KARJAANJOEN VALUMA-ALUEEN POHJOISOSAN KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA (Karkkila ja Loppi)
|
|
- Raimo Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KARJAANJOEN VALUMA-ALUEEN POHJOISOSAN KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA (Karkkila ja Loppi) HIIDENVEDEN KUNNOSTUS Esko Vuorinen /Silvestris luontoselvitys oy /
2 Sisällys 1. Johdanto Suunnitelualue ja -menetelmät Kosteikoista tietoa ja suosituksia Tarkoitus ja merkitys Paikan valinta Perustaminen Mitoitus ja muotoilu Kalaston huomioiminen Kosteikon hoito Vesistön kunnostus Kosteikkokuvaukset Kosteikkosuunnittelun tulokset Hoitosuunnitelma Rahoitus Kosteikon perustaminen ei-tuotannollisten investointien tuella Muut rahoituslähteet kosteikkojen perustamiseen...error! Bookmark not defined Kosteikon hoito ympäristötuen erityistuella Lumokohteet ympäristötuen erityistuella Lisätietoja Lähteet...28 Liitekartat Koontikartat (karttajako). 4 kpl Kartta 1. Kohde 1 Kartta 2. Kohteet 2-4 Kartta 3. Kohteet 5-8 Kartta 4. Kohde 9 Kartta 5. Kohteet Kartta 6. Kohteet Kartta 7. Kohteet Kartta 8. Kohteet Kartta 9. Kohteet Kartta 10. Kohteet Kartta 11. Kohteet Kartta 12. Kohteet Kartta 13. Kohteet Kartta 14. Kohteet 47, 48 Kartta 15. Kohteet 49, 50 Kartta 16. Kohde 51 Kartta 17. Kohteet Kartta 18. Kohteet Kartta 19. Kohteet 61, 62 Kartta 20. Kohde 63 Kartta 21. Kohteet 64, 65 Kartta 22. Kohde 65 Kartta 23. Kohteet 67, 68 Kartta 24. Kohteet 69, 70 Kartta 25. Kohteet Kartta 26. Kohteet 76, 77 Kansikuva: Kivinenoja Lopen Pilpalassa halkoo alajuoksullaan laajaa peltoaukeaa. Ojaan ehdotetaan ojanlevennyksiä ja lietetaskuja kiintoaineksen pidättämiseksi (kohde 13). Kuva: Esko Vuorinen. 2
3 1. Johdanto Vuonna 2008 valmistui Uudenmaan ensimmäinen kosteikkojen yleissuunnitelma Vihtijoen alueelle. Syksyllä 2008 monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelu jatkui Hiidenveden valuma-alueella. Kohteena olivat Karjaanjoen latvat Lopella ja Karkkilassa. Kosteikkoja perustamalla voidaan vähentää vesistöihin virtaavaa ravinnekuormaa. Hiidenvesi on monen syyn seurauksena rehevöitynyt ja ravinnekuormitus on merkittävästi suurempi kuin mitä nämä vesistö sietää. Kosteikot ovat yksi keino kuormituksen vähentämiseksi. Rahoitusmahdollisuuksia kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon tarjoavat Hiidenvesiprojekti, osakaskuntien rahoitus, luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen hoitoon tarkoitetut ympäristötuet sekä ei-tuotannollisten investointien tuki. Suunnitelman avulla halutaan kannustaa maanomistajia perustamaan kosteikkoja mailleen. Toimenpiteiden toteuttaminen on vapaaehtoista, eikä suunnitelma velvoita maanomistajia mihinkään. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa maatalouden ympäristötukea tai muuta rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Kosteikkosuunnittelijana toimi luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen Silvestris luontoselvitys oy:stä. Asukastilaisuuksiin osallistuneiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden näkemykset ja kommentit olivat arvokkaita yleissuunnittelun eri vaiheissa. Kiitos tilaisuuksiin osallistuneille! 3
4 2. Suunnitelualue ja -menetelmät Kartta 1. Kosteikkojen yleissuunnitelman alue. 4
5 Suunnittelualue sijaitsee Lopen kunnassa ja Karkkilan kaupungissa (kartta 1). Alue kattaa näiden kuntien alueelle ulottuvan Karjaanjoen valuma-alueen kokonaisuudessaan (420 km 2 ), rajoinaan vedenjakajat. Suunnittelu noudatti periaatteessa samaa kaavaa kuin Vihtijoen alueen suunnittelu (Pimenoff & Vuorinen 2008). Esiselvitysvaihe laadittiin kuitenkin kevyemmin. Esimerkiksi paikkatietoaineistojen käsittelyyn käytettiin huomattavasti vähemmän aikaa kuin Vihtijoen alueen suunnittelussa. Kohteiden valinnassa oli apua Suomen ympäristökeskuksen vesistömallin määrittämistä kosteikkopaikoista (Huttunen ym. 2008). Malli kuitenkin toimii heikosti alueilla, joissa on paljon soita tai maasto on tasainen. Tällaista alaa suunnittelualueella on melko paljon. Esiselvityksen perusteella valittiin 129 mahdollisesti soveltuvaa kosteikkopaikkaa. Kohteet tulostettiin maastokartoille. Paikkatietoja on käsitelty MapInfo 8.0 ja 9.0 -ohjelmalla ympäristökeskuksen antamassa YKJ-koordinaatistossa. Maastotyöt tehtiin , yhteensä kahtenatoista maastopäivänä.. Maastotyön kelit olivat enimmäkseen hyvät. Tammikuun jälkipuoliskolta lähtien lumi haittasi hieman kohteiden havainnointia. Maastossa tarkastettiin ennalta valittuja kohteita. Maastossa liikkuessa löydettiin myös kohteita, joita ei esitarkastelussa ollut havaittu. Useimmat kohteet käveltiin ympäri ja samalla merkittiin muistiin kosteikon perustamiseen soveliaan alueen äärirajat GPS-paikantimella. Kohteesta kirjoitettiin lyhyt kuvaus. Havaintoja tehtiin alueen maaperästä, kasvillisuudesta, mahdollisen vesiuoman luonnontilasta, veden väristä, maankäytöstä valuma-alueella ja kosteikkoalueella sekä kosteikon mahdollisesta toteutustavasta ja hyödystä. Kohteiden tiedot tallennettiin toimistolla tekstiksi ja paikkatiedoiksi. Kohteista valittiin raporttiin tukikelpoiset tai muuten arvokkaat, muut jätettiin kuvaamatta. Kuvaukset on tarkoituksella laadittu lyhyiksi. Raporttiin on laadittu lyhyet yhteenvedot kosteikkojen suunnittelusta ja hoidosta. Paikkatietoaineiston luominen oli työssä merkittävässä asemassa. Paikkatietojen avulla voitiin laskea kohteiden pinta-alat, valuma-alue sekä kosteikon pinta-alan osuus valuma-alueesta. 5
6 3. Kosteikoista tietoa ja suosituksia 3.1. Tarkoitus ja merkitys Kosteikoilla ja altailla on tarkoitus poistaa vedestä kiintoainetta ja sitoa siihen liuenneita ravinteita. Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumavesien typestä ja reilusti yli puolet fosforista. Vihtijoen alueella on tutkittu kosteikon tehoa peltovesien ravinteidensitojana Hovin kosteikolla (Koskiaho 2006). Tutkimuksessa kertynyttä tietoa on sovellettu laadittaessa ohjeita kosteikkojen mitoitukselle, muotoilulle ja myös erityisympäristötuen ehtojen laadinnassa. Vesiensuojelun lisäksi kosteikoista koituu muutakin hyötyä. Kosteikkoa voi hyvin käyttää kasteluvesialtaana ja jopa ravunkasvatukseen. Kalalammikkona kosteikon käyttö ei ole ristiriidassa vesiensuojelun kanssa, kun kalankasvatus perustuu luonnonravintoon ja varsinaisia kalarehuja ei käytetä. Kosteikon perustaminen hyödyttää vesilintuja ja muita kosteikoista riippuvaisia lajeja, sekä kasveja että eläimiä. Vesilinnut voivat ruokailla kosteikossa ja rakentaa kasvillisuuden suojaan pesiään. Kahlaajat ruokailevat mielellään alavilla lietereunoilla. Metsästäjät voivat saada kosteikosta oivan metsästyspaikan, erityisesti syysmuuton aikaan suuri kosteikko houkuttelee vesilintuparvia. Linnustollisesti arvokasta kosteikkoa voi hyödyntää myös matkailumielessä, jos sille rakennetaan esim. lintutorni. Kosteikon hyötyinä mainitaan usein epätasaisia virtaamia tasaava vaikutus. Sen ansiosta vähenee ojien ja purojen syöpyminen eli uomaeroosio. Esimerkiksi valtaojaan matalilla kynnyksillä perustettu kosteikko tasaa vedenpinnan vaihtelua ja virtausta niin että ojan reunat pysyvät vakaampina. Jos kosteikkoalaa on runsaasti, on niillä vaimentava vaikutus myös tulviin ainakin paikallisesti. Luontevasti maisemaan istuva kosteikko toimii maiseman monipuolistajana. Tämä lisää asuinympäristön ja matkailualueen viihtyisyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. Epäsuorasti se voi jopa vaikuttaa rakennusmaan arvoa lisäävästi. Nykyään käytettävällä käsitteellä monivaikutteinen kosteikko korostetaan nimenomaan näitä edellä lueteltuja monia myönteisiä vaikutuksia niin vesistöön, luontoon kuin ihmisen asuinympäristöönkin. Monivaikutteinen kosteikko on vain yksi vesiensuojelukeino muiden joukossa muita maatalouden erityisympäristötuella tuettuja toimia ovat suojavyöhykkeet, luomutuotanto, muut valumavesien käsittelymenetelmät, kuten säätösalaojat ja kuivatusvesien kierrätys sekä pohjavesialueiden peltoviljely sisältäen mm. kevennetyn muokkauksen ja lannoituksen Paikan valinta Kosteikon perustamiseen sopii sellainen alava kohta, johon peltovedet valuvat joko pinta- tai salaojia pitkin tai suorana pintavaluntana ympäröiviltä viljelyksiltä. Usein paras kohta kosteikolle löytyy valtaojan tai puron yhteydestä, paikasta, jossa on tai on ollut luontainen kosteikko. Kosteikkoa ei tarvitse perustaa välittömästi pellon yhteyteen, vaan sen voi tehdä myös pellosta alaspäin metsään, minne peltovedet 6
7 valuvat. Tukikelpoista kosteikkoa ei saa kuitenkaan sijoittaa yli yhden kilometrin päähän pellosta. Maastossa voi tarkkailla ojan tai puron vedenlaatua ja sen perusteella arvioida mahdollisen kosteikon hyötyä. Jos pelloilta valuvat vedet ovat usein kovin savisia ja sameita, on se merkkinä myös korkeista ravinnepitoisuuksista. Tällaiseen paikkaan kannattaa perustaa kosteikko. Tosin myös kirkkaissa peltovesissä, kuten esimerkiksi salaojavesissä on vesiliukoisia ravinteita. Niidenkin pitoisuuksien on todettu pienenevän veden virratessa kosteikon läpi. Kosteikon paikkaa valittaessa on tarpeen kiinnittää huomiota myös alueen luonnon ominaispiirteisiin ja arvoihin. Luonnontilaiset lähteet, lammet ja norot ovat vesilain suojaamia arvokkaita elinympäristöjä, joiden ominaispiirteitä ei saa muuttaa ilman vesilupaa. Puroja ei saa padota siten että siitä aiheutuu haittaa esim. kalakannalle. Tästä aiheesta enemmän jäljempänä otsikon Kalaston huomioiminen alla. Metsämaalle kosteikkoa perustettaessa on muistettava myös metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, eli luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähiympäristöt, puuttomat ja vähäpuustoiset suot sekä rehevät korvet. Tällaisiin kohteisiin ei tulisi perustaa kosteikkoja. Periaatteessa kosteikon voi kuitenkin perustaa, sillä metsälaki koskee vain metsätalousmaata. Normaalisti kosteikon perustaminen ei vaadi vesilupaa, mutta jos siitä luultavasti koituu haittaa naapureille tai huomattavan iso muutos luontoon, on lupa hankittava. Metsämaalle kosteikkoa perustettaessa on muistettava tehdä metsälain (3 ) mukainen ilmoitus maankäyttömuodon muutoksesta. Se tehdään metsänkäyttöilmoituslomakkeella metsäkeskus Häme-Uusimaahan. Tämä on muistettava varsinkin silloin, kun kosteikon perustaminen hävittää tai muuttaa metsälakikohteeksi luokiteltua luonnonaluetta. Kiinteistörajan ei tarvitse olla este kosteikon perustamiseen. Rajanaapurit voivat perustaa yhteisen kosteikon, jolle he voivat yhdessä saada erityisympäristötukea. Jos kosteikon padolla pudotuskorkeus on yli kolme metriä tai pato on vesimäärältään niin mittava, että siitä voi esim. padon romahtaessa aiheutua vaaraa ympäristölle, kuuluu pato patoturvallisuuslain piiriin ja sitä koskevat tietyt menettelyt ja varotoimet. Asiassa antaa ohjeita ja neuvoja Uudenmaan ympäristökeskuksen patoturvallisuudesta vastaava henkilö Perustaminen Kosteikon perustaminen alkaa suunnitelman laatimisesta. On huomioitava, että tulouoman päähän kaivettavaa syvännettä pitää päästä aika ajoin helposti tyhjentämään traktorikaivurilla. Samoin lähtöuoman suuhun on hyvä päästä korjailemaan patoa tms. huoltoa tekemään. Käytännön perustamisen ensityö on kosteikkoalueen raivaaminen pensaista ja puustosta. Sen jälkeen mahdollisesti kuoritaan pois pintakasvillisuutta ja multaa. Peltoalueelle kosteikkoa perustettaessa on tärkeää kuoria ja poistaa maan kyntökerros, jotta ravinteikas maa ei muuta kosteikkoa ravinteen pidättäjästä ravinnelähteeksi. Veden alle jäädessään ravinteikas maa-aines alkaa helposti luovuttaa fosforia veteen. Ruokamultakerroksen poisto voi olla aiheellista muuallakin. Kaivaminen kannattaa minimoida. Jonkin verran maamassoja joutuu joka tapauksessa poistamaan ja siirtämään. Jos paikalla kasvaa luontaista kosteikkokasvillisuutta, pyritään sitä säilyttämään. Kaivumaista voidaan 7
8 muotoilla kosteikkoon niemekkeitä ja saarekkeita, jotka ohjailevat veden virtauksia ja tarjoavat linnuille lepo- ja pesäpaikkoja. Sopivaan painanteeseen tai notkelmaan kosteikon voi saada rakennettua hyvinkin helposti yksinkertaisesti patoamalla. Viettävään notkelmaan on usein syytä tehdä useita poikkikynnyksiä, jotta vesiala saadaan mahdollisimman suureksi. Mitä laajempi vesiala, sitä parempi hyöty kosteikosta saadaan. Monesti kosteikko joudutaan kuitenkin perustamaan kaivamalla. Syynä voi olla se, että kosteikon kohta ei ole luonnostaan soveliaan muotoinen tai tarpeeksi iso kosteikon perustamiselle ja pelkkä patoaminen ei riitä. Perustaminen tulee silloin tietysti kalliimmaksi. Läjitysmassoja tulee kosteikon kaivamisesta usein yllättävän paljon. Niiden sijoituspaikat on hyvä miettiä valmiiksi. Kuorittu multa tulee sijoittaa tarpeeksi etäälle tulevasta kosteikosta tai vesistöstä, jotta siitä ei aiheudu ravinnekuormitusta. Olemassa oleva luonnonkosteikko voi olla helposti ja vähällä vaivalla kunnostettavissa tehokkaaksi ravinnesieppariksi. Usein kyseeseen tulee alueen parempi vesittäminen. Keinoina voi olla olemassa olevan, kosteikon halkaisevan ojan patoaminen ja veden johtaminen pienien pisto-ojien eli ns. kampaojien avulla kosteikkoalueelle. Voi olla tarpeen myös kaivaa altaita tai vedenohjaimia kosteikkoalueelle. Luontaisia kosteikkoalueita, joita voidaan edellä mainituin tavoin parannella, ovat mm. ojitetut suot ja rantaluhdat sekä umpeen kasvavat lammikot ja vesialueet. Suunnittelualueella on muutama turpeenottoalue, jotka sopivat erinomaisesti kosteikoksi. Parhaat tulokset saadaan, kun turve on kaavittu kivennäismaata myöten. Tällaisen alueen vesittäminen on tavallaan ennallistamista soistuminen alkaa aivan alusta, samasta pisteestä kuin maan paljastuessa jääkauden jälkeen meren alta. Vesistöalueella on altaita kaivettu ja perustettu aiemminkin. Monet olemassa olevista altaista toimivat käytännössä vesiensuojelukosteikkoina, mutta useimmiten niiden tehokkuutta voidaan lisätä altaan paremmalla muotoilulla, laajentamisella tai virtauksien ohjailulla. Tilavista ja syvistä valtaojista voi joissain tapauksissa tehdä kosteikkoja yksinkertaisesti kynnystämällä. Tällä pyritään vesi pysyttämään seisovana ja oja toimii kosteikkona. Ojaa voi myös laajentaa eli kaivaa leveämmäksi, jotta saadaan tukikelpoisen kosteikon vaatima pinta-ala Mitoitus ja muotoilu Jotta vesi kirkastuisi, kiintoaines laskeutuisi pohjaan ja ravinteet ehtisivät pidättäytyä, on veden viivyttävä ja seisottava tarpeeksi kauan kosteikossa. Siksi kosteikon on oltava tarpeeksi suuri suhteessa valuma-alueeseen. Tämä on otettu huomioon tukikelpoisuutta arvioitaessa ympäristötuen ehtojen mukaan kosteikon pinta-alan on oltava vähintään 0,5 % valuma-alueesta ja vähintään 0,3 ha laajuinen. Kosteikon kokonaispinta-alaan lasketaan tällöin mukaan ranta-alueet eli tulvavarana toimivat reunukset, jotka ovat veden alla vain ajoittain. Pienempikin kosteikko voi silti olla hyödyksi. Pieni allas kerää yllättävän hyvin karkeaa ainesta, vaikka hienoin aines ei ehdikään laskeutua. Pieniä laskeutusaltaita 8
9 kutsutaan lietetaskuiksi. Niiden säännöllinen tyhjentäminen on tärkeää toimintatehon ylläpitämiseksi. Kosteikkoon tulee kuulua syvempi allasmainen osa, jonka vesisyvyys on tavallisesti yli yksi metriä. Tämän altaan tehtävä on siepata karkein kiintoaines. Syvänne sijoitetaan sen vuoksi heti tulo-ojan tai -puron suuhun ja mieluiten siten, että sitä pääsee aika ajoin tyhjentämään kaivurilla tai imuruoppaamalla. Allasmaisen osan jälkeen seuraa laaja matala kosteikko-osa, syvyydeltään cm. Siihen saa kasvaa vesikasveja. Kasvit parantavat ravinteiden pidättymistä monin tavoin. Kasvukaudella kasvit ottavat jonkin verran ravinteita suoraan käyttöönsä, mutta vielä tärkeämpiä ovat erilaiset prosessit kasvien juuristossa ja muissa vedenalaisissa osissa. Sekä fosforia että typpeä sitoutuu. Typpi myös muuttuu kaasumaiseen muotoon ja haihtuu ilmakehään eli toisin sanoen tapahtuu denitrifikaatiota. Muotoilulla pyritään ohjaamaan virtaukset mahdollisimman jouhevasti kosteikon joka sopukkaan. Siten saadaan paras puhdistusteho. Ohjaimina käytetään niemekkeitä, saarekkeita ja kynnyksiä. Pitkänomaisessa kosteikossa vettä pidätellään matalin poikkikynnyksin. Veden virtausreitin pituuden ja leveyden parhaaksi suhteeksi on todettu 5:1 eli esim. jos kosteikkoallas on 50 m pitkä, on sen ihanneleveys 10 m (Koskiaho 2006). Kosteikon luusuaan eli laskusuuhun voidaan vielä kaivaa pieni, syvempi allas, sekin parantaa veden puhdistumista Kalaston huomioiminen Väärin toteutettuna vesiensuojeluratkaisu voi aiheuttaa haittaa vesiluonnolle estämällä kalojen vapaata kulkua vesistössä. Varsinkin taimenelle haitta on merkittävä, kun yhteys kalan kutu- ja syönnösalueiden välillä katkeaa. Kosteikkohankkeet toteutetaan kalastollisesti arvokkaissa vesissä siten, että rakennetut padot eivät estä taimenten ja muidenkin kalojen kulkua. Patojen tai kynnysten ylityksissä matkitaan luonnonmukaista uomaa. Uoma muotoillaan kivien ja soran avulla tekokoskeksi. Uoma pyritään kaltevuudeltaan muotoilemaan melko loivaksi, vietoltaan 1:10 eli esimerkiksi yhden metrin pudotus jaetaan kymmenen metrin matkalle. Kaloille voi muodostaa nousuesteen jo yli 10 senttimetrin pudotus, varsinkin, jos pudotuksen alla ei ole ponkaisua mahdollistavaa vesitilaa. Uomien reunaluiskat jätetään riittävän loiviksi sortumien välttämiseksi. Perustamistyö on hyvä tehdä vähävetisenä ajankohtana talvella tai keskikesällä, jotta kaivutöistä aiheutuu mahdollisimman vähän samentumishaittaa Kosteikon hoito Rakenteiden tarkastus ja ylläpito Kun padot ja penkereet on perustettu kunnolla, ei vuodoista ja syöpymisten korjaamisesta koidu välttämättä juurikaan työtä. Rakenteet tarkastetaan säännöllisesti tulvien ja runsaiden virtaamien jälkeen, ainakin keväisin ja syksyisin. Perustamisen jälkeisinä vuosina maarakenteet painuvat ja tarkastus on välttämätöntä. Patoamalla 9
10 tehdyissä kosteikoissa on erityisesti tarkkailtava padon pitävyyttä. Pieni vuoto väärässä kohdassa voi romahduttaa koko rakenteen lyhyessä ajassa. Lietteen poisto Syvänneosa tyhjennetään lietteestä ennen kuin se täyttyy ja liete alkaa huuhtoutua tulvien mukana. Lietetilannetta tarkkaillaan samalla kerralla kun tarkastetaan rakenteiden kunto. Tyhjennys joudutaan tekemään yleensä muutaman vuoden välein. Se tehdään kaivinkoneella tai lietepumpulla aliveden aikaan, jolloin veden samentuminen on vähäisintä. Liete voidaan levittää esim. pellolle. Kasvillisuuden hoito Niittäminen sopii hyvin kosteikkojen ja sen rantojen hoitoon. Niitetty kasvillisuus korjataan ja viedään pois. Samalla kosteikosta poistetaan ravinteita. Jos kosteikossa on pesivää linnustoa, tehdään niitto aikaisintaan elokuussa. Rantapuustoa ja pensastoa harventaen suositaan vesikasvillisuutta vähentämällä varjostusta. Linnustoltaan arvokkaan kosteikon ympäriltä voidaan korkeat puut poistaa, koska ne toimivat munia ja poikasia väijyvien varisten tähystyspaikkoina. Kalastoltaan merkittävien kosteikkojen ympärillä kuitenkin säilytetään varjostavaa puustoa, jotta veden lämpötila ei nouse kaloille liian korkeaksi. Varsinkin kosteikon eteläpuolella kasvava puusto on hyödyksi kaloille. (Lähde Puustinen ym. 2007) 3.7. Vesistön kunnostus Virtavesissä on luontaisesti suuri luonnon monimuotoisuus. Virtavesissä voi esiintyä arvokas kalasto kuten taimenkanta ja rapuja, monia uhanalaisia sammalia ja harvinaisia kasveja. Erilaisten hankkeiden takia virtavedet voivat olla melko huonokuntoisia, lähinnä ojan tapaisia uomia. Kunnostuksella on monia hyötyjä, virtaama hidastuu ja siten eroosio ja sortuminen törmissä vähenevät, veden laatu paranee ja viihtyisyys lisääntyy, kalakanta elpyy, maisema monipuolistuu jne. Monimuotoisuutta voidaan palauttaa kunnostamalla vesistöä enemmän luontaisen kaltaiseksi. Kunnostustoimia voivat olla - mutkittelevan uoman palauttaminen ja virtaaman hidastaminen, - patojen tai kalojen kulun esteiden (tierummut, putkitukset) purkaminen tai muuttaminen esteettömiksi, - kosteikkojen rakentaminen veden laadun parantamiseksi, - koskipaikkojen kunnostus kiveämällä ja soraa lisäämällä, - varjostavan puuston ja lahopuun lisääminen Virtavesikunnostusta voidaan toteuttaa lumo-hankkeena, johon voi anoa tukea ympäristötuen erityistuesta. 10
11 4. Kosteikkokuvaukset Taulukko 1. Kosteikkokohteet. Numero (nro) viittaa karttaan. Kala-arvo tarkoittaa ehdotetun kosteikkoalueen kalastollista merkitystä: 0=ei merkitystä, 1=mahdollinen merkitys, 2=kalastollisesti merkittävä, (2)=rajautuu kalastollisesti merkittävään vesistöön. Rajatun kosteikon pinta-ala esitetään hehtaareina. Hehtaarimäärä tarkoittaa koko sitä alaa, joka on kohtuullisella vaivalla muutettavissa kosteikoksi. Joissain kohteissa tämä mahdollinen kosteikkoala on ylisuuri todelliseen tarpeeseen nähden. Kahdessa viimeisimmässä sarakkeessa esitetään kosteikon osuus valuma-alueesta ja pellon osuus valuma-alueesta prosentteina. nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta 1 1 Luhta Puoliavoin, aiemmin laidunnettu luhta-alue. Peltovedet on helppo johtaa alueelle myös pohjoiselta pelto-alueelta kaivamalla oja metsän läpi. Luhtaa halkoviin ojiin tehdään ojakatkot ja vesi ohjataan pisto-ojilla luhdalle. Kosteikkoehdotus: kampakosteikko. 2 2 Kangasmetsä Nuori, haapavaltainen puusto. Lähipelto on viljelemätön. Kosteikkoketju: 2 ja Korpimainen metsä Kostea metsä, jossa kasvaa nuorta koivua ja haapaa. Yläpuolinen pelto on viljalla. Kosteikkoketju: 2 ja Ojitettu korpi Ojitetun korpimuuttuman reuna-alueet ovat kasvuisaa kuusikkoa, lähempänä keskeistä valtaojaa on myös harvempaa koivikkoa. Yläpuoliset pellot eivät ole viljelyksessä. Sijaitsee 3-luokan pohjavesialueella ( Nenälasit), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella. 0 1,77 7,00 % 28,2 % 1 0,28 0,09 % 6,3 % 1 0,97 0,33 % 5,4 % 0 1,06 1,72 % 8,0 % 11
12 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta 5 3 Pelto-oja Vanhaa, suureksi osaksi käytöstä poistunutta peltoaluetta halkova oja. Maalaji on helposti syöpyvää, mikä näkyy paikoin penkkojen sortumisina. Ojakatkot, ojan laajentaminen, kaivetut altaat ja kynnykset vähentäisivät eroosiota. Kosteikkoketju: 5 ja 6. Kosteikkoehdotus: ojan laajennus. 6 3 Kasteluallas Olemassa oleva kaivettu allas. Allasta voi laajentaa ja ojan johtaa altaan kautta. Kosteikkoketju: 5 ja 6. Kosteikkoehdotus: altaan laajennus. 7 3 Kreivinoja, allas Kaivamalla perustettu allas ja sitä ympäröivä kasvipeitteinen alue. Kosteikon toimintaa voi tehostaa muotoilulla, laajentamisella ja johtamalla peltovesiä suuremmalta alueelta Kreivinojan rinnalle kaivettavalla ojalla. 8 3 Kreivinoja, kostea pelto Kostea nurmipelto. Länsipuolelta on mahdollista johtaa vesiä kosteikkoon Kreivinojan viereen kaivettavalla ojalla. 9 4 Pelto-oja Tasaista peltoaluetta halkova oja. Pellot ovat vihannesviljelyssä. Ojan leveys on 2-3 m. Kosteikkoehdotus: ojan laajennus Kostea koivumetsä Kaivettu allas ja oja koivikkoa kasvavassa notkelmassa. Notkelmaa on joskus syvennetty, kaivuun jäljiltä notkon reunoilla on maavalleja. Kosteikkoehdotus: padottu kosteikko Ojitettu suo Puustoinen suo. Palojoki on mahdollista ohjata kosteikon ohi. Pellot nurmella Avohakkuu Metsäinen laakso on vastikään avohakattu. Noro on kaivettu ojaksi. Rajautuu 2-luokan pohjavesialueeseen ( BV Isomalva). 0 0,34 0,34 % 11,5 % 0 0,11 0,19 % 14,2 % (2) 0,41 4,44 % 48,3 % (2) 0,73 2,61 % 42,6 % 0 0,53 0,76 % 34,7 % 0 0,87 2,21 % 32,5 % (2) 0,99 3,34 % 44,7 % 0 0,45 14,65 % 59,9 % 12
13 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta 13 6 Kivinenoja, allas Kaivetut altaat. Osa Kuuslammin vedestä laskee altaan kautta, mikä heikentää altaan tehoa. Ojan varrella ylempänä, Isoniitun peltoalueella olisi tarvetta ojanlevennyksiin ja lietetaskuihin kiintoaineksen pidättämiseksi. Kosteikkoehdotus: kaivettu allas, ojan laajennus Märkä lehtimetsä Leppää ja hieskoivua kasvava pohjavesivaikutteinen alue. Metsän läpi on kaivettu ojat. Kosteikkoa perustettaessa jätetään eteläpuolen noro mieluiten koskematta Korpi Lähdevaikutteinen korpi, jossa puusto on nuorta. Rajautuu koillisessa vetiseen lähteikköalueeseen. Kosteikon perustaminen voi olla hankalaa pehmeän maaperän takia. Rajautuu 2-luokan pohjavesialueeseen ( Pilpala) Turvekangas Hiekkaisen nurmipellon ja turvekankaan rajaoja on normaalilevyinen. Kosteikko on mahdollista tehdä ojaa leventämällä. Kosteikon hyöty ei liene kuitenkaan suuri pintavalunnan vähäisyyden takia. Sijaitsee 2-luokan pohjavesialueella ( Pilpala), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella. Kosteikkoehdotus: ojan laajennus Ojitettu suo Ojitettua isovarpuista rämettä. Kosteikkoketju: 17 ja 18. Kosteikkoehdotus: ojan laajennus Viljelemätön pelto Märkyyden takia viljelemättä jäänyt osa peltoa. Sarkaojien rajaamalla alalla kasvaa pajua ja horsmaa. Kosteikkoa perustettaessa on paksu turvemultakerros poistettava. Kosteikkoketju: 17 ja ,83 0,13 % 15,7 % 0 0,50 3,98 % 64,2 % 0 1,03 1,76 % 21,1 % 0 0,39 2,34 % 32,7 % 0 0,29 1,53 % 40,4 % 0 0,19 1,74 % 37,1 % 13
14 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta 19 8 Märkä lehtimetsä Harmaaleppävaltainen kostea lehto, jossa kaivettuja lammikoita. Maasto on osittain kivistä. Valuma-alueen pellot ovat viljelemättömiä. Kosteikko kannattaa perustaa, jos alue otetaan uudelleen viljelyyn Kangasmetsä Nuorta mäntymetsää, oja Kuusikko Varttunutta kuusikkoa ojanvarrella. Maasto on melko kivinen Turvekangas Vanhaa, ojitettua suota Metsikkö Peltojen keskelle työntyvä metsikkö ojien haarassa. Alueella on erilaisia kaivettuja allikoita ja lampareita. Idästä tuleva oja, joka tuo vedet ylemmältä suoalueelta on mahdollista ohjata perustettavan kosteikon ohi itäpuolelle kaivettavalla ojalla Noro Ojitettu noro, jonka varrella on lähdeperäistä kangasmetsää Allas Kaivettu allas. Vesiensuojelullista tehoa voi lisätä muotoilulla ja laajennuksella. Kosteikkoehdotus: altaan laajennus Pajukko, joutomaa Märkä, viljelyksestä jäänyt alue kasvaa pajukkoa. Maaperä on turvemultaa, joka on poistettava kosteikkoa perustettaessa. Rajautuu 2-luokan pohjavesialueeseen ( Asemanseutu). 0 0,45 1,17 % 27,1 % 0 0,29 4,25 % 37,6 % 0 0,40 1,04 % 12,9 % 0 1,63 6,91 % 51,2 % 0 0,38 4,23 % 51,6 % 0 0,14 2,74 % 63,7 % 0 0,46 1,34 % 21,8 % 0 0,73 1,62 % 29,8 % 14
15 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta Oja Matala, noin 4 m leveä oja turvekankaalla. Kasvillisuus ojassa on runsasta. Vedenpuhdistuskykyä lisäisi ojaan tehdyt kynnykset ja lietetaskut, pienet altaat. Alempana on turpeenottoalue, josta saa myös altaan. Kosteikkoehdotus: ojan laajennus Tuomenoja 4-6 m leveä oja halkoo turvekangasta. Kosteikkoketju: 28 ja 29, valuma-alueella myös 30, 25 ja 26. Kosteikkoehdotus: ojan laajennus. 0 0,49 1,41 % 20,6 % 1 0,22 0,04 % 12,8 % Tuomenoja, pelto, koivikko Tasainen turvemaa-alue, osittain käytössä olevaa peltoa, osittain istutettua koivikkoa. Oja on varsin leveä, joten sitä leventämällä ja kynnystämällä voidaan myös luoda kosteikkoa. Kosteikkoketju: 28 ja 29, valuma-alueella myös 30, 25 ja Pelto Kostea, alava pelto, joka on nurmella. Ojan varressa ylempänä on myös kosteita kohtia, joihin voisi perustaa altaita ja kosteikkoja Kostea sekametsä Tasamaan sekametsää ja koivikkoa, osittain entistä peltoa Painanne Kosteahko painanteinen maastonkohta, joka on osittain peltoa, osittain harvaa koivikkoa, jossa aluskasvillisuutena vadelmaa. Pieni puutarhalammikko sisältyy Ojanvarsikorpi Pajukkoinen, korpimainen ja märkä alue, jossa kasvaa pajukkoa ja harvassa koivuja. Kosteikkoketju: 33, 34 ja ,77 0,14 % 12,5 % 0 0,31 1,23 % 90,4 % 0 0,97 4,85 % 27,6 % 0 0,36 1,23 % 60,2 % 0 0,48 1,00 % 35,1 % 15
16 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta Allas Kaivettu allas. Vesiensuojelullista tehoa voi lisätä muotoilulla ja laajennuksella. Kosteikkoketju: 33, 34 ja 35. Kosteikkoehdotus: altaan laajennus Pajukko Ojan ympärillä on märkää pajukkoa ja entistä peltoa. Nokkonen on runsas, pelloilla pujo. Kosteikkoketju: 33, 34 ja 35. Kosteikkoehdotus: padottu kosteikko Nurmipelto Viljelemätön märkä peltokuoppa ja nurmea ojanvarsipellolla. Kosteikon tekeminen vaatii melko paljon kaivamista ja kosteikkotukikelpoinen vaatisi kosteikon laajentamista pelloille Turvekangas Ojitettu entinen suo. Puusto on vastikään avohakattu. Maasto on tasaista. Kosteikko on mahdollinen vain, jos paksu turvekerros poistetaan. Kosteikkoketju 37, 38 ja Pelto Märkä, viljelemätön pellonnurkka. Kosteikko kannattaa perustaa, jos kohteeseen 39 tehdään kosteikko. Kosteikkoketju 37, 38 ja Vanha niitty Vanhan kostean niityn sarkaojissa kasvaa nuorta koivua. Alueesta voisi tehdä kosteikon, jolla on merkitystä myös riistakosteikkona. Perustettaessa on varottava muuttamasta yläpuolisen luonnontilaisen rämekorven vesitasapainoa. Kosteikkoketju 37, 38 ja ,05 0,12 % 32,1 % 0 0,34 1,06 % 25,9 % 0 0,15 0,31 % 21,2 % 0 1,08 3,31 % 19,5 % 0 0,12 0,15 % 18,2 % 0 0,52 0,51 % 16,0 % 16
17 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta Saavajoki (ylempi), turpeenottoalue Turpeenottoalueelta on turvetta otettu sieltä täältä. Ottopaikat muodostavat erilaisia allikoita sekä kosteikkoaluetta. Yhteensä lähes puolet alasta on vesitettynä. Saavajoki virtaa osittain kosteikon läpi. Toimivan kosteikkokokonaisuuden perustaminen altaita yhdistämällä on mahdollista, mutta vaatii hyvää suunnitelmaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että turvetta ei huuhtoudu virran mukana alapuoliseen vesistöön. Latvoilla on useita kosteikkokohteita: ja Viinakokkoonoja Kosteikko on mahdollista toteuttaa allaskosteikkoketjuna. Jakautuu kolmeen osaan (a, b, c). Osa a on korpimainen puoliavoin alue, jossa kasvaa paju- ja mustaherukkapensaita, mesiangervoa ja harvassa harmaaleppää ja nuoria kuusia. Kosteikkoa toteutettaessa ohitse virtaava Kaukoja on paras ohjata kosteikon ohi. Osa b on kosteassa ojanvarressa kasvavaa koivikkoa. Osa c on alavaa, nokkosta kasvavaa pellonlievettä ja ojan itäpuolella lehtimetsää. Kosteikkoketju: 41 ja Viinakokkoonoja, ojitettu metsä Entistä korpea, jossa kasvaa varteva metsä. Maaperä osittain hyvin kivinen. Kosteikkoketju: 41 ja Saavajoki (ylempi), allas Virkistyskäyttöön kaivettu allas on mahdollista muuttaa kosteikoksi. Alempana purovarressa on nuorta vesakkoa kasvavaa kosteaa aluetta, jonka voisi myös liittää kosteikkoon. Saavajoen latvauoma kulkee nyt altaan sivuitse. Kosteikkoehdotus: altaan laajennus, kaivettu kosteikko Saavajoki, märkiä alueita Kaksi pienialaista kosteikkokohtaa Saavajoen latvauoman varrella. a: Uoman eteläpuolella on leppää ja koivua kasvava märkä metsä. b: Pohjoispuolella uomaa kosteikkokohta on viljelemätöntä peltoa, jossa kasvaa nokkosta. Uoman kupeessa märkä, avoin alue kasvaa mesiangervoa. Latvoilla kaksi kosteikkokohtaa: 45 ja ,79 0,37 % 18,2 % 1 1,53 0,41 % 18,9 % 1 1,37 0,95 % 35,0 % 1 0,20 0,43 % 31,5 % 1 0,16 0,09 % 26,1 % 17
18 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta Kostea notkelma Harmaaleppää ja koivua kasvava ojanvarsi. Osittain kivinen, alaosassa vanhaa peltoa. Kosteikko rajautuu alareunassa uuteen tiehen Pelto-oja Pellon ja ojitetun suoalueen välinen oja on melko leveä (4-5 m). Kosteikko on mahdollista perustaa leventämällä ojaa ja tekemällä hidastuskynnyksiä. Kosteikkoehdotus: ojan laajennus Metsäoja Ojitettu noro kuusikossa. Oja kulkee ahtaassa notkelmassa, jonne on mahdollista perustaa allaskosteikko, mutta perustaminen vaatii paljon maansiirtoja, jotta siitä saadaan riittävän suuri Viljelemätön pelto Alava osa pellosta on viljelemätön. Kosteikon perustaminen on mahdollista kaivamalla Siikalanjärvi Kuivatettu järvi, joka nykyään tulvii, mutta kuivina aikoina kuivuu. Kasvaa pajukkoa ja harvaa lehtipuustoa. Alueella on merkitystä lintujen muutonaikaisena levähdysalueena sekä pesimä- ja ruokailualueena. Järveä halkovat ojat ovat kohtalaisen umpeutuneet. Alueelle sopii altaat ja kampaojikko. Kosteikko on jaettu kahdeksi kohteeksi kiinteistörajojen mukaan. Saavajokeen rajautuvaa lounaisosaa käytetään laidunalueena. Kosteikkoehdotus: kampakosteikko Siikalanjärvi ks. edellinen Kosteikkoehdotus: kampakosteikko Koivuistutus Noin 20-vuotias koivuistutus kostealla ja melko tasaisella entisellä viljelysmaalla. Aluskasvillisuutena nokkosta, mikä ilmentää typpipitoista maaperää. Ojissa lievää pohjavesivaikutusta. Kosteikkoalue rajautuu kalastollisesti arvokkaaseen Kyrönojaan. 0 1,28 3,16 % 29,5 % 0 0,16 0,85 % 34,3 % 0 0,25 2,62 % 30,8 % 0 1,14 2,80 % 35,3 % (2) 5,00 3,00 % 29,2 % 0 2,71 4,66 % 36,5 % (2) 0,67 1,05 % 56,5 % 18
19 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta Vetiset puustosaarekkeet ja pelto Vetistä peltoa ja kaksi lehtipuustoista märkää, allikkoista saareketta. Kosteikkoa perustettaessa on hyvä pyrkiä säästämään puustoa Korpi ja pelto Vetistä peltoa ja koivukorpea. Kosteikko on perustettu 2009 talvella Kosteikko Olemassa oleva kaivettu kosteikko, jota on mahdollista laajentaa. Ympärillä märkää lehtimetsää ja pajukkoa. Läheiset pellot ovat vedenvaivaamia ja sopisivat joko kosteikoksi tai suojavyöhykkeeksi. Ratinoja virtaa alueen läpi. Kosteikkoehdotus: kaivettu kosteikko, suojavyöhykkeet Lehtimetsä Nuorta lehtimetsää kasvava notkelma ja kaivettu allas sen yläpuolella. Kohdetta ei tarkistettu maastossa, ainoastaan kartalta ja ilmakuvasta. Sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella ( Järvenpää). Kosteikkoehdotus: padottu kosteikko Allas Olemassa oleva kaivettu allas, jonka ympärillä melko alavaa peltoa, jonne allasta voi laajentaa. Sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella ( Järvenpää), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella. Kosteikkoehdotus: altaan laajennus Oja Peltomaan halki juokseva lähdevaikutteinen ojitettu noro, jossa kasvaa leppää ja pajuja. Ojan varrella on kaksi vedenottamoa. Kosteikkoa voi tehdä kynnystämällä ja levittämällä ojaa sekä järvenrannassa kampaojalla. Sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella ( Järvenpää), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella. Kosteikkoehdotus: ojan laajennus. 1 1,97 2,75 % 24,7 % 1 1,35 0,65 % 21,3 % 2 1,55 10,80 % 35,3 % 1 0,83 0,67 % 9,4 % 0 0,40 2,84 % 37,7 % 0 0,41 1,52 % 67,1 % 19
20 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta Tekolampi Noroon tehty laaja lampi. Rakennetta muuttamalla toimii kosteikkona. Sijaitsee 1- luokan pohjavesialueella ( Hongisto), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella. Kosteikkoehdotus: altaan muotoilu Tekolampi Noronotkoon kaivettu ja padottu lampi, jonka ylä- ja alapuolella on märkää aluetta, jossa on tilaa padotuille kosteikoille. Alhaalla lähempänä tietä noro on luonnontilainen ja sitä ei tule hävittää patoamalla. Valuma-alueen pellot ovat viljelemättömiä. Sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella ( Hongisto), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella. Kosteikkoehdotus: padottu kosteikko Turvekangas Lehtipuuvaltainen kostea alue entistä suota Metsä Kivikkoista sekametsää ja peltoa. Rajautuu 1- luokan pohjavesialueeseen ( BV Polari-Toivike) Taimikko Harva koivutaimikko Ojitettu räme Paksuturpeinen ojitettu räme. Kosteikon perustaminen vaatii turpeen poistamista. Sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella ( Haavisto), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella Turvekangas Ojitettua, metsää kasvavaa entistä suota. Kosteikon perustaminen on mahdollista kaivamalla. Alueen pellot ovat viljelemättömiä. 0 0,91 0,59 % 12,1 % 0 0,25 0,18 % 11,9 % 0 2,80 4,17 % 16,1 % (2) 0,74 1,34 % 32,6 % 0 0,91 1,70 % 28,4 % 0 1,49 2,96 % 22,8 % 0 1,69 3,04 % 32,5 % 20
21 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta Turvekangas Varttunutta ja nuorempaa puustoa kasvava vanha ojitettu suoalue. Alueella ei ole luontaista kosteampaa kohtaa kosteikon perustamiseen. Se voidaan tehdä poistamalla puusto ja paksu turvekerros kosteikolle valitulta alueelta Koivuistutus Noin 20-vuotias harvahko koivuistutus kostealla ja varsin tasaisella entisellä viljelysmaalla. Aluskasvillisuutena nokkosta, mikä ilmentää typpipitoista maaperää. Länsipuolella Tammistontietä oja on melko leveä ja vesi seisovaa. Oja toimii kosteikon tapaan ja sitä voisi entisestään laajentaa Pelto Löylymaanojan tasapohjainen laakso on tarkasti viljelyksessä. Kosteikko olisi vesiensuojelullisesti hyödyksi, mutta sen perustaminen vie peltoalaa. Kosteikkoketju: 67 ja Viljelemätön pelto Eri aikoina viljelyksestä jääneitä pellonosia ja länsinurkassa pieni saunalampi. Viljelemätön alue jatkuu pohjoiseen, jonne voisi kosteikkoa laajentaa tarvittaessa. Kosteikkoketju: 67 ja Keinuvehmaanoja Olemassa oleva virkistysallas. Pato on murtunut ja allas epätäydellisesti vesitetty. Kosteikkoehdotus: altaan kunnostus Nikkarinoja Ojitettu noro ahtaassa notkelmassa. Ojan kaivumaat on poistettava, jotta kosteikon perustaminen olisi mahdollista Metsä Maastoltaan tasaista lehtimetsää. 0 1,69 7,84 % 44,7 % 0 0,95 0,98 % 14,6 % 1 2,48 0,96 % 24,1 % 1 0,34 0,36 % 37,4 % 2 0,16 0,04 % 34,0 % 0 0,11 0,18 % 70,0 % 0 1,28 1,82 % 34,7 % 21
22 nro kartta kuvaus kala-arvo kosteikon ala (ha) kosteikkoa valumaalueesta peltoa valumaalueesta Pelto Säännöllisesti tulviva pelto. Osittain suojavyöhykkeenä. Valuma-alueen tulkinta ei perustu nykytilanteeseen, sillä nykyään idästä, Alestalonsuon suunnasta tuleva oja laskee vetensä myös tämän ojan kautta. Nämä vedet voidaan kuitenkin ohjata piiriojaa pitkin laskemaan kosteikkojen 73, 74 ja 75 kautta, mihin kartan tulkinta perustuu Pelto Osittain vedenvaivaama alava pelto. Kesannolla. Peltoa sivuavalla Maijanojalla on kalastollista arvoa Turvekangas Yhteiskäytössä oleva turpeenottoalue. Käytön vähetessä alueelle on kasvanut vajaatuottoinen koivikko. Kosteikon perustamiseksi on turvekerros kuorittava pois Allas Turvemullanotossa syntynyt allas. Jotta se toimisi kosteikkona, pitää vesi ohjata virtaamaan altaan läpi. Kosteikkoehdotus: altaan muutos Noro Noronotkelma. Kasvaa lehtipuustoa. Aluetta ei tarkastettu kokonaisuudessaan maastossa. Kosteikkoehdotus: padottu kosteikko Noro Noronotkelma, joka kasvaa sekametsää. Osittain avohakattu. Yläosassa pieni allas. Noro on suureksi osaksi luonnontilainen. Kosteikkoehdotus: padottu kosteikko. 0 1,16 1,66 % 54,7 % (2) 1,48 0,61 % 31,1 % 0 0,55 0,23 % 30,0 % 0 0,46 0,20 % 29,8 % 1 0,85 2,18 % 22,5 % 1 1,66 3,00 % 38,2 % 22
23 5. Kosteikkosuunnittelun tulokset Työssä tarkastettiin maastossa yhteensä yli sata kohdetta, joista monet todettiin kosteikon sijoittamiselle epäsopiviksi. Karttojen ja ilmakuvien perusteella valittiin mukaan yksi kohde. Alustavasti valittuja kohteita ei kaikkia tarkastettu maastossa, koska tarkemmassa kartta- ja ilmakuvatarkastelussa ne todettiin jollain tavalla epäsopiviksi, yleensä kosteikkopaikkaan nähden liian suuren valuma-alueensa takia. Osa tarkastamatta jääneistä voi olla kuitenkin aivan kelvollisia kosteikon sijoituspaikkoja. Tässä suunnitelmassa kuvatuista 77 kohteesta suurin osa täyttää selvästi erityistuen kriteerit koskien kosteikon kokoa (vähintään 0,30 ha), kosteikon osuutta valumaalueesta (vähintään 0,5 prosenttia valuma-alueesta) sekä valuma-alueen pelto-osuutta (20 %). Tällaisia kohteita on 45. Lisäksi yhdeksän kohdetta täyttää kriteerit, jos huomioidaan kosteikkojen ketjutus tai jos kosteikkoa laajennetaan peltoalueelle. Suunnitelmakohteista 23 eivät täytä kosteikkotuen ehtoja. Useimmiten syynä on peltojen osuuden valuma-alueesta jääminen liian pieneksi, alle 20 prosentin. Nämä ovat kaikki kuitenkin vesiensuojelullisesti perusteltuja kohteita, koska myös metsämailta tulee kuormitusta vesistöön. Näiden kohteiden toteutus voi olla mahdollista lumotuella tai se on järjestettävä muutoin kuin maataloustuen avulla. Suunnitelmakosteikkojen yhteisala on 72 hehtaaria. Niiden valuma-alue on yhteensä 6159 hehtaaria ja peltoala valuma-alueella on 1375 hehtaaria. Valuma-alue on siis koko valuma-alueesta noin 15 prosenttia. 23
24 6. Hoitosuunnitelma Kosteikon hoidon erityistukea haettaessa viljelijän on esitettävä tätä yleissuunnitelmaa tarkempi hoitosuunnitelma. Suunnitelman voi tehdä itse tai teettää asiantuntijalla. Tärkeintä on miettiä mitä toimia kukin on halukas tekemään tai teettämään kohteessa. Hoitosuunnitelmassa tulee ilmetä ainakin seuraavat asiat: - hakijan taustatiedot - sopimukseen haettavat lohkot ja niiden pinta-alat - kohdetyyppi - alueen arvot - alueen maankäytön historia, mikäli tiedossa - puuston, kasvillisuuden ja rakenteiden kuvaus - peruskunnostustoimenpiteet (kuten raivaus, harvennus, aitaus) - vuotuiset hoitotoimenpiteet (mm. niitto, eläinten valvonta) - kustannusarvio - mahdollisesti valokuvia Maksatuksen hakuun pitää liittää mm. suunnitelma, lohkokartta ja hoitopäiväkirja. 24
25 7. Rahoitus Tukikelpoisuudesta, tukiehdoista ja -määristä säädetään laissa ja asetuksissa kullekin ohjelmakaudelle. Tätä kirjoitettaessa uusista tukimääristä ja ehdoista eituotannollisille investoinneille oli saatavissa luonnokset, joita ei vielä ollut hyväksytty Kosteikon perustaminen ei-tuotannollisten investointien tuella Monivaikutteisen kosteikon perustaminen on ei-tuotannollisten investointien tukea. Tukea maksetaan korkeintaan 4000 euroa hehtaarilta. Tukiehtoina on, että kosteikko on kooltaan vähintään 30 aaria ja vähintään 0,5 % yläpuolisen valuma-alueen pintaalasta. Alaan voidaan laskea mukaan kosteikkoon kuuluvat suojavyöhykkeet. Peltoja on oltava yli 20 % kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta. Eituotannollinen tuki kytketään kosteikon hoitotukeen: viljelijän on haettava erityistukisopimusta monivaikutteisen kosteikon hoidosta investoinnin toteuttamisen jälkeen. Tuki maksetaan kustannusperusteisesti eli perustamisesta aiheutuneiden kustannusten mukaan Hiidenveden kunnostus hanke Hiidenveden kunnostushankkeessa on painopisteeksi otettu järven kiintoaines- ja ravinnekuorman, varsinkin fosforin vähentäminen kuormituksen alkulähteillä. Keskeistä tässä on vesiensuojelukosteikoiden rakentaminen. Useita kosteikkoja on jo perustettu ja monia on tekeillä. Käytännössä työ tehdään yhteistyömallilla yhdessä hankkeen, maanomistajan ja koneurakoitsijan kanssa. Hiidenvesihanke on hoitanut suunnittelun, sopimukset, lupien ja suostumusten hankinnan, konsultoinnin ja työnaikaisen opastuksen. Useimmiten hanke on maksanut kosteikon kaivukulut. Maanomistajan tehtäväksi on jäänyt raivaus sekä kaivumassojen poistokuljetus ja läjitys Kosteikon hoito ympäristötuen erityistuella Monivaikutteisen kosteikon hoito -erityistuki on korkeintaan 450 euroa hehtaarilta vuodessa. Tukea voidaan saada myös kosteikkoon liittyviin suojavyöhykkeisiin joko osana kosteikkoa tai erillisenä suojavyöhyketukena, joka on samansuuruinen kuin kosteikkotuki. Tukikelpoisuuden ehdot, koskien pinta-alaa, osuutta valuma-alueesta ja peltoprosenttia ovat samat kuin kosteikon ei-tuotannollisessa perustamistuessa. Tukisopimuksen voi solmia joko 5- tai 10-vuotiseksi. Tuen määrä riippuu hoitokustannuksista ja mahdollisista tulonmenetyksistä. Sopimushakemukseen tarvitaan kosteikon hoitosuunnitelma, kustannuslaskelma ja mahdollinen vuokrasopimus koko sopimuskauden ajaksi. Sopimusalasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa. 25
26 7.4. Lumokohteet ympäristötuen erityistuella Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen voi saada tukea kustannusperusteisesti enintään 450 euroa per hehtaari/vuosi. Tuen myöntämiseksi edellytetään kohteelta tiettyjä arvoja, hyväksyttävää hoitosuunnitelmaa ja toteutuneita kustannuksia. Tilan lumokohteiden pinta-alat voidaan laskea yhteen vähintään viiden aarin sopimusalueista. Sopimusalueiden yhteispinta-alan sopimusta kohti tulee olla vähintään 30 aaria. 26
27 8. Lisätietoja Oppaita ja vihkosia Laki 1440/2006 luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista. Puustinen, M., Koskiaho, J., Jormola, J., Järvenpää, L., Karhunen, A., Mikkola-Roos, M., Pitkänen, J., Riihimäki, J., Svensberg, M. & Vikberg, P. 2007: Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristö 21/ s. ISBN Valtioneuvoston asetus 366/2007 luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina Neuvontaa Uudenmaan TE-keskus, puh tuki-asiat Esme Manns-Metso, puh tai Sähköposti: Uudenmaan ympäristökeskus: Ismo Mussaari puh kosteikot Irmeli Ahtela puh suojavyöhykkeet Sähköposti: ProAgria Uusimaa, puh Hiidenveden kunnostus hanke: Ulla-Maija Hyytiäinen puh Ilona Joensuu puh Sähköposti Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Hyvinkään aluetoimisto, puh metsänkäyttöilmoitukset 27
28 9. Lähteet Huttunen, M., Huttunen, I. & Vehviläinen, B. 2008: Vesistömallin vedenlaatuosion kosteikot 23. Karjaanjoen vesistöalue. SYKE. 815 s. Karjaanjoki LIFE Virtavesi-inventointien tulokset. Tietokanta (Lohjan kaupungin ympäristötoimi). Koskiaho, J Retention performance and hydraulic design of constructed wetlands treating runoff waters from arable land. Acta Universitatis Ouluensis C s. ISBN (Verkkojulkaisu). [Viitattu ] Puustinen, M., Koskiaho, J., Jormola, J., Järvenpää, L., Karhunen, A., Mikkola-Roos, M., Pitkänen, J., Riihimäki, J., Svensberg, M. & Vikberg, P Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 21/ s. ISBN
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
ristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotHIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA
HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi
LisätiedotMaatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso
Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotKuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotHahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010
Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotKohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue
Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten
LisätiedotMonivaikutteisten kosteikkojen perustaminen ja hoito. TARKKA! -hankkeen esittely. Projektisuunnittelija Ilona Helle
Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen ja hoito TARKKA! -hankkeen esittely Projektisuunnittelija Ilona Helle 23.05.2013 Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen ja hoito Mikä on kosteikko? Millainen
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotKOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO
Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotVoimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla
Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotKokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotMikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus
Kosteikkoja vesilinnuille ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja,
LisätiedotViranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta
Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Ruokaviraston järjestämä kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotMaatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Maatalouden vesiensuojeluhankkeet Hiidenveden kunnostus 2012-2015 hanke Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Pitkän tähtäimen tavoitteet Hiidenveden vesistö valuma-alueineen
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen
LisätiedotLohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys
KIRMUSJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 541446-P22887 Raportti 1 Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotPIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä
LisätiedotMaiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot
LisätiedotRiistan kannalta merkittävät maataloustuet
Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotLuontoa huomioon ottavia ratkaisuja
Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotLIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)
LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014) 3: Kurosenlahden rannalla alavaa peltoa, ympärillä kohteelle loivasti viettävää rinnepeltoa. Hyvin potentiaalia kosteikoksi,
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
LisätiedotMÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotYmpäristönhoito info Tuet yhdistyksille
Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotKosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus
Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotAlueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja
Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja Suomen metsäkeskus, Jouko Hautamäki Sievi ja Lohtaja 20.02.2018 Karttatarkastelu Yhdistelemällä tietoja hankkeista ja kohteista, joissa kuormitusta
LisätiedotEspoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn
LisätiedotSuomen kosteikkoselvitys
Suomen kosteikkoselvitys Kati Berninger, Sirkka Tattari, Jari Koskiaho & Markku Puustinen Yhteistoiminnallisuus ja monivaikutteisuus esimerkkinä kosteikkojen rakentaminen Seminaari 18.4. 2012 Kosteikon
LisätiedotKosteikon perustaminen
Kosteikon perustaminen maatalouden ei-tuotannollinen investointituki Janne Raassina Metsäpalveluesimies Luonnonhoito Ukkolantie 18 80130 Joensuu 0400-790898 janne.raassina@otso.fi Kaikilla maankäyttömuodoilla
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2012 132/2012 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvausten, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotMaiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotURAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET
URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET Sisällysluettelo URAJÄRVEN VALUMA-ALUE... 3 Tiivistelmä... 4 Kohteet osavaluma-alueittain... 5 Palolahden ojan valuma-alue... 5 Muurojan valuma-alue...
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien
LisätiedotRiuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus
LisätiedotMaatalouden monivaikutteinen kosteikko
Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja, Ari Sallmén Varsinais-Suomen ELY-keskus www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu > Maatalous Hyvään kosteikkoon kuuluu polveilevaa reunaa, niemekkeitä ja saarekkeita sekä
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotMaatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle
Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle 10.00 Johdatus päivän aiheisiin: Päivän ohjelma TÄKY maatilat kehittyvät 2008-2011 -hanke
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotKosteikot vesienhoidossa
Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotVesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta
Vesiensuojelulliset ja riistanhoidolliset kosteikot metsästyksen näkökulmasta 23.10.2013 Joensuun Tiedepuisto Reijo Kotilainen 29.10.2013 Suomen riistakeskus 1 Hyvä vesilintukosteikko 50 % avovettä 50
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
Lisätiedot