Sisällysluettelo KV, :00, Esityslista 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo KV, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Tilinpäätös Liite: Tilinpäätös 2014, Liite: Tilintarkastuskertomus Arviointikertomus Liite: Arviointikertomus Henkilöstökertomus Liite: Henkilöstökertomus 2014 valtuustoon Kymenlaakson Vesi Oy:n lainan omavelkainen takaus Liite: Kymenlaakson Vesi takauspyyntö Liite: Kymenlaakson Vesi ptk Liite: Kymenlaakson Vesi tavoitelomake Hoiku Oy:n osakkeiden lahjoituksen vastaanottaminen Liite: Hoiku osakassopimusluonnos Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Liite: KHO:n päätös Levonen Suutari Selvitys potilaiden pääsystä psykiatrian poliklinikalle ilman lähetettä päivysty Liite: Selvitys potilaiden pääsystä psykiatrian poliklinikalle ilman l Sosiaaliohjaajan työsuhteen muuttaminen viraksi / vastaanottokeskus Toivo Pekkasen koulun yhdistyminen Kotkansaaren kouluun alkaen Periaatepäätös kaupungin (kaupunkisuunnittelu, tekniset palvelut) ja Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n välisestä työnjaosta Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa Jumalniemi kauppakeskus, kaava nro Liite: selostusuusi_jumalniemi_ Liite: sijaintikartta Liite: kaavakartta Liite: merkinnät_ Liite: merkinnät_ Joukkoliikenteen toimivalta-alue Liite: SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENTEEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Valtuustoaloitteet, joita ei ole loppuunkäsitelty Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien mielenterveyshoitajan palkkaamista terveys Liite: Valtuustoaloite mielenterveyshoitajan palkkaus terveyskioskeihin, Mielonen

2 -1, KV :00 Sivu 1 OSALLISTUJAT Brask Nina puheenjohtaja Päätöksentekijät Kotiniemi Topias I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti II varapuheenjohtaja Eerola Juho III varapuheenjohtaja Aalto-Partanen Annika valtuutettu Almgren Esko Arola Mika Bohm Tarja Eerola Seppo Elo Jari Elomaa Jari Hanhela Seppo Harkko Mia Hirvonen Arto Hirvonen Pasi Hodju Juhani Holmberg Kai Kekkonen Olli Kilpeläinen Veijo Kirjavainen Marika Komulainen Rita Koski Matti Levonen Vesa Lommi Semi Luumi Jari Länsimies Anna-Maria Mamia Nanni Merivirta Jorma-Kalevi Mielonen Joona Montonen Tiina Mustonen Lasse Niininen Kari Olsson Birgitta Paatero Sirpa Pekkola Petri Piipari-Huovila Saila Piipponen-Pekkola Seija Pitko Eeva-Riitta Posti Pekka Rajantie Irma Repo Risto Ristiniemi Sami Saastamoinen Markku Soares Kim Suutari Heikki Säisä Eeva-Liisa Taavitsainen Ninni Tujula Pirjo van Wonterghem Freddy Virtanen Sami Voutilainen Emmi Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Hassinen Raino kaupunginsihteeri Kosonen Sirpa talous- ja rahoitusjohtaja

3 -1, KV :00 Sivu 2 Hannonen Markku Makkonen Kari Laakkonen Päivi kaupunkisuunnittelujohtaja tiedotuspäällikkö hallintosihteeri Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kotka Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs)

4 38, KV :00 Sivu 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Valitusosoitus

5 39, KV :00 Sivu 4 Pöytäkirjan tarkastajat Ehdotus: Vuorossa ovat valtuutetut Emmi Voutilainen ja Annika Aalto-Partanen. Ei valitusosoitusta

6 40, KV :00 Sivu 5 Käsittelyjärjestys Ehdotus: Hyväksyttäneen listan mukaisena. Ei valitusosoitusta

7 41, KV :00 KH: 556/2015 Sivu 6 Tilinpäätös 2014 Kh / 74 Valmistelija: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Talouden vastuualue lähettää Kotkan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntalain 69 :ssä edellytetään, että kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Lisäksi on tehtävä selkoa talouden tasapainotustoimenpiteistä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen, jonka mukaisilla kaavoilla tilinpäätöslaskelmat on laadittu. Talouden vastuualue esittää, että kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että tilikauden tulos ,73 euroa käsitellään seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa ,40 euroa 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa ,30 euroa 3. tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa ,66 euroa 4. siirretään tilikauden ylijäämä ,09 euroa tilikauden yli- /alijäämätilille Tuloksen käsittelyn jälkeen kaupungin taseeseen jää ,84 euroa alijäämää. Valtuusto käynnisti päätöksellään talouden tasapainotusohjelman, jota tarkennettiin tehdyllä päätöksellä. Tasapainotusohjelman tavoitteet on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Talouden vastuualue esittää edelleen, että kaupunginhallitus päättää allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi../. Vuoden 2014 tilinpäätösehdotus jaetaan kokoukseen osallistuville, kaupunginhallituksen varajäsenille ja valtuustoryhmien puheenjohtajille erillisenä liitteenä. Tilinpäätösehdotus julkaistaan klo 12. Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää käsitellä tilikauden 2014 tuloksen ,73 euroa seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa ,40 euroa 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa ,30 euroa

8 41, KV :00 KH: 556/2015 Sivu 7 Asian käsittely: 3. tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa ,66 euroa 4. siirretään tilikauden ylijäämä ,09 euroa tilikauden yli- / alijäämätilille. Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuoden 2014 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa talouden vastuualueen tekemään tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen teknisluonteisia korjauksia ja tarkistuksia. Kaupunginjohtaja ilmoitti, että tilintarkastaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että tilinpäätösasiakirjassa ei ole mainintaa kaupungin talouden tasapainottamisesta. Kaupunginjohtaja esittelijänä jatkoi lisäävänsä tilinpäätösasiakirjaan seuraavaa: Tilinpäätösasiakirjaan 2014 liitetään valtuuston päätös / 17, joka koskee kaupungin talouden tasapainotusohjelmaa - kuitenkin siten täsmennettynä, että tilinpäätösasiakirjasta ilmenevä 32,75 miljoonan euron suuruinen alijäämä sulatetaan kaupungin omin toimin ja ulkopuolelta tulevan tulovirran avulla. Merkittiin, että talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen poistui kokouksesta tämän asian tultua käsitellyksi klo Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Päätettiin lisätä tilinpäätösasiakirjaan 2014 seuraava teksti: Tilinpäätösasiakirjaan 2014 liitetään valtuuston päätös / 17, joka koskee kaupungin talouden tasapainotusohjelmaa - kuitenkin siten täsmennettynä, että tilinpäätösasiakirjasta ilmenevä 32,75 miljoonan euron suuruinen alijäämä sulatetaan kaupungin omin toimin ja ulkopuolelta tulevan tulovirran avulla. Allekirjoitettiin tilinpäätös. Tarla Tilinpäätös on jaettu tarkastuslautakunnalle aikaisemmin. Tilintarkastuskertomus on jaettu tarkastuslautakunnan jäsenille kokouksessa. Kaija Pakkanen on esittänyt tilintarkastuskertomuksen vuodelta Esittelijä: Ehdotus: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Eeva-Liisa Säisä Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto hyväksyy vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden kaupungin hallintoa ja taloutta hoita-

9 41, KV :00 KH: 556/2015 Sivu 8 neille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Päätös: Tarkastuslautakunta päätti esittää, että valtuusto hyväksyy vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Kv /. Erillisenä liitteenä on vuoden 2014 tilinpäätös, joka jaetaan kokoukseen osallistuville../. Tilintarkastuskertomus vuodelta 2014 on liitteenä. Kh: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää käsitellä tilikauden 2014 tuloksen ,73 euroa seuraavasti: 1. tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa ,40 euroa 2. tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa ,30 euroa 3. tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa ,66 euroa 4. siirretään tilikauden ylijäämä ,09 euroa tilikauden yli- / alijäämätilille. Tarla: Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto hyväksyy vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Valitusosoitus

10 Sivu 9 Tilinpäätös 2014

11 Sivu 10 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin henkilöstömäärä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET.. 118

12 Sivu 11 TOIMINTAKERTOMUS

13 1 Sivu OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Suuria odotuksia Voimme todeta vuoden 2014 olleen suurten odotusten vuosi. Maamme hallitus oli päättänyt viedä loppuun kuntarakenne- ja soteuudistuksen ja vielä kuntalakikin tuli uudistaa. Kaikilla näillä oli vaikutuksensa Kotkaan. FCG:n avulla teetettiin laajahko kuntarakenneselvitys ja sote-valmistelut kävivät kuumina etenkin Pohjois-Kymenlaaksossa. Siellä mietittiin ja mietitään edelleen mitä tehdä, mihin kuulua. Kuntalaissa taas puhututti lähinnä omistajaohjaus. Mitkä asiat kuuluvat konsernille ja mitkä sen omistamille tyttärille. Tätä kirjoittaessa asiat ovat edelleen kesken maan hallituksessa. Niin ne ovat myös Kotkassa. Olemme kuitenkin Kotkassa aika vakuuttuneita siitä, ettei uusia kuntafuusioita ole nyt näköpiirissä, eikä se sotekaan tunnu kokonaisuutena etenevän. Siitä olemme vakuuttuneita, että vuonna 1968 rakennettu keskussairaala on tehtyjen suunnitelmien mukaisesti saneerattava. Lähdemme myös siitä, että Kymenlaakso on tulevaisuudessakin yhtenäinen sotealue. Suuria odotuksia ja keskusteluja on myös käyty kaupungin energiaomistuksista. Olisiko järkevää lyödä Kymenlaakson Sähkö Oy:n, Kouvolan KSS Energian ja Kotkan Energian toiminnot yhteen voimakkaamman maakunnallisen kuntaomisteisen toimijan aikaansaamiseksi? Vai onko oma energialaitoksemme niin hyvä, ettei sitä kannata mihinkään myydä tai liittää? Konsulttiyhtiöt Pöyry, NAG ja KPMG ovat kaikki eri toimijoiden lukuun tehneet omia laskelmiaan, joihin päättäjien on lähes mahdotonta ottaa objektiivisesti kantaa. Koko energiakeskustelu liittyy kaupungin taloudesta syntyneistä alijäämistä käytyyn keskusteluun. Uuden 2017 voimaan tulevan kuntalain mukaan Kotka siirtyy konsernituloslaskelmaan ja sen alijäämät on poistettava 4-6 vuodessa, mikäli siirtymäkaudesta ylipäätään sovitaan. Syntyneitä alijäämiä on 56 miljoonaa euroa. Kaupungin johto on ollut sitä mieltä, ettei näin suuria alijäämiä käyttötalouden säästöillä kateta. Ratkaisuksi haetaan ulkopuolista tulovirtaa, eikä energiaomistuksia lukuun ottamatta muuta tunnu löytyvän. Tehdyistä kiinteistöyhtiön perustamisesta ja 17 kaupungin kiinteistön yhtiöön siirtämisestä johtuvista syistä kaupungin tulos 2014 on 10 miljoonaa euroa positiivinen. Mikäli näitä järjestelyjä ei lainsäädännöstä johtuen olisi tehty, olisi kaupungin taloudellinen tulos 10 miljoonaa euroa negatiivinen. Ei ole ihme, että taloutemme tasapainoon saattaminen puhututtaa ja valmistelu jatkuu. Suuria odotuksia liittyy myös kaupungin kantasatamahankkeeseen. Siinä Cameron Sawyer taustajoukkoineen on investoimassa Merikeskus Vellamon ympäristöön 200 miljoonaa euroa uuden ajanvietekeskuksen rakentamiseksi. Hanke sisältää hotellin, Outlet-keskuksen ravintoloineen ja muine palveluineen. Hanke työllistää rakennusvaiheessa 1000 henkilöä ja valmistuessaan jouluksi 2016 se tarjoaisi työtä noin 700 hengelle. Hanke on suurin vuosikymmeniin kaupungissamme. Kaupunki on hoitanut kaavoitusvelvoitteensa Kantasataman kehittämishankkeessa moitteettomasti vuonna Ensi vuosi on sitten rahoittajien ja investoreiden sekä operaattoreiden aika näyttää mihin pystyvät. Koko kaupunki toivoo hankkeen onnistuvan. Pienempiä tapahtumia oli kaupungissamme lukuisia. Vietimme Langinkosken keisarillisen kalastusmajan 125-vuotisjuhlavuotta. Merikeskus Vellamossa oli menestyksekäs Aleksanteri III ja prinsessa Dagmar -näyttely. Uusiakin on tulossa. Sail Training International teki päätöksen seuraavasta Suomessa purjehdittavasta Tall Ships Races - purjehduksesta, joka 2017 yhden kilpailulegin osalta päättyy Kotkaan. Edellinen oli täällä vuonna Suomen yksi suurimmista investoinneista E18 moottoritie Helsingistä Venäjän rajalle valmistui Kotkan osalta, joskin kaupungin kustantamia 17 miljoonan euron ramppeja vielä rakennetaan. Tämä miljardi-investointi tuo meille uusia mahdollisuuksia, joita yhdessä kehitysyhtiö Cursor Oy:n kanssa työstämme. Suuri onnistuminen on jo nähty; Googlen sijoittuminen seudulle ja jatkoa on luvassa. Venäjän tilanne huolestuttaa meitä kovasti, sillä olemmehan muun muassa matkailun osalta kovasti riippuvaisia venäläisistä, joiden osuus on romahtanut ainakin kolmanneksella. Krimin ja Ukrainan selkkaukset sekä ruplan laskeva kurssi yhdessä öljyn hinnan kanssa ovat saaneet aikaan kaaoksen Venäjällä ja meillä. Se heijastuu täällä hyvin laajalle. Tästä huolimatta yhteytemme Pietariin ja sen johtoon ovat olleet erinomaiset. Charles Dickensin romaanin otsikko Great Expectations - Suuria odotuksia kuvaa elämäämme tulevaisuuteen uskovassa Kotkassa.

14 Sivu 13 Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto Konsernipalvelut Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto ORGANISAATIO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Henkilöstöjaosto Hyvinvointipalvelut Palvelujohtaja Jorma Haapanen Hallinnon vastuualue Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto Ympäristökeskus Ympäristöjohtaja Eeva Linkola Talouden vastuualue Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen Kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue Kehitysjohtaja Terhi Lindholm Kulttuuriasiainkeskus vt. Kulttuurijohtaja Niilo Sevänen Kaupunkisuunnittelun vastuualue Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kuntatekniikan vastuualue Kuntatekniikan johtaja Hannele Tolonen Opetustoimen vastuualue Opetustoimenjohtaja Juha Henriksson Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg Hyvinvointineuvolan vastuualue Hyvinvointineuvolan johtaja Hannele Pajanen Nuorisotyön yksikkö Nuorisotoimenjohtaja Leena Ruotsalainen Terveydenhuollon vastuualue Terveysjohtaja Maija Valta Vanhustenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalijohtaja Heli Sahala Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto 2 Tilapalvelun vastuualue Tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Nuorisovaltuusto Lasten parlamentti Liikuntayksikkö Liikuntatoimen johtaja Antti Mattila

15 3 Sivu Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset KAUPUNGINVALTUUSTO Brask Nina, puheenjohtaja (SDP) Kotiniemi Topias, I varapuheenjohtaja (Kok.) Tiusanen Pentti, II varapuheenjohtaja (Vas.) Eerola Juho, III varapuheenjohtaja (PS) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Elo Jari Kimpanpää Hilppa Luumi Jari Montonen Tiina Niemi Ritva Paatero Sirpa Posti Pekka Rajantie Irma Soares Kim Säisä Eeva-Liisa Taavitsainen Ninni Virtanen Sami Vasemmistoliitto (Vas.) Bohm Tarja Hanhela Seppo Hodju Juhani, rautatieläinen Lommi Semi Mielonen Joona Pekkola Petri Piipponen-Pekkola Seija Repo Risto Tujula Pirjo, sit. Vihreä liitto (Vihr.) Aalto-Partanen Annika Komulainen Rita Mamia Nanni Puolesta sananvapauden PS Hirvonen Arto, alkaen Kansallinen Kokoomus (Kok.) Arola Mika Eerola Seppo Elomaa Jari Hirvonen Pasi Holmberg Kai Kirjavainen Marika Koski Matti Länsimies Anna-Maria Mustonen Lasse Piipari-Huovila Saila Ristiniemi Sami Saastamoinen Markku Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta Perussuomalaiset (PS) Kekkonen Olli Levonen Vesa, asti Merivirta Jorma-Kalevi Pitko Eeva-Riitta Rautiainen Amon, asti van Wonterghem Freddy Voutilainen Emmi Suomen Keskusta (Kesk.) Suutari Heikki Levonen Vesa, sit alkaen Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Almgren Esko Kilpeläinen Veijo KAUPUNGINHALLITUS Elomaa Jari, puheenjohtaja (Kok.) Posti Pekka, I varapuheenjohtaja (SDP) Lommi Semi, II varapuheenjohtaja (Vas.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Luumi Jari Taavitsainen Ninni Vasemmistoliitto Tujula Pirjo, sit. Vihreä liitto Haakana Mervi Suomen Kristillisdemokraatit Tiusanen Kari Kansallinen Kokoomus Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta Perussuomalaiset Merivirta Jorma-Kalevi Pitko Eeva-Riitta

16 4 Sivu 15 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen merkittävimmät päätökset Kaupunginvaltuusto Valtuusto kokoontui 10 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 224. Valtuusto on hyväksynyt - talouden tasapainotusohjelman - kaupunkistrategian elinkeinostrategian - henkilöstöstrategian vammaispoliittisen ohjelman Kymijoen eteläosan osayleiskaavan - Räskin ja Korkeakosken asemakaavat sekä useita asemakaavan muutoksia - kaupungin ilmoituslehdeksi Kaupunkilehti Ankkurin vuosiksi Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 467. Kaupunginhallitus on hyväksynyt - henkilöstöjaoston asettamisen - kaupungin nimeämisen Tall Ships Races purjealustapahtuman isäntäsatamakaupungiksi - Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman - Cursor Oy:tä koskevat omistajapoliittiset linjaukset sekä kuntaomistajien omistajatavoitteet kaupunginjohtajan johtajasopimuksen. Kaupunginhallitus on päättänyt - hakea harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta - käynnistää kuntajakoselvitystyön. Kaupunginhallitus on täyttänyt tarkastuspäällikön viran. Kaupunginhallitus on jättänyt täyttämättä talousjohtajan viran. Tehtävät on sisällytetty talous- ja rahoitusjohtajan virkaan, joka on täytetty sisäisin järjestelyin. Konsernijaosto Konsernijaosto kokoontui 11 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 89. Konsernijaosto on saanut selvityksen Kantasataman kehittämisestä ja investorin suunnitelmista ja on oikeuttanut kaupunkisuunnittelun yhdessä Cursor Oy:n kanssa jatkamaan valmistelua. Konsernijaosto on selvittänyt Kotkan Energia Oy:n osallistumista Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen ja on päättänyt saattaa asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Konsernijaosto on valmistellut elinkeinostrategiaa kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Konsernijaosto on saanut ajankohtaista selvitystä mm. Cursor Oy:stä ja Uuperinrinteet Oy:stä sekä talouden tasapainotusohjelmaan liittyen energiayhtiöiden omistuksen vaihtoehdoista samoin kuin E18 -moottoritiehankkeen heijastusvaikutuksista. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto kokoontui 6 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 65. Henkilöstöjaosto on - toteuttanut talouden tasapainotusohjelman seurannan henkilöstötavoitteiden osalta - valmistellut henkilöstösuunnitelman kaupunginhallitukselle - käsitellyt useita henkilöstöön liittyviä ohjeita ja linjauksia

17 5 Sivu Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. [Kuntataloustiedote 3/2014] Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laaja-pohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennuste-laitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. [Kuntataloustiedote 3/2014] Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna [Kuntataloustiedote 3/2014] Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2014 joulukuun työllisyysaste (8,8 %) oli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin (7,9%). Miesten työttömyysaste oli 9,4% ja naisten 8,2% vuotiaiden työllisyysaste oli 67,4, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 0,8 prosenttiyksikköä 68,0 prosenttiin. Naisten työllisyysaste pysyi lähes samana 66,8 prosentissa vuotiaiden nuorten työttömyysaste (19,8%) kasvoi 3,2 prosenttiyksikköä. [Työvoimatutkimus 2014 joulukuu, Tilastokeskus] Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden yhteenlaskettu tulos oli ilman kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisten tuomia kertaluontoisia eriä samantasoinen kuin edellisenä vuotena. Verotulojen kehitykseen ja menojen kasvuun ovat vaikuttaneet heikko talouskehitys sekä lisääntynyt työttömyys. Suomen kunnista jopa 156 kuntaa nostivat tuloveroprosenttia vuodelle 2014, mikä johti vain 1,3 % kunnallisverotulojen kasvuun. Kiinteistöverouudistuksesta johtuen kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat 10 %. Toimintamenot kasvoivat maltillisesti, alle puoli prosenttia, johtuen lähinnä maltillisesta palkkaratkaisusta, toimintojen tehostamisesta sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisistä. [Kuntaliitto, Tilinpäätösarviot 2014] Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto] Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto]

18 6 Sivu 17 Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 2,6 %. Kunnallisveroa kertyi 1,3 % enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tilitykset kasvoivat 11,5 % Kiinteistöverojen muutos oli +10,9 %. Maamme suurin paperiteollisuuden tuotantoalue on rajun rakennemuutoksen kohteena. Kahden tehdaskokonaisuuden poistuminen tuotannosta on merkinnyt välittömästi 3000 työpaikan vähenemistä viidessä vuodessa. Tästä huolimatta perinteinen metsäteollisuus on edelleen maakunnan teollisuuden kivijalka. Perinteisten tuotteiden rinnalle ollaan kehittämässä puubiomassasta uusia tuotteita. Tavoitteena on kehittää Kymenlaaksosta biomassan johtava tuotantoalue. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Toinen kehittyvä tuotannonala on logistiikka. Kymenlaaksoon on syntynyt maamme suurin yleis-, vienti- ja kauttakulkusatama Haminan ja Kotkan satamien yhdistyttyä. Se sijoittuu 15 suurimman sataman joukkoon Itämerellä ja on sillä alueella kolmanneksi suurin konttisatama. Vaalimaan tullija raja-asema on EU:n ja Venäjän tärkein maaraja-asema. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Uudistuvien energialähteiden teknologia ja siihen liittyvien tuotteiden valmistus, ympäristöteknologia laajemminkin sekä monet luovan talouden alat tulevat monipuolistamaan maakunnan elinkeinorakennetta. [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] Valmistuneiden rakennusten kerrosala vuonna 2014 oli m2 ja vastaava luku vuosien keskiarvona oli m2. Asuntojen osuus valmistuneiden rakennusten kerrosalasta oli m2, liikerakennusten m2 ja teollisuus- sekä varastorakennusten osuus m2 Valmistuneita asuntoja vuonna 2014 oli 64 kpl, vastaava keskiarvo oli 174 kpl. Omakotitaloja valmistui 29 kpl, kun niitä keskimäärin vuosina on valmistunut 58 kpl. Omakotitaloille myönnettiin 20 rakennuslupaa vuonna Vastaava keskiarvo viideltä viimeiseltä vuodelta on 46 kpl. Vuonna 2014 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 4550 henkilöä (4196 henkilöä vuonna 2013) ja työttömien osuus työvoimasta 18,28 % (16,75 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1295 henkilöä (1195) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 623 henkilöä (557). [Kaakkois-Suomen Elykeskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014] [Kuntataloustiedote 3/2014] julkaisut/kuntatalous/kuntataloustiedotteet- 2014/Documents/Liite%203_Kuntataloustiedote_3_2014_Korjattu.pdf [Kuntien vuoden 2014 tilinpäätösarviot, Kuntaliitto] [Työvoimatutkimus 2014 joulukuu, Tilastokeskus] [Kymenlaakso tänään, Kymenlaakson liitto] [Kaakkois-Suomen Ely-keskus, työllisyyskatsaukset 1-12/2014]

19 7 Sivu Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Alkuvuodesta alkaen talouden ennusteeseen on tuotu riskinä esille sosiaali- ja terveyslautakunnan asiakaspalveluiden ylitys erikoissairaanhoidon sekä vammaistyön osalta. Vuoden alusta oli myös nähtävissä paine työllisyydenhoidon avustuserien osalta. Myös ympäristölautakunnan osalta ennustettiin olevan painetta talousarviossa pysymiseksi. Vuodelle 2014 asetettua kiinteistöjen myyntivoittotavoitetta ei saavutettu. Maaliskuussa 2013 käynnistetty tasapainotusohjelman valmistelu eteni 9-kohtaiseksi valtuuston päätökseksi. Tasapainotusohjelman toimenpiteet olivat keskeisinä tekijöinä osana talousarviovalmistelua vuodelle Vuoden 2015 alussa tasapainotusohjelmaa on tarkennettu. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että talouden tasapainotuksen aikaansaamiseksi ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Kiinteistömassan jatkojalostamiseksi tehdään riittävät toimenpiteet mennessä. Purettavista rakennuksista tulee tehdä esitys viimeistään talousseminaarissa Henkilöstösuunnitelma on arvioitava uudelleen mennessä. 3. Ostopalvelut läpivalaistaan - tavoitteena maksimaaliset säästöt - ja tiedot saatetaan nettiin mennessä. 4. Palveluverkkoon liittyvät merkittävimmät päätökset a. Lasten ja nuorten palveluiden osalta kouluverkkosuunnitelma ajantasaistetaan, ja Tiutisen sekä Metsolan koulujen tulevaisuus ratkaistaan. b. Liikuntatoimen kustannuksia tarkastellaan verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin tehdyn selvityksen perusteella. Säästöjä haetaan kiinteistöistä, ja niiden käyttöä tulee tehostaa annettavien suositusten perusteella. 5. Rahoituksen nettomenoja pienennetään yhdellä miljoonalla eurolla. 6. Investointitaso on vuosikatteen ja poistojen suuruinen. 7. Taselainakanta ei saa kasvaa, ja vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten kiinteistö-leasing, voidaan käyttää perustellusti. 8. Työllisyystoimikunnan esittämät näkökulmat otetaan huomioon osana talouden tasapainotusohjelmaa. Talousarvioon tehtiin muutokset lisätalousarvioina valtuuston joulukuun kokouksessa. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylitykseen yhteensä 7,63 milj. euron määrärahat ja tuloarvioiden tarkistukset. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakatteen heikennyksen summa oli 1,6 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tuloarvioihin sisältyvää myyntivoittojen määrää tarkistettiin 3,9 milj. euroa pienemmäksi ja pysäköinninvalvonnan toimintatuotto-odotusta laskettiin 0,13 milj. eurolla. Ympäristölautakunnan toimintakatetta heikennettiin 0,19 milj. eurolla. Kaupungin yhteisissä eristä verotuloennustetta laskettiin 1,5 milj. eurolla ja rahoituserien tuottoa nostettiin 1,0 milj. eurolla lisätalousarviossa. Lisäksi rakennusten siirtäminen kaupungin taseesta Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n omistukseen huomioitiin lisätalousarviossa 19,34 milj. euron satunnaisena tuottona sekä 3,84 milj. euron positiivisena muutoksena varausten muutoksessa. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset vahvistivat alkuperäistä talousarvion tulosta 9,23 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksen toimintakate oli 2,3 miljoonaa euroa tarkennettua lisätalousarviota parempi. Merkittävimmät yksittäiset tekijät lisätalousarviossa ennustettua parempaan tilanteeseen olivat lomapalkkavarauksen arvioitua pienempi kustannusvaikutus sekä eläkevarauksen ennakoitua vahvempi pieneneminen. Tilikauden 2014 vuosikate oli lopulta 2,2 milj. euroa lisätalousarviota paremmalla tasolla. Tilikauden tulos vuodelta 2014 oli 1,9 milj. euroa lisätalousarviota parempi. Tilinpäätöserien jälkeen tilikauden ylijäämä oli 10,1 milj. euroa, joka oli 1,9 milj. euroa talousarviota parempi. Investoinnit jäivät 1,3 milj. euroa suunniteltua matalammalle tasolle, merkittävimpinä tekijöinä tilanteeseen olivat Härniemen laiturin investointikokonaisuuden sekä Räskin alueen toteutuksien siirtymiset tuleville vuosille. Vuoden 2014 ylijäämä merkitsee sitä, että kumulatiivinen alijäämä pienenee - 32,8 milj. euroon, joka vastaa noin 4 kunnallisveroprosenttiyksikön tuottoa. Suunta kaupungin taloudellisen tilanteen

20 8 Sivu 19 parantamiseksi on oikea, mutta voimakasta talouden tasapainotustyötä on edelleen jatkettava, jotta kriisikuntakriteerien täyttyminen pystytään välttämään. Tilikaudelle 2014 kertynyt ylijäämä syntyy kokonaisuudessaan kertaluonteisesta satunnaisesta tuotosta. Ilman rakennusten yhtiöittämisestä syntyneitä eriä tilikauden 2014 alijäämä olisi yli 10 milj. euroa. Valtion budjettiratkaisut tuovat paineita kuntasektorin talouteen myös tulevina vuosina, toisaalta valtionosuusuudistuksen muutokset näyttäytyvät suotuisina Kotkan kaupungille jo vuoden 2015 osalta. Työllisyystilanteen positiivisen kehityksen merkitys koko talousalueella on edelleen avainasemassa kaupungin talouskehityksen mahdollisuuksia arvioitaessa.

21 9 Sivu Henkilöstö Vuosi Henkilöstömäärä Maksetut palkat , , ,00 Henkilöstömäärä ja maksetut palkat, Kotkan kaupunki ja liikelaitokset Henkilöstömäärä nousi edellisvuoteen verrattuna 5 henkilöllä. Muutos painottuu määräaikaiseen henkilöstöön. Ammattiluokkina ilmaistuna laskua tapahtui käytännössä katsoen kaikissa muissa ammattiluokissa paitsi lääkäreissä ja muussa henkilöstössä. Suurimmat laskut kohdistuivat teknisten palvelujen henkilöstöön sekä toimistohenkilöstöön. Maksetut palkat laskivat vuoteen 2013 verrattuna noin euroa ja vuoteen 2012 verrattuna noin euroa. Kun huomioidaan voimaan tullut palkkojen yleiskorotus (á 20 / työntekijä), jonka kokonaisvaikutus maksettuun palkkasummaan oli noin euroa, niin kaupungin henkilöstöpoliittisilla toimilla aikaansaatu palkkasumman lasku vuonna 2014 verrattua vuoteen 2013 oli noin euroa. Kaupungin sairauspoissaolot laskivat 18,6 päivästä 16,3 päivään henkilöä kohden, mikä vastaa sairauspoissaolojen kustannusten laskuna noin euroa. Sijaiskustannusten lasku huomioiden kustannussäästö oli yhteensä 1,3 miljoona euroa. Vuodelta 2014 on tehty erillinen henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Rahoitusriskit Talouden epävarmuus jatkui toimintakertomusvuonna edelleen. Tämä heijastuu rahoituksen järjestämiseen myös kuntasektorilla. Korkoriski Kotkan kaupungin pitkien lainojen lainakanta on 224,14 milj.. Lyhyttä maturiteetiltaan alle 12 kk lainaa kaupungilla on yhteensä 47,08 milj., mikä sisältää kuntatodistukset 30,00 milj. euroa ja tililuoton 17,08 milj. euroa. Kokonaislainakanta on siten yhteensä 271,22 milj. euroa. Kuntarahoitus Oyj on kaupungin suurin yksittäinen rahoittaja noin 64 % osuudella kokonaislainamäärästä. Pitkistä lainoista noin 40 % on kiinteäkorkoista ja 60 % vaihtuvakorkoista lainaa. Koronvaihtosopimuksia on tehty 11 kpl pääasiassa muuttamaan vaihtuvakorkoinen sopimus kiinteäkorkoiseksi. Lainakannan korkokustannus ei ole herkkä koronmuutoksille seuraavien vuosien aikana. Valuuttariski Kotkan kaupungilla ei ole valuuttariskiä. Likviditeettiriski Konsernitililimiitin sekä kuntatodistuksien turvin likviditeetti on mahdollista pitää riittävänä. Luottoriski Kuntasektorin luottoluokitus on toistaiseksi taannut uuden lainarahoituksen kohtalaisen edullisin ehdoin.

22 10 Sivu 21 Vakuutukset Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu vuonna 2012 ja vuoden 2016 loppuun asti voimassa olevia vakuutus- ja palvelusopimuksia on konsernissa Pohjola Vakuutus Oy:n sekä If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa. Kotkan kaupungin vakuuttamistoiminnoista vastaa talouden vastuualue. Vuonna 2013 nimetty Riskienhallinnan johtoryhmä on uuden vakuutuskauden kilpailutusprosessin keskeinen käynnistäjä ja valmistelija. Henkilöstö Vakituista henkilökuntaa ei pystytä loputtomiin vähentämään ilman palvelurakenteeseen ja - verkkoon kohdistuvia muutoksia ja vaarana on, että pitkäjänteisellä työllä aikaansaatu sairauspoissaolojen lasku, voi lähteä nousuun. Riskit palveluiden tuottamisen näkökulmasta Työttömyysaste kasvoi vuonna 2014 edelleen, pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi ja oli vuoden lopussa 8,5 % enemmän kuin ed. vuonna. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä nousi 12,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2015 alussa maksuvelvoite koskee yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita, jolloin maksut kasvavat huomattavasti. Toimeentulotuen asiakasruokakuntien määrän kasvu oli 3,4 %. Lastensuojelun asiakasmäärä lisääntyi yli 9,4 %, mutta sijaishuollon kustannukset pysyivät ed. vuoden tasolla. Väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve kasvaa ja ikärakenteen muutoksen takia huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuttajaväestön määrän kasvaminen ja tästä aiheutuvat kulttuuritaustojen eroavaisuudet on otettava huomioon kaupungin eri toiminnoissa. Väestön hyvinvoinnin turvaamiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyy näiden muutosten myötä epävarmuutta ja riskejä. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hoitoketjut eivät ole aiemmin olleet riittävän joustavia tehokkaan toiminnan toteutumiseksi. Hoitoketjut on saatu toimimaan vuoden 2014 aikana ja tästä syystä erikoissairaanhoidossa ei ole enää perusterveydenhuoltoon jonottavia potilaita. Myös Karhulan sairaalasta potilaat siirtyvät nopeasti eteenpäin kotiin, kotihoitoon, lyhytaikaispaikoille tai hoiva-asumiseen. Hoitoketjujen sujuvoittamiseksi ja jonotilanteiden välttämiseksi on tehty paljon kehittämistyötä ja sen tulokset näkyvät nyt. Hoiva-asumisen paikkoja oli alkuvuodesta liian vähän. Tilanne helpottui syyskuun alussa, kun Eskolan hoivakoti avautui. Lisääntyneet sisäilmaongelmat ovat vaikuttaneet erityisesti koulujen ja terveydenhuollon henkilökunnan työskentelyyn ja vaatineet toiminnan uudelleen järjestämistä nopealla aikataululla tilapäisissä tiloissa. Kaikilla vastuualueilla sisäilmaongelmat ja niistä aiheutuneet tilanteet ovat muodostaneet riskin palveluiden laadukkaalle järjestämiselle. Voimakkaasti altistuneille henkilöille on vaikea löytää työpistettä, missä oireita ei ilmaantuisi. Liikuntatoimessa tilakustannusten jatkuva nousu aiheuttaa riskin varsinaisen toiminnan järjestämiselle. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen täyttämisessä aiheuttavat riskejä esimerkiksi suun terveydenhuollon hoitotakuun toteutumisessa sekä neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon asetuksen mukaisten tarkastusten suorittamisessa. Myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutuminen lain mukaisesti muodostaa jatkuvan riskin. Koulupsykologien virkojen täyttöasteessa on ollut pitkään vajetta, mikä on aiheuttanut kulujen nousun ostopalveluissa. Sosiaalihuollossa käsittelyajat eivät toteutuneet lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Aluehallintovirasto antoi marraskuussa 2014 huomautuksen toimeentulotuen käsittelyajoista ja edellytti toimia niissä pysymiseksi. Vuoden lopussa tilanne kuitenkin heikkeni entisestään. Henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen tulee kiinnittää edelleen erityistä huomiota. Hyvinvointipalveluissa pätevän työvoiman saatavuus on heikentynyt edelleen. Lisäksi henkilöstön eläköityminen tuo haasteita pätevän ja riittävän henkilöstön saatavuudelle. Esimerkiksi erityisopettajien, psykologien, sosiaalityöntekijöiden sekä lastentarhanopettajien saatavuus on heikentynyt. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen, resurssien riittävyys ja organisaatioiden toiminnan muutokset vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Toimeentulotuen osittainen siirto Kelalle vuoden 2017 alussa siirtää etuuskäsittelijöiden työn sinne, mutta henkilöstön siirroista ei ole vielä

23 11 Sivu 22 tietoa. Sairauspoissaoloihin on kiinnitetty edelleen huomiota vuoden 2014 aikana ja poissaolot ovat vähentyneet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ja kuntauudistusten eteneminen näyttävät edelleen epäselviltä. Epäselvyys tulevaisuuden hallintorakenteista voi muodostua riskitekijäksi, jos se vaikuttaa haitallisesti alueelliseen yhteistyöhön ja operatiiviseen toimintaan. Epäselvästä tilanteesta huolimatta kaupungin ja koko seudun toimintaa on pystyttävä kehittämään täysipainoisesti. Kotka on valinnut taloutensa tervehdyttämisen keinoksi rakenteelliset muutokset ja toiminnan aktiivisen kehittämisen lomautusten tai irtisanomisten sijasta. Kunnan taloudellisen tilanteen heikentyessä on pystyttävä kohdentamaan resursseja uudella tavalla. Kun on kyse työvoimavaltaisesta toiminnasta, kaikki muutokset vaikuttavat väistämättä ihmisten työhön. Keskeisenä riskinä muutosten läpiviennissä on muutosjohtamisen onnistuminen ja henkilöstön mukaan saaminen toiminnan kehittämiseen. Rakennemuutosten onnistuminen edellyttää avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä. Pienehkönä riskinä nähdään elintarvike- ja terveysvalvonnan valvontaresurssit, jotka eivät ole riittävät elintarviketurvallisuusviraston riskiperustein asettamien valvonnan tavoitteiden täyttämisen näkökulmasta. Vuosittainen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Kotkan ja Pyhtään yhteistoiminta-aluetta varten tehdään olemassa olevien resurssien mukaisesti. Resurssien niukkuus ei ole toistaiseksi aiheuttanut ongelmatilanteita. Ympäristönsuojelun valvontaresurssit keskitetään lupa- ja ilmoitusvelvollisiin laitoksiin ja niitä varten on valmistumassa valvontasuunnitelma. Suurempana riskinä nähdään valvontasuunnitelman ulkopuoliset kohteet, jotka tulevat työn alle niissä ilmenevien ongelmien kautta. Näiden yritysten neuvontaan ja ennakoivaan ohjaukseen ei ole resursseja. Suurena riskinä nähdään selkeästi kaupungin muista intresseistä riippumatonta, lainopillista asiantuntijapalvelua edellyttävä lupa- ja valvontaviranomaistyö. Päätöksenteon ja asiakirjahallinnan lainmukaisuuden ja läpinäkyvyyden tulee olla todennettavissa. Mahdolliset epäselvyydet voivat johtaa pitkiin, turhiin prosesseihin, joista aiheutuu haittaa sekä kaupungille että toiselle osapuolelle. Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun suuret hankkeet liittyvät Kantasataman, Jumalniemen, Karhulan ja Karhulanniemen kehittämiseen. Kotkansaari on kaupungin voimakkain muutosalue, joka tarvitsee kokonaisuuden hallitsemiseksi yleissuunnittelua. KANTASATAMA Kantasataman asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä vuoden vaihteessa ja ehdotus on nähtävillä helmi-maaliskuussa Hanke on edennyt yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti ja menee aikataulun mukaan päätöksentekoon huhtikuussa Kaavahankeen suunnitteluun ja sitä varten tehtäviin selvityksiin on sitoutunut jonkin verran varoja, mutta tehdyt selvitykset palvelevat suurelta osin alueen tulevaa käyttöä siinäkin tapauksessa että vireillä oleva hanke jostain syystä peruuntuisi. Kehitysyhtiön hankkeeseen sijoittamat resurssit ovat olleet merkittävät. Kantasataman kaavasuunnittelun edetessä eri osapuolten kanssa on päästy yhteisymmärrykseen eri osapuolia koskevista ratkaisuista, jotka kuitenkin vaativat lopulliset sopimukset eri osapuolten välille. Sopimusten viivästyminen voi vaarantaa kaavahankkeen aikataulun. Kaavasta mahdollisesti tehtävät valitukset ovat edelleen riski sekä hankkeen aikataululle että toteutumiselle. Kireä tavoiteaikataulu suhteessa suunnitteluresursseihin lisää valitusriskiä. Aikataulukysymykseen pyritään saamaan ote suunnittelun vahvalla koordinoinnilla. Kansainvälisen toimijajoukon kanssa huomioitava on myös kommunikaation ymmärtäminen ja sopimusten yksiselitteisyys. Jälkimmäistä varmistetaan lakipalveluilla toimistosta, jolla on kokemusta kansainvälisestä kiinteistöjuridiikasta. Kaupungille erittäin tärkeää on saada toteutumaan omat keskeiset tavoitteensa alueen suunnittelussa. Yleisen taloustilanteen vaikeutuminen edelleen vaikuttaa sekä kaupungin talouteen että kehityshankkeeseen. Kaupungin kannalta on oleellista tarkka investointien suunnittelu.

24 12 Sivu 23 JUMALNIEMI Jumalniemen kehittämishanke saatiin käyntiin vuoden lopussa alueen kiinteistönomistajien kanssa käydyssä neuvottelussa. Alueen kehittäminen on välttämätöntä kaikkien osapuolten kannalta. Jumalniemen tulee säilyttää asemansa maakunnallisesti merkittävänä kauppapaikkana E18 moottoritien varressa ja vahvistua. Kehittämisen tarkoitus on palvella kaikkia alueen toimijoita ja auttaa rakentamaan Jumalniemestä toimiva kokonaisuus. Alueesta laaditaan yhteinen kehityssuunnitelma ja sitä tukeva kaavamuutos. Suunnittelu on käynnistettävä pian, sillä Jumalniemen uudet itäiset rampit valmistuvat elokuussa Hanke tarvitsee sekä kaupallista että arkkitehtisuunnittelua kaavan pohjaksi. Ripeän etenemisen edellytyksenä on että projektille saadaan vetäjä, joka kokoaa toimijat ja kiinteistönomistajat yhteen ja ohjaa suunnittelua. Tämä edellyttää osapuolien sitoutumista myös taloudellisesti jo heti alkuvaiheessa. Mikäli hanke ei etene ripeästi on riskinä, että Jumalniemen kaupallinen vetovoima vähenee, ja asiakasvirtojen ja kaupallisten toimijoiden siirtyminen muualle kuihduttaa alueen. KARHULAN KESKUSTA Karhulan osalta tutkitaan jatkossa koko keskustan kehittämistä. Riskinä on, ettei laajan kokonaisuuden tutkimiseen riitä resursseja kaupunkisuunnittelussa. Selkeä haaste on myös muodostaa yhteinen tavoite erittäin monien toimijoiden kesken. Karhula kilpailee E18 varren asiakkaista ja investoinneista. Siksi koko seudun kannalta olisi tärkeä onnistua eri keskusten tehtävien määrittelyssä, profiloinnissa. Karhulan osalla tämä tulee esiin myös Karhulan keskustan eri osien profiloinnissa. AHLSTRÖMIN ALUEEN KAAVARUNKO Karhulan keskustaa tukee Karhulanniemen kehittäminen yhdessä A.Ahlström kiinteistöt Oy:n kanssa. Kaavarunkotyö etenee suunnitellusti. Työ toisaalta tukee, toisaalta myös asettaa paineita Karhulan keskustan kehittämiselle. Kaavarungon jälkeen päästään laatimaan ensimmäistä asemakaavaa mikä merkitsee tuloja kaupungille. Riskinä on mm. yleinen talouskehitys, joka viivästää suunnitelmien laatimista ja toteuttamista. MAANHANKINTA JA YLEISKAAVOITUS Maanhankintarahan alhainen taso muodostaa riskin kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Säästöjen ohella on myös investoitava siihen, mikä synnyttää tulevia tuloja ja elinvoimaa kaupunkiin. Maanhankinnan taloudelliselle ja pitkäjänteiselle toteuttamiselle muodostaa riskin yleiskaavoitusresurssin puute. Yleissuunnittelu on tarkoitus käynnistää loppuvuodesta yleiskaavoittajan palkkaamisen myötä. Suunnitteluvajeen kiinni kurominen vie aikaa, mikä pitää yllä epätaloudellisten investointien riskiä. 1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Kaupunkistrategian mukaisesti ympäristö- ja kestävän kehityksen asiat huomioidaan kaikessa toiminnassa. Strategian mukaisia toimenpiteitä toteutetaan jokaisella vastuualueella. Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman toimenpiteitä energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jalkautettiin edelleen kaupungin vastuualueille poikkihallinnollisen työryhmän johdolla. Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. Kiinteistöjen energiatehokkuuskatselmustoiminta, Ekotukitoiminta ja Kymenlaakson energianeuvonta. Kotkan kaupungin ilmastotyötä ja energiatehokkuustavoitteiden toteutumista tuettiin ja edistettiin kaupungin hallinnoiman KymECO2- projektin resursseilla. Uusiutuvan energian kuntakatselmus projekti alkoi Etelä-Kymenlaaksossa (Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä). Projektin tarkoituksena on tuottaa selvityksiä, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa alueella sekä antavat tietoa kaikille. Projekti keskittyi aurinkoenergiaan sekä uusiutuvaan energiaan perustuviin lämmitysenergiaratkaisuihin. Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteiden huomioimiseksi kaavoituksessa on luotu tarkastelumalli, jota käytetään kaikkien asumista ja palveluita sisältävien kaavojen selostuksissa. Malli on otettu käyttöön ja se on saanut positiivista palautetta.

25 13 Sivu SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Riskienhallinnan järjestäminen Vuoden 2014 alusta kuntalaissa astui voimaan uusia sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia velvoitteita. Kuntalain valtuuston tehtäviä määrittävän 13 :n 3a-kohdan mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kotkan kaupunkikonsernissa sovellettavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Myös kunnallisen liikelaitoksen johtokunnalle (87 c ) ja johtajalle (87 d ) määriteltiin omat valvontavelvoitteensa. Liikelaitosten on 87 k :n mukaan annettava toimintakertomuksessa tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joita ei muutoin ole ilmaistu taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Näitä tietoja ovat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen kokonaisuus sekä keskeiset johtopäätökset. Lakiin sisältyy myös velvoite esittää toimintakertomuksessa kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvänä olennaisena asiana arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä (69 ). Tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sisällytetään ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014 laadittavaan toimintakertomukseen. Myös tilintarkastajien tehtäviin (73 ) lisättiin velvollisuus tarkastaa, onko sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty kunnassa ja kuntakonsernissa asianmukaisesti. Kunnan riskeistä ei saada riittävää kuvaa tarkastelemalla vain peruskunnan riskejä. Siksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee välttämättä kohdistua koko kuntakonserniin. Ajattelu on ollut keskeisenä näkökulmana ja tavoitteena kuntalain kokonaisuudistusprosessissa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tukevat Kotkan kaupunkia ja kaupunkikonsernia perustehtävien toteuttamisessa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on myös kunnan, kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaaminen erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin lakien ja tavoitteiden mukainen toiminta muuttuvissa tilanteissa ja varmistetaan toiminnan häiriötön, laadukas ja kustannustehokas jatkuvuus. Kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa otetaan huomioon myös konserniyhteisöt ja merkittävät ulkoiset palveluntuottajat. Kotkan kaupunkikonsernin ensimmäinen yhteinen riskianalyysi käsiteltiin kaupunginhallituksessa Kaksi kertaa vuodessa: osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstietojen keruun yhteydessä, toteutettavasta keskeisten riskitietojen päivityksestä on kerrottu tarkemmin toimintakertomuksen kohdassa 6.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat/riskienhallinta ja epävarmuustekijät. Kaupunginjohtajan johtoryhmän helmikuussa 2013 nimeämä riskienhallinnan johtoryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna yhteensä viisi kertaa. Johtoryhmä aloitti riskienhallintaan painottuvat kokouskäytännöt, joissa liikelaitosten ja tytäryhteisöjen edustajat tulevat kertomaan toiminnastaan ja sitä koskevista keskeisistä riskeistä. Kootut riskitiedot on toimitettu edelleen konserniasiamiehelle. Riskien arviointi ja seuranta on saatettu kiinteäksi osaksi konsernin talousarvioprosessia, riskienhallinnan johtoryhmän käytäntöjä ja johtoryhmä yhdessä talouden vastuualueen kanssa kehittää arviointityöhön tarvittavia työkaluja. Tavoitteena on juurruttaa sisäinen valvonta ja riskienhallinta työkaluineen johdonmukaiseksi ja järjestelmälliseksi osaksi kaikilla organisaatiotasoilla tapahtuvaa arjen toimintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa kaupungin ja kaupunkikonsernin harjoittamaa vastuullista toimintaa, ohjausta, tavoitteiden asettamista ja toiminnan johtamista. Tavoitteena on varmistua kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja johtamisen perustumisesta oikeaan ja riittävään tietoon. Johdolla tulee olla käytettävissään oikea-aikaiset tiedot olennaisista toimintaan kohdistuvista riskeistä ja mahdollisuuksista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta auttaa kaupunkia ennakoimaan ja hallitsemaan jo tunnistettuja riskejä, minimoimaan mahdolliset vahingot, varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä hyödyntämään olemassa olevat vahvuudet ja mahdollisuudet. Kotkan kaupungin lakisääteisen valmiussuunnitelman yleisen osan käytännön valmistelu aloitettiin syksyllä ja suunnitelman hyväksymisaikataulu sijoitettiin alkuvuoteen Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumin toimintaa tuotiin näkyväksi sijoittamalla kaupungin intran Valmiusmate-

26 14 Sivu 25 riaaliin myös Kymenlaakson turvallisuustoimijoiden yhteystiedot ja kokousaineistot, Kotkan oman valmiuskortiston rinnalle. Tärkeä konsernitason valmiusyhteistyö käynnistyi ja valmiusasioiden vastuutoimijat nimettiin. Kymi14-valmiusharjoitukseen osallistui yhteensä 23 henkilöä ja panostus jatkuvuuden hallintaan nähtiin tärkeänä ja keskeisenä tehtäväkenttänä. Tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittäminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kaupunkistrategian , Elinkeinostrategian , 2020 Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian sekä Päiväkoti- ja kouluverkkopäätökset Palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian tavoitteina on rakentaa ja muodostaa tehokas hyvinvointipalvelujen verkosto. Kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen, tavoitteita uhkaavat riskit ja niiden seuranta toteutuvat systemaattisesti osana sisäistä valvontaa ja talousarvioprosessia. Strategian toteuttamiseen liittyvät erityisvaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi on huomioitu kaupunginvaltuuston hyväksymässä Talouden tasapainotusohjelmassa. Ohjelma päivitetään vuonna Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, valvonta ja raportointi ovat sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tulee toteutua läpinäkyvänä osana strategioiden laadintaa, toimintaa ja päätöksentekoa siten, että strategioiden, toiminnallisten ja taloudellisten ratkaisujen erilaisia vaikutuksia eri toimijoihin arvioidaan riittävän laaja-alaisesti. Tehtäväalueet raportoivat talousarvioprosessissa toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginvaltuuston hyväksymät Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet lisäävät eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu vastuulliseen johtamiseen, ohjaukseen, seurantaan ja poikkeamiin reagointiin. Riskienhallinnan tulee kohdistua kattavasti kaupungin tavoitteisiin ja niiden saavuttamista uhkaaviin toimintaa, varoja ja omaisuutta koskeviin riskeihin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta perustuu kaikilla tasoilla tunnettaviin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteisiin. Toimiva kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi on sisällä päivittäisissä ratkaisuissa, jotka johtavat organisaation menestykseen. Menestyksellisen prosessin luomisessa jokaisella toimijalla on merkittävä roolinsa. Pääpaino riskienhallinnassa on aina ennakoivissa toimenpiteissä. Vuonna 2014 organisaation sisäistä valvontaa on edelleen tehostettu uusin toimintaa tukevin ja riskit huomioivin ohjeistuksin: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet (kv ); ostopalvelusuositukset (kh ); yhdistyksille ja luottamushenkilöille osoitettavien merkkipäivälahjojen ohjeistus (kj jory ); pikkujoulujen, joululahjojen ja joululounaiden ohjeistus (kj jory /Ytnk ); virkamatkoja, virantoimitusmatkoja ja muita matkoja koskeva ohjeistus/matkaraportointi (Heja ). Myös erillisiä koulutustoiveita on toteutettu: koulutukset laskujen tarkastajille ja hyväksyjille sekä julkisuuslakia koskeva koulutus. Poistettavan kaluston osalta on laadittu myyntiohjetta yhteistyössä teknisten palveluiden, talouden vastuualueen ja konserniasiamiehen kesken. Kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä toteutettiin yhtä liikuntapaikkaa koskevia käytäntöjä koskeva tarkastus ja sisäinen tarkastus toteutti prosessitarkastuksen sijaishuollon ostopalveluista konsulttityön tueksi. Kotkan kaupungilta puuttunut ajantasainen valmiussuunnitelman yleinen osa käynnistettiin ja valmiuden edellyttämä keskeisten vastuutoimijoiden verkosto muodostettiin. Kotkan valmiussuunnittelun malli toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Mallissa huomioidaan Kymenlaakson tason toimijoiden turvallisuuskorttitiedot ja niistä on muodostettu Kotkan oma korttimalli. Kortti on sijoitettu kaupungin intranetiin. Sisäinen tarkastus on saanut ammattistandardeissa tehtäväkseen arvioida ja antaa suosituksia myös organisaation eettisten toimintaperiaatteiden ja arvojen edistämisestä. Tehtävänanto tarkoittaa organisaation ennakoivaa hyvinvoinnin edistämisestä ja tukemista. Sisäinen tarkastus tekee siten osaltaan tilannearviointia eettisten ongelmatilanteiden osalta ja edistää yhteistyötä eri toimi-

27 15 Sivu 26 joiden kesken. Vuonna 2014 yhteistyötä toteutettiin muun muassa luottamushenkilöiden/kuntalaisten esiin nostamien kysymysten vuorovaikutteisena käsittelynä ja tiedottamisena vastuullisille viranhaltijoille. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Toimintaa ohjaava Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma vuodelle 2014 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Suunnitelma sisälsi yhteensä seitsemän nimettyä tarkastuskohdetta: Sisäinen valvonta ja riskienhallinta; Omistajapoliittinen ohjausjärjestelmä; Tilapalvelun vastuualueen kehittäminen; Lakien ja ohjeiden noudattaminen; Prosessien sujuvuus ja niiden sisäinen valvonta; Sisäisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustyön laadun varmistaminen ja Kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen toimeksiannot ja raportointi. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle neljännesvuosittain. Lisäksi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle raportoidaan suullisesti ja/tai kirjallisesti tarpeellisin väliajoin tarkastuksen luonteesta ja tarkastushavaintojen merkittävyydestä riippuen. Sisäinen tarkastus raportoi myös tarkastuslautakunnalle neljä kertaa vuodessa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan. Yhteistyö sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen välillä on tiivistä, jotta tarkastustyön kattavuus varmistetaan ja vältetään päällekkäinen työ. Sisäinen tarkastus huolehtii osaltaan tilintarkastajan havaintojen ja suositusten mukaisten toimenpiteiden käytäntöön viemisestä. Tarkastuslautakunta teki vuotta 2013 koskevassa arviointikertomuksessaan muun muassa seuraavia havaintoja: lautakunta korostaa toiminnan asianmukaista seurantaa, valvontaa ja eri toimijoiden tiivistä ja järjestettyä yhteistyötä; Talousarviot tulee valmistella realistiselta pohjalta; Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti myös oman organisaation toteuttamilla kyselyillä ja vaihtoehtoisilla arviointitavoilla; Lautakuntien ja yhtiöiden mittareita tulee kehittää SMARTperiaatteen mukaisiksi (S=selkeästi määriteltyjä, M=mitattavissa olevia, A=aikaan sidottuja, R=realistisiä, T=tarkoituksenmukaisia). Sisäinen tarkastus on omassa ohjeistuksessaan ja toiminnassaan huomioinut tehdyt havainnot ja pyrkinyt edistämään niiden toteutumista. Avoimuuden, läpinäkyvyyden ja prosessien sujuvuuden lisäksi keskeinen osa sisäisen tarkastuksen toimintaa ovat olleet tarkastuksen konsultaatiomahdollisuuksien hyödyntäminen ja eettisten periaatteiden noudattamisen. Tarkastuslautakunta esitti arviointikertomuksessaan, että kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen raportoimaan valtuustolle lokakuun 2014 loppuun mennessä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty arviointikertomuksessa mainittujen viiden keskeisen havainnon osalta: 1. Talouden tasapainotusohjelma 2. Työllisyys 3. Sisäilmaongelmat 4. Ostopalvelut 5. Avoimuus. Havaintoja ja niitä koskevia toimenpiteitä on käsitelty kaupunginhallituksessa sekä kaupunginvaltuustossa ja edelleen tarkastuslautakunnassa Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, sisäisen valvonnan yleisohje, riskienhallintasuunnitelma, taloussääntö, konserniohje, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, raportointimenettelyt sekä strategia-asiakirjat.

28 16 Sivu TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Muutos-% Toimintatulot 93,5 91,5 92,3 90,8 92,5 1,7 1,9 % Valmistus omaan käyttöön 2,4 1,9 1,5 1,5 1,7 0,2 12,4 % Toimintamenot -336,7-354,9-377,6-385,4-388,1-2,6 0,7 % TOIMINTAKATE -240,8-261,5-283,8-293,2-293,9-0,7 0,2 % Verotulot 186,3 190,8 189,0 207,7 209,5 1,8 0,9 % Valtionosuudet 75,4 80,9 85,7 90,2 91,1 0,9 1,0 % Rahoitustulot ja -menot -0,6-0,5-1,2 1,3 0,7-0,6-45,5 % Korkotuotot 0,9 1,2 1,1 0,9 0,8-0,1-6,1 % Muut rahoitustuotot 5,4 4,7 4,9 7,0 5,7-1,3-18,4 % Korkokulut -4,8-5,4-4,6-4,0-3,7 0,3-6,5 % Muut rahoituskulut -2,1-1,0-2,6-2,7-2,2 0,5-19,2 % VUOSIKATE 20,3 9,8-10,3 6,0 7,4 1,4 23,7 % Poistot ja arvonalentumiset -18,3-18,3-19,0-21,3-20,5 0,8-3,8 % Satunnaiset erät 0,0 7,8 1,9 1,4 19,4 17,9 1256,7 % TILIKAUDEN TULOS 2-0,7-27,4-14,0 6,2 20,2 Tilinpäätössiirrot 1,2 1,2 1,2 1,2 3,8 2,6 213,7 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3,2 0,5-26,2-12,7 10,1 22,8 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 28,0 25,9 24,4 23,6 23,8 0,2 Vuosikate % poistoista 110,7 53,5 neg. 27,9 35,9 8,0 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat.

29 17 Sivu 28 Tuotot Kotkan kaupungin tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) vuonna 2014 oli yhteensä 399,6 milj. euroa. Tuottojen määrä yhteensä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 3,0 milj. euroa. Maksutuotot kuitenkin pienenivät 1,3 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat 1,8 milj. eurolla ja valtionosuudet kasvoivat 0,9 milj. eurolla. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu rakennusten yhtiöittämisestä Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle toteutunut 19,4 milj. euron myyntivoitto. Satunnaista tuottoa ei ole sisällytetty edellä tehtyyn tuottojen kokonaismäärätarkasteluun. Kulut Kotkan kaupungin kulujen kokonaismäärä oli 393,9 milj. euroa. Kulujen kasvu oli 1,8 milj. euroa. Kun kuluja tarkastellaan pelkästään kaupungin osalta, ilman liikelaitoksia, ovat palvelujen ostot kasvaneet 33,3 milj. euroa henkilöstökuluja suuremmiksi. Henkilöstökulut kokonaisuutena pienenivät 2,5 milj. euroa. Maksetut palkat ja palkkiot pienenivät 0,5 milj. euroa ja avustukset 0,8 milj. euroa. Palvelujen ostot kasvoivat 4,4 milj. euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin kului rahaa 0,2 milj. euroa edellistä vuotta vähemmän. Toimintakate ja vuosikate Toimintakatteella osoitetaan, paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelutoiminnan myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä vero- ja valtionosuusrahoituksella. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni 0,7 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu oli 0,7 % ja palvelujen ostojen 3,1 %. Toimintatuotot kattoivat 23,8 % toimintakuluista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuonna 2014 poistojen määrä oli investointien tasolla suunnitelmakauden tavoitteen mukaisesti. Tilinpäätöksessä 2014 vuosikatteen määrä on parantunut edellisestä vuodesta 1,4 milj. eurolla. Vuosikate ei kuitenkaan vielä riitä kattamaan vuoden investointeja, jolloin kaupungin taloudellista tilannetta ei voida pitää tältä osin tasapainoisena. Satunnaiset erät Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle siirrettyjen noin 20 rakennuksen johdosta rakennuksista poistui 43,6 milj. euron erä ja osakkeisiin kirjattiin 63,0 milj. euron lisäys. Erien erotuksesta syntynyt myyntivoitto, 19,4 milj. eur, on kirjattu tuloslaskelman Satunnaisiin tuottoihin. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella.

30 Sivu RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate 20,3 9,8-10,3 6,0 7,4 1,4 Satunnaiset erät 0,0 7,8 1,9 1,4 19,4 17,9 Tulorahoituksen korjauserät -7,0-9,9-4,3-2,2-22,8-20,6 Investointien rahavirta Investointimenot -27,5-22,0-35,3-17,0-21,9-4,9 Rahoitusosuudet investointeihin 3,0 0,8 0,9-0,2 0,2 0,4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 10,2 15,2 4,1 5,1 3,0-2,1 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1,0 1,7-43,0-6,8-14,7-7,9 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0-0,1-0,2-0,1 0,0 0,1 Antolainasaamisten vähennykset 0,3 0,0 0,2 0,0 0,3 0,3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30,0 23,8 23,8 30,0 30,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -23,0-26,9-15,4-33,5-34,2-0,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos -0,7-2,1 10,0 9,1 17,3 8,2 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 1,6-12,4 11,9 1,3 1,3 0,0 Rahoituksen rahavirta 8,3-17,7 30,2 6,8 14,7 7,9 Rahavarojen muutos 7,2-16,0-12,8 0,0 0,0 0,0 Rahavarat ,9 12,9 0,0 0,0 0,0 Rahavarat ,7-28,9-12,8 0,0 0,0 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 82,9 46,2 neg. 34,8 34,0 Lainanhoitokate 0,9 0,5 neg. 0,3 0,3 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta, milj. eur -86,3-74,1-63,8 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokate on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kotkan kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta 2014 oli - 14,7 milj. euroa, joka katettiin pääosin lyhytaikaisten lainojen lisäyksellä. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle siirrettyjen noin 20 rakennuksen johdosta rakennuksista poistui 43,6 milj. euron erä ja osakkeisiin kirjattiin 63,0 milj. euron lisäys. Erien erotuksesta syntynyt myyntivoitto, 19,4 milj. eur, on kirjattu tuloslaskelman Satunnaisiin tuottoihin. Rahoituslaskelmalta myyntivoitto oikaistaan kohdassa Tulorahoituksen korjauserät. Rakennusten yhtiöittämiseen liittyvät muutokset eivät näy rahoituslaskelmalla, koska niillä ei ollut kassavirtavaikutusta. Kassavarat olivat vuoden vaihteessa nolla-tasolla, jolloin kaupungin maksuvalmiutta hoidettiin lyhytaikaisella velalla. Kassavarojen riittävyyden tunnusluku oli 0 päivää, maksuvalmiuden turvaamiseksi on käytössä konsernitilijärjestelmä.

31 Sivu RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE milj. euroa VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 526,5 524,0 537,0 529,8 549,0 OMA PÄÄOMA 289,7 290,2 264,0 251,3 261,3 Aineettomat hyödykkeet 2,5 2,7 2,6 2,6 3,2 Peruspääoma 293,1 293,1 293,1 293,1 293,1 Aineettomat oikeudet 0,3 0,5 0,5 0,4 0,7 Muut omat rahastot 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Muut pitkävaikutteiset menot 2,0 1,9 2,0 2,1 2,4 Edel. tilikauden yli-/alijäämä -7,6-4,4-3,9-30,1-42,8 Ennakkomaksut 0,2 0,3 0,1 0,2 0,1 Tilikauden yli-/alijäämä 3,2 0,5-26,2-12,7 10,1 Aineelliset hyödykkeet 347,7 347,8 359,9 353,1 309,5 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Maa- ja vesialueet 84,1 84,2 86,1 87,6 88,8 VARAUKSET 13,3 12,1 10,9 9,6 5,8 Rakennukset 190,0 189,2 204,1 199,9 151,4 Poistoero 13,3 12,1 10,9 9,6 5,8 Kiint.rakenteet ja laitteet 55,8 55,9 56,2 53,0 50,4 Vapaaehtoiset varaukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koneet ja kalusto 9,0 7,9 8,6 7,4 6,8 Muut aineelliset hyödykkeet 1,8 1,8 1,9 2,0 2,1 PAKOLLISET VARAUKSET 9,6 9,6 6,9 6,8 5,4 Enn.maksut ja keskener.hankinnat 7,0 8,8 3,0 3,2 10,1 Eläkevaraukset 9,6 9,6 6,9 6,8 5,4 Sijoitukset 176,3 173,5 174,5 174,0 236,2 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,8 0,7 0,6 0,6 0,8 Osakkeet ja osuudet 171,0 168,2 169,1 168,6 231,1 Valtion toimeksiannot 0,3 0,2 0,1 0,1 0,0 Muut lainasaamiset 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,5 0,5 0,5 0,5 0,8 Muut saamiset 0,5 0,5 0,6 0,7 0,4 VIERAS PÄÄOMA 277,9 274,3 301,9 306,2 316,6 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,8 0,7 0,6 0,6 0,8 Pitkäaikainen 199,9 196,9 200,9 194,4 191,7 Valtion toimeksiannot 0,3 0,2 0,1 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainat 0,0 0,0 0,0 0,0 30,0 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,5 0,5 0,5 0,5 0,8 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 199,9 196,8 200,8 194,4 161,7 Muut velat 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT 64,0 62,2 46,7 44,2 40,1 Vaihto-omaisuus 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 Lyhytaikainen 78,0 77,4 101,0 111,8 124,8 Aineet ja tarvikkeet 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 27,1 26,9 36,4 50,3 65,9 Lainat julkisyhteisöiltä 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 Saamiset 34,3 48,6 46,0 43,5 39,4 Lainat muilta luotonantajilta 7,7 5,6 10,5 8,6 8,8 Pitkäaikaiset saamiset 13,8 25,3 23,5 22,0 20,0 Saadut ennakot 0,5 0,8 2,0 2,8 1,7 Lainasaamiset 13,8 13,6 13,3 13,1 12,4 Ostovelat 19,3 17,5 19,8 21,0 21,9 Siirtosaamiset 0,0 11,7 10,2 8,9 7,6 Liittymismaksut ja muut velat 6,7 8,7 11,7 8,0 5,8 Lyhytaikaiset saamiset 20,5 23,3 22,5 21,5 19,4 Siirtovelat 16,6 17,8 20,6 21,1 20,8 Myyntisaamiset 5,7 6,5 7,1 5,8 5,0 Lainasaamiset 1,4 0,8 2,4 2,4 0,2 VASTATTAVAA YHT 591,2 586,9 584,3 574,6 590,0 Muut saamiset 4,4 8,0 7,4 8,1 7,2 Siirtosaamiset 9,0 8,0 5,6 5,2 6,9 19 Rahoitusarvopaperit 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut arvopaperit 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahat ja pankkisaamiset 28,5 12,9 0,0 0,0 0,0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 591,2 586,9 584,3 574,6 590,0

32 20 Sivu 31 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat-osassa. TASEEN TUNNUSLUVUT Kunnan omavaraisuus % 51,3 51,6 47,2 45,6 45,4 Rahoitusvarallisuus euroa/ asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 78,1 75,3 81,7 77,9 80,1 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas Kunnan lainakanta (milj.euroa) 234,8 229,4 247,8 253,3 266,4 Kunnan lainat euroa/asukas Kunnan lainasaamiset (milj.euroa) 20,0 19,2 20,5 20,2 17,4 Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kotkan kaupungin taseen loppusumma oli 590,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 15,4 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden jne. määrä pieneni 43,6 milj. euroa. Merkittävin tekijä aineellisten hyödykkeiden määrän pienenemiseen oli rakennusten yhtiöittäminen Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:öön. Taseesta laskettava omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 45,4 %. Lainakannan määrä kasvoi 13,1 milj. eurolla ja se on edelleen asukasta kohti noin euroa korkeammalla tasolla kuin koko maassa ennakoidaan vuoden 2014 tilinpäätöksissä olevan keskimäärin. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa kaupungin mahdollisuuksia selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksellaan. Tunnusluku on sitä parempi, mitä pienempi luvun arvo on. Rahoitusvarallisuus mittaa kaupungin likvidien varojen riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntien rahoitusvarallisuus on viime vuosina ollut selkeästi negatiivinen. Kertyneen yli-/alijäämän määrä osoittaa, paljonko kunnalla on tulevina vuosina liikkumavaraa tai mikä määrä on katettava tulevien vuosien ylijäämäisillä tilinpäätöksillä.

33 21 Sivu KOKONAISTULOT JA MENOT milj. euroa KOKONAISTULOT JA -MENOT milj. euroa TULOT 2014 % 2013 % Toiminta Toimintatuotot 92,5 20,7 % 90,8 20,6 % Verotulot 209,5 46,8 % 207,7 47,2 % Valtionosuudet 91,1 20,3 % 90,2 20,5 % Korkotuotot 0,8 0,2 % 0,9 0,2 % Muut rahoitustuotot 5,7 1,3 % 7,0 1,6 % Satunnaiset tuotot 19,4 4,3 % 1,5 0,3 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien myyntivoitot -21,3-4,8 % -2,2-0,5 % Investoinnit Rahoitusosuudet invest.menoihin 0,6 0,1 % -0,2 0,0 % Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 1,8 0,4 % 5,1 1,2 % Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys 0,3 0,1 % 0,0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30,0 6,7 % 30,0 6,8 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 17,3 3,9 % 9,1 2,1 % Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 447,7 100,0 % 440,0 100,0 % MENOT Toiminta Toimintakulut 388,1 86,4 % 385,4 87,3 % - Valmistus omaan käyttöön -1,7-0,4 % -1,5-0,3 % Korkokulut 3,7 0,8 % 4,0 0,9 % Muut rahoituskulut 2,2 0,5 % 2,7 0,6 % Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Satunnaiset kulut 0,0 0,0 % 0,1 0,0 % Investoinnit Investointimenot 22,8 5,1 % 17,0 3,8 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0,0 0,0 % 0,1 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 34,2 7,6 % 33,5 7,6 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 449,3 100,0 % 441,3 100,0 %

34 22 Sivu KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernin toiminnan ohjaus Tytäryhteisöjen tulee noudattaa konserniohjeita ja strategiaa sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohje on päivitetty kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto johtavat kuntakonsernia. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Konserniasiamiehenä toimii kansliapäällikkö, tehtävänä Kotka-konsernin ohjauksen avustaminen ja koordinointi. Vuonna 2014 tytäryhtiöt raportoivat kaupunginvaltuustolle puolivuosittain toiminnastaan ja talouden toteumasta. Konsernitasoinen välitilinpäätös toteutettiin tilanteeseen. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 2 Muut yhtiöt 8 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 2 5 Muut omistusyhteysyhteisöt 2 Yhteensä 18 8 Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) : Kotkan Energia Oy ja HaminaKotka Satama Oy yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt): Cursor Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Vesi Oy, Kyamk-kiinteistöt Oy, Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotkan Asunnot Oy, Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy, Kotkan Toriparkki Oy edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt): Kotkan Kaupunginteatteri Oy, Kotka Maretarium Oy, Kymenlaakson Orkesteri Oy Konserniin yhdistellyt kuntayhtymät ovat: Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Kotka-Haminan Seudun koulutuskuntayhtymä Ekami, Kymenlaakson Liitto, Itä- Suomen Päihdehuolto. Vuoden 2013 konsernitilinpäätökseen yhdistellään osakkuusyhtiöistä Kymenlaakson Sähkö Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy. Kuusi osakkuusyhtiötä (Sunilan Kantola Oy 50 %, Uuperinrinteet Oy 42,5 %, Sunilan Puhdistamo Oy 33,3 %, Kymenlaakson Jäte Oy 28,3 %, Kotkan Golf Oy 28,0 %) jätetään yhdistelemättä. Muut omistusyhteysyhteisöt ovat Kunnan Taitoa Oy ja Kuntien Tiera Oy.

35 Sivu 34 Konsernirakenne Kotkan kaupunki Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi Liiketoimintayhtiöt Kotkan Energia Oy 100 % HaminaKotka Satama Oy 60 % - Kotkan Satamatalot Oy Avustettavat Kotkan kaupunginteatteri Oy 100 % Kotka Maretarium Oy 97,17 % Kymenlaakson Orkesteri Oy 55 % Tytäryhtiöt Nollatuottoyhtiöt Kotkan Asunnot Oy 100 % Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy 100 % Kotkan Toriparkki Oy 100 % Cursor Oy 86,4 % -kiinteistöyhtiöitä Kymen Vesi Oy 79 % Kymenlaakson Vesi Oy 70 % Kymijoen Ravintopalv. Oy 66,5 % - Makumaakarit Oy Kyamk-kiinteistöt Oy 51 % Osakkuusyhtiöt Sunilan Kantola Oy 50 % Sunilan Puhdistamo Oy 33,3 % Kotkan Golf Oy 28 % Kymenlaakson Jäte Oy 27,32 % Kaakkois-Suomen AMK Oy 25,5,% Kymenlaakson Sähkö Oy 27 % Uuperinrinteet Oy 42,5 % Kuntayhtymät Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sos.palvelujen kuntayhtymä 33,4 % Kotkan Haminan Seudun koulutuskuntayhtymä Ekami 67,95 % Kymenlaakson Liitto 31,04% Itä-Suomen Päihdehuolto 7,62 % 23

36 Sivu 35 Konsernin tytäryhteisöjen tuloslaskelmat , milj. euroa (kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisena) Liiketoimintayhtiöt Nollatuottoyhtiöt Avustettavat Kotkan Energia Oy Cursor Oy Kotkan Asunnot Oy Kotkan Toriparkki Oy Kyamkkiinteistöt Oy Kymen Vesi Oy Kymenlaakson Vesi Oy Kotka Maretarium Oy Kotkan Kaupunginteatteri Oy Hamina- Kotka Satama Oy Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Kymijoen Ravintopalvelut Oy Kymenlaakson Orkesteri Oy TULOSLASKELMA Toimintatuotot 42,8 46,4 12,8 16,8 0,0 0,5 3,3 20,2 3,1 12,5 0,6 4,0 2,9 Toimintakulut -26,8-34,5-11,5-12,0-0,1-0,2-0,2-11,7-1,9-11,3-0,6-4,1-2,8 Toimintakate 16,0 11,9 1,3 4,8-0,1 0,2 3,1 8,5 1,1 1,2 0,0-0,1 0,0 Rahoitustuotot 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Korkokulut -2,8-1,8-0,3-1,0 0,0-0,1-0,2-1,6-0,1-0,2 0,0 0,0 0,0 Muut rahoituskulut 0,0-0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 13,3 10,0 1,2 3,8-0,1 0,2 2,8 6,8 1,0 1,0 0,0-0,1 0,0 24 Suunn.mukaiset poistot -10,9-5,8-1,2-2,9 0,0-0,2-0,8-5,6-1,1-0,8 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 2,4 4,3-0,1 0,9-0,1 0,0 2,0 1,2-0,1 0,2 0,0-0,1 0,0 Tilinpäätössiirrot 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0-1,2 0,1-0,2 0,0 0,0 0,0 Vähemmistöosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 2,4 4,3 0,0 1,1-0,1 0,0 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,1 0,0 Yhtiöiden tuloslaskelmat sisältävät konsernin sisäiset tapahtumat.

37 25 Sivu Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Muutokset omistus- ja äänivallassa ja avainhenkilöissä Vuoden 2014 aikana konsernissa aloitti uutena tytäryhtiönä Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy ja osakkuusyhtiöistä poistui osakekaupan myötä Kaakon Taitoa Oy. Muita olennaisia muutoksia tytäryhtiöiden omistus- tai äänivallassa ei vuoden aikana tapahtunut. Myöskään avainhenkilöt eivät vuoden aikana vaihtuneet. Tytäryhteisöjen investoinneista sekä toiminnasta Kotkan Energia on saavuttanut tavoitteet. Suurempia investointeja tulevat olemaan Hyötyvoimalaitoksen kattilan revisio ja Mussalon tuulivoimapuiston laajennus. HaminaKotka Satama Oy:n liikennemäärä pieneni edellisvuotisesta 4,2 %. Pudotusta tapahtui erityisesti kauttakulkuliikenteessä. Muut tavoitteet toteutuivat. Cursor Oy:n tavoitteiden saavuttamista on huonontanut oleellisesti loppuvuonna Venäjän tilanne, joka on vaikuttanut uusien yritysten perustamiseen, matkailuun ja logistiikkaan. Kotkan kaupunginteatteri Oy saavutti suunnilleen kävijämäärätavoitteensa, Kotka Maretarium Oy ei päässyt asetettuun kävijämäärätavoitteeseen ja Kymenlaakson Orkesteri Oy teki uuden yleisöennätyksensä. Kaupungin avustukset yhtiöille Kotka Maretarium Oy ( vuokra-avustus ) Kymenlaakson Orkesteri Oy ( toiminta-avustus ) Kotkan Kaupunginteatteri Oy ( toiminta-avustus ) Riskienhallinta ja epävarmuustekijät Yhtiöiden riskikartoitus, siltä osin kuin se turvallisesti voidaan julkisesti esittää, sisältyy yhtiöiden toimintakertomuksiin, jotka kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee yhtiöiden tilinpäätösten yhteydessä ennen yhtiökokousta. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleet sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat velvoitteet näkyivät tytäryhteisöille kahdesti vuodessa toteuttavan riskiraportoinnin muodossa erillisen osavuosikatsauksen sekä tilinpäätöstietojen koonnin yhteydessä. Ensimmäinen koko konsernin yhteinen riskiraportti käsiteltiin kaupunginhallituksessa Ensimmäisessä raportissa esiin nousivat henkilöstöriskit. Niistä mainittiin 1) Asiantuntijuusriskit: Osaaminen keskittyy yhdelle avainhenkilölle / muutamalle henkilölle 2) Pienet henkilöstöresurssit toiminnan tavoitetilaan nähden 3) Henkilökunnan jaksaminen / uupumisen riski 4) Pitkät sairauslomat 5) Tehtävissä pysyminen 6) Henkilöstöresurssin ennustamisen vaikeus 7) Koulutetun henkilökunnan saatavuuden heikkeneminen / henkilöstön osaaminen 8) Kilpailu osaavasta työvoimasta yksityisten palveluntuottajien kanssa 9) Yhteistyön / vuorovaikutuksen ongelmat. Toisena yhteisenä riskityyppinä esiin nostettiin taloudelliset riskit. Niistä mainittiin 1) Ulkopuolisen rahoituksen suuri merkitys toiminnalle 2) Yleisestä taloustilanteesta johtuva rahoituksen jatkuva väheneminen 3) Määrärahat kattavat vain pakolliset kulut 4) Yllättäviin menoeriin ei pystytä varautumaan 5) Taantumasta ja asiakkaiden toimenpiteistä johtuva myyntitulojen pysähtyminen 6) Resurssien puute vaikuttaa hankkeiden etenemiseen 7) Säiden vaikutus määrärahojen riittävyyteen ja myyntituloihin 8) Liian alhainen investointitaso lykkää peruskorjauksia ja siirtää riskin henkilöstölle / asiakkaille 9) Hankkeiden maksuosuudet tulee hoitaa aikataulun mukaan 10) Peruskorjauksia ei pystytä hoitamaan 11) Liian tiukka ja epärealistinen talousarvio lamaannuttaa kehittämistyön eikä mahdollista varhaista tukea 12) Lain muutoksista johtuvat väistämättömät lisävelvoitteet 13) Taantuva talous ja kustannustason nousu lisäävät kansalaisten taloudellisia ongelmia 14) Asiakasorganisaatioiden heikon taloudellisen tilanteen vaikutukset omaan toimintaan.

38 26 Sivu 37 Tietosuoja- ja tietojärjestelmäriskit mainittiin häiriöttömän toiminnan ja ylläpitokustannusten osalta sekä uusien järjestelmien käyttöönottotilanteissa. Tilinpäätöstietojen yhteydessä päivitetyistä tytäryhteisöjen riskeistä esiin nostettiin 1)Venäjän kriisin vaikutukset liiketoiminnalle 2) korkoriskit 3) kilpailukyvyn varmistaminen muuttuvissa olosuhteissa 4) ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitys toimintavarmuudelle 5) Muuttuvan lainsäädännön ja ohjeistuksen moninaiset seuraukset 6) Uusien työkalujen käyttöönoton vaikutukset sekä 7) Toimivan verkostoyhteistyön tavoite. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden (kh / kv ) mukaisesti riskijaottelua kehitetään ohjaamalla riskianalyysien sisältöä 4-luokkaiseen jaotteluun: Strategiset, Taloudelliset, Operatiiviset ja Vahinkoriskit. Yhdenmukaisen analyysitiedon keräämisen varmistamiseksi jaottelu tullaan huomioimaan seuraavissa ohjeistuksissa. Tytäryhtiöiden toiminnan tavoitteet 2014 Vuoden 2014 talousarvio sisälsi kullekin tytäryhtiölle asetetut toiminnalliset tavoitteet, joiden toteutuminen on selostettu yksityiskohtaisesti jäljempänä. Toteutumassa on selostettu, miten yhtiön itsensä tavoitteeksi asettamat (taulukon yläosassa) toimet ovat toteutuneet. Tummennettu laatikko sisältää valtuuston yhtiöille asettamat sitovat tavoitteet. HaminaKotka Satama Oy:n tuloutukset kaupungille olivat 7,5 milj. euroa. Kotkan Energia Oy:n osinko vuodelta 2014 on 3,7 milj. euroa. Konserniin kuulumaton 27 %:lla omistettu Kymenlaakson Sähkö Oy tuloutti omistajien yhteistyösopimuksen mukaisesti 2,7 milj. euron osinkotulot.

39 27 Sivu 38 Kotkan Energia Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on tuottaa ja myydä kaukolämpöä, teollisuushöyryä, sähköä ja jätteiden hyödyntämispalvelua käyttäen ensisijaisesti uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 Osinkoa tilikaudelta 2013 maksetaan vähintään 70 % tilikauden tuloksesta. Uusiutuvan energian osuutta omasta energiantuotannosta kasvatetaan investoimalla tuulivoimaan ja biovoimaan. Kaukolämmön hintataso vastaa valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa seurattavassa asiakasryhmässä (+/- 5 %) Merkittäviä kehittämistoimia: Mussaloon rakennetaan kaksi tuulivoimalaitosta ja selvitetään merelle perustettavan tuulivoimalaitoksen rakentamista Biopolttoaineita käyttävän voimalaitoksen/lämpökeskuksen rakentamista selvitetään korvaamaan maakaasun käyttöä. Hovinsaarella voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevien korjaamo- ja sosiaalitilojen yhteyteen rakennetaan laajennus toimistotiloille. Hovinsaaren voimalaitoksella korvataan vanha maakaasukäyttöinen apukattila uudella. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan rajoitetusti suurempien asiointikeskusten yhteyteen. Selvitetään mahdollisuuksia investoida kotimaiseen vesivoimatuotantoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Em. hankkeiden rahoitukselle tullaan tarvittaessa hakemaan kaupungin takausta. Toteutuma Tavoitteet Merkittäviä kehittämistoimia Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Kotkan Energia on saavuttanut sille asetut tavoitteet. - Hallituksen esitys osingonjaoksi vuodelta 2014 on 3,7 milj. euroa, tilikaudelta 2013 maksettiin vuonna 2014 osinkoa 2,7 milj. euroa. - Uusiutuvan energian osuus omasta tuotannosta vuonna 2014 oli 54 %, vuonna 2013 osuus oli 57 %. - Kaukolämmön hintataso oli valtakunnallista kaukolämmön keskihintaa halvempi seurattavassa asiakasryhmässä. Vuonna 2014 yhtiö saavutti kaikkien aikojen parhaan taloudellisen tuloksensa. Tuloksen parantumiseen vaikutti merkittävästi maakaasun käytön pienentyminen. Edellistä vuotta lämpimämpi sää, voimalaitosten erinomainen käytettävyys ja laitosten hyvä optimointi on pienentänyt maakaasun hankintaa. Uusiutuvan energian investointiohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2015 Kotkan Energia investoi edelleen merkittävästi. Tulevan vuoden suurempia investointeja tulevat olemaan Hyötyvoimalaitoksen kattilan revisio ja Mussalon tuulipuiston laajennus. Kotkan Energia pyrkii jatkuvasti aktiivisesti kehittämään omaa tuotantokapasiteettiaan ja lisäämään uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiantuotantoa. Uusina palvelutuotteina kehitetään datakeskuspalveluja ja kiinteistöjen jäähdytysratkaisuja. TP 2013 TP 2014 Myynti emolle Myynti tytäryhtiöille ja kuntayhtymille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta - omavelkaiset (1) Takaukset emolta - täytetakaukset Maksuvalmiuslainat (2) Korot emolle (3) Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle (4)

40 28 Sivu 39 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto (M ) 43,2 44,7 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 5,2 7,5 Kaukolämmön hintataso vertailuryhmän keskiarvoon verrattuna (%) Kotkan Energian hintataso oli 1,01 % keskiarvoa kalliimpi Kotkan Energian hintataso oli 0,12 % keskiarvoa edullisempi Henkilöstön määrä keskimäärin (kpl) Selitykset: (1) Konsernitilin käytetty limiitti ei sisälly lukuun. (2) Konsernitilin käytetty limiitti. (3) Konsernitilin limiitin korot. (4) Tilikauden tuloksen perusteella maksettavat osingot.

41 29 Sivu 40 HaminaKotka Satama Oy Omistus: Liiketoimintayhtiö Kotkan kaupunki 60%, Haminan kaupunki 40 % Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Satamakonsernin kiinteistöjen omistus ja hallinnointi on pääosin keskitetty tytäryhtiö Kotkan Satamatalot Oy:lle. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia: Toteutuma Tavoitteet Merkittäviä kehittämistoimia Liikennemäärä pysyy vuoden 2013 tasolla. Investointitaso on 1-2 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nostetaan 25 %:iin. Vuotta 2014 varjostaa suuri epävarmuus. Epävarmuutta lisäävät mm. väylämaksun kohtalo, TIR-vakuus -käytäntö Venäjällä, Suomen ja maailman talouden kehittyminen ja kilpailu Itämeren satamien kesken. Keskeisin kehittämistoimi on satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja kehittämisyhtiön kanssa. Projektin mahdolliset tulokset edellyttävät tarvittaessa investointeja myös satama-alueelle ja niihin tulee reagoida nopeasti. Konttiliikenteen perusedellytyksiä Mussalossa tulee parantaa sekä määrällisesti että liikenteellisesti, jotta turvallisuus ja kilpailukyky nykytilanteessa säilytetään. Nestesataman teollisuuskylähankkeen avulla pyritään parantamaan Haminan teollisuussataman vetovoimaisuutta. Liikennemäärä vuonna 2014 oli 13,4 miljoonaa tonnia, mikä oli 0,6 miljoonaa tonnia eli 4,2 % pienempi kuin vuonna Pudotusta tapahtui erityisesti kauttakulkuliikenteessä. Investointien määrä konsernissa oli 2,7 miljoonaa euroa (satamayhtiö 2,1 miljoonaa euroa). Suurimmat investoinnit olivat väylien kunnostusruoppaukset eri satamanosissa, D-kentän täyttäminen Mussalossa, Hailikarin laiturin rakentaminen Haminassa ja rautatievaihteet Hietaseen ja Haminaan. Omavaraisuusaste nousi 26,7 %:iin (satamayhtiö 29,2 %) Vuonna 2014 keskeinen kehittämistoimi oli satamasidonnaisen teollisuuden etsiminen talousalueelle ja satamiin yhdessä omistajien ja seutukunnallisen kehittämisyhtiön kanssa. Business Mooring nimellä kulkeva projekti on lähtenyt käyntiin ja organisoitu, mutta konkreettisia tuloksia ei alkuvaiheessa vielä ole saatu. Työ on pitkäjänteistä ja tulosten perusteella aiheutuvat investoinnit tehdään sekä asiakkaiden että satamayhtiön osalta näinä aikoina erittäin harkiten. Toinen merkittävä hanke oli konventionaalisen (sahatavara, sellu) metsäteollisuuden liikennekeskittymän aikaansaaminen Haminaan yhteistyössä operaattoreiden kanssa. Hanke saatiin vuoden 2014 aikana hyvin käyntiin ja se auttoi osaltaan HaminaKotka satamaa säilyttämän markkinaosuutensa Suomen viennistä. Yhtiön kuluja sopeutettiin laskevan liikennemäärän tuomaan liikevaihdon pienenemiseen vuoden 2014 aikana. Keväällä käytiin koko henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, joiden päätavoitteena oli siirtää aiemmin ulkopuolisilla kumppaneilla teetettyjä huolto- ja korjaustöitä omaksi työksi. Neuvottelujen tuloksena muutettiin henkilöstön työaikoja, poistettiin päällekkäiset toimenkuvat ja eläkkeelle siirtyneiden työt järjesteltiin yhtiön palvelukseen jääneiden henkilöiden kesken. Yhtiön kaikkia hankintasopimuksia käytiin kriittisesti läpi ja joitakin niistä päätettiin tai kilpailutettiin vuoden mittaan uudelleen. Kulusopeutusta helpotti vähälumisen ja jäisen talven tuomat säästöt päivittäishuolto- ja jäänmurtokuluihin. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle

42 30 Sivu 41 Yhteisön omat tunnusluvut (konserni) TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu % - 6,2-1,4 Sijoitetun pääoman tuotto% 2,3 3,4 Tilikauden tulos, Edellisten tilikausien voitto, Omavaraisuusaste Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö Liikennemäärä tn Henkilöstö 79 78

43 31 Sivu 42 Kotkan Asunnot Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Kotkan Asunnot Oy tarjoaa kotkalaisille ja Kotkaan muuttaville monipuolista ja vuokratasoltaan kilpailukykyistä sekä turvallista asumista. Tavoitteet vuodelle 2014 Kotkan Asunnot Oy ylläpitää kiinteistösalkkuaan suunnitelmallisesti niin, että sen arvo säilyy ja arvonnousu on mahdollista. Asunnot ja niiden ympäristöt pidetään viihtyisinä ja asukastyytyväisyys on hyvä. Asuntojen kysyntä ja käyttöaste säilyvät hyvänä (97,8 %) sekä vaihtuvuus alhaisena (19,5 %). Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso kohtuullinen. Merkittäviä kehittämistoimia: Toteutuma Tavoitteet Käynnistetään uudiskohteen suunnittelu ja mahdollinen rakennuttaminen. Mikäli kohteen rahoittamiseen saadaan korkotukilaina, ei lainaan tarvita kaupungin takausta. Kiinteistöjen salkuttamista jatketaan. Tehdään kiinteistöjen kunnossapitokorjauksia (mm. parvekkeet, vesikatot, viemärit) sekä erityisesti energian säästöön tähtääviä hankkeita. Toimintaa tehostetaan ja kustannustehokkuutta lisätään edelleen yhtenäistämällä työprosesseja, lisäämällä tietojärjestelmien käyttöä ja kilpailuttamalla palveluntuottajia ja tavarantoimittajia. Yhtiölle rakennetaan omat toimistotilat Gutzeitintie 8:n perusparannuksen yhteydessä. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuivat. Kiinteistöjä ja asuntoja ylläpidettiin ja korjattiin suunnitelmallisesti sekä parannettiin mm. pihojen viihtyisyyttä. Asukastyytyväisyyttä kuvaava asukasvaihtuvuus oli alhainen 18,4 % ja asuntojen käyttöaste hyvä 98,2 %. Yhtiön talous on tasapainossa ja vuokrataso on pysynyt kohtuullisena. Budjetoitua parempi tulos johtui lämpimästä ja vähälumisesta vuodesta sekä hyvin alhaisesta korkotasosta, joiden kuluerien osalta saatiin huomattavat säästöt. Tulos käytetään lainojen lyhennyksiin ja investointien rahoitukseen. Merkittäviä kehittämistoimia Yhtiölle valmistui kesäkuussa omat toimistotilat Gutzeitintie 8:aan. Kiinteistöjen salkuttaminen, kunnossapito- ja perusparannuskorjaukset sekä energian säästöhankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti. Yhtiölle ei löytynyt uudisrakentamiseen soveltuvaa tonttia alueelta, jolle lisärakentaminen olisi tarpeen. Tältä osin selvitystyö jatkuu. Työprosesseja kehitetään ja tehostetaan edelleen. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Myynti kaupungille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Yli/alijäämä Kumulatiivinen yli/alijäämä Käyttöaste, % 97,4 98,2 Vaihtuvuus, % 19,4 18,4 Keskivuokra (budj. neliövuokra) 9,03 9,25 Henkilöstö 13 13

44 32 Sivu 43 Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2014 Saavuttaa 0-tulos ja vahvistaa edelleen keskustan elinkeinoelämää tarjoamalla paikoitustilaa keskustassa. Merkittäviä kehittämistoimia: Sähköautojen latauspiste asennettiin yhteistyössä Kotkan Energian kanssa. Hallitus päätti muuttaa myös ensimmäisen pysäköintitunnin maksulliseksi alkaen talouden tasapainottamiseksi. Toteutuma Tavoitteet Merkittäviä kehittämistoimia 0-tulosta ei aivan saavutettu. Sähköautojen latauspiste asennettiin yhteistyössä Kotkan Energian kanssa. Hallitus päätti muuttaa myös ensimmäisen pysäköintitunnin maksulliseksi alkaen talouden tasapainottamiseksi. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämä Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Pysäköintejä kpl

45 33 Sivu 44 Cursor Oy Omistus: Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä- Kymenlaakson kuntien kanssa. Tavoitteet vuodelle 2014 Yritysten perustaminen nousee tasolle 400+ vuodessa Seudulle syntyy työpaikkaa per vuosi Matkailusta menestys, Kaakko135 Rubicon laajentuu ja tuottaa suurimmat hyödyt seudullemme Playasta maan peliklustereista no 2 Cursor koordinoimaan logistiikan kehittämistä Markkinoinnista myyntiin Venäjä-liiketoimintamahdollisuudet molempiin suuntiin Kehityskäytävä yhteistyön ja E18 toteutus pitkällä jänteellä sovittujen linjausten mukaisesti Merkittäviä kehittämistoimia: Toteutuma Tavoitteet Merkittäviä kehittämistoimia Cursor on Kotkan Haminan seudun Kaakko Kasvuun kasvuohjelman päätoteuttaja. Kasvuohjelman myötä Cursorin strategia uudistui ja kehitettäviksi aloiksi valikoitui matkailu ja kauppa, uusiutuva energia ja biojalostamo, peliliiketoiminta ja pelillistäminen sekä logistiikka valituin painotuksin. Läpimenevinä teemoina huomioimme Venäjä-liiketoiminnan molempiin suuntiin, myynnin korostumisen, kehityskäytävä ja E18 sekä viestintä ja yhteistyö. Vuonna 2014 seudun uusiutuminen on edelleen tärkein Cursorin toimenpide sekä työpaikkojen säilyttämiseksi että uusien työpaikkojen lisäämiseksi seudulla. Tähän olemme erikseen määritelleet vuositavoitteet, joilla pyritään saamaan seudun elinkeinorakenne uudistettua. Mikäli seudun rakenteen uusiutuminen ja muutoksiin reagoiminen edellyttää takauksia, niitä haetaan Kotkan kaupungilta. Loppuvuoden aikana Venäjän tilanne on vaikuttanut oleellisesti seudun yritystoimintaan kuten uusien yritysten perustamiseen, matkailuun ja logistiikkaan. Seudulle syntyi 344 yritystä vuonna Erilaisissa seutuvertailuissa Kotka ja seutu ei ole pärjännyt hyvin, mikä on ymmärrettävää, koska seutu on kokenut todella perinpohjaisen talouden rakennemuutoksen. Massiivinen rakennemuutos on pitkä prosessi, paljon hyviä asioita on menossa, elinkeinorakenne uudistuu, mutta varsinkin tässä taloustilanteessa muutokset ottavat aikansa. Matkailussa tilanne on vaikuttanut venäläisten matkailijoiden määrään, mutta samanaikaisesti seutu on houkutellut enemmän kotimaisia matkailijoita. Kansainvälistymistä vahvistetaan, kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja kykyä vastata kansainvälisen liiketoiminnan vaatimuksiin kehitetään jatkuvasti. Cursor on käynnistänyt mm. kiinteän yhteistyön University of Cambridge Judge Business Schoolin kanssa, millä vauhditetaan erityisesti seudun startup-yritysten kansainvälistymistä. Cursor pärjäsi hyvin uuden EU-ohjelmakauden 1. hankehaussa ja vahvisti näin asemaansa EU-rahoituksen hyödyntäjänä sekä turvasi resurssipohjan eteenpäin. Venäjä-tilanne huomioidaan toiminnassa, tilanteen kehittymistä seurataan tarkasti ja strategioita suunnataan uudelleen tilanteen kehittymisen mukaan. Kehittämistä suunnataan teollisuudessa erityisesti satamasidonnaisuutta hyödyntäville aloille, jotka eivät ole Venäjä-toiminnasta riippuvaisia. Toisaalta Venäjän markkinoilta löytyy uusia menestyksen mahdollisuuksia mm. alueen osaajapotentiaalin hyödyntämisestä. Matkailun osalta haetaan uusia kohderyhmiä Kiinan, Saksan ja Iso-Britannian markkinoilta.

46 34 Sivu 45 Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta 0 0 Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle 0 0 Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Tilikauden tulos Kumulatiivinen yli/alijäämä Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät uudet työpaikat Seud. sijoittuvien yritysten lkm Kehittämisrahastosta rah. proj Henkilöstö 54 66

47 35 Sivu 46 Kymen Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: A-osakkeista Kotkan kaupunki 79 %, Kouvola 18 % ja Pyhtää 3 %. Toiminta-ajatus: Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Tavoitteet vuodelle 2014 Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Puhdasvesipuolen vuotovesimäärän (laskuttamaton vesi) pienentäminen Merkittäviä kehittämistoimia: Uuden asiakastietojärjestelmän virittäminen (Kolibri). Vedentoimituksen keskeytyksiin suunnatun häiriötiedottamisen kehittäminen. Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun käynnistäminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Yhtiön jätevesipuolen automaatiojärjestelmän uudistamisprojekti (Aqvarex) Uudisrakentamiseen ja saneeraukseen varataan n. 5 M josta n. 1,5 M katetaan tulorahoituksella, omistajakuntien takaukset tarvitaan 4,0 M rahoitusosuuteen. Toteutuma Tavoitteet Merkittäviä kehittämistoimia Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Suurimpien kaupunkien (25 kpl) hintavertailussa sijoitutaan puhtaan veden puolella kalleimpaan kvartaaliin. Jäteveden osalta ollaan keskiarvossa. Vedenlaadussa ei ole Kaunissaarta lukuun ottamatta ollut laatuhäiriöitä. Jätevesipuolella ei ole ollut päästöjä tai ylivuotoja Puhdasvesipuolen vuotovesimäärän selvitystä jatketaan. Vesistöjen alituksista ei löydetty vuotoja. Nyt keskitytään rakennettujen mittakaivojen antaman informaation avulla vuotavien verkosto-osien paikallistamiseen. Uusi asiakastietojärjestelmä - Kolibri - on otettu tuotantokäyttöön tammikuussa. Siinä on kuitenkin vielä toimittajan puolelta paljon korjattavaa, joiden valmistuminen siirtyy vuoden 2015 elokuulle. Verkkotietojärjestelmän päivityksen myötä on tarkoitus ottaa käyttöön myös keskitetty tekstiviestitiedotus, mutta myöskään sitä ei vielä päästy vuoden aikana testaamaan. Jätevesipumppaamojen automaatiojärjestelmä Aquarex etenee aikataulussa. Kriisiajan valmiussuunnitelmaharjoitus siirtyy vuoden 2015 puolelle. Uudisalueiden rakentamisen investointiohjelma, aikataulutus kulkee jäljessä ja iso osa hankkeista siirtyy vuoden 2015 puolelle. TP 2013 TP 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Muut tuloutukset emolle (tak.provisio) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Liikevoitto Tulos Kumulatiivinen ali-/ylijäämä Myynti vesi m³ Myynti jätevesi m³ Henkilöstö 74 72

48 36 Sivu 47 Kymenlaakson Vesi Oy Omistus: Nollatuottoyhtiö Kotkan kaupunki 70 %, Kouvola 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Tavoitteet vuodelle 2014 Veden laatu säilyy hyvänä Tuotetaan omistajille riittävä määrä talousvettä Yhtiö ei pyri nollatulokseen, vaan tuloksen, jossa rahoitus riittää toiminnan ja pääomakulujen kattamiseen ilman vieraaseen pääomaan turvautumista. Merkittäviä kehittämistoimia: Kriisiajan valmiussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden harjoittelun jatkaminen henkilöstön perehdyttämiseksi. Veden toimitusvarmuuden turvaaminen: Selänpään YVA -hankkeen jatkaminen. Suunnittelun käynnistäminen rinnakkaisvesijohdon rakentamiseksi välille Utti - Keltakangas ja kalkkikivialkaloinnin käyttöönottamiseksi veden käsittelyprosessissa. Toteutuma Tavoitteet Merkittäviä kehittämistoimia Suhteet Kotkan kaupungin kanssa Veden laadun ja määrän suhteen ei ole ollut ongelmia. Rahoitus on hoidettu tavoitteissa esitetyllä tavalla. Kriisiajan valmiussuunnitelmaharjoitus siirtyy vuoden 2015 puolelle avainhenkilöiden perhevapaista johtuen. Selänpään YVA -hankkeesta valmistui ohjelmavaihe kevään aikana eikä saaduissa lausunnoissa/muistutuksissa ollut merkittäviä hanketta vastustavia kannanottoja. Hanke etenee siten myötätuulessa ja menossa on YVA- selostusvaihe, joka valmistuu vuoden 2015 alkupuolella. Rinnakkaisjohdon suunnittelu siirtyi vuoden 2015 alkuun. TP 2013 TP 2014 Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Tulos Kumulatiivinen yli-/alijäämä Myynti osakaskunnille m³ Henkilöstö 0 0

49 37 Sivu 48 Kymijoen Ravintopalvelut Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Carea 33,5 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ravintopalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemussuositukset. Tavoitteet vuodelle Yhtiö tekee vähintään budjetin mukaisen tuloksen ja yhtiö on muutenkin omavarainen - Kulusäästöjen toteuttaminen palvelumallien ja ruokalistasuunnittelun kautta - Yhtiö hankkii itselleen vähintään yhden uuden julkisen sektorin asiakkaan - Neuvottelut/tarjouskilpailun voittaminen Kouvolan kaupungin Kuusankosken asiakkuuden osalta (nyk. sopimus loppuu 2014 lopussa) - Kouvolan Kuusankosken toimipisteen toiminta jatkuu tuloksellisena, vaikka Kouvolan asiakkuus poistuisi v 2014 lopussa - Toiminnanohjausjärjestelmän edelleen kehittäminen ja tehokkuuden hakeminen järjestelmän avulla -> toiminta tehokkaampaa kuin ennen järjestelmää toisella vuosipuoliskolla - Työtyytyväisyyden lisääntyminen ja sairauspoissaolojen vähentyminen Merkittäviä kehittämistoimia: - Palvelumallien avaaminen ja yksinkertaistaminen -> tehokkuus/tulos - Ruokalistojen avaaminen -> elintarvikekustannusten pienentäminen - Kouvolan kaupungin Kuusankosken toimintamallin tehokkuus -> mahd. tarjouskilpailussa pärjääminen - Varautuminen Kouvolan kaupungin asiakkuuden loppumiseen 2014 lopussa -> henkilöstön vähentäminen (yt:t ) ja toiminnan tehokkuus - toimenpiteet kevät 2014, ellei Kouvolan kanssa ole uutta sopimusta silloin olemassa (Kuusankosken valmistuskeittiö) Toteutuma Tavoitteet - Yhtiön/konsernin tulos yli budjetin ja yhtiö hoitanut kaikki velvoitteensa - Kulusäästöjä syntynyt toimenpiteiden ansiosta, suunnittelu ja toteutukset jatkuvat - Yhtiö saanut uusia asiakkaita, mm. A-klinikkasäätiö ja Jelppiskoti - Uusi sopimus Kouvolan kaupungin kanssa solmittu - Toiminnanohjausjärjestelmää kehitetty ja tehokkuutta syntynyt. Työ jatkuu - Sairauspoissaolot laskeneet keskimäärin viidellä päivällä per henkilö vuodessa. Työtyytyväisyysmittauksen tulokset eivät ole vielä selvillä Merkittäviä kehittämistoimia - Palvelumallien ja toimintatapojen avaaminen ja yksinkertaistaminen jatkuu - Elintarvikekustannuksia on saatu jonkin verran pienennettyä ruokalistasuunnittelun kautta - Kouvolan kanssa solmittu uusi sopimus Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta 0 0 Takaukset emolta Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Liikevaihto/henkilö Yli-/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä Käyttökate % 9 % 10 % Jalostusarvo/henkilö (1000 ) 36,4 36,7 Henkilöstö

50 38 Sivu 49 Kyamk-kiinteistöt Oy Nollatuottoyhtiö Vuoden 2014 talous on suunniteltu siten, että yhtiölle siirtyneiden lainojen hoidon, hallinnon ja ostettavien taloushallintopalvelujen kulut saadaan katettua toimitiloista perittävällä vuokralla. Kiinteistöjen hoito (lämmitys, puhtaanapito, jne.) on toimitiloissa vuokralla olevan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulla. Yhtiöllä on vain sivutoiminen toimitusjohtaja. Muut palvelut ostetaan. Omistus: Kiinteistöyhtiön omistus jakautuu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n nykyisten omistajien kesken: Kotka 51 %, Kouvola 47 % ja Iitti 2%. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kiinteistöjen omistaminen ja hallinta. Yhtiö vuokraa tilat Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö voi myös peruskorjata ja rakentaa ammattikorkeakoulun lakisääteisen tehtävän suorittamiseen tarvittavia tiloja. Tavoitteet vuodelle 2014 Tarjotaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat ja hoidetaan vieraan pääoman velvoitteet vuokratuloilla. Jatketaan Kotkassa sijaitsevien toimitilojen peruskorjaamisen tai uudisrakentamisen selvittämistä. Kotkan tilojen peruskorjaaminen (uudisrakentaminen) siirtynee 2020-luvun alkuun. Luovutaan Kotkan Jylpyn toimitiloista syksyyn 2014 mennessä Merkittäviä kehittämistoimia: Toteutuma Tavoitteet Merkittäviä kehittämistoimia Toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin Jylpyn kampuksen tiloista luovuttiin ja kiinteistö luovutettiin kaupungille. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Avustus kaupungilta Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta (51 %) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Tulokseen liittyvät *) - liikevoitto tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - henkilöstö, vain sivutoiminen toim.johtaja 0 0

51 39 Sivu 50 Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Nollatuottoyhtiö Toiminta-ala: Yhtiön toimialana on Kotkan kaupungissa omistaa tai hallita vuokraoikeuden nojalla kiinteää omaisuutta sekä omistaa ja hallita niillä olevia tai niille rakennettavia rakennuksia, harjoittaa tilojen ja huoneistojen vuokrausta sekä käydä niillä kauppaa. Lisäksi yhtiön toimialana on omistaa toimitilojen ja asuntojen hallintaan oikeuttavia osakkeita. Yhtiö voi harjoittaa toimialaansa liittyvää muuta liiketoimintaa kuten rakennuttamiseen ja rakennusten suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia: Toteutuma Tavoitteet Merkittävät riskit Merkittäviä kehittämistoimia Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Oman pääoman sijoitus emolta Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - henkilöstö, vain sivutoiminen toim.johtaja

52 40 Sivu 51 Kotkan Kaupunginteatteri Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Tavoitteet vuodelle kahdeksan omaa ensi-iltaa sekä vierailuesityksiä katsojaa - salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 70%, Naapuri 70% ja ravintola Kairo 90% Merkittäviä kehittämistoimia: Yhteistyö kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa jatkuu. Nuorisoteatterin toimintaa ja teatterin yleisötyötä kehitetään. Yhteistyötä teatterialan koulutuslaitosten kanssa jatketaan. Kotkalaisen rytmimusiikin lähihistoria tuodaan näyttämölle. Uusi johtaja aloittaa työnsä teatterissa. Toteutuma Tavoitteet Vuonna 2014 teatteri tuotti seitsemän omaa ensi-iltaa sekä 12 vierailuesitystä. Katsojamäärä oli Salien täyttöasteet: Suuri näyttämö 53%, Naapuri 60% ja ravintola Kairo 80%. Merkittäviä kehittämistoimia Kaupunginteatteri osallistui nuorille suunnatun kaksipäiväisen Dreamwall - tapahtuman järjestämiseen Merikeskus Vellamossa. Yksi kevään ensi-illoista Räjähdysvaara toteutettiin yhdessä Kotkan Nuorisoteatterin kanssa. Syksyn kaikissa ensi-illoissa on vierailija- tai avustajarooleissa useita teatterialan koulujen opiskelijoita tai Nuorisoteatterilaisia. Uusi teatterinjohtaja aloitti työnsä Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Yli-/alijäämä Kumulatiivinen yli-/alijäämä Katsojaluku Ensi-iltojen määrä 9 8 Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta /katsoja 72 61

53 41 Sivu 52 Kotka Maretarium Oy Avustettava Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Tavoitteet vuodelle 2014 Merkittäviä kehittämistoimia Maretariumin laajennuksesta tehdyn tarveselvityksen vienti päätöksentekoon ja hankesuunnitelman laatiminen vuosina tehtävää investointia varten. Kävijämäärä akvaariokierroksella , talossa ja tapahtumissa Kaupunginvaltuusto poisti kokouksessaan suunnitelman toiminnan laajentamisesta hyljehoitolalla ja kalastusmuseolla. Toteutuma Tavoitteet Merkittäviä kehittämistoimia Kävijämäärätavoitteeseen ei päästy, loppuvuoden aikana venäläisten matkailijoiden määrä romahti. Venäläisten määrä laski 27 %. Kävijämäärä akvaariokierroksella oli vain , talossa ja tapahtumissa noin Tehty yhtiön strategisten, operaatiivisten, taloudellisten ja vahinkoriskien kartoitus, niiden arviointi sekä toimenpideohjelma merkittäville ja todennäköisille riskeille. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Myynti kaupungille Myynti konsernin muille tytäryhtiöille Vuokra-avustus emolta Toiminta-avustus emolta 0 0 Vuokra + kiinteistövero emolle Oman pääoman sijoitus emolta vuo * * Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot (ei avustuksia), Liikevaihto+liiketoiminnan muut tuotot ilman avustuksia / kävijä, 12,3 13,0 Yli-/alijäämä Yli-/alijäämä (kumulatiivinen) Avustus emolta, /kävijä 4,4 4,9 Kävijämäärä Henkilöstö 8 7 *) oman pääoman sijoitus emolta tehty vuosina

54 42 Sivu 53 Kymenlaakson Orkesteri Oy Omistus: Kotkan kaupunki 55 % ja Kouvola 45 %. Avustettava Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on ylläpitää Kymi Sinfonietta -nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja - kasvatuksen edistämiseksi. Tavoitteet vuodelle Jatkaa vahvaa nousujohteista taiteellista kehitystä monipuolisen ohjelmiston parissa. - Julkaista uudenlaisia aluevaltauksia esim. orkesterin tunnetuksi tekemiseksi netissä. - Kansainvälistymiskehityksen jatkaminen mm. III Kansainvälisen Uuno Klami sävellyskilpailun ja sen radioinnin myötä sekä kehittämällä edelleen yhteistyötä Pietarin Filharmonikkojen kanssa. Merkittäviä kehittämistoimia: Kotkan konserttitalon ilmastoinnin, ym. työolosuhteiden parantaminen: remontoinnin selvittäminen ja sen alulle paneminen. Toteutuma Tavoitteet Merkittäviä kehittämistoimia Kymi Sinfonietta teki useita uusia aluevaltauksia vuonna 2014, esim. Chaplin mykkäelokuvaesitys orkesterin kanssa, uuden lasten musiikkisadun Hilla ja Liisi kantaesitys, esiintyminen ensimmäistä kertaa Porvoon Taidetehtaalla. Orkesteri lisäsi tunnettuuttaan, suosiotaan ja yleisömääräänsä monin eri tavoin. Yhtenä merkittävänä tekijänä ovat orkesterin suositut jalkautumiset pienryhmissä koko Kymenlaakson alueella päiväkoteihin, kouluihin ja vanhainkoteihin. Vuonna 2014 tehtiin myös uusi yleisöennätys III Kansainvälinen Uuno Klami -sävellyskilpailu, jossa Kymi Sinfonietta oli yhtenä merkittävänä osatekijänä, onnistui yli odotusten. Sen tuoma laaja kansallinen ja kansainvälinen näkyvyys ja positiivinen julkisuus olivat merkittäviä myös orkesterin omistajakaupungeille Kotkalle ja Kouvolalle. Tilanne yhä sama: Kotkan konserttitalon ilmastoinnin, ym. työolosuhteiden parantaminen: remontoinnin selvittäminen ja sen alulle paneminen. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2013 TP 2014 Avustus kaupungilta Vuokra-avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yhteisön omat tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto, Tilikauden tulos Kumulatiivinen yli/alijäämä Yleisömäärä, hlöä Avustus emolta, /kuulija 27,88 25,87 Konserttien määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä 37 37

55 43 Sivu Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee vuosittain kaikkien yhtiöiden tilinpäätösasiakirjat, ohjeistaa yhtiökokousedustajan ja nimeää yhtiöiden hallitusten jäsenet. Lisäksi konsernijaostossa on erikseen käsitelty mm. lupien antamista merkittäviin muutoksiin yhtiöiden toiminnassa ja investoinneissa. Kaupungin riskienhallinnan johtoryhmä on käsitellyt yhtiöiden asioita ja siinä on yhtiöillä edustus. Pääomahuollon hoitamiseksi on käytössä nk. konsernitili, josta yhtiöt voivat saada lyhytaikaista luottoa ja sijoittaa varojaan lyhytaikaisesti. Konsernitilin hoitaminen kuuluu controller- ja rahoitusyksikön tehtäviin talouden vastuualueella. Konserniyhtiöiden talousjohdolle pidetään kaupungin toimesta neuvottelu- ja ohjeistustilaisuus 2 3 kertaa vuodessa. Kaikilla yhtiöillä on sama tilintarkastusyhteisö kuin kaupungilla. 6.4 Konsernin henkilöstömäärä Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömäärä vuonna 2014 oli keskimäärin henkeä. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen henkilöstömäärä oli 580 henkeä. Työnantajana suurin tytäryhtiö oli Kymijoen Ravintopalvelut Oy 172 henkilöllään.

56 44 Sivu 55 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Toimintatulot 312,7 315,1 292,1 288,7 275,7-13,0 Toimintamenot -511,2-525,5-525,6-530,5-534,1-3,6 Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta 4,5 5,0 5,4 4,7 3,7-1,0 TOIMINTAKATE -193,9-205,5-228,1-237,1-254,6-17,6 Verotulot 185,3 189,8 188,0 206,6 208,2 1,6 Valtionosuudet 75,5 81,2 85,7 90,2 108,6 18,4 Rahoitustulot ja -menot -14,2-16,0-16,0-13,7-13,1 0,6 Korkotuotot 0,2 0,1 0,7 0,3 0,3 0,0 Muut rahoitustuotot 1,5 0,5 0,3 1,1 0,3-0,9 Korkokulut -13,6-14,1-14,2-12,4-11,3 1,0 Muut rahoituskulut -2,3-2,5-2,8-2,8-2,3 0,5 VUOSIKATE 52,7 49,5 29,6 46,0 49,1 3,1 Poistot ja arvonalentumiset -48,5-50,6-51,0-57,6-52,7 4,9 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,0 0,0 2,4 0,0 0,0 0,0 Arvonalentumiset 0,0 0,0-0,1-0,1-0,1-0,1 Satunnaiset erät 0,0 5,5-0,8 1,5 0,0-1,5 TILIKAUDEN TULOS 4,2 4,5-19,9-10,2-3,8 6,4 Tilinpäätössiirrot 1,6 0,2 0,6 0,0 3,0 2,9 Vähemmistöosuudet 0,1-1,6-1,5-1,1-2,0-0,8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 5,9 3,1-20,8-11,3-2,8 8,5 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut % 61,9 60,0 55,6 54,4 51,6-2,8 Vuosikate % poistoista 108,9 98,0 58,1 79,9 93,1 13,2 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tuloslaskelman tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan laskelmien tunnusluvut.

57 45 Sivu 56 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate 52,7 49,5 29,6 46,0 49,1 3,1 Satunnaiset erät 0,0 5,5-0,8 1,5 0,0-1,5 Tulorahoituksen korjauserät -11,7-15,1-4,8-2,9-4,1-1,2 Investointien rahavirta Investointimenot -112,3-109,8-79,5-79,3-40,2 39,0 Rahoitusosuudet investointeihin 4,9 1,0 1,2 0,6 0,8 0,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 37,2 19,1 14,4 37,8 4,6-33,2 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -29,2-49,7-39,9 3,7 10,1 6,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0-0,1-0,2 0,0 0,1 Antolainasaamisten vähennykset 13,6 0,0 1,2 0,1 0,3 0,1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 45,4 88,5 59,6 50,4 41,4-9,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -41,0-43,9-47,6-52,7-53,2-0,5 Lyhytaikaisten lainojen muutos -8,1 1,6 0,7-3,9 6,5 10,4 Oman pääoman muutokset 1,8 25,5 0,5-0,7-0,7 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 17,0-36,4 11,6 1,7-1,6-3,3 Rahoituksen rahavirta 28,7 35,2 25,8-5,2-7,3-2,1 Rahavarojen muutos -0,5-14,5-14,1-1,4 2,8 4,3 Rahavarat ,5 24,6 18,2 16,8 19,6 Rahavarat ,0-39,2-32,3-18,2-16,8 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 49,1 45,5 37,9 58,5 124,4 Lainanhoitokate 2,2 1,1 0,7 0,9 0,9 Kassan riittävyys, pv Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta, milj. eur -279,8-181,0-105,6 Rahoituslaskelman tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan laskelmien tunnusluvut.

58 Sivu 57 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 896,8 935,9 954,6 940,8 926,0 OMA PÄÄOMA 296,0 297,5 278,7 267,2 264,2 Aineettomat hyödykkeet 8,0 22,1 13,7 13,6 11,8 Peruspääoma 293,4 293,4 293,1 293,1 293,1 Aineettomat oikeudet 4,4 9,4 8,5 6,8 5,3 Liittymismaksurahasto 2,3 2,3 2,3 2,3 2,3 Konserniliikearvo 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Arvonkorotusrahasto 0,25 0,3 0,3 0,3 0,3 Muut pitkävaikutteiset menot 3,1 11,8 5,0 6,5 6,1 Muut omat rahastot 13,9 22,7 24,6 24,6 24,6 Ennakkomaksut 0,6 0,9 0,2 0,3 0,4 Edel. tilikauden yli-/alijäämä -19,8-24,3-20,7-41,7-53,3 Tilikauden yli-/alijäämä 5,9 3,1-20,8-11,3-2,8 Aineelliset hyödykkeet 856,4 878,7 899,1 884,4 871,8 Maa- ja vesialueet 97,9 100,1 101,9 103,4 104,9 VÄHEMMISTÖOSUUDET 28,5 42,4 42,9 43,5 45,0 Rakennukset 517,8 523,4 542,7 540,1 533,9 KONSERNIRESERVI 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Kiint.rakenteet ja laitteet 185,4 201,5 197,9 195,1 186,9 Koneet ja kalusto 32,6 29,8 26,6 25,4 23,2 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 8,9 7,9 5,7 6,1 7,3 VARAUKSET 18,6 18,2 19,2 19,2 16,2 Enn.maksut ja ke.hankinnat 13,8 16,1 24,2 14,3 15,6 Poistoero 17,7 17,3 18,6 18,7 15,9 Vapaaehtoiset varaukset 0,9 0,9 0,6 0,5 0,3 Sijoitukset 32,4 35,1 41,8 42,8 42,4 Osakkuusyhteisöosuudet 21,4 22,9 30,1 30,8 30,8 PAKOLLISET VARAUKSET 11,3 11,2 9,0 9,0 8,4 Osakkeet ja osuudet 6,9 7,9 8,5 8,7 8,6 Eläkevaraukset 9,7 9,6 6,9 6,8 5,4 Muut lainasaamiset 2,9 2,9 2,0 1,8 1,5 Muut pakolliset varaukset 1,6 1,6 2,1 2,2 3,0 Muut saamiset 1,1 1,4 1,3 1,4 1,4 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1,9 1,6 1,3 1,0 1,2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1,9 1,5 1,2 1,0 1,2 VIERAS PÄÄOMA 642,4 660,8 680,6 675,8 671,6 VAIHTUVAT VASTAAVAT 100,3 94,3 75,9 74,0 79,4 Pitkäaikainen 501,2 523,6 517,7 501,5 480,9 Vaihto-omaisuus 3,6 4,8 5,1 5,9 5,2 Lyhytaikainen 141,2 137,2 162,9 174,3 190,6 46 Saamiset 49,7 57,1 52,6 51,2 54,5 VASTATTAVAA YHT 998,9 1031,7 1031,7 1015,7 1006,6 Pitkäaikaiset saamiset 0,7 13,1 10,8 9,4 8,1 Lyhytaikaiset saamiset 49,0 44,0 41,8 41,8 46,5 Rahoitusarvopaperit 2,6 1,2 1,2 1,2 1,3 Rahat ja pankkisaamiset 44,3 31,2 17,1 15,6 18,3 VASTAAVAA YHTEENSÄ 998,9 1031,7 1031,7 1015,7 1006,6

59 47 Sivu KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 34,4 34,8 33,1 32,6 32,4 Suhteellinen velkaantuneisuus % 112,0 112,4 119,8 114,8 112,9 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas Konsernin lainakanta (milj.euroa) 560,3 584,3 579,4 575,9 570,6 Konsernin lainat euroa/asukas Konsernin lainasaamiset (milj. euroa) 5,0 4,6 2,9 2,6 2,4 Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Muutoin tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla kuin kunnan taseen tunnusluvut. Kuntayhtymien osuus yhdistellään peruskuntien konsernilaskelmiin peruspääomasijoitusten suhteessa. Konsernin toimintatulot laskivat 4,5 % ja toimintamenot kasvoivat 0,7 %. Toimintakate heikkeni 7,7 %, 18,1 milj. euroa. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Rahoituskulut laskivat 10,0 %. Koulutuskuntayhtymä Ekamin opetustoimintaansa saama valtionosuus on kirjattu konsernitilinpäätöksessä kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti kohtaan valtionosuudet. Vuonna 2013 erä on sisällytetty kohtaan toimintatuotot. Vuoden 2014 summa 17,5 milj. euroa. Konsernin vuosikate oli 889 euroa/asukas ja vuosikate prosentteina poistoista 92,0 %. Konsernin tappioksi muodostui -4,4 milj. euroa ja tilinpäätöserien jälkeen alijäämä oli -3,2 milj. euroa. Konsernin alijäämää kavensivat merkittävimmin Kotkan Energian, Kyamk-kiinteistöjen, HaminaKotka Sataman ja Kotkan Asuntojen ylijäämät. Konsernin lainakanta pieneni 5,3 milj. euroa, suhteellinen velkaantuneisuus laski tasolle 112,9 %. Kun luku on yli 100 %, se merkitsee, että velkojen määrä ylittää käytettävissä olevat tulot ja osoittaa, että kyky selviytyä velkojen takaisinmaksusta on heikentynyt. Kaupungin osuus lainakannasta on 46,7 prosenttia. Omavaraisuusaste laski 32,4 %:iin. Konsernitaseen kertynyt alijäämä on euroa/asukas.

60 48 Sivu TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Kuntalain 69 :n mukaan on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä selvitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kotkan kaupungin tilikauden tulos ennen varausten muutosta on ,73 euroa. Tulokseen sisältyvät kaupungin liikelaitosten tulokset, jotka käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa kirjanpidoissa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan Opintokeskus Karhun peruskorjauksen poistoeroa ,40 euroa, tuloutetaan Karhulan sairaalan peruskorjauksen poistoeroa ,30 euroa, tuloutetaan Merikeskus Vellamon uudisrakennuksen poistoeroa ,66 euroa ja siirretään tilikauden ylijäämä ,09 euroa tilikauden yli-/alijäämätilille. Vuosina 2002 ja 2003 muodostetun investointivarauksen jäljellä olevaa määrää tuloutetaan vuosittain investointimenoista tehtävien suunnitelman mukaisten poistojen tahdissa. Merikeskus Vellamon osalta rakennuksen jäljellä oleva investointivaraus esitetään tuloutettavaksi kokonaisuudessaan rakennuksen siirryttyä Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n omistukseen. Tuloksen käsittelyn jälkeen kaupungin taseeseen jää ,84 euroa alijäämää. Kaupunginhallitus esittää, että taseeseen kertynyt alijäämä sulatetaan kaupungin omin toimin sekä ulkopuolelta tulevan tulovirran avulla kaupunginvaltuuston päätöksen / 17 mukaisella tavalla. Kaupunginvaltuuston päättämät toimenpiteet on kuvattu tilinpäätösasiakirjan sivulla 7, kohdassa 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa.

61 Sivu 60 TOTEUTUMISVERTAILU

62 Sivu 61

63 49 Sivu TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 8.1 Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen KAUPUNGINHALLITUS 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen pahtumien kehittämi- Kärkikohteiden ja ta- kaupunki, jossa tapahtuu (Meripäivät, Vellamo, nen ja kävijämäärät Kirjasto), tapahtumien määrä Tavoitetaso 2014 Toteuma Gangut-regatta, Langinkoski 125v, Kotka 135v ja Suo-menlahtivuoden tapahtumat Tapahtumia yht. 300 Gangut regatta, kävijöitä Langinkosken juhlaseminaari, ~100 osallistujaa Suomenlahti vuoden tapahtumia 28 Tapahtumia yht. n. 450 Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä E18:n ja kehityskäytävän tuo-mat uudet investoinnit ja avaukset (ja niiden tuomat työpaikat) Kävijämäärät: Vellamo Vellamo maksavat Meripäivät Kirjasto Maretarium Kantasataman ja Jumalniemen kaupalliset hankkeet etenevät. Kävijämäärät: Kantasataman hanke etenee aikataulun mukaan. Jumalniemen kehittäminen on käynnistynyt. Satamasidonnainen teollisuusyritys sijoittuu Kotkaan. Haminan satamanosiin sijoittui 2 uutta yritystä, Kotkan satamanosiin ei uusia teollisuusyrityksiä vuoden aikana, mutta useita neuvotteluita käytiin ja niitä jatketaan. Uusien työpaikkojen määrä Kotka 600 (brutto) Työpaikat Kotka 515 ( brutto) Majoittuvien matkailijoiden määrä Kotkassa hlö (tammimarraskuu) Majoituskapasiteetin käyttöaste Kotkassa > 50 % 47,3% Taxfree-myynnin ja Invoice-kaupan määrä 14,5 Milj. 7,553 milj. (-39%) Invoice -kaupan myynti ei tiedossa Päätöksenteossa ote- Yritysvaikutusten arvi- Yritysvaikutusten arvi-

64 50 Sivu 63 taan yritykset huomioon ja uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan ointikokeilu käynnissä. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt, yrityksiä palvellaan yhden luukun periaatteella (sama kuin elinkeinostrategiassa) ointi käytössä Kuntatekniikan vastuualueella. Yritysten palvelemisen nykytilasta tehty selvitys, sen osoittamat parannustarpeet aloitettu. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Kaupunkirakenne on Keskusta-alueilla tiivis ja toimiva, keskustat käynnissä kaupan ja eläviä, asumi- asumisen kehittämis- nen viihtyisää hankkeita Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Yhden kaupungin mallia kohti edetään suunnitelmallisesti Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee Tavoitetaso 2014 Toteuma Kantasataman kaupallinen hanke etenee. Karhulanniemen kaavarunko luonnosvaiheessa, Kantasataman osayleiskaava luonnosvaiheessa Seutuselvitys valmis kesään mennessä Yleiskaavan hankkeistus ja perusselvitykset käynnissä. Kantasataman kaavaluonnos on nähtävillä ja aikataulussa. Karhulanniemen kaavarunkotyö etenee yhteistyössä maanomistajan kanssa. SELL- hankkeen rahoitus on varmistunut ja 3-vuotinen hanke käynnistyy 2015 alussa 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Henkilöstömäärän vähennys etenee hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Sairauspoissaolojen määrä vähenee suunnitelman mukaisesti Viestintä on ennakoivaa ja oikeaaikaista, päätöstiedottamisen painopistettä siirretään päätöksenteon valmisteluvaiheeseen. Vakinaisen henkilökunnan HTV2 lasku vuoden 2011 tasosta 26 henkilötyövuotta ja määräaikaisten 39 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolopäivät laskevat 1,0 päivää/työntekijä Vastuualuejohtajilta saadaan vähintään 4 kertaa vuodessa yksityiskohtaista tietoa valmisteilla olevista asioista luottamushenkilöiden ja viestinnän käyttöön. Vakituiset 2234 (2011: 2237) Määräaikaiset 673 (2011: 758) Yhteensä 2907 (2011: 2995) Sairauspoissaolojen lasku 2,3 päivää (2011: 3,6 päivää) Pääsääntöisesti toteutunut. Kuntalaisia kuullaan ennakoivasti ja oikeaaikaisesti Avoinkotka.fi - sivustoa kehitetään edelleen Toteutunut. Toteutunut.

65 51 Sivu Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Talous on tasapainossa Vuosikate vastaa poistoja Tavoitetaso 2014 Toteuma Vuosikate 20 Milj. euroa Vuoden 2014 vuosikate: 7,4 Milj. eur Velkaantuminen on pysäytetty Velan määrä ei kasva vuoden 2014 aikana. Pitkäaikainen velka ei ole kasvanut, mutta lyhytaikaisella velalla on paikattu kassaa. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kotkan kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöt (t CO2- ekv/a) Päästöt vähenevät, päästötasotavoite alle t/a,(seuranta vuositasolla) Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät edellisestä vuodesta, päästöt 2014 olivat t CO2-ekv/a. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannon raaka-aineena (Kotkan energia) (%) Kaupungin oman toiminnan energiankulutus (TEM sopimuksen tavoiteluku) (MWh) Turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen yli 48 % alle MWh (seuranta vuositasolla) Suunnitellut toimenpiteet toteutuvat. 54 % MWh Turvallisuussuunnitelman toimenpiteet ovat osa vuosittain laadittavaa sähköistä hyvinvointikertomusta. Sähköisessä muodossa oleva kertomus sisältää vuosittain vahvistettavat toiminnan painopisteet ja niiden seurantamittarit. Marak-toimintamallin levittäminen on toteutunut Nuorten osallisuuteen ja aktiivisuuteen kannustaminen on käynnissä palautekanavan osalta. Palautekanava on osa laajempaa sähköisten palveluiden kehittämisen kokonaisuutta. Harrastustoiminnan osuus on toteutunut.

66 52 Sivu 65 Ikääntyvien kotona asumisen turvallisuus. Käytössä Ikinätoimintamalli. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen. Seudullinen strategiatyöryhmä toimii. Kaupunginhallitus MEASURES arvoina Toteuma TA 2014 LTA Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät TOIM INTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Tilinpäätöstilit 80 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilinpäätöstilit TULOS

67 53 Sivu 66 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Palvelut laadukkaita ja Kehitetään sähköisen käyttäjälähtöisiä asioinnin mahdollisuuksia Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Suunnitelmallista valvontaa kehitetään 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunkirakenteessa Hyvinvoiva luonto kaupunki, jossa tapahtuu Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Lupamenettelyn sujuvuus Tavoitetaso 2014 Toteuma Rakennuslupien jatkoaikahakemukset ja hakemukset vastaavaksi työnjohtajaksi otetaan vastaan sähköisesti. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma valmistuu Hakemuksia on jätetty sekä sähköisinä että paperiversiona. Sähköinen asiointi on lisääntynyt vuoden aikana Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma hyväksytty ympla Ympäristönsuojelumääräykset astuneet voimaan Tavoitetaso 2014 Toteuma Aktiivinen osallistuminen Suomenlahtivuoden ja Kotkan kansallisen kaupunkipuiston toteuttamiseen Rakennuslupien ratkaisemisen delegoinnin lisääminen Suomenlahtivuosi: leväkoulutus 5.6. ja rantaretki 7.6. luontokoulu Hailin kanssa, Siisti biitsi siivousviikot Ympäristöministeri allekirjoitti Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamiskirjan. Ei vielä lisätty 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Kaupunkirakenne on Kansalaisten tyytyväisyys rakennettuun tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen ympäristöön viihtyisää Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Seudullinen yhteistyö vahvistuu Tavoitetaso 2014 Toteuma Osallistutaan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimiseen Kotka-Pyhtää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen toimintojen yhdenmukaistaminen Ohjelman laatimista ei ole aloitettu Yhteiset valvontasuunnitelmat ja määräykset tehty, jalkautus ja jatkuva kehittäminen tehdään arkityössä.

68 54 Sivu Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstön monipuolisen asiantuntemuksen ylläpitäminen Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Esimiehet ja henkilöstö tuntevat reilun pelin säännöt Rekrytointien valmistelussa otetaan toimintakokonaisuus huomioon Käytetään kaupungin tarjoamat koulutukset hyväksi Rekrytointien yhteydessä on arvioitu koko yksikön toiminnan kehittämiseen liittyvät osaamistarpeet. Osallistuttu 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Talous on tasapainossa Talousarvion seuranta Tavoitetaso 2014 Toteuma Talouden ja talousarvion tavoitteiden seuranta kuukausittain Controllerin kanssa yhteistyössä, raportointi ympäristölautakunnalle 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Rakentamisen energiatehokkuus Energianeuvonnan jatkaminen rakennusvalvonnassa ja yhteistyö kaupunkisuunnittelun Toteutunut kanssa Toteutunut Aalborgin sitoumusten toteuttaminen Opinnäytetyön tulosten hyödyntäminen Pro gradu työn Kotkan kaupungin ilmasto- ja energiatyö suhteessa Aalborgin sitoumuksiin tulokset esiteltiin ilmasto- ja energiatyöryhmälle Ympäristölautakunnan vuoden 2014 toimintakate oli - 1,37 milj.euroa, mikä on 0,1 milj.euroa vähemmän, kuin valtuuston hyväksymä vuoden 2014 lisätalousarvio. Lisätalousarvio oli 0,2 milj. euroa. Ympäristökeskus ylitti korjatun toimintakatteensa 0,06 milj. eurolla. Ilmansuojelun laskutus toteutui ennakoitua pienempänä ja ympäristöterveydenhuollon henkilökustannukset ennakoitua suurempana. Rakennusvalvonnan toimintakate oli lisätalousarvion suuruinen. YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristönsuojelun palvelualueella keskityttiin lainsäädännön muutosten edellyttämiin kehitystoimiin ja lupien ja ilmoitusten käsittelyyn sekä valvontatehtäviin. Myönnetyt ympäristöluvat keskittyivät Pyhtäälle ja koskivat kiviainesten louhintaa ja jätteiden käsittelyä. Tehtävissä painottuivat lisäksi aluehallintovirastolle sekä valitusviranomaisille annettavat lausunnot. Syyskuun alusta tuli voimaan ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus. Uudistuksen myötä osa ympäristövalvonnasta tuli maksullisuuden piiriin. Maksullisuuden edellytyksenä oleva valvontasuunnitelma valmisteltiin ennakkoon ja hyväksyttiin lautakunnassa Taksamuutoksen valmistelu käynnistettiin loppuvuodesta. Kotkan ja Pyhtään yhteiset ympäristönsuojelumääräykset valmisteltiin ja ne tulivat voimaan

69 55 Sivu 68 Etelä-Kymenlaakson ilmanlaadun yhteistarkkailun sopimus uusittiin vuosille Ympäristökeskus vastasi kaupungin ekotukitoiminnan koordinoinnista. Vuoden aikana julkaistiin kolme numeroa kaupungin sisäistä tiedotuslehteä, EkoAviisia. Uusille ekotukihenkilöille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta ja tutustumiskäynnit Kotkan Energia Oy:n tuotantolaitoksiin. Ympäristötietoisuuden lisäämiseksi perustettiin sidosryhmistä koostuva kestävän kehityksen yhteistyöverkosto. Osallistuttiin valtakunnallisiin teematapahtumiin: Nuukuusviikolla järjestettiin Kymenlaakson Marttojen kanssa yhteistyössä tavaranvaihtopäivä, toukokuussa koordinoitiin Siisti biitsi -kampanjan tapahtuma ja syyskuussa liikkujan viikon tapahtuma. Suomenlahtivuoden merkeissä järjestettiin yhteistyössä Luontokoulu Hailin kanssa kuntalaisille koulutusta sinilevistä sekä rantaretki. Ympäristöterveydenhuollon valvontaa toteutettiin valvontasuunnitelman mukaisesti (terveydensuojelu-, elintarvike-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkavalvonta). Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta Pyhtään kanssa vakiintui. Valvontasuunnitelmaan sisältyviä tarkastuksia kertyi vuoden aikana 774, kun taas vireille tulleiden hakemusten yms. perusteella tehtiin 352 tarkastusta. Elintarvikenäytteitä otettiin tutkittavaksi 46 ja uimavesinäytteitä uima-altaista ja uimarannoilta 298. Näytteet olivat laadultaan pääosin hyviä. Vuoden aikana todettiin yksi elintarvikevälitteinen epidemia, mutta ei talousvesivälitteisiä epidemioita. Elintarvikevalvonnassa käytössä oli Eviran Oiva-järjestelmä, jossa tehtyjen tarkastusten tulokset ovat nähtävillä internetissä ja tarkastuskohteina olevissa myymälöissä ja tarjoilupaikoissa. Terveydensuojelussa suuren osan valvonnan voimavaroista vei julkisten rakennusten sisäilmaongelmien selvittäminen yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa. Vuoden aikana toteutettiin myös kuntalaisten elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtääviä valvontahankkeita, jotka liittyivät muun muassa elintarvikkeita myyvien kojujen käyttämän veden puhtauteen ja ulkoliikuntapaikkojen turvallisuuteen. Kotkan ympäristökeskus vastasi Kotkan ja Pyhtään kunnallisten eläinlääkäripalveluiden tuottamisesta. Vuoden aikana ei havaittu eläintautiepidemioita. RAKENNUSVALVONTA Rakennuslupia myönnettiin 50 huoneistolle, joista omakotitalojen osuus oli 20 kpl. Viiden viime vuoden myönnettyjen asuntorakennuslupien keskiarvo oli 132 kpl, joista omakotitaloja oli keskimäärin 46 kpl. Myönnetyn kerrosalan mukaan laskettuna rakennuslupien määrä oli k-m2 (viiden viime vuoden keskiarvo oli k-m2). Rakennusvalvonnan ulkoinen toimintakate/asukas oli - 3,74. Valtion määrärahoista myönnettiin avustuksia asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan. Valtion asuntorahasto, ARA, myönsi avustuksia hissien rakentamiseen vanhoihin kerrostaloihin sekä perusparannusten käynnistämiseksi taloyhtiöille. Edellä mainittujen avustusten tekninen ja osin taloudellinen tarkastus hoidettiin rakennusvalvonnassa. Kymenlaakson energianeuvonta jatkui osana kansallista kuluttajien energianeuvontajärjestelmän kehittämistä. Kymenlaaksoon palkatun energianeuvojan sijoituspaikkana vuonna 2014 oli Kouvolan rakennusvalvonta. Tavoitteena oli lisätä rakentamisen, korjausrakentamisen ja asumisen tehokasta, luotettavaa ja puolueetonta energianeuvontaa alueella yhdistämällä maakunnan energiayhtiöiden ja kuntien rakennusvalvonnan resurssit ja asiantuntemus.

70 56 Sivu 69 Ympäristölautakunta MEASURES arvoina Toteuma TA 2014 LTA Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät TOIM INTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset TULOS

71 57 Sivu 70 KULTTUURILAUTAKUNTA 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Kotka on vetovoimainen Kärkikohteiden ja ta- ja omaleimainen pahtumien kehittämi- kaupunki, jossa tapahtuu nen ja kävijämäärät, tapahtumien määrä Tavoitetaso 2014 Toteuma Gangut-regatta, Langinkoski 125 v.- ja Kotka 135 v.-juhlavuosien tapahtumat sekä Suomenlahtivuoden tapahtumat Kävijämäärät: Vellamo Meripäivät Kirjasto Kaupungissa järjestettävien kulttuuritapahtumien määrä 300 Kulttuuriasiainkeskuksen tapahtumien määrä 77 Vellamon kävijämäärä Vellamon tapahtumien määrä 860 Kirjaston tapahtumien määrä 303 Kirjaston kävijämäärä Kulttuuriasiainkeskus Kulttuuriasiainkeskuksen vuosi sujui pitkälti suunnitelmien mukaan. Meripäivät oli kävijällään taas Suomen suurimpien kesätapahtumien joukossa. Monipuolinen ohjelmatarjonta ja nuorisolle suunnatut ilmaiskonsertit keräsivät paljon kehuja. Jatkoa ajatellen merkittävä muutos oli, että festivaalin areenatoimija kilpailutettiin syksyn aikana, ja kahden seuraavan vuoden yhteistyökumppaniksi tuli Fullsteam Records, joka on yksi maan suurimmista toimijoista konserttien ja tapahtumien järjestämisessä. Vuoden 2015 tapahtumaan on siis luvassa jo uudenlaisia tuulia. Nuorisoteatteri tuotti vuoden aikana kaksi ensi-iltaa, Räjähdysvaaran Kaupunginteatterin Naapurinäyttämölle ja Pikku Vampyyrin Merikeskus Vellamon auditorioon. Räjähdysvaara oli siinä määrin onnistunut ja ansiokas tuotanto, että se kutsuttiin teatterifestivaaleille Helsinkiin ja Tampereelle. Nuorisoteatteri on kahden vuoden aikana hienosti vakiinnuttanut asemansa ja saanut ison joukon nuoria teatteriharrastuksen pariin. Muut kaupunkitapahtumat, taidenäyttelyt, kirjalliset illat, runoklubit ja Urkuviikko sujuivat suunnitelmien mukaan. Kuvataidetoiminta päätettiin kokonaisuudessaan siirtää Kymenlaakson museon alle, ja muutos astui voimaan vuoden 2015 alusta. Käytännössä museolle siirtyi kulttuuriasiainkeskukselta kaksi työntekijää, Galleria Uusikuva ja kaupungin taidekokoelma. Kaupunginkirjasto Kirjastokäynneissä päästiin lähelle tavoitetta, kävijää. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,6 prosenttia, pääkirjastossa ja Karhulan kirjastossa kirjastokäynnit jopa hieman lisääntyivät. Lainojen määrässä tavoitteesta jäätiin jälkeen: kokonaislainaus oli Pudotusta edelliseen vuoteen oli jopa 6,1 prosenttia. Eniten vähennystä oli pääkirjaston musiikkilainoissa sekä Karhuvuoren kirjaston lainoissa. Keskeisimpinä syinä lainauksen laskuun olivat Karhuvuoren kirjastossa ilmenneet sisäilmaongelmat, joiden vuoksi iso osa kirjoista jouduttiin hävittämään, etsimään kirjastolle väistötilat ja pitämään sitä suljettuna useita viikkoja. Pääkirjastossa alkanut remontti vaikutti puolestaan erityisesti musiikkilainaukseen. Kaikissa kirjastopisteissä lainauksen laskuun vaikutti edellisvuotta yli 10 % pienempi aineistonhankintamääräraha. Tapahtumia oli ennätyksellisen paljon, yhteensä 303. Lapsille on pidetty mm. satu- ja lorutuokioita ja nukketeatteriesityksiä ja lukukoirat ovat vierailleet kirjastoissa. Aikuisille on järjestetty kirjailijavierailuja, lukupiirejä, elokuvaesityksiä, kirjallisuusvisoja, mobiililaite- ja e-aineisto-opastuksia sekä monikulttuurista suomi-kerhoa. Useat tapahtumat on järjestetty yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

72 58 Sivu 71 Kymenlaakson museo Vellamon kävijämäärät olivat edelleen nousussa ja kävijämäärän tavoite ylitettiin reilusti kokonaiskävijämäärän ollessa yli kävijää. Kävijämääriä ovat kasvattaneet lukuisat tapahtumat, joihin kulttuuriasiainkeskuksen toiminnan vakiintuminen Vellamossa ja myös muiden yhteiskumppaneiden kanssa järjestetyt tapahtumat toivat lisäarvoa, volyymiä ja monipuolisuutta. Vahva panostaminen tapahtumiin ja Vellamon kokouspalveluihin vastasi kaupunkistrategian tavoitteita käyttäjälähtöisistä ja hyvinvointia lisäävistä palveluista sekä yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. Vellamon näyttelykävijöiden määrä ylitti hienoisesti näyttelykävijän tavoitteen. Museon suunnitteilla olevan näyttely-uudistuksen ja koko Vellamon palvelumuotoilukonseptin toivotaan tuovat lisää näyttelykävijöitä ja asiakaslähtöisiä palveluita. Myynnin ja markkinoinnin sekä asiakaspalvelun ja muun Vellamon yhteisen toiminnan johtamiseen on panostettu uuden johtamismallin kokeilulla, jossa 40 % kulttuurijohtajan työpanoksesta on suunnattu Vellamon johtamiseen. Kulttuurilautakunta MEASURES arvoina Toteuma TA 2014 LTA Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät TOIM INTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset TULOS

73 59 Sivu 72 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Palvelut laadukkaita ja Kaupunkisuunnittelun käyttäjälähtöisiä vuorovaikutusta kehi- Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa tetään Asuinalueiden kevyenliikenteen yhteyksiä kehitetään 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen nostavien paikkojen Toiminnallisesti kiin- kaupunki, jossa tapahtuu kehittäminen Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Kaupunkisuunnittelun yhteistyö muiden elinkeinopolitiikan toimijoiden kanssa saumatonta, monipuolista tonttitarjontaa erilaisille yrityksille 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Kaupunkirakenne on Keskusta-alueilla tiivis ja toimiva, keskustat käynnissä kaupan ja eläviä, asumi- asumisen kehittämis- nen viihtyisää hankkeita. Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Arkkitehtuuristrategian laatiminen Seudun strateginen yleiskaavoitus etenee Tavoitetaso 2014 Toteuma Internet-sivuston uudistus Karhulan kevyenliikenteen verkoston kehittämissuunnitelma laadittu Sivuston uudistaminen käynnissä. Suunnitelmaa valmistellaan osana Karhulanniemen kaavarunkoa Tavoitetaso 2014 Toteuma Placemakingkokeiluhanke käynnissä; menetelmällä kehitetään kaupunkitilojen monipuolista käytettävyyttä yhdessä käyttäjien kanssa Elinkeinohankkeiden yhteistyötiimi nimetty ja tonttimarkkinoinnin internet-sivusto käytössä Placemaking-kokeilu käynnistymässä osana kauppatorin kehittämisprojektia Yhteistyötiimi koottu, Cursorin kanssa yhteistä tonttimarkkinointia ja yrityshankkeita tehty, internetsivu ei vielä käytössä Tavoitetaso 2014 Toteuma Karhulanniemen kaavarunko luonnosvaiheessa, Kantasataman osayleiskaava luonnosvaiheessa Laatiminen käynnissä Yleiskaavan hankkeistus ja perusselvitykset käynnissä Karhulanniemen selvitykset pääosin laadittu, Kantasataman suunnittelu etenee aikataulussa Ei vielä käynnissä Seudun yleiskaavan rahoitus on varmistunut. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kaupunkisuunnittelun prosessit toimivat sujuvasti ja vastaavat toimintaympäristön haasteisiin Vastuualueen sisäistä tiedotusta kehitetään ja työhyvinvoinnista huolehditaan Työprosessit eivät hidastu ja yleiskaavoitus voidaan käynnistää Vastuualueen yhteistapaamiset säännöllisesti, koko henkilöstö osallistuu työhyvinvoinnin kehittämiseen Prosessit säilyneet sujuvina, yleiskaavoitusta ei voitu käynnistää tämän hetken henkilöresurssilla Vastuualueen yhteistapaamisia on järjestetty säännöllisesti, työhyvinvoinnin kehittämistä tehdään koko henkilöstön kanssa

74 60 Sivu Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Talous on tasapainosssin ja toteutuksen pit- Tonttituotantoproseskäntähtäimen suunnittelu Tavoitetaso 2014 Toteuma Pitkäntähtäimen suunnittelun ensimmäinen versio otetaan käyttöön yhdessä kuntatekniikan kanssa Pitkäntähtäimen suunnittelun metodia ja työkalua valmistellaan 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kotkan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteet huomioidaan kaavoituksessa Tarkastelu kaikkien asumista tai palveluita sisältävien kaavojen selostuksissa Talous Vähähiilisen rakentamisen edistäminen Edistämistä on tutkittu vähintään puolessa laajoista kaavahankkeista Tarkastelulle on luotu malli, joka on käytössä. Malli on saanut positiivista huomiota. Tavoite kirjattu Kantasataman ympäristöohjelmaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2014 toimintakate oli 12,7 milj.euroa, mikä on 0,1 milj.euroa parempi kuin talousarvio. Toimintatuotot olivat 0,3 milj.euroa suuremmat kuin talousarviossa. Vuokratuotot olivat 14,7 milj. euroa, missä on kasvua edelliseen vuoteen 0,3 milj.euroa ja talousarvioon 0,1 milj.euroa. Toimintatuottoihin sisältyy ennakoimattomia puunmyyntituloja 0,4 milj.euroa. Puun myynnin kustannukset 0,2 milj. euroa sisältyvät palveluiden ostoina toimintakuluihin. Toimintakulut toteutuivat 3,0 milj. euron suuruisena ja ylittivät talousarvion 0,1 milj. euroa. Maanhankinta ja luovutus Wärtsilän alueen loppuosa hankittiin Skanska Talonrakennus Oy:ltä. Kaupungin luovutuksen arvo oli 1,375 milj. ja hankinnan 1,1 milj. Wärtsilän alueen ohella maanhankinta on painottunut asemakaavan toteuttamiseksi tehtyihin kauppoihin. Wärtsilän alueelta luovutettujen tonttien lisäksi tonttien, tontinosien ja tilojen myyntejä on tehty eurolla. Ristinkallion teollisuusalueen laajentamiseksi hankittiin yhteensä 16,8 hehtaaria euron hintaan. Muita hankintoja tehtiin n eurolla. Neuvottelut Kantasataman kaupallisen hankkeen toteuttamiseksi tarvittavista satamahallien hankinnoista ovat käynnissä. Hankinnat toteutetaan pääosin vaihdoin kevään 2015 aikana. Myös Kantasataman asemakaavan maankäyttösopimus tulee laatia kevään aikana ennen asemakaavan valtuustokäsittelyä. Uusien tonttien ja maanvuokrasopimusten hinnoittelu on ajantasaistettu. Tontteja vuokrattiin Karhuvuorikodin laajennukseen, teollisuusrakentamiseen Sutelasta ja Palaslahdesta sekä 9 omakotitaloa varten.

75 61 Sivu 74 Kaavoitus Asemakaavoitus on painottunut elinkeinohankkeisiin. Karhulan kaavarunkotyö on edennyt yhteistyössä maanomistajan kanssa. Jumalniemen alueen kehittäminen on käynnistynyt alueen kiinteistönomistajien kanssa. Kantasataman asemakaavaluonnos oli nähtävillä aikataulun mukaisesti. Ristinkallion teollisuusalueen kaavoitus on käynnistynyt. Rasinkylän liikerakentamiskaavaa valmisteltiin aktiivisessa vuorovaikutuksessa alueen naapuruston kanssa. Keskussairaalan laajennuksen vaatima kaavamuutosta valmisteltiin sairaalan suunnitteluhankkeen kanssa yhteistyössä ja kaava etenee sairaalan suunnittelun vaatimassa aikataulussa. Kierikkalan kalastusmatkailuelinkeinoa tukeva kaavahanke oli loppuvuodesta ehdotuksena nähtävillä ja etenee päätöksentekoon alkuvuonna Valtuusto hyväksyi Pohjola-talon kaavamuutoksen joulukuussa. Räskin ensimmäiset omakotitontit olivat haussa elokuussa ja niitä varattiin alle 8 kpl. Kunnallistekninen suunnittelu on käynnissä ja aikataulun mukaan rakentamaan pääsee vuonna Energiatehokasta rakentamista alueella edistetään määräaikaisella alennuksella tontinvuokrassa sekä osoittamalla tontteja talotehtaiden varattaviksi korkean energiatehokkuuden taloille. Veikkolan pientaloalueen kaavoitus on meneillään. Räskin jälkeen uusien, merkittävien omakotialueiden tuominen kaavoitusohjelmaan edellyttää maanhankintaa, jonka pohjaksi tarvitaan yleiskaavoitusta. Karhulan Pitkäsaaren kaavoitus käynnistyminen siirtyy kevääseen Pitkäsaaren kaavoituksen tarkoituksena on kaupungin omistamien maiden myyminen kesäasuntotonteiksi. Omakotirakentajille järjestettiin Ekotehokkuuteen ja kosteudenhallintaan liittyviä koulutustilaisuuksia. Tilaisuudet järjestettiin kaupungin muiden organisaatioiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Koulutusta järjestettiin Motivalta Räskin alueen kaavoituksesta saadun palkintorahan avulla. Ekotehokkuustarkastelut ovat osana kaavatarkasteluja. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä ollessa saatiin runsaasti palautetta. Syksyn aikana muistutukset käsiteltiin, selvityksiä täydennettiin ja valmisteltiin korjattu ehdotus nähtäville asettamista varten. Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn alkuvuonna Seudullisen strategisen yleiskaavatyön hankerahoitus varmistui ja työtä päästiin aloittamaan vuoden vaihteessa. Hankkeessa kytkettiin uudella tavalla toisiinsa elinkeinokehittäminen, alueen markkinointi ja maankäytön suunnittelu. Mittaus- ja kiinteistötoimi Korkeusjärjestelmän vaihtamisen edellyttämät tarkkavaaitukset ja laskenta on tehty. Näihin pohjautuen varsinainen muunnosprosessi toteutetaan v 2015 aikana. Uudistettu intranetissä toimiva paikkatietopalvelu on otettu käyttöön. Aineistojen ja toiminnallisuuden lisääminen on parantanut käytettävyyttä. Kiinteistötoimitukset ja rakennusvalvontamittaukset on tehty tilausten mukaisesti.

76 62 Sivu 75 Kaupunkisuunnittelulautakunta MEASURES arvoina Toteuma TA 2014 LTA Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät TOIM INTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset TULOS

77 63 Sivu 76 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Palvelut laadukkaita ja Yhdyskuntatekniset käyttäjälähtöisiä palvelut kyselytutkimus (FCG Finnish Consulting Group Oy) 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen jille tarjotaan teknistä Tapahtumien järjestä- kaupunki, jossa tapahtuu tukea ja neuvontaa Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Päätöksenteossa pyritään ottamaan huomioon paikalliset yritykset, uusien yritysten sijoittumista Kotkaan tuetaan 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu henkilöliikenneyksikkö Etelä-Kymenlaakson perustetaan Tavoitetaso 2014 Toteuma Liikenneväylien ylläpidossa ja katuvalaistuksessa ollaan parempia kuin 25 % vertailukaupungeista. Keskustapuistojen hoidossa ollaan maan paras ja muiden puistojen ja taajamametsien hoidossa ollaan yli keskiarvon. Kyselytutkimukseen osallistui 28 kuntaa. Liikenneväylien ylläpidossa Kotka oli 8. ja katuvalaistuksessa 20. Kotka oli puistojen hoidossa 2. ja keskustapuistojen osalta paras sekä taajamametsien hoidossa 7. eli tavoite saavutettiin kaikilta osin. Tavoitetaso 2014 Toteuma Meripäivien tekniset järjestelyt hoidetaan taloudellisesti ja tehokkaasti, muiden tapahtumien järjestelijöitä opastetaan järjestelyissä. Päätösten yhteydessä selvitetään niiden vaikutukset paikallisille yrityksille. Yrityskontakteihin reagoidaan välittömästi joko itse tai välittämällä yhteydenottopyynnöt. Tehdään yhteystietolista. Gangut -regatan ja Meripäivien tekniset järjestelyt sujuivat hyvin. Myös muita tapahtumia avustettiin mm. liikennejärjestelyjen ja sähkötöiden suunnittelussa. Valmistelussa on otettu yritysvaikutukset huomioon. Kokeiluna täytettiin yritysvaikutuslomake, jos vaikutuksia oli. Yritysten yhteydenottoihin on pyritty vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Yhteistyötä asioiden käsittelijöiden ja yritysten kesken parannettiin. Työ jatkuu. Tavoitetaso 2014 Toteuma Henkilöliikenneyksikkö tehostaa henkilöliikenteen järjestelyjä Pyhtää-Kotka-Haminaalueella Henkilöliikenneyksikön toiminta käynnistyi ja lisäsi yhteistyötä henkilöliikenteen järjestämisessä. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kaupungin hankintojen ekologisuus Hankinnat tehdään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen Hankinnoissa on huomioitu kierrätys ja ekologisuus silloin kun se on ollut taloudellisesti järkevää.

78 64 Sivu 77 Teknisen lautakunnan vuoden 2014 toimintakate toteutui talousarvion mukaisena. Toimintakate oli 3,63 milj. euroa, kun talousarvion toimintakate oli 3,67 milj.euroa. Tilapalvelun ja kuntatekniikan vastuualueiden toimintakate oli yhteensä 9,2 milj. euroa, mikä on 0,3 milj.euroa talousarviota pienempi. Talousarviota paremmin toteutui Teknisen lautakunnan hallinnon ja Kotkan osuus pelastuslaitokselle toimintakate, joka oli yhteensä -5,6 milj. euroa. Tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan investointimäärärahan ylitykseksi 3,3 milj. euroa. Investointien kokonaismäärä oli lisämäärärahaesityksen jälkeen 20,1 milj. euroa, josta kuntatekniikan osuus 10,6 milj. euroa ja tilapalvelun 9,5 milj.euroa. Teknisen lautakunnan toteutuneet investoinnit olivat 17,6 milj. euroa. TILAPALVELUN VASTUUALUE Keskuskoulun sisäilmaselvitykset ja korjaussuunnitelmat saatiin valmiiksi. Korjaustyö laajeni varsin suureksi ja korjaustyössä kapseloitiin rakennuksen välipohjat ilmatiiviiksi ja rakennuksen tiivistäminen suoritettiin kauttaaltaan erityisohjeita noudattaen. Samalla toteutettiin keittiön ja ruokalan muutostyöt sekä asennettiin kouluun hissi. Korjaustyö laajoine siivouksineen ja puhdistuksineen saatiin valmiiksi marraskuussa. Karhuvuoren koulun väistötiloissa Jylpyllä havaittiin sisäilmaongelma ja koulu siirtyi kesällä siirrettäviin väliaikaisiin tiloihin Ruonalaan. Vanha Karhuvuoren koulu purettiin ja uuden rakentaminen aloitettiin Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n lukuun. Syksyllä toteutettiin Karhulassa Karhunkulman muutostyö nuorisotiloiksi. Nuorisotilojen toteutukseen saatiin valtionapua n Talousarvion investointiohjelma toteutui samoin teknisen lautakunnan hyväksymät peruskorjaukset. Peruskorjauksissa oli mm. useita julkisivujen vesikattokorjaustöitä. Vuokrakohteista aloitettiin Karhuvuorikodin laajennuksen rakentaminen. Eskolan palvelutalon peruskorjaus valmistui kesällä. Suunnittelussa jatkettiin Karhuvuoren koulun suunnittelua. Uusina suunnittelukohteina aloitettiin Katariinan päiväkodin ja sivupaloaseman suunnittelu. Lisäksi suunniteltiin koko joukko pienempiä kohteita. Käyttötaloutta rasittivat suunnittelemattoman hallinnon vyörytykset sekä ylimääräiset poistot yht Näistä huolimatta tilapalvelun käyttötalouteen jäi ylijäämää Tilapalvelun määräaikaisten osuus on vähentynyt vuosittain. HTV2 oli vuonna (vuonna ja ). Sairauspoissaolot vuonna 2014 olivat 17,2 päivää/henkilö (vuonna ,4 ja v ,8). Joulukuussa valtuusto päätti siirtää 17 kiinteistöä ( hm²) Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n omistukseen apporttiarvon ollessa 63 M. Tilapalvelu jaettiin vuoden lopussa siten että omistaminen siirtyi kaupunkisuunnitteluun ja toteutus kuntatekniikkaan, josta tuli uusi tekniset palvelut. KUNTATEKNIIKAN VASTUUALUE Kuntatekniikan toimintakate oli euroa. Osittain vähälumisesta talvesta johtuen, mutta myös toimintaa tehostamalla ja tiukkaa kulukuria noudattamalla käyttötalouden toimintakate oli euroa talousarvion toimintakatetta parempi. Edellisestä vuodesta toimintakate parani euroa. Kuntatekniikka saavutti myös henkilöstötavoitteensa: HTV2 oli vuonna ,2 (edellisinä vuosina ,8 ja ,1) ja sairauspoissaolot vuonna 2014 olivat 14,8 päivää/henkilö (edellisinä vuosina ,1 ja ,9).

79 65 Sivu 78 Joukkoliikenteen matkustajamäärä putosivat 5,1 % edellisestä vuodesta. Liikennöitsijä joutui karsimaan kannattamattomia linja-autovuoroja, mutta palvelutaso pystyttiin kuitenkin säilyttämään tyydyttävänä. Infran suunnittelukohteista suurin oli Räskin asuntoalueen rakennussuunnittelu. Yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen kanssa teetettiin Pernoontien kevyen liikenteen väylän suunnitelmaa välille Jäppilä- Kaukola. Suunnittelussa olivat myös Katariinan meripuistoon johtava Öljysatamantie ja Norskankatu ja linja-autojen lähtöalue. Kaikkien siltojen kunnosta tehtiin yleistarkastus. Räskin asuntoalueen rakentamisen aloitus siirtyi suunnittelusyistä vuoteen 2015 ja Härniemen laiturin suunnittelu ja rakentaminen päätettiin siirtää vuosille E18 erillishankkeen rakentamisen rahoitukselle haettiin lisämäärärahaa. Hankkeen viimeiset maksuerät maksetaan vuonna Uutta kunnallistekniikkaa rakennettiin Hortolaan ja sorakatuja päällystettiin Otsolassa, Ruonalassa, Koivulassa, Veikkolassa ja Hovinsaarella. Katuvalaistuksen suurin saneerauskohde oli Koivula ja Takojantien silta korjattiin. Liikenneväylätöitä tehtiin Vesantiellä, Mussalontiellä Sutelassa ja Öljysatamantiellä, jonka viimeistelyt siirtyivät kevääseen Merkittävin puistorakennuskohde oli Karhulan Jokipuisto. Tiukasta taloudesta johtuen infran korjauksiin ei ole varattu riittävästi määrärahoja. Siltojen yleistarkastuksen perusteella useita siltoja on hälyttävän huonossa kunnossa. Mikkolansaaren silta poistettiin käytöstä odottamaan kunnostusta, Mukasentien sillalle asetettiin painorajoitus, Martinojan sillalle tehdään pikakorjaus ja muita siltoja otetaan suunnitteluun. Siltojen kuntoa tulee jatkossa seurata tiiviisti. Myös katujen rakenteet ovat osittain huonossa kunnossa ja päällysteitä joudutaan korjaamaan paikkaamalla kunnostusrahojen puuttuessa. Tekninen lautakunta MEASURES arvoina Toteuma TA 2014 LTA Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät TOIM INTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset TULOS

80 66 Sivu 79 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Palvelut laadukkaita ja Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen käyttäjälähtöisiä sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain (kyllä/ei) Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Tavoitetaso 2014 Toteuma Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin. Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Vanhustenhuollossa palvelutakuu toteutui lukuun ottamatta hoiva-asumisen paikan saantia. Hoivaasumisessa palvelutakuu toteutui alkaen. Toteutui Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään. Kohderyhmästä tavoitetaan 95%. Ikäryhmään kuului v täyttänyttä, heistä 200 osallistui terveystapaamiseen ja sen lisäksi osallistuttiin teemapäivään. Toteutui Sähköisten palvelujen käyttö/ käyttäjien määrä Terveydenhuollossa käyttäjämäärä 800 ja sosiaalihuollossa 600 Sosiaalihuollon sähk. palveluja käytti yli asiakasta. Terveydenhuollossa käyttäjiä oli 800 asiakasta. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Pitkäaikaistyöttömien tukee yrityksiä ja lukumäärä (aikasarja- lisää työllisyyttä seuranta) Tavoitetaso 2014 Toteuma Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa 720 Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa 1116 henkilöä

81 67 Sivu Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu palvelurakenneuudis- Sotetuksen eteneminen Tavoitetaso 2014 Toteuma Selvitys on aloitettu ja siihen osallistutaan Terveydenhuollon vastuualueella on tehty tiivistä yhteistyötä sekä Kymenlaakson muiden kuntien että Carean kanssa. Tästä ovat esimerkkeinä mm. lonkkaliukumäki, neuroliuku, lääkinnällisen kuntoutuksen ja kroonisen kipupotilaan hoitoprosessien kehittämishankkeet. Lisäksi on käynnistetty tiivis seudullinen tietohallinnon (prosessit +teknologia) yhteistyö. Kaikki em. toimet ovat linjassa valtakunnallisten sote-linjausten kanssa. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/suosituksiin (vanhusten huolto ja terveydenhuolto) Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Vanhustenhuollossa mitoitukset toteutuvat Terveydenhuollossa mitoitukset toteutuvat. Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/työntekijä. Sosiaalihuollossa vähennys 1,7 pv/hlö Terveydenhuollossa vähennys 2,8 pv/hlö Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Vanhustenhuollossa vähennys 0.4 pv/hlö Tilaisuudet toteutettiin kaikilla vastuualueilla. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Talous on tasapainossa Talouden toteuma (%) Toimintakate ei ylity Talouden toteuma-% oli 104% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna.

82 68 Sivu Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä Vanhustenhuollossa 4, sosiaalihuollossa 2 ja terveydenhuollossa 2 Sosiaalihuollossa 2, vanhustenhuollossa 4. terveydenhuollossa 2 Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintatuottojen kertymä jäi n. 1,4 milj. euroa alkuperäistä arviota pienemmäksi. Kunnalle maksettujen tukien määrä on n. 1 milj. euroa alle budjetoidun, tässä tuloryhmässä vajaus kohdistui valtion korvauksiin perustoimeentulotuen ja työllistämisen kustannuksiin. Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 5,6 miljoonalla eurolla. Terveydenhuollossa ylitys on n. 3,2 milj. euroa, ja sosiaalihuollossa n. 2,8 milj. euroa, vanhustenhuollon määrärahavaraus alittui 0,4 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset Kotkalle vuonna 2014 olivat 68,1 milj. euroa, muihin terveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 6,3 milj. euroa, vanhustenhuollossa 16,2 milj. euroa ja sosiaalihuollossa 21,2 milj. euroa. Muiden palvelujen ostoihin käytettiin 3,6 milj. euroa arvioitua enemmän, yhteensä 20,2 milj. euroa. Tähän erään kirjatut asiantuntijapalveluiden ostot terveydenhuollossa olivat 3,2 milj. euroa, vanhustenhuollossa 0,06 milj. euroa, sosiaalihuollossa 0,5 milj. euroa ja kehittämistoiminnassa 0,1 milj. euroa. Vammaispalvelulain ja toimeentulotukilain mukaisten etuuksien maksamiseen käytettiin 15,7 milj. euroa, määrärahavarausten ollessa 16,3 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 1,5 milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, yhteensä 4,7 milj. euroa. Henkilöstökuluihin varattujen määrärahojen säästö oli 3,2 milj. euroa. Kaupunginvaltuustolle myönsi lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakulujen ylittymiseen euroa ja tarkisti toimintatuottojen alitukseksi euroa. Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Kiireettömissä asioissa terveysasemalle on päässyt n. 1 kk kuluessa, tavoite 2 viikossa ei ole vielä toteutunut. Vuoden loppupuolella kiireettömiä vastaanottoaikaoja ei voitu antaa yhteiseen Efficaan ( ) ja omahoitaja-lääkärimalliin ( ) siirtymisen vuoksi, koska ajanvarauskirjoja ei voitu avata uuteen Efficaan. Puhelinajanvaraukseen tehtiin muutoksia syyskuun lopussa. Puhelimeen vastattiin klo:8-9 ja klo:12-13 välisellä ajalla. Tällöin puhelimiin vastasi kaikki avovastaanoton sairaanhoitajat. Vastausprosentit olivat yli 90 %. Avoterveydenhuollon lääkäreiden vastaanotoilla käyntimäärä oli , kun se edellisenä vuonna oli käyntiä eli laskua oli käyntiä. Terveysasemilla käyntien ja muiden kontaktien lukumäärä v oli 82133, kun se v oli Terveyskioskien käyntimäärä oli noussut edellisen vuoden 4248 käynnistä 5860 käyntiin. Hoivakotien lääkäripalvelut on ostettu kolmelta yritykseltä koko vuoden 2014 ajan. Kokeilua on seurattu säännöllisesti yhteisissä palavereissa. Hoivakotien asiakkaiden päivystykselliset käynnit ovat vähentyneet tavoitteiden mukaisesti.

83 69 Sivu 82 Terveysasemien päiväaikainen päivystys keskitettiin keskussairaalan yhteyteen alkaen. Syksyllä päivystyksestä vähennettiin henkilökuntaa ja siirrettiin terveysasemien kiireettömälle ja kiireelliselle vastaanotolle, koska noin kolmannes potilaiden päivystyskäynneistä ei ollut päivystyshoidon kriteereiden mukaisia. Sairauspoissaoloja (pv/työntek.) oli avoterveydenhuollossa 14 päivää (v. 2013: 19,9 pv), suun terveydenhuollossa 20,9 päivää (v. 2013: 20,6 pv), mielenterveystyön palvelualueella 16,7 päivää (v. 2013: 13,2 pv) ja terveyskeskussairaalassa 10,9 päivää (v. 2013: 15,9 pv). Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon käyntimäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna reilulla neljällä sadalla käynnillä (+ 422 käyntiä), mutta hoidossa käyneiden asiakkaiden lukumäärä pieneni edellisestä vuodesta yli kahdella sadalla (- 239 asiakasta). Hoitotakuun velvoite pystyttiin täyttämään eli hoitoa tarvitseva pääsi hoitoon kuuden kuukauden sisällä yhteydenotosta. Palvelusetelin käyttöönotto auttoi omalta osaltaan hoitotakuussa pysymistä. Seteleitä alettiin kirjoittaa toukokuusta lähtien ja vuoden loppuun mennessä oli kirjoitettu hiukan alle 200 seteliä (193 kpl). Se oli lukumääräisesti vähemmän kuin oli arvioitu, mutta yhdellä setelillä ostettiin useita hoitokäyntejä ja rahaa seteleihin käytettiin yli eli lähes se, mitä sitä varten oli varattukin ( ). Terveystilannetta kuvaavissa indekseissä seurataan kolmen ikäluokan (8-, 12- ja 15-vuotaat) terveydentilan kehittymistä. Kahdessa ikäluokassa (8- ja 15-vuotiaat) kehitys oli myönteistä eli sairastavuus väheni, mutta 12-vuotiaissa hieman lisääntyi. Suun terveydenhuolto pysyi budjetissa, koska erityisesti tulojen kertyminen oli ennakoitua parempaa. Tulotavoite ylitettiin 15 %:lla ja samanaikaisesti menot pysyivät annetussa kehyksessä. Mielenterveystyö Mielenterveystyön palvelualueella omana toimintana toteutuneiden käyntien kokonaismäärä ei kasvanut edellisestä vuodesta. Lähetteettömän akuuttityöryhmän käynnit sen sijaan lisääntyivät merkittävästi. Omaa toimintaa hankaloitti Vesivallintien toimipisteessä ilmenneet sisäilmaongelmat, joiden vuoksi henkilökunnan poissaoloja oli edellisvuotta enemmän (+3.4 päivää/työntekijä). Toiminta siirtyi väistötiloihin Jylpylle syyskuun alussa Kiireettömän hoidon aloittamisen keskimääräinen odotusaika potilaalla pysyi kuitenkin koko vuoden alle 21 vuorokauden ( keskimääräinen odotusaika 12.3 vuorokautta). Ostopalveluissa kotiin vietävää tukea on lisätty suunnitellusti. Asumispalveluihin ohjautuvien määrä on kasvussa. Psykiatrisen sairaalan kotkalaisten aikuisten hoitovuorokausien määrä oli peräti 17 % suurempi kuin vuonna Sekä sairaala- että avohoidossa päihde-mielenterveyspotilaiden kasvava määrä on tehnyt työstä erityisen haasteellista huonon hoitomyöntyvyyden vuoksi. Terveyskeskussairaala Karhulan sairaalan tavoitteeksi on laitettu, että jokaisella osastolla on päivittäin 2-3 vapaata vuodepaikkaa, että pystytään ottamaan erikoissairaanhoidosta, päivystyksestä ja terveysasemilta kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat viiveettä. Sairaalan nettokuormitus oli 96,1 %. Lähes kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat on pystytty ottamaan erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä 1.9 alkaen, Eskolan uuden hoivakodin valmistuttua. Sairaalasta on päässyt hyvin jatkohoitoon Vanhustenhuollon puolelle (1.9 alkaen) ja tarvittaessa Hoikuun. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 19,1 vuorokautta (vrt. 26 vuorokautta v. 2013). Hoitojaksojen määrät ovat nousseet, sairaalassa oli 2010 (v. 2014) päättynyttä hoitojaksoa, edellisenä vuonna 1369 (v. 2013). Erikoissairaanhoidosta on voitu siirtää aiempaa nopeammin potilaita Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan potilaita suoraan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät erikoissairaanhoidon kautta vuodeosastoille. Lisäksi terveysasemilta on tullut suoraan potilaita sairaalan, ilman käyntiä erikoissairaanhoidossa. Vuoden lopussa erikoissairaanhoidosta jonottavia ei ollut. Erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä oli v yhteensä 707 päivää. Vuonna 2013 jonopäivien määrä oli 752. Jonopäivien määrä oli syys-joulukuussa 7 päivää, kustannukset 1624,00. Koko

84 70 Sivu 83 vuoden kustannukset olivat (v ). Jonopäivien määrän kasvu alkuvuodesta johtui siirtoviivemaksujen alkamisesta jo 0-päivästä. Vuoden 2014 aikana oli tavoitteena saada jonopäivät pysyvästi nollaan. Sisätautipoliklinikan toiminta tapahtui erikoissairaanhoidon erikoisalojen kanssa sovitun hoidonporrastuksen mukaisesti. Hoidon saatavuusajat mahtuivat annettujen määräaikojen sisälle. Muistipoliklinikan toiminta-ajatuksensa on löytää etenevät muistisairaudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja käynnistää asianmukaiset toimenpiteet, hoito, neuvonta ja ohjaus. Hoiku Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) ostettiin syyskuuhun saakka hoiva-asumiseen jonottaville15 asiakkaalle tilapäispaikkoja (yht hpv). Näistä tuli luonnollisesti ylimääräisiä kustannuksia, mutta näiden kustannusten avulla voitiin esh:n käyttöä vähentää. Hoiku toimi myös ns. lonkkaleikattujen potilaiden ensisijaisena kuntoutuspaikkana (yht hpv). Muita jatkohoitopotilaita Hoikussa hoidettiin 1034 hpv:n verran. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä saatiin nollattua vuoden 2014 loppuun mennessä. Lisäksi potilaiden tarpeeton ohjautuminen erikoissairaanhoitoon saatiin vuoden viimeisellä neljänneksellä minimoitua. Erikoissairaanhoidon keskussairaalan tuotelaskutus väheni 3,5 %, mutta psykiatrian tuotelaskutus nousi 12,6 %. Kalliin hoidon tasausjärjestelmä oli v epäedullinen Kotkalle, koska maksettavaa tuli n. 0,5 milj.. Vanhustenhuollon vastuualue hoiva-asumisessa oli 737 asukasta, joista 321 omaa, 319 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli 97. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia oli muilla paikkakunnilla hoiva-asumisessa 10 ja muiden kuntien asukkaita Kotkassa 7. Lyhytaikapaikoilla oli 51 asiakasta. 75 vuotta täyttäneistä selviytyy 60 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja, ympärivuorokautisia hoivapalveluja sai 11 % ja kotihoidon kaikkien palvelujen piirissä oli 29 %. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin asuvien suurella osuudella. Palvelutarpeen arviointi 75 -vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Palvelutarpeen arviointikäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä Palveluohjaajat tekivät käynneistä yhteensä 512. Omaishoidontuen asiakkaita oli vuonna 2014 yhteensä 516. Uusia sopimuksia on tehty 91:lle ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 102 asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 16. Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa 5.54 % (tavoite 5-6 %). Omaishoidon asiakkaista on noin 38 % suunnitelmallisen lomajärjestelyjen piirissä. Pihlakodin kolmea yksikköä (kerrokset 2-4) ollaan muuttamassa hoiva-asumisen pienryhmäkodeiksi. Muutos on aloitettu loppusyksyllä 2014 ja vuoden vaihteessa noin puolet paikoista on täytetty uusien kriteerien mukaisilla asukkailla. Pihkapolun nykyisten 38 asukkaan korvaavien tilojen rakentaminen Karhuvuorikodin yhteyteen on pitkällä ja valmistumisaika on toukokuu Eskolan vanhan rakennuksen saneeraus valmistui syyskuussa ja kaupunki sai 81 hoivapaikkaa lisää. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lain mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa. Kotona asumista ja sairaalasta kotiutumista tukevat lyhtyaikaishoito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi Eskolan saneerauksen valmistuttua. Lyhtyaikapaikkoja on yhteensä 59 ja niitä on Villa Eskolassa, Karhuvuorikodissa ja Citykodissa.

85 71 Sivu 84 Sosiaalihuollon vastuualue Sosiaalihuollon hallinto ja työllisyyspalvelut Työvoiman palvelukeskus Väylän toiminnan kehittäminen jatkui osana kaupungin työllistämistoimia. Asiakkuuksia Väylässä oli keskimäärin 541/kk, edellisen vuoden vertailuluku oli 554/kk. Kotkan työttömyysprosentti vaihteli vuoden aikana 17,3 ja 20,7 % välillä ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi. Työmarkkinatuen maksuosuudet Kelalle olivat euroa ed. vuotta suuremmat, mutta kasvu hidastui vuoden edetessä. Kuntouttavassa työtoiminnassa toteutui työtoimintapäivää. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 29,7 %. Rannikkopajojen nuorten pajoilla oli 295 eri kotkalaista nuorta työtöntä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä Palkkatuella on työllistetty 102 henkilöä sisältäen 9 oppisopimusta ja 37 velvoitetyöllistettyä. Palkkatukijärjestelmän tulkintojen muutokset pysähdyttivät toiminnan lähes kokomaan syksyllä. Ongelma koski sekä kaupungin että järjestöjen toimintaa. Valtakunnallinen työllisyyden kuntakokeilu ( ) toi edelleen Kotkalle yhdessä Haminan kanssa lisärahoitusta uusien työllistämismallien luomiseen. Työllisyyspalvelupäällikkö siirtyi 1.7. muihin tehtäviin ja virka lakkautettiin. Sosiaalityön palvelualue Lakisääteisten käsittelyaikojen noudattaminen ei onnistunut lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä huolimatta toimintaprosessien kehittämisestä ja sähköisen asioinnin lisäämisestä. Marraskuussa Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi kaupungille huomautuksen toimeentulotuen liian pitkistä käsittelyajoista. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määräaikaisen etuuskäsittelijän lisäämisestä saakka. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvitystä tehtiin koko vuoden ajan selvittäen mm. kustannuksia sekä ostopalvelujen käytäntöjä ja henkilöstömitoituksia. Syksyn työpajoissa käsiteltiin kehittämiskohteita ja kokonaisuutena lasten ja nuorten palvelujen kehittäminen jatkuu vuonna Lastensuojeluilmoituksia käsiteltiin 897, kasvua edellisestä vuodesta 23,2 %. Uusia lastensuojeluasiakkaita oli 10 % enemmän kuin vuonna Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 147 lasta eli 1,5 % ikäluokasta. Laitospalvelujen ostoa vähentävinä toimina alkoi lyhytaikainen perhehoito ja nuorten perhehoito. Erityisperhetyö ja intensiiviperhetyö nuorten kanssa jatkui vähentäen sijoitustarvetta. Lisäksi tukiasumiseen järjestettiin asumisvalmennusta Koivulan nuortenyhteisössä ja ryhmätoimintoja. Nuorten matalan kynnyksen palvelut siirtyivät Vatupassiin, jonne siirtyi yksi työntekijä nuorisoryhmästä. Sijoitettujen lasten hoitovuorokausista perhehoidon osuus on 61 % (58 % v. 2013). Laitoshoidossa (omat + ulkopuoliset yhteensä) oli vuoden aikana 105 lasta eli 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kotkan ulkopuolelle sijoitettuja oli 21 % vähemmän kuin vuonna Hoitovuorokausia Kotkan ulkopuolisissa laitoksissa oli (25 % vähemmän kuin edellisenä vuotena). Taimelan ja Kotomäen vastaanottoyksiköt toimivat jälleen kesällä neljän viikon ajan yhtenä yksikkönä, jolloin voitiin vähentää sijaisten käyttöä. Vammaistyön palvelualue Asiakasmäärät ja kustannukset asumispalveluissa ovat kasvaneet kehitysvammaisten laitoshoidon vähentyessä. Omissa asumispalveluissa on tehty vertaisarviointi ja sen pohjalta toteutetaan asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämistä edistävää kehittämistyötä. Asiakasmaksutulot vähenivät lainsäädännön ja sen tulkintojen mukaisen ohjeistuksen myötä n. 40 % liikaa perittyjä asiakasmaksuja palautettiin asiakkaille n Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Omaishoidossa asiakasmäärät ovat edelleen lisääntyneet. Lyhytaikainen perhehoito on laajentunut. Vuoden aikana on valmennettu uusia perhehoitajia yhteistyössä vanhustenhuollon kanssa. Vuoden aikana henkilökohtaisen avun asiakkaita oli yhteensä 185, lisäys edellisestä vuodesta on 31 %. Kokonaiskustannusten kasvua on kuitenkin saatu hillittyä, toimintakulujen kasvu on 6 %. Ostopalvelujen kilpailutus on toteutettu. Vammaispalvelun kustannusselvitys ja henkilökohtaisen

86 72 Sivu 85 avun selvitys osoittivat, että henkilökohtaisen avun kustannukset ja tuntimäärät/asiakas ovat selvästi korkeammalla tasolla verrattuna muihin kuntiin. Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on jatkanut lievää kasvua. Kustannukset eivät kuitenkaan ole edellisvuodesta kohonneet. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun taksin tilauskustannukset siirtyivät kaupungille vuonna Kustannukset vuoden aikana olivat n Maahanmuuttajatyön palvelualue Seudullinen alkuvaiheen ohjaus ja neuvontapalvelu Virkaneuvo jatkaa toimintaansa vakinaisella henkilökunnalla. Virkaneuvo on aloittanut palvelujen tarjonnan Haminassa. Seudullisen Kotouttamisohjelman mukaisesti on perustettu seudullinen Maahanmuuttotoimikunta ja Maahanmuuttajafoorumi. Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on jatkettu n.15 henkilöä/vuosi. Panostusta kotoutumiskoulutuksiin on jatkettu edellisen vuoden tavoin. Kolmannen sektorin toimijat ja seurakunnat ovat myös aktiivisesti järjestäneet erilaisia aktiviteetteja maahanmuuttajille. Kotkan tulkkikeskuksen vuosi 2014 oli tilausmäärältään sen historian vilkkain. Laskutettuja tulkkaustunteja kertyi , lisäystä 700 tuntia. Tulkkipalvelut kilpailutettiin loppuvuodesta. Kotkan vastaanottokeskuksen aikuisten yksikön toiminta siirtyi Sammonkadulta hajasijoitusmalliin, jossa asiakkaat asuvat eri puolilla Kotkan kaupunkia. Keväällä Maahanmuuttovirasto pyysi paikkaluvun alentamista 50:stä 100:aan ja lokakuussa paikkaluku nostettiin takaisin 150 paikkaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta MEASURES arvoina Toteuma TA 2014 LTA Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät TOIM INTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset TULOS

87 73 Sivu 86 LIIKUNTALAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Palvelut laadukkaita ja Liikuntatilojen aukiolo käyttäjälähtöisiä ja käyttö Tavoitetaso 2014 Toteuma Uimahallipalveluja 352 pv:nä vuodessa. Uimahallipalveluja 356 pv. Jäähallipalveluja 240 pv:nä vuodessa. Sisäliikuntatilojen käyttö käyntiä. Jäähallipalveluja 253 pv. Sisäliikuntatilojen käyttö yhteensä käyntiä. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivällä. Sairauspoissaolopäivät/hlö: 29,6 vakituinen ja 14,3 määräaikainen henki- Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Henkilöstötilaisuudet toteutuvat löstö. Liikuntapaikkakohtaisia tilaisuuksia on pidetty työnjohdon toimesta kerran kuukaudessa. Koko liikuntayksikön henkilöstön yhteinen henkilöstötilaisuus pidettiin Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossa /käynti nettokustannus Tavoitetaso 2014 Toteuma ,20 4,05 Kotkan kaupungin liikuntapalveluiden ylläpitämissä tiloissa ja alueilla toiminta sekä käyttö sisäliikuntatilojen osalta ( käyntiä) osoittaa keskimääräistä käyttövilkkautta. Kesäkuussa kylmät säät vaikuttivat negatiivisesti Kotkan maauimalan kävijämääriin. Talous Liikuntalautakunnan alaisen liikuntapalveluiden tilinpäätös näyttää ulkoisen katteen osalta 94,68 %:n ja toimintakatteen osalta 98,98 %:n toteumaa. Vuoden 2013 tilinpäätökseen nähden taloudellinen tulos jäi aavistuksen verran pienemmäksi, johtuen lähinnä uimahallien pienemmästä tulokertymästä.

88 74 Sivu 87 Liikuntalautakunta MEASURES arvoina Toteuma TA 2014 LTA Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät TOIM INTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset TULOS

89 75 Sivu 88 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Palvelut laadukkaita ja Oppimistulosten valtakunnallinen kansain- käyttäjälähtöisiä välinen taso ( valtakunnalliset kokeet) Laajat terveystarkastukset Tavoitetaso 2014 Toteuma Valtakunnallinen keskitaso 100 % Terveystiedon kysely peruskoulun 9- luokkalaisille: Kotkan oppilaat menestyivät valtakunnan keskitasoa paremmin. Tarkastukset neuvolassa ja kouluth:ssa toteutuneet lähes 100% Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Asiakasarviointi eri vastuualueilla (asteikko 1-5) Perusopetuksen suorittaminen ja jatkoopintoihin sijoittuminen. Arviointitulos väh 3/5 100% Opetustoimen kysely oppilaille: keskiarvo 3,8/5 Varhaiskasvatuksen asiakaskysely 4,1/5 Perusopetuksen päättötodistuksen sai 99,3 % ikäluokasta ja jatko-opintopaikan 99,6% päättötodistuksen saaneista. Ennaltaehkäisevät ja monialaiset peruspalvelut. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen veluiden rakennusten Lasten ja nuorten pal- kaupunki, jossa tapahtuu monipuolisuus ja hyvä kunto Vatupassityö toimii Vatupassityö käynnistynyt alkaen virallisesti. Tavoitetaso 2014 Toteuma Suunnitellut korjaukset ja hankesuunnitelmat toteutuvat. Käyttö monipuolista Karhuvuoren koulun uudisrakennustyö on käynnissä. Langinkosken ja Korkeakosken koulujen hankesuunnitelmien toteuttaminen seisoo. Mussalon koulun ilmanvaihdon korjauksen suunnittelu on käynnissä. Katariinan uuden päiväkodin suunnittelutyö on valmistunut Vatupassille saatu työtiloja Höyrypanimolta Nuorisotila Vessu muutti vuoden 2014 lopussa Kulmaan.

90 76 Sivu 89 Kulttuurisuunnitelma on valmistunut Lastenkulttuuri / kulttuurisuunnitelma Kulttuurikasvatussuunnitelma on valmis kulttuurin toimijoiden osalta. Vuonna 2015 sitä työstetään uuden opetussuunnitelma rinnalla. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Kaupunkirakenne on Palvelut ja niiden sijainti tukevat kestävää tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen kaupunkirakennetta viihtyisää Tavoitetaso 2014 Toteuma Vaikutusten arviointiselvitys mukana kaikissa suunnitelmissa Karhuvuoren koulun hankesuunnitelmassa on huomioitu monitoiminen kiinteistö. Koulu-, kirjasto- ja nuorisotoimen tilat toimivat samassa rakennuksessa palvellen alueen asukkaiden tarpeita.. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Mitoitusten mukainen ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö 100 % Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sairauspoissaolojen määrä päivä / henkilö Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivän/henkilö Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Tiedotussuunnitelma laadittu ja käytössä Hyvinvointineuvolassa mitoitukset lähes kunnossa. Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus kunnossa ja kelpoisuus vakituisten osalta. Varhaiskasvatuksen sairauspoissaolojen alenema alkuvuonna - 0,4pv/hlö. Nuorisotyön yksikön sairauspoissaolojen alenema 0,6 pv/hlö. Henkilöstötilaisuudet pidetty syksyllä, Tiedotussuunnitelma on laadittu ja käytössä 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Talous on tasapainossa Talouden toteuma (%) Palveluiden yksikköhinta Tavoitetaso 2014 Toteuma Toimintakate ei ylity Palveluiden yksikköhinta ei nouse Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakate ylittyi 1,66 milj. euroa, valtuusto myönsi lisämäärärahaa 1,6 milj. euroa.

91 77 Sivu Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Yksikkökohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat ja periaatteet käytössä 100 % Varhaiskasvatus 100 % Nuorisotyön yksikkö 100 %. Sisäilmaongelmat Koulujen sisäilmatilanne selvitettiin ja ongelmat yritettiin ratkaista. Sisäilmaselvityksiä ja toimenpiteitä on tehty aktiivisesti seuraavissa kouluissa, Keskuskoulu, Karhuvuori, Lyseon lukio, Karhulan koulu, Rauhalan koulu, Mussalon koulu ja Metsolan koulu Talous Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakatteen ylitys talousarvioon on 1,66 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahaa ulkoisten toimintamenojen ylityksiin 1,6 milj. euroa Lisämäärärahasta 1,2 milj. euroa kohdistui opetustoimen vastuualueelle ja 0,4 milj. euroa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualueelle. Toimintatuottoja (pois lukien hankerahoitus) kertyi kokonaisuudessaan talousarvion verran kuitenkin maksutuottoja yli 0,2 milj. euroa arvioitua vähemmän, Kotkan opiston sekä varhaiskasvatuksen vastuualueen kertymät alittuivat kumpikin. Henkilöstökuluja maksettiin 0,9 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, kasvua 1,87 %. Ulkoisten toimintakulujen nousu vuoteen 2013 oli 1,7 %. Edellä mainitut luvut eivät pidä sisällään opetustoimen hankkeita. Hyvinvointineuvolan vastuualueella toiminta laajeni lasten varhaisen tuen palveluilla vuoden alusta lähtien ja ns. nuorten VATUPASSI aloitti syksyllä. Vastuualueen toimintakate nousi em. seikoista johtuen 0,6 milj. euroa edellisestä vuodesta. Opetustoimen, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sekä nuorisotoimen vastuualueilla toiminnan laajuus oli edellisen vuoden tasolla. Koulutukselliseen tasa-arvoon ja opetusryhmien pienentämiseen saaduilla hankerahoituksilla maksettiin henkilöstökuluja 2,1 milj. euroa ja muita menoja 0,1 milj. euroa. Opetustoimi Karhuvuoren koulun uudisrakennuksen rakentaminen on käynnissä. Rakennus valmistunee vuoden 2015 loppuun mennessä. Muiden koulujen peruskorjaushankkeissa ei ole edetty. Jäppilän koulun toiminta lakkasi ja koulu yhdistyi Pihkoon kouluun. Haasteellinen sisäilmatilanne leimasi usean koulun toimintaa. Karhuvuoren koulun oppilaat oireilivat väistötiloissa Jylpyllä ja kuudesluokkalaiset jouduttiin siirtämään Aittakorven kouluun. Syyslukukaudella Karhuvuoren koulu siirrettiin Ruonalaan parakkeihin kuudesluokkalaisten jäädessä Aittakorven koulun yhteyteen siihen asti, kunnes Karhuvuoren uusi koulurakennus valmistuu vuoden 2016 alusta. Keskuskoulu toimi koko vuoden 2014 hajautetuissa väistötiloissa. Aikuislukio siirtyi Lyseon Arcus-talosta Globukseen Arcuksen työtiloissa ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Koulujen sisäilmaongelmia on ratkottu koulukohtaisissa sisäilmatyöryhmissä. Mussalon koulun hankesuunnitelma valmistui. Uuden Helmi -oppilashallinto-ohjelman käyttöön valmistauduttiin mm. käyttökoulutuksin ja ohjelmaan siirryttiin elokuussa Lukiot vaihtoivat sähköiseksi oppimisympäristökseen Pedanetohjelman perusopetuksen jatkaessa SanomaPro - ohjelmalla. Tablettien hankintaa perusopetuksen kouluihin ryhdyttiin valmistelemaan. Käynnistettiin suunnittelutyö sähköisiin yo- kirjoituksiin

92 78 Sivu 91 valmistautumiseksi. Koulujen tvt-työtä edistettiin muodostamalla tvt- rehtoreiden ryhmä sekä kouluttamalla koulujen tvt-opettajia yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson muiden kuntien kanssa. Luontokoulu Hailin ohjausryhmä käynnisti työnsä. Kirjaston ja koulujen yhteistyösopimuksen laadinta käynnistettiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin perusopetuksessa vuosille euroa ja opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettua erityisavustusta perusopetuksessa vuosille euroa. Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki astui voimaan elokuussa. Lautakunta hyväksyi asiaan liittyvät osat perusopetuksen ja lukioiden opetussuunnitelmiin. Koulupsykologit siirrettiin Vatupassin alaisuuteen. Ekamin kanssa laadittiin sopimus opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä. Koulukuraattorien osalta toteutettiin työajan seuranta, jolla tavoiteltiin kuraattorien tehtävän selkeyttämistä. Opetustoimen organisaatiota ja toimintasääntöä uudistettiin siten, että viranhaltijapäätöksiä tekevät opetustoimenjohtajan ja rehtoreiden lisäksi opetustoimen suunnittelijat. Rehtoreiden työajan seuranta käynnistettiin. Päivähoito ja varhaiskasvatus Kunnallisessa ja yksityisessä toiminnassa olevien lasten määrä kasvoi vuoden aikana.vuoden lopussa lasten määrä oli 2288.Heistä esiopetuksessa 497 ja alle 3-vuotiaita 439.Kaikissa toimipisteissä oli käytössä sekä tuoteperustaisen budjetoinnin mukainen talouden seuranta, että hoitopaikkojen täyttö tuotekertoimien pohjalta. Loppuvuodesta päivähoitoyksiköt aloittivat yksikkökohtaisen henkilöstömenojen seurannan ja henkilöstösuunnitelman teon. Täyttöasteen keskiarvoksi vuoden lopussa on saatu 96 %. Toimintakatteen ylitysriskiksi arvioitu lisämääräraha riitti siten, että ulkoisen toimintakatteen toteutuma oli 99,9 %. Päiväkotien laitosapulaisten työtä ja resursseja koskeva selvitys sekä päiväkotien tukipalveluja koskeva toimintamalli valmistuivat vuoden lopussa. Tukipalvelujen henkilöstön määrässä ja työtehtävissä tapahtuvat muutokset käynnistettiin. Joulukuussa julkistettiin uudet voimaan tulevat esiopetussuunnitelman perusteet. Uuden kuntakohtaisen esiopetussuunnitelman laatimistyö käynnistyi tämän pohjalta. Vastuualueen valmiussuunnitelman laatiminen aloitettiin. Epävarmuutta resurssien ja toiminnan suunnitteluun aiheutti eduskuntakäsittelyssä olleen perhepaketin lopputuloksen viivästyminen ja uuden varhaiskasvatuslain valmistelun viivästyminen. Palveluverkon rakennemuutokset isompien yksiköiden suuntaan etenivät kun Palotornin päiväkoti yhdistettiin Päivärinteen päiväkotiin ja Hovinsaaren päiväkoti Metsolan päiväkotiin. Uuden Katariinan päiväkodin suunnittelutyö valmistui vuoden lopussa. Lokakuussa 2014 aloitettiin pilotointina lasten läsnäolojen mobiilikirjaus seitsemässä päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvolassa pääpaino vuonna 2014 on ollut Vatupassin eli varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä. Lasten Vatupassi on toiminut yli vuoden ja sen palvelut ovat löytäneet paikkansa ja tarpeellisuutensa. Nuorten Vatupassi perustettiin vastaamaan nuorten ja heidän perheiden psykososiaalisen tuen tarpeisiin. Toiminnan kehittäminen ja henkilöstön rakenne vaativat vielä täsmentämistä. Varhaisen tuen palveluiden piirissä oli vuonna 2014 yhteensä 2001 asiakasta. Tämä on noin 19 % alle 18-vuotiaiden kotkalaisten osuudesta. Neuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa laajojen ja määräaikaisten terveystarkastusten sisältöä on kehitetty edelleen asetuksen mukaisesti ja ne toteutuvat lähes 100 %:sti. Koko perheen hyvinvointia ja tuen tarvetta arvioidaan laajoissa terveystarkastuksissa. Tuen tarpeeseen vastataan tarvittaessa yhdessä Vatupassin, varhaiskasvatuksen ja oppilashuollon toimijoiden kanssa. Opiskeluterveydenhuollon haasteena on ollut lääkäripalvelun saaminen. Tilanne korjaantui syksyllä 2014 ja kaikki lääkärintarkastukset saatiin hoidettua asetuksen vaatimusten mukaisesti. Uudet toimintamallit ovat mahdollistaneet sen, että asiakkaat saavat tukea mahdollisimman pitkään peruspalveluissa. Päällekkäisyyksiä on pystytty kartoittamaan ja vähentämään sekä takaamaan asiakkaille nopeampi pääsyn palveluihin. Lisäksi toimijoiden osaamista on pystytty hyödyntämään

93 79 Sivu 92 monipuolisemmin. Varhaisen tuen palveluiden käynnistyminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon käyntien vähentäminen muiden Kymenlaakson kuntien tasolle vaatii palveluaukkojen kartoittamista ja selvittelytyötä, joka on käynnistymässä. Nuorisotyön yksikkö Karhulan nuorisotilojen korjaustyö valmistui vasta vuoden vaihteessa, nuorisotalo Vessun vuokrasopimusta jatkettiin asti ja siitä aiheutui kuluvana vuonna talousarvioylitystä n Koskenrinteen ja nuorisotoimen yhteiseen tilaan Kulmaan muutettiin vuoden lopussa. Nuorisotila Mestan toimintaa jatkettiin. Lastenkulttuurin avustus toteutui suunnitellusti. Kulttuurikasvatussuunnitelman perustyö on tehty. Lastenkulttuuri toteutuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoiden yhteistyönä. Kaakon Junareissu-hankkeella, 14 kuntaa, on kehitetty koulunuorisotyötä, laatua (auditointi ja arviointi) ja kansainvälistä toimintaa. Nuoret osallistuivat syksyllä nuorisotilojen itsearviointiin. Seutukunnallisena yhteistyönä on toteutettu leirejä, tapahtumia ja markkinointia. Nuorisovaltuusto ja Lasten Parlamentti kokoontuivat säännöllisesti. Nuorisovaltuusto toteutti mm. päättäjien tapaamisen, itsenäisyyspäivä gaalan ja nuvan aloitteesta alkoi höntsäliikunta syksyllä kahdella koululla. Lasten Parlamentti otti kantaa mm. koulukiusaamiseen. Nuorten kulttuurista toimintaa vahvistettiin nuoriso- ja opetustoimen, kaupunginteatterin ja kulttuuriasiankeskuksen yhteistyöllä Kotkan nuorisoteatterin ja loma-aikojen toiminnan, erityisesti syysloman, monipuolistamisella. Skate ry sai vuoden 2014 vapaaehtoistoiminnan tunnustuksen. Nuorisotoimenjohtaja vaihtui elokuussa. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta MEASURES arvoina Toteuma TA 2014 LTA Toimintatuotot 30 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut 40 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S Sisäiset erät TOIM INTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE S Sisäinen korko SK Sisäinen korko S Sisäinen korko Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset TULOS

94 80 Sivu Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Tavoitetaso 2014 Toteuma (vuosi 2013) Pystytään pelastamaan ihmiset Onnettomuuksien määrä ja Onnettomuuksien määrä on Hälytysmäärä oli ja omaisuus onnettomuus- niistä aiheutuvien vahinko- 1 % pienempi kuin vuonna (3 384). Palokuntien suorit- jen määrän lasku tamia ensivaste-tehtäviä oli tilanteessa. Tulipalossa ja muissa onnettomuuksissa pystytään suojaamaan ihmiset ja loukkaantuneiden elintoiminnat sen jälkeen kun pelastusyksiköt ovat saavuttaneet onnettomuuspaikan. Ei menetetä yhtään ihmishenkeä. 457 (592). Tulipaloissa menehtyi neljä (4) henkilöä. Henkilöt olivat menehtyneet ennen palokunnan saapumista paikalle. Onnettomuusriskien hallinta ja ihmisten oikea käyttäytyminen onnettomuustilanteissa. Tehokas palvelutasopäätöksen mukainen resurssien käyttö. Yhteistoimintasopimuksen toteuttaminen ensihoidosta sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstö on osaava, motivoitunut ja halukas kehittämään itseään. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä. Pelastustoimen riskienhallinta ja palotarkastuspalvelujen kehittäminen riskiperusteiseen valvontatoimintaan. Turvallisuusviestinnällä vaikutetaan oikeaan käyttäytymiseen niin, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja osaavat toimia onnettomuustilanteissa. Väestönsuojelu on organisoitu alueelliseksi. Ydin- ja tukiprosessin kirkastaminen mukaillen palvelujen tilaaja- ja tuottajamallia. Kuntalaisten saavutettavuus Ensihoito on tasalaatuista ja kustannustehokasta. Käydään vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut. Esimieskoulutukseen hakeutuneita tuetaan. Yhteydenotto kaikkiin valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin niin että tarkastusvelvoite toteutuu 95 %:sti Huomioidaan eri ryhmät: päiväkoti-ikäiset, koululaiset, työikäiset ja vanhukset niin, että turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuodessa Kymenlaakson väestöstä 20 %. Kuntien johtokeskus- ja lohkojen johtohenkilöstölle ja kunnilla on yhtenäiset valmiussuunnitelmat. Ensimmäinen pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen SM:n toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa 80 %:ssa pelastustoimen hälytyksistä. Pelastustoiminta aloitetaan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa eri riskialueilla 50 %:ssa kiireellisistä pelastustehtävistä. Poikkeamat alle 1 % ensihoitotehtävistä. Kukin esimies on käynyt yksikkönsä henkilöstön kanssa tuloskehityskeskustelut maaliskuun loppuun mennessä. Vuoden aikana tuetaan omasta laitoksesta esimieskoulutukseen hakeutuvia. Tarkastukset: erityiskohteita (1 084), joista tarkastettiin eli 98 % Asuinrakennuksia 4 460, joista tarkastettiin eli 97 %. Tuvallisuusviestinnällä tavoitettiin 20 % (22 %) väestöstä. Kuntien ja muiden viranomaisten valmiustoimen yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi tehty valmiuskortti päivitettiin. Yhteistyö sujuu ja reklamointia epäkohdista tulee hyvin vähän. Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumi on vakiinnuttanut toimintansa osaksi maakunnan kuntien ja viranomaisten turvallisuusyhteistyöksi. Keskimäärin riskialueilla I-III ensimmäinen yksikkö saavutti 76 %:ssa (81 %) hälytyksistä onnettomuuskohteen SM:n toimintavalmiuden suunnitteluohjeen edellyttämässä ajassa. Ensihoitotehtäviä oli (14 220) kpl. Raportoituja hoitopoikkeamia oli 7 (10) eli 0,051 % (0,07 %) Kehityskeskusteluissa on päästy paremmalle tasolle, mutta siinä on vielä parantamista. Vuoden aikana tuettiin kolmea esimieskoulutuksessa olevaa.

95 81 Sivu 94 Sopimuspalokunnat pystyvät suoriutumaan sopimusvelvoitteista. Sopimuspalokuntalaisten toimintakyky. Toimintakyvyn testaus saadaan tasapuolisesti kattamaan kaikki palokunnat. Testauksesta on selkeä ohjeistus ja sen mukaan laitos suorittaa testausta. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Pelastuslaitos huomioi omistajakuntiensa kantokyvyn omassa taloussuunnistelussaan. Arviointikriteerit/ mittarit Kustannukset valtakunnallisessa vertailussa. Tavoitetaso 2014 Toteuma (vuosi 2013) Asukasta kohti lasketut Asukasta kohti kustannukset käyttökustannukset eivät olivat 78,93 (78,29 ). nouse maan korkeimmiksi Tämä on hieman kokomaan huolimatta alueemme riskikeskittymistä. keskiarvon yläpuolella. Pelastuslaitoksen maksuvalmius pidetään kunnossa. Ei oteta lainaa. Maksuvalmius kunnossa. Alkuvuodesta 2014 pelastustoimen rakennepoliittinen hanke oli yhdistämässä Kymenlaakson ja Etelä-Karjala pelastuslaitoksia. Hanke keskeytyi lähinnä siitä syystä, että se olisi lisännyt pelastustoimen kustannuksia ja se muutettiin valtakunnalliseksi 7,5 milj. säästötavoitteeksi. Vuoden lopulla sisäministeriön toimesta on käynnistetty pelastustoimen strategiatyö, mikä melko varmasti palaa pelastustoimen rakennekysymykseen vielä vuoden 2105 aikana, uuden hallituksen myötä. Toivottavasti tuleva pelastustoimen strategiatyö huomio loppuvuodesta päätetyt sote-alueet ja näin ensihoidossa voi yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen välillä jatkua ja kehittyä. Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtokunta teki pelastuslaitoksen säästösuunnitelmasta päätöksen Omistajat ovat edellyttäneet, että nykyisessä taloustilanteessa pelastuslaitos voi pienentää maksuosuutta alijäämäisten tilinpäätösten kautta pienentämällä tasetta. Näin pystytään alentamaan kuntien maksuosuutta puuttumatta palvelutasoon. Omistajien edellyttämä säästö taseesta päätettiin toteuttaa niin, että 2015 ja 2016 maksuosuuksia palautetaan /vuosi. Vuonna 2017 pelastuslaitoksen toimintoja ja organisaatiota tarkastellaan niin, että saavutetaan pysyvä säästö. Tämän valmistelu aloitettiin syksyllä eri henkilöstö ryhmistä muodostetuilla työryhmillä. Paloasemien sisäilmaongelmista ei ole päästy eroon vaan ne jatkuvat lähes ennallaan. Tähän etsitään pysyvää ratkaisua uudella paloasemaverkostolla. Kotkan satelliitti paloaseman suunnittelu on käynnissä. Haminaan on perustettu paloaseman hankeselvitystyöryhmä. Paloasemien rakentamisessa on tapahtunut myös Kouvolassa, kun Jaalaan valmistui paloaseman laajennus ja peruskorjaus. Myllykosken palokunnalle, mikä aloitti uudelta pohjalta vuoden vaihtuessa, ollaan rakentamassa uutta paloasemaa 2015 Myllykosken keskustaan. Miehikkälään ollaan myös suunnittelemassa paloaseman rakentamista mahdollisesti Ensihoidossa tehtiin Carean kanssa yhteistyötä kuudella ensihoitoyksiköllä, Haminassa yksi, Kotkassa kaksi ja Kouvolassa kolme yksikköä. Toiminta sujui yhteistoimintasopimuksen mukaisesti asiakaslähtöisesti ja molempia osapuolia tyydyttävästi. Tilinpäätöksen 2014 toimintakatteella pystyttiin pelastuksen ja ensihoidon ajoneuvoinvestoinnit kattamaan. Kokonaisinvestoinneissa näkyy kahden öljyntorjuntaveneen hankinta investointimenoina ja -tuloina. Tilikausi oli alijäämäinen. Tämä johtui joulukuussa tehdystä kalusto hankinnasta aloittaneelle Myllykosken palokunnalle. Toimintakulujen nousu johtui pääasiallisesti öljyntorjuntaveneen peruskorjauksesta ja öljyntorjuntahankinnoista. Ne pystytään kattamaan öljysuojarahastolta tulevilla korvauksilla. Ensihoidon tilikausi oli alijäämäinen

96 82 Sivu 95 KYMIJOEN TYÖTERVEYS 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Palvelut ovat laadukkaita Työterveyslaitoksen ja asiakaslähtöi- asiakastyytyväisyys- siä kysely Panostetaan ennaltaehkäisevään työhön Ennaltaehkäisevän työn osuus laskutetusta toiminnasta 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Strateginen seutuyhteistyö Johtokuntatyöskentely vahvistuu Tavoitetaso 2014 Toteuma Olemme vertailuaineiston keskiarvoa parempia Min. 40 % 44,8 % Tyytyväisyys työterveyshuoltoon kokonaisuutena 8,79 (ka 8,31) Tavoitetaso 2014 Toteuma Hyvä yhteistyö Kymijoen Työterveyden tuloksen ja tavoitteiden saavuttamiseksi Yhteistyö on sujuvaa. Johtokunta on kokoontunut kuusi kertaa v.2014 aikana. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Henkilöstön hyvinvointi, työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen Oikeudenmukainen työnjako Asiakasmäärät ja työn kuormittavuus on tarkastettu tilastojen ja kehityskeskustelujen Määrät ja kuormittavuus on tarkastettu. Toiminnan arviointi on jatkuvaa. avulla kaikilla 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestys- Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma tekijät Taloudellinen kannattavuus mittarit Talous on tasapainossa Tulos Tulos Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Ympäristönsuojelu Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen Toimipisteet 100 % helposti tavoitettavissa joukkoliikennevälineillä Toteutuu 100 % Haasteellisten vuosien jälkeen tulosta on saatu parannettua. Tulosparannukseen ovat vaikuttaneet mm. kiinteiden kustannusten karsiminen ja ostopalvelulääkäreiden käytön vähentäminen. Pohjois-Kymenlaakson alueella toiminta on keskittymässä Kouvolaan. Keltakankaan toimipiste yhdistyi Kouvolan kanssa joulukuussa ja myös Kuusankosken toimipisteen muutto on vireillä. Karhulassa toimitilojen kokoa on pienennetty. Loppuvuoden aikana sekä toimitusjohtaja että ylilääkäri vaihtuivat. Uusi organisaatiomalli on otettu käyttöön Kuntalain yhtiöittämisvaatimuksen pohjalta yhtiöittämisvalmisteluja on jatkettu yhteistyössä liikelaitoksessa mukana olevien kuntien kanssa. Lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi yhtiöittämisestä ei ole vielä tehty lopullista päätöstä. Asiakasmäärä on pienentynyt, sillä suurimmat asiakkaat ovat vähentäneet heikentyneen taloustilanteen vuoksi henkilökuntaa eikä tilalle ole saatu vastaavaa määrää uusia asiakkaita. Tämä on heijastunut Kymijoen Työterveyden toimintaan ja taloudelliseen tulokseen.

97 83 Sivu 96 ICT Kymi 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Liikelaitoksen palvelut Sisältö- ja käytettävyystavoitteet vastaavat tilaajien asettamia ja yhteisesti Laadun ja toimintavarmuuden sovittuja vaatimuksia ylläpito äkilli- sisällön, käytettävyyden, sissä kuormitustilantannustehokkuuden laadun sekä kusteisssissä Asiakastyytyväisyys osalta. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu kasyhteistyöryhmän Johtokunnan ja asia- toiminta Tavoitetaso 2014 Toteuma 30.6 Laatuseurantaa toteutetaan ja palvelutasotavoitteet saavutetaan. Säännöllinen seuranta on toteutunut. Palvelutuotannon kustannuksissa ei ole tapahtunut ennakoimattomia muutoksia. Asiakastyytyväisyyskysely on toteutettu. Tavoitetaso 2014 Toteuma 30.6 Sujuva yhteistyö Yhteistyö on sujuvaa. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma 30.6 mittarit Tyytyväinen, oppiva ja kehittyvä henkilöstö Osaamisen kehittämistyö jatkuu Työtyytyväisyys, tasapuolinen työnjako Tuloksellisuus Koulutuksia oman palvelutuotannon osalta on järjestetty. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Kilpailukykyinen ja Toteutuneet kustannukset kustannustehokas toimintamalli Läpinäkyvä kustannusrakenne Palvelujen tuotteistus Tavoitetaso 2014 Toteuma 30.6 Palvelukuvauksia ja palvelujen hinnoittelumallia kehitetään. Uusi palvelujen hinnoittelumalli on tehty yhteistyössä ICT Kymin asiakasyhteistyöryhmän kanssa. Talous on toteutunut suunnitellusti. Tammi-kesäkuun tuloslaskelman ylijäämä selittyy sillä, että palvelumaksut veloitetaan kunnilta etupainotteisesti, laskelmassa näkyy jo seuraavan vuosineljänneksen palvelu- ja laitevuokramaksuja. Kaakon kaksikko tuli ICT Kymin asiakkaaksi kuluvan vuoden alusta ja uuden asiakkuuden haltuunotto on kuormittanut henkilöstöä normaalin palvelutuotannon lisäksi. Tämä työ on hyvässä vaiheessa ja tilanne on alkanut normalisoitua kesäkuun aikana. Seuraavan vuosikolmanneksen osalta niin palvelutuotanto kuin ICT Kymin taloudellinen tilanne jatkuu ennalta suunnitellusti, tällä hetkellä näihin ei ole mitään muutoksia nähtävissä.

98 Sivu TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1000 euroa KVLA Keskusvaalilautakunta Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE TARLA Tarkastuslautakunta 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset KH Kaupunginhallitus 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset YMPLA Ympäristölautakunta 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset KULA Kulttuurilautakunta 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset KALA Kaupunkisuunnittelulautakunta 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset TELA Tekninen lautakunta 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset

99 Sivu TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1000 euroa LIIKUNTA Liikuntalautakunta Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset LANULA Lasten ja nuorten lautakunta 3 Toimintatuotot Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset Toimintatuotot Pelastuslaitos 4 Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE TOIM INTAKATE Toimintatuotot Työterveys 4 Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE TOIM INTAKATE Toimintatuotot ICT Kymi 4 Toimintakulut ULK. TOIM INTAKATE TOIM INTAKATE Toimintatuotot Toimintakulut YHTEENSÄ ULK. TOIM INTAKATE S Sisäiset erät TOIM INTAKATE S Hallinnon vyörytykset

100 86 Sivu 99 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Kaupunki ja liikelaitokset 1000 euroa Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeam a parempi +/ huonompi - Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot ULKOINEN TOIMINTAKATE Sisäiset tuotot Sisäiset kulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Sisäiset korot Suunnitelman muk. poistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Varausten muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

101 87 Sivu 100 Ulkoiset toimintatulot olivat yhteensä 102,7 milj. euroa, mikä oli 3,4 milj. euroa talousarvioon merkittyä suurempi. Toteutumisvertailussa liikelaitokset yhdistetään kaupungin tuloslaskelman eriin rivi riviltä, joten keskinäisiä liiketapahtumia ei ole eliminoitu. Talousarviossa on ulkoiset ja sisäiset erät erotettu, joten koko kaupungin tasolla sisäisten tilien nettosumma on nolla. Sisäisestä liiketoiminnasta, joka nettomääräisesti oli 46,5 milj. euroa, sisäisten tilavuokrien osuus oli 32,5 milj. euroa. Ulkoisissa tuloissa olennaisia tuloeriä ovat maa ja vesialueiden vuokratulot 14,8 milj. euroa. Kaupunki sai tukea ja avustuksia toiminnalleen 11,8 milj. euroa. Valtiolta saadun työllistämistuen ja perustoimeentulotukeen saatavan korvauksen osuus oli 5,6 milj. euroa, muuta tukea ja avustuksia valtiolta saatiin 4,1 milj. euroa. Toimintatulojen määrään vaikuttivat omaisuuden myyntivoitot, joita kirjattiin 2,0 milj. euroa vuodelle Muut tuotot, jotka pääasiassa ovat vuokratuottoja, toteutuivat 1,0 milj. euroa talousarviota paremmin. Myynti- ja maksutuotot jäivät 0,3 milj. euroa talousarviosta. Ulkoiset toimintamenot olivat 398,3 milj. euroa. Talousarvioon (sis. muutokset) verrattuna toimintamenot ylittyivät 0,9 milj. euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 38,9 %. Palveluja ostettiin 176,8 milj. eurolla, joista suurimpana ostot Carean konsernilta 80,7 milj. euroa. Lautakuntien talousarvioihin tehtiin vuoden mittaan useita muutoksia, jotka nettovaikutuksiltaan muuttivat alkuperäisen toimintakatteen talousarviota 13,5 milj. euroa. Olennaisimmat muutokset olivat sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jossa toimintakatetta lisättiin nettovaikutukseltaan 7,6 milj. eurolla. Keskeisimpinä syinä suuriin määrärahamuutoksiin olivat asiakaspalvelujen ostojen ylittyminen sekä tulopuolen alenema. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnalle lisämäärärahaa myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa henkilöstökulujen ylittymisen takia. Kaupunginhallituksen talousarviota muutettiin suunniteltua pienempinä toteutuneiden myyntivoittojen sekä pysäköinnin valvonnan tavoitteestaan jäävien tuottojen takia toimintakatteen tasolla yhteensä 4,0 milj. euron määrällä. Ympäristölautakunnan talousarviomuutokset olivat 0,2 miljoonaa euroa toimintakatetta heikentäviä. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut henkilöstömenot toteutuivat kokonaisuudessaan huomattavasti talousarviota paremmalla tasolla. Eläke- että lomapalkkavarauksen muutosten vaikutukset henkilöstökulujen kautta tulokseen olivat huomattavasti ennakoitua positiivisemmat. Toimintakate oli 293,9 milj. euroa, mikä oli 11,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Toimintakate oli 2,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Verotuloennustetta laskettiin vuoden aikana 1,5 milj. eurolla. Ennusteen tarkentamisen jälkeen verotulot toteutuvat suunnitellulla tasolla. Valtionosuustilitykset toteutuivat talousarvion mukaisesti. Rahoituserien alkuperäistä nollatuottotavoitetta korotettiin vuoden aikana siten, että muihin rahoitustuottoihin lisättiin 0,5 milj. euroa ja muiden rahoituskulujen osuutta pienennettiin 0,5 milj. eurolla. Nämä erät toteutuivat suunnitellulla tavalla, mutta korkokulut toteutuivat 0,8 milj. euroa talousarviota suurempina. Osingot toteutuivat 5,6 milj. euron tasolla, talousarvioon erä oli sisällytetty 5,8 milj. euron suuruisena. Rahoituserät kokonaisuutena jäivät 0,3 milj. euroa suunnitellusta 1,0 milj. eurosta. Kaupungin vuosikate jäi alkuperäisestä talousarviosta 11,8 milj. euroa. Vuosikatteen jälkeen tuloslaskelmassa näkyy satunnaisena tulona myyntivoitto rakennusten siirtämisestä Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle. Tilikauden tulos oli 6,2 miljoonaa euroa voitolla. Poistoerokirjausten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 10,1 milj. euroa.

102 88 Sivu 101 VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY 1000 euroa Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama parempi +/ huonompi - Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Tuloveroprosentti Verotettava tulo, milj. euroa Muutos % ,50 831,0-2, ,50 837,2 0, ,50 860,8 2, ,50 876,2 1, ,50 898,4 2, ,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen 1,27 % Vakituinen asunto 0,53 % Muu asuinrakennus 1,00 % Voimalaitokset 2,85 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,50 %

103 Sivu INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN Taulukossa on esitetty yhteenveto investointien toteutumasta, jonka nettoloppusumma on 20,9 milj. euroa. Investointien lisämäärärahoja kiinteän omaisuuden hankintoihin 3,6 milj. euroa. Investointimäärärahoja jäi käyttämättä 1,3 milj. euroa. Suurimmat yksittäiset investointikohteet olivat valtatie 7:n kustannukset ja Keskuskoulun sisäilmakorjaukset. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle siirrettyjen noin 20 rakennuksen johdosta Kiinteän omaisuuden rakennuksista poistui 43,6 milj. euron erä ja Osakkeisiin ja osuuksiin kirjattiin 63,0 milj. euron lisäys. Erät eivät sisälly oheiseen investointien yhteenvetoon. Erien erotuksesta syntynyt myyntivoitto on kirjattu tuloslaskelman Satunnaisiin tuottoihin. INVESTOINTIEN YHTEENVETO, Talousarvion toteutuminen 1000 euroa HANKERYHMÄ Talousarvio 2014 Talousarviomuutoksearvio Lisätalous Toteutuma Poikkeama Aineeton käyttöomaisuus Aineeton käyttöomaisuus Yht. Ensikertainen kalustaminen Ensikertainen kalustaminen Yht. Irtain omaisuus Irtain omaisuus Yht. Kiinteä omaisuus / ostot Kiinteä omaisuus Yht. Liikenneväylät Liikenneväylät Yht. Liikuntapaikat Liikuntapaikat Yht. Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet Yht. Puistot ja leikkipaikat Puistot ja leikkipaikat Yht. Suunnittelu Suunnittelu Yht. Talonrakennus Budjetti Talonrakennus Budjetti Yht. Uudet alueet Uudet alueet Yht. Venesatamat Venesatamat Yht. KAUPUNKI YHTEENSÄ Irtain omaisuus Kymenlaakson pelastuslaitos Yht. Aineeton käyttöomaisuus Kymijoen työterveys Yht. Irtain omaisuus ICT Kymi Yht. LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Käyttöom myynti Investointien hankinnat Rahoitusosuus Investointien hankinnat Rahoitusosuus Investointien hankinnat Käyttöom myynti Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Rahoitusosuus Investointien hankinnat Investointien hankinnat Investointien hankinnat Rahoitusosuus Investointien hankinnat Investointien hankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO

104 Sivu INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa Talousarvio Talousarviomuutokset Lisätalousarvio Toteutuma Poikkeama KAUPUNGINHALLITUS Aineeton käyttöomaisuus Meno Irtain omaisuus Meno Osakkeet ja osuudet Mariankatu Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Meno As Oy Merikotka Kaakon Taitoa Oy -osakkeet Tulo Netto Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa Talousarvio Talousarviomuutokset Lisätalousarvio Toteutuma Poikkeama KULTTUURILAUTAKUNTA Irtain omaisuus Meno Meno yhteensä INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa Talousarvio Talousarviomuutokset Lisätalousarvio Toteutuma Poikkeama KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kiinteä omaisuus Maa- ja vesialueet Rakennukset Meno Maa- ja vesialueet Tulo Netto Venesatamat Meno Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto

105 91 Sivu 104 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa Talousarvio Talousarviomuutokset Lisätalousarvio Toteutuma Poikkeama TEKNINEN LAUTAKUNTA Talonrakennus Päiväkotien leikkialueet Meno Keskeneräiset työt Meno Tulo Nettomeno Kiinteistöjen ATK Meno Perusparannus Meno Tulo Nettomeno Suunnittelu Meno Talonrakennus, meno Talonrakennus, tulo Talonrakennus, netto Kuntatekniikka Irtain omaisuus Meno Uudet alueet Meno Liikenneväylät Meno Tulo Nettomeno Puistot ja leikkipaikat Meno Suunnittelu Meno Kunnallistekniikka, meno Kunnallistekniikka, tulo Kunnallistekniikka, netto Tekninen lautakunta meno Tekninen lautakunta tulo Tekninen lautakunta netto

106 Sivu INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa Talousarvio Talousarviomuutokset Lisätalousarvio Toteutuma Poikkeama SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Aineeton käyttöomaisuus Meno Ensikertainen kalustaminen Meno Irtain omaisuus Meno Meno yhteensä INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa Talousarvio Talousarviomuutokset Lisätalousarvio Toteutuma Poikkeama LIIKUNTALAUTAKUNTA Irtain omaisuus Meno Liikuntapaikat Meno Tulo Nettomeno Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN, 1000 euroa Talousarvio Talousarviomuutokset Lisätalousarvio Toteutuma Poikkeama LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN Aineeton käyttöomaisuus Meno Ensikertainen kalustaminen Meno Meno yhteensä KAUPUNKI YHTEENSÄ Meno yhteensä Tulo yhteensä Netto

107 93 Sivu RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Kaupunki ja liikelaitokset 1000 euroa Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeam a parempi +/ huonompi - Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINTA JA INVESTOINNIT, NETTO Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen korjauserät. Tulorahoituksen korjauserät 22,8 milj. euroa muodostuivat omaisuuden myyntivoitoista ja tappioista sekä satunnaisesta tulosta. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 21,9 milj. euroa. Investointien rahoitusosuuksia toteutui 0,2 milj. euroa. Kaupunki sai käyttöomaisuuden myyntituloja 3,0 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli -14,7 miljoonaa euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikaudella 30,0 milj. euroa, joka vastasi talousarvioon merkittyä lainatarvetta Pitkäaikaiset lainat vähenivät 34,2 milj. euroa, joten nettomääräisesti pitkäaikainen lainakanta pieneni. Lyhytaikaisten lainojen määrä kasvoi 17,3 milj. euroa, mikä sisältää konsernitililimiitin käytön.

108 94 Sivu 107

109 Sivu 108 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

110 Sivu 109

111 95 Sivu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,13 Maksutuotot , ,42 Tuet ja avustukset , ,25 Muut toimintatuotot , ,17 Toimintatuotot , ,97 Valmistus omaan käyttöön , ,87 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,41 Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , ,24 Henkilöstökulut , ,68 Palvelujen ostot , ,83 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,40 Varastojen lisäys (+) tai vähennys(-) , ,25 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,15 Avustukset , ,93 Muut toimintakulut , ,31 Toimintakulut , ,90 TOIMINTAKATE , ,06 Verotulot , ,28 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,85 Muut rahoitustuotot , ,96 Korkokulut , ,51 Muut rahoituskulut , ,59 Rahoitustuotot ja -kulut yht , ,71 VUOSIKATE , ,93 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,63 Poistot ja arvonalentumiset , ,63 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,55 Satunnaiset kulut 0, ,03 Satunnaiset erät , ,52 TILIKAUDEN TULOS , ,18 Poistoeron muutos , ,18 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,00

112 96 Sivu 111 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,77 Muut pitkävaikutteiset menot , ,34 Ennakkomaksut , ,90 Aineettomat hyödykkeet yht , ,01 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,91 Rakennukset , ,11 Kiint.rakenteet ja laitteet , ,36 Koneet ja kalusto , ,92 Muut aineelliset hyödykkeet , ,29 Enn.maksut ja keskener.hankinnat , ,87 Aineelliset hyödykkeet yht , ,46 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,03 Muut lainasaamiset , ,10 Muut saamiset , ,47 Sijoitukset yht , ,60 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT , ,07 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,01 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,84 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT , ,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,07 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,32 Siirtosaamiset , ,09 Pitkäaikaiset saamiset , ,41 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,03 Lainasaamiset , ,72 Muut saamiset , ,03 Siirtosaamiset , ,54 Lyhytaikaiset saamiset , ,32 Saamiset , ,73 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT , ,80 VASTAAVAA YHT , ,72

113 97 Sivu 112 TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,40 Muut omat rahastot , ,00 Edel. tilikauden yli-/alijäämä , ,93 Tilikauden yli-/alijäämä , ,00 OMA PÄÄOMA YHT , ,47 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,00 POISTOERO JA VAP.EHT. VAR. YHT , ,00 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,49 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,03 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,84 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT , ,87 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat ,00 0,00 Lainat rah. ja vak.laitoksilta , ,07 Muut pitkäaikaiset velat muille , ,00 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,07 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rah. ja vak.laitoksilta , ,84 Lainat muilta luotonantajilta , ,82 Saadut ennakot , ,65 Ostovelat , ,32 Muut velat , ,17 Siirtovelat , ,02 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,82 VIERAS PÄÄOMA YHT , ,89 VASTATTAVAA YHT , ,72

114 98 Sivu 113 RAHOITUSLASKELMA 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-84 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 7-18 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 0 0 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

115 99 Sivu 114 KONSERNITULOSLASKELMA (1000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset yht Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

116 100 Sivu 115 KONSERNITASE (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet yht Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskener. hankinnat Aineelliset hyödykkeet yht Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yht PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus 2 1 Vaihto-omaisuus yht Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 8 20 Lainasaamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

117 101 Sivu 116 KONSERNITASE (1000 EUROA) VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edel.tilik. yli-/alijäämä Tilik. yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Pääomalainat Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 8 6 Muut velat Siirtovelat 1 0 Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHT VASTATTAVAA YHT

118 102 Sivu 117 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

119 Sivu 118 LIITETIEDOT

120 Sivu 119

121 103 Sivu TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1000 euroa TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Kotkan kaupunki on tehnyt koronvaihtosopimuksia korkokulujen suojaamistarkoituksessa ja korkoriskin eliminoimiseksi. Kunta on sitonut pitkäaikaisten talousarviolainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Korkovaikutukset on kirjattu tulosvaikutteisesti. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Kuntakonsernitili Kuntakonsernitilit ovat käytössä. Kirjaussuositusten mukaan sopimukseen liitettyjen muiden yhteisöjen rahavarat esitetään taseessa kaupungin rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana muilta luotonantajilta ja muina lyhytaikaisina saatavina tytäryhtiöiltä. Taseen lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta sisältävät tytäryhtiöiden alatilien saldoja -4,0 milj. euroa joista lainaa muilta luotonantajilta on -8,8 milj.euroa ja muita lyhytaikaisia saatavia tytäryhtiöiltä 4,8 milj.euroa. Ilman konsernitiliä lainojen määrä rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta olisi 68,9 milj.euroa ja lyhytaikaisia lainoja muilta luotonantajilta ei olisi ja muita lyhytaikaisia saatavia tytäryhtiöiltä ei olisi lainkaan, jolloin muiden lyhytaikaisten saamisten summa olisi 2,5 milj. euroa.

122 104 Sivu 121 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätös sisältää konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja konsernin rahoituslaskelman. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty osakkuusyhteisöistä Kymenlaakson Sähkö Oy ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy. Muut osakkuusyhtiöt ja omistusyhteysyhteisöt ovat merkitykseltään vähäisiä. Konserniyhteisöjen tilinpäätökset on laadittu ja ne perustuvat 12 kuukauden pituisiin tilikausiin. Konsernirakenteessa ja kaupungin omistusosuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Konsernirakenteen muutokset vaikuttavat edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.

123 105 Sivu 122 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN Konserni Kunta Yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja kulttuuripalvelut Yhdyskuntapalvelut Muut palvelut VEROTULOJEN ERITTELY Kunnallisverot Kiinteistöverot Yhteisöverot Verotulot yhteensä VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuuksien tasaus Järjestelymuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Harkinnanvarainen rahoitusavustus Valtionosuudet yhteensä SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA KUNNAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ Poistolaji Poistoaika Aineettomat oikeudet tasapoisto 3-5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 3-20 vuotta Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset tasapoisto 3-50 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet menoj.poisto % Koneet ja kalusto tasapoisto 3-15 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ei poistoa Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa ja joiden taloudellinen pitoaika on alle 3 vuotta on kunnassa kirjattu vuosikuluiksi. Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyntorjunta-alusten, hankintameno yli euroa, liikelaitoksen maksettava osuus tukien ja avustusten jälkeen on kirjattu vuosikuluksi.

124 106 Sivu SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA KUNNAN TILINPÄÄTÖKSESSÄ Taloussuunnitelma KA Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Investointien omahankintamenot Suunnitelman mukaiset poistot Ero Poikkeama % (Erotus/Investoinnit -%) 9 % Selvitys poikkeaman syistä Kuntatekniikan investointeihin suunnitelmakaudella sisältyvät poikkeukselliset E18-tien rakentamisen kaupungin kustannettavaksi tuleva osuus ja Kantasataman laiturien korjaus. Poistosuunnitelman tarkistaminen Poistosuunnitelma on tarkistettu joulukuussa 2012 ja siinä on lyhennetty poistoaikoja sekä kasvatettu menojäännöspoistojen poistoprosentteja uudistetun Kirjanpitolautakunnan poistoja koskevan yleisohjeen mukaisesti. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutus näkyy myös tilinpäätöksen 2014 poikkeamaprosentissa, joka on pienentynyt 9 % tasolle (tilinpäätös 2013: 18 %). 7. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Vuoden 1997 avaavassa taseessa muodostettiin KVTEL-järjestelmän ulkopuolella tehtyjä eläkesopimuksia vastaava varaus, jota on purettu vuosien aikana maksetuilla eläkemaksuilla. Pakollista eläkevastuuvarausta purettiin ,49 eurolla vuonna Eläkevastuuvarauksen vuoden 2014 purku sekä taseeseen jäävä eläkevarauksen määrä perustuu KEVA:n vakuutusmatemaatikon tilanteesta tekemään laskelmaan. Konserni Kunta Eläkevastuuvaraus Lisäys Vähennys Eläkevastuuvaraus Potilasvakuutus Lisäys Vähennys 0 0 Potilasvakuutus Ympäristölupavelvoite Lisäys 0 0 Vähennys 0 0 Ympäristölupavelvoite Pakolliset varaukset yhteensä

125 107 Sivu PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT Konserni Kunta Myyntivoitot Muut toimintatuotot Kaakon Taitoa Oy -osakkeet Muut osakkeet Rakennukset, muut Tontit, Katariina Tontit, muut Määräalat Koneet ja kalusto Muut myyntivoitot Konserni Kunta Myyntitappiot Muut toimintakulut Määräalat Asunto-osakkeet Konserni Kunta SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Rak. yhtiöittäm. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Vakuutuskorvaus, Kolmikulman päiväkoti Tuotot konkurssipesältä, Wärtsilä-Meriteollisuus Ravintopalvelut/alv-palautus v Satunnaiset kulut Purkukustannukset, Kolmikulman päiväkoti MUUT RAHOITUSTUOTOT Osinkotuotot muista yhteisöistä Muut rahoitustuotot

126 Sivu 125 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 10. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET KUNTA Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineetto- Muut pitkämat vaikutteiset Ennakkomaksut Maa- ja Kiinteät rakenteet ja Koneet ja oikeudet menot Yhteensä vesialueet Rakennukset laitteet kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet konserniyhtiöt Osakkeet ja osuudet Osakkeet Kuntaomistusyht yhtymä-. Yhteisöt osuudet Muut osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Pääomalaina Pääomalaina saamiset Jvk-laina- konsernisaamiset yhteisöt saamiset muut yhteisöt Liittymismaksut Sijoitukset yhteensä Yhteensä Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kirjanpitoarvo

127 Sivu 126 KONSERNI Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteis et menot Aineelliset hyödykkeet Ennakko- Muut aineel-maksuliset kesken- ja hyödyk- eräiset keet hankinnat Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Ennakkomaksut Yhteensä Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja Rakennukset laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Erittely olennaisista lisäpoistoista Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet konserniyhtiöt Osakkeet ja osuudet Osakkeet Kuntaomistusyht yhtymäyhteisöt osuudet Muut osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Pääomalaina Saamiset konserniyhteisöt saamiset muut yhteisöt Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Jvk-lainasaamiset Liittymismaksut Yhteensä Sijoitukset yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno Kirjanpitoarvo

128 Sivu Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus (1000 euroa) omistus- omistus- omasta vieraasta tilikauden osuus osuus pää- pää- voitosta/ omasta omasta tappiosta Tytäryhteisöt Kotkan Asunnot Oy Kotka 100% 100% Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Kotka 100% 100% Kotkan Kaupunginteatteri Oy Kotka 100% 100% Kotkan Energia Oy Kotka 100% 100% HaminaKotka Satama Oy Kotka 60% 60% Cursor Oy Kotka 86,4% 86,4% Kyamk-kiinteistöt Oy Kotka 51% 51% Kymenlaakson Vesi Oy Kotka 70% 70% Kymenlaakson Orkesteri Oy Kotka 55% 55% Kotka Maretarium Oy Kotka 97,17% 97,17% Kymijoen Ravintopalvelut Oy Kotka 66,5% 66,5% Kotkan Toriparkki Oy Kotka 100% 100% Kymen Vesi Oy Kotka 62,93% 62,93% Kuntayhtymät Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Carea Kotka 33,44% 33,44% Itä-Suomen Päihdehuolto Tuustaipale 7,63% 7,63% Kymenlaakson Liitto Kotka 30,98% 30,98% Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Kotka 67,96% 67,96% Osakkuusyhteisöt Kymenlaakson Sähkö Oy Kouvola 27% 27% Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kouvola 25,5% 25,5% Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt Sunilan Kantola Oy Kotka 50% 50% Uuperinrinteet Oy Hamina 42,5% 42,5% Sunilan Puhdistamo Oy Kotka 33,3% 33,3% Kotkan Golf Oy Kotka 28% 28% Kymenlaakson Jäte Oy Kouvola 27,32% 27,32%

129 111 Sivu KUNNAN SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, KUNTAYHTYMILTÄ JA OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset Yhteensä Saamiset osakkuussekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Yhteensä SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Konserni Kunta Pitkäaikaiset siirtosaamiset Osakekauppa/Haminan kaupunki Osakekaupan korot/haminan kaupunki Osakekauppa/Kunnan Taitoa Oy Avustus Aalto yliopisto/merikotka Kyminkartanon koulu/valtion korvaus Muut pitkäaikaiset siirtosaamiset Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot Koronvaihtosopimukset Osakekauppa/Haminan kaupunki Osakekauppa/Kunnan Taitoa Oy Avustus Aalto yliopisto/merikotka Jaksotetut henkilöstökulut Kelan korvaus työterveyshuollosta ELY-keskus / tuet EU-tuet investointeihin Sähkön tuotantotuki/kotkan Energia Tuulivoiman tuotantotuki/kotkan Energia Kymenlaakson Liitto Tukityöllistäminen/koulutuskorvaukset Valtion korvaus, Kyminkartanon koulu Joukkoliikenteen valtionapu Valtion korvaukset; muut Valtion rahoitusosuudet hankkeisiin Potilasvakuutus Öljysuojarahaston saatavat

130 112 Sivu 129 Konserni Kunta Verojaksotukset Kuntalaskutus Menoennakot Projektisaamiset Muut lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtosaamiset yhteensä OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana. Konserni Kunta Peruspääoma Lisäykset Vähennykset Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Lisäykset 0 0 Vähennykset 0 0 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Lisäykset Vähennykset Muut omat rahastot Edell.tilik. yli -/ alijäämä Siirrot Muutos tilikaudella Edell.tilik. yli -/ alijäämä Tilikauden yli - / alijäämä Oma pääoma yhteensä

131 113 Sivu PITKÄAIKAISET VELAT Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua: Konserni Kunta Lainat rah. ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Muut pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat yhteensä KUNNAN VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, KUNTAYHTYMILLE JA OSAKKUUSYHTEISÖILLE Pitkäaikaiseaikaiset Lyhyt- Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat Lainat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä Ostovelat Muut velat Yhteensä Velat osakkuussekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Yhteensä SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Konserni Kunta Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Potilasvakuutus Verojaksotus Korkojaksotukset Voimalaitoskoneiden ja -laitteiden leasingkulut Muut menojäämät Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Siirtovelat yhteensä

132 114 Sivu HUOLLETTAVIEN VARAT JA PÄÄOMAT Huollettavien varat Vähennys / lisäys 4 60 Huollettavien varat VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni Kunta Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Konserni Kunta Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut osakkeet Vakuudeksi annetut osakkeet Leasing-vastuiden yhteismäärä Konserni Kunta Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. Kaupungin leasing-vastuut muodostuvat Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja 3 StepIT Oy:n kanssa tehdyistä sopimuksista. 21. KUNNAN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET Konserni Kunta Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma

133 115 Sivu VASTUU KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEN TAKAUSVASTUISTA Kunta Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuusta Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskesk. rahastosta MUUT KUNTAA KOSKEVAT TALOUDELLISET VASTUUT Konserni Kunta Arvonlisäveron palautusvastuu Pitkäaikaiset vuokrasopimusvastuut E18-moottoritiehankkeen toteuttamissopimus Sopimusvastuu/Kymen Vesi Oy Pitkäaikaisten vuokrasopimusten viimeinen eräpäivä , sisältää yhteensä 13 vuokrasopimusta. E18-moottoritiehankkeen toteuttamissopimuksen mukainen, vielä toteutumaton kustannusten osuus toteutuu vuosien aikana, laskennallinen vastuu 11,6 milj. euroa. Kotkan kaupunki Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimukset Kotkalla on 11 kpl johdannaissopimuksia. Osa sopimuksista alentaa toisen sopimuksen kustannusta tai on lisäsopimuksena toisessa sopimuksessa kuten korkokatto. Sopimuksista neljä sisältää optionaalisen ominaisuuden ja ne toteutuvat mahdollisesti, markkinatilanteen mukaan 3-19 vuoden aikana. Sopimukset erääntyvät vuoteen 2044 mennessä. Suojaavia sopimuksia pääoma 211,6 milj. euroa Muita sopimuksia pääoma 130 milj. euroa markkina-arvo -25,2 milj. eur markkina-arvo - 23,9 milj. eur

134 116 Sivu 133 Kotkan Energia Sähköjohdannaiset Yhtiö käy sähkön myynnin ja oston suojaamiseksi kauppaa sähköjohdannaisilla hyväksytyn riskipolitiikan mukaisesti. Johdannaiskauppaa käydään Nordpoolin vakioiduilla tuotteilla. Sopimukset arvostetaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. Suojaamistarkoituksessa tehtyjen sopimusten tulos kirjataan suojauksen kohteesta realisoituvia tuottoja ja kuluja vastaan seuraavilla tilikausilla. Tuotantosalkku Myyntisopimukset Futuurit Ostosopimukset Futuurit Määrä MWh Käypä arvo Tulouttamatta Määrä MWh Käypä arvo Tulouttamatta Myyntisalkku Ostosopimukset Futuurit Myyntisopimukset Futuurit Määrä MWh Käypä arvo Tulouttamatta Määrä MWh Käypä arvo Tulouttamatta Päästöoikeussopimukset Yhtiö käyttää päästöoikeuksia omaan tuotantoonsa. Oikeudet, joita ei tarvita omaa tuotantoa varten, voidaan myydä määritettyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Päästöoikeuksien ostot ja myynnit kirjataan suoriteperusteisesti. Edellisen kauden ylijäämä Myönnetyt oikeudet kaudelle t Tilikauden tiedot Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet Toteutuneet hiilidioksidipäästöt * Ostetut päästöoikeudet taseeseen Ostetut päästöoikeudet Mitätöidyt päästöoikeudet Myydyt päästöoikeudet EUA Päästöoikeusalijäämä/ylijäämä (-/+) Päästöoikeusalijäämä/ylijäämä kumulatiivinen *) Toteutuneet hiilidioksidipäästöt v.2014 todentamatta

135 117 Sivu 134 Korkojohdannaiset Yhtiö suojaa rahoituskulujaan hyväksytyn riskipolitiikan mukaisesti korkojohdannaisilla. Sopimukset arvostetaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. Suojaamistarkoituksessa tehtyjen sopimusten tulos kirjataan suojauksen kohteesta realisoituvia kuluja vastaan seuraavilla tilikausilla Koron- ja valuutanvaihtosopimukset Käypä arvo Tulouttamatta Myydyt korkolattiat Swaptiot Lisähyötyswapit Käypä arvo Tulouttamatta Käypä arvo Tulouttamatta Käypä arvo Tulouttamatta HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstö keskimääärin Muutos Hallinnon vastuualue Kaupunginhallitus Kaupunkikeh. ja kulttuurin vast.alue Kaupunkisuunnittelulautakunta Keskusvaalilautakunta Kuntatekniikan vastuualue Talouden vastuualue** Tilapalvelun vastuualue Hyvinvointineuvolan vastuualue Liikuntalautakunta Nuorisotyön yksikkö Opetustoimen vastuualue Päivähoidon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Kotkan kaupunki yhteensä josta Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys Ict Kymi* Kotkan kaupunki liikelaitoksineen *2012: ka/vuosi **Työntekijät ICT Kymiin Henkilöstökulut Kunta Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Kunta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 3 9 Muut palkkiot 32 8

136 118 Sivu LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Tilikauden alijäämä on ,11 TULOSLASKELMA (1000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Palveluiden ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ Rahoitustuotot/-kulut Korkotuotot 3 9 Muut rahoitustuotot 0-10 Rahoituskulut TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -1,8 4,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -1,9 4,8 Voitto, % -0,5 1,3

137 119 Sivu 136 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä/-alijäämä Poistot Rahoitustuotot/-kulut 4-1 Muut tulorah. korj.erät Investointien rahavirta Investointimenot Rah.osuudet investointimenoihin Pysyvien vast.hyödyk.luov.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalm. muutokset Saamisten muutos kunnalta 0 25 Lyhytaik. saamisten muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 119,6 81,6 Lainanhoitokate 0 0 Kassan riittävyys, pv 55,6 55,5 Quick ratio 1 1 Current ratio 1 1 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta (1000 )

138 120 Sivu 137 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS TASE (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Koneet ja kalusto Keskener.hankinnat PYSYVÄT VASTAAVAT YHT VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta 8 35 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat- ja pankkisaamiset Käteisvarat VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT VASTAAVAA YHT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edell.tilik. yli-/alijäämä Tilikauden Alijäämä OMA PÄÄOMA YHT VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHT VASTATTAVAA YHT LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 54,9 54,6 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 20,8 21,3 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Lainakanta Lainasaamiset

139 121 Sivu 138 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN Liikelaitos Kymenlaakson pelastuslaitos Hallinto Pelastustoiminta Öljyntorjunta 2 8 Kiinteistövuokrat Sairaankuljetus Riskienhallinta PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT Liikelaitos Muut toimintatuotot Myyntivoitot käytöstä poistetuista ajoneuvoista TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET Aineelliset hyödykkeet LIIKELAITOS, KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Rakennukset Koneet ja kalusto Ennakko- maksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo

140 122 Sivu KUNNAN LIIKELAITOKSEN SAAMISET KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILTÄ, KUNTAYHTYMILTÄ JA OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ Pitkäaikaiset 2014 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset Yhteensä SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtosaamiset Anjalan VPK 28 0 Työterveyshuollon saatavat Öljysuojarahaston saatavat KEJO-projektin saatavat 40 0 Kaipiaisten VPK OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana. Liikelaitos Edell.tilik. yli -/ alijäämä Muutos tilikaudella Edell.tilik. yli -/ alijäämä Tilikauden yli - / alijäämä Oma pääoma yhteensä

141 123 Sivu KUNNAN LIIKELAITOKSEN VELAT KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILLE, KUNTAYHTYMILLE JA OSAKKUUSYHTEISÖILLE Pitkäaikaiset 2014 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä Ostovelat Yhteensä Velat osakkuussekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Yhteensä SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Tapaturmavak.maksut ta Eläkevak.menoperusteinen maksu Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Siirtovelat yhteensä

142 124 Sivu 141 KYMIJOEN TYÖTERVEYS Tilikauden ylijäämä on ,42 euroa. TULOSLASKELMA (1000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Palveluiden ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ Rahoitustuotot/-kulut 2 2 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 45,9-44,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 68,5-59,30 Voitto, % 2,6-2,10

143 125 Sivu 142 KYMIJOEN TYÖTERVEYS RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä/-alijäämä Rahoitustuotot/-kulut 2 2 Poistot Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 17-1 Saamisten muutos muilta Korottomien velk. muutos kunnalta Korottomien velk. muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 0 0 Kassan riittävyys, pv 43,6 29,8 Quick ratio 1 1 Current ratio 1 1 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta (1000 euroa)

144 126 Sivu 143 KYMIJOEN TYÖTERVEYS TASE (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 9 0 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht Rahat- ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA YHT VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHT VASTATTAVAA YHT LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 21,76 12,50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17,95 17,60 Kertynyt ylijäämä/(alijäämä), Lainakanta Lainasaamiset

145 127 Sivu 144 KYMIJOEN TYÖTERVEYS TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN Liikelaitos Kymijoen Työterveys Hallinto 27 1 Karhula Kotkansaari Kuusankoski Kouvola Hamina TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut aineeton Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo KUNNAN LIIKELAITOKSEN SAAMISET KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILTÄ, KUNTAYHTYMILTÄ JA OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset Yhteensä

146 128 Sivu OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana. Liikelaitos Peruspääoma Lisäykset 0 0 Vähennykset 0 0 Peruspääoma Edell.tilik. yli -/ alijäämä Muutos tilikaudella Edell.tilik. yli -/ alijäämä Tilikauden yli - / alijäämä Oma pääoma yhteensä KUNNAN LIIKELAITOKSEN VELAT KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILLE, KUNTAYHTYMILLE JA OSAKKUUSYHTEISÖILLE Pitkäaikaiseaikaiset Lyhyt- Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä Ostovelat Yhteensä Velat osakkuussekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Yhteensä SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Muut menojäämät 0 49 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Siirtovelat yhteensä

147 129 Sivu 146 ICT KYMI Tilikauden ylijäämä on 2936,13 TULOSLASKELMA (1000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Palveluiden ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ Rahoitustuotot/-kulut Korkotuotot 1 1 Rahoituskulut TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,1 112,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 1,3 129,8 Voitto, % 0,1 5,7

148 130 Sivu 147 ICT KYMI RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä/-alijäämä Rahoitustuotot/-kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rah.osuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vast.hyödyk.luov.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalm. muutokset Saamisten muutos kunnalta Lyhytaik. saamisten muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta 20-2 Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 0 0 Lainanhoitokate 0 0 Kassan riittävyys, pv 54,9 36,2 Quick ratio 1,2 1,6 Current ratio 1,2 1,6 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä lähtien

149 131 Sivu 148 ICT KYMI TASE (1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Keskener.hankinnat PYSYVÄT VASTAAVAT YHT VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat- ja pankkisaamiset Käteisvarat VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT VASTAAVAA YHT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisen tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA YHT VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHT VASTATTAVAA YHT LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 30,9 35,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,7 9,6 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Lainakanta Lainasaamiset

150 132 Sivu 149 ICT KYMI TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN Liikelaitos Liikelaitos ICT Kymi Hallinto KUNNAN LIIKELAITOKSEN SAAMISET KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖILTÄ, KUNTAYHTYMILTÄ JA OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset Yhteensä Saamiset osakkuusyhteisöiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset Yhteensä OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana. Liikelaitos Liikelaitos Peruspääoma Lisäykset 0 0 Peruspääoma Edell.tilik. yli -/ alijäämä Muutos tilikaudella Edell.tilik. yli -/ alijäämä Tilikauden yli - / alijäämä Oma pääoma yhteensä

151 133 Sivu SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Liikelaitos Liikelaitos Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Siirtovelat yhteensä LEASING - VASTUUT seuraavan 12 kk vuosien leasing-vastuut leasing vastuut 3Step It 26 31

152 134 Sivu 151 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS TULOKSEN MUODOSTUMISEEN 1000 euroa Talousarvion toteutuminen Kaupunki Liikelaitokset yhteensä Kaupunki Eliminoinnit Liikelaitokset yhteensä Kokonaistarkastelu Tuloslaskelma kaupungin tilinpäätöksessä Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

153 135 Sivu 152 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS TOIMINNAN RAHOITUKSEEN 1000 euroa Talousarvion toteutuminen Kaupunki Liikelaitokset yhteensä Kaupunki Eliminoinnit Liikelaitokset yhteensä Kokonaistarkastelu Rahoitus - laskelma kaupungin tilinpäätöksessä Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINTA JA INVESTOINNIT, NETTO Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Toimeksiant. varojen ja pääom. muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN

154 136 Sivu 153

155 Sivu 154 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

156 Sivu 155

157 137 Sivu 156

158 138 Sivu 157

159 Sivu 158 LUETTELOT JA SELVITYKSET

160 Sivu 159

161 139 Sivu 160 Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista sekä niiden säilytystavoista Kirjanpitokirjat Tasekirja sidottu Tase-erittelyt arkistomappi (1-3) Pääkirja sähköinen arkistointi Päiväkirja sähköinen arkistointi Tositelajit Myyntitositelajit Ostotositelajit Kassatositelajit Muistiotositelajit Palkkatositelajit Käyttöomaisuuden tositelajit Muut kirjanpidon liittymät RV (laskut), AB (peruutukset), ZA (tasaustositteet), M2 (tontinvuokrat), ZP (viitesuoritukset), DZ (manuaalisuoritukset) sähköinen arkistointi M1 (sairaankuljetukset, työterveys) paperinen arkistointi KR (laskut), KG (hyvityslaskut), KZ (manuaalimaksut ja tasaustositeet) KY (Ostolaskut YPH) sähköinen arkistointi ZV (kassanhallinta), ZK (palvelukassa) paperinen arkistointi SA (muistiotositeet), AB (peruutus ja tasaustositeet), ZA (tilinavaus) paperinen arkistointi L1(palkkatositteet) sähköinen arkistointi AA (käyttöomaisuuskirjaukset), AB(peruutuksest), AF(poistokirjaukset) paperinen arkistointi K1 (Konekeskus), paperinen/sähköinen arkistointi K2 (Sonet varasto), paperinen arkistointi K3 (Koki tilavuokrat), paperinen arkistointi K4 (Koki sis.vuokrat), paperinen arkistointi K5 (TEM-matkalaskut), sähköinen arkistointi L5 (yksilö- ja perhehuolto tositteet), paperinen arkistointi

162 Sivu 161

163 41, KV :00 / Liite: Tilintarkastuskertomus 2014 Sivu 162

164 42, KV :00 KH: 901/2015 Sivu 163 Arviointikertomus 2014 Tarla / 39 Valmistelija: Johdon assistentti Riitta Eskola, puh Esittelijä: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Eeva-Liisa Säisä Ehdotus: Päätös: Tarkastuslautakunta viimeistelee ja allekirjoittaa vuoden 2014 arviointikertomuksen ja esittää sen valtuustolle. Vuoden 2014 arviointikertomus viimeisteltiin ja tarkastuslautakunta allekirjoitti sen. Tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksen valtuustolle. Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. Kv /. Arviointikertomus vuodelta 2014 jaetaan erillisenä liiitteenä kokoukseen osallistuville ja tarkastuslautakunnan jäsenille. Tarla: Valtuusto päättää merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2014 tiedoksi. Lisäksi valtuusto pyytää kaupunginhallitukselta selvityksen vuoden 2014 arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen sekä suositusten käsittelystä ja toimeenpanosta kaupungin hallinnossa lokakuun loppuun 2015 mennessä. Ei valitusosoitusta

165 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus 2014 Sivu 164 Arviointikertomus 2014

166 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus 2014 Sivu 165 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JA ARVIOINNIN TAUSTA 1 2. TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan toiminta ja tavoitteet Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tilintarkastus ja sisäinen valvontajärjestelmä 2 3. TOIMENPITEET VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA 4 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Strategiset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Tilikauden tulos Rahoitus Investoinnit 9 5. KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 9 6. TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEIDEN ARVIOINTI JA TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMINEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS KAUPUNGINVALTUUSTOLLE 14

167 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu JOHDANTO JA ARVIOINNIN TAUSTA Arvioinnin tausta Tarkastuslautakunta arvioi vuosittain arviointikertomuksessa, miten valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Arviointikertomus on määritelty yhdessä tilintarkastuskertomuksen kanssa tilinpäätöksen tarkastusasiakirjaksi. Uudessa kuntalaissa (410/2015) tarkastuslautakuntaa koskevia säännöksiä on selkeytetty ja täsmennetty siten, että tehtäväjako arviointia tekevän tarkastuslautakunnan ja toimeenpanevan hallinnon, erityisesti kunnanhallituksen, välillä on selkeä. Lisäksi tarkastuslautakunnalle on annettu uutena tehtävänä sidonnaisuusilmoituksien käsittelytehtävä. Uuteen kuntalakiin ei sisälly muilta osin muutoksia tarkastuslautakunnan tehtäviin, kokoonpanoon ja vaalikelpoisuudesta lautakuntaan. Uuden kuntalain tilintarkastusta koskevat säännökset vastaavat pääosiltaan vanhan kuntalain säännöksiä. Uudessa laissa korostetaan kuitenkin sitä, että tilintarkastajalla on oltava edellytykset riippumattoman ja riittävän laajan tilintarkastuksen toimittamiseen. Uuden kuntalain hallinnon ja talouden tarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran tarkastettaessa vuoden 2015 hallintoa ja taloutta. Tarkastettaessa lain voimaan tullessa tilikauden 2014 hallintoa ja taloutta vuonna 2015 sovelletaan siten vuonna 2014 voimassa olleen kuntalain säännöksiä. Ympäristötekijät Kotkan taloudellisen kriisin ymmärtämisessä on tärkeää havainnoida maailman tilanteen vaikutukset sekä Kotkan oman talousalueen tilanne. Vuoden 2008 USA:n finanssikriisi johti maailmanlaajuiseen taantumaan ja etenkin Eurooppa kärsi siitä voimakkaasti. Venäjän toimet Ukrainan kriisiin liittyen johtivat siihen, että Euroopan Unioni asetti Venäjälle talouspakotteita, joilla on ollut merkittävä vaikutus alueemme taloustilanteeseen. Tilannetta pahensi vakava öljyn hinnan muutoksen aiheuttama ruplan kurssin voimakas lasku. Kymenlaakson alueen rakennemuutos on jatkunut voimakkaana. Myös valtio on toiminnallaan lisännyt kuntien ahdinkoa, joista Kotkan kannalta merkittävimpänä epäkohtana voidaan pitää pitkäaikaistyöttömien sakkomaksua. Työttömyysprosentti oli 20,7 (koko maan työttömyysprosentti 13,9) ja KELA-työmarkkinatuen maksuosuuksia kirjattiin viime vuodelle euroa, joka on euroa suurempi kuin vuonna TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA 2.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunta antaa kuntalain 71 :n mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Talouden tasapainottamisen, taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi kuuluvat myös tarkastuslautakunnalle. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa hyödyllistä ja käytännöllistä tietoa päätöksenteon tueksi. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat suorittavat ulkoista valvontaa suoraan kaupunginvaltuuston alaisena itsenäisesti, toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta riippumattomana. Tähän tehtävään kuuluu myös tarkastaa, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti.

168 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu Tarkastuslautakunnan toiminta ja tavoitteet Tarkastuslautakunnan työ perustuu koko valtuustokaudelle laadittuun arviointisuunnitelmaan, jota tarkennetaan vuosittain laadittavalla arvioinnin työohjelmalla. Tarkastuslautakunnan toimintavuoden 2014 arviointityössä on tutustuttu kaupungin ylimpään johtoon ja heidän vastuualueisiinsa, sosiaali- ja terveystoimeen, talouteen ja rahoitukseen sekä Cursor Oy:n toimintaan. Työn painopisteenä on ollut talouden tasapainottamistoimenpiteet. Vuoden 2014 aikana tarkastuslautakunta kokoontui 14 kertaa. Liitteessä 1 on esitetty tarkastuslautakunnan kokouksissa käsitellyt asiat. Tilintarkastaja tarkastaa toiminnan lainmukaisuutta ja tilinpäätöksen oikeellisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi osaltaan tavoitteiden toteutumista erityisesti tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen valossa. Näkökulmana on myös toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja vaikuttavuus. Lautakunta arvioi myös kaupungin strategian toteutumista ja ajantasaisuutta. 2.3 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunta on valittu valtuuston toimikaudeksi vuosille Lautakuntaan kuuluvat seuraavat henkilöt: Jäsen Säisä Eeva-Liisa, puheenjohtaja Piipari-Huovila Saila, varapuheenjohtaja Hömppi Pauli Kurki Raimo Lehkonen Mikko Mustonen Lasse Railo Sointu Rosberg Tiina Varajäsen Lehtonen Anja Vantola Sirpa Piipponen-Pekkola Seija Kurttio Arto Hirvonen Arto Hakkarainen Kari Kaario Jorma Hakala-Räsänen Anne Sihteeri: KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Pakkanen Kaija JHTT, KHT ( asti), Kotkan kaupunki Eskola Riitta, johdon assistentti ( alkaen) Nuorisovaltuuston edustaja: Avelin Anssi ( asti), Kantanen Jesse ( alkaen) Nuorisovaltuuston edustaja osallistuu tarkastuslautakunnan kokouksiin. 2.4 Tilintarkastus ja sisäinen valvontajärjestelmä Tilintarkastus Vuonna 2014 kaupungin tilintarkastajana on toiminut KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, joka on valittu koko valtuustokauden tilintarkastajaksi. Päävastuullinen tilintarkastaja on ollut Kaija Pakkanen, JHTT, KHT. Kaupungin toimintojen tarkastamiseen ovat KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:stä osallistuneet myös asiantuntijat Kati Nikunen, JHTT, KHT, Saija Tommiska, HTM, Karoliina Kanerva, HTM, Jonna Paju ja Laura Vilenius.

169 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu 168 Vuoden 2014 tarkastuksista on laadittu kolme raporttia, jotka on esitetty tarkastuslautakunnalle: raportti tilikauden aikaisesta tarkastuksesta , raportti muistiotositteiden tarkastuksesta ja yhteenveto tilikauden 2014 tilintarkastuksesta Riskienhallinta Vuoden 2014 alusta lukien on tullut voimaan uusia kunnan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia velvoitteita. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa kaupungin ja kaupunkikonsernin harjoittamaa vastuullista toimintaa, ohjausta, tavoitteiden asettamista ja toiminnan johtamista. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, valvonta ja raportointi ovat sisäistä valvontaa. Valtuuston on päätettävä kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginvaltuusto vahvisti Kotkan kuntakonsernissa sovellettavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Tiedot näistä seikoista on sisällytetty ensimmäisen kerran vuodelta 2014 laadittuun toimintakertomukseen. Kaupunginhallitus käsitteli Kotkan kaupunkikonsernin ensimmäisen yhteisen riskianalyysin Riskienhallinnan johtoryhmä kokoontui vuonna 2014 viisi kertaa. Sisäinen tarkastus Sisäistä tarkastusta on kertomusvuoden aikana tehty tarkastuspäällikön toimesta vuonna 2013 uusittujen tarkastussäännön ja sisäisen tarkastuksen toimintasäännön sekä kaupunginhallituksen vuodelle 2014 hyväksymän sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaiset nimetyt tarkastuskohteet ovat olleet: 1) sisäinen valvonta ja riskien hallinta, 2) omistajapoliittinen ohjausjärjestelmä, 3) tilapalvelun vastuualueen kehittäminen, 4) lakien ja ohjeiden noudattaminen, 5) prosessien sujuvuus ja niiden sisäinen valvonta, 6) sisäisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustyön laadun varmistaminen ja 7) kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen toimeksiannot ja raportointi. Sisäinen tarkastus on raportoinut vuoden 2014 aikana kaupunginhallitukselle neljännesvuosittain. Lisäksi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle on raportoitu suullisesti tai kirjallisesti tarpeellisin väliajoin tarkastuksen luonteesta ja tarkastushavaintojen merkittävyydestä riippuen. Sisäinen tarkastus on raportoinut tarkastuslautakunnalle vuonna 2014 neljä kertaa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan. Myös ulkoiselle tarkastukselle on raportoitu. Yhteistyö ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen välillä on ollut tiivistä. Vuonna 2014 sisäistä valvontaa on pyritty edelleen tehostamaan eräin ohjeistuksin (muun muassa merkkipäiviä koskeva ohjeistus ja matkoja ja matkaraportointia koskeva ohjeistus). Valmiussuunnitelman yleisen osan ajantasaistaminen käynnistettiin. Sisäiselle tarkastukselle on kuulunut myös organisaation eettisten toimintaperiaatteiden ja arvojen edistämisen arviointi ja suositusten antaminen niistä. Arviointivuonna on käsitelty kaupunginhallituksessa ja valtuustossa myös niitä toimenpiteitä, joihin on ryhdytty tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2013 esittämien keskeisten havaintojen johdosta. Kaupunginhallitus toteaa toimintakertomuksessaan, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, sisäisen valvonnan yleisohje, riskienhallintasuunnitelma, taloussääntö, konserniohje, talousarvio ja sen täytäntöönpanomääräykset, raportointimenettelyt sekä strategia-asiakirjat.

170 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu 169 Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupungin ja kuntakonsernin tilintarkastusta ja ulkoista tarkastusta sekä riskienhallintaa ja sisäistä tarkastusta on vuoden 2014 aikana edelleen kehitetty muun muassa uusin ohjeistuksin. Valvonnan vaikuttavuutta tulee kuitenkin vielä parantaa johtamista, seurantaa ja eri toimijoiden yhteistyötä kehittämällä. Tarkastuslautakunta jatkaa tiivistä yhteistyötä tarkastuspäällikön kanssa. 3. TOIMENPITEET VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA Hyväksyessään vuoden 2013 tilinpäätöksen kaupunginvaltuusto merkitsi arviointikertomuksen tiedoksi ja velvoitti kaupunginhallituksen antamaan selvityksen tarkastuslautakunnan havainnoista lokakuun loppuun mennessä. Vuoden 2013 arviointikertomuksen pohjalta kaupunginhallitus on tehnyt selvityksensä tarkastuslautakunnan havainnoista kokouksessaan ja antanut selvityksen valtuustolle tiedoksi (kv ). Vuonna 2014 kaupunginhallitus on antanut selvityksen määräaikaan mennessä. Tarkastuslautakunta merkitsi selvityksen tiedoksi kokouksessaan TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 4.1 Strategiset tavoitteet Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kotkan kaupungin kaupunkistrategian vuosille Kaupunkistrategia sisältää vision, 6 strategista päämäärää ja 10 kriittistä menestystekijää. Kriittisissä menestystekijöissä on onnistuttava, jotta edetään vision suuntaisesti. Visio vuodelle 2016 on Menestyvä Kotka, jolloin Kotkan on viihtyisä ja omaleimainen reilun meiningin meri- ja satamakaupunki.

171 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu 170 Visio tarkoittaa, että vuonna 2016 Kotkassa kaupunkilaisten hyvä elämänlaatu perustuu asukaslähtöisiin palveluihin ja kaupunkirakenteen toimivuuteen sekä viihtyisään ja turvalliseen ympäristöön. Kotkalaisuus on vastuullisuutta ja avoimuutta, rohkeaa ja luovaa uudistumista, aktiivista osallistumista, yrittäjyyttä, vahvaa yhteishenkeä sekä monipuolista kulttuurielämää. Kotka on vetovoimainen kaupunki. Kaupunkiseutua rakennetaan yhtenä kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kotkan talous on tasapainossa. 4.2 Toiminnalliset tavoitteet Tässä luvussa tarkastuslautakunta arvioi kaupunginvaltuuston asettamien sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. KAUPUNGINHALLITUS Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Suunnitellut tapahtumat ovat toteutuneet ja tavoitellut osallistujamäärät saavutettiin pääosin. Tapahtumia järjestettiin noin 450. Tax-free-myynnin arvo 7,5 milj. euroa putosi 39 % edellisvuodesta ja jäi selvästi tavoitteesta 14,5 milj. euroa. Matkailun ja uusien työpaikkojen osalta tavoitteista jäätiin jonkin verran. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kantasataman kaavaluonnoksen osalta tavoite on toteutunut, mutta Karhulanniemen osalta tavoite ei toteutunut. Muiden tavoitteiden toteutumista ei pystytä annettujen tietojen mukaan arvioimaan. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön määrän vähentämisessä vuoden 2011 tasoon nähden on onnistuttu määräaikaisten osalta, mutta vakituisten osalta tavoite ei ole toteutunut. Sairauspoissaolot vähenivät 2,3 päivää/työntekijä, kun tavoite oli 1,0 päivää/työntekijä. Viestintään liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Talous on tasapainossa Vuoden 2014 vuosikate 7,4 milj. euroa ei saavuttanut tavoitetta 20 milj. euroa. Toinen tavoite, ettei velan määrä kasva, jäi saavuttamatta. Pitkäaikaisen velan määrä ei kasvanut, mutta lyhytaikaisella velalla on ylläpidetty maksuvalmiutta. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Tavoitteet päästöjen vähentämisen, uusiutuvan energian käytön (Kotkan Energia Oy) ja kaupungin oman energian kulutuksen osalta saavutettiin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.

172 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu 171 KULTTUURILAUTAKUNTA Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Tavoitteet ovat toteutuneet osittain. Useat hankkeet ovat kesken eikä niiden valmiusaste selviä toimintakertomuksesta. Talous oli tasapainossa. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Tavoitteet saavutettiin suurelta osin. Hoito- ja palvelutakuu ei toteutunut lastensuojelussa, toimeentulotuen suhteen eikä hoivaasumisen paikan saannin suhteen. Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa oli 1116 henkilöä, mikä ylittää selkeästi tavoitetason 720 henkilöä. Ulkoinen toimintakate ylittyi 4 % (7,6 milj. euroa) alkuperäiseen talousarvioon nähden. Henkilöstökuluihin varattujen määrärahojen säästö oli 3,2 milj. euroa. Asiakaspalveluiden ostot ylittivät alkuperäisen talousarvion 5,6 milj. eurolla. Terveydenhuollossa ylitys oli n. 3,2 milj. euroa, sosiaalihuollossa n. 2,8 milj. euroa ja vanhustenhuollon määrärahavaraus alittui 0,4 milj. euroa. Muiden palvelujen ostoihin käytettiin 3,6 milj. euroa arvioitua enemmän, joista terveydenhuollon osuus oli 3,2 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 1,5 milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, yhteensä 4,7 milj. euroa. Usean vuoden kehitystyön tuloksena on hoitoketjut saatu toimiviksi ja erikoishoidon sakkomaksut ovat merkittävästi vähentyneet. LIIKUNTALAUTAKUNTA Sairauspoissaolopäivien vähenemistä lukuun ottamatta tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Karhuvuoren koulun uudisrakennustyöt ovat käynnistyneet Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n toimesta. Langinkosken ja Korkeakosken koulujen hankesuunnitelmien toteuttaminen ei ole edennyt. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakate ylittyi 1,66 milj. euroa, josta katettiin 1,6 milj. euroa valtuuston myöntämällä lisämäärärahalla. Uusi varhaisen tuen kehittämiskeskus Vatupassi aloitti toiminnan vuoden alusta. KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. KYMIJOEN TYÖTERVEYS Kaikki tavoitteet saavutettiin. Ennaltaehkäisevän työn osuus noussut 44,8 prosenttiin ja tulos oli voitollinen. ICT KYMI Kaikki tavoitteet saavutettiin.

173 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu 172 Tarkastuslautakunta kiinnitti useiden lautakuntien kohdalla huomiota siihen, että mittareita tulisi edelleen kehittää niin, että ne olisivat lautakunnan toimintaan nähden tarkoituksenmukaisia ja selkeästi mitattavissa. Toimintakertomuksesta tulee selkeästi ilmetä, ovatko tavoitteet toteutuneet. Keskeneräisten hankkeiden osalta ilmoitetaan toteutumisaste esimerkiksi prosenttilukuna. Tarkastuslautakunta esittää edelleen, että lautakuntien mittareita kehitetään siten, että ne ovat SMART -periaatteen mukaisia (S = selkeästi määriteltyjä, M = mitattavissa, A = aikaan sidottuja, R = realistisia, T = tarkoituksenmukaisia). 4.3 Taloudelliset tavoitteet Tilikauden tulos Kotkan tilikauden tulos oli 10,1 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämäisen tuloksen mahdollisti 19,4 milj. euron satunnainen erä, joka syntyi konsernin sisäisestä 17 kiinteistön (20 rakennusta) apporttisiirrosta Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:lle. Ilman tätä erää tulos olisi ollut 9,3 milj. euroa alijäämäinen. Apporttisiirto tehtiin kuntalain 2a :n velvoittamana. Tulokseen vaikuttava 19,4 milj. euron satunnainen erä syntyi kiinteistöjen tuottoarvoihin perustuvan 63 milj. euron arvon ja 43,6 milj. euron kirjanpidollisen tasearvon erotuksena. Talouden tasapainotilanne

174 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu 173 Talousarvion toteutuminen lautakunnissa Kustannukset Talousarvio Toteutunut Muutos Toteutunut ERO tot Milj euroa Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Kulttuurilautakunta Kaupunginsuunnittelu ltk Tekninen lautakunta Sosiaali- ja terveys ltk Liikuntalautakunta Lasten ja nuorten ltk Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys ICT Kymi YHTEENSÄ Tarkastuslautakunta esittää huolestumisensa budjetoinnin liian positiivisesta tai optimistisesta tasosta. Useissa lautakunnissa kustannukset ylittyivät ja budjetoituja tuottoja ei ole saavutettu. Tarkastuslautakunta edellyttää lautakunnilta tarkempaa budjetin seurantaa ja nopeaa reagointia Rahoitus Kotkan kaupungin raportoinnissa on keskitytty tuloksen raportointiin eli miten saavutetut tuotot riittävät kuluihin ja poistoihin. Kassavirran ja rahoituksen merkitys on jäänyt vähäiselle huomiolle. Pitkäaikaisen velan määrä ei kasvanut, mutta lyhytaikaisella velalla on ylläpidetty maksuvalmiutta. Kotkan toiminnan rahavirta oli 4 milj. euroa, investoinnit -20,9 milj. euroa ja muut rahoituserät 3,2 milj. euroa, jolloin varsinaisen toiminnan rahavirta oli vahvasti negatiivinen eli -14,7 milj. euroa. Kotkan kassavarojen riittävyys on 0 päivää, jolloin maksuvalmius ylläpidetään lyhytaikaisella luototuksella; vuonna 2014 lyhytaikaiset lainat lisääntyivät 17,3 milj. euroa. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT milj. euroa Investointien tulorahoitus, % 82,9 46,2 neg. 34,8 34,0 Lainanhoitokate 0,9 0,5 neg. 0,3 0,3 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta, milj. eur -86,3-74,1-63,8 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

175 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu Investoinnit Tarkastuslautakunta katsoo, että rahoituksen riittävyyteen, lainasalkun hallintaan sekä maksuvalmiuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vuonna 2014 Kotkan investoinnit olivat 20,9 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Valtatie 7, Jumalniemen ramppien rakentaminen ja Keskuskoulun sisätilaongelmien korjaaminen. Investoinnit rahoitetaan pääosin velkarahalla, omarahoitusprosentti oli 34 %. 5. KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuusto asettaa vuosittain tavoitteet konserniyhtiöille. Konsernijaosto sekä kaupunginhallitus johtavat kuntakonsernia. Kotka on organisoinut yhtiöt kolmeen eri kategoriaan eli: liiketoimintayhtiöt o Kotkan Energia Oy ja HaminaKotka Satama Oy nollatuottoyhtiöt o Cursor Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Vesi Oy, Kyamk- kiinteistöt Oy, Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotkan Asunnot Oy, Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy ja Kotkan Toriparkki Oy avustettavat yhtiöt o Kotkan Kaupunginteatteri Oy, Kotka Maretarium Oy ja Kymenlaakson Orkesteri Oy Näiden lisäksi on erilaisia kuntayhtymiä, kuten Carea, EKAMI, Kymenlaakson Liitto ja Itä- Suomen Päihdehuolto. Erilaisia osakkuusyhteisöjä on useita. Kotkan Energia Oy Kotkan Energian pitkäjänteinen investointiohjelma on osoittautunut onnistuneeksi. Vuonna 2014 yhtiö teki historiansa parhaan tuloksen ja tulouttaa Kotkalle 3,7 milj. euron osingot. Yhtiö on Suomessa edelläkävijä biopolttoaineissa, jolla yhtiön kilpailukykyä ylläpidetään Kotkan Energia saavutti kaikki tavoitteensa ja on tärkeä toimija Kotkan talousalueen työllistäjänä ja sidosryhmien energiantoimittajana. HaminaKotka Satama Oy Yleinen taloustilanne on vaikuttanut HaminaKotka Sataman toimintaan liikennemääriä alentavasti (-4,2 %) eli sen osalta yhtiön asettama tavoite ei toteutunut. Investointien (2,7 milj. euroa) ja omavaraisuusasteen (26,7 %) osalta tavoitteet saavutettiin. HaminaKotka Satama kykeni kuitenkin tekemään selkeästi voitollisen tuloksen (2,4 milj. euroa) ja tulouttamaan Kotkalle 7,5 milj. euroa. Kotkan Asunnot Oy Yhtiö saavutti tavoitteensa ja tuloksen 1,1 milj. euroa yhtiö käyttää lainojen lyhennyksiin ja investointien rahoitukseen.

176 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu 175 Kotkan Toriparkki Oy Nollatulosta ei aivan saavutettu, mutta ensimmäinen pysäköintitunti muutettiin maksulliseksi alkaen talouden tasapainottamiseksi. Cursor Oy Tavoitteiden toteutuminen ei ilmennyt toimintakertomuksesta. Kymen Vesi Oy Tavoitteet toteutuivat osittain. Veden hinnan muutoksen tavoitteen toteutuminen ei selvinnyt toimintakertomuksesta. Kymenlaakson Vesi Oy Tavoitteet toteutuivat. Kymijoen Ravintopalvelut Oy Tavoitteet toteutuivat kiitettävästi. Kyamk- kiinteistöt Oy Tavoitteet toteutuivat. Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy Valtuuston hyväksymiä tavoitteita ei ole, koska yhtiö perustettiin ja aloitti toimintansa vasta vuonna Kotkan kaupunginteatteri Oy Tavoitteet toteutuivat suurelta osin. Kotkan Maretarium Oy Kävijätavoitteesta jäätiin niukasti, vaikka venäläisten kävijöiden määrä väheni jopa 27 %. Kymenlaakson Orkesteri Oy Tavoitteet saavutettiin pääosin, mutta asetettu tavoite orkesterin tunnetuksi tekemisestä netissä ei selvinnyt toimintakertomuksesta.

177 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEIDEN ARVIOINTI JA TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman kokouksessaan a) Konkretisoidaan rakenteellisten muutosten vaikutus henkilöstösuunnitelmaan ja euromääräisiksi henkilöstömenojen talousarviotavoitteiksi. Sairauspoissaolot vähenevät, ja sijaishenkilöstön tarve pienenee, samoin näihin käytettävät määrärahat. Ylityökielto on ollut voimassa vuodesta 2008 alkaen, jota tulee noudattaa. Erittäin painavista ja perustelluista syistä voidaan esimiehen kanssa neuvotella ylitöiden tekemisestä. Työn suunnitteluun ja työaikajärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toteuma: Henkilöstömenot ovat vähentyneet vuoden 2012 tasosta 5,0 milj. euroa ja vuoden 2013 tasosta 2,4 milj. euroa. Vuoden 2016 tavoite sairauspoissaoloissa on 15 päivää/työntekijä ja vuoden 2014 toteuma oli 16,3 päivää/työntekijä. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoden 2012 tasosta 4,4 päivää ja vuoden 2013 tasosta 2,3 päivää. b) Ostopalvelujen määrää ja laatua arvioidaan jokaista hankintaa tehtäessä, palvelusopimusta uusittaessa ja kilpailutettaessa. Valtuusto asettaa työryhmän, joka syyskuun 2013 loppuun mennessä selvittää ostopalveluiden sisällön sekä esittää konkreettiset vähentämismahdollisuudet ostopalveluiden osalta vuoden 2014 talousarviokäsittelyä varten. Tavoitteena on ostopalveluihin käytettävien menojen väheneminen. Palvelujen tasoa arvioidaan kriittisesti niiden taso säilyttäen. Palvelutuottajille asetetaan selkeät ehdot kaupungin kannalta hyväksyttävästä kustannuskehityksestä. Toteuma: Tarkastuslautakunnan tietoon ei ole tullut, että ostopalvelujen sisältöjä olisi käyty läpi. Ostopalvelut ovat edelleen lisääntyneet. c) Rahoituksen nettomenojen pienentämiseksi investointitaso pyritään asettamaan vuosikatteen suuruiseksi, ja nettomääräisesti lisävelkaantuminen on suunnitelmakaudella keskimäärin vuoden 2012 tasolla. Tavoitteena on talousarviovalmistelussa tuloslaskelman rahoitusneton asettuminen nollatasoon tai positiiviseksi. Samalla se merkitsee korotettuja rahoitustuottotavoitteita osinkoa maksavilta Kotkan Energia Oy:ltä ja Kymenlaakson Sähkö Oy:ltä. Maltillinen korkotaso ja lainasalkun suojaustoimenpiteet hillitsevät osaltaan korko- ja rahoitusmenojen kasvua. Toteuma: Pääasiallisesti tavoitteet eivät ole toteutuneet lukuun ottamatta Kotkan Energia Oy:n ja Kymenlaakson Sähkö Oy:n osinkoja. d) Palveluverkkopäätökset toimivat linjauksena koko kaupungin palvelutoimintojen helpon saavutettavuuden, tilojen tehokkaan ja monipuolisen käytön sekä palvelujen laadun varmistamiseksi pitkällä tähtäimellä. Palveluiden tulee olla joukkoliikenteen ulottuvilla. Toteuma: Osittain toteutunut. e) Palvelujen maksullisuus arvioidaan ja palvelumaksutasoa korotetaan käyttäjien omavastuisuuden lisäämiseksi. Toteuma: Osittain toteutunut. f) Rakennuskiinteistöomaisuuden myyntiä toteutetaan erillisten kiinteistösalkutuksen päätösten mukaisesti. Omaisuuden myynnin tavoitteena on välitön korjausvelan pieneneminen, tulevien investointitarpeiden vähentäminen ja tiloihin liittyvien käyttötalousmenojen alentaminen. Toteuma: Kiinteistöjen myyntitavoite ei ole toteutunut.

178 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu 177 g) Jatketaan maankäytön ratkaisujen valmistelua siten, että kaupungin tulokseen vaikuttavat myyntivoitot ovat suunnitelmakaudella vähintään 4 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodelle 2013 tavoite on 6 miljoonaa euroa. Mutta tavoitteen toteutumiseen on vaikutuksensa myös rakennusten myynnillä. Toteuma: Osittain toteutunut. h) Kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaisuutta tuetaan kohdentamalla kehittämismäärärahat Venäjä-yhteistyön vahvistamiseen, mm. Tukholma-Pietari -kehityskäytävään liittyvien hankkeiden muodossa. Toteuma: Hankkeita viedään eteenpäin. i) Selvitetään tilapalvelun kehittämistarpeet sekä uudelleen organisointi mennessä. Samalla selvitetään tilapalvelun sisäisten vuokrien periaatteet. Etsitään synergiaetuja ja säästöjä alueellisesta kunnossapidosta liikuntatoimen, puistotoimen, tilapalvelun ja kuntatekniikan yhteistyöllä mm. koskien lumenluontia sekä erilaista urakointia. Toteuma: Vuonna 2013 perustettiin ohjausryhmä kehittämään tilapalvelun vastuualuetta. Ohjausryhmä esitti kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossa erinäisiä toimenpiteitä vastuualueen kehittämiseksi. Vuonna 2014 tilapalvelu uudelleenorganisoitiin ja perustettiin kiinteistöyhtiö. Lausunnossaan ohjausryhmä esitti myös yhteistyömahdollisuuksien selvittämistä Kastek Oy:n kanssa ja muita vastuualueen konkreettisia toimenpiteitä, joiden toteutumista ei kuitenkaan voida arvioida. j) Lakkautetaan vuoden 2014 alusta Kotkan Opiston johtokunta. Organisaation muutoksessa Kotkan Opisto sijoittuu suoraan lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan alaisuuteen. Kotkan Opiston rehtorista tullee yksi ao. lautakunnan esittelevistä viranhaltijoista. Toteuma: On toteutunut. k) Kaupunki ottaa työnantajana huomioon kohdennettujen työterveystarkastusten tulokset ergonomian parantamiseksi kalustohankinnoilla, erityisesti päiväkodeissa ja kouluissa. Tavoitteena on tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy ja sairauspoissaolojen väheneminen. Toteuma: Osittain toteutunut. Tarkastuslautakunta katsoo, että tasapainottamistoimenpiteet ovat olleet täysin riittämättömät. Lisäksi toimenpiteiden avulla tavoitellut säästövaikutukset eivät käy ilmi tasapainotusohjelmasta. Kaupungin taloutta ei voi tasapainottaa satunnaisilla erillä. Ohjelman tavoitteiden toteutumista ja erityisesti vaikuttavuutta on vaikea seurata. Käyttötalouden tasapainottamiseen tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on kuntalain 69,2 mukaan tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi

179 42, KV :00 / Liite: Arviointikertomus Sivu 178 Seuraavassa kuviossa on havainnollistettu Kotkan kaupungin alijäämän kehittyminen (yli- ja alijäämien kehitys ) Kumulatiivinen alijäämä pieneni 10 milj. euroa. Taloussuunnitelmassa on asetettu tavoite, että kertyneet alijäämät on katettu vuonna 2018 ja että kaupungin talous on tasapainossa. Tarkastuslautakunta pitää kumulatiivisen alijäämän kattamista vuoteen 2018 mennessä ongelmallisena.

Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1

Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1 Sisällysluettelo KV, 11.5.2015 18:00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 38 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 39 Pöytäkirjan tarkastajat... 4 40 Käsittelyjärjestys...

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1.

Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen. Jorma Haapanen 20.1. Mitä on asiakaslähtöisyys ammatillisessa koulutuksessa Näkökulmia asiakaslähtöisyyteen ja sen kehittämiseen Jorma Haapanen 20.1.2016 Kotkan kaupunki Asukasluku 54 500 Ulkomaalaisia väestöstä noin 6 %,

Lisätiedot

2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 13 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16

2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 13 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16 Tilinpäätös 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA.. 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus. 1 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset.. 3 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014. Julkaisuvapaa 23.3.2015 klo 12:00

Tilinpäätös 2014. Julkaisuvapaa 23.3.2015 klo 12:00 Tilinpäätös 2014 Julkaisuvapaa 23.3.2015 klo 12:00 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA.. 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus. 1 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset..

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari

Muut osallistujat Haakana Mervi kaupunginhallituksen jäsen Tiusanen Kari -1, KV 12.5.2014 18:00 OSALLISTUJAT Brask Nina puheenjohtaja Päätöksentekijät Kotiniemi Topias I varapuheenjohtaja Tiusanen Pentti II varapuheenjohtaja Eerola Juho III varapuheenjohtaja Aalto-Partanen

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ke 19.6.2013 klo 16-16.30 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Matti Varis Katja Muotka Jari

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSAIKA Tiistai 8.3.2011 klo 17.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 30.04.2015 AIKA 30.04.2015 klo 09:42-13:05 PAIKKA Halstarin kabinett OSALLISTUJAT LÄSNÄ Packalen Paul pj Parnetti Alfonso jäsen Peippo Jukka varapj Sorvari Vuokko

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1. Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio

Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1. Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio PÖYTÄKIRJA Nro 2/2015 Kotkan - Haminan seudun seutuvaltuusto 1 KOKOUSAIKA Tiistai 26.5.2015 klo 14.30 16.15 KOKOUSPAIKKA Cursor, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka, 1. krs. auditorio KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN ESITYSLISTA 02/2016

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN ESITYSLISTA 02/2016 AIKA Tiistai 31.5.2016 kello 15.00 PAIKKA Microkadun kampus, B-osan 1. kerroksen luokkatila B1012 käyntiosoite: Technopolis, Microkatu 1, 70210 Kuopio KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä Liite/Viite * Asia 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 20.6.2011 kello 18.00 18.42 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (13) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-17:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo 2. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous 7.5.2015 1. Sataedu Ulvila, Yhdystie, auditorio

KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous 7.5.2015 1. Sataedu Ulvila, Yhdystie, auditorio Yhtymäkokous 7.5.2015 1 AIKA Torstai 7.5.2015 klo 14.00 14.50 PAIKKA Sataedu Ulvila, Yhdystie, auditorio PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Raija Hamina, Eura Reijo Nummikari, Harjavalta

Lisätiedot

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 44. Tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomus 48

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 44. Tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomus 48 Kokousaika 24.6.2015 klo 18.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto 43 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 44 Pöytäkirjantarkastajien valinta 45 Esityslistan hyväksyminen 46 Luvian kunnan tilinpäätös

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Iitin kunta Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta 18.02.2015 Aika Keskiviikko 18.02.2015 klo 18:00-19:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 4.3.2008 klo 16.30-18.15 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone Taisto Heinämäki Maija-Leena

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 Sivu 38 (45) Valtuusto KOKOUSAIKA Tiistai 16.6.2015 kello 18.00 20.00 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET valtuutettua LIITE A

Lisätiedot

Reino Ojala Sirpa Köppä

Reino Ojala Sirpa Köppä Aika: 18.4.2007 klo 9:07 9:44 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Finlaysonin alue, Media 54 rakennus 2 krs. Satakunnankatu 18 A Päätöksentekijät: Ojala Reino puheenjohtaja Kivistö Anneli 4 8

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2011 3(15) Helsingin satama -liikelaitoksen jk Saj/2 09.08.2011

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2011 3(15) Helsingin satama -liikelaitoksen jk Saj/2 09.08.2011 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2011 3(15) 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus Tiivistelmä Helsingin Satama -liikelaitoksen jk päättänee merkitä tiedoksi 1 Kaupunginvaltuuston päätösluettelot nro 9/2011 ja

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4.6.2015 N:o 3/2015 KIRKKOVALTUUSTO ESITYSLISTA 27.5.2015 Sivu 31

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4.6.2015 N:o 3/2015 KIRKKOVALTUUSTO ESITYSLISTA 27.5.2015 Sivu 31 KIRKKOVALTUUSTO ESITYSLISTA 27.5.2015 Sivu 31 Kokousaika Torstai 4.6.2015 kello 17.00 Kokouspaikka Päätöksen tekijät Vihtavuoren kappeli Hassel Lari Heikkilä Jaakko, poistui kello 17.45 Hintikka Raimo

Lisätiedot

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Ulvilan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Pentti Tuomola varalla Minna

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. Julkaisuvapaa 24.3.2014 klo 13.00

Tilinpäätös 2013. Julkaisuvapaa 24.3.2014 klo 13.00 Tilinpäätös 2013 Julkaisuvapaa 24.3.2014 klo 13.00 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA.. 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus. 1 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset..

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kantola Heikki hallinto- ja talousjohtaja, 22

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kantola Heikki hallinto- ja talousjohtaja, 22 Iitin kunta Pöytäkirja 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 11.05.2015 Aika Maanantai 11.05.2015 klo 19:00-20:11 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka Ikonen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 Aika 23.4.2015 klo 15:00 17:36 Paikka Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 14 15 16 17 Tilinpäätös 2014 Arviointikertomuksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 6 Tilinpäätös sekä tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2015 KH 31.03.2016 72 Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Nivalan kaupunki. Kaupunginhallitus. Esityslista 8/2011

Nivalan kaupunki. Kaupunginhallitus. Esityslista 8/2011 -3, KH 18.4.2011 14:00 Nivalan kaupunki Kaupunginhallitus 18.4.2011 Esityslista 8/2011 -2, KH 18.4.2011 14:00 Kokousaika Maanantai 18.4.2011 klo 14.00 Kokouspaikka Kaupungintalo, hallituksen huone KOKOUKSEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Helena Pihlajasaari ja Pirjo Leinonen

Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Helena Pihlajasaari ja Pirjo Leinonen LAUKAAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Kunnanhallitus Aika 30.03.2015 klo 14:10-15:22 Paikka Hotelli Vuolake, Suolahdentie 84, Laukaa Lisätietoja Osallistujat Saapuvilla olleet et Anttonen Juhani Heikkinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain

Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Kirkkovaltuuston 8.6.2010 päätöksiä 6 VUODEN 2009 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN YLITYSOIKEUS Liite 1: Määrärahojen ylitykset tehtäväalueittain Vuoden 2009 talousarvion käyttötalousosassa oli budjetoitu toimintatuloihin

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27 Valtuusto 17.6.2014 27 1. VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS Tark.ltk. 13.5.2014 16 Liite 1 Laadittiin vuoden 2013 arviointikertomus. Puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä

Tilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus 92 31.03.2016 Vuoden 2015 tilinpäätös kunnanhallitukselle 2/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 31.03.2016 92 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013 17 15 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 8.4.2013 15 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 3/2014 1 (9) 8.9.2014. Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen

Muonion kunta Esityslista/ 3/2014 1 (9) 8.9.2014. Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen Muonion kunta Esityslista/ 3/2014 1 (9) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ma klo 16.30 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Pentti Reponiemi jäsen Tarja Salo Teuvo

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 Kirkkoneuvosto 24.04.2013 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 18.55 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari Kantola Pentti Karjalainen Esa Markkanen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kirkkoneuvosto 25.3.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lassila Mirja jäsen, läsnä 38-45

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kirkkoneuvosto 25.3.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lassila Mirja jäsen, läsnä 38-45 Aika 25.3.2014 klo 17.30-18.45 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Lassila Mirja jäsen, läsnä 38-45 Pihkala Isto

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Vuoden 2009 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen

Vuoden 2009 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen Kunnanhallitus 116 29.03.2010 Kunnanhallitus 203 31.05.2010 Valtuusto 55 22.06.2010 Vuoden 2009 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen 1977/04/041/2010 KHALL 116 Kuntalaki 68 (27.4.2007/519):

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32

TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32 TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32 Tarkastuslautakunta 2013-2016 28.09.2015 AIKA 28.09.2015 18:00-19:35 PAIKKA Lautakuntien huone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 22 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 34 23 TILINTARKASTAJAN

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014

TERVEYDENHUOLLON KY. Tarkastuslautakunta 27.5.2014 1 Kokousaika Ti 27.5.2014 klo 14.00 15:45 Paikka Muonion terveyskeskus, ruokasali Jäsenet: Läsnä Keimiöniemi Anne-Mari Malila Kari Kurkela Outi, vj. Poissa Eira Birgitta Pettissalo Petri Muut saapuvilla

Lisätiedot