6.2 Pumput 6.3 Paisunta- ja varolaitteet 6.4 Lämmitysverkoston ilmanpoisto
|
|
- Kimmo Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KH LVI ohjetiedosto helmikuu 06 1 (11) LÄMMITÄ OIKEIN Vesikeskuslämmitysjärjestelmän käyttäjän ohje lämmittäminen, vesikeskuslämmitys, käyttö värmning, central värme, bruk heating, central heating, use Tässä ohjekortissa käsitellään energiatehokkaan lämmityksen tavoitteita ja edellytyksiä, lämmitysjärjestelmän toiminnan seurantaa ja terveellisen sisäilmaston merkitystä vesikeskuslämmitysjärjestelmän näkökulmasta. Kortti on tarkoitettu isännöitsijöille, kiinteistöpäälliköille, taloyhtiöiden hallinnolle ja kiinteistönhoitoyritysten henkilöstölle. Liittyvät ohjekortit: KH Maakaasulämmitys, KH , LVI Kevytöljylämmitys, KH Kevytöljylämmitysjärjestelmän hoito ja huolto, KH , LVI Kaukolämmitys ja KH , LVI Kaukolämpölaitteiden hoito ja huolto. SISÄLLYSLUETTELO IR/1/helmikuu 06/400/Kyriiri/Rakennustieto Oy 1 YLEISTÄ 2 KÄSITTEITÄ 3 RAKENNUKSEN ENERGIANHALLINTA 4 ENERGIATEHOKKAAN LÄMMITYKSEN TAVOITE 4.1 Määräykset ja ohjeet 4.2 Terveellinen sisäilmasto 4.3 Energiankulutuksen tavoitteet 5 ENERGIATEHOKKAAN LÄMMITYKSEN EDELLYTYKSET 5.1 Lämmitysjärjestelmän kuntoarvio ja PTS 5.2 Huoltokirja 5.3 Energiakatselmukset 5.4 Energiatodistus 5.5 Järjestelmien perussäätö 6 LÄMMITYSLAITTEIDEN KÄYTTÖ 6.1 Säätölaitteet 6.2 Pumput 6.3 Paisunta- ja varolaitteet 6.4 Lämmitysverkoston ilmanpoisto ja täyttö 6.5 Huonelämpötilat 6.6 Lämmönluovuttimet 6.7 Lämmin käyttövesi 7 TOIMINNAN SEURANTA 7.1 Tiedottaminen 7.2 Toiminta palautteen perusteella 7.3 Huoltopäiväkirja 7.4 Kulutusseuranta ja -raportit 7.5 Huonelämpötilojen seuranta 7.6 Verkostojen paine KIRJALLISUUTTA Liite 1 Esimerkki huonelämpötilojen mittausohjeesta ja -lomakkeesta. Liite 2 Esimerkki huonelämpötilamittausten yhteenvetolomakkeesta. 1 YLEISTÄ Rakennuksen lämmittäminen ei ole teknisesti monimutkaista. Jos rakennusta halutaan lämmittää energiataloudellisesti, on kuitenkin ymmärrettävä erilaisten käyttötoimenpiteiden vaikutus rakennuksen sisäilmastoon. Vesikeskuslämmitysjärjestelmän lämmönlähde on yleensä kaukolämpö, öljy, maakaasu, puu tai niiden yhdistelmä. Lämmitysverkostossa kiertää lämmönkehityslaitteissa lämmitetty vesi, joka luovuttaa lämpöä huonetiloihin. Veden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Huonelämpötilaa hienosäädetään patteriventtiilillä tai lattialämmityksen jakosäätimen venttiilillä. Lämmönjakotapoja ovat patterilämmitys, lattialämmitys tai niiden yhdistelmä. Yleisin lämmönjakotapa on kaksiputkinen patterilämmitys.
2 KH ohjetiedosto 4 nisteriö yhdessä Motiva Oy:n kanssa. Asuinrakennusten energiakatselmukset ohjeistaa ympäristöministeriö. Energiakatselmusten tekemistä koskevat mahdollinen valtion tuki ja tuen edellytykset kannattaa selvittää ennen katselmusten aloittamista. Tuen saaminen edellyttää, että katselmusraporteissa esitettyjen korjausehdotusten mukaiset toimenpiteet myös toteutetaan. 19 C 23 C 24 C 26 C 25 C 5.4 Energiatodistus Valmisteilla on laki, joka perustuu EU:n direktiiviin Direktiiviin rakennusten energiatehokkuudesta 02/91/EY /2/. Kun rakennus otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan, on saatavilla oltava rakennuksen energiatodistus, jonka avulla pystytään arvioimaan rakennuksen energiatehokkuutta ja vertaamaan sitä muihin vastaaviin rakennuksiin. Energiatodistuksessa ilmoitetaan rakennuksen kokonaisenergiatehokkuuslaskennan tulokset ja esitetään vertailuarvoja. C Kuva 2a. Lämmitysverkosto epätasapainossa. Huonelämpötilat vaihtelevat C. 5.5 Järjestelmien perussäätö Kuntoarvio- ja energiakatselmusraporteissa suositellaan usein järjestelmien perussäätöä. Rakennusta ei voi lämmittää energiatehokkaasti, jos lämmitysverkosto on epätasapainossa. Rakennusta on tällöin lämmitettävä kylmimmän huonetilan mukaan, jolloin muissa tiloissa on helposti ylilämpöä ja hukataan energiaa. Myös ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat ja lämmin käyttövesiverkosto tulee säätää Lämmitysverkoston perussäätö Perussäädön tarkoitus on jakaa lämmitysverkoston vesivirrat oikein. Käyttöön otettavassa rakennuksessa vesivirrat säädetään, kun lämmitysverkosto on asennettu lopulliseen käyttökuntoon. Lämpötilat tarkastetaan ja säädetään huonetiloittain patteriventtiilien avulla lämmityskaudella. Myös takuuaikaiset mittaukset ja säätö tehdään lämmityskaudella. Käytössä olevassa rakennuksessa vaihdetaan tarvittaessa linjasulku-, linjasäätö- ja patteriventtiilit ja lasketaan niille esisäätöarvot. Vesivirrat mitataan ja säädetään. Säätö voidaan tehdä myös vakiopainemenetelmällä, jolloin mitataan linjojen paine-erot ja kokonaisvesivirta saadaan kohdalleen oikein mitoitetulla pumpulla. Kuvissa 2a ja 2b on esimerkki epätasapainossa ja tasapainossa olevan lämmitysverkoston vaikutuksesta huonelämpötiloihin Käyttövesiverkoston säätö Liian suuri virtausnopeus aiheuttaa äänihaittoja ja eroosiokorroosiota, joka lyhentää niiden käyttöikää. Liian pieni virtaus puolestaan lisää lämpimän käyttöveden odotusaikaa ja kuluttaa turhaan energiaa ja vettä. Veden virtaamat säädetään linjasäätöventtiileillä. Vesijohtoverkoston paine voidaan säätää oikeaksi paineenalennusventtiilillä (vakiopaineventtiilillä). Se asennetaan jakojohtoon vesimittarin jälkeen. Paineen alentaminen vähentää vedenkulutusta ja veden lämmityskustannuksia. Vesijohtojen paineiskut keventyvät, virtausäänet vähenevät ja putkiston elinikä pitenee. Taulukossa 1 esitetään esimerkkejä veden paineen tarpeesta eri kerroksissa. C Kuva 2b. Lämmitysverkosto tasapainossa. Huonelämpötilat vaihtelevat Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtojen säätö Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun ja energiankulutukseen rakennustyypistä riippumatta. Liike- ja toimistorakennuksissa virheettömän toiminnan merkitys korostuu, sillä ilmanvaihdolla usein myös lämmitetään rakennusta. Ilmavirtojen säätö on tarpeen varsinkin silloin, kun rakennuksessa tehdään muutostöitä. Suositeltavaa on, että lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä säädetään myös ilmavirrat. Säädön jälkeen ei ilmanvaihtojärjestelmän päätelaitteiden asentoja saa muuttaa. Taulukko 1. Vesijohtoverkoston paineen riittävyys. Kerros Riittävä paine, kpa
3 KH ohjetiedosto 6 Menoveden lämpötila, C Lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa voidaan alentaa tilapäisesti rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen yöllä ja päivällä ja näin hyödyntää auringon ilmaisenergia. Lämmitysverkoston menoveden lämpötilan alentaminen kolmella asteella alentaa huonelämpötilaa noin yhden asteen Lämpimän veden lämpötila Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot /13/ mukaan lämpimän käyttöveden lämpötila ei vesilaitteiston missään osassa odotusajan johto-osuuksia lukuun ottamatta saa laskea alle 50 C. Korkein lämpötila on 65 C. Veden lämpötilaa ei saa alentaa yöllä eikä päivällä. Yleensä lämpimän käyttöveden asetusarvo on 55 C. Käyttöveden lämpötila käyttöpisteissä pyritään pitämään tasaisena ( C). Lämpötilaa säädetään vertaamalla käyttöveden lämpötilaa asetusarvoon. 6.2 Pumput Ulkolämpötila, C Ulkolämpötila, C Kuva 5. Käyrä on liian loiva. Huonelämpötila on liian matala pakkasella. Menoveden lämpötila, C Lämmitysverkosto Lämmityksen kiertovesipumpulla kierrätetään rakennuksen lämmitysjärjestelmän vettä. Pumppu mitoitetaan rakennuksen tarvitsemille vesivirroille ja paine-eroille. Pumpun tuottoa ja nostokorkeutta ei saa muuttaa ilman lämmönmyyjän hyväksyntää, koska muuttaminen vaikuttaa kaukolämpöveden jäähtymiseen. Jos lämmönjakokeskuksessa on rinnakkaispumppu, voidaan pumppuja käyttää vuorotellen. Huonelämpötila, C Ulkolämpötila, C Ulkolämpötila, C Kuva 6. Käyrä on oikea, mutta huonelämpötilat liian korkeat. Lasketaan suuntaissiirrolla käyrää alas. Huonelämpötila, C Lämmityksen kiertovesipumppu voidaan pysäyttää, kun lämmitystarvetta ei ole. Kiinnijuuttumisen estämiseksi pumppua käytetään muutama minuutti viikoittain. Pumppua näin ohjaava aikataulutoiminto on monissa säätökeskuksissa valmiina Lämmin vesi Kiertovesipumppu kierrättää lämmintä käyttövettä verkostossa siten, että sitä on saatavilla noin 10 s:n kuluessa sekoittajan avaamisesta ja turhalta veden juoksutukselta vältytään. Käyttöveden kiertovesipumppua ei saa pysäyttää. 6.3 Paisunta- ja varolaitteet Lämmitysverkosto on suljettu järjestelmä, joka vaatii toimiakseen oikean vedenpaineen.suljettuihin lämmitys-, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmiin kytketyt paisuntasäiliöt ylläpitävät verkostoissa riittävän painetason ja vastaanottavat nesteen lämpötilavaihteluista johtuvat tilavuuden muutokset. Verkostoissa on varoventtiilit mahdollisen toimintahäiriön tai muun liiallisen paineennousun ja siitä johtuvan laiterikon estämiseksi. Kuvassa 7 on esimerkki paisuntajärjestelmän toimintaperiaatteesta. Paisuntasäiliöt ovat yleensä kalvopaisuntasäiliöitä. Ne soveltuvat järjestelmiin, joiden paine on korkeintaan 600 kpa. Korkeammissa paineissa käytetään kompressori- tai pumppuohjattuja paisuntajärjestelmiä. Kalvopaisuntasäiliöt vaativat yleensä vähän huoltoa. Säiliön kalvo saattaa kuitenkin rikkoutua, mikä ilmenee varoventtiilin vuotona. Kalvon rikkoutuminen alentaa lämmitysverkoston painetta ja kun verkostoon lisätään nestettä, täyttyy paisuntasäiliö kokonaan. Tällöin ylimääräinen neste purkautuu varoventtiilin kautta pois. Myös äkillisesti lisääntynyt pattereiden ilmaustarve saattaa merkitä kalvon rikkoutumista. Säiliön kaasu on tällöin sekoittunut verkostoon. Käyttöveden varoventtiilin ajoittainen vuoto on yleistä. Vuoto johtuu nopeasti suljettavien sekoittimien aiheuttamasta käyttövesiverkoston hetkellisestä paineen noususta. Satunnainen käyttövesiverkoston varoventtiilin vuoto ei aiheuta toimenpiteitä. 6.4 Lämmitysverkoston ilmanpoisto ja täyttö Normaalisti lämmitysverkostoa ei jouduta täyttämään. Vettä poistuu verkostosta kuitenkin korjaustöiden ja vuotojen yhteydessä. Verkostoon siirtyy täytön yhteydessä happea ja typpeä. Verkostoon pääsee ilmaa myös liitoksista tai diffusoitumalla muoviputkien läpi. Kun vesi lämpenee, osa kaasuista erkanee kupliksi, jotka haittaavat veden virtausta verkostossa ja saattavat aiheuttaa äänihaittaa ja jopa estää kokonaan veden virtauksen. Verkoston vedenlisäystarpeen syy tulee aina selvittää. Jatkuva täyttäminen ENERGIATEHOKAS LÄMMITYS Seuraa lämmönjakokeskuksen toimintaa päivittäin. Varmista, että lämmitys tapahtuu energiatehokkaasti. Vertaa lämmönjakokeskuksen lämpötiloja asetusarvoihin ja ulkolämpötilaan. Arvioi sääolosuhteiden edellyttämät muutokset asetusarvoihin. Hyödynnä ulkoinen ilmaislämpö, kuten aurinkoiset kevätpäivät lämmityksessä. Tarkkaile rakennusta. Jos useissa huoneistoissa on ikkunoita auki lämmityskaudella, se on selvä merkki ylilämmöstä. Lämmöntalteenottolaitteet vaikuttavat merkittävästi tarvittaviin menoveden lämpötiloihin. Lue ulkolämpötila ja ilmanvaihdon lämmitysjärjestelmän menoveden lämpötila ja vertaa sitä asetusarvoon. Esimerkkejä lämmitysverkoston yö- ja päivälämpötilan pudotuksesta: yöllä klo 03 kautta vuoden, -3 C päivällä klo 8 15 helmikuu, -2 C maaliskuu, -5 C huhtikuu, - C toukokuu, - C kesäkuu, -5 C heinä-tammikuu, ei pudotusta.
4 9 ohjetiedosto KH KIRJALLISUUTTA Lakeja ja asetuksia 1. Asetus öljylämmityslaitteistoista. Suomen säädöskokoelma 1211/ (KH KTM-10351, LVI KTM-00242, RT KTM s.) 2. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta 02/91/EY. Euroopan parlamentti ja Euroopan Unionin neuvosto Maakaasuasetus. Suomen säädöskokoelma 1058/ Maankäyttö- ja rakennusasetus. Suomen säädöskokoelma 895/ (KH YM , LVI YM-00315, RT YM s). 5. Painelaitelaki. Suomen säädöskokoelma 869/1999. (KH KTM-10414, LVI KTM s.) 6. Sähköturvallisuusasetus. Suomen säädöskokoelma 498/1996. (KH KTM , LVI KTM-00149, RT KTM s.) 7. Sähköturvallisuuslaki. Suomen säädöskokoelma 410/1996. (KH KTM-10437, LVI KTM-00326, RT KTM s.) 8. Terveydensuojeluasetus. Suomen säädöskokoelma 1280/1994. (KH STM , LVI STM-10376, RT STM s.) 9. Terveydensuojelulaki. Suomen säädöskokoelma 763/1994 (KH STM-10377, LVI STM-00274, RT STM s.) Viranomaismääräyksiä ja ohjeita 10. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 03:1. (KH STM-10391, LVI STM-00288, RT SM s.) 11. A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. Määräykset ja ohjeet 00. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (KH RakMK-10341, LVI RakMK-00234, RT RakMK s.) 12. D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Määräykset ja ohjeet. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma.1987.(kh RakMK-083, LVI RakMK , RT RakMK s.). 13. D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 03. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (KH RakMK , LVI RakMK-00277, RT RakMK s.) 14. D3 Rakennusten energiatalous. Määräykset ja ohjeet Sisäasiainministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (KH RakMK-10024, LVI/RT Rak MK s.) 15. D5 Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiantarpeen laskenta. Ohjeet Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (KH RakMK-10025, LVI/RT RakMK s.) KH-, LVI- ja RT-ohjekortteja ja -tiedonjyviä Rakennustietosäätiö RTS 16. KH , LVI Kiinteistön energian- ja vedenkulutuksen tunneittainen seuranta s. 17. KH , Kiinteistön laitteiden ja järjestelmien tavoitteellinen käyttö ja huolto s. 18. KH , LVI , KH Rakennusten LVI-järjestelmien säätötekniikka s. 19. KH , LVI Rakennusautomaatiojärjestelmän tilaajan ohje s.. KH ,LVI Rakennusten säätölaitteiden käyttö ja huolto s. 21. KH , LVI LVI-laitosten mittaukset s. 22. KH , LVI Lämmitystarveluku s. 23. KH Öljylämmityksen säätö ja vuosihyötysuhteen määritys s. 24. KH , LVI LVI-laitoksen tarkkailuohje s. 25. KH , LVI Lämmitysverkoston säätö s. 26. KH Maakaasulämmitys s. 27. KH , LVI Kevytöljylämmitys s. 28. KH , LVI Rakennusten lämmitys s. 29. KH , LVI Kaukolämmitys s. 30. KH , LVI Kaukolämpölaitteiden hoito ja huolto s. 31. KH Kevytöljylämmitysjärjestelmän hoito ja huolto s. 32. KH , LVI , RT /RT Sisäilmaluokitus s. 33. KH LVI Tarkastus, hoito- ja huolto-ohjeet s. 34. KH , LVI , RT Asuintalon huoltokirjan laadinta. Käytössä oleva talo s. 35. KH , LVI , RT Toimitilakiinteistön huoltokirjan laadinta s. 36. LVI Lämmitysverkostojen vesivirran mittaus s. 37. LVI Kaukolämmön tilaustehon ja -vesivirran määritys ja tarkastaminen s. 38. LVI Rakennusten kaukolämmitys. Määräykset ja ohjeet. K1/ s. 39. LVI Vesikiertoinen patterilämmitys s. Turvatekniikan keskus TUKES 40. Painelaitteet. TUKES-opas Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit. TUKES-ohje S Energiateollisuus ry 42. K1/03 Rakennusten kaukolämmitys. Määräykset ja ohjeet. 03. (LVI ). 43. Kaukolämmön mittaus. Sky-suositus K13/ Käytä kaukolämpöä oikein Säädön toiminnan tarkastus käyttöolosuhteissa. Sky-suositus K14/1997. Muuta kirjallisuutta 46. Asumisterveysopas. Risto Aurola. Tapio Välikylä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Ympäristö ja Terveys -lehti Kiinteistönhoitajan käsikirja. Anita Pietikäinen, Matti Aunola. Rakennustieto Oy, p. 1 s. 48. Rakennusten lämmitys, Olli Seppänen. Suomen LVI-liitto ry s. 49. Rakennusten sisäilma ja LVI-tekniikka. Olli Seppänen, Matti Seppänen. Sisäilmayhdistys ry s. 50. Sisäilmastoluokitus 00. Sisäilmayhdistys, julkaisu 5. Sisäilmayhdistys ry TalotekniikkaRYL 02 Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Rakennustietosäätiö RTS, LVI-Keskusliitto ry ja Sähkötieto Oy. Rakennustieto Oy, 03. Osa 1, 369 s ja osa 3, 327 s. (LVI , LVI ). 52. Öljylämmitystekniikka. Suomen Lämmitystieto Oy Internet-osoitteita Energiateollisuus ry Sisäilmayhdistys ry Sosiaali- ja terveysministeriö Turvatekniikan keskus TUKES ry Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys ry Piirrokset Georg Bäckmann. Tämän ohjekortin laadintaan on osallistunut Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta TK 250 Vesikeskuslämmitysjärjestelmän käyttö: Päätoimittaja Anita Pietikäinen, pj. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöpäällikkö Tapio Matila Senior Advisor Veijo Matilainen Tarkastuspäällikkö Timo Neira Laboratorion johtaja Jarmo Tuunanen LVI-toimittaja Heikki Nieminen KH-toimittaja Ilmo Rekonen, siht.
5 KH ohjetiedosto 10 Liite 1. Esimerkki huonelämpötilojen mittausohjeesta ja -lomakkeesta ARVOISA HUONEISTON HALTIJA Yhtiössä on päätetty mitata kaikkien huoneistojen huonelämpötilat. Mittaustulosten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Näitä voivat olla esimerkiksi patteriventtiilien uusiminen ja/tai lämmitysverkoston perussäätö. Tarkoitus on parantaa asumismukavuutta ja saattaa kaikki huoneistot tasalämpöiskiksi. Samalla lämmityskustannukset todennäköisesti alenevat. Pyydämme mittaamaan huonelämpötilat oheisella lämpömittarilla välisenä aikana mittausohjeen mukaisesti ja merkitsemään lämpötilat alla olevaan lomakkeeseen. Lomake pyydetään palauttamaan isännöitsijätoimistoon tai huoltoyhtiön laatikkoon A-portaan aulassa viimeistään Kiitokset etukäteen avustanne. TERVEISIN Matti Mallinen Isännöitsijä Mittausohje Huonelämpötila mitataan keskeltä ulkoseinää vähintään 0,6 m:n etäisyydeltä ikkunasta ja n. 1,1 m:n korkeudelta lattiasta. Jotta mittaustulokset olisivat mahdollisimman luotettavia varmistakaa, että patteriventtiilit ovat täysin auki ja ovat olleet auki jo jonkin aikaa älkää tuulettako kahteen tuntiin ennen mittausta älkää mitatko, jos aurinko paistaa suoraan huoneeseen älkää mitatko, jos olette käyttäneet uunia, pölynimuria tai jotain muuta lämpöä tuottavaa laitetta alle kaksi tuntia ennen mittausta ASUNTO OY MALLI LÄMPÖTILAN MITTAUSLOMAKE Nimi Huoneisto Porras Kerros Puhelinnumero työaikana Päivämäärä ma ti ke to pe la su Kellonaika Ulkolämpötila C Huonelämpötilat C keittiö olohuone makuuhuone 1 makuuhuone 2 makuuhuone 3 Lomake pyydetään palauttamaan mennessä isännöitsijätoimistoon tai huoltoyhtiön laatikkoon A-portaan aulassa. / 06 Päiväys ja Allekirjoitus
Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako
5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa
LisätiedotEnergia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali
Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)
LisätiedotKiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet
Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotSäästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014
Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta
LisätiedotLämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen
Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen
LisätiedotTaloyhtiön energiankulutus hallintaan
Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden
LisätiedotEnergiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä
Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä
LisätiedotKauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.
KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.
KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotLahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle
Lahti Energian ohje hybridikytkennästä kaukolämpölaitteiston rinnalle Suunnittelu ja asennusohjeita Tämän ohjeen liitteenä on Lahti Energian kytkentäesimerkki rinnakkaislämmönlähteen kytkennästä kaukolämpölaitteistoon.
Lisätiedot1.5 Kiinteistön ominaislämmityskäyrä 28
Sisällys Alkusanat 5 1 LÄMMITYKSEN PERUSTIEDOT 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 14 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 15 1.2.2 Lämmityksen tehontarve sisätiloissa 15 1.2.3 Huoneen lämpötila eri
LisätiedotEnergiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja
Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan
LisätiedotToimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy
Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio
LisätiedotKÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄN PAINEKOE
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄN PAINEKOE v0.3 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 2 4 TYÖN SUORITUS 4 4.1 Alkutoimet 4 4.2 Kupariputken
LisätiedotENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Rivi- ja ketjutalot Osoite: TAPIONKATU 2 JOENSUU Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 1996 167-005-0597-0012-M Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn yhteydessä
LisätiedotENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE
ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotERILLINEN ENERGIATODISTUS
ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku
LisätiedotVoiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen?
Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen? Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy!"#$%&'%(')*+,-.)/0)$1)%$1'&2134)5$%")."25$"")"'3"1.(1,5"6"#7&#(3.")5")$+5S'.$5")
LisätiedotEnergiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla
Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Tasaista lämpöä jokaiseen asuntoon Lämmitä fiksusti Kiinteistövahti-palvelun avulla taloyhtiöt voivat parantaa asumismukavuutta, optimoida lämmityskustannuksia
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotLämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä
Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu
LisätiedotMahdottomuus vai mahdollisuus
Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh
LisätiedotRakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset
Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla
LisätiedotEnergiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä
Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä
LisätiedotTIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA
TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS
LisätiedotTalon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6
Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.
LisätiedotTaloyhtiön energiatehokas ylläpito
Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä
LisätiedotD2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus
D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Pajumaankuja 5 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 084-402-0003-024-S-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotPITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Helsinki 5.2.2018 Kaisa Kauko, yli-insinööri Ympäristöministeriö Asetus rakennusten vesi- ja
LisätiedotEnergiatehokas korjaustyö kaukolämpötalossa. Taloyhtiöhallitusforum 6.10.2012 Messukeskus Helsinki Turo Eklund turo.eklund@helen.
0 Energiatehokas korjaustyö kaukolämpötalossa Taloyhtiöhallitusforum 6.10.2012 Messukeskus Helsinki turo.eklund@helen.fi Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus-
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät"
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät" 998 092-080-008-0007-E Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn
LisätiedotLvi -koodi 5316046 nimiketunnus: LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 200-2RF-O (lattialämmitys) LÄMMÖNSIIRTIMET
Lvi -koodi 536046 L2232 64585360469 LÄMMÖNJAKOKESKUKSEN LAITTEIDEN MITOITUS Kohde: UNIS 200-2RF-O (lattialämmitys) KÄYTTÖVESI LÄMMITYS IC25Tx50/P IC0Tx40/P 20 27 0,580 0,602 0,08,299 ºC-ºC 70-20 0-58 5-33
LisätiedotScanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
LisätiedotEnergiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus
Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 23.11.2017 Technopolis, Kalevantie 2, Tampere Ulla Laapotti, energia-asiantuntija Pientalon havannointikäynti ja toimenpide-ehdotukset
LisätiedotEi hukata rahaa lämmittämällä harakoille
Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT
ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotUNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com
www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS 100-2RF, 100-3RF,
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Kauniskuja ja 5 0230 Vantaa 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotTavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä
Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto
LisätiedotUlkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä
Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja
LisätiedotPaine-eron mittaus- ja säätöohje
Paine-eron mittaus- ja säätöohje Marko Björkroth, Lari Eskola, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Risto Kosonen, Aalto Yliopisto Juha Vinha, Tampereen yliopisto Paine-eron mittausohje Ympäristöministeriön toimeksianto
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotKONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN
KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten
LisätiedotUNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com
www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS pientalojen lämmönjakokeskukset
LisätiedotA4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee
LisätiedotPoistoilmalämpöpumppu (PILP) kaukolämpötaloon: ohjeet suunnittelijalle
1 (3) 30.10.2017 Poistoilmalämpöpumppu (PILP) kaukolämpötaloon: ohjeet suunnittelijalle Kerrostalon suurin lämpöhukka on poistoilmassa, joka puhalletaan ulos ilman lämmön talteenottoa. Hukkalämmön hyödyntäminen
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotMITEN PÄÄSEN HELPOSTI KIINNI ENERGIANSÄÄSTÖÖN - MONISTETTAVAT KONSEPTIT. Eero Kokkonen
MITEN PÄÄSEN HELPOSTI KIINNI ENERGIANSÄÄSTÖÖN - MONISTETTAVAT KONSEPTIT Eero Kokkonen 3.5.2017 MITEN PÄÄSEN KIINNI ENERGIANSÄÄSTÖÖN Energiansäästötavoitteiden asettaminen sopimuskaudelle Tunnista kiinteistökannastasi
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotEnergiaremontti investointi vai kustannus?
Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen
LisätiedotRakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)
Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty
LisätiedotTaloyhtiön energianhallinta ja käyttö
Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010
LisätiedotKaukolämpölaitteiston ylläpito, kulutusseurannan hyödyt ja kaukolämmön kehittyvät palvelut
Kaukolämpölaitteiston ylläpito, kulutusseurannan hyödyt ja kaukolämmön kehittyvät palvelut 25.10.2017 Taloyhtiön energiatehokas ylläpito -tapahtuma, Valtuustotalo, Espoonkatu 5, Espoo Ilkka Rautio Mitkä
LisätiedotRakennus- tai toimenpideluvan tunnus
RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotTalotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona. Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy
Talotekniset ratkaisut sisäilman laadun hallinnan keinona Markku Hyvärinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy Talotekniikka Talotekniikka tuottaa kiinteistöissä ja tiloissa tapahtuville toiminnoille hallitut
LisätiedotRatkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120
Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset
LisätiedotToteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
LisätiedotEnergia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?
Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90
LisätiedotKiinteistötekniikkaratkaisut
Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset
LisätiedotSäätö ja toimivuuden varmistus
Säätö ja toimivuuden varmistus TalotekniikkaRYL 2002 osat 1 ja 2 3 November 2015 Mikko Niskala 1 G08.31 Luovutus ja käyttöasiakirjat Vaatimus LVI-tuotteista toimitetaan suomenkieliset tai sovitun kieliset
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotKiinteistöjen energianhallinta
Kiinteistöjen energianhallinta SEURANTA analysoidaan kulutuslukemia ja tavoitearvoja raportoidaan muutoksien syistä TAVOITTEET sisäilman laatu, kulutusindeksit, elinkaari lyhyen tähtäimen energianhallinnalla:
LisätiedotT-MALLISTO. ratkaisu T 0
T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Miksi energiaeksperttejä? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia
LisätiedotOulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen
Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotPALO- JA RAKENNUS- LAINSÄÄDÄNTÖ
PALO- JA RAKENNUS- LAINSÄÄDÄNTÖ 2018 RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN KORVAAVAT UUDET ASETUKSET NYT YKSISSÄ KANSISSA! Tilaa nyt pelastus- ja rakennusalan ammattilaisille suunnattu Palo- ja rakennuslaisäädäntö
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä
ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso
LisätiedotVedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015
Vedenkulutus Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Yleistä vedenkulutuksesta taloyhtiöissä Vedenkulutuksen jakaantuminen Vesivuodot Lämminkäyttövesi Taloyhtiön vesiverkon paine Vedensäästöventtiilit
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotKirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy
Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva
LisätiedotEnergiakatselmus syvällistä tietoa kiinteistön. Kenttäpäällikkö Tapio Matila
Energiakatselmus syvällistä tietoa kiinteistön energiataloudellisesta lli t tilasta t Suomen Talokeskus s Oy Kenttäpäällikkö Tapio Matila Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö
Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden
LisätiedotOikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
LisätiedotSuositellut lisävarusteet
www.hogfors.com Kotimainen GST-lämmönjakokeskus on oikea valinta kiinteistön liittämiseksi kaukolämmitykseen. Energiansäästöä, huollettavuutta ja lämmitysverkoston elinkaarta voidaan lisätä HögforsGST:n
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotPientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla
RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
LisätiedotLämmityksen perusteita 1
Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J =
Lisätiedot