan tarkastuspisteeseen kohdistetusta itsemurhaiskusta alkunsa saaneet taistelut venyivät sunnuntaihin, joissa kuoli ainakin neljä kapinallista, yksi hallituksen sotilas ja yksi siviili. Taisteluiden jälkeen Timbuktussa on ollut rauhallista. Hallituksen joukot ovat haravoineet kaupunkia ääri-islamistikapinallisten hyökkäysten varalta ja tilanteen luonnehditaan olevan hallinnassa. Turun Sanomat 1.4. Toimittanut Eetu Heino

6 6 maailmalla ruotuväki 7/2013 lyhyesti Öljy-yhtiö löysi natsien U-486:n Norjalainen Statoil teki merkillisen löydön maan edustalta läheltä Bergenin kaupunkia. Öljyputken rakennustöiden yhteydessä havaittiin huhtikuussa 1945 brittien torpedoima saksalainen U-486-sukellusvene. Alus makaa kahtia katkenneena meren pohjassa noin 250 metrin syvyydessä. Paikallisen merimuseon asiantuntijan mukaan hylky voi sisältää polttoainetta ja räjähtämättömiä torpedoja. Öljyputkea rakennettaessa on U-486:n löytöpaikan läheisyydestä löydetty jo aiemmin toinen natsien sukellusvene, U- 846, ja vuonna 1939 uponnut norjalainen rahtialus. (NRK 28.3.) JLe Serbian ja Kosovon välillä on kuilu EU-jäsenyyttä havitteleva Serbia ja sen vuonna 2008 itsenäiseksi julistautunut maakunta, Kosovo, neuvottelivat 2.4. suhteidensa normalisoinnista. Maiden pääministerien välillä käydyt neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Keskusteluja saatetaan Kosovon pääministeri Hashim Thacin mukaan yhä jatkaa huhtikuussa, jos Serbia hyväksyy Kosovon periaatteet. Parantuneet maiden väliset suhteet ovat ehtona Serbian jäsenyysneuvotteluille sen liittymiseksi Euroopan Unioniin. Serbia ei ole hyväksynyt Kosovon itsenäisyyttä. (Yle, Reuters, AFP 3.4.) ETa Haglund tapasi Ban Ki-moonin Puolustusministeri Carl Haglund tapasi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin New Yorkissa. Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivosen mukaan tapaamisessa keskusteltiin erityisesti Lähi-idän rauhanturvaoperaatioiden turvallisuustilanteesta, joka on Syyrian kriisin seurauksena heikentynyt. UNI- FIL-operaatio Libanonissa jäi keskusteluissa sivuosaan, sillä Etelä-Libanonissa turvallisuustilanne on pysynyt ennallaan. Matkalla Haglund tapasi myös rauhanturvaoperaatioista vastaavan apulaispääsihteeri Hervé Ladsousin. OTu YK:n yleiskokous hyväksyi asekauppasopimuksen Sopimuksen mukaan aseiden vienti kiellettäisiin maihin, joiden epäillään käyttävän aseita kansanmurhaan tai ihmisoikeusrikoksiin. Voimaan tullakseen se vaatii 50 maan ratifioinnin. Tähän arvioidaan kuluvan kaksi vuotta. Sopimusta vastustivat Syyria, Pohjois-Korea ja Iran. 23 maata pidättäytyi sopimusäänestyksestä. Joukossa olivat suuret aseviejämaat, kuten Kiina, Venäjä, ja Kuuba. Maailman suurin aseviejä Yhdysvallat äänesti sopimuksen puolesta. (Helsingin Sanomat, 2.3.) ETa Suomi valmistautuu suureen vastuuseen Suomi ottaa marraskuussa komennon irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa Libanonissa. Rahaa ja henkilöstöä vaativa tehtävä on maallemme tärkeä näytön paikka. Joonas Lehtonen Suomalaisen kriisinhallinnan pitkät perinteet Lähi-idässä huipentuvat marraskuussa, kun Suomi ottaa vastaan irlantilais-suomalaisen pataljoonan johtovastuun YK:n UNIFIL-operaatiossa Libanonissa. Asia oli esillä jo Suomen liittyessä operaatioon keväällä 2012, mutta lopullisen päätöksen teki noin kuukausi sitten tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Libanon on strategisesti tärkeä valtio Lähi-idän rauhanprosessin kannalta sijaintinsa myötä, kertoo ulkoasiainsihteeri Päivi Karhio-Szilvay ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksiköstä. Johtoroolin näkyvin seuraus on Suomen joukon vahvuuden lähes tuplaantuminen nykyisestä 176 rauhanturvaajasta noin 330 suomalaiseen. Alueelle ryhmitetään yksi komppania lisää ja esikunta- sekä tukitehtävien määrä kasvaa. Varsinainen johtaminenkin lisääntyy, sillä pataljoonaa komentaa suomalainen ja johtamisprosessi noudattaa suomalaista mallia, valaisee everstiluutnantti Matti Lampinen Pääesikunnan suunnitteluosastolta. Tehtävä on Suomelle merkittävä panostus myös rahallisesti. Vuosina aiheutuvat 45 miljoonan euron lisäkustannukset maksetaan sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoista. Ne eivät Suomessa kuulu puolustusbudjettiin, joten jo valmiiksi säästötoimia Eira Talka Malilaisten jalkaväkipataljoonien sotilaan taitojen hiominen eurooppalaisten kouluttajien alaisuudessa alkoi heti pääsiäisen jälkeen viime viikolla. Suomalaiset lähtivät EUTMTraining Mission -koulutusoperaatioon 22. maaliskuuta. Suomalaisten koulutusosaston vanhimman, komentajakapteeni Kari Ahrnbergin mukaan Koulikoron olosuhteet tukikohdassa, noin 60 kilometrin päässä pääkaupunki Bamakosta, ovat odotusten mukaiset. Sotilaallinen tilanne täällä eteläosassa on rauhallinen. Koulutuksen suhteen tyhjäkäyntiä ei ole lainkaan, Ahrnberg kertoo. YK:n UNIFIL-operaatio keskittyy valvomaan Libanonin ja Israelin välistä rajaa, eli niin sanottua sinistä linjaa. Uudet rauhanturvaajat matkustavat Libanoniin siten, että täysi operatiivinen vahvuus on saavutettu mennessä. Tuolloin vastuu suunnitellaan luovutettavan virallisesti Suomelle. Operaatiossa toimii neljä koulutusryhmää, joista yksi on suomalaisvetoinen ja siihen kuuluu lisäksi ruotsalaisia ja liettualaisia kouluttajia. Ryhmissä harjoitutetaan jalkaväen perustaitoja. Eri koulutushaarojen mukaista taistelukoulutusta antavat myöhemmin muualta Euroopan unionista saapuvat kouluttajat. Kova työ tehdään kuitenkin nyt alussa. Ilman perustaitojen omaksumista seuraavilla askeleilla ei ole merkitystä, Ahrnberg muistuttaa. Suosituksista käytäntöön Grafiikka: Joonas Kyöstilä suorittava maanpuolustus ei kärsi. Johtorooli ei vaikuta myöskään Suomen osallistumiseen muissa kriisinhallintaoperaatioissa. Kustannukset katetaan sotilaallisen kriisinhallinnan reservimäärärahasta, jota löytyy yllättävien menojen ja uusien operaatioiden käynnistämisen varalle. Kulut jaetaan ulko- ja puolustusministeriöiden kesken, selvittää komentaja Juhani Karjomaa puolustusministeriön puolustuspoliittiselta osastolta. Monipuolisia hyötyjä Yli 500 rauhanturvaajan ja kouluttajan muodostaman operaatiojoukon komentaja, ranskalainen prikaatikenraali Francois Lecointre totesi BBC:lle, että malilaisten armeija rakennetaan käytännössä uudelleen. Helmikuussa 20 upseerin joukko arvioi ja analysoi Malin armeijan käytettävissä olevia resursseja ja mitä sillä voidaan saada aikaan. Suositukset annettiin Malin asevoimien käyttöön, Ahrnberg kommentoi. Tämän jälkeen paikalle saapuivat maaliskuun lopulla eurooppalaiset kouluttajat kouluttamaan 15 kuukauden aikana 4 taisteluosastoa maan armeijalle. Johtoroolin myötä Suomen vastuu kriisinhallinnan saralla kasvaa merkittävästi. Kokonaisosallistumisen tason nousu huomattaneen muuallakin. Suomella on esimerkiksi Pohjoismaista suurin panos YK:n rauhanturvaoperaatioihin. Se tuo meille positiivista näkyvyyttä YKfoorumeilla, kertoo Karhio-Szilvay. Myös puolustusvoimissa tehtävä nähdään myönteisenä asiana. Toimiminen vuorokauden ympäri kriisialueella lisää valmiuksia toimia kriisiaikaan myös kotimaassa. Joukko saa hyvää harjoitusta maamme puolustusta varten, kommentoi Lampinen. Lisäksi Suomi voi vertailla välineistöään muiden kalustoon. Esiintymällä jämäkästi ja ajanmukaista materiaalia käyttäen vahvistuu Suomen uskottavan puolustuksen maine myös ulkomailla. Alueellinen tilanne on epävakaa UNIFIL-operaatio perustettiin vuonna 1978 israelilaisten joukkojen miehitettyä Etelä-Libanonin. Joukot vetäytyivät vuonna 2000, mutta maiden väliset erimielisyydet ovat jatkuneet. Nykyisin rauhanturvaajat valvovat vihollisuuksien lopettamista sekä tukevat Libanonin asevoimia. Vuoden 2006 jälkeinen aika on ollut alueella historiallisen rauhallinen. Tähän myötävaikuttaa rauhanturvaajien vahva ja näkyvä läsnäolo, kertoo tiedotusupseeri, Suomalaiskouluttajat tositoimissa Keski-Afrikassa Malin maavoimille rakennetaan uusi perusta reilussa vuodessa. luutnantti Olli Nurmi Libanonista. Irlantilais-suomalainen pataljoona vastaa kuitenkin yhdestä operaation haastavimmista alueista. Uhkiin kuuluvat tulitaukorikkomukset ja maastossa olevat räjähtämättömät ampumatarvikkeet. Myös Hizbollahin vahva kannatus tulee huomioida, vaikka järjestö sinänsä kannattaakin rauhanturvaajien läsnäoloa. Vaikka yleisesti ottaen suomalaisilla on ongelmaton suhde paikalliseen väestöön, on tietyillä alueilla omat jännitteensä, Nurmi jatkaa. Toiminta Libanonissa jatkuu ennallaan marraskuuhun asti. Johtotehtävän suunnittelu toteutetaan Suomessa, mitä kriisinhallintajoukko tukee parhaansa mukaan. Voimassa olevien suunnitelmien mukaan Suomi osallistuu UNI- FIL-operaatioon toukokuuhun 2015, eli johtoroolin päättymisen saakka. Tuolloin Irlanti suunnittelee vetäytyvänsä operaatiosta. EUTM Mali -koulutusoperaation 25 hengen balttilaisskandinaavinen tiimi harjoitteli yhdessä Porin Prikaatissa maaliskuun puolivälissä. Kuva: Puolustusvoimat Kuva: Martti Hiltti

7 ruotuväki 7/2013 reportaasi 7 Kuvat: Henri Keränen XA-360:n maastokelpoisuus on edeltäjiään vielä parempi. Kun mukavuus kohtaa ketteryyden Patria XA-360 on edeltäjäänsä tehokkaampi, mukavampi ja ketterämpi. Ruotuväki kävi kokemassa kuljetuspanssariajoneuvon uuden sukupolven. Eetu Heino Sisun kehittämä Pasi-kuljetuspanssariajoneuvo on palvellut jo vuodesta 1983 yli kymmenessä eri maassa, mutta ajan hammas on pakostakin iskenyt tähän ikoniseen ajoneuvoon. On aika tutustua uuden sukupolven panssariajoneuvoon Patria XA-360:een, tuttavallisemmin AMV:hen, joka on kohdannut yllättävää suosiota kansainvälisilläkin markkinoilla. Mercedes-Benz-maasturi vaappuu Porin Prikaatiin johtavalla metsäpolulla villisti. Töyssyt tuntuvat auton takapenkillä sen verran hurjilta, että kuvaaja saa pitää tiukasti kiinni kameralaukustaan. Maastoajosta esimakuun päästyämme on aika kävellä ensimmäisen jääkärikomppanian pihaan, jossa jo erinäiset panssariajoneuvot odottavat miehistöjään. Panssareista suurimman, Patria AMV:n, luona odottaa ylikersantti Mika Mäki. AMV on edeltäjiinsä nähden kaksi kertaa tehokkaampi, metrin pidempi ja kasvattanut yhden pyöräparin lisää. Tästä huolimatta tilaa on vain kymmenelle matkustajalle, koska suuri määrä modernia tekniikkaa vie ison palan tiloista, ylikersantti Mäki kuvailee. Modernit ominaisuudet näkyvät niin ruohonjuuritasolla kuin paperillakin. Jääkärin mieltä varmasti lämmittää tieto ilmastoinnista ja radiosta, mutta matkustusmukavuutta parantamassa on myös kaksi näyttöä, joista voidaan esittää esimerkiksi paikkatietoa tai kuvaa vaunun ulkopuolelta. Jo Pasissa hyväksi todettua miinasuojausta on kehitetty entisestään. Suurin käytännön ero löytyy kuitenkin matkustusmukavuudesta. Jokaiselle pyörälle on erillinen kaasujousitus, mikä takaa uskomattoman tasaisen kyydin. Aika kiinnittää turvavyöt On tullut aika lähteä koeajolle. Kaksisataakiloinen panssariovi kolahtaa jykevästi kiinni väliin ei parane jättää sormiaan. 11,7 -litrainen Scanian moottori hörähtää käyntiin ja maisema alkaa hiljalleen vaihtua vastapäisellä seinällä olevalla näytöllä. Käännymme Porilaistieltä samalle metsätielle, jota hetki sitten ajoimme maasturilla toiseen suuntaan. Puristan kiinni penkistä odottaen rankkaa heittelyä, jota ei kuitenkaan tule. Tästä rohkaistuneena nousemme kuvaajan kanssa ylös vaunun katossa olevista luukuista ja todellinen meno vasta paljastuu. Vaunu vyöryy hurjaa nopeutta läpi metsän ilman merkkiäkään maaston haasteellisuudesta. Hetken kuluttua pyörät kääntyvät kohti umpihankea. On tullut aika näyttää AMV:n todelliset kyvyt. AMV pujottelee puiden välissä ketterästi maastosta huolimatta. Vaan eipä ole pelkästään Patriaa kiittäminen: Taakse mars, vasempaan, komentaa vaununjohtaja lakonisesti. AMV kääntyy ajajan käsissä nätisti kahden männyn välistä juuri kuten on käskettykin. Jouheva hallinta vaatii miehistöltä kokemusta ja taitoa. Monipuolinen koulutus On aika pysäköidä polun reunaan ja hypätä itse ohjaamoon. Hallintalaitteet ovat yksinkertaiset, mutta käsien ulottuvilta löytyy valtava määrä erilaisia katkaisijoita, valoja ja kytkimiä. Ajaminen on helppoa, mutta todellisen haasteen muodostavat kaikkien lisäominaisuuksien hallitseminen. Kun osaa hyödyntää jokaista toimintoa, liikkuu AMV missä vain, kiteyttää ajaja, alikersantti Markus Prami. Panssariajoneuvon rajattu näkökenttäkään ei ole ylitsepääsemätön ongelma. Pienistä tiloista löytyy kaikki tarpeellinen. Tätä on harjoiteltu paljon. Ensimmäisillä ajokerroilla käytettiin marssituulilasia, mutta kokenut kuljettaja suoriutuu keilojenkin pujottelusta prismojen läpi katsomalla, Prami kuvailee. Kun osaa hyödyntää jokaista toimintoa, liikkuu AMV missä vain. AMV:n kyydissä pääsee nauttimaan myös maisemista. Ajajalle korvaamaton apu on myös johtaja, joka toimii ylimääräisenä silmäparina liikkeellä ollessa. Johtajan saappaissa seisova alikersantti Riku Poutanen havainnoi kuolleita kulmia ja pitää yhteyden radion avulla. Nykyaikainen asejärjestelmä on kauko-ohjattavissa ampujan paikalta käsin. Lämpökameralla ja tehokkaalla tarkennuksella varustettu kamera on mitä parhain myös valvontatehtäviin, oli sitten päivä tai yö. AMV:n miehistöä seuratessa käy ilmi välittömästi, että he ovat juuri oikeassa tehtävässä, ja polte ajamiseen on ilmeinen. Ampujana toimiva alikersantti Ville Peltola vakuuttui itse linjasta nähtyään Pasin tositoimissa. Todella monipuolisen koulutuksen kylkiäisenä saa myös C- kortin. On paljon mielenkiintoisempaa ohjata miehistönkuljetusajoneuvoa kuin kuorma-autoa. Kurssi sisältää paljon teoriaa ajamisen vastapainoksi, ja AMV:n monet ominaisuudet vaativatkin hyvän perehdytyksen. Vaunun miehistö toteaa yhteen ääneen, että kyseessä on todella monipuolinen ja kiinnostava koulutus. Miehistönkuljetusajoneuvon puikoissa yhdistyy tekniikka ja moottoroitu voima tiukkaan toimintaan ja taisteluun. Tekniikasta kiinnostuneelle Patrian AMV onkin unelma.

8 8 MPK 20 VUOTTA ruotuväki 7/ vuotta Tekstit Asta Mutanen, Inka Koskenvuo Kuvitus Pekka Tuunanen, Atte Tanner Ulkoasu Joonas Kyöstilä Jussi Niinistön mukaan kysymys ampumarataverkoston säilyttämisestä ja harjoitusalueiden riittävyydestä tulevaisuudessa on myös ollut yksi ajankohtaisista puheenaiheista. MPK:n rooli reserviläisten sotilaallisen koulutuksen järjestäjänä on entistä tärkeämpi tulevaisuudessa, sanoo Jussi Niinistö Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja sen rooli on myös jatkossa tärkeä vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa puolustusvoimauudistuksesta huolimatta. Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö näkee tulevaisuuden MPK:n osalta positiivisena valtion budjetin leikkauksista huolimatta. Uskon, että MPK:n rooli reserviläisten sotilaallisen koulutuksen järjestäjänä tulee olemaan entistä tärkeämpi tulevaisuudessa, koska puolustusvoimien järjestämiä kertausharjoituksia on jouduttu budjettileikkausten takia dramaattisesti vähentämään, sanoo Niinistö. Vuodesta 2015 alkaen puolustusvoimien järjestämien kertausharjoitusten tavoite on Se on suhteutettu puolustusvoimauudistuksen myötä kolmanneksella supistuvaan sodan ajan vahvuuteen. Viime vuonna kertausharjoitustavoite oli 2 000, mutta priorisoimalla päästiin sentään yli 4 300:n. Vertailun vuoksi vuonna 2011 luku oli vielä hieman yli , hän täsmentää. Puolustusvoimauudistukset herättävät kansalaisissa useita kysymyksiä. Se, onko Suomessa uskottava maanpuolustus myös tulevaisuudessa, on hyvin ajankohtainen kysymys. Pystymmekö säilyttämään puolustuspolitiikkamme perusfundamentit: yleisen asevelvollisuuden, koko maan puolustuksen sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden myös jatkossa, on varmasti monien huolena, Niinistö sanoo. Ampumarataverkoston säilyminen on taattava Jussi Niinistön mukaan kysymys ampumarataverkoston säilyttämisestä ja harjoitusalueiden riittävyydestä tulevaisuudessa on myös ollut yksi ajankohtaisista puheenaiheista. Nämä ovat isoja kysymyksiä etenkin reserviläisille. Uskon, että vapaaehtoisen maanpuolustuskentän yhteistyö kuntien ja metsästysyhdistysten kanssa tässä asiassa kannattaa. Uudistusten johdosta vaikein tilanne ampumaratojen riittävyyden suhteen lienee Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa, hän sanoo. Niinistön mukaan puolustusvaliokunnan on tarkoitus antaa lausunto turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta tänä keväänä pääsiäiseen mennessä heti kun kuulemiset on tehty. Kouluttaja näkee MPK:n tulevaisuuden haasteellisena, mutta valoisana Reservin majuri Mika Akkanen työskentelee siviiliammatissaan Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkönä. Reserviläisten koulutustoimintaan hän on tullut mukaan jo 90-luvulla, jolloin Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) aloitti omat kurssinsa. Hän on toiminut MPK:n ilmapuolustuspiirissä vuodesta Suurimpana motivoijanaan koulutustoimintaan Akkanen pitää yleistä maanpuolustushenkisyyttään, sekä haluaan oppia uutta ja jakaa tietoa myös eteenpäin. Koulutustyössä hän tuntee olevansa vastuussa siitä, että reserviläisten osaaminen on riittävällä tasolla. Kouluttajana olen saanut jakaa käytännön tietoa ja taitoa muille reserviläisille, joista moni ei ennen kurssia ole edes tiennyt sodanajan tehtäväänsä. Tämä on myös velvoittanut pysymään itse ajan tasalla ja päivittämään osaamistaan jatkuvasti. Tämä motivoi, sanoo Akkanen. Puolustusvoimissa saamaansa koulutusta Akkanen kuvailee hyvänä perustietojen ja -taitojen antajana kouluttamistyöhön. Hän sanoo kuitenkin, että asian voi nähdä myös toisinpäin. MPK:n kouluttajatehtävissä toimimisesta ja harjaantumisesta on ollut suuri hyöty kertausharjoituksissa. Akkanen pitää koulutustyössään tärkeänä osana myös laajaa toimimista maanpuolustuskentällä jäsenjärjestöjen kerhoissa ja -yhdistyksissä. Jäsenyhdistyksissä toimiminen antaa mahdollisuuden välittää infoa ja kehitysehdotuksia kumpaankin suuntaan. Kouluttajan on myös hyvä tuntea maanpuolustuskentän kirjoa mahdollisimman laajasti, hän sanoo. Tulevaisuus tuo uudenlaisia haasteita myös koulutustyöhön Puolustusvoimauudistuksen johdosta myös MPK:n roolia on päivitettävä aktiivisesti yhteistyöllä. Puolustusvoimauudistus edellyttää reserviin sijoitetuilta entistä parempaa sotilaallista MPK:n kouluttajatehtävissä toimimisesta ja harjaantumisesta on ollut suuri hyöty kertausharjoituksissa. ammattitaitoa. Tämä edellyttää varusmiespalveluksen jälkeenkin tehokasta koulutusta. Tässä työssä MPK voi tukea puolustusvoimia merkittävästi. Siksi on jatkossakin pyrittävä kitkattomaan ja laajaan yhteistyöhön, sanoo Akkanen. Hän pitää yhtenä suurimmista tulevaisuuden haasteista kurssituotannon ajantasaisuuden varmistamista sekä kurssitarjonnan yhteensovittamista puolustusvoimien tarpeiden kanssa. Myös kouluttajien aktiivinen rekrytointi on tärkeää. Puolustusvoimien uudistus vaikuttaa varmasti merkittävästi MPK:n kurssitarjontaan. Puolustusvoimien tarve ja MPK:n kurssituotanto pitää tässä myllerryksessä kyetä sovittamaan yhteen. MPK:n pitää pystyä jatkuvasti rekrytoimaan uusia motivoituneita kouluttajia, tämä on jatkuva haaste, hän sanoo. Se, onko Suomessa uskottava maanpuolustus myös tulevaisuudessa, on hyvin ajankohtainen kysymys. Kouluttajakoulutuksia tulee järjestää säännöllisesti ja niiden sisältöä tulee jatkuvasti kehittää. Kouluttajien tulee saada riittävä yleisinfo MPK:n koulutusjärjestelmän kehityksestä ja sen vaikutuksista käytännön kurssityöskentelyyn. Kurssitoiminnan standardointia ja tuotteistamista tulee edelleen jatkaa, kuvailee Akkanen MPK:n tulevaisuuden haasteita kouluttajien koulutuksen suhteen. MPK:n rooli näyttääkin yhä vastuullisemmalta maanpuolustuskentässä vuodesta 2015 eteenpäin myös kouluttajan silmissä. Uskon, että MPK jatkaa vakiintuneessa roolissaan koulutusorganisaationa. Näen, että MPK:n merkitys voi lähivuosina korostuakin. Koulutuksen tunnusluvut vuosilta Koulutustapahtumat Koulutusvuorokaudet Osallistujat

9 ruotuväki 7/2013 MPK 20 VUOTTA 9 Niillä paikkakunnilla, missä puolustusvoimien toiminta päättyy, tarvitaan uusia järjestelyjä MPK:n toiminnan turvaamiseksi. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asema vahvistuu puolustusvoimauudistuksen myötä Maanpuolustuskoulutusyhdistys täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja kehittää toimintaansa jatkuvasti Maanpuolustuskoulutus yhdistyksen (MPK) asema vahvistuu puolustusvoimien yhteistyökumppanina, kun puolustusvoimat on uudessa asennossa, arvelee yhdistyksen puheenjohtaja Juha Korkeaoja. Tavoitetilassa puolustusvoimien antama kertausharjoituskoulutus ja MPK:n toteuttama vapaaehtoinen koulutus muodostavat yhtenäisen koulutuskokonaisuuden reserviläiselle. Varusmiespalveluksesta vapautuessaan reserviläisen tulisi tietää ainakin pääpiirteittäin tulevat kertausharjoitukset ja sen, miten hänen olisi hyvä osallistua vapaaehtoiseen koulutukseen osaamisen tasonsa varmistamiseksi, hän toteaa. Puolustusvoimauudistuksella on vaikutuksia MPK:n toimintaan Vaikutuksia on ainakin kahdenlaisia. Niillä paikkakunnilla, missä puolustusvoimien toiminta päättyy, tarvitaan uusia järjestelyjä MPK:n toiminnan turvaamiseksi. Selvitys ampumaratojen ja muiden kurssija koulutustoiminnan kannalta tarvittavien tilojen käytöstä on työn alla. Koulutustoiminnan järjestelyt on muutoinkin tarpeen arvioida uudelleen, kun tukeutuminen lähivaruskuntaan ei enää ole mahdollista, kertoo puheenjohtaja Korkeaoja. Toinen vaikutus liittyy puolustusvoimien tehtävien täsmentämiseen ja organisaation uudistamiseen, jossa paikallisjoukkojen roolia ja organisaatiota muutetaan. Korkeaoja näkee, että tässä tilanteessa arvioitavana on muun muassa puolustusvoimien rooli virka-avun antajana myös SA-tilanteessa. Hänen mukaansa vapaaehtoisen koulutuksen rooli korostuu paikallisjoukkojen koulutuksessa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys aloittaa strategian uudistamisen lähiaikoina MPK:n tulee käynnistää 2015 strategiansa uudistaminen tänä vuonna johtuen muun muassa puolustusvoimauudistuksen luomasta uudesta tilanteesta. On harkittava, tulisiko strategiaprosessista tehdä vuosittain päivitettävä, jatkuvasti uudistuva prosessi, miettii Korkeaoja ja jatkaa, että MPK:n organisaation perusrakenne on kunnossa, eikä hänen mielestään suuria muutoksia tarvita. Strategiatyössä tulee olemaan vahvasti mukana MPK:n hallitus. Hallituksen kokoonpanossa heijastuu yhdistyksen julkishallinnollinen asema. Järjestöjen ja toisaalta valtionhallinnon edustajien muodostama kokonaisuus toimii hyvin, Korkeaoja kiittelee. Resurssien turvaaminen jatkossakin muodostaa perustan koulutustoiminnalle Välttämätön pyrkimys supistaa valtiontalouden suurta alijäämää on johtanut leikkauksiin eri sektoreilla, myös puolustushallinnossa, toteaa puheenjohtaja Korkeaoja ja muistuttaa, että vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on erittäin kustannustehokasta suuresta vapaaehtoiskouluttajapanoksesta johtuen. Puolustushallinnon kokonaisuutta ts. resurssien jakoa puolustusvoimien ja vapaaehtoisen toiminnan kesken tulisi arvioida tavoitteena saavuttaa alentuneilla resursseilla mahdollisimman hyvä kokonaistulos. Vapaaehtoisen maapuolustuskoulutuksen rahoituksen tulee jatkossakin perustua valtaosin julkiseen rahoitukseen. On huomattava, että erityisesti vapaaehtoiset kouluttajat, mutta myös koulutettavat, tuottavat yhteiskunnallista hyvää tai lisäarvoa kouluttamalla ja kouluttautumalla yhteiskunnan turvallisuutta tuottavaan tehtävään, alleviivaa puheenjohtaja Korkeaoja. Korkeaoja muistuttaa, että kurssimaksuja voidaan vain rajoitetusti kasvattaa kattamaan lähinnä esimerkiksi ruokailukustannuksia. Jos koulutustehtävää halutaan lisätä muun muassa uusien vastuiden osalta, resursseja pitää vastaavasti kasvattaa. Nykytilankin säilyttäminen edellyttää rahoituksen kasvattamista kustannusten nousun kattavalla tavalla, hän sanoo. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus tärkeä osa koulutuskokonaisuutta Jo laki vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta edellyttää, että MPK suuntaa koulutusta naisille; eli yhteistyö maanpuolustuksen kentässä toimivien naisjärjestöjen kanssa on tärkeää. Varautumis- ja turvallisuuskoulutusta on todennäköisesti laajennettava, mikäli vapaaehtoispuolelle lisätään vastuuta muun muassa paikallisjoukkojen kouluttamisesta virka-apuluonteisia tehtäviä varten. Luonnolliset yhteistyökumppanit ovat tällöin mm. Punainen Risti ja pelastusalan järjestöt, pohtii Korkeaoja ja kiittelee tyytyväisenä yhteistoiminnan jäsenjärjestöjen kanssa sujuvan hyvin. MPK:n rooli on tuottaa koko vapaaehtoiskentän koulutuspalvelut. Tämä palvelutehtävä ei onnistu ilman tiivistä yhteistyötä jäsenjärjestöjen kanssa. Jatkossa on varmaan entistäkin tärkeämpää miettiä myös yhdessä, miten niukoilla voimavaroilla saataisiin aikaan mahdollisimman hyvä kokonaistulos.

10 10 kentällä ruotuväki 7/2013 lyhyesti Rajavartiolaitokselle lisää rahaa Rajavartiolaitos sai hallituksen kehysriihessä 10 miljoonaa euroa lisää rahaa itärajan kasvavaa rajaliikennettä varten. Lisärahalla saadaan palkattua uusia rajavartijoita 160 henkilötyövuoden edestä vuoteen 2017 mennessä, minkä lisäksi itärajan rajanylityspaikkojen kehittämistä jatketaan suunnitelmien mukaan. Itärajaliikenteen kasvuun pystytään nyt varautumaan pitkän aikavälin suunnitelmilla, kiittelee sisäministeri Päivi Räsänen tiedotteessaan. Nyt myönnetty lisärahoitus ei vaikuta Rajavartiolaitoksen käynnissä olevaan säästöohjelmaan. OTu Sotalapset kärsivät sodan seurauksista Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan sotalapsiksi lähetetyillä on Suomeen jääneitä lapsia suurempi riski sairastua diabetekseen ja sydäntauteihin. Tutkimus tehtiin käyttäen ns. Helsinki-kohorttia, johon kuuluu Helsingissä vuosina syntynyttä lasta. Ruotsiin sotalapseksi lähdön ja sieltä paluun aiheuttama stressi on nostanut myös sotalasten mielenterveyshäiriöriskiä. Stressin merkitys elämänkaareen oli huomattava, vaikka suurin osa sotalapsista koki sotalapsuuden myönteisenä kokemuksena jälkikäteen, kertoo tutkija Anu-Katriina Pesonen. JLe Afgaanikenraali tutustui Säkylässä talviharjoituksiin Puolustusvoimat sai erikoisen arvovieraan maaliskuun puolivälissä, kun Afganistanin 209. armeijakunnan esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jamaludin Saied vieraili Suomessa. Kenraali tutustui muun muassa talvisiin harjoitusoloihin Porin Prikaatissa. Vierailulle piti saada hyväksyntä aina Afganistanin presidentiltä asti. Uskon, että Saied toi Suomesta Afganistaniin erittäin myönteisen kuvan vauraasta sekä lakia ja järjestystä noudattavasta ei-korruptoituneesta kansakunnasta, kertoo eversti Kari Sainio, joka toimii Saiedin ohjaajana maassa. JHa Puolustusvoimiin nimitettiin uusi asessori Puolustusministeri Carl Haglund on nimittänyt puolustusvoimien asessoriksi oikeustieteden lisensiaatti, varatuomari Tuija Sundbergin. Asessori on puolustusvoimien ylin oikeudellinen toimija. Määräaikainen virkasuhde alkaa huhtikuun puolivälistä ja jatkuu vuoden 2015 syyskuun loppuun saakka. Sundbergillä on laaja kokemus juridisista tehtävistä niin puolustusvoimissa kuin muuallakin. Tuttuun ja hyvähenkiseen työympäristöön on mukava palata, varsinkin kun itsellä on ollut mahdollisuus välillä hankkia uusia näkökulmia ja uutta osaamista, kuvaa Sundberg. OPi Sotilastiedustelua keskellä Suomea Sotilasasiamiehet luotaavat Suomen puolustuskykyä laillisin keinoin. Ulkomaiset arvioijat ovat uskottavan puolustuskyvyn mittaajia. Olli Pietiläinen Tikkakoskella Ilmasotakoulun Tukilentolaivueen laivuerakennuksessa on tiivis tunnelma, kun yli kaksikymmentä vieraan vallan sotilasta siirtyy naulakoille ja odottaa pääsyä tarkastelemaan Suomen ilmapuolustuksen kulmakiviä. Kun ihmiset pukevat jo takkejaan päälle sotilasasiamiesten Pääesikunnan yhteysupseeri, kapteeni Isto Kotamäki käy vielä pelisääntöjä läpi. Koneiden kuvaaminen on sallittu, lukuunottamatta Hornetin ohjaamoa, Kotamäki muistuttaa vieraita englanniksi. Yhdessä olkapäässä vilahtaa Saksan ja toisessa Venäjän lipun värit, kun sotilasasiamiehet siirtyvät laivuerakennuksesta ulos pakkassäähän. Esillä on Suomen isoimpia ilmataistelukoneita täysaseistuksessa lepäävästä Hornetista raskaaseen kuljetuskalustoon. Matkailua armeijakohteisiin kolumni Vierailu Tikkakoskelle oli osa sotilasasiamiesten ilmavoimiin suunnattua tutustumismatkaa. Talvimatkaksi kutsuttu vuosittainen perinne ei suinkaan ole mikään kevyt huvittelumatka, vaikka mukaan mahtuu myös kevyempää ohjelmaa hiihtokilpailun muodossa. Esittelymatkan tarkoituksena on kuitenkin antaa sotilasasiamiehille katsaus Suomen puolustusvoimiin ja maanpuolustukseen, tällä kertaa erityisesti ilmavoimien suorituskykyyn. Vierailujen ja tutustumisohjelman perusteella sotilasasiamiehet muodostavat käsitystään Suomen puolustuskyvystä. Kaiken a ja o on uskottavan puolustuksen näyttäminen, Kotamäki niputtaa. Kapteeni Isto Kotamäki Pääesikunnan kansliasta on sotilasasiamiesten yhteysupseeri, joka huolehtii toiminnan suunnittelusta ja yhteydenpidosta Suomeen nimettyihin ulkomaisiin sotilasasiamiehiin. Suomeen nimettyjä sotilasasiamiehiä on 35 kappaletta, joista hieman alle puolet asuu Suomessa. Loput toimivat muiden maiden pääkaupungeista käsin, kuten esimerkiksi Tukholmasta. Sotilasasiamiehet ovat lähettäjämaiden virallisia edustajia ja kuuluvat edustustonsa diplomaattiseen henkilökuntaan. Puolustuksen pitkä oppimäärä Hei, me brändätään! Aikamme muotisana on brändi. Kaikilla on nykyään sellainen. Yritykset ja poliitikot hiovat brändejään, mielikuvia itsestään, työryhmissään. Jopa Suomella on oma maabrändinsä, joka antaa maailmalle kuvaa Suomesta perinteisenä järvien ja huippukoulujen maana. En ole kuitenkaan koskaan kuullut varsinaisesti puhuttavan suomalaisen armeijan brändistä. Sellainenkin on silti olemassa. Yleensä brändin luonti vaatii ahkeraa markkinointia. Armeijan tapaus on poikkeuksellinen: ilman erikoisempaa mainostustakin suomalaisten maanpuolustustahto ja Itävaltalainen prikaatikenraali August Reiter tutustui muiden sotilasasiamiesten kanssa puolustusvoimien ilmailukalustoon Tikkakoskella. Hyytävä pakkassää ei Alppien vuoristojalkaväessä palvellutta miestä haitannut. Baretin pitäminen oikein päässä on brändinhallintaa parhaimmillaan. luottamus maamme puolustukseen ovat pysyneet korkeina koko puolustusvoimien 90-vuotisen historian ajan. Maine perustuu edelleen osin mielikuviin sotiemme nuorista urhoista ja suurista puolustusvoitoista. Puolustusvoimat ei Vuosittain järjestettävä perinteinen talvimatka on päätapahtuma, johon osallistuu valtaosa Suomeen nimetyistä sotilasasiamiehistä. Heidän tarkoituksenaan on pitää yllä yhteyksiä ja kerätä tietoa Suomen hallinnosta, elinkeinoelämästä ja puolustusteollisuudesta. Käytännössä sotilasasiamiehet toimivat samalla suurlähettiläänsä asiantuntijoina puolustuspoliittisissa kysymyksissä. Sotilasasiamiehet tutustuvat Suomessa puolustusvoimien toimintaan kolmivuotisessa ohjelmassa, jossa tarkoituksena on muodostaa asiamiehille kokonaiskuva suomalaisesta maanpuolustuksesta. Kauden aikana ehditään- silti elä sotatarinoiden varassa. Kerrottavaa löytyy tästäkin päivästä. Teot ovat puhuneet ja puhuvat puolestaan. Se, miltä me varusmiehet näytämme ja mitä teemme, luo mielikuvia. Lomapuhutteluissa on käynyt selväksi, että baretin pitäminen oikein päässä on brändinhallintaa parhaimmillaan. Tärkein brändäämisen muoto on kuitenkin se, mitä sanomme. Sodanaikainen slogan Kuulut kotirintamaan! Tukahduta jokainen kuulopuhe, juoru ja huhu ei vanhene koskaan: brändit perustuvat aina totuuteen. Jos armeija on oikeasti jonkun mielestä täyttä roskaa, niin hänen mielipiteensä sallittakoon. Tulee kuitenkin muistaa, että siinä missä mielialamme vaikuttavat brändeihin, vaikuttavat myös brändit mielialoihimme. Siksi tulevatkin alokkaat saavat toivottavasti astua palvelukseen ilman suurempia ennakkoluuloja, niin kuin minä itse sain. Se on tärkeää palvelusmotivaation ja siten maanpuolustuksen tulevaisuuden kannalta. Koska puolustusvoimissa lähes kaikki toiminta tähtää kriisiaikana selviytymiseen, myös brändin on tuettava sitä. Ainakin yhtä tärkeä Kuva: Henri Keränen kin hyvin käymään läpi niin maa-, meri-, kuin ilmavoimien osa-alueet eri vuodenaikoina. Sotilasasiamiesten yksittäisiä vierailuita ei Kotamäen mukaan suosita, vaikka kyselyitä tuleekin. Tämä johtuu siitä, että joukoille halutaan antaa työrauha. Tarvittaessa puolustusvoimat määrittelee rajat sille, minne sotilasasiamiehillä on pääsy. Mikäli yksittäisiä rajanvetotarpeita tulee, asiat hoidetaan neuvottelemalla, Kotamäki toteaa. Laillista tiedustelua ja diplomatiaa Vaikka sotilasasiamiehet toimivat Suomessa asevoimiensa tiedustelijoina ja raportoijina, vakoilu on kuitenkin toiminnalle väärä sana, kertoo Kotamäki. Sotilasasiamiehet hankkivat tietonsa Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta laillisin keinoin. Toiminnassa on tärkeää avoimuus ja rehellisyys, Kotamäki sanoo. Kotamäen mukaan on tärkeää huomata, että Suomen puolustusvoimat ei voi itse määritellä puolustuksen uskottavuuden tasoa, vaan arvion tekevät muut. Paitsi tarkkailijoita, sotilasasiamiehet ovat samalla myös arvioijia, Kotamäki kertoo. Sulkeutumisessa ei siksi ole järkeä, vaan on parempi antaa näyttöä toimivasta puolustuksesta. Sotilasasiamiestoiminta on Kotamäen mukaan muutakin kuin maanpuolustusta. Samalla halutaan parantaa Suomi-kuvaa diplomaattien keskuudessa. Tämän vuoksi sotilasasiamiehet vierailivat aiemmin esimerkiksi Patria Aviationin tehtaalla. Lisäksi vierailuun kuului käynti Jyväskylän Yliopistolla sekä tutustuminen Jyväskylän kaupunkiin. Varusmiehet kiinnostavat Tutustumismatkoilla pyritään myös saattamaan sotilasasiamiehet yhteen varusmiesten kanssa. Kun sotilasasiamiehet pääsevät kentällä kosketuksiin varusmiesten kanssa, he menevät aktiivisesti kyselemään heiltä kuulumisia. Kun harjoitusten välillä pojat polttelevat siinä tupakkaa jalat ylhäällä, niin sotilasasiamiehet menevät kysymään heiltä kaikenlaista siinä samalla, Kotamäki antaa esimerkin. Vierailun lopuksi sotilasasiamiehet alkavat siirtyä lentokentän esittelytilasta kohti perehdyttämisohjelman seuraavaa kohdetta. Matkan aikana Ruotuväen toimittaja jää maastokuvioitujen miesten kysymystulvan kohteeksi. Hei, keitäs te olette? Oletteko varusmiehinä täällä? he tiedustelevat ystävällisesti. Siis tekevät työtään. Joonas Lehtonen > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi suomalaisten ajatusten ohella on kuva puolustusvoimista ulkomailla. Mielikuvien ja niin sanotun informaatiosodankäynnin avulla ratkaistaan sotia. Siksi olinkin erityisen ilahtunut ja hämmentynyt newyorkilaisen Chrisin sanoista asuessani kaupungissa viime syksynä. Kerrottuani astuvani pian armeijan harmaisiin, tämä Suomea ja sen (sota)historiaa jonkin verran tuntenut nuori naurahti: Suomen armeija taitaakin olla aikamoinen lauma vihaisia lintuja! Silloin tiesin erään peliyhtiön lisäksi jonkun toisenkin tahon onnistuneen brändinsä luonnissa.

11 ruotuväki 7/2013 kentällä 11 Aikapommi varusmiesten suissa palveluksessa Tuore hammasterveystutkimus paljastaa hyvän kehityksen pysähtyneen. Länsimainen taso on säilynyt, mutta hampaiden kunnossa näkyy 1990-luvun lama. Joonas Lehtonen Hammaslääkärit Antti Kämppi ja Tarja Tanner ovat huolissaan. He tutkivat yhdessä puolustusvoimien virkahammaslääkärien kanssa vuonna 2011 yli :n vuosina syntyneen varusmiehen hampaat Varusmiesten suun terveystutkimusta varten. Edelliseen, vuonna 1999 tehtyyn tutkimukseen verrattuna tulokset ovat ristiriitaiset. Varusmiesten suut ovat edelleen länsimaisella tasolla. Jopa parempaan suuntaan ollaan menty, mutta hyvä kehityskäyrä on taittunut. Varusmiesten suun terveyden parantuminen on pysähtynyt. Trendi ei näytä lupaavalta tulevaisuutta ajatellen, Tanner kiteyttää. Kiitettävä tilanne ei ole nytkään. Vaikka vakavat ongelmat keskittyvätkin pienelle joukolle, silti noin joka toisen varusmiehen hampaat ovat hoidon tarpeessa. Syitä voi vain spekuloida luvulla tuli lama ja säästettiin kaikessa. Silloin ennaltaehkäisevää hammashoitoa ajettiin alas, minkä seuraukset näkyvät ehkä nyt. Myös napostelukulttuuri on levinnyt täysin käsistä, Kämppi pohtii. Asepalveluksen vaikutukset varusmiesten terveyskäyttäytymiseen ovat kahdenlaisia. Tanner pohtii kurinalaisuuden ja esimerkiksi säännöllisten ruoka-aikojen olevan positiivisia tekijöitä suun terveyden kannalta. Toisaalta haasteelliset maasto-olosuhteet ja mahdollisesti ruotuväki 40 vuotta sitten Eira Talka Eversti Ilkka Korkiamäki siirtyi 1.4. Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen johtajan paikalta johtamisjärjestelmäpäälliköksi Pääesikuntaan. Tehtävässä yhdistyy mielenkiintoisella tavalla puolustusvoimien johtamisjärjestelmien kehittäminen ja tietohallinnon johtaminen. Uusilla toimintatavoilla ja uudella teknologialla on kyettävä saamaan sekä lisää suorituskykyä että taloudellisia säästöjä. Tehtävän hienoja puolia ovat myös verkottuminen ja yhteistyö armeijassa lisääntyvä tupakointi ja nuuskan käyttö ovat sille haitaksi. Jopa 40 prosenttia varusmiehistä kertoi tutkimuksessa tupakoivansa vähintään silloin tällöin. Tutkimus auttaa päättäjiä Eräät kansainvälisestikin harvinaisen, merkittävän osan ikäluokasta tavoittaneen tutkimuksen löydöksistä kannattaa huomioida Sotilasasiamiesten tarkoitus oli seurata puolustusvoimain mestaruuskilpailuja. Vierailun yhteydessä heille järjestettiin tilaisuus tutustua Kainuun talviseen luontoon Vuokatilla. Ohjelmassa oli myös pilkkiongintaa, maasto- ja slalomhiihtoa, sekä rekiajelua. Keskiviikkona oli sotilasasiamiehillä oma ampumahiihtokilpailunsa. Hiihtomatkan pituus oli yksi kilometri. Never been on skis before, tuumasi majuri Peter Challen, Englannin Moskovaan akredoitu sotilasasiamies, joka toimii sotilasasiamiehenä myös Helsingissä. Challen vierailee toista kertaa Suomessa. Toinen britti David Baker ei hänkään ollut hiihtänyt aikaisemmin, ei myöskään ampunut rynnäkkökiväärillä. Majuri Baker on koulutukseltaan ilmavoimien insinööri ja toimii sotilasasiamiehenä Tukholmassa, Helsingissä ja Kööpenhaminassa. Kapteeni Mikko Lähteenmäki selitti englanniksi, venäjäksi ja saksaksi mitä tuleman pitää, miten hiihto suoritetaan. Ampumahiihto oli useimmille sotilasasiamiehille uusi kokemus, silti innostusta asiaa muiden viranomaisten, valtionhallinnon, yritysten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Paljon julkisessa keskustelussakin olleen kyberpuolustuksen kehittämiseen liittyviä tehtäviä odotan myös innolla. Olen työskennellyt urallani monipuolisesti erilaisissa tehtävissä, joista pääosan johtamisjärjestelmäalalla. Uskon tieto-taitopohjani ja kokemukseni olevan hyvällä tasolla uusien tehtävien hoitamiseen. Maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelemäni kahden ja puolen vuoden aikana ovat asiat kuitenkin paljon kehittyneet, joten tietojen ajantasaistaminen on aloitettava heti. Suurimmat haasteet uudessa päätöksenteossa. Tutkijat totesivat esimerkiksi ruotsinkielisyyden, juomaveden korkean fluoripitoisuuden ja varusmiehen vanhempien hyvän sosio-ekonomisen aseman suojaavan suun ongelmilta. Maaseudulla kariesriski on kaupunkia suurempi. Tutkimuksen ansiosta voidaan hammashoidon resursseja kohdentaa jatkossa oikealla tavalla. Meillä pitää olla vahvat suun terveydenhuollon toimintayksiköt Ensikerta suksilla ja rynnärin varressa eteenpäin Tutkimuksen mukaan suomalaisella varusmiehellä on hampaissaan keskimäärin 1,5 reikää. kohtaan tuntui riittävän. Pääesikunnan edustajana mukana matkalla ollut evl Hartaman mukaan tämänkaltaisia vierailuja, joissa sotilasasiamiehet ovat vaimoineen mukana, järjestetään yleensä kerran vuodessa. Pelkästään herroille järjestetään matkoja kyllä useamminkin. Monet sotilasasiamiehet lykkivät lylyillä ensi kertaa eläissään. Englantilaista majuri David Bakeria avustavat rynnäkkökiväärin kopeloinnissa sotamies Seppo Tirkkonen ja luutnantti Pekka Suutarinen. Kyber-puolustusta kehittämässä työssäni liittyvät johtamisjärjestelmäalan muutokseen puolustusvoimauudistuksessa. Suuria muutoksia tapahtuu erityisesti johtamisjärjestelmäpalveluiden tuottamisessa ja Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen toiminnassa. Osaavan henkilöstömme motivointi ja kannustaminen muutoksen läpiviennissä on erityisen tärkeää. Maanpuolustuskorkeakoulun Sotatekniikan laitoksen johtajan tehtävästä jään kaipaamaan hyvähenkistä ja keskustelevaa ilmapiiriä ja upseerikoulutuksen kokonaisuuden kehittämisen monimuotoisuutta. esimerkiksi Kainuun ja Satakunnan alueilla, puolustusvoimien ylihammaslääkäri, lääkintäkomentajakapteeni Pertti Patinen kertoo. Nuorten huono hampaiden kunto voi pidemmällä tähtäimellä tulla kansantaloudelliseksi ongelmaksi, koska hoito maksaa. Puolustusvoimissa joudutaan jo nyt lykkäämään joidenkin varusmiesten palvelusta hampaiden poikkeuksellisen huonon kunnon takia. Eversti Ilkka Korkiamäki pääsee nykyisissä tehtävissään johtamisjärjestelmäpäällikkönä verkottumaan myös kansainvälisesti. Kuva: Lasse Perkkiö Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Arto-Pekka Nurminen, eversti 51 TOIMENKUVA Nordefcon pääsihteeri PALVELUSPAIKKA Pääesikunnan kanslia KOULUTUS Yleisesikuntaupseerin tutkinto vuosina JOTAIN MUUTA, MITÄ? Jokainen päivä on uusi mahdollisuus Joona Haataja Toimiston seinällä olevaan tussitauluun on hahmoteltu erilaisia suunnitelmia.työpöytä on tyhjän siisti, huoneen takaosassa on kassakaappi ja seinälle on ripustettu muutama valokuva. Nordefcon pääsihteeri, eversti Arto-Pekka Nurminen ohjaa ja koordinoi tästä huoneesta pohjoismaista yhteistyötä Suomen puheenjohtajuuskauden ajan. Pohjoismaisen yhteistyön pitäisi parhaimmillaan olla sisäänrakennettua. Jokaisen puolustusvoimissa työskentelevän tulisi etsiä mahdollisuuksia pohjoismaisesta yhteistyöstä ja miettiä, voisiko tämän asian tehdä jonkun muun maan kanssa paremmin ja taloudellisemmin eikä enää välttämättä yksin, Nurminen sanoo. Nurminen, joka osaltaan vastaa Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteiden täyttymisestä, näkee yhteistyössä useita mahdollisuuksia. Esimerkkinä hän mainitsee yhteistyöalueen, jossa muun muassa tutkitaan yhteisten taistelumuonien käyttöönottoa Pohjoismaiden yhteisissä harjoituksissa ja jopa kriisinhallintaoperaatioissa. Yhteistyöllä voidaan pelastaa ihmishenkiä Aiemmin Nurminen on ollut puheenjohtajana Nordefcon improvisoitujen räjähteiden vastaisessa työryhmässä, jossa yhteistyö tienvarsipommien torjunnassa muiden pohjoismaiden kanssa oli hyvin käytännönläheistä ja hedelmällistä. Siellä muun muassa tutkittiin vaihtoehtoa räjähteitä nuuskivien sotakoirien hyödyntämiseksi. Kun me kohtaamme haasteita operaatioissa, me haemme yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa keinoja ongelman ratkaisemiseksi, Nurminen havainnollistaa. ASUINPAIKKA HÄMEENLINNA Pitkäjänteisyytttä hakemassa Nurminen työskentelee suoraan puolustusvoimien operaatiopäällikön alaisuudessa. Hänen nykyinen työnsä liittyy vahvasti Suomen puheenjohtajuuskauden keskeiseen tavoitteeseen saada Nordefcon toimintaan pitkäjänteisyyttä, eli monivuotinen toimintasuunnitelma. Jottei enää olisi niin, että aina vuoden välein puheenjohtajamaan vaihtuessa tulee uusi vuoden teema. Pääesikunnassa Helsingissä Nordefcon parissa työskentelee kokoaikaisesti viiden suomalaisen henkilön lisäksi ruotsalainen ja norjalainen upseeri. He tekevät käytännön esikuntatyötä sekä valmistelevat kokouksia ja osallistuvat eri työryhmiin. Vähemmän byrokratiaa, enemmän työtä Puolustusministeriön ja puolustusvoimien tehtävät on selkeästi rajattu: politiikka kuuluu ministeriölle ja käytännön toimeenpano puolustusvoimille. Nurminen kertoo vuoropuhelun ministeriön kanssa sujuvan erinomaisesti. Työssään Nordefcon pääsihteeri katsoo myös suomalaisten edun perään. Katson samalla, että meidän oma organisaatiomme sitoutuu parhaalla mahdollisella tavalla tähän työhön. Työhön liittyy myös korkeatasoisten kokouksien valmistelua, työn ohjausta, runsaasti tapaamisia ja välillä matkustelua Pohjoismaissa. Tämä on hyvin paljon erilaista verrattuna aikaisempiin työtehtäviini. Tässä voi keskittyä sataprosenttisesti työn sisältöön ilman tavanomaisia hallinnollisia rutiineja. Toimiminen kansainvälisellä kentällä on haastavinta. Mikä meillä toimii suomalaisella tavalla, ei useinkaan toimi samalla tavalla muissa Pohjoismaissa.

12 12 kentällä ruotuväki 7/2013 PKM on jääkäriryhmän tulivoimaisin ase PKM-konekivääri on varmatoiminen ja tehokas. Käyttö jatkuu pitkälle 2030-luvulle. Olli Tuominen Ennen vuodenvaihdetta puolustusvoimat tiedotti, että se on ostanut yli kolmella miljoonalla eurolla Venäjältä uusia PKM-konekiväärejä sekä niihin tarvittavia varaosia. Ryhmäkohtaisena tulitukiaseena käytettävää konekivääriä hankittiin niin maa- kuin merivoimien käyttöön. Yli 600 asetta ja varaosat toimitetaan Suomeen kuluvan vuoden loppupuolella. Varaosien hankinnalla varmistetaan nykyisten ja ostettujen aseiden varaosahuolto vuoteen 2020 asti. Majuri Ville Haapala Maavoimien esikunnan materiaaliosastolta kertoo, että aseet säilyvät kuitenkin käytössä rynnäkkökiväärien tavoin 2030-luvulle. Tämä edellyttää uusien varaosien hankintaa vuosikymmenen loppupuolella. Kalashnikovin suunnittelema Aseen on valmistanut Dektarjevin asetehdas, joka on tunnettu muun muassa Mikhail Kalashnikovin suunnitteleman AK47-rynnäkkökiväärin valmistajana. Kalashnikovin suunnittelema PK-konekivääri näki päivänvalon vuonna 1961 ja siitä modernisoitu ja puolustusvoimien käytössä oleva PKM-versio kahdeksan vuotta myöhemmin, vuonna Haapala kertoo, että ensimmäiset PKM-konekiväärit tulivat Suomeen Neuvostoliitosta 1980-luvun lopulla BMP-2-rynnäkköpanssarivaunujen mukana miehistövarusteena. Kaupat olivat osa Neuvostoliiton velan maksua. Konekiväärejä hankittiin myöhemmin lisää Saksasta KK PKM-konekivääri Valmistusmaa: Neuvostoliitto/Venäjä Kaliiperi: 7,62 x 53R Pituus: 116 cm Paino ilman vyölaatikkoa: 7,8 kg Teoreettinen tulinopeus: 700 laukausta/min Tehokas ampumaetäisyys: m PKM-konekiväärissä jalustan korkeutta ei voi säätää, vaan käyttäjän on omaa asentoaan muuttamalla löydettävä oikea ampuma-asento. Kuva: Puolustusvoimat Tarkka ja luotettava Kalashnikovin suunnittelemien aseiden tapaan myös PKM on varmatoiminen sekä helppo purkaa ja koota kenttäolosuhteissa. Se toimii kaasurekyyliperiaatteella kuten suomalainen kevyt konekivääri 7.62 KVKK 62. Siihen verrattuna PKM-konekiväärillä pystyy ampumaan pidemmälle ja tarkemmin osin raskaamman patruunan ansiosta. Konekiväärien ongelmana on, että pitkään sarjaa ammuttaessa niiden piippu kuumenee. Tämä ongelma on ratkaistu PKM:ssä vaihtopiipulla, jota taistelijapari kuljettaa mukanaan. Piipun kuumettua liikaa se voidaan vaihtaa ja näin ammuntaa voidaan jatkaa nopeasti. Panssarivaunuversio PKT Suomen puolustusvoimilla on lisäksi käytössä panssarivaunuihin tarkoitettu PKM-konekivääristä kehitetty PKT-malli, joita tuli maahan ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla neuvostoliittolaisten T55-taistelupanssarivaunujen mukana. Tämän jälkeen aseita tuli Suomeen BMP-2-hyökkäyspanssarivaunujen mukana 1980-luvun lopulla. Ase on varustuksena myös kuljetuspanssarivaunuissa, joita ostettiin ja 1990-lukujen taitteessa Neuvostoliitosta ja vuonna 2011 käytettynä Ruotsista. PKT-konekiväärit ovat edelleen käytössä neuvostovalmisteisissa vaunuissa. Niitä on asennettu myös 2000-luvun puolivälissä Ruotsista hankittuihin Patria Hägglundsin valmistamiin CV9030- rynnäkköpanssarivaunuihin. huomio! verkossa QR-koodi avautuu älypuhelimen näytölle Puolustusvoimien modernissa taistelutavassa hyödynnetään simulaattoriharjoittelua. Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Henri Keränen Olli Pietiläinen Perinteinen viivakoodi, joka koostuu vierekkäisistä kapeista viivoista, on ollut käytössä kauppahihnalla tuotteiden tunnistamisessa jo vuosikymmeniä. Nyt perinteisen viivakoodin rinnalle on noussut uudenlainen neliömäinen symboli, jota kutsutaan QR-koodiksi. Perinteistä viivakoodia QR-koodi ei ole korvaamassa, vaan QR-koodi yhdistää ihmiset internetiin aivan uudella tavalla. Älypuhelimen avulla luettava QR-koodi sisältää verkko-osoitteen, joka on helppo yhdistää älypuhelimen ruudulle. Tällä tavalla älypuhelimen omistaja välttyy monimutkaisen verkko-osoitteen näppäilemisen vaivalta. Yksinkertaisesti sanottuna QR-koodi on kuvamuodossa oleva linkki, opastaa Mainostoimisto SST:ssä digitaalisesta puolesta vastaava kehittäjä Tommi Suvanto. QR-koodilla verkkoon Älypuhelimen avulla luettava QR-koodi sisältää verkko-osoitteen, jolla ilmoitukseen saa helposti lisäsisältöä. Esimerkiksi kuvan QR-koodista pääsee rauhanturvaajien rekrytointikampanjan YouTube-videoihin. QR-koodin pystyy lukemaan puhelimeen sidotulla sovelluksella, Suvanto opastaa. QR-koodi luetaan ottamalla älypuhelimen sovelluksella QR-koodista kuva, minkä jälkeen sovellus osaa lukea kuvion sisältämän wwwosoitteen. Verkko-osoitteessa käyttäjälle näytetään lopulta haluamansa sisältö. Sivulla voidaan näyttää mitä tahansa sisältöä, kuten kuvia tai videoita, Suvanto kertaa. QR-koodien yleistyminen perustuu älypuhelimien suosion kasvuun. Lähes jokaisen taskusta löytyy nykypäivänä QR-koodien lukemiseen soveltuva älypuhelin. Nyt alkanut QR-koodien yleistyminen edustaa Suvannon mukaan niiden toista tulemista. Nykyisin QR-koodien lukeminen on levinnyt kaikkiin älypuhelinmalleihin. Ensimmäinen tuleminen nähtiin Nokian Symbian-puhelimissa, mutta se jäi pieneksi, Suvanto valaisee. Puolustusvoimat hyödyntää rekrytoinnissa QR-koodin avulla esimerkiksi mainoksiin tai painettuihin julkaisuihin voidaan liittää sisältöä verkosta kätevällä tavalla. Puolustusvoimat on käyttänyt QR-koodeja erilaisissa rekrytointikampanjoissa, kuten Maanpuolustuskorkeakouluun hakemisen yhteydessä. Tällä hetkellä koodeja käytetään näkyvästi puolustusvoimien rauhanturvaajien rekrytointikampanjassa. Mainokset toteuttaneen Mainostoimisto SST:n toimitusjohtaja Sirpa Uusitalo kertoo, että QR-koodit ovat hyvä tapa tuoda mainokseen lisäarvoa. Hänen mukaansa nykyään on harvinaista, että suuremmassa mainoskampanjassa ei ole lainkaan QR-koodeja käytössä. Esimerkiksi Ruotsissa QRkoodeja käytetään nykyään melkein jokaisessa mainoksessa, Uusitalo paljastaa. Älypuhelimen lisäksi QR-koodi vaatii kuitenkin myös tietoa siitä, miten sitä kuuluu käyttää. Osa ihmisistä käyttää QR-koodeja sujuvasti ja osa ei edes tiedä, mitä ne ovat. QR-koodien tuntemisen suhteen porukka jakaantuu vielä kahtia, Uusitalo myöntää. Kuva: Puolustusvoimat

13 ruotuväki 7/2013 vapaalla 13 Kuvat: Lasse Perkkiö Uppopallossa vihollinen voi tulla mistä suunnasta vain. Pohjassa ei yleensä olla viittätoista sekuntia kauempaa. Pallopeli, jossa upotaan syvyyksiin Jaakko Poikkimäki aloitti harrastuksen pohjalta. Nyt hän pelaa nuorten maajoukkueessa. Joona Haataja Hyppy altaaseen. Sukellus pohjalle. 10 sekuntia peliä veden alla ja ylös pintaan. Pari hengähdystä ja takaisin pohjaan, jossa käydään taistelua siitä, kumpi joukkue saa pallon altaan pohjassa olevaan maaliin. Yli kuusi vuotta uppopalloa harrastanut lääkintämies Jaakko Poikkimäki demonstroi lajia, jossa vihollinen voi tulla mistä suunnasta vain: ylhäältä, alhaalta, sivusta, takaa.. Melkeinpä pitää olla silmät selässä. Laji on haastava. Se vaatii uima- ja sukellustaitoa. Vedessä saatetaan pyöriä niinkin, että välillä ei tiedetä, missä suunnassa pinta on, hän kuvailee. Uppopallossa vedessä pelaa kerrallaan 12 ihmistä kahdessa joukkueessa ja pinnalla heistä jokaiselle on reservissä varapelaaja. Säännöt ovat pääpiirteissään yksinkertaiset: vain pelaajaa, jolla on pallo, saa estää liikkumasta. Eniten maaleja tehnyt joukkue voittaa. Kiellettyä on muun muassa koskea varusteisiin sekä potkia ja kuristaa toisia. Mustelmia tulee, loukkaantumisia harvoin Kainuun Prikaatissa varusmiespalvelustaan suorittava Poikkimäki esittelee lajissa tarvittavaa varustusta, jota ei paljoa tarvita. Suolaliuoksella täytetty pallo on hieman jalkapalloa pienempi. Uppopalloon suunnitellut räpylät tekevät liikkumisen veden alla sutjakkaaksi. Korvasuojat, uimamaski ja uimalakki pehmentävät, jos jonkun räpylä sattuu osumaan päähän. Mustelmia tulee, mutta loukkaantumisia erittäin harvoin, Poikkimäki kertoo. Pinnan alla ei yleensä olla viittätoista sekuntia kauempaa. Altaan pohjaan mennessä korvissa tuntuva paine tasataan lähinnä puristamalla nenästä ja puhaltamalla ulos. Tältä vuodelta odotan vielä nuorten SM-kierroksilta ykkössijaa, kertoo uppopalloa harrastava Jaakko Poikkimäki. Joskus on käynyt niin, että kun on ollut happi lopussa, niin hapen puutteen on unohtanut ja lopulta tehnyt sen maalin. Johtuuko se sitten adrenaliinista? Tähtäimessä miesten maajoukkue Poikkimäki aloitti harrastuksen kuusi vuotta sitten Ylivieskan urheilusukeltajissa. Ennen aloittamista hän ei ollut harrastanut mitään vesilajeja. Poikkimäki pelaa nuorten maajoukkueessa ainakin vuoden verran. Sen jälkeen koitetaan päästä miesten maajoukkueeseen, vaikkei siellä monta alle 25-vuotiasta ole. Ihan kuka vaan pystyy tätä lajia harrastamaan, kun vain kiinnostusta löytyy. Lajia pelaavia ei Kainuun Prikaatissa montaa ole. Koska varuskunnan uimahallissa on iltaisin runsaasti käyttäjiä, ei siellä uppopalloa juurikaan mahdu treenaamaan. Harjoitteluun Poikkimäki on käyttänyt lomia ja urheilukomennuksia. Tänä vuonna hän aikoo keskittyä nuorten maajoukkueen kisoihin. Poikkimäen maajoukkueaikana vuonna 2008 nuorten maajoukkue oli Pohjoismaiden kisoissa toiseksi viimeinen ja 2010 EM-kisojen viimeisellä sijalla. Viime vuonna joukkue kuitenkin ylsi pronssisijalle Riihimäen EM-kisoissa, jotka ovat jääneet miehelle lajin parhaaksi muistoksi. tupavisa 1. Mikä on Disneyn ensimmäinen pitkä värillinen animaatioelokuva? 2. Kuinka monta astronauttia on käynyt kuussa? 3. Mikä joukkue voitti lentopallon SM -kultaa vuonna 2012? 4. Kuka oli Pohjois-Korean ensimmäinen valtionpäämies? 5. Kuka näyttelee velhoa Mahtava Oz - elokuvassa? 6. Minkä yhtyeen hitti on kappale Bitter Sweet Symphony? 7. Kenen kirjoittama teos Suuri hainmetsästys on? 8. Kuinka monta Madventures -aiheista kirjaa on kirjoitettu? 9. Minä vuonna Apple OS X on julkaistu? 10. Minkä maan lippu on kuvassa? vastaukset 1.Lumikki ja seitsemän kääpiötä, 2. 12, 3.VALEPA, 4. Kim Il-Sung, 5. James Franco, 6. The Verve, 7. Hunter S. Thompson, 8. 4, 9. Vuonna 2001, 10. Dominikaaninen Tasavalta

14 14 vapaalla ruotuväki 7/2013 kirjat sotasarjakuvat Kova päivä Kirjoittaja Mark Owen, Kevin Maurer Kustantaja Otavan kirjapaino Julkaisuvuosi 2012 Kapteeni Tserep Kirjoittaja Pertti Jarla Kustantaja Arktinen Banaani Julkaisuvuosi 2013 Kenestä tahansa ei ole Yhdysvaltojen Navy SEAL -joukkojen kärkikastiin DEVGRU:siin (Yhdysvaltain laivaston Erikoissodankäynnin kehitysryhmä), sillä jo fyysisesti ja henkisesti rankat karsinnat erikoistaistelutehtäviin kestävät yhdeksän kuukautta. Kuitenkin osa miehistä selvittää tiensä valiojoukkoihin, ja yksi heistä on kirjan peitenimellä kirjoittanut entinen SEAL-mies Mark Owen eli Matt Bissonnette. Alaskan hyytävissä oloissa varttunut sotilas päätti jo pikkupoikana, että hänestä tulisi isona Navy SEAL. Halu omistaa elämä itseä suuremmalle päämäärälle ja puristaa kestokykynsä äärirajoille veivät taistelijan useisiin merkittäviin operaatioihin muun muassa Afganistanissa ja Irakissa. Miehen ura huipentui usean isänmaallisen soturin unelmaan, päästä mukaan poistamaan päiviltä vuosia jahdattu al-qaidan johtohahmo, Osama bin Laden. Teos herättää ihailua ja ihmetystä erikoissotilaiden päättäväisyyteen kerta toisensa jälkeen riskeerata henkensä ja selvitä mitä vaativimmista operaatioista hengissä. Samalla tosin kummeksuttaa, miksi Bissonnette päätti kirjoittaa kirjan, ja riskeeraako hän entisen elämäntyönsä ja aseveljiensä ja -siskojensa salaisuudet. Kirja lienee poliittinen kannanotto bin Ladenin kuolemasta kunnian ottanutta presidentti Barack Obamaa vastaan. Kirja ei ole kirjoittajansa mukaan käynyt Pentagonissa asiaankuuluvassa tarkastuksessa ennen julkaisuaan. Bissonnettella oli ilmeisesti kiire saada teos julkaistua ennen muita. Kuitenkin sen verran hyvistä miehessä on, että hän lupaa lahjoittaa suurimman osan kirjan tuotoista työtehtävissä menehtyneiden SEALtaistelijoiden perheitä tukeville yhdistyksille. Eira Talka Tämä on ensimmäinen kerta, kun otin ihan yksi yhteen tositarinan ja mietin, miten voin kertoa tämän dramaattisesti, mutta kuitenkin niin, että pysyn tarinalle uskollisena, sarjakuvien ohella kuvitustöitäkin tehnyt Petri Hiltunen valaisi Anabasiksen erikoisuutta teostensa keskuudessa. Epäonnen sotaretki opettaa yhä Kuva: Lasse Perkkiö Sodan kaoottisuus ja arvaamattomuus, päätöksenteon epävarmuus ja johtamisen vastuu. Niistäkin Fingerpori-piirtäjänä tunnetun Pertti Jarlan vakavahenkinen sotasarjakuva Kapteeni Tserep kertoo, mutta pohtimisen arvoinen teema tuntuu jäävän kesken. Venäjän sisällissotaan sijoittuvassa kuvitteellisessa tarinassa nuori valkoinen kapteeni Tserep saa johtaakseen ensimmäistä taistelukosketusta vailla olevan joukko-osaston. Heidän on määrä marssia rintamalle, mutta matkalla he kohtaavat kylän, jota toinen sotilasjoukko parhaillaan ryöstää ja tuhoaa. Siviilien kiusaamisesta suivaantuneet valkoiset päättävät kapteeni Tserepin johdolla hyökätä. Hyvin suunniteltu yllätyshyökkäys onnistuu, mutta sodan arvaamattomuus yllättää Tserepin. Tserepiin ehtii kolmenkymmenen sivun aikana tutustua siinä määrin, että särmän ulkokuoren alta pilkahtaa silloin tällöin poika, joka yrittää tehdä hyviä päätöksiä, vaikka hänen aikansa johtajakoulutus ei ehkä antanutkaan siihen kummoisia välineitä. Sarjakuvan vahvuus onkin niissä hetkissä, kun joku hahmoista paljastaa itsestään jotain oikeaa vähän vahingossa. Historiallinen, realistinen ja vakava Jarla on kiinnostavaa. Henkilöiden ja tapahtumien pinnan alla kuplii, ja kapteeni Tserepin edesottamuksia lukisi mielellään lisääkin. Nopeatempoinen teos vaatii yllättävän lopun jälkeen pituuteensa nähden melkoisen määrän sulattelua, miksei jopa toisen lukukerran. Tai kolmannenkin. Moona Veijola Kun Sokrateen oppilas, kreikkalainen filosofi Ksenofon kirjoitti reportaasinsa Kyyroksen sotaretkestä 401 ekr., hän tuskin arvasi millainen klassikko siitä tulisi. Se oli myöhemmin esimerkiksi Aleksanteri Suuren lempikirja innoittaen häntä lähtemään omille sotaretkilleen. Anabasis on kirja, joka oli vielä viime vuosisadalle asti kuuluisa ja käytetty. Sitä käytettiin upseerikouluissa sodankäyntitaidon opettamiseen, kirjallisuuden opiskelijoille esimerkkinä loistavasta antiikin klassikosta ja muinaiskreikan opiskelijoille esimerkkinä helppolukuisesta muinaiskreikasta, Anabasiksesta maaliskuussa ilmestyneen sarjakuvaversion luonut sarjakuvapiirtäjä Petri Hiltunen kertoo. Lumessa on rämmitty ennenkin Hiltunen tutustui Anabasikseen vasta muutama vuosi sitten, ja se on muutenkin harvalle enää nykypäivänä tuttu. Hiltusen kaksiosainen sarjakuvateos tuo maailman ensimmäisen silminnäkijän kirjoittaman sotareportaasin uudestaan esille kunniakkaasti, historiallisuutta ja huumoria unohtamatta. Sarjakuvan ensimmäisessä osassa kreikkalainen palkkasotilasjoukko huijataan taisteluun Persian kuningasta vastaan. Sotaretken johtaja Kyyros, Persian kuninkaan veli, kaatuu ensimmäisessä taistelussa ja kreikkalaisten omat upseerit myöhemmin julmassa ansassa. Alun perin tarkkailijana mukaan lähtenyt Ksenofon päättää ottaa ohjat käsiinsä ja viedä kreikkalaiset kotiin. Koko yli tuhat kilometriä pitkän matkan ajan he taistelevat Persian armeijaa, paikallisheimoja ja luonnonolosuhteita vastaan. Rehellisesti sanottuna en ole edes ihan varma, olenko saanut kuvattua, kuinka rankkaa heillä oikeasti oli. Itse asiassa hanget olivat jonkin verran korkeammat, kuin mitä olen edes kuvannut, Hiltunen sanailee. Sarjakuvan toiseen osaan sijoittuvat lumimyrskykohtaukset ovatkin teoksen voimallisinta antia. Kangashamosissaan eteenpäin rämpiviä kreikkalaisia katsellessa ei voi kuin ihmetellä, kuinka hengen armeijasta jopa pääsi kotiin asti. Antiikin ajan hajautettu taistelutapa Anabasis opettaa, että sodassa pitää mukautua. Voi olla hyvät alkuperäiset suunnitelmat, mutta taistelun alkaessa tilanne muuttuu. Se muuttuu nopeasti, ja jos ei pysty sopeuttamaan omia suunnitelmiaan, tuhoutuu väistämättä, Hiltunen selittää kreikkalaisten selviytymistä. Anabasis opettaa, että sodassa pitää mukautua. Anabasiksen alussa lukija jää hieman tarinan tiivistämisen jalkoihin, ja suuri henkilömäärä hankaloittaa juonessa pysymistä. Mutta kun upseerit kuolevat ja esiin nousevat tarinan oikeat päähenkilöt, heihin kyllä tutustuu ja samaistuu. Ateenalainen, rauhallinen Ksenofon ja spartalainen tylympi Kheirisofos luovat mielenkiintoista ristiriitaa palkkasotilasjoukon sisällä. Taistelu näkyykin tarinassa joka tasolla: niin suurvaltojen, vuoristolaisheimojen kuin yksilöiden kesken. Esimerkiksi tarinan ensimmäinen taistelu käytiin nykyisen Bagdadin lähellä alueella on siis sodittu jo kauan ennen kristinuskoa ja islamia. Sotimisesta ja kurjuudesta huolimatta Anabasis myös naurattaa. Jos tekee pelkkää synkkyyttä ja kurjuutta, se helposti vieraannuttaa lukijan. Rehellisesti sanottuna sota ei ole sellaista, sillä ihminen ei ole sellainen. Ja monestihan sotilaat ovat selviytyneet huumorin avulla, Hiltunen muistuttaa lopuksi. Moona Veijola äänilevyt French Films: White Orchid GAEA Records Eräänä päivänä kevät alkoi lämmittää ja taivas näytti kirkkaan siniseltä. Pöly leijui tuvassa likaisen lasin läpi kurkottavien auringonsäteiden paljastamana. Silti olo oli ihan onnellinen. Juuri tällaisessa tilanteessa saattaisi hyräillä French Filmsin uutukaisen albumin tahtiin. Syksyllä 2011 ensimmäisen levynsä julkaissut kotimainen bändi on saanut aikaan kokonaisuuden, jota voi kuvailla utuisen keväiseksi ja miellyttäväksi kuunneltavaksi. Brittirokin olemuksella varustettujen indie-biisien voi kuvitella soveltuvan taustamusiikiksi matkalla lomille, mökille tai vaikkapa kesäfestareille. Bändillä itselläänhän on takana esiintymiset muun muassa Suomen suurimmilla festivaaleilla, Roskildessa sekä klubeilla useissa maissa Japanista Englantiin. Kesäinen soundi ja kepeät sanoitukset eivät vähennä yhtyeen painoarvoa. French Films nappasi tammikuun Eurosonic-festivaaleilla European Border Breaker Award -palkinnon ja kokoonpanoa on hypetetty suomalaisten musiikkikriitikoiden toimesta jo parin vuoden ajan seuraavaksi suureksi suomalaiseksi vientiyhtyeeksi. Kieltämättä aamut lipuvat aurinkoisina sormien lävitse kuunnellen myös yhtyeen uutukaista. Reipas rumpujen poljento ja iloiset kitarariffit kantavat kuin lämpimät aallot. Viimeisenä aamuna ennen reserviin siirtymistä voisi kasarmin kaiuttimista kajahtaa vaikkapa kappale IntoThousandYears. Siinä lauletaan muun muassa kesäniityillä makoilusta, jäätelökärryistä ja kotiin kävelemisestä kesäkuussa. Eikä se suuresti poikkea levyn muiden kappaleiden sisällöistä, joissa muun muassa unelmoidaan aurinkolasit silmillä, muututaan jälleen 8-vuotiaiksi ja pidellään valkoista orkideaa kädessä. Eira Talka Von Hertzen Brothers: Nine Lives Universal Music Oy More is more on aina vaikuttanut Von Hertzen Brothersin motolta musiikkia tehdessä. Kappaleet ovat monikerroksisia ja täyteen ahdettuja -ehkä välillä jopa ähkyynkin asti. Von Hertzenin veljekset ovat olleet jo pitkään suomalaisten musiikkipiirien puhutuimpia nimiä. Veljesten kaksi edellistä yhdessä tehtyä Von Hertzen Brothersin levyä ovat päätyneet Suomen virallisen albumilistan ensimmäiselle sijalle.tuorein pitkäsoitto Nine Lives tarjoaakin uusia mausteita ennestään tuttuun kaavaan. Musiikillinen tarjonta onnistuu kasvamaan tuoreimmalla levyllä entisestään. Kappaleita kirjoittaessa levylautasella on selvästi soinut Sisters of Mercyn goottimaalailut ja Soundgardenin kaltaiset grungejyrät. Syrjään ei ole kuitenkaan tungettu juuri yhtään aikaisempien levyjen Kingston Wallille kumartavaa progressiivista hard rockia. Nine Lives siis tarjoaa edelleen taitojen ylärajoja hipovaa soitantaa kymmenien päällekkäisten instrumenttien äänivallina. Jokainen kappale on mukaansatempaava, mutta kääntöpuolena kokonaisuus jää samalla sirpaleiseksi. Eheän kokonaisuuden sijaan tuntuu, että on ollut tärkeämpää saada kaikki ideat levylle. Kaikkiin raitoihin onkin saatu loistavia koukkuja, mutta ne eivät punoudu yhdeksi verkoksi. Sekaisin kappaleita läpi käydessä ei paikoitellen edes usko kuuntelevansa samaa yhtyettä. Nine Lives on kuin moottoripyöräretki läpi synkkien miljoonakaupunkien, Kalifornian aavikoiden ja suomalaisen suviyön. Maisemat ovat toki kauniita, mutta liikaa aikaa niiden katselemiseen ei ole, sillä kiire on jo seuraavaan kohteeseen. Eetu Heino

15 ruotuväki 7/2013 VAPAALLA 15 Totuus maanpuolustuksesta kuuluu lasten suusta Teksti:Moona Veijola Kuvitus:Päiväkoti Kaivopuiston esikoululaiset Taitto:Joonas Kyöstilä Suomalainen maanpuolustus on muutostilassa, mutta varuskuntien lakkauttamisista huolimatta maanpuolustushenki on aina ollut maassamme varsin korkealla, erityisesti asepalvelus- ja kutsuntaikäisten keskuudessa. Puolustusvoimauudistuksen, kyberturvallisuusstrategian ja pohjoismaisen sotilasyhteistyön innoittamana myös Ruotuväki päätti kääntää katseensa tulevaisuuteen. Siis lapsiin. Lähdimme helsinkiläiseen päiväkoti Kaivopuistoon selvittämään, mitä Suomen tulevaisuuden puolustajat tietävät asepalveluksesta ja maanpuolustuksesta. Päiväkoti Kaivopuiston eskariryhmässä suorittamamme tiedustelun mukaan 6-7-vuotiaiden lasten perehtyneisyys maanpuolustuksellisiin asioihin oli hyvinkin vaihtelevaa ja pääasiassa huhupuheisiin ja viihteeseen perustuvaa. Joissakin tapauksissa inttitarinoilla pelottelu oli aloitettu hyvinkin varhaisessa vaiheessa, kun taas toiset olivat autuaan tietämättömiä siitä, mitä kurkkusalaateissa tehdään. Useimmissa tapauksissa nämä aukot sivistyksessä täytettiin kuitenkin suoranaisilla arvauksilla. Lopputulemana voidaan todeta, että riippumatta maanpuolustustietoisuuden tason vaihtelusta tutkimusryhmämme keskuudessa, kiinnostus asepalvelusta kohtaan oli keskimäärin suurta. Varsinkin kaikki jännittävät tekniset laitteet aseista toimittajan nauhurin kautta hävittäjiin aiheuttivat paljon keskustelua. Innovatiivisuus tekniikan alalla näkynee myös kuvissa, joita pyysimme testiryhmäämme piirtämään. Tulevaisuuden turvallisuus on joskin pienissä, niin varsin innokkaissa käsissä. Mitä armeijassa tehdään? Siellä ammutaan pyssyillä. - Kasper, 6v. No soditaan. - Viola, 6v. Siellä on semmoisia sotapanssareita ainakin. Ne on sellaisia ihan hirveän isoja koneita, joilla on telaketjut. Meilläkin on tuossa semmoinen. - Lauri, 7v. Ammutaan johonkin vähän niin kuin maalitauluun. Mun isoveli on jo käynyt armeijassa. Me ollaan käyty yhden kerran armeijassa niinku jossain esittelyssä ja sitten me käytiin myös jossain kahvilassa. - Eero, 6v. Marssitaan. Eli kävellään niin kuin yhdessä jotenkin. - Sampo, 6v. Marssitaan. Eli kävellään niin kuin yhdessä jotenkin. - Sampo, 6v. Sotimiseen tarvitaan muutakin kuin sotilaita: Täälläkin on paljon sotajuttuja! Sotalentsikoita ja panssareita ja sitten sotalaivoja on Suomen laitureilla. - Lauri, 6v. Maavoimissa ollaan niin kuin maassa ja laivastossa on laivoja. - Eero, 6v. Myös maastoutuminen on leirillä tärkeää: Sen takia, koska teidän lempiväri on vihreä! - Ida, 7v. ja Lahja, 6v. Jos te olisitte valkoisia, niin te olisitte hyviä piiloutumaan lumeen. Ja kukaan ei näkis mitään. - Lauri, 7v. Mulla oli sellainen sotalentokone leluna. - Sampo, 6v. Ilmavoimat pommittaa semmoisia pateja alas yyyy POM. Kun me mentiin Espanjaan, niin siellä lentokentällä oli ihan hirveän iso sotalentsikka. - Lauri, 6v. Mitä armeijan leirillä syödään? Lihaa vaikka. - Viola, 6v. Ja sitten, kun te olette vihreitä, niin te piiloudutte hyvin metsään. - Karlo, 6v. Valkoinen on silloin, kun on lunta ja silloin ei nää niin hyvin. - Kasper, 6v. Miksi armeijaan mennään? Sen takia, että suojellaan pesiä! Niin kuin turkulaiset lokit suojelee munia. - Lauri, 7v.

16 16 takakansi ruotuväki 7/2013 potretti Lumikenkäjuoksulla halki Grönlannin Kari Lindholm Kestävyysjuoksija ja luennoitsija Jukka Viljanen, 49, Espoosta tituleeraa itseänsä mieluiten seikkailujuoksijaksi, eikä mies liioittele siinä lainkaan. Viljasen ensimmäinen arktinen seikkailujuoksu tapahtui Pohjoisnavalla vuonna Juoksin ja pyöräilin maratonit 34 asteen pakkasessa, yhteensä 84 kilometriä. Siellä päätin, että minusta tulee kokopäivätoiminen seikkailija. Seikkailijan tie johti napajäätiköltä maailman kuumimpaan paikkaan, Libyan Saharaan. Viljanen juoksi 200 kilometriä autiomaan polttavassa helteessä, 10 kilon reppu selässä. Seuraava koitos oli 100 kilometrin mittainen juoksu Etelämantereella. Tämäkään ei vielä riittänyt, sillä pian oli vuorossa tuhannen kilometrin juoksu halki Kalaharin autiomaan. Juoksin myös Saharan autiomaan poikki vuosi sitten. Mukanani oli puolustusvoimien palveluksessa työskennelleitä henkilöitä. Viljasen pitämillä luennoilla häneltä kysytään usein, miksi mies kiduttaa itseänsä moisilla koitoksilla. Vastaan siihen, että lähden pitämään hauskaa. Saan palkakseni mehevät naurut yleisölehtereiltä. Omien rajojen hakeminen ja upeat luontokokemukset kiinnostavat. Keväällä Nansenin jäljille Harrastin nuorena kilpaurheilua, juokseminen on ollut minulle tärkeää jo viimeiset parikymmentä vuotta, kertoo seikkailujuoksija Jukka Viljanen. Hän harjoitteli huhtikuista Grönlannin halkijuoksu-urakkaansa varten helmikuun alussa Pyhätunturilla Pelkosenniemellä. Seikkailija miettii töikseen uusia haasteita. Fridtjof Nansen hiihti Grönlannin halki 125 vuotta sitten. Viljanen haluaa tietysti panna paremmaksi. Minä ja juoksukaverini Greg Maud Etelä-Afrikasta aiomme olla ensimmäiset ihmiset, jotka juoksevat halki Grönlannin lumikengillä. Juoksu tapahtuu huhtikuussa, jolloin siellä on vielä talvi. Juostessa käytetään tavallisesti mahdollisimman taloudellista askellusta, lumikengillä se on mahdotonta. Jalkoja pitää nostella enemmän, niille kertyy lumikenkien takia grammaa lisäpainoa. Pakkanen ei Viljasta huoleta, vaan tuuli. Miehiä odottavat hyiset jäätikkötuulet eli katabaattiset tuulet. Samanlaiset, jotka vaanivat Antarktiksella. Kahden ja puolen kilometrin korkeudella puhkuu melkoinen vastatuuli. Juoksemme mantereen halki idästä länteen, rannikolta rannikolle. Katabaattisen tuulen synnyn edellytyksenä on ulossäteilyn aiheuttama ilman jäähtyminen. Ulossäteily on voimakasta varsinkin korkeitten vuorten laella yöllä. Kun ilma jäähtyy, se kutistuu ja muuttuu tiheämmäksi. Ylhäällä oleva jäähtynyt ilma on raskaampaa kuin alhaalla oleva lämpimämpi ilma. Tiheämpi ja raskaampi kylmä ilma valuu alaspäin. Tuulten nopeus voi ylittää 20 metriä sekunnissa. Grönlannin poikki juoksijoille kertyy matkaa 620 kilometriä. Etenkin ensimmäiset 280 kilometriä ovat rankkoja. Viljanen ei halua arvioida koitoksen vaativuutta suhteessa aikaisempiin seikkailuihin ennakolta. Vasta jälkeenpäin tohdin arvioida, oliko retki haastava. Vasta jälkeenpäin tohdin arvioida, oliko retki haastava. Juokseminen arktisissa olosuhteissa on joka tapauksessa aivan eri asia kuin juokseminen autiomaan helteessä. Viljanen sanoo, että Grönlannissa esimerkiksi kamppeet pitää kuivattaa teltassa, jossa hoidetaan myös jalat ja ruokaillaan. Teltan ulkopuolella on hyistä, eikä siellä voi viettää vapaa-aikaa käytännössä lainkaan. Juoksemme päivä kerrallaan, mutta jokaiselle päivälle on kuitenkin tavoite. Valoa riittää huhtikuussa kymmenisen tuntia vuorokaudessa. Jos sulavesistä on haittaa päivisin, sitten juoksemme yöllä otsalamppujen valossa. Miesten tukena kiitää kaksi koiravaljakkoa, jotka muun muassa pystyttävät teltat ennalta ja kuljettavat tarvikkeita. Valjakon ajurit ovat kokeneita grönlantilaisia hylkeenmetsästäjiä. Juoksemme reppu selässä. Sinne on pakattu muun muassa untuvavaatteet, hätäsuoja, radioja satelliittipuhelimet, ruokaa sekä vettä. Nesteytys on ehdoton juttu Jukka Viljanen sanoo, että etenkin kerrospukeutuminen ja riittävä nesteytys ovat arktisella talviretkellä selviytymisen kannalta äärimmäisen tärkeitä. Juominen unohtuu pakkasessa helposti. Kylmässä elimistö pyrkii eroon ylimääräisestä nesteestä, ja virtsaamisen tarve kasvaa. Itse juon lämpimän veden ja suolojen seosta. Energiajuomia kannattaa nauttia harkiten. Jos juoma on liian väkevää, se ei imeydy ja hölskyy vatsassa. Siitä pääsee siinä tapauksessa eroon vain oksentamalla. Jokainen kai muistaa, miten kävi Valentin Konoselle. Ravinnonsaannistakin on syytä huolehtia. Kun ravitsemus on kunnossa, myös pää toimii. Jukka Viljanen Ikä: 49 Asuinpaikka: Espoo Ammatti: Seikkailujuoksija, luennoitsija Sotilasarvo: Alikersantti, res. > Kuvat: Kari Lindholm poiminta Kalusto etsii uutta kotia Eetu Heino Kaupan on esimerkiksi käytöstä poistettuja veneitä. Kuva: Puolustusvoimat Alun perin järjestettäväksi kaavailtu poistetun materiaalin huutokauppa Pansiossa siirtyy kahden viikon päähän Huutokaupan ajankohtaa päätettiin siirtää, koska lumen suuri määrä olisi haitannut kaupantekoa liiaksi. Päätös osoittautui oikeaksi, sillä kevät ei ole edennyt vieläkään odotetusti, selventää Heikki Välimäki, Millog Oy:n jälkikäsittelypäällikkö. Huutokauppa ei ole jokapäiväistä herkkua. Edellisestä huutokaupasta on jo useampi vuosi. Merivoimien huutokauppoja ei järjestetä vuosittain, pikemminkin vain tarpeen vaatiessa. Vanhentunutta kalustoa poistetaan jatkuvasti eri tavoin varastotilaa viemästä. Huutokauppakelpoinen tavara pyritään kuitenkin säilyttämään. Tarjolla on mm. erilaisia veneitä moottoreita, kenttäkeittimiä ja niiden osia. Joukosta löytyy Välimäen mukaan myös erityisempiä myyntiartikkeleita. Myytävien kohteiden joukosta löytyy esimerkiksi harvinaisia moottoreita ja laitteita, joita harvemmin päätyy markkinoille. Myytävä materiaali on nähtävänä myyntipaikalla torstaina klo 9.00 alkaen. Merivoimien käytöstä poistetun materiaalin huutokauppa Turku, Pansio torstaina kello 9.00 alkaen > kalenteri Kevään helmiä -konsertti Torstai klo Joensuu, Carelia-sali Perjantai klo Varkaus, Warkaus-sali Karjalan Sotilassoittokunta, Savon Sotilassoittokunta ja Rakuunasoittokunta tarjoavat viihdemusiikkia solistinaan tenori Pentti Hietanen. Konsertteja johtaa musiikkimajuri Petri Junna. Vapaaehtoinen ICCS-harjoitus Pirkkalan tukikohdassa Satakunnan Lennosto järjestää ICCS (yksittäisen taistelijan perustaidot) -peruskurssin, joka toteutetaan vapaaehtoisena harjoituksena. ICCS-kurssien muodostaman vapaaehtoisten harjoitusten kokonaisuuden johtajana toimii majuri Petteri Kantola ja kurssienjohtajana toimii everstiluutnantti evp Matti Soini. Kynttiläkonsertit Nastolassa, Hollolassa ja Heinolassa Varusmiessoittokunnan jousiorkesteri sekä muut pienyhtyeet esiintyvät tiistaina klo Nastolan kirkossa, keskiviikkona klo Hollolan vanhassa kirkossa ja torstaina klo Heinolan kirkossa. Viihdekonsertti Finlandia-talossa Finlandia-talo klo Kaartin Soittokunta soittaa viihdekonsertin Finlandia-talossa. Konsertin solistina esiintyy Saara Aalto. Kapellimestareina toimivat Jyrki Koskinen ja Ville Paakkunainen.