Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalais-Venäläinen kauppakamari"

Transkriptio

1 Jäsentiedote 8:2007

2 Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK:n missio on edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä sekä maiden välisiä taloussuhteita Venäjällä ja Suomessa. SVKK on edelläkävijä. SVKK:n arvot ovat asiakaskeskeisyys, ammatillinen Suomalais- Venäläisen kauppakamarin palvelut osaaminen ja taloudellinen kannattavuus. Markkinointikartoitukset SVKK:n PALVELUT Tuotteen kysyntä ja tarjonta, markkinasuhdanteet, A. TIETO kilpailutilanne, tuotteen myyntistrategia, hinnoittelu ja jakelu 1. Asiantuntijapalvelut Yksityiskohtaista tietoa markkinapäätösten 2. Toiminta-apu pohjaksi liiketoimintaneuvonta esim. yrityksen toimialan, toimialueen kaupalliset tai koon edustajat perusteella juridiset palvelut operatiivinen apu taloushallinnon palvelut Liikesuhteiden solmiminen teknologiapalvelut Tutustumis- ja kontaktimatkoja Venäjälle palvelupuhelin Ostaja- ja messumatkoja C. Venäjältä JÄSENPALVELUT Suomeen (klo ) Markkinointimatkoja Suomesta 1. Jäsentiedotus Venäjälle Painettu n. 80-sivuinen Venla-jäsentiedote Asiantuntija- ja vaikuttajavierailuja, aluedelegaatiotapaamisia 2. Koulutus 8 kertaa vuodessa liikeyhteyspalsta koulutustilaisuudet - Venäjän bisnes-, laki-, pitkäkestoiset koulutusohjelmat tulli- ja makrotalouden uutisia Toiminta-apu Venäjällä asiantuntijaluennot uutisotsikot sähköpostitse Konkreettinen toiminta-apu: neuvottelutilaisuuksien järjestäminen, yrityksille räätälöity koulutus pikatiedotteet sähköpostitse tuote-esittelyt, asiakastilaisuudet, catering, toimistopalvelut, vertaisryhmät käännökset ja asiointipalvelu 2. Jäsentilaisuudet 3. Markkinatutkimukset Edustajavuokraus aamukahvitilaisuudet toimiala-, tuote- ja toimitilakartoitukset Markkinointiapu, esim. kampanjasuunnitteluun vapaamuotoiset verkottumistilaisuudet markkinakatsaukset osallistuminen, kampanjatoteutus konsultointitilaisuudet kohdennetut asiakas- ja partnerietsinnät Toimitilavuokraus asiakkaiden, partnereiden ja 3. Markkinointi kilpailijoiden taustatutkimukset Koulutus jne. ja seminaarit liikeyhteyksiä-palsta internetissä kilpailutilanne, hinnoittlu, Tiedotus- ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista mahdollisuus teemoista esiintyä SVKK:n markkinasuhteeträätälöityjä koulutuksia ja luentoja yrityksille koulutus- sekä ja oppilaitoksille jäsentilaisuuksissa jakelu ja myyntistrategia mahdollisuus kirjoittaa lainsäädäntökartoitus Asiantuntija-apu vieraskynäartikkeli Venlaan Puhelinneuvonta p. (09) 6969 mahdollisuus 3479 liiketoimintaan jättää omia esitteitä 4. Painotuotteet SVKK:n Venäjän toimipisteisiin liittyvissä kysymyksissä esim serifointi, tullaus, kuluttajansuoja Venäjän-kaupan oppaat eri liike- venäläisten yritys- ja viranomais Juristien ja taloushallinnon ammattilaisten neuvontapalvelut toiminnan vaiheisiin delegaatioiden tapaamiset julkaisut taloushallinnon ja lainsäädännön tarpeisiin Tiedotuspalvelut (osa vain jäsenille) aluekatsaukset Säännölliset painetut jäsentiedotteet Venäjän 4. Jäsenalennus taloudesta ja liiketoiminnasta tullaukseen Sähköiset ja sertifiointiin pikatiedotteet liittyviä jäsenille teoksianopeaa reagointia palveluista vaativista 25 % alennusta tapahtumista SVKK:n rekisterit ja osoitteistot Asiantuntijajulkaisuja Venäjän taloudesta, oman työn lainsäädännöstä, osuudesta liiketoiminnasta, yritystaloudesta ym. B. MARKKINAT Internetissä päivittäin uudistuva tiedotus 1. Kansainvälistymisohjelmat sekä laaja tieto-ja linkkikanta 5. Vaikuttaminen eri tietolähteisiin markkinaselvitys- ja markkinointimatkat osallistuminen Suomen ja Venäjän markkinointiviestintäohjelmat Starttipaketti kaupan välisten talous- ja kauppa- vientirenkaat Peruspalvelut Venäjän markkinoille poliittisten aikoville ja kaupan kehittämiseen messut ja oheispalvelut tai sikäläistä toimintaansa laajentaville liittyvien yrityksille asioiden käsittelyyn Yhteyksiä yli rajan» SVKK Helsinki World Trade Center Aleksanterinkatu Helsinki» p. (09) » 2 Venla

3 SVKK:N JÄSENTIEDOTE NUMERO 8/07 KUULUMISIA MOSKOVASTA...6 LAKIUUTISIA...9 Suunnitteilla ja käsittelyssä olevia esityksiä...9 Hyväksytyt lait ja määräykset...11 Yleistä lakitiedotusta...13 TULLIUUTISIA...15 Hallinnollisia uutisia...15 Tu l l a uspaikat...15 Tu l l i r i k k o m u k s i a...15 Tuontimääräyksiä...16 Vientimääräyksiä...17 MAITTEMME VÄLINEN KAUPPA...18 Maittemme välinen kauppa...18 SVKK:Venäjän-kaupan barometri - ennätyksiä rikotaan taas...19 VENÄJÄN TALOUS...27 Venajan talous tilastojen valossa...27 Omaisuuden suoja suurin syy pääomapakoon...32 Pikku-uutisia Venäjän taloudesta...34 VENÄJÄN ALUEET...37 Krasnodarin alue...37 >> Tässä Venla-jäsentiedotteessa oleva tieto on SVKK:n eri tietolähteistä keräämää ja muokkaamaa, johon SVKK! pidättää kaikki oikeudet. Aineiston lainaaminen tai edelleen levitys on sallittu ainoastaan SVKK:n luvalla. 3

4 BISNESUUTISIA...47 Raakaöljy, maakaasu, kaivostoiminta ja louhinta...47 Metsätalous, puutavara, puutuotteet...47 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus...47 Metalli, koneet, laitteet ja kulkuneuvot...48 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto...49 Rakentaminen...49 Tukku- ja vähittäiskauppa...50 Majoitus- ja ravitsemistoiminta...50 Kuljetus, varastointi, tietoliikenne, matkailu...50 Rahoitus, sijoitus, vakuutus...52 Kiinteistö, vuokraus, tutkimus, liike-elämän palvelut...52 UUTISIA SVKK:N TOIMINNASTA...53 SVKK:n syyskokous Uusia jäseniä...54 Nimityksiä SVKK:ssa...55 VR Gargo panostaa Venäjän konttiliikenteen kehittämiseen...56 SVKK:N TAPAHTUMIA...57 SVKK Helsinki järjestää...57 SVKK Moskova järjestää...73 SVKK Pietari järjestää...75 SVKK Ural järjestää...81 SVKK -shop...84 Ilmoittajat...89 Venla mediakortti Yhteystiedot...94 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsentiedote ilmestyy 8 kertaa vuodessa ja se postitetaan kaikille jäsenille. Päätoimittaja Maisa Moijanen maisa.moijanen@finruscc.fi Toimitus Einari Lumijärvi Tullausuutiset, bisnesuutiset, Venäjän talous, Suomen ja Venäjän välinen kauppa. einari.lumijarvi@finruscc.fi Ilmoitusmyynti Annika Peitsara annika.peitsara@finruscc.fi Taitto ja ulkoasu Anne Anttonen anne@annea.net Toimituksen sähköposti venla@finruscc.fi Kaikki yhteystiedot takakannessa. Taitto ja ulkoasu Anne Anttonen Painos anne@annea.net 850 kpl Monistus Multiprint Oy Helsinki

5 SVKK Rauhallista joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2008 kaikille SVKK:n jäsenille ja sidosryhmille! toivottavat Matti Vuoria, hallituksen puheenjohtaja, Mirja Tiri, toimitusjohtaja sekä koko SVKK:n henkilökunta 5

6 Kuulumisia Moskovasta Kuvaaja Juha Stenholm Kirjoittaja Juha Stenholm Tervehdys Moskovasta! Vuoden viimeinen neljännes on tätä artikkelia kirjoittaessa edennyt jo puoliväliin, samalla kun itselläni tuli vuosi täyteen SVKK:n palveluksessa. Aika on mennyt nopeasti ja monta kokemusta rikkaampana minä ja Moskovan yksikkömme siirrymme ensi vuoteen ja sen haasteisiin. Haasteita kyllä tulee riittämään sitä mukaa kun suomalaisten ja venäläisten yritysten välinen kauppa ja yhteistyö edelleenkin kasvaa ja monipuolistuu. Haluamme täällä Moskovassa olla hyvässä iskussa ja tarjota juuri niitä oikeita palveluita, joita yritykset tarvitsevat. Toimistomme on uudistunut Kuluneen vuoden aikana olemme määrätietoisesti kehittäneet Moskovan yksikkömme toimintaa monella tavalla. Vuoden alkupuolella optimoimme Moskovan yksikkömme tilojen käytön. Teimme remontin, jonka jälkeen tilamme ovat nyt modernit, toimivat ja myös edustavat. Nyt pystymme paremmin palvelemaan myös erilaisten tapaamisten, neuvotteluiden, workshoppien ja vastaavien tilaisuuksien järjestämisessä. Ensimmäiset asiakaspalautteet ovat olleet positiivisia ja oma henkilöstökin on ollut tyytyväinen uusista remontoiduista työtiloista. Palvelujemme tarjontaa olemme kehittäneet vuoden aikana asiakaspalautteiden mukaisesti. Peruspalvelujemme kuten yrityskontaktien etsinnän ja liikesuhteiden luomisen lisäksi panostamme asiantuntijapalveluihin. Juridiset kysymykset kuten yrityksen perustaminen, henkilöstön rekrytointi, työlupa-asioiden hoito jne. ovat keskeisiä asiantuntijapalveluita. Lisäksi teknologia-asiantuntijamme avulla voimme tarjota apua ja ratkaisuja moniin teknisiin kysymyksiin liittyvissä toimeksiannoissa. 6

7 Syksyllä käynnistimme SVKK:n Moskovan yksikön aamukahvitilaisuudet. Aamukahvitilaisuudet on tarkoitettu suomalaisille ja venäläisille yrityksille foorumiksi luoda uusia ja tavata vanhoja kontakteja sekä kuulla uutisia ajankohtaisista aiheista tai mielenkiintoisia yritysesittelyitä. Seminaarimuotoista tarjontaa kehitämme edelleen ja tarkoitus on saada konkreettista jatkumoa Suomessa pidettävään ja suosittuun seminaaritarjontaan. Venäläisten asiakkaiden palvelutarjonnan kehittämiseen panostamme ensi vuoden puolella. Alustavien jo tehtyjen kartoitusten lisäksi teemme laajemman ja syvällisemmän tutkimuksen venäläisten yritysten tarpeista ja kansainvälistymisestä. Työviisumit ja -luvat Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen vuosi työn kannalta tämä on ollut. Työhaasteiden lisäksi kokemuksia on karttunut asumisesta ja liikkumisesta Moskovassa ja Venäjällä. Yksi mielenkiintoisimmista omakohtaisesta kokemuksesta on liittynyt työlupa-asioihin, niin kuin varmaan monella Venäjällä työskentelevällä. Vuoden alussa hankin itselleni työluvan Moskovassa kuten kaikkien sääntöjen mukaan pitääkin. Työlupaan tarvittavat asiakirjat jätin viranomaisille juristimme kautta helmikuussa ja huhti-toukokuun vaihteessa sainkin ns. plastikan eli työluvan Moskovaan. Työlupa oli voimassa vain syyskuun loppuun, koska viisumini päättymisaika oli toukokuun lopussa. Palattuani Moskovaan uuden viisumin kanssa aloitimme uudestaan työluvan hankintaprosessin. Toisen kerran puolen vuoden sisällä kävin jonottamassa röntgenit ja muut testit läpi aivan kuten monet muutkin Moskovasta työlupaa hakevat tadzikistanilaiset, valko-venäläiset ja muut ulkomaan kansalaiset, joita on arvioiden mukaan n. 2 4 miljoonaa Moskovassa ja jotka kerran vuodessa käyvät nämä prosedyyrit läpi. Nyt olen saanut uuden työluvan, joka on voimassa vuoden päivät. Ainoa ongelma on enää työlupaviisumin hankinta, joiden myöntäminen, kuten työlupien myöntäminenkin, oli jäissä muutaman kuukauden ajan Moskovassa, siis silloin kun hankin edellisen viisumini. Suomalaisittain ajateltuna nyt on mielenkiintoinen tilanne, koska minulle on puolen vuoden aikana myönnetty jo kaksi kertaa työlupa Moskovaan, mutta ei kertaakaan viisumia, joka oikeuttaa maahantuloon työnteon tarkoituksessa. No, täytyy tulkita venäläistä logiikkaa ja olen siis liikeneuvottelumatkalla ja oleskelen Venäjällä niin kauan kun liikeneuvottelujen osalta on tarpeen. Näin en riko viisumisäännöksiä. 7

8 Matkailu avartaa ja Moskovan liikenne hirvittää Matkailu avartaa ja kesän aikana kävin myös liikeneuvottelumatkalla ja tutustumassa SVKK:n Ufan yksikköön. Oli mielenkiitoista kuulla ja nähdä Uralin länsipuolisen miljoonakaupungin elämää. Ufassa aistii erilaisen itämaisen kulttuurin aspektin kuin Moskovassa. Ihmiset, ajattelu, uskonto jne. ovat selvästi toisenlaiset ja sitä myötä vaikutuksia on liiketoimintakulttuurissakin. Samalla tavalla kuin muissa Venäjän isoissa kaupungeissa, niin Ufassakin on käynnissä monia rakennus- ja infrastruktuurin parantamishankkeita. Uralin alue on todella mielenkiintoinen monessa mielessä. Yksistään Ufasta länteen ulottuvan alueen koko ja teollisuuskeskukset kuten Samara, Kazan, Izhevsk ja Uljanovsk muodostavat suomalaisille potentiaalisen markkina-alueen. Uralin itäpuolelle sijoittuvat Jekaterinburg, Tseljabinsk, Tjumen ja Omsk ovat toinen voimakkaasti kehittyvä alue, joka kiinnostaa suomalaisia yrityksiä. SVKK:n uusin toimipiste tullaankin avaamaan Jekaterinburgiin vuoden 2008 alussa juuri suomalaisyritysten kasvavan kiinnostuksen vuoksi. Näin koko Uralin alue on tavoitettavissa erinomaisesti SVKK:n kautta. Ufan jälkeen, kun kävin Suomessa ja palasin takaisin Moskovaan, niin matkaan tulikin mutkia. Tuolloin Moskovan ja Pietarin väliä kulkevaa Nikolajevski Express -junaa kohtaan tehtiin terrori-isku, johon ei ilmeisesti vieläkään ole saatu lopullista selvitystä iskun tekijästä tai motiiveista. Tolstoi juna, jolla olin matkalla Helsingistä Moskovaan kierteli päivän verran Pskovin ja Novgorodin alueella ja saapui kiertoajelun jälkeen n. 12 tuntia myöhässä Moskovaan. Ajan menetys ei merkinnyt sinänsä mitään, mutta itse tapahtuma muistutti, että mihin kaikkeen Venäjällä matkustaessa voi törmätä. Toinen ja ilmeisesti ikuinen asia, johon ulkomaalainen törmää Moskovassa on liikenne ja sen tuomat vaaratilanteet. Lokakuun puolivälissä kun Moskovaan satoi ensilumi, niin seuraavan aamuna uutiset kertoivat 1500 rekisteröidystä peltikolarista. Ylinopeutta ajavat ja yli sallitun määrän ihmisiä kuljettavat reittitaksit, lähes 200 km tuntinopeuksiin liikennevaloista kiihdyttävät moottoripyörät sekä loputtomalta tuntuvat ruuhkat lienevät kuitenkin suurin uhka Venäjällä tai ainakin Moskovassa oleville ulkomaalaisille. Joka tapauksessa vuosi vaihtuu reilun kuukauden kuluttua ja toivottavasti voimme kaikki turvallisin mielin nauttia näistä kulttuurien välisistä eroista. Tämä tarkoittaa joulun ja uuden vuoden viettoa. Suomalais-venäläisessä työympäristössä ja työyhteisöissä on lähes kahden ja puolen viikon tauko vuoden vaihteen juhlien ansiosta. Toivottavasti vuoden aikana tehty työ ja tulokset antavat oikeutetun tauon ennen tulevan vuoden haasteita. Juha Stenholm Aluejohtaja SVKK, Moskova 8

9 Lakiuutisia SUUNNITTEILLA JA KÄSITTELYSSÄ OLEVIA ESITYKSIÄ VEROTUS ALV:n kohtalo määräytyy helmikuussa 2008 Venäjän talouskehitysministeriö ja finanssiministeriö valmistelevät ALV:tä koskevia muutoksia ensi vuoden helmikuuksi. Talouskehitysministeriön ennusteosaston johtaja Andrei Klepatchin mukaan kyse ei ole pelkästään veron alentamisesta vaan laajemmasta verouudistuksesta, joka koskisi myös muita veroja. Venäjällä monet tahot haluaisivat joko luopua kokonaan arvonlisäverosta tai korvata sen jollakin toisella verolla. Federatiivisen veroviraston johtajan Andrej Beljaninovin mielestä arvonlisävero on Venäjän korruptoituneimpia veroja, joka pitää korvata toisella verolla. Venäjän presidentin viraston asiantuntijaosasto ehdottaa, että arvonlisävero korvattaisiin myynnistä saatavan voiton verotuksella. Moskovan kaupungin johtajan Juri Luzkov puolestaan ehdottaa arvonlisäveron alentamista 18 %:stä 13 %:iin. /Akdi/ /MM, , Kaikki lakiuutiset menevät parlamentin alahuoneen eli duuman käsittelyyn. Jos duuma hyväksyy lakiesityksen yksinkertaisella äänten enemmistöllä, se siirtyy ylähuoneen eli liittoneuvoston käsittelyyn viiden päivän sisällä. 2Lakiesitys tulee hyväksytyksi, jos liittoneuvosto hyväksyy sen yksinkertaisella äänten enemmistöllä tai ei ota siihen kantaa 14 päivän sisällä. Jos liittoneuvosto ei hyväksy lakiesitystä, se palautuu duumaan. Jos duuma kannattaa edelleen lakiesitystä, se voi hyväksyä lain 2/3 äänten enemmistöllä. 3Hyväksytty laki lähetetään viiden päivän sisällä presidentille, joka allekirjoittaa sen 14 päivän sisällä. Jos presidentti ei allekirjoita lakia, se palautuu duuman ja liittoneuvoston käsittelyyn. Jos ne hyväksyvät lain muuttamattomana 2/3 enemmistöllä, presidentin on allekirjoitettava laki seitsemän päivän sisällä. 4Presidentin allekirjoittama laki astuu voimaan, kun se on julkaistu Rossijskaja gazeta nimisessä sanomalehdessä, ellei laissa ole säädetty muusta voimaanastumisen ajankohdasta. Päivitettyä tietoa käsittelyssä olevista laeista voi lukea SVKK:n nettisivuilta osiosta tietoa Venäjästä - lainsäädäntö. 9

10 LAKIUUTISIA YRITYKSET Ulkomaisten vartiointi- ja turvallisuuselinten toiminta Venäjällä aiotaan kieltää Duumassa on käsiteltävänä lakiesitys, jonka mukaan ulkomaisten vartiointi- ja t u r va l l isuusel i nten toiminta Venäjällä aiotaan kieltää. Esitystä eivät käsittele ainoastaan duuman jäsenet vaan myös miliisi ja yksityiset turvapalveluja tarjoavat yritykset. Turvapalveluihin liittyvä liiketoi- minta on luvanvaraista. Lisenssin saamista pidetään kuitenkin erittäin työläänä ja byrokraattisena. Venäjällä lasketaan tällä hetkellä toimivan henkilön yksityisten armeija, joilla on käytössään tuliasetta. Näiden lisäksi maassa on ulkomaista teräasetta kantavaa vartijaa. Näistä viimeksi mainituista Venäjän sisäministeriö haluaisi päästä eroon. Ulkomaiset turvapalvelut sallitaan vain valtioiden välisellä sopimuksella. /Rossiskaja Gazeta/MM, Hristenko: Laki strategisista aloista hyväksytään vuonna 2008 Venäjän teollisuus- ja energiaministeri Viktor Hristenkon mukaan lakia strategisista aloista ei ehditä hyväksyä tämän vuoden puolella. Laki koskee ulkomaisten investointien rajoituksia sekä strategisilla että kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävillä aloilla. Lakiprojektin käsittelyssä on vielä tekeillä muutoksia liittyen maaperän rikkauksien hyödyntämistä käsittelevään lakiin. Strategisiksi aloiksi on määritelty 39 toimialaa, jotka liittyvät monipoliyrityksiin, maankuoren hyödyntämiseen, aseteollisuuteen, ilmailuteollisuuteen, avaruustoimintaan ja ydinenergiaan. Listalle lisättiin myös aloja, joille luvattiin pääsy kahdenvälisissä WTO-neuvotteluissa. Tällaisia ovat esimerkiksi lentotekniikan korjaustyöt, palvelut satamissa ja lentoasemilla. Esityksen mukaan ulkomaisen yrityksen (tai sen kontrolloiman venäläisen yrityksen), joka haluaa hankkia yli 50 % strategisten alojen listalla olevan yrityksen osakkeista tai saada puolet paikoista hallituksessa tai hallintoelimissä, täytyy kääntyä Venäjän hallituksen alaisen toimielimen puoleen. Ulkomaiset valtionyritykset voivat hankkia maksimissaan alle 25 %:n osuuksia strategisten alojen yrityksistä. Rosbalt/ EL/ Uusi kirjanpitolakiluonnos duuman käsittelyyn Venäjän finanssiministeriö on valmistellut uutta kirjanpitolakia. Lakiluonnos on julkaistu ministeriön nettisivuilla. Lain on tarkoitus korvata kirjanpitolaki vuodelta Lakiluonnoksessa mm. täsmennetään kirjanpidossa käytettävää terminologiaa. Luonnoksessa esitetään muutoksia joukkoon kirjanpidon normistoa kuten esimerkiksi juridisen henkilön lakkauttamisen yhteydessä tehtävässä tilinpäätöksessä, sähköisestä kirjanpitodokumentaatiosta kirjanpitovelvollisen sisäisessä kontrollissa. /akdi/mm,

11 LAKIUUTISIA TYÖ MUUTA Venäjän viralliset vapaapäivät taas käsittelyssä Sisäministeriössä valmistellaan uutta valtatiemiliisiosastoa Vuoden 2005 alusta Venäjän viralliset vapaapäivät painottuivat tammikuun alkuun Uuden vuoden juhlien yhteyteen. Tällöin vapaapäiviksi määriteltiin 1-5.tammikuuta. Koska tammikuun alun vapaapäiviä pidennettiin samanaikaisesti supistettiin vapaapäiviä muiden juhlapäivien yhteydestä. Toukokuun alun Työn ja kevään juhlaa lyhennettiin yhdellä päivällä, perustuslainpäivästä tehtiin työpäivä, samoin kuin Sovinnon ja yhteisymmärryksen päivästä 7. marraskuuta. Nyt ennen vaaleja on duumassa nostettu esiin toukokuun alun juhlapäivien pidentäminen kolmella päivällä (2-4.5) tammikuun alun vapaapäiviä lyhentämällä (3-5.tammikuuta). Ehdotusta perustellaan sillä, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta matkustaa erityisiin lomaviettokohteisiin. Valoisa aika päivästä on lyhimmillään tammikuussa ja tästä syystä toukokuun alun lomapäivät suosisivat myös vähävaraisempia kansalaisia. Venäläisten lomapäivien siirto tammikuusta toukokuuhun vaikuttaisi Suomen pohjoisten alueiden lomakohdeyrittäjien toimintaa. Venäläiset matkailijat tuovat tammikuun alussa merkittävän lisän liikevaihtoon. /Akdi, MM/MM, Uuden miliisiosaston toimintaan kuuluisi valvoa liikennettä federaatiotason valtateillä. Vuosittain näillä teillä tapahtuu varkautta ja muuta omaisuusrikkomusta. Rikolliset käyttävät miliisin univormua ja autoa, johon on teipattu miliisiauton tunnukset. Näistä pyritään eroon uusimalla koko miliisin organisaatio näiden toimintojen osalta. Liikennevalvontaan ehdotetaan muitakin muutoksia. Muun muassa kokeilu ja keskusteluasteella on liikenteen kameravalvonta ja automaattisakotus rikkomuksista. /RG/MM, HYVÄKSYTYT LAIT JA MÄÄRÄYKSET VEROTUS Yksinkertaistettua veronmaksumenettelyä noudattavien ALV-velvoitteet Venäjän finanssiministeriö selventää ohjeistuksessaan yksinkertaistettua veronmaksumenettelyä noudattavien yritysten ALV-velvoitteita. Yksinkertaistettua veronmaksumenettelyä noudattavat yritykset voivat vähentää asiakkaalle esittämästään laskusta ALV:n osuuden. Tästä huolimatta ne ovat velvollisia tekemään veronviranomaisille veroilmoituksen kyseisestä verosta. /Akdi/MM,

12 LAKIUUTISIA YRITYKSET Pienyrityksille etuosto-oikeus yksityistettäessä niille vuokrattua valtion omaisuutta Vuonna 2001 voimaanastuneeseen valtion omaisuuden yksityistämistä koskevaan lakiin on tehty muutoksia koskien pienyritysten käytössä olevaa valtion omaisuutta. Yksityistettäessä omaisuutta, joka on ollut vähintään kolme vuotta (yksityistämispäätöshetkellä) vuokralla pienyritykseksi määritellyllä yrityksellä, tällä yrityksellä on etuosto-oikeus kyseiseen omaisuuteen. Omaisuus yksityistetään markkinahintaan, joka määritellään asiaa koskevan lainsäädännön mukaan. Tieto yksityistämisestä on annettava vuokralaiselle 10 päivän sisällä yksityistämispäätöksestä hintatietoineen. Vuokralaisen on esitettävä 30 päivän kuluessa yksityistämispäätöksen postituksesta virallinen tieto halukkuudestaan käyttää etuosto-oikeuttaan ja ostohakemus. /Akdi/MM, Metsien vuokraukseen liittyvän sopimuksen muotovaatimukset Venäjän luonnonvaraministeriön päätös metsäpalstojen vuokrasopimuksista ( ) astui voimaan Päätöksessään ministeriö vahvistaa vuokrasopimuksen anomukseen ja päätökseen liittyvät muotoseikat ja anomuksen käsittelyajat. Päätös koskee sekä vuokrattavia että vastikkeettomasti käyttöön annettuja metsäpalstoja. /RG/MM, Laki Venäjän satamista astui voimaan Laki Venäjän satamista hyväksyttiin marraskuun 2007 alussa. Laki määrittelee yleiset puitteet Venäjän satamien toiminnalle. Satamien alueella toimivien er it y i st a lou s- alueiden toimintaa säätelee Venäjän federaation laki erityistalousalueista. Venäjän satamalaki alistuu Venäjän federaation satamia koskeville kansainvälisille sopimuksille. Laissa määritellään satamien maa- ja vesialueita koskevat määräykset mm. niiden omistusta koskevat asiat. Ulkomaalaiset eivät saa omistaa maaalueita satama-alueilla. Venäläiset juridiset henkilöt voivat omistaa satama-alueilla maata, jota käytetään sataman toimintatarkoituksiin. Lain 31 määritellään valtion omistuksessa olevan sataman maa-alueen vuokraamisesta satamatoimintatarkoituksiin. Satamissa tarjottavat palvelut ja niiden hinnoittelu jos kyseessä on monopoliaseman omaava palveluntarjoaja määräytyvät Venäjän luonnollisia monopoleja koskevan lainsäädännön mukaan. /RG/MM, Laki Rosatom-korporaatiosta hyväksyttiin Venäjän federaationeuvosto vahvisti lain Rosatomkorporaatiosta. Korporaation tavoitteena on yhdistää Venäjän ydinenergia- ja ydinasetuotanto sekä alan tutkimus- ja tuotekehityslaitokset sekä säteilyturvasta vastaavat laitokset. Korporaatiolle siirretään OAO Atomnyi energopromyshlennyi kompleks -yhtymän 12

13 LAKIUUTISIA osakkkeet sekä ydinenergia tuotantoon liittyvien federaation unitaaristen yritysten omaisuus. Korporaatiota johtaa hallintomalli, johon kuuluu valtuuskunta, hallitus ja pääjohtaja. /Kommersant/MM, TYÖ Ulkomaalaisen työntekijän palkkaan liittyvät eläkemaksut Venäjän finanssiministeriö selventää kirjeessään ulkomaalaisten työntekijöiden palkanmaksuun liittyviä eläkemaksukäytäntöjä. Venäjällä vakituisen tai tilapäisen asuinpaikan (postojanno ili vremenno prozhivajushij) omaava ulkomaalainen kuuluu pakollisen eläkevakuutuksen piiriin ja hänen palkastaan maksetaan hänen hyväkseen tulevat eläkevakuutusmaksut. Jos ulkomaalainen on Venäjällä väliaikaisen maahantuloluvan (vremenno prebyvajushij) perusteella, hänen palkastaan ei makseta hänen hyväkseen tulevia eläkevakuutusmaksuja. /Akdi/MM, YLEISTÄ LAKITIEDOTUSTA VEROTUS Veroarmahdus toi valtion budjettiin 3,5 mrd ruplaa. Veroarmahdus astui voimaan 1. maaliskuuta 2007 ja on voimassa 1. tammikuuta 2008 asti. Sen aikana luonnollisilla henkilöillä on mahdollisuus laillistaa (eli käytännössä maksaa niistä verot) ns. pimeät tulot, jotka ovat saatu ennen 1. tammikuuta Jo lokakuussa valtion budjettiin tuli 3,5 miljardia ruplaa. Eniten tuloja laillistettiin Pietarin ja Moskovan alueilla ja vähiten tuloja laillistettiin Hakasian alueella. Akdi/GG, Minfin priorisoi alueveroviranomaisten päätöksiä verohelpotuksiin Venäjän finanssiministeriö ei pidä perusteltuna palauttaa verohelpotuksia yritysten tuloverotukseen. Finanssiministeriö toteaa, että verokoodeksin pykälä 284 antaa federaation subjekteille mahdollisuuden omilla säädöksillään alentaa tiettyjen veronmaksajaryhmien veroprosenttia siltä osalta (17,5%), joka jää federaation subjektin kassaan. Tätä osaa on mahdollista alentaa 13,5 %:iin. /Akdi/MM Verokoodeksin soveltamisohjeet internettiin Finanssiministeriö aikoo julkaista verokoodeksin soveltamisohjeita ministeriön virallisella internetsivustolla ( Finanssiministeriö aikoo julkaista tällä sivustollaan asiakirjoja, jotka ovat tar-

14 LAKIUUTISIA koitettu veroviranomaisille ja jatkossa myös yksityisillekin veromaksajille. Finanssiministeriön tavoitteena on sen toiminnan läpinäkyvyys ja julkisuus. Akdi/GG, tarkoituksiin. Työntekijälle syntyvään tuloon sovelletaan luonnollisen henkilön tuloverotusta. Akdi/GG, Venäläisten yritysten ja offshore maiden yritysten väliset kaupat erityistarkkailun kohteeksi Finanssiministeriö haluaa asettaa venäläisten yritysten ja offshore maiden yritysten välisen kaupan erityistarkkailun kohteeksi. Finanssiministeriö laatii listan offshore maista ja julkaisee sen piakkoin. Akdi/GG, Federatiivisen veroviraston kirjekuoripalkojen selvityksen lopputulos Federatiivisen veroviraston perustamat komissiot selvittivät, että peräti yrityksessä maksettiin palkkaa, jonka taso oli selvästi keskitasoa alempi. Jo lokakuuhun menneessä 62 % näistä yrityksestä nosti työntekijöidensä palkkoja. Selvityksen erityiskohteena olivat tappiota tuottavat yritykset, joilla oli epäselvyyksiä yrityksen kirjanpidon kanssa. Akdi/GG, TYÖ Vuoden 2007 ulkomaalaisten työlupakiintiöitä korotettiin Venäjän hallituksen asetuksella (asetus on voimassa ) korotettiin vuoden 2007 ulkomaalaisten työlupakiintiöitä. Yhteensä vuonna 2007 myönnetään (aiempi luku oli ) työlupaa ulkomaalaisille luonnollisille henkilöille. Vuonna 2007 Pietarin alueelle yhteensä ja Moskovan alueelle työlupaa. Nettisivuillamme ( jäsentiedotus) lainsäädäntöuutisissa on nähtävissä venäjänkielinen taulukko, josta näkee miten paljon työlupia myönnetään vielä vuonna 2007 eri puolella Venäjän Federaatiota. Kodeks/GG,MM/ Yrityksen auton ja matkapuhelimen käyttö yksityistarkoituksiin Finanssiministeriö kommentoi kirjeessään tilanteita, joissa työntekijä käyttää omiin tarkoituksiin yrityksen autoa ja matkapuhelinta. Finanssiministeriön mukaan työntekijälle syntyy tuloa siitä, että hän käyttää työnantajan autoa ja matkapuhelinta omiin 14

15 Tulliuutisia HALLINNOLLISIA UUTISIA Venäjän luoteinen tullihallinto aikoo optimoida ja modernisoida toimintojaan Venäjän luoteinen tullihallinto aikoo kehittää toimintojaan kolmella sektorilla: tullin rakenteiden optimointi, tullin tekninen modernisointi sekä siirtyminen tullattavien tavaroiden ennakkoilmoittamiseen ja sähköiseen tullaukseen. Ennakkoilmoittaminen ja sähköinen tullaus eivät ole asialistalla ensimmäisinä. Venäläisten mukaan EU olisi valmis ennakkoilmoittamiseen tullauksessa Venäjän kanssa aikaisintaan vuonna Sen sijaan tullin toimintoja on alettu tehostaa etenkin Kaliningradin ja Baltian tullipiireissä. Tämän seurauksena Kaliningradista on mahdollista siirtää lisätyövoimaa Viipurin tullipiiriin Torfjanovkaan, Brusnitshnojeen ja Svetogorskiin. Aikataulusta ei kerrota tarkemmin, mutta Kaliningradin tullipiirin tehokkuusohjelma on määrä viedä läpi tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi Torfjanovka ja Brusnitshnoje ovat saamassa kumpikin uuden kuormien läpivalaisuyksikön. TKS/ EL/ TULLAUSPAIKAT Pietarin tulli siirtää toimintojaan kehätien tuntumaan Pietarin tulli tulee sulkemaan 10 tullipistettä kaupungin keskusalueilta. Kaupungissa toimii yhteensä 16 tullitoimipistettä. Tuontitullausta tullaan siirtämään kehätien tuntumaan. Suunnitelmien mukaan kehätien (КАД) läheisyyteen rakennetaan julkis-yksityisellä kumppanuusperiaatteella viisi suurta tullaus- ja varastoterminaalia. Muutos helpottaa esimer- kiksi Suomesta tulevien tuontitavaroiden tullausta. Samassa yhteydessä on tarjolla varastotilaa. Arvioidaan että yhden suuren tullaus- ja varastointiterminaalin hinnaksi tulisi 30 miljoonaa USD. Ensimmäinen terminaali avattiin kesällä Pietarin pohjoispuolella (Osinovaja Rostsha), toinen on valmisteilla (Rutshi). Projektisuunnitelmat ovat tekeillä Novoizmailovskin, Volhonskoe shossen ja Shusharyn terminaaleista. DP/ EL/ Pietarissa yhdistetään kolme tullitoimipistettä Pietarissa yhdistetään vuoden alusta kolme tullitoimipistettä yhdeksi. Poistuvat toimipisteet ovat Parnasskij, Severo-Vostotshnyj ja Severo-Zapadnyj. Näiden tilalle perustetaan uusi toimipiste osoitteeseen Piskarevskij prospekt 150/2. Uuden tullipisteen toimialueena Leningradin alueelta ja Pietarista ovat Vsevolozhsk, Kirovsk, Sertolovo, Krasnogvardeijskij, Levashovo ja Shuvalovo-Ozerki. TKS/ EL/ TULLIRIKKOMUKSIA Harmaatuonti 11,4 % kokonaistuonnista Venäjälle Harmaatuonnin osuus tuonnin kokonaisarvosta Venäjälle oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 11,4 %, kertoo Venäjän tullilaitos. Osuus on laskenut tasaisesti viime vuosina (v ,3 %, ,4 %). Arvioidaan että tuontiyritysten kokonaismäärästä harmaatuojia on kuitenkin merkittävähkö osuus. Esimerksi vuonna 2006 tuontia harjoittaneista yrityksistä 54 % lopetti toimintansa tänä vuonna. Kun poistetaan luvuista kertalähetykset, lopettajien osuu- 15

16 deksi tulee 40 %. Nämä yritykset toivat maahan yhteensä 27 miljardin USD arvosta. Suurimman osan näistä arvellaan olevan harmaatuojia, lyhytaikaisia ns. yhden päivän yrityksiä. Tänä vuonna (vuoden alkupuolisko) tuontia harjoittaneista yrityksistä 40 % on ollut täysin uusia toimijoita. Tuontitulleja on laskettu osin harmaatuonnin kitkemiseksi. Mm. kengille ja digikameroille on asetettu nollatullit. Kenkien osalta laillinen tuonti onkin kasvanut. Harmaatuontia vähentää myös markkinoiden kehittyminen. Harmaatuonti olkaa olla yritykselle suuri luotettavuusriski laina- ja investointimarkkinoiden kehittyessä. Myös suorat toimitussopimukset ulkomaisten valmistajien kanssa ovat kasvussa. Vedomosti/ EL/ TUONTIMÄÄRÄYKSIÄ Muutamille kemian- ja muoviteollisuuden tuotteille tullimuutoksia Venäjän hallitus on antanut asetuksen, jolla muutetaan muutamien kemian- ja muoviteollisuuden tuotteiden sekä kivennäistuotteiden väliaikaisia tuontitulleja pysyviksi. Tullit astuvat voimaan kuukauden kuluttua asetuksen virallisesta julkaisemisesta. Asetuksen mukaiset tuontitullit tullikoodeittain ovat: (volframimalmit ja -rikasteet, 0 %), (metyylifenyylidi-isosyaniitit, 0 %), (vaahtoutuvat polystyreenit, 5 %), (yksi polyvinyyliklorideista, 0 %), (yksi polyeettereistä, 0 %) sekä ja (polyeteenitereftalaatteja, 5 %). TKS/ EL/ Vihannesten tuontitulleja alennettiin Venäjän hallitus on antanut asetuksen tiettyjen vihannesten väliaikaisista tuontitulleista. Asetus koskee kaalia, porkkanaa ja punajuurta. Tuontitulli laskee näiden osalta 15 %:sta 5 %:iin tullausarvosta ajaksi vch, RG/ EL/ Kasviöljyjen tuontitulleja alennettiin Venäjän hallitus on antanut määräyksen kasviöljyjen (ml. auringonkukkaöljyt) tuontitullin laskemisesta väliaikaisesti. Uusi tuontitulli on 5 % tullausarvosta (ent. 15 %). Tullitaso on voimassa TKS/ EL/ Osina tuotaville autoille halutaan suuremmat tullit Venäjän tullilaitos haluaisi rajoittaa käytettyjen autojen tuontia purettuina. Osina tuotavien käytettyjen autojen tuonti on kasvanut viime vuosina. Viime vuonna Venäjälle tuotiin osina henkilöautoa, tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla jo Korkeintaan 5 vuotta vanhojen autojen tuontitulli Venäjälle on 25 % tullausarvosta, osien tullit puolestaan 5-15 %. Gudok/ EL/ Teen ja useiden jalostamattomien nahkojen tuontitulli pois pysyvästi Venäjän hallitus on asetuksellaan määrännyt teelle ja useille jalostamattomille nahoille tuontitulliksi pysyvästi 0 % tullausarvosta. Samainen tullitaso on ollut 16

17 aiemmin voimassa väliaikaisesti 9 kuukautta. Asetuksen mukaiset teen tullikoodit ovat (vihreä tee) ja (tumma tee, fermentoitu tai osittain fermentoitu). Asetuksen mukaiset nahkojen tullikoodit ovat: TKS/ EL/ Joidenkin pähkinöiden ja siementen pysyväksi tuontitulliksi 0 % Venäjän hallitus on määrännyt asetuksellaan joillekin pähkinöille ja siemenille pysyväksi tuontitulliksi 0 % tullausarvosta. Kyseinen tullitaso on ollut voimassa väliaikaisena 9 kuukautta. Asetus koskee tullinimikkeitä , , , , , , ja TKS/ EL/ VIENTIMÄÄRÄYKSIÄ Sellun vientitulli pois vuoden alusta Sellun (havu- ja lehtipuista) ja joidenkin kartonkilajikkeiden vientitullit Venäjältä laskevat vuoden 2008 alusta 5 %:sta nollaan. Venäjän hallituksen tavoitteena on edistää puun jatkojalostusta. Maan selluntuotanto on tällä hetkellä tasolla 7 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomessa sellun kokonaistuotanto vuonna 2006 oli noin 13 miljoonaa tonnia. Sellun vientitullia laskettiin Venäjällä edellisen kerran vuonna 2004 (edeltävä taso 15 %). Vaikutukset jäivät tuolloin minimaalisiksi maan sellunviennin kannalta. Kommersant, Metsäteollisuus ry/ EL/ Kemiantuotteille vientitullimuutoksia Venäjän hallitus on asetuksellaan määrännyt muutamien kemiantuotteiden vientitulliksi 0 % tullausarvosta. Määräys koskee tullikoodeja (1-butanoli), 3902 (propyleenipolymeerit ja muut olefiinit alkumuodossa) ja ryhmästä (polytetrafluorieteeni farmaseuttiseen tuotantoon). Määräys astuu voimaan TKS/ EL/

18 Maittemme välinen kauppa 18

19 SVKK: Venäjän-kaupan barometri - ennätyksiä rikotaan taas SVKK: Venäjän-kaupan Barometri ennätyksiä rikotaan taas Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä sekä vienti Venäjälle on ennätyksellisen positiivista: 70%Venäjällä liiketoimintaa harjoittavista ja 57% vientiä Venäjälle harjoittavista haastatelluista raportoi kasvua, toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta. Markkinaosuuksien menetykset Venäjällä ja viennin volyymin hidastunut kasvu ovat Venäjän-kaupan kehityksen valitettava suuntaus. Kuvaa täydentävät kuitenkin yritysten toiminnan hyvin positiiviset tulokset. Venäjän liiketoiminnan tulevaisuuden odotukset eivät ole laantuneet millään toimialalla; pienillä yrityksillä on optimistisimmat odotukset vaikka keskisuuret ja suuret yritykset eivät nekään ole pessimistisiä. Viennin kehityksestä odotetaan niin ikään kasvua, kaikenkokoisissa yrityksissä, erityisesti teollisuudessa ja kaupassa; palvelualoilla on kuitenkin nähtävissä odotusten vaimenemista. Venäjän talouden ei odoteta supistuvan: 89% vastanneista odottaa sen kasvavan edelleen. I Liiketoiminta Venäjällä A. Toteutunut tulos, viimeiset 6 kk: Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä paranee paranemistaan. 70% vastanneista 178 yrityksestä ilmoitti liiketoimintansa Venäjällä kasvaneen paljon tai jonkin verran. Kehitys on ollut hyvä kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti teollisuudella se parani kevääseen verrattuna (saldo 51 64). Kaupan alalla kokonaiskehitys oli paras, vaikka olikin heikompi kevääseen verrattuna (81 70). Palvelualoilla oli hienoista laskua (74 69). Yrityksen koolla ei ole väliä, sekä pienet että suuret yritykset raportoivat liiketoimintansa positiivisesta kehityksestä. Liiketoiminta Venäjällä nyt verrattuna 6 kk sitten n=on liiketoimintaa Venäjällä Kasvanut paljon Kasvanut jonkin verran Pysynyt ennallaan Ei osaa sanoa Supistunut jonkin verran Supistunut paljon Saldoluku Kevät 2003 (n=272) Syksy 2003 (n=275) Kevät 2004 (n=277) Syksy 2004 (n=268) Kevät 2005 (n=280) Syksy 2005 (n=181) Kevät 2006 (n=190) Syksy 2006 (n=154) Kevät 2007 (n=177) Syksy 2007 (n=178) KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa 19

20 B. Odotettu tulos, tulevat 6 kk: Kasvuodotukset seuraavilta 6 kuukaudelta eivät ole muuttuneet kevääseen verrattuna: 78% vastaajista odottaa paljon tai jonkin verran kasvua seuraavilta 6 kuukaudelta. Toimialoissa ei ole eroavuuksia. Pienet yritykset ovat optimistisimpia (saldot 74 79), vaikka keskisuuret (saldo 79) ja suuret (saldo 74) eivät ole pessimistisiä nekään. Liiketoiminta Venäjällä seuraavan 6 kk:n aikana n=on liiketoimintaa Venäjällä Kasvaa paljon Kasvaa jonkin verran Pysyy ennallaan Ei osaa sanoa Supistuu jonkin verran Supistuu paljon Saldoluku Kevät 2003 (n=272) Syksy 2003 (n=275) Kevät 2004 (n=277) Syksy 2004 (n=268) Kevät 2005 (n=280) Syksy 2005 (n=181) Kevät 2006 (n=190) Syksy 2006 (n=154) Kevät 2007 (n=177) Syksy 2007 (n=178) KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa II Suora vienti Suomesta Venäjälle A. Toteutunut tulos, viimeiset 6 kk: Yritysten vientikehityksen saldo nousi ennätykseen, 56 yksikköön. 57% vastanneista 203 yrityksestä kertoi vientinsä kasvaneen paljon tai jonkin verran. Teollisuuden vienti nousi eniten (saldo 39 60), kun puolestaan palvelualoilla oli laskua (saldo 52 42). Kaikilla kokoluokilla meni hyvin. 20

21 Kevät 2007 (n=177) Syksy 2007 (n=178) KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa II Suora vienti Suomesta Venäjälle A. Toteutunut tulos, viimeiset 6 kk: Yritysten vientikehityksen saldo nousi ennätykseen, 56 yksikköön. 57% vastanneista 203 yrityksestä kertoi vientinsä kasvaneen paljon tai jonkin verran. Teollisuuden vienti nousi eniten (saldo 39 60), kun puolestaan palvelualoilla oli laskua (saldo 52 42). Kaikilla kokoluokilla meni hyvin. Vienti Venäjälle nyt verrattuna 6 kk sitten n=on vientiä Venäjälle Kasvanut paljon Kasvanut jonkin verran Pysynyt ennallaan Ei osaa sanoa Supistunut jonkin verran Supistunut paljon Saldoluku Kevät 2003 (n=193) Syksy 2003 (n=179) Kevät 2004 (n=198) Syksy 2004 (n=185) Kevät 2005 (n=186) Syksy 2005 (n=223) Kevät 2006 (n=216) Syksy 2006 (n=211) Kevät 2007 (n=186) Syksy 2007 (n=203) KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa B. Odotettu tulos, tulevat 6 kk: Viennin kasvua odottaa 66% vastaajista. Palvelualat ovat pessimistisimmät (64 53). Yritysten koolla ei ole väliä: kaikkien odotukset ovat vahvat. 21

22 Kevät 2006 (n=216) Syksy 2006 (n=211) Kevät 2007 (n=186) Syksy 2007 (n=203) KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa B. Odotettu tulos, tulevat 6 kk: Viennin kasvua odottaa 66% vastaajista. Palvelualat ovat pessimistisimmät (64 53). Yritysten koolla ei ole väliä: kaikkien odotukset ovat vahvat. Vienti Venäjälle seuraavan 6 kk:n aikana n=on vientiä Venäjälle Kasvaa paljon Kasvaa jonkin verran Pysyy ennallaan Ei osaa sanoa Supistuu jonkin verran Supistuu paljon Saldoluku Kevät 2003 (n=193) Syksy 2003 (n=179) Kevät 2004 (n=198) Syksy 2004 (n=185) Kevät 2005 (n=186) Syksy 2005 (n=223) Kevät 2006 (n=216) Syksy 2006 (n=211) Kevät 2007 (n=186) Syksy 2007 (n=203) KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa III Venäjän talouden kehitys Venäjän talouden odottaa kasvavan 89% vastanneista 300 yrityksestä. Toimialojen tai yrityskokojen välillä ei ole eroja. 22

23 Kevät 2006 (n=216) Syksy 2006 (n=211) Kevät 2007 (n=186) Syksy 2007 (n=203) KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa III Venäjän talouden kehitys Venäjän talouden odottaa kasvavan 89% vastanneista 300 yrityksestä. Toimialojen tai yrityskokojen välillä ei ole eroja. Venäjän talouden kehitys seuraavan 6 kk: aikana n=kaikki vastaajat Kasvaa paljon Kasvaa jonkin verran Pysyy ennallaan Ei osaa sanoa Supistuu jonkin verran Supistuu paljon Saldoluku Kevät 2003 (n=301) Syksy 2003 (n=300) Kevät 2004 (n=301) Syksy 2004 (n=300) Kevät 2005 (n=300) Syksy 2005 (n=299) Kevät 2006 (n=300) Syksy 2006 (n=300) Kevät 2007 (n=300) Syksy 2007 (n=300) KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa IV Suurimmat ongelmat Ongelmissa ikuinen ykkönen, tullaus, haittaa eniten vientiä (25% vastaajista) ja kauppaa (36% kaupan alan vastaajayrityksistä) harjoittavia yrityksiä, kun taas kakkonen ja kolmonen, Venäjän byrokratia (22% vastaajista) ja henkilökunnan löytäminen (15% vastaajista), vaivaavat enemmän Venäjälle etabloituneita yrityksiä, erityisesti kaupan alan yrityksiä. Tullausongelmia kokevien määrä on ollut laskussa parin vuoden ajan, kun taas byrokratiasta ja henkilökunnan rekrytointiongelmista kärsivien määrä on pysynyt kuta kuinkin samana. 23

24 Kevät 2006 (n=300) Syksy 2006 (n=300) Kevät 2007 (n=300) Syksy 2007 (n=300) KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa IV Suurimmat ongelmat Ongelmissa ikuinen ykkönen, tullaus, haittaa eniten vientiä (25% vastaajista) ja kauppaa (36% kaupan alan vastaajayrityksistä) harjoittavia yrityksiä, kun taas kakkonen ja kolmonen, Venäjän byrokratia (22% vastaajista) ja henkilökunnan löytäminen (15% vastaajista), vaivaavat enemmän Venäjälle etabloituneita yrityksiä, erityisesti kaupan alan yrityksiä. Tullausongelmia kokevien määrä on ollut laskussa parin vuoden ajan, kun taas byrokratiasta ja henkilökunnan rekrytointiongelmista kärsivien määrä on pysynyt kuta kuinkin samana. V Investoinnit Venäjälle A. Toteutuneet uus- ja lisäinvestoinnit 28% vastanneista 300 yrityksestä, eli 84 yritystä, oli tehnyt uus- ja/tai lisäinvestointeja. Tytäryritykset olivat ehdoton enemmistö (20%). 9% eli 27 yritystä oli investoinut tuotantolaitoksiin. 24

25 V Investoinnit Venäjälle A. Toteutuneet uus- ja lisäinvestoinnit 28% vastanneista 300 yrityksestä, eli 84 yritystä, oli tehnyt uus- ja/tai lisäinvestointeja. Tytäryritykset olivat ehdoton enemmistö (20%). 9% eli 27 yritystä oli investoinut tuotantolaitoksiin. Yritys on investoinut Venäjälle viimeisten 6 kk:n aikana n=kaikki vastaajat Edustustoon Tytäryritykseen Yhteisyritykseen Tuotantolaitokseen Ei ole investoinut/ ei vastausta/ ei osaa sanoa Syksy 2005 (n=299) Kevät 2006 (n=300) Syksy 2006 (n=300) Kevät 2007 (n=301) Syksy 2007 (n=300) 1789 KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa B. Aiotut uus- ja lisäinvestoinnit 33% vastaajista eli 99 yritystä aikoo investoida joko tytäryritykseen ja edustustoon (26%) ja/tai tuotantolaitokseen (9%). 25

26 Ei ole investoinut/ ei vastausta/ ei osaa sanoa KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa B. Aiotut uus- ja lisäinvestoinnit 33% vastaajista eli 99 yritystä aikoo investoida joko tytäryritykseen ja edustustoon (26%) ja/tai tuotantolaitokseen (9%). Yritys aikoo investoida Venäjälle seuraavan 6 kk:n aikana n=kaikki vastaajat Edustustoon Tytäryritykseen Yhteisyritykseen Syksy 2005 (n=299) Kevät 2006 (n=300) Syksy 2006 (n=300) Kevät 2007 (n=301) Syksy 2007 (n=300) Tuotantolaitokseen Ei aio investoida/ ei vastausta/ ei osaa sanoa KN/pka/jps % Venäjän kaupan barometri syksy 2007 Haastattelut tehty Suomessa Tutkimuksen taustatietoja: Barometri-tutkimus suoritettiin lokakuussa Kyselyyn vastasi 300 yritysedustajaa 96% edusti päällikkö- ja johtajatasoa, muita oli 4%. Vastaajien toimialoista 52% oli teollisuuden, 36% palvelu-, suunnittelu- ja logistiikka-alojen ja 12% kaupan alan edustajia Vastaajista yrityksen henkilöstömäärän mukaan 20% oli mikroyrityksiä, 28% oli pieniä, 27% keskisuuria ja 25% suuria yrityksiä. Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus Oy 26

27 27 27 Venäjän talous

28 28 28

29 29 29

30 30 30

31 31

32 Veroparatiisit ovat tunnetusti olleet venäläisten sijoittajien suosiossa. Asiantuntijat arvioivat, että omaisuuden suoja on edelleenkin suurin syy venäläisen pääoman pakoon ulkomaille. Jukosin tapahtumahistoria pelottaa edelleen myös monia venäläisiä sijoittajia. Veroparatiisien alhaisen verotuksen houkuttelevuutta ei kuitenkaan sitäkään pidä aliarvioida. Omaisuuden suoja edelleen suurin syy pääomapakoon Venäjältä off-shore-maihin Kypros tunnetaan venäläisen pääoman pakopaikkana. Vuoden 2007 alkuvuoden tilastot kuitenkin osoittavat, että Kypros on menettämässä asemaansa venäläisten suursijoittajien paratiisina ja sieltä Venäjälle suuntautuvien uusinvestointien alkuperämaana. Iso-Britannian Neitsytsaarilta ja Normandiasta (Jersey, Sark ja Gernci) tuli Venäjälle investointeja ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2007 yhteensä 15 mrd USD, Kyprokselta tuli 8 mrd USD. Alankomaista sijoituksia Venäjälle tuli em. ajanjaksona 11,8 mrd USD. Jerseyn saarille on rekisteröity mm. maailman suurin alumiiniyhtiö United Company Rusal, jonka pääomistaja on venäläinen Rusal (88 % osakkeista). Jerseylle on rekisteröity myös mm. venäläinen Rambler Media. Myös Viro on nousemassa yritysverotuksellaan venäläisten sijoittajien suosioon. Virossa jakamaton osinko jää yritysverotuksen ulkopuolelle. 32

33 Sark-saari Englannin kanaalissa yksi venäläisten yritysten veroparatiiseista Veroparatiisien joukkoon on listattu myös Alankomaat, jonka suosio venäläisten sijoittajien kohteena on kasvanut voimakkaasti. Alankomaat on myös kivunnut Kyproksen ohi maana, josta tulee eniten sijoituksia Venäjälle. Hollannin ja Venäjän välinen verosopimus. Jos hollantilainen yhtiö omistaa vähintään 25 % venäläisestä yhtiöstä ja sijoitus on vähintään euroa, se voi kotiuttaa osinkojaan 5 %:n lähdeverolla. Myöskään Hollannin veroviranomaiset eivät käsittele tätä tuloa voittoverotukseen vaikuttavana tuloeränä. Hollannilla on myös imagoetu, koska sitä ei mielletä eikä OECD myöskään luokittele sitä off-shore-maaksi kuten Jerseytä tai Man-saaria. Tällä on merkitystä etenkin nyt, kun Venäjän finanssiministeriö haluaa asettaa venäläisten yritysten ja offshore maiden yritysten välisen kaupan erityistarkkailun kohteeksi. Finanssiministeriö laatii parhaillaan listaa offshoremaista ja julkaisee sen lähiaikoina. Venäjän keskuspankki julkaisi jo syksyllä kirjeen, jonka pankkeja kehotetaan pyytämään off-shore-yrityksiltä lisäselvityksiä, jos ne aikovat avata tilin venäläisessä pankissa. Aivan viime aikoina veroalan asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota venäläisten yritysten kiinnostukseen niitä maita kohtaan, jossa verotus on jopa kireämpää kuin Venäjällä. Esimerkkeinä mainitaan mm. Tanska, Ruotsi ja Itävalta. Näissä maissa verotusta enemmän painoarvoa ovat saaneet niiden maantieteellinen sijainti ja korkea kansainvälinen status. Ne venäläiset yritykset, jotka pyrkivät aktiivisesti laajentamaan toimintojaan Venäjän rajojen ulkopuolelle, nostavat em. tekijät ohi vero-optimoinnin. Off-shore-maissa verotuksen lisäksi merkittäväksi tekijäksi on noussut omaisuuden suoja ja sitä kautta myös ulkomaisten investoijien saaminen mukaan venäläiseen bisnekseen. Isot venäläiset holding-yhtiöt pyrkivät tätä kautta pääsemään myös ulkomaisiin pörsseihin. Venäläisten suuryritysten kiinnostuksen off-shoretoimintaan PKF (Аудиторско-консалтинговая компания ФБК) tilintarkastus-konsulttiyhtiön yrityskäytäntöjä seuraavan osaston johtaja Aleksandr Jermolenko luokittelee kolmeen ryhmään priorisointijärjestyksessä: 1. omaisuuden suoja, 2. osakkeenomistajien luottamuksellisten suhteiden luominen, 3. yrityksen hallinnon ja johtajiston intressien tasapainon saavuttaminen. Dengi, Akdi/MM,

34 Pikku-uutisia Venäjän taloudesta VENÄJÄN PRESIDENTIN VAALIT PUTIN EHDOKKAAKSI? Venäjän federaationeuvosto määräsi Venäjän presidenttivaalien päiväksi Päätöksen jälkeen julkisuudessa alkoi spekulaatio siitä, että presidentti Putin eroaa ennenaikaisesti - ennen 2.-toimikautensa loppua toukokuun lopulla. Tästä seuraisi se, että hän voisi tulla valituksi uudelleen presidentiksi jopa nykyisen perustuslain mukaan, koska presidenttikausien väliin jäisi ajanjakso, jolloin hän ei ole presidentti. Luontainen peruste presidentin eroamiselle olisi valinta kansanedustajaksi joulukuun alun ( ) duuman vaaleissa. Venäjän perustuslain mukaan presidentin vaalit on järjestettävä kolmen kuukauden sisällä siitä, kun istuva presidentti on eronnut ennenaikaisesti. Presidenttiehdokkaat on asetettava mennessä. Jouluun mennessä siis tiedämme pitävätkö spekulaatiot paikkansa. /Moscow Times, MM/MM, PUTIN PATISTAA HALLITUSTA TÖIHIN Venäjän presidentti Vladimir Putin kehottaa maan hallitusta jatkamaan kiireellisimpien lakien valmistelutöitään normaalisti eikä odottamaan duuman vaalien tulosta. Uuden duuman päästävä heti töihin, sanoi presidentti hallituksen ja presidentin tapaamisessa maanantaina Tapaamisessa talouskehitysministeri Elvira Nabiullina raportoi Venäjän talouden kehityksestä. Inflaatiokehitys vuonna 2007 tulee nousemaan 9,7 %:iin eli yli hallituksen alkuvuoden ennusteen. Hallitus onkin valmistellut sekä lyhyen- että pitkän ajanjakson inflaation vastaisia toimenpiteitä. Monopolien vastaista politiikkaa on kiristettävä samoin on tuettava toimintaa, joka edesauttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainottumista markkinoilla. Yleistä talouskehitystä talouskehitysministeri Nabiullina piti hyvänä. Venäjän BKT:n kasvu on ollut tammi-lokakuussa 7,4 %. Teollisuustuotannon kasvun hidastuminen heinä-elokuussa on sekin korjaantunut syyskuussa. Erityisesti ministeri kiinnitti huomiota jalostavan teollisuuden kasvun jatkuvuuteen. Investoinnit tammi-lokakuussa kasvoivat 20,9 %. Aluepolitiikasta vastaava ministeri Dmitri Kozak 34

35 kertoi Siperian ja Kaukoidän suurista rautatiehankkeista. Suunnitteilla on Etelä-Jakutian ja Uralin Itärinteen ratahankkeet, joiden arvioidaan tarjoavan vähintään työpaikkaa. 1.varapääministeri Sergei Ivanov kertoi 42 mrd ruplan asuinrakentamisprojekteista sotilaille Primorjen ja Kamchatkan alueille. Pääministeri Viktor Zubkov arvioi Mustanmeren tankkerionnettomuuden jälkien siivoamisen saatavan päätökseen lähipäivinä. /RG/MM, VENÄJÄN TALOUSKEHITYSMINISTERIÖ ENNAKOI RAAKAÖLJYN HINNAKSI 74 USD TYNNYRILTÄ VUONNA 2008 Venäjän talouskehitysministeriö tekee 1.joulukuuta hallitukselle ennusteen vuosille talouskehityksestä. Tässä vaiheessa vuoden 2008 raakaöljyn hinnaksi ennakoidaan 74 USD tynnyriltä. /Vedomosti/MM, VENÄJÄN INFLAATIO VUONNA 2008 NOUSSEE 7,5 %:N TASOLLE Maailmanpankki ennustaa Venäjän inflaation ylittävän Venäjän hallituksen ennusteet eli noin 7 %: n tason. (Hallitus on korjannut ennusteensa 9,7 %: iin). Tälle vuodelle maailmanpankki on ennustanut Venäjälle 11 % inflaatiota tai jopa sen ylittävää tasoa. Venäjän finanssiministeriö tekee ennusteensa ensi vuodelle joulukuun puolessa välissä. Maailmanpankin raportissa todetaan myös Venäjän prosessiteollisuuden kasvun hidastuneen elo-syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna johtuen ruplan nopeasta vahvistumisesta ja heikosta työntuottavuudesta. Pankin arvion mukaan Venäjän ainoa keino leikata inflaatiokehitystä hidastamatta samalla teollisuuden kasvua on nostaa työn tuottavuutta ja kilpailukykyä. /RBC, decr, Kommersant/MM, ALUEKEHITYSMINISTERIÖÖN KAKSI UUTTA VARAMINISTERIÄ Venäjän uuden aluekehitysministeri Dmitri Kozakin tueksi on nimitetty kaksi uutta varaministeriä, Dmitri Aratski ja Sergei Kruglik. Dmitri Aratski toimi vuodesta 2004 lähtien federatiivisen valtion omaisuuden hallintaviraston varajohtajana ja hallintoreformiin alkuun asti vastasi 1.varaministerinä omaisuussuhteista. Tuolloin häntä pidettiin käytäväpuheissa todellisena ministerinä. Dmitri Aratskia pidetään myös yhtenä maakodeksin pääsuunnittelijana, joka on vaikuttanut erityisesti subjektien omaisuuslakeihin. Sergei Kruglik siirtyi aluekehitysministeriöön Rosstroin johtajan paikalta. Rosstroissa hän vastasi täsmälleen samoista tehtävistä kuin nyt alueministeriössä. Hänen arvioidaankin olevan maan paras asiantuntija mitä tulee Venäjän rakennusalan ja kuntasektorin heikkouksiin ja vahvuuksiin. Häntä pidetään yhtenä Venäjän asuinrakentamisohjelman pääarkkitehdeista. /Rossiiskaja gazata/mm, ENERGIAN HINTA VAPAUTETAAN VUONNA 2014 Vuoden 2014 jälkeen väestölle myytävän sähköenergian vähittäismyyntihintatariffit vapautetaan valtion sääntelystä. Asiasta ilmoitti RAO UES:n pääjohtaja Anatoli Tsubais. /Lenta.ru/MM,

36 TURKMENISTAN NOSTAA ULKOMAILLE TOIMITETTAVAN KAASUN HINTAA Turkmenistanin presidentti ehdottaa 30 % hinnankorotusta kaasutoimituksille sen sijaan, että Turkmenistan hyväksyisi Venäjän ehdotuksen uuden kaasuputken rakentamisesta Turkmenistanista Venäjälle. Venäjän Ukrainaan toimittaman kaasun hinta tulee nousemaan ainakin 130 USD USD 1000 m3:ltä. Hinnat saattavat joidenkin asiantuntijoiden mukaan nousta jopa USD, jos Turkmenistan toteuttaa presidentin ehdotuksen. Ukrainalaisten toiveet hintojen pysymisestä ennallaan ovat kariutumassa. Ukraina tuo vuosittain noin 60 mrd m3 kaasua, josta 42,5 mrd tulee Turkmenistanista Gazpromin jälleenmyyntinä Sveitsiin rekisteröidyn RosUKrEnergon kautta. /decr/mm, AMPIAISEN PISTO KORRUPTION SYDÄMEEN HYVÄÄ KIRJANPITÄJÄÄ YHÄ VAIKEAMPI SAADA Venäjän lainsäädäntö ei toistaiseksi vaadi kirjanpitäjältä mitään erityistutkintoa. Ja kirjanpitoja onkin valkoista ja mustaa - laillista ja laitonta. Hyvien kirjanpitäjien kysyntä kasvaa. Tähän ei ole syynä pelkästään talouden kasvu vaan myös se, että yhä useammat yritykset siirtävät toimintojaan virallisen kirjanpidon piiriin. Mutta mustia kassoja on edelleenkin monilla. Kirjanpitäjä, joka vastaa siitä saa tavallisesti kaksikertaisen palkan tavanomaista kirjanpitoa hoitavaan verrattuna. Riski on melkoinen ja ne kasvavat koko ajan. Pääkirjanpitäjän vastuu on lähes verrannollinen toimitusjohtajan vastuuseen. Yrityksen jokaiseen raha-asioita koskevaan dokumenttiin vaaditaan myös pääkirjanpitäjän allekirjoitus. Vastuusta myös maksetaan. Kirjanpitäjien palkka nousi keskimäärin viime vuonna %. Työuraansa aloittelevan kirjanpitäjän alkupalkka Moskovassa on n USD, josta se nousee nopeasti jopa 5000 USD: hen. Kirjapidon kokonaiskustannukset kuukaudessa vaihtelevat Moskovassa pienten firmojen 100 USD: stä suurten yritysten USD:hen. /Dengi/ MM, Pietarissa aloitettiin lokakuun lopulla operaatio Ampiaisen pisto korruption sydämeen. Operaatiossa etsitään katsastuskonttorien henkilökuntaa, joka leimaa papereita lahjuksia vastaan. Pietarin jälkeen operaatio siirtyy Moskovaan ja muihin suuriin kaupunkeihin. Operaatiossa on mukana muutama sata autoilijaa, jotka pyrkivät selvittämään katsastusviranomaisten lahjustenottoa kuitenkaan provosoimatta heitä siihen. /Dp/MM,

37 Venäjän alueet Kirjoittaja: Einari Lumijärvi Krasnodarin aluepiiri. Numeroidut kohteet kartalla: kasinoalue (1), matkailun erityistalousalue (2-6). Krasnodarin alueesta Venäjän matkailukeidas? Mustanmeren koillisrannalla sijaitseva Krasnodarin aluepiiri nousi näkyvästi esille kesällä 2007, kun alueella sijaitseva Sotshi valittiin vuoden 2014 talviolympialaisten pitopaikaksi. Sotshin osalta oli tehty mittavia aluekehityssuunnitelmia jo ennen kisojen varmistumista. Perinteisesti aluetalouden vahvoja toimialoja Krasnodarin aluepiirissä ovat olleet kuljetussektori, elintarviketeollisuus, maatalous ja matkailusektori. Alueelle on suunniteltu monia varsin kunnianhimoisia matkailuhankkeita. 37

38 Reilun 5 miljoonan asukkaan alue on pinta-alaltaan neliökilometriä. Suurin kaupunki on Krasnodar ( asukasta). Muita merkittäviä kaupunkeja ovat Sotshi ( as.) ja Novorossijsk ( as.). Eteläinen rantakaistale on Kaukasuksen vuorijonoa, pohjoisosa Kuban-joen tasankoa. Ilmasto vaihtelee pohjoisen lauhkeasta etelän subtrooppiseen. Alueen sisällä sijaitsee Adygeian tasavalta, joka on Krasnodarin aluepiirin tavoin itsenäinen Venäjän federaation subjekti. Krasnodarin aluepiiristä käytetään usein myös sen historiallista nimeä Kuban. Alueella on kasakkaperinteitä parin vuosisadan takaa. Krasnodarin aluepiirin bruttokansantuote on noussut viime vuosina noin 7 %:n vauhtia. Vuonna 2006 alueellinen BKT oli 498,7 miljardia ruplaa (vrt. Pietarin kaupungin BKT vastaavana aikana 902 mrd ruplaa). Suurimmat siivut alueelliseen BKT:hen tuovat liikenne ja viestintä (18,5 %), tukku- ja vähittäiskauppa sekä erinäiset huoltopalvelut (13,4 %), maa- ja metsätalous (13,1 %), jalostava teollisuus (12,6 %) ja rakentaminen (11,3 %). On huomioitavaa, että teollisuuden painoarvo ei ole kovin suuri. Teollisuustuotannon kokonaismäärästä 78,5 % kuuluu jalostavalle teollisuudelle. Jalostavan teollisuuden määrästä taas elintarviketeollisuus muodostaa yli puolet. Krasnodar 38 Vuonna 2006 Krasnodarin alueelle investoitiin yhteensä 149 miljardin ruplan edestä, joista ulkomaisia investointeja reilut 750 miljoonaa dollaria. Kokonaisinvestoinneista suurimmat siivut menivät kuljetussektorille (31,2 %), jalostavaan teollisuuteen (13,1 %) ja maatalouteen (12,1 %). Kokonaisinvestointien määrässä aluepiiri oli Venäjän alueiden joukossa 8: s, ulkomaisten investointien osalta 11:s. Eteläisessä hallintopiirissä Krasnodarin aluepiiri oli investoinneissa ykkönen. Hallintopiiriin kuuluvat mm. Rostovin alue, Stavropolin aluepiiri, Astrahanin alue ja Volgogradin alue. Monet talouden mittarit teollisuustuotannon kasvusta vähittäiskaupan liikevaihdon kasvuun näyttävät aluepiirissä reipasta kasvua edeltäviin vuosiin, mutta toimialojen sisällä on omat ongelmansa. Keskipalkka Krasnodarin aluepiirissä on alhaisempi kuin Venäjällä keskimäärin. Heinäkuussa 2007 keskipalkaksi aluepiirissä muodostui ruplaa kuukaudessa. Keskipalkka koko Venäjällä samana ajankohtana oli ruplaa. Aluepiirin aktiivisesta työväestöstä kolmannes työskentelee pienyritystoiminnan piirissä. Krasnodarin aluepiiri on määritellyt neljä toimialakeskittymää eli klusteria, joilla nähdään olevan aluetaloudellista potentiaalia ja joille investointipolitiikkaa tullaan erityisesti suuntaamaan. Toimialakeskittymät ovat matkailu ja virkistys, maatalousklusteri, kuljetusklusteri ja rakentamisklusteri. Krasnodarin aluepiiri markkinoi investoinneissa yhden luukun periaatettaan. Investointiprojektit hoidetaan investointien ja projektien seurantaosaston kautta (департамент инвестиций и проектного сопровождения: Osastolla on yhden luukun periaate mm. maaoikeudellisissa dokumentaatioissa. Osasto päivittää tietokantaansa aluepiirin ehdotuksista investointikohteiksi internetissä myös englanniksi.

39 Matkailuklusteri Matkailijamäärän ennuste Krasnodarin aluepiirissä vuodelle 2007 on 15 miljoonaa. Vuotuinen kasvu on pysytellyt noin 20 %:ssa. Alueen hotellit, sanatoriot ja pensionaatit voivat majoittaa yhtä aikaa matkailijaa. Tämä on kolmannes koko Venäjän matkailumajoituksen potentiaalista. Alueen matkailun vetovoimaisin keskus on Sotshi, 4 miljoonaa matkailijaa vuosittain. Sotshin osalta jatketaan federatiivista tavoiteohjelmaa vuosille Sotshin kehittämisestä vuoristoilmaston matkailukohteena. Tavoiteohjelma on tarkemmin esillä Sotshin talviolympialaisia käsittelevässä luvussa. Merkittävä rantakohteita ovat myös Anapa ja Gelendzhik. Alueen perinteikäs hiihtokeskus sijaitsee Krasnaja Poljanassa, 40 kilometriä Sotshista koilliseen. Aluepiirin matkailuklusteri on tarkoitus nostaa kansainväliselle tasolle. On kehitettävä erinäisiä urheiluun, virkistykseen ja muuhun turismiin liittyviä palveluita. Palvelukulttuuria on muutettava yleismaailmallisemmaksi. Kansainvälinen taso vaatii mittavia uudistuksia myös olemassaolevaan hotellikantaan ja infrastruktuuriin. Sotshin talviolympialaisten lisäksi aluepiirissä on meneillään kaksi muuta laajaa matkailuun liittyvää suunnitelmaa. Aluepiiriin on alettu muodostaa valtiollisen ohjelman mukaista matkailun ja virkistyksen erityistalousaluetta (особая экономическая зона туристско-рекреационного типа). Matkailun erityistalousalueita perustetaan Venäjälle yhteensä seitsemän. Hallituksen asetus valtiollisesta kokonaishankkeesta annettin alkuvuodesta Aluepiiriin aiotaan rakentaa myös kasinoalue (игорная зона). Matkailun erityistalousalue Krasnodarin aluepiirin matkailun ja virkistyksen erityistalousalue koostuu viidestä eri kohteesta Anapan, Gelendzhikin, Sotshin ja Tuapsen alueilla. Kohteiden yhteispinta-ala on yli hehtaaria. Kokonaisinvestoinneiksi matkailun ja virkistyksen erityistalousalueen eri kohteisiin on arvioitu 4,5 miljardia euroa. Valtio investoi kohteiden infrastruktuuriin yhteensä yli 700 miljoonaa euroa. Alueen residenteille myönnettävät merkittävimmät etuudet ensimmäisen viiden vuoden aikana ovat vapautus omaisuusverosta, vapautus liikenneverosta, alennettu voittovero ja alennettu maanvuokra. Anapaan kuuluu suunitelmassa kaksi kohdetta: Blagovechcenskaja (aluepiirin kartalla kohde nro 2) ja Vysokij bereg (3). Ensimmäiseen 750 hehtaarin kohteeseen tulee majoituspaikkaa (60 hotellikokonaisuutta). Alue on suunnattu lapsiperheille eri tuloluokissa. Teemana on rauhallinen lepoloma, mahdollisesti lisäohjelmalla. Kohteeseen kuuluu mm. kylpylä, kongressikeskus, huvivenesatama, keinotekoinen saari ja hiekkaranta. Toinen Anapan kohde kattaa 65 hehtaarin alueen sisältäen majoituspaikkaa. Kohde on suunnattu lapsiperheille, tulotaso alempi keskiluokka tai keskiluokka. Teemana on liikunnallinen lomailu, mahdollisesti lisäohjelmalla. Kohteeseen kuuluu mm. hotellikokonaisuuksia, ostoskeskuksia ja pitkä rantaviiva. Gelendzhikin kohteeseen (4) on suunniteltu 600 hehtaarin alueelle majapaikan kokonaisuus. Kohde on suunnattu keskiluokkaiselle ja hyvätuloiselle nuorisolle ja nuorille pareille. Teemana ovat merelliset liikuntamuodot. Kokonaisuuteen kuuluu mm. ylemmän ja keskitason hotelleja sekä kylpyläkokonaisuuksia, vesimaailma, golf-klubi ja tenniskoulu. Rantaviivaa on 18 kilometriä. Tuapsen kohteeseen (5) on suunniteltu 160 hehtaarin kokonaisuutta majoittujalle. Alue on suunnattu Krasnodarin aluepiirin asukkaille, venäläisille turisteille (alempi keskiluokka ja keskiluokka) ja automatkailijoille, jotka pitävät luonnossa liikku- 39

40 misesta. Toteutustapa on kuitenkin hotelli- ja viihdepalvelutyyppinen. Sotshiin kaavailtua osaa matkailun erityistalousalueesta (6) mitoitetaan matkailijalle 100 hehtaarin kokonaisuudessa. Kohderyhmänä ovat keski- ja yläluokan matkailijat, bisnes-eliitti ja luovan työn harjoittajat. Kokonaisuuteen kuuluu mm. hotellikokonaisuuksia ja täyshoitoloita. Kasinoalue Matkailun erityistalousalueen lisäksi aluepiirille on luvattu valtiollisen ohjelman mukaisesti kasinoalue (игорная зона). Kasinotoimintaa on alkaen mahdollista harjoittaa Venäjällä vain viidellä valtiollisella kasinoalueella. Eteläinen kasinoalue on tarkoitus rakentaa Krasnodarin aluepiirin ja Rostovin alueen yhteiselle rajaseudulle (aluepiirin kartalla kohde nro 1). Kasinoalue levittäytyy hehtaarin alueelle, jolle on suunniteltu erilaisia pelikeskuksia, majoitus- ja ravitsemusliikkeitä sekä urheilu- ja virkistyskohteita. Kasinoalueelle on tarkoitus rakentaa hyvät liikenneyhteydet (mm. lentoasema, rautatieasema ja bussiyhteydet). Julkista rahaa on budjetoitu rakennusprojektiin 67 miljardia ruplaa. Yksityisiä investointeja odotetaan yhteensä 350 miljardin ruplan edestä. Kokonaissumma on suurempi kuin Sotshin talviolympialaisten rakentamisbudjetti. Etelä-Venäjän Las Vegasiin odotetaan 25 miljoonaa kävijää vuosittain. Alue tulee työllistämään yli henkeä. Projektiin kuuluu myös lähialueiden sosiaalisen infrastruktuurin parantaminen ja asuntorakentamista. Maatalousklusteri Maatalousklusteri pitää sisällään maatalouden, maataloustekniikan, elintarviketuotannon sekä maatalouden tukialat jakelusta alan koulutukseen. Krasnodarin aluepiiri on maataloustuotannon määrältään Venäjän suurin. Aluepiiri tuottaa maan koko vehnäsadosta 12 %, sokerijuurikkaasta 25 %, kasviöljyistä 25 %, riisistä 75 % ja teestä 100 %. Omaleimaisena piirteenä on viininviljely. Maaseutuväestön osuus on korkea: 43 %. Elintarvikeketjussa työskentelee noin puolet alueen työvoimasta. Elintarviketeollisuus muodostaa 42,8 % koko teollisuustuotannon kokonaismäärästä Krasnodarin aluepiirissä. Jos lasketaan lukuun myös juomat ja tupakka, osuudeksi teollisuustuotannosta tulee noin 50 %. Tuotantoon kuuluu sokeri, lihatuotteet, hedelmä- ja vihannessäilykkeet, kalasäilykkeet, maitotuotteet, leipomotuotteet, ruokaöljyt, alkoholi, kahvi ja tupakka. Suurin ulkomainen investointi alueen tupakantuotantoon on Philip Morrisin tehdas, investoinnin arvoltaan 187 mijoonaa dollaria. Maatalouden jalostusasteen nostoa ovat viime vuosina tukeneet ulkomaiset investoinnit. Liikkeellä ovat olleet etenkin ranskalaiset investoijat. Ranskalaisyritys Bonduelle investoi 50 miljoonaa dollaria vihannesäilyketehtaaseen vuonna Tänä vuonna perässä seurasi toinen ranskalainen: Cecab, joka myös perustaa vihannessäilyketehtaan (mm. herne- ja maissisäilykkeet). Investoinnin arvo on 35 miljoonaa euroa. Aiemmin ranskalainen Alma Group teki 49 vuoden vuokrasopimuksen hehtaarin alasta omenanviljelyä ja jatkojalostusta varten. Rahallisesti merkittävin ulkomainen investointi elintarviketeollisuuteen on kuitenkin Nestlen pikakahvitehdas Timashevskissa, investoinnin arvoltaan 120 miljoonaa dollaria. Maataloutta vaivaa konekannan jälkeenjääneisyys. Varsinkaan pienemmillä tiloilla ei ole mahdolli- 40

41 Tärkein satama on Novorossijsk, joka on samalla Venäjän suurin. Novorossijskin sataman kautta kulki 80 miljoonaa tonnia tavaraa vuonna Kaspianmereltä, Kazakstanin alueelta, Novorossijskin terminaaliin kulkevan öljyputken ensimmäinen vaihe on saatu käyntiin. Täysi kapasiteetti on tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2017 mennessä, jolloin putkessa kulkee öljyä 64 miljoonaa tonnia vuosittain. Rosneft. Kolmannes vientiöljystä kulkee Krasnodarin alueen satamien kautta. suuksia uusia laitteistoaan. Ulkomaiset investoinnit maataloustekniikkaan ovat nähneet päivänvalon. Saksalainen Claas on jo käynnistänyt tuotannon leikkuupuimuritehtaalla Krasnodarissa. Investoinnin arvo oli 25 miljoonaa dollaria. Vuosituotanto on 800 puimuria. Kanadalainen Buhler on aloittanut 6 miljoonan euron traktorien kokoonpanotehtaan rakentamisen alueelle. Vuosituotannoksi arvioidaan 480 traktoria. Kuljetusklusteri Kuljetussektorin osuus Krasnodarin aluepiirin BKT: sta on 18,5 %. Se on yli kaksinkertainen verrattuna koko Venäjän kuljetussektorin keskimääräiseen painoarvoon BKT:ssa. Aluepiirin liikennejärjestelyt ovat tärkeitä Venäjän taloudellisten etujen kannalta Mustallamerellä ja Välimeren alueella. Myös omien Mustanmeren rantalomakohteiden liikenteellinen saavutettavuus on yksi prioriteeteista. Krasnodarin aluepiirin satamien kautta kulkee 40 % Venäjän ulkomaankaupan laivaliikenteestä ja noin kolmannes vientiöljystä. Suuren satamakapasiteetin vuoksi myös maanteillä ja rautateillä kulkee paljon tavaraa. Tamaniin, Krasnodarin aluepiirin läntisimpään kolkkaan, on suunniteltu rakennettavan uusi rahtisatama. Kyseessä on eteläisen Venäjän suurin infrastruktuuriprojekti. Tamanin sataman kapasiteetiksi on laskettu 35 miljoonaa tonnia rahtitavaraa vuodessa. Satama muodostuisi viidestä terminaalista: konttiterminaali (2 miljoonaa TEU:ta vuodessa), viljaterminaali (5 miljoonaa tonnia), hiiliterminaali (10 miljoonaa tonnia), lauttalaituri (1,5 miljoonaa tonnia), metalliterminaali (3 miljoonaa tonnia). Rakentamista ei ole vielä aloitettu. Investointien kokonaisarvoksi on laskettu 2,5 miljardia dollaria. Maantieyhteys M-4 Don on yksi federaatiotason tiehankkeista. Hanke on verrattavissa tärkeydeltään Pietari-Moskova valtatiehen. M-4 kulkee Moskovasta, Voronezhin ja Rostovin kautta Krasnodariin ja edelleen Novorossijskiin. Suunnitelman mukaan M-4 jatkuu Sotshiin ja edelleen Georgian rajalle. Reitille on suunniteltu maksullisia osuuksia. Etäisyys Moskovasta Krasnodariin on noin kilometriä. Krasnodarin aluepiirin alueella kulkevan M-4 -tieosuuden kokonaisbudjetiksi on laskettu federaation rahoja noin 300 miljardia ruplaa. Budjetti on määrä käyttää vuoteen 2014 mennessä. Tällä hetkellä osuus Krasnodar-Sotshi (300 km) on suurelta osaltaan mutkaista ja kapeaa vuoristotietä. Krasnodarin aluepiirissä on kolme kansainvälistä lentoasemaa: Krasnodar, Sotshi ja Gelendzhik. Merkittävin matkustajamääriltään on Sotshi (noin miljoona matkustajaa vuosittain). Oligarkki Oleg Deripaska osti Sotshin lentoaseman huutokaupassa 41

42 Olympialaiset lähestyvät. vuonna Hänen Basovyj element -yhtiönsä investoi myös Gelendzhikin lentoaseman uudistamiseen. Valtio kustantaa kiitoratojen laajennustyöt. Rakentamisklusteri Asuinrakentamisen määrässä Krasnodarin aluepiiri on Venäjän johtavia alueita. Vuonna 2006 aluepiirissä rakennettiin asuntoja lähes 2,7 miljoonaa neliömetriä, mikä oli neljänneksi eniten koko maassa. Asuntorakentaminen on kasvanut rajusti viime vuosina. Krasnodarin aluepiiri on asukasluvultaan Venäjän alueista kolmanneksi suurin. Taakse jää mm. Pietari. Krasnodarin kaupunki nielee reilun kolmanneksen aluepiirin asuntorakentamisesta. Rakennusteollisuus ja rakennusmateriaalien tuotanto ovat alueen rakentamisklusterin tärkeimmät alat. Matkailusektorin mittavien suunnitelmien sekä Sotshin tulevien talviolympialaisten vuoksi rakentamiskohteita tulee lähivuosina paljon lisää. Olympialaisten lisäksi mm. matkailun erityistalousalue, Rostovin alueen rajalle suunniteltu kasinoalue, satamat ja tieprojektit tuovat toteutuessaan mittavia Rostovin ohella Krasnodar on niitä Etelä-Venäjän hankkeita. Työvoimaakin tarvitaan merkittävästi keskuksia, jonne ulkomaiset ja venäläiset kauppaketjut ovat alkaneet rakennuttaa tavaratalojaan. Merkit- lisää. Esimerkiksi Sotshissa tarvitaan tulevina vuosina jatkuvasti keskimäärin lähes henkeä tävin valmistuneista tavarataloprojekteista Krasnodarissa on saksalainen Metro Cash and Carry (8 600 toteuttamaan olympiaprojektia. Työvoiman turvaamiseksi jouduttaneen toteuttamaan aktiivista neliömetriä). Investoinnin arvo oli 23 miljoonaa dollaria. Rakennusvaiheessa ovat ranskalaiset tavaratalot migraatiopolitiikkaa. Auchan ja Leroy Merlin sekä brittiläinen City Center. LVI-laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppaa harjoittava Onninen Oy avasi varasto- ja toimistoko- Auchanin tavaratalosta tulee neliöinen. Leroy Merlin on rakennustarvikemyymä (pinta-ala 17 konaisuutensa Krasnodarissa kesällä Yhtiö neliömetriä). Ranskalainen Kesko-M rakentaa Krasnodariin kahta hotellikokonaisuutta (Novotel ja Ibis) yhteensä 35,5 miljoonan euron investoinneilla. Rakennusmateriaalipuolella länsieurooppalaisista alueelle on investoinut ainakin Knauf, jolla on rakennuslaastitehdas Mostovskin alueella. Investoinnin arvo vuosina oli noin 30 miljoo- naa dollaria. Toimialalla, kuten myös yleisemmin rakentamisessa, on merkittäviä investointeja Turkista. Logistiikkapuolella Krasnodarin kaupunki suunnittelee invetointiprojektia Krasnodarskij tranzit, jonka tarkoituksena olisi saada kaupungin itäiselle teollisuusalueelle suuri logistiikkakeskus.

43 työllistää kaupungissa 27 henkeä. Alueella rakennettiin pitkään hankkimalla ainoastaan halvimpia rakennusmateriaaleja ja tarvikkeita, kertoo Onnisen toimipaikasta vastaava myyntipäällikkö Dmitry Kostin. Laivat Turkista Novorossijskin satamaan rahtasivat vuosikausia sikäläisen laatutason materiaaleja ja tarvikkeita. Pohjoismaisen tavaran hintaa nähtiin nostavan myös sen pakkasominaisuudet, joilla ei ole yhtä suurta merkitystä etelässä. Kostin kertoo että pohjoismainen laatutavara on alkanut mennä kaupaksi rakentamisen laatutason noustessa. Tulevien vuosien suurprojektit ovat Onnisella tarkassa seurannassa, etenkin Sotshin olympiahanke. Tällä hetkellä Onniselta lähetetään pari autoa viikossa viemään tavaraa Sotshiin. Krasnodarin varastolle kuormat toimitetaan rekoilla Pietarista ja Moskovasta. Dmitry Kostinin mukaan Krasnodarin hallinto tulee kehittämään paljon kaupungin liikenneinfrastruktuuria. Katuja parannetaan. Hän kehuu kaupunginjohtoa eurooppalaistyyliseksi. Hotelleja nousee nopeassa tahdissa. Huonekalujen kysyntä kasvaa. Nykyjohto suunnittelee mm. jätehuollon kehittämistä. Lämpöä täällä riittää monesti joulukuulle saakka, Kostin ilakoi. Muita toimialoja Alueen kokonaismetsävarat ovat reilut 200 miljoonaa kuutiometriä (kymmenesosa Suomen metsävaroista). Talouskäyttöön arvellaan soveltuvan noin 60 % puuvarannosta. Vuosittaiset hakkuut ovat noin miljoonan kuutiometrin luokkaa. Yleisin puulaji on tammi (58 % kokonaismassasta). Muista lehtipuista alueella on etenkin pyökkiä ja saarnia. Havupuiden osuus talousmetsistä on 5 % (pihta, mänty, kuusi). Ulkomaisista yrityksistä Krasnodarin aluepiirin puunjalostussektorilla on etenkin turkkilaisia ja italialaisia yrityksiä. Alueen puunjalostusteollisuudessa Dmitry Kostin vastaa Onnisen toimipaikasta Krasnodarissa kokeillaan kooperatiivimuodossa italialaista mallia, jossa pienet ja keskisuuret yritykset yrittävät valmistaa kilpailukykyisiä tuotteita. Huonekaluteollisuuden laitekanta on pahasti vanhentunutta. Aluepiirissä pumpataan vuosittain 1,7 1,8 miljoonaa tonnia öljyä ja 3 miljardia kuutiometriä kaasua. Määrät eivät ole kovinkaan merkittäviä Venäjän öljyja kaasualan kannalta. Merkittävin öljynjalostamo on Tuapsessa (Rosneft). Viime vuosina Asovanmerellä ja Mustallamerellä on tehty geologisia tutkimuksia, joiden perusteella on päätelty öljy- ja kaasuvarojen olevan lupaavia. Öljyn osalta potentiaalisiksi resursseiksi on Asovanmerellä arvioitu 450 miljoonaa tonnia ja Mustallamerellä miljardi tonnia. Toistaiseksi Asovanmeren pohjasta on varmistunut ensimmäinen 5 miljoonan tonnin öljyesiintymä. Sotshin talviolympialaiset 2014 Sotshi valittiin heinäkuussa vuoden 2014 talviolympialaisten isäntäkaupungiksi. Kaupunki sijaitsee Mustanmeren rannalla subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä. Tunnusomaista subtrooppiselle vyö- 43

44 Kaukasusvuoristoa Krasnaja Poljanan seudulla hykkeelle on pitkä, kuuma kesä ja lyhyt, leuto vähäpakkasinen talvi. Sotshin erikoisuutena on myös lähiseuduilla kohoava Kaukasusvuoristo, jonka huiput nousevat yli kolmeen kilometriin. Kisat pidetään aikanaan helmikuussa. Noin 40 kilometrin päässä Sotshista koilliseen sijaitsee Krasnaja Poljanan perinteikäs laskettelukeskus, joka olikin ainoa talviurheiluun liittyvä rakennelma kun Sotshi haki talvikisoja. Maastoa vaativat olympiakohteet rakennetaan vuoristoon, halleja vaativat omalle vyöhykkeelleen lähelle kaupunkia ja merta. Sotshin talviolympialaisten budjetista ja federatiivisen tavoiteohjelman painopistealueista saa käsityksen kuinka mittavasta projektista on kyse. Federatiivinen tavoiteohjelma Sotshin kehittäminen vuoristoilmaston matkailukohteeksi käynnistettiin jo ennen olympiaisännyyden varmistumista. Tavoiteohjelman kokonaisbudjetti on 313,9 miljardia ruplaa (n. 12 mrd USD) ja se on tarkoitettu vuosille Alustavan budjetin kokonaissumma on hieman vaihdellut eri lähteissä, mutta joidenkin arvioiden mukaan budjetti saattaa vielä kasvaa merkittävästikin. Venäjän olympiakomitean presidentti Leonid Tjagatshev piti vastikään mahdollisena, että kokonaisbudjetti kasvaa yli 20 miljardiin dollariin. lähteistä (mm. yksityisinä investointeina). Suurpääoma kiinnostunut Tavoiteohjelman tärkeimmät alueet ovat: 1) Kansalliset ja kansainväliset vaatimukset täyttävien talviurheilun harjoittelu- ja suorituspaikkojen rakentaminen sekä myös kansainvälisen olympiakomitean (KOK) vaatimukset täyttävien olympiakohteiden rakentaminen. 2) Sotshin liikenne-, urheilu-, insinööri- ja matkailuinfrastruktuurin rakentaminen KOK: n vaatimusten mukaisiksi. 3) Sotshin lentoaseman uudistaminen. 4) Ajanmukaiset normit täyttävien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen. 5) Energiansaannin turvaaminen. 6) Ympäristönäkökulman huomioiminen rakentamisessa. Ensimmäisten laskelmien mukaan Venäjän federaation budjetista tulee 185,8 miljardia ruplaa. Suuri osa valtion rahoittamasta osuudesta (109,6 miljardia ruplaa) käytetään liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen, teiden ja rautateiden rakentamiseen. Krasnodarin aluepiiri ja Sotshin kaupunki investoivat olympiaprojektiin yhteensä 9,2 miljardia ruplaa. Loput 118,8 miljardia ruplaa hankitaan ulkopuolisista Venäläiset suurliikemiehet ovat ilmoittautuneet investoimaan olympiarakentamiseen. Oleg Deripaskan (Basovyj element) kerrotaan sijoittavan 2 miljardia dollaria Sotshin kaupungin läheisyyteen sijoittuvaan olympiakohteiden alueeseen. Sotshin lentoasema kuuluu Basovyj elementille. Vladimir Potaninin Interros-yhtiö on kertonut 1,5 miljardin dollarin sijoituksista urheilu- ja kulttuurikohteisiin. Interros rakentaa alppihiihto- ja lumilautailukeskus Rosa Hutorin. Valtionyhtiö Gazprom vastaa Hrebet Psehako keskuksen rakentamisesta. Alueelle sijoittuu murtomaa- ja ampumahiihto. Valtio vastaa kelkkailuradasta, kahdesta jäähallista, hyppyrimäistä, pikaluistelukeskuksesta, curling-hallista sekä lääkintäkeskuksesta. Valtiontilaukset löytyvät nettisivuilta 44

45 Sotshin uimarantaa ( Monet urheilukohteet vaihtavat käyttötarkoitusta kisojen jälkeen mm. konfrenssi- ja näyttelytiloiksi. Valtiollisen korporaation Olimpstroin johtaja Semjon Weinstock vakuuttaa, että ulkomaisia yhtiöitä tulee mukaan olympiakohteiden rakentamiseen. Venäjä ei selviydy rakentamisesta omin voimin. Olimpstroi hallinnoi Sothin talviolympialaisten urheilu- ja infrastruktuurikohteiden projektisuunnittelua, rakentamista ja käyttöönottoa. Myös Sotshin aluekehitysohjelma periytyi kokonaisuudessaan Olimpstroille aiemmalta federatiiviselta aluekehitysyhtiöltä. Olimpstroi ei itse rakenna mitään, vaan järjestää kilpailuja projektisuunnittelusta ja rakentamisesta. Merkittävin olympiaprojektiin vaikuttava instituutio on presidentin hallinnon yhteydessä toimiva yhdistetty urheilun ja olympialaisiin valmistautumisen neuvosto. Se toimii eräänlaisena ylimpänä lainsäädännöllisenä asiantuntijana ja järjestelyjen valvojana. Olympialaisten järjestelykomitea taas vastaa kisojen lopputuotteesta Venäjän hallituksen nimissä kansainväliselle olympiakomitealle. Järjestelykomitea hankkii miltei kaiken rahoituksensa itsenäisesti mm. sponsorisopimuksin. Muita rakennuskohteita Aluekehitysohjelman läpivienti nostaa infrastruktuurin tasoa merkittävästi. Kaupungin pohjoispuolelle rakennetaan ohitustie. Pikateiden kapasiteettia nostetaan. Krasnaja Poljanaan rakennetaan uusi tie, mikä vaatii uusien tunnelien rakentamista. Liikenteellisesti kaupunki on jo nyt pahasti ruuhkautunut. Kisakohteet ja lentoasema kytketään toisiinsa pikaraitiotiellä. Lentoaseman vuosittaista matkustajakapasiteettia nostetaan miljoonasta neljään. Kaupungin insinööri-infrastruktuuri ajamukaistetaan (viemärit, vesi- ja energiahuolto jne.). Suunnitelmissa on kaksi jätteenkäsittelylaitosta ja kierrätysjärjestelmä. Hotellipaikkojen määrä nousee :een, kokonaismäärä yli kaksinkertaistuu. Korkeatasoisista hotelleista tulevat vastaamaan ulkomaiset yhtiöt. Tunnetut ulkomaiset hotellioperaattorit vetävät perässään ulkomaisia urakoitsijoita. Sotshiin tulevat rakennuttamaan ainakin Kempinski ja Marriott. Palvelukulttuurin kehittäminen ja henkilöstön rekrytointi tulevat olemaan haastavia tehtäviä. Olympialaisiin odotetaan kävijää ja toimittajaa. Yksi kunnianhimoisimmista projekteista Sotshissa on venäläisen developerin M-Industrija ja hollantilaisen arkkitehdin Erick van Egeraatin yhteisprojekti ostrov Federatsija. Kyseessä on keinotekoinen 320 hehtaarin suuruinen saari, joka on eräänlainen pienoismalli Venäjän federaatiosta. Saaresta on tunnistettavissa joitakin tärkeimpiä luonnon muodostelmia kuten Siperian jokia. Saarelle tulee mm. erityyppisiä asuntovyöhykkeitä, vapaa-ajan infrastruktuuria, hu- 45

46 vivenesatama, jalkapallostadion ja aurinkorantavyöhyke. Hankkeen rahoittaa Allied Business Consultants Arabiemiirikunnista. Investoinnin arvo kohoaa 6,2 miljardiin dollariin. Yksi suurimmista ongelmista Krasnodarin aluepiirin ja Sotshin kehityksessä on riippuvuus tuontienergiasta. 40 % aluepiirin käyttämästä sähköenergista ostetaan Venäjän muilta alueilta. Vuonna 2006 aluepiiri tuotti 6,8 miljardia kwh sähköenergiaa, mutta kokonaiskäyttö oli 16,9 miljardia kwh. Pienenä helpotuksena energiapulaan aluepiirin eteläisissä osissa RAO EES yhtiö on päättänyt ryhtyä kolmen uuden alueellisen sähköntuotantoaseman (Adler, Tuapse ja Novorossijsk) projektirahoittajaksi. Asemien yhteiskapasiteetiksi tulee MWh. Olympiakaupunki Sotshi ja lähialueet tarvitsisivat jo nyt lisäenergiaa. Sähkökatkot ovat tavanomaisia. Energiankulutus kaupungissa kasvaa noin 6 %: n vuosivauhtia. Sotshin alueen tuotantoasemien kapasiteetti on tällä hetkellä 350 MWh. Jo pelkästään olympiarakentaminen tulee vaatimaan yhteensä 300 MWh. RAO EES tulee modernisoimaan Sotshin sähköntuotantoasemia, sekä rakentamaan uutta kapasiteettia. Tällöin kokonaiskapasiteettia saataisiin nostettua 550 MWh:lla vuoteen 2014 mennessä. Lähteet: SVKK:n Fact Finding matka Krasnodariin ja Sotshiin lokakuu 2007, RIAN, Kommersant, DP, Rosbalt, yuga. ru, Dailystroy Krasnodarin aluepiirin investointiosasto ( Välimatkalaskuri: distance/ 46

47 Bisnesuutisia Nopeimmin pääset tutustumaan uutistarjontaamme osoitteessa osastossa jäsentiedotus ja yritysesittelyitä ja bisnesuutisia toimialoittain. Uutisen lopussa oleva päiväys kertoo, milloin se on syötetty nettisivuille. Projekteista voi tiedustella lisätietoja edustustoistamme: Pietarin edustuston johtaja Tarja Tiirikainen, suomi, venäjä, ottaa vastaan Luoteis-Venäjää, Moskovan edustustossa Sergei Usoltsev, venäjä, suomi, Venäjän muita alueita ja Ufan edustuston johtaja Rinat Islamov, venäjä, englanti, keskistä ja eteläistä Venäjää sekä Kazahstania koskevia selvitystoimeksiantoja. RAAKAÖLJY, MAAKAASU, KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA STATOILHYDRO MUKAAN BARENTSINMEREN KAASUKENTÄLLE TOL 11 Norjalainen StatoilHydro ja Gazprom ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaan norjalaisyhtiö saa 24 % osuuden Shtokman Development Company -yhtiöstä, joka vastaa Shtokmanovskojen kaasukentän ensimmäisen vaiheen suunnittelusta, rahoituksesta ja rakentamisesta. Osakekauppa tullaan tekemään lopullisesti vuoden 2009 toisella puoliskolla. Muut osakkaat ovat Gazprom (51 %) ja ranskalainen Total (25 %). Esiintymän kaasun omistaa Gazprom, se ostaa 25 vuoden kuluessa yhteistyökumppaniensa osuudet kehitysyhtiöstä. Pääsy Shtokmanovskojen kaasukentälle on ollut StatoilHydrolle 18 vuoden projekti. Ekspert/ EL/ METSÄTALOUS, PUUTAVARA, PUUTUOTTEET IKEAN LIIMALEVYTEHDAS KOSTROMAN ALUEELLE TOL 202, 36 Ikea on aloittamassa liimalevytehtaan rakentamista Kostroman alueelle Sharjaan. Investoinnin arvo on 25 miljoonaa euroa. Tehdas tulee käyttämään raaka-aineenaan koivua. Vuosituotannon määräksi arvioidaan 137,5 miljoonaa kuutiometriä. Tuotanto on määrä saada käyntiin syksyllä Tehtaalla saatetaan alkaa valmistaa myös huonekaluja. Regnum/ EL/ VANERITEHDAS KRASNOJARSKIIN TOL 20201, 201 Amerikkalais-venäläinen yhtiö Midway United Ltd rakentaa vaneritehtaan Sosnovoborskiin Krasnojarskin aluepiiriin. Tuotanto on määrä käynnistää jo vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Investoinnin arvo on 150 miljoonaa USD. Kyseessä on viime vuosien suurin investointi puunjalostukseen Krasnojarskin aluepiirissä. Tehtaan vuosikapasiteetiksi on arvioitu kuutiometriä vuodessa. Tuotanto koostuu suurikoisesta vanerista, kauppaviilusta ja sahatavarasta. Tehdas tulee työllistämään yli 1000 henkeä Krasnojarskin ja Sosnovoborskin seudulla. Regnum/ EL/ IZVESTIJA: STORA EN- SON SELLUTEHDAS NIZHNI NOV- GORODIIN TOL 21 Izvestija-lehden mukaan Stora Enso olisi tehnyt lopullisen päätöksensä sellutehtaan rakentamisesta Nizhni Novgoro- din alueelle. Investoinnin arvoksi kerrotaan 1,5 miljardia euroa ja tehdas tuottaisi miljoona tonnia sellua vuodessa. Izvestijan mukaan neuvotteluissa puitiin pitkään, kuinka tehtaan vaatima raaka-aine saadaan hankittua. Sellutehtaan vuosittainen puuntarve on 2,5 miljoonaa kuutiometriä ja 1,5 miljoonaa kuutiota mäntyä. Nizhni Novgorodin alue ei pysty tyydyttämään koko raaka-ainetarvetta, jolloin puuta hankittaisiin myös lähialueilta. Izvestija/ EL/ EI-METALLISTEN MINERAALITUOTTEIDEN VALMISTUS ROCKWOOL ERITYISTALOUSALUEELLE TATARSTANISSA TOL 26 Tanskalaisyhtiö Rockwool on päättänyt investoida 125 miljoonaa euroa mineraalivillaeristeitä valmis- 47

48 BISNESUUTISIA tavan tehtaan rakentamiseen Alabugan erityistalousalueelle Tatarstaniin. Tehtaasta tulee alallaan Venäjän suurin, käynnistysvaiheen kapasiteetti tonnia vuodessa. Toisen linjan käynnistyessä tuotanto voidaan kaksinkertaistaa. Rockwoolilla on entuudestaan tuotantoa Venäjällä myös Viipurissa ja Moskovan alueella. Vedomosti/ EL/ NIZHNI NOVGORODIIN SAKSALAINEN LÄÄ- KETEOLLISUUDEN LASINVALMISTAJA TOL 261, 2441 Saksalaisyhtiö Schott AG:n suunnitelma lääkeaineteollisuuden lasipakkaustehtaasta on hyväksytty Nizhni Novgorodin alueen investointineuvostossa. Tehdas on tarkoitus rakentaa Borskin alueelle vuosina Investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe tuotannosta käynnistettäneen keväällä Aluehallinnossa on laskeskeltu, että tehdas tuo verotuloja alueen budjettiin miljoonaa ruplaa vuosittain. Regnum/ EL/ METALLI, KONEET, LAITTEET JA KULKUNEUVOT FORDILLA VSEVOLOZHSKISSA LAKKOILTIIN TOL 34 Fordin työntekijät Vsevolozhskissa Leningradin alueella lakkoilivat marraskuussa. Työntekijät vaativat 30 % palkankorotusta sekä yövuorojen lyhentämistä. Fordilla tehtiin edellisen lakon jälkeen helmikuussa perinteinen kollektiivinen vuosisopimus (päättyy helmikuussa 2008), jossa palkkoja korotettiin 14,2 %. Vsevolozhkissa kootaan 300 Ford Focusta vuorokaudessa. Työntekijöitä on Keskipalkaksi arvioidaan ruplaa kuukaudessa. Työntekijöiden järjestäytymisaste ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä on korkeampi kuin venäläisissä. Lisäksi ulkomaisten yritysten palveluksessa työskentelevät ovat tietoisempia muiden maiden työoloista ja palkoista, kertoo venäläisen ammattiliittojen tuki -järjestön johtaja. Ennen Fordia Pietarissa on tänä vuonna lakkoiltu Coca-Colan ja Heinekenin tehtailla. Myös Pietarin sataman ahtaajia on lakossa. BBC/ EL/ TALOUSKEHITYSMI- NISTERIÖ EHDOT- TAA TUKIPAKETTIA AVTOVAZ:LLE TOL 34 Talouskehitysministeriö ehdottaa yhteensä 146,6 miljardin ruplan tukirahoitusta venäläiselle autoteollisuudelle vuoteen 2015 saakka. Arviodaan että summa menisi miltei kokonaisuudessaan AvtoVAZyhtiön tukemiseen. AvtoVAZ on Venäjän suurin henkilöautojen valmistaja. Toljatissa sijaitseva tehdas valmisti viime vuonna reilut henkilöautoa. Yhtiön tunnetuin merkki on Lada. Izvestija-lehti on laskeskellut, että keskimääräinen eurooppalainen autotehdas pystyisi suunnittelemaan ja ottamaan valmistukseen ehdotettua tukipakettia vastaavalla summalla neljä täysin uutta automallia. Izvestija, Rosbalt/ EL/ VENÄJÄN LAIVANRAKENNUSALAL- LE SUUNNITTEILLA TUKITOIMIA TOL 351 Venäjän federaation teollisuusvirasto (Rosprom) ehdottaa verohelpotuksia laivanra kennusteollisuudelle. Rospromin muotoileman lakiehdotuksen mukaan arvonlisäveroa alennettaisiin tuntuvasti tai poistettaisiin kokonaan. Verohelpotusten lisäksi laivanraken- nusalalle ehdotetaan valtion korkotukea ja leasing-järjestelmän 48

49 BISNESUUTISIA kehittämistä venäläisvalmisteisia aluksia hankkiville laivayhtiöille. Vajausta on jäänmurtajista, tankkereista, kaasunkuljetusaluksista ja kuivalastialuksita. Laivanrakennusalan strategia vuoteen 2020 on budjetiltaan noin 150 miljardia ruplaa, josta yksityisten investointien osuus 40 miljardia ruplaa. Suunnitteilla on kaksi suurtelakkaa (Dalzavod ja Severnaja verf) julkis-yksityisellä kumppannuusmallilla sekä yhdistynyt laivanrakennusalan korporaatio. Strategian tavoitteet ovat kovat. Tällä hetkellä Venäjän telakat eivät pysty vastaamaan vetoisuudeltaan yli tonnin alusten kysyntään. Strategian mukaan vuodesta 2016 alkaen venäläisillä telakoilla olisi kuitenkin valmistettava neljä suurta tankkeria ja kaasunkuljetusalusta vuosittain. Vuoteen 2015 mennessä pitäisi valmistaa 10 jäänmurtajaa: viimeiseen 15 vuoteen ei ole rakennettu ainuttakaan. Gudok, RBK/ EL/ SÄHKÖ-, KAASU- JA VESIHUOLTO RAO UES YHTIÖKOKOUS HOLDING YH- TIÖN LAKKAUTTAMISEN KANNALLA TOL 401 Lokakuun lopulla, pidetyssä yhtiökokouksessa oli paikalla 77 % osakkeenomistajista. Näistä 95 % äänesti yhtiön lakkauttamisen puolesta, 3,5 % äänesti vastaan. Suurimmat RAO UES:n osakkeenomistajat valtio 52,68 %, Gazprom 10,5 %, Nornikel 3,52 % ja SUEK n. 1% äänestivät lakkauttamisen puolesta. Ongelmalliseksi saattaa vielä muodostua lunastettaviksi tulevien osakkeiden määrä. Yhtiö on varautunut siihen, että 26 % osakkeenomistajista haluaa luopua osuutensa. Lokakuun lopun RTS:n kurssin mukaan se merkitsisi 13,8 mrd USD summaa maksettavaksi RAO UES:lle. RAO UES:n sääntöjen mukaan osakkeiden lunastamiseen ei kuitenkaan saa käyttää yli 10 % yhtiön aktiivojen arvosta, joka 30. lokakuuta oli 1090 mrd ruplaa. RAO UES:n aktiivat ja vastuut siirtyvät yhtiön uudelleenorganisoinnin jälkeen (heinäkuu 2008) Venäjän sähköverkkoyhtiölle (Federalnaja setevaja kompanija, ФСК). /Vedomosti/MM, RAKENTAMINEN SPONDA OSTI BISNESKESKUKSEN MOSKOVAN KESKUSTASTA TOL 45 Sponda (34,8 % osakkeista kuuluu Suomen valtiolle) osti Plazmexon Investmentsiltä Moskovan keskustassa rakenteella olevan bisneskeskuksen, jonka hyötypinta-ala on noin neliömetriä. DP/GG, ROSSTROILLE LISÄÄ TONTTEJA KRONSTADTIN PATOTIELLÄ TOL 45 Rosstroi on saanut oikeuden päätöksellä haltuunsa neljä OAO Gidrostroille kuuluvaa kohdetta Kronstadtin patotien tuntumasta. Rosstroin hallintaan siirtyy yhteensä kolme tonttia ( m²) tien etelä- ja pohjoispäästä (ml. betonitehdas) sekä rakennus Kronstadtista. Kohteet siirrettiin Rosstroilta Gidrostroille vuonna Kyseiset kohteet on tarkoitus siirtää edelleen kaupungille patotien valmistuttua, mikäli Rosstroita ei tarvita patotien hallinnoinnissa. Rosstroi on käynnistänyt prosessin myös OAO Trest mehanizatsii stroitelnyh rabot -yhtiölle kuuluvan laiturin ja muutamien rakennusten siirtämiseksi hallintaansa Kronstadtissa. DP/ EL/ LENINGRADIN ALUEELLE OMAKOTI- TALOJA, MUTTA EI TYÖPAIKKOJA TOL 45 Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Leningradin alueelle rakennettiin uusia asuntoja neliömetrin edestä. Kokonaispinta- 49

50 BISNESUUTISIA alasta noin 80 % oli omakotitaloja. Aluehallinto on huolissaan siitä, että alueelle ei saada riittävästi uusia työpaikkoja ja sosiaalista infrastruktuuria. Toisaalta uusille yrityksille ei ole tarjota riittävästi dokumentoituja ja infrastruktuurilla varustettuja tontteja. Aluehallinto patistaa virkamiehiä tehokkuuteen tältä osin. Suurprojektien kannalta taasen on pulaa osaavasta työvoimasta. Aluehallinnon mukaan esimerkiksi Ust-Lugan satamaa ja Sosnovyj Borin ydinvoimalan laajennushanketta uhkaa työvoimapula. Regnum/ EL/ MOSKOVAAN UUTTA PARKKI- TAI AUTOTALLIPAIKKAA VUOTEEN 2010 TOL 4523 Moskovaan kaavaillaan vuoteen 2010 mennessä yhteensä uutta parkki- ja autotallipaikkaa. Ohjelman toteuttamisen on laskettu maksavan 194,6 mrd ruplaa. Kaupungin budjetista projektiin on varattu kolme mrd ruplaa, lopu kaupunki aikoo saada yksityisiltä investoijilta. Suunnitelma esiteltiin GarazhEkspo-2007 kansainvälisessä näyttelyssä. Moskovan autokannan lasketaan saavuttavan huippunsa vuonna Siihen mennessä 70 %:lle pystytään takaamaan parkki- tai autotallipaikka. Vuonna 2008 suunnitellaan rakennettavan autopaikkaa, vuonna ja vuonna paikkaa. /Dp/MM, TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA MOSKOVAAN KUUSI UUTTA HOTEL- LIA SUUNNITELLUN 17 SIJAAN TOL 551 Moskovan hotellipula nostaa hintoja. Neljän-viiden tähden hotellihuoneen hinta syyskuun lopulla oli keskimäärin 341 USD ja kolmen tähden 185 USD. Vuoden 2007 alussa Moskovassa oli 203 hotellia. Niistä 104 kuului 3-5 tähden kategoriaan, 30 kahden tähden kategoriaan ja 46 :tta hotellia ei oltu luokiteltu ja 23 hotellia kuului erilaisten viranomaishallintojen alaisuuteen. Hotellihuoneiden kokonaislukumäärä lokakuun 2007 alussa oli Kesällä 2007 aikana aloitettiin 71 uuden hotellin rakennustyöt ja 17 suunniteltiin valmistuvan tämän vuoden loppuun. Lokakuussa näistä valmiina oli vasta kuusi. Vuoden 2010 loppuun mennessä tavoitteena on rakentaa 350 uutta hotellia. Alan asiantuntijat epäilevät tavoitteita epärealistisiksi. Marina Harlamov GVA Sawyerin konsulttitoimistosta arvioi, että toteutuakseen jo nyt 200 hotellin pitäisi olla rakenteilla ja 150 hotellin rakennustyöt pitäisi aloittaa lähiaikoina. /Vedomosti/MM, KULJETUS, VARASTOINTI, TIETOLIIKENNE, MATKAILU INDITEXIN ZARA HOME VENÄJÄLLE TOL 52 Espanjalainen vaatetusalan yritys Inditex avaa Zara Home -kodinsisustusketjunsa Venäjälle. Ketjun ensimmäinen myymälä on avattu Moskovaan. Ensi vuonna Zara Home avataan myös Nevski Prospektilla Pietarissa. Laajentuminen jatkuu edelleen muihin suurkaupunkeihin. Inditexin laajentumisvauhti Venäjällä, etenkin Stockmannilta takaisin lunastamansa Zara-vaateketjun osalta, mietityttää venäläisiä asiantuntijoita. Arvioidaan että myös Inditex törmää ennen pitkää logistikan ja rekrytoinnin ongelmiin. Inditexin vaatetuspuolen merkittävimmät kilpailijat maailmalla ovat H&M ja Gap. Kommersant/ EL/ VENÄJÄN RAUTATIET EHKÄ PÖRSSIIN? TOL 601 Venäjän rautateiden johto haluasi myydä kolmen vuoden kuluttua 25 % yhtiön osakkeista pörssissä. Jos valtio suostuu tähän, se saattaa tuoda yhtiön kassaan 300 mrd ruplaa. Nyt valtio omistaa 100 % yhtiöstä. Yhtiön johto hyväksyi yhtiön kehitysohjelman vuoteen 2030 asti. Ohjelman toteuttaminen edellyttää mrd ruplaa. Valtio on luvannut mrd ruplaa, mrd ruplaa yhtiö laittaa ohjelman to- 50

51 BISNESUUTISIA teuttamiseen omaa rahaa. Loppurahoitus on saatava muualta. Venäjän valtion rautatiet kuljettaa vuosittain 1,35 mrd matkustajaa ja tavaroita 1,3 mrd tonnia. Yhtiön myyntituotot kohosivat 877,9 mrd ruplaan. Nettovoittoa se tuotti vuonna ,8 mrd ruplaa. Muun muassa Anatoli Tsubais on jo ilmoittanut olevansa kiinnostunut mahdollisista yksityisille tahoille myytävistä osakkeista. Pitkän ajanjakson ohjemaan sisältyy jo vuoteen 2015 mennessä mm. huippunopea junayhteys Pietarin ja Moskovan välille, mahdollisesti myös Moskovan ja Sotshin välille. Uusia rautatieyhteyksiä on tarkoitus rakentaa km. Muun muassa kaikille uusille Itä-Siperian öljy- ja kaasukentille on tarkoitus rakentaa rautieyhteys. Vuoteen 2030 mennessä suurimpien kaupunkien välille on tarkoitus saada huippunopea rautatieyhteys. /Vedomosti/MM, VENÄJÄN RAUTATIET EHDOTTAA AU- TOVAUNUJA MATKUSTAJAJUNIIN TOL 601, 633 Venäjän rautatiet tutkii mahdollisuuksia ottaa käyttöön autovaunuja matkustajajunaliikenteessä Suomen ja Venäjän välillä. Rautatieyhtiön mukaan muualta Euroopasta tutulle autovaunuliikenteelle saattaisi olla kysyn- tää myös Helsingin ja Pietarin sekä Helsingin ja Moskovan välisessä liikenteessä, etenkin talvikuukausina. Autovaunujen käyttöönotto helpottaisi rajanylityksiä ja ehkä myös ruuhkia rajaliikenteessä. Rautatieyhtiön ehdotusta pidetään Venäjällä kiinnostavana, mutta kysyntäpuolesta ei olla varmoja. Avainasemassa tulee olemaan hinnoittelu. Palvelun nähdään kiinnostavan esimerkiksi työkseen Venäjälle käytettyjä autoja ajavien henkilöiden. Myös Venäjän teiden taso saattaa houkutella lastaamaan auto junaan. Toisaalta autonhan voi myös vuokrata matkakohteesta. RBK/ EL/ PIETARI-BUSLOVSKAJA -RADAN BUD- JETTI 80 MILJARDIA RUPLAA TOL 601 Venäjän rautatieyhtiö RZD saa Pietari-Buslovskaja - radan uudistushankkeeseen 28 miljardia ruplaa valtiontukea vuosina Kokonaisbudjetti on noin 80 miljardia ruplaa. Rata Pietari-Viipuri-Buslovskaja (Suomen rajalla) kunnostetaan Pietari-Helsinki -pikajunaliikennettä varten. Huippunopeutena uudistetulla radalla tulee olemaan 200 km/h. Hankkeeseen kuuluu tavarajunille rakennettava ohitusreitti nykyisen radan pohjoispuolelle. Regnum/ EL/ UUSI JUNARATA TAVARALIIKENTEEL- LE KARJALAN KANNAKSELLA TOL 601 Venäjän rautatieyhtiö RZD rakentaa junaradan Losevosta (ent. Kiviniemi) Kamennogorskiin (Antrea) vuoden 2010 loppuun mennessä. Näin saadaan yhteys Primorskin (Koivisto) satamasta Viipurin kautta pohjoiseen menevän radan ja Pietarista pohjoiseen menevän radan välille. Tälle pohjoiselle sivuraiteelle on tarkoitus siirtää tavaraliikennettä radalta Pietari- Zelenogorsk(Terijoki)-Viipuri. Kamennogorskista on junayhteys myös Svetogorskiin ja Imatralle. Hankkeen kustannusarvio on noin 10 miljardia ruplaa. DP/ EL/ VENÄJÄN RAUTATIET OSTAA 5 % NOVOROS- SIISKIN MERIKAUPPASATAMAN OSAKKEISTA? TOL 63221, 601 OAO Rossiiski zhelezhnye dorogi, RZHD suunnittelee ostavansa viisi prosenttia Novorossiiski morskoi torgovyi port, NMTP:n osakkeista. RZHD:n pääjohtajan Vladimir Jakunin ilmoituksen mukaan yhtiön tavoitteena on hankkia myös muiden merisatamien osakkeita. Satamien osakkeiden omistamisen kautta yhtiö uskoo voivansa vaikuttaa mm. tariffipolitiikkaan. NMTP puolestaan omistaa yli 50 % ahtaus- ja satamapalveluyhtiö Novorosleseksport-yhtiön, Novorossiiski sudoremontnyi zavod-korjaustelakkayhtiön, IPP-öljytuotteiden lastausyhtiön, Novorossiiskin viljaterminaalin ja Baltiiski ahtausyhtön osakkeista. NMTP:n osakkeista 67,8 % omistaa NMTP:n hallituksen puheenjohtaja Aleksandr Ponomarenko perheineen ja Venäjän duuman jäsen Aleksandr Skoroborotko. 51

52 BISNESUUTISIA Vuonna 2006 NMTP:n kautta kulki tavaraa 80,8 miljoonaa tonnia eli noin 20 % koko Venäjän merisatamien kautta tapahtuvasta viennistä. /Vedomosti/MM, UUSI KONTTITERMINAALI PIETARIN SATAMAAN TOL 611, 631, Pietarin satama on tehnyt sopimuksen konttiterminaalin projektisuunnittelusta hollantilaisyhtiö Royal Haskoningin kanssa. Pietarin satamaan, Tetvertaja stividornaja kompanija -yhtiön alueelle on määrä rakentaa 1,4 miljoonan TEU: n konttiterminaali. Osa terminaalista on määrä saada käyttöön vuonna Kokonaisinvestoinnit ovat 364 miljoonaa USD, mikä on suhteellisen suuri summa. Esimerkiksi Ust-Lugan konttiterminaali tulee maksamaan noin 500 miljoonaa USD. Asiantuntijoiden mukaan Pietarin konttiterminaalin loppusummaa nostavat mm. korkeat työvoimakustannukset. Gudok/ EL/ KIINTEISTÖ, VUOKRAUS, TUTKIMUS, LIIKE- ELÄMÄN PALVELUT KREMLIN YMPÄRISTÖSTÄ MAINOKSET POIS TOL Moskovan kaupunki tyhjentää Kremlin alueen mainoksista. Korvaavina mainospaikkoina käytetään toistaiseksi muun muassa katujen varsilla olevien siirrettävien käymälöiden ovia ja seiniä. Ensimmäiset mainosvessat ovat jo paikoillaan Moskovan Maneesiaukiolla. /Dp/MM, RAHOITUS, SIJOITUS, VAKUUTUS OSAMAKSUKAUPPA YLEISTYY VENÄJÄLLÄ Yhä useampi auton ostaja käyttää korotonta luottoa osamaksukauppaan autoliikkeiden korollisen luoton sijaan. Aiemmin osamaksukauppaan vaadittiin vähintään 50 %:n käsiraha. Nyt monet pankit kuten Imeksbank, Sobinbank, Bank Sojuz ja Avangard vaativat enää 30 % käsirahan. Tällä hetkellä noin 30 % autonostajista käyttää korotonta osamaksukauppaa. Käsiraha edellyttää kuitenkin suurehkon summan etukäteissäästämistä, johon suurella osalla autonostajista ei ole mahdollisuutta, jos auton haluaa heti käyttöönsä. /Dengi/MM,

53 Uutisia SVKK:n toiminnasta SVKK:n syyskokous UUTISIA SVKK:N TOIMINNASTA UUTISIA SVKK:N TOIMINNASTA SVKK:n sääntömääräinen jäsenten syyskokous pidettiin Helsingissä SVKK:n syyskokous Syyskokous valitsi myös SVKK:lle uuden hallituksen vuosiksi Syyskokous vahvisti uudet jäsenmaksut vuodelle 2008 seuraavasti: SVKK:n syyskokous General Manager Helena Lähteenmäki, Kemira Oyj / Kemira Water SVKK:n sääntömääräinen jäsenten syyskokous pidettiin Helsingissä SVKK:n sääntömääräinen jäsenten syyskokous pidettiin Helsingissä Suomalaiset jäsenet Johtaja Syyskokous vahvisti uudet jäsenmaksut vuodelle 2008 seuraavasti: Veli Sundbäck, Nokia Oyj Yrittäjäneuvos Väinö Takala, Pellonpaja Oy Syyskokous vahvisti uudet jäsenmaksut vuodelle 2008 seuraavasti: Suomalaiset jäsenet A. kaupungit, kunnat, yhteisöt ja liitot, jotka eivät Suomalaiset Hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen työeläkeva- harjoita jäsenet A. kaupungit, kunnat, kauppa- yhteisöt ja teollisuustoimintaa: ja liitot, jotka eivät harjoita kauppa- ja teollisuustoimintaa: A. kaupungit, kunnat, yhteisöt ja liitot, jotka eivät kuutusyhtiö Varma. Jäsenmaksu / kalenterivuosi 2008 harjoita kauppa- ja teollisuustoimintaa: Varapuheenjohtajina jatkavat hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila, SRV Jäsenmaksu / kalenterivuosi 200 Jäsenmaksu B. yksityiset / kalenterivuosi toiminimet, 200 osakeyhtiöt ja osuuskunnat, B. yksityiset Oyj, ja agronomi Olavi Kuusela, Eera Finland joiden toiminimet, pääoma (sidottu osakeyhtiöt ja vapaa ja yhteensä) osuuskunnat, on: joiden pääoma (sidottu ja vapaa yhteensä) on: Oy. B. yksityiset toiminimet, osakeyhtiöt ja osuuskunnat, joiden pääoma (sidottu ja vapaa yhteensä) on: Pääoma Uusi jäsenmaksu v Pääoma alle 8.500,00 Uusi 200 jäsenmaksu v Toimitusjohtaja Igor Danilov, OOO Text-Media, alle yli 8.500, Pietari yli yli 8.500, , Kaupallinen johtaja Olavi Filppula, Marketyli yli , , Visio Oy Toimitusjohtaja Kim Gran, Nokian Renkaat yli yli , , Oyj yli , Pääjohtaja Henri Kuitunen, VR-Yhtymä Oyj Lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson, Kesko Oyj Venäläiset jäsenet: Venäläiset Venäläiset jäsenet: jäsenet: Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Outokumpu Yrityksen koko* Jäsenmaksu/vuosi Oyj Yrityksen Pieni yritys koko* Jäsenmaksu/vuosi 265 Varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehto, Helsingin Pieni Keskikokoinen yritys yritys seudun kauppakamari, edustaen Kaup- Keskikokoinen Suuryritys yritys pa- ja teollisuusministeriötä Johtaja Jorma Westlund, Stora Enso Oyj Suuryritys Konserni Konserni 2100 Syyskokous valitsi SVKK:n pitkäaikaisen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen Stefan Wi- *Yrityksen itsensä määrittelemänä *Yrityksen itsensä määrittelemänä Syyskokous valitsi myös SVKK:lle uuden hallituksen vuosiksi domskin SVKK:n kunniajäseneksi. Widomski on toiminut hallituksen puheenjohtajana *Yrityksen itsensä määrittelemänä Syyskokous valitsi myös SVKK:lle uuden hallituksen vuosiksi Uusina henkilöinä hallitukseen valittiin vuosina ja hallituksen jäsenenä vuosina Uusina henkilöinä hallitukseen valittiin General Manager Helena Lähteenmäki, Kemira Oyj / Kemira Water Johtaja Veli Sundbäck, Nokia Oyj General Manager Helena Lähteenmäki, Kemira Oyj / Kemira Water Suomalais-Venäläinen kauppakamari kiittää Yrittäjäneuvos Väinö Takala, Pellonpaja Oy Johtaja Veli Sundbäck, Nokia Oyj lämpimästi Stefan Widomskia hänen arvokkaasta työpanoksestaan kauppakamarin hy- Yrittäjäneuvos Väinö Takala, Pellonpaja Oy Hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen väksi. työeläkevakuutusyhtiö Varma. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Matti Vuoria, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. 53

54 Uusia jäseniä SVKK:n hallitus hyväksyi kokouksessaan seuraavat uudet jäsenet: Suomi Oy Movetec Ab,teknillinen tukkukauppa Itab Shop Concept Finland Oy, muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus Solepex Oy, jalkineiden pohjien valmistus Well Finland Oy, kauppahuone Bravo Media / Oy Ponsgrafica International Ltd, viestintä- ja kustannustoiminta Finlayson Forssa Oy, tekstiiliteollisuus NYK Line Scandinavian Region, merikuljetus ja logística Ruukki Invest Oy, kehitys- ja tuotantotoiminta, tuonti- ja vientitoiminta Oy Finnkomponent Ab, vientikonsultointi Fm Timber Team Oy, mekaaninen metsäteollisuus Wexon Oy, automaatiokomponenttien maahantuontiliike Asianajotoimisto Helsingin Liikejuridiikka Oy, asianajotoiminta Vlasi Oy, konsultointi Aker Arctic Technology Oy, arktinen merenkulun teknologia, mallikokeet Skandinavian Yhtyneet Metallintuojat Oy, teräs ja metalli, myynti ja maahantuonti Osint Oy, uutistoimistot Fintronic Oy, sähkötukkukauppa Cargotec Oy, lastinkäsittelyratkaisut Arvo Piiroinen Oy, huonekalujen valmistus Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy, arkkitehti-, rakenne-, elementti- ja korjaussuunnittelu Oy RM Trading Ab, kuivikepurujen maahantuonti Info-Controller Oy, rekrytointi AAC Global Oy, kielikoulutus Auramo Oy, konepajateollisuus Gammeter Oy, tekninen tukkukauppa Tamoline Finland Oy, teknisten tuotteiden tukkukauppa Lakiasiaintoimisto Krykov Oy, lakiasiaintoimisto YH-Suomi Oy, kiinteistösijoitus, rakennuttaminen, isännöinti SRV Yhtiöt Oyj, rakennushankkeiden kokonaistoteutus Huolintalinja Finland Oy, huolinta- ja kuljetusliike Trans-Auto Oy, vaihteistojen ja akselistojen myynti, korjaus ja varaosapalvelu NTM Närpes Trä och Metall Ab, jätteenkuljetuslaitteistot, perävaunut, korirakenteet Formacraft Oy, rakentaminen, valaisinten maahantuonti ja myynti Euro-Fincontact Oy, kansainvälisen kaupan konsultointi FinBio Oy, ravintolisät Tmi Olga Eisala, tulkkaus- ja käännöspalvelut Copynet Finland Oy, tulostus-, kopiointi-, jakeluym. palvelut Venäjä OOO Juridicheskaya firma Kondratyev i partnery, juridiset ja konsultointipalvelut OOO Avtotank, bensiinijakeluasemien laitteistot OOO Onninen, teknisten laitteiden tukkukauppa Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi! 54

55 Nimityksiä Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa Annette Ahlqvist, jonka tehtäviin kuuluu suomalaisyritysten neuvonta viennin ja etabloitumisen kysymyksissä ja SVKK:n palvelujen tunnetuksi tekeminen yritysneuvonnan kautta. Annettella on kokemusta viennistä Venäjälle vuodesta 1983 alkaen, erityisesti kemian teollisuuden alalla. Etabloitumisesta Venäjälle Annette on hankkinut tietotaitoa viimeisten kuuden vuoden ajalta, sekä Banmarkilla että viimeksi Itab Shopilla. Petri Kekki, jonka tehtäviin kuuluu suomalaisten ja venäläisten yritysten neuvonta ja toimeksiannot juridisissa asioissa. Petri on ollut vuodesta 1995 asti mukana Venäjän juridiikassa, sekä lakiasiaintoimistoissa kuten Jukka Aho & Project Law Consultants, että viimeksi omassa yrityksessään. Janne Pennanen tulee vastaamaan Suomen koulutusja seminaariohjelmista sekä myöhemmässä vaiheessa myös Venäjälle tehtävistä markkinointimatkoista. Jannella on vahva kokemus erilaisten seminaarien, koulutusohjelmien ja konferenssien järjestämisestä ja niiden viestinnästä. Janne on myös järjestänyt erilaisia fact finding, match-making ym. kontaktimatkoja Venäjälle vuodesta 2000 lähtien. Jannella on lisäksi kokemusta EU:n rahoittamien hankkeiden hallinnoinnista. 55

56 VR Cargon markkinointipäällikkö Matti Andersson puhumassa SVKK:n jäsenaamukahvilla VR Cargo panostaa Venäjän konttiliikenteen kehittämiseen Suomalais-venäläisen kauppakamarin jäsenaamukahvilla VR Cargon markkinointipäällikkö Matti Andersson kertoi rautatierahtien kehitysnäkymistä Venäjän suuntaan. Esityksessään lähes 40-henkiselle kuulijakunnalle Matti Andersson nosti esiin useita ajankohtaisia rahtiliikenteen kysymyksiä kuten Kiinan konttikuljetusten tilanne, konttijunakonsepti Pietariin ja Moskovaan, Revontulijuna Moskovaan, autokuljetukset rautateitse Venäjälle ja IVY-maihin, transiperia-liikenteen kehittäminen sekä vastaperustetun Oy Container Trans Scandinavia Ltd:n toiminta. Uusi konttijuna Pietariin ja Moskovaan kiinnostaa varmasti muitakin kuin tilaisuudessa läsnä olleita SVKK:n jäseniä. Toistaiseksi juna on vielä kokeiluvaiheessa ja asiakas tilaa koko junan tai puolet siitä kuljetuksilleen. Pietariin on toistaiseksi mennyt 1-2 konttijunaa viikossa ja Moskovaan lähti ensimmäinen juna viikolla 46. Tulevaisuudessa VR Cargo pyrkii ns. keräilyjunaan eli siihen, että asiakas voi tilata junasta tarvitsemansa määrän kontteja. Juna lähtee tietyn aikataulun mukaan ja saapuu perille aikataulun mukaan. Ajansäästö on suuri etu verrattuna rajalla seisoviin rekkoihin. VR Cargo tarjoaa kuljetuksen asiakas hoitaa itse tavaran tullauksen. Myös autokuljetukset ovat olleet VR Cargon kiinnostuksen kohteena. Hangosta lähtee päivittäin autojunia Vainikkalaan. Toistaiseksi matka Moskovaan kestää vielä useita vuorokausia, kun tavarajunat kulkevat kiertoreittejä tavara-asemien kautta. VR käy kuitenkin neuvotteluja matkustajajunareitin käytöstä ja tulevaisuudessa autojunat toivottavasti pystytään viemään Moskovaan jopa 1,5 vuorokaudessa. VR Cargolla oli kansainvälisiä kuljetuksia vuonna 2006 yhteensä 17,6 miljoonaa tonnia. Näistä itä-kuljetuksia oli 71,5 %, länteen 4,4 % ja transitokuljetuksia 24,1%. Transitokuljetuksista lähes 60 % oli Kostamuksen rautapellettejä, joita kuljetettiin Raahen satamaan. Idästä tulevista tuontikuljetuksista 62,8 % oli mekaanisen metsäteollisuuden raaka-ainetta, 24,4 % kemianteollisuuden tuotteita, kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita 0,3 % ja metallia 12,5 %. Jakauma kertoo hyvin mikä merkitys Venäjältä tulevalla raakapuukaupalla on VR:lle. Itään suuntautuvista vientikuljetuksista vuonna 2006 oli 49,4 % kemiallisen metsäteollisuuden tuotteita, kemian teollisuutta 36,5 %, metalliteollisuuden tuotteita 10,1 %, mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita 1 % ja muita tuotteita 3 %. VR Cargo ei näe Venäjän megaluokan rautatiehankkeita Eurooppaan uhkana omalle toiminnalleen vaikka katsookin niiden olevan realistisia toteutumiseltaan. Venäjällä on tullut julkisuuteen mm. venäläisen raideleveyden omaava rautatiehanke Itävaltaan ja uusi rautatie Kaliningradin alueelle. Venäjän kasvava talous tarjoaa mahdollisuuksia monille toimijoille. Olennaista ei ole kuka ne omistaa, olennaista on, että kuljetukset toimivat, totesi Matti Andersson tilaisuuden lopuksi. /MM,

57 SVKK järjestää 57

58 58 58 KOULUTUSTILAISUUDET

59 59 59 KOULUTUSTILAISUUDET

60 60 60 KOULUTUSTILAISUUDET

61 61 61 KOULUTUSTILAISUUDET

62 62 62 KOULUTUSTILAISUUDET

63 63 63 KOULUTUSTILAISUUDET

64 64 64 KOULUTUSTILAISUUDET

65 KOULUTUSTILAISUUDET 65

66 66 66 KOULUTUSTILAISUUDET

67 67 67 KOULUTUSTILAISUUDET

68 KOULUTUSTILAISUUDET 68

69 69 69 KOULUTUSTILAISUUDET

70 KOULUTUSTILAISUUDET 70

71 71 71 KOULUTUSTILAISUUDET

72 KOULUTUSTILAISUUDET 72

73 73 73 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT

74 74 74 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT

75 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT 75

76 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT 76

77 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT 77

78 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT 78

79 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT 79

80 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT 80

81 81 81 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT

82 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT 82

83 83 83 KANSAINVÄLISTYMISKAMPANJAT

84 Joulun aika lähestyy. Mitä lahjaksi työkaverille, yhteistyökumppanille, liiketuttavalle? Joululahjavinkit SVKK:lta Äiti-Venäjä aapinen Tekijä Outi Parikka, ilm. 2007, sivuja 413, kova kansi Venäläisten aakkosten mukaan etenevä Äiti-Venäjän aapinen ei mairittele venäläisiä, mutta ei heitä lokaakaan. Loistavasti kirjoitettu, omia kokemuksia ja tuoreinta, popularisoitua Venäjä-tutkimusta limittävä kirja auttaa ymmärtämään, mikä oikein on Venäjä. Hinta 33 Helsingin nykyarkkitehtuuria Tiainen Jussi. Helsinki. Nykyarkkitehtuuria Jussi Tiaisen valokuvina. (Artikkelit käännettynä venäjäksi) Ilm. 2007, sivuja 80, kova kansi. Hinta 24 Venäjän tsaarit. Kaikki Venäjän tsaarit Rurikin suvusta Romanoveihin Ilm. 2002, sivuja 224, kova kansi, teksti suomeksi Venäjän tsaarit on sekä kiehtova historiatutkimus että ainutlaatuinen käsikirja, joka kronologisesti edeten esittelee kaikki Venäjää hallinneet tsaarit. Upeasti kuvitettu teos kuvaa mahtavaa keisarikuntaa ja omaleimaista kulttuurialuetta, jonka vaikutus Eurooppaan ja myös Suomeen on ollut valtava. Hinta 27 SVKK -SHOP 84

85 Sinuhe, egyptiläinen Sinuhe egyptiläinen venäjäksi. Tekijä Mika Waltari Ruslania Books 2003, sivuja 640 Kovakantinen, Hinta 20 Suomi tänään Tekijä Raimo Suikkari RKS-tietopalvelu 2002, sivuja 96 Kovakantinen, teksti venäjäksi Sisältö: Huipputekniikka, korkea osaaminen, historia, kulttuuri, nähtävyydet, Lappi jne. Hinta 29 Suomalaiset Pietarissa Tekijä Max Engman, sivuja 469, Ilm. 2005, teksti venäjäksi Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin julkaisema teos pietarinsuomalaisten historiasta. Kirja kuvaa suomalaisten muuttoliikkeitä Pietariin ja sikäläisen suomalaisvähemmistön elämää sekä olosuhteita kaupungin perustamisesta vuoden 1917 vallankumoukseen. Hinta 15,10 Eino Leino runoja suomeksi ja venäjäksi Tekijä Marina Huttunen, sivuja 179 Kirjaan on koottu valikoituja runoja viidestätoista kokoelmasta. Leinon runot ovat rinnakkain venäjänkielisten riimitettyjen käännösten kanssa. Runot on kääntänyt venäjäksi Marina Huttunen. Runovalikoimassa on mukana mm. Lapin kesä, Hymni, Kansa kalliolla, Tumma jne Hinta 20,52 85

86 Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa Julk. Helsingin Venäläinen Kauppiasyhdistys ry. Toim. Svante Konstantin Kuhlberg, sivuja 316 Venäläisten kauppiaiden merkitys Helsingin elinkeinoelämälle, taloudelle ja rakentamiselle 1800-luvulla oli valtava ja vielä myöhemminkin aina nykypäiviin Helsingissä vieraileva matkailija ihastelee venäläisten kauppiaiden rakennuttamia monumentteja, kirkkoja ja muita julkisia rakennuksia. Hinta 35,64 Tak ili kak? - venäläistä tapakulttuuria suomalaisille Tekijät: M.Moijanen, M.Haapaniemi, K.Muradjan, ilm. 3.painos v.2005 Opas venäläisistä tavoista Suomalais-Venäläinen kauppakamari on julkaissut suomalaisille liikeelämässä toimiville henkilöille suunnatun oppaan venäläisistä tavoista. Kirjan tavoitteena on pehmentää kanssakäymisen väärinymmärryksiä ja törmäyksiä, jotka johtuvat suomalaisten ja venäläisten erilaisista tavoista Hinta 51 The Hermitage Tekstitys englanniksi, sivuja 43, ilm. 2005, pehmeä kansi Ermitaazin johtaja Mikhail Piatrovsky on koonnut kirjaan yli 200 värikuva gallerian taideteoksista. Mukana mm. Vincent van Goghin, Pablo Picasson, Rembrandtin ja Michelangelon maalauksia, useita veistoksia sekä muotokuvia. Hinta 27 Pietari ja sen esikaupungit Tekstitys suomeksi, sivuja 158, ilm.2005, pehmeä kansi Upeilla värikuvilla varustettu kirja sisältää Pietarin historiikkia kaupungin kehityksen alkuvaiheesta nykypäivään. Kuvia mm. Katariina-hovista, Pushkinin kotimuseosta, Pavlovskista ym. Hinta 27 SVKK -SHOP 86

87 Minne troikka rientää? Tekijä Antti Karppinen, ilm. 2006, sivuja 284, kova kansi. Kirjan sivuilla käyvät vuoropuhelua tämän päivän venäläiset. He pohtivat juuriaan, arvostelevat vallan uusjakoa, oligarkismia ja poliittista sensuuria. He haluavat selvittää oman identiteettinsä. He väittelevät länsimaisen demokratian ja globalismin mahdollisuuksista elää rinnakkain venäläisen kulttuurin ja uskonnollisuuden kanssa. Hinta 28 Venäjän historia Tekijä Heikki Kirkinen, ilm. 2007, 567 sivua, kova kansi Venäjän historia tarkastelee itäisen naapurimaamme elämää ja ongelmia laajaa historiallista taustaa vasten, suomalaisen näkökulman huomioon ottaen. Pääpaino on poliittisessa historiassa, mutta kokonaiskuvan monipuolistamiseksi myös talousja kulttuurielämää käsitellään runsaasti. Lisäksi Neuvostoliiton hajoaminen ja maassa sen jälkeen tapahtuneet muutokset esitellään perusteellisesti. Hinta 36 Suuri venäläinen keittokirja Kääntäjä Katja Kangasniemi, sivuja 208, ilm. 2007, kova kansi Suuri venäläinen keittokirja sisältää yli 100 perinteistä venäläistä ja ortodoksisen keittiön ruokaohjetta. Ruoanvalmistuksen eri vaiheita havainnollistetaan valokuvilla. Kirja valaisee venäläisen keittiön historiaa, tarjoaa tietoa sekä tavallisimmista ruokaaineista että ruoanvalmistus- ja säilytystavoista. Hinta 46 Pohjolan valkoinen pääkaupunki Tekijä: Marko Dormi, ilm. 2005, sivuja 64, pehmeä kansi, tekstitys venäjäksi Hinta 18 A3-maisemakalenteri 2008 venäjän- ja suomenkielisin tekstein avattuna korkeus 47, leveys 30 cm taittuu edulliseen A4-postituskokoon 12 nelivärikuvaa Suomesta kannessa vakiona kirkas UV-lakka painettu laadukkaalle Galerie Art paperille Hinta 12 87

88 Venäjänkielinen painos. Toimittaja Tiia Koskimies, sivuja 160, kova kansi. Ilm. v Finland Nature's Table -kirja on käyntikortti Suomesta. Siinä yhdistävät Suomen puhdas luonto, metsä, puhtaat raaka-aineet ja ruoka sekä suomalainen tapakulttuuri ja Suomi-tietous. Kirja sisältää myös Bon Appétit -kokki, keittiömestari Maija Silvennoisen ruokaohjeita. Sisältää CD-levyn. Tekijä Anatoli Berdichevski. Englanninkielisen version toimittanut Pirjo Salenius. 130 sivua, pehmeä kansi Venäjän kielen alkeisoppikirja Lestnitsa on tiivis selviytymispaketti liikematkalle Venäjälle. Kirjan ensimmäinen osa sekä CD sisältävät aakkosharjoituksia ja dialogimateriaalia, jotka harjoittavat tavallisimpia suullisia kielenkäyttötilanteita kahdeksan päivän Venäjän matkan aikana. Kirjan toisessa osassa on kuvattu 12 liike-elämän tilannetta, joiden avulla valmennetaan liikemiehiä ymmärtämään venäläisiä ja toimimaan oikein kanssakäymisessä venäläisten kanssa. Kirja sopii mainiosti yritysten henkilöstökoulutukseen, korkeakouluopetukseen sekä muuhun aikuisopetukseen. Kirja on käytössä Haaga-Helia AMK:ssa. Sitä käytetään peruskurssien jälkeisessä opetuksessa. SVKK -SHOP 88

89 89

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 4 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kevät #barometri

Kevät #barometri 08 #barometri Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries sekä Suomen Yrittäjät ry.

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

Katsaus Venäjänkauppaan. Syksyn 2017 barometri Jaana Rekolainen

Katsaus Venäjänkauppaan. Syksyn 2017 barometri Jaana Rekolainen Katsaus Venäjänkauppaan n 01 barometri Jaana Rekolainen.11.01 Miltä nyt näyttää? % Venäjän BKT:n muutos (y/y) Lähde: Rosstat, 0 - - - Ruplan eurokurssi RUB.1 Lähde: Venäjän keskuspankki Suomen ja Venäjän

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa (tammi-heinäkuu) = -12% 2 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Vienti Venäjälle Vienti

Lisätiedot

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Venäjän-kaupan barometri Syksy 014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Sisältö YHTEENVETO... VIENTI SUOMESTA VENÄJÄLLE... 4 TUONTI VENÄJÄLTÄ SUOMEEN... 8 LIIKETOIMINTA VENÄJÄLLÄ... 9 VENÄJÄN TALOUS... 1

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Miten on mennyt viimeisten 6 kuukauden aikana? 2 5: kasvanut paljon Syksy 2015 (n=25) Kevät 2015 (n=26) Syksy 201

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Venäjän-kaupan uusi normaali

Venäjän-kaupan uusi normaali Venäjän-kaupan uusi normaali 20.4.2018 Joensuu @JaanaRekolainen @SVKK_FRCC Suomalais-Venäläinen kauppakamari Missiomme on edistää yritysten kasvua ja liiketoimintaa Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa.

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Suomalais-Venäläinen kauppakamari Suomalais-Venäläinen kauppakamari Lyhyesti SVKK on Venäjän-kaupan asiantuntija, joka toimii lähellä yritystä SVKK palvelee yrityksiä tarjoamalla ratkaisuja Venäjän-kaupan haasteisiin SVKK tuottaa ajankohtaista

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät 2010. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät 2010. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 010 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 0 000 001 00 003 00 005 006 007 008 009 Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI 06 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish industries.

Lisätiedot

Teollisuustuotteet. On vientiä Venäjälle. Liike-elämän palvelut. On liiketoimintaa Venäjällä. Kulutustavarat * Vain vientiä (ei liiketoimintaa)

Teollisuustuotteet. On vientiä Venäjälle. Liike-elämän palvelut. On liiketoimintaa Venäjällä. Kulutustavarat * Vain vientiä (ei liiketoimintaa) On vientiä Venäjälle 0 Teollisuustuotteet On liiketoimintaa Venäjällä Liike-elämän palvelut Kulutustavarat * Vain vientiä (ei liiketoimintaa) Rakentaminen ** On tuontia Venäjältä 0 Kuljetus / huolinta

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Syksy 2017 Venäjän-kaupan barometri

Syksy 2017 Venäjän-kaupan barometri Venäjän-kaupan barometri Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ Kumppanisi Venäjällä Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) auttaa yrityksiä kansainvälistymään Venäjälle. Olemme luotettava yhteistyökumppani, jolta saat työkaluja, opastusta ja

Lisätiedot

Lyhyesti. SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio,

Lyhyesti. SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, Lyhyesti SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä Noin 850 yritysjäsentä Suomessa ja Venäjällä Pääkonttori Helsingissä,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Lisätiedot

Syksy Venäjän-kaupan barometri

Syksy Venäjän-kaupan barometri Venäjän-kaupan barometri Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East office of Finnish industries

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019 Pirkanmaan yritysbarometri I/19 Toukokuu 19 Markus Sjölund Taustatiedot Kyselyajankohta: 3.5. -15.5.19 Vastanneita 364, vastausprosentti 19 % Vastaajat yrityskoon mukaan: 1-9 44.1% - 49 31.9% - 249 17.4%

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Miten yritykset näkevät Venäjänkaupan

Miten yritykset näkevät Venäjänkaupan Miten yritykset näkevät Venäjänkaupan tilanteen? Mikä SVKK? SVKK edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa SVKK vastaa Venäjän vienninedistämis- ja kansainvälistymispaveluista

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun

Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy % 2 VENÄJÄN OSUUS SUOMEN ULKOMAANKAUPASTA 30,0 25,0 20,0 Tuonti v. 2016: 6,1 Mrd 15,0 11,2%

Lisätiedot

KOULUTUSKALENTERI Syksy 2013

KOULUTUSKALENTERI Syksy 2013 KOULUTUSKALENTERI Syksy 2013 Koulutuskalenteri syksy 2013 Varmista menestyksesi Venäjällä! Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) kouluttaa suomalaisyritysten päättäjistä ja asiantuntijoista rautaisia

Lisätiedot

Asiakashankinta ja etabloituminen Venäjälle

Asiakashankinta ja etabloituminen Venäjälle Asiakashankinta ja etabloituminen Venäjälle 21.4.2006 Anne Pajalin Yritysneuvoja Suomalais-Venäläinen kauppakamari anne.pajalin@finruscc.fi www.finruscc.fi Venäjän markkinoiden erityispiirteet 145 miljoonaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kevät Venäjän-kaupan barometri

Kevät Venäjän-kaupan barometri 0 Venäjän-kaupan barometri Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish

Lisätiedot

SVKK Pietarin palvelut. Darja Masalitina Projektipäällikkö Kesäkuu 2010

SVKK Pietarin palvelut. Darja Masalitina Projektipäällikkö Kesäkuu 2010 SVKK Pietarin palvelut Darja Masalitina Projektipäällikkö Kesäkuu 2010 Juridiset palvelut Yhtiön perustaminen Venäjälle: Perustamisasiakirjojen laadinta Rekisteröinti verovirastossa Väliaikaisen pääjohtajan

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 5 13 2 3 5 8 9 Helmikuu 2 KOKO MAA Helsinki 29.11.21 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 12 Rakentaminen (F) 1 1 Kauppa (G) 22 2 Palvelut (H, I, K, O) 9 2 Muut 11 1 1 2 5 7 8 9 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Kanta-Häme Kevät 27 29.11.217 1 2.

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 22 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 1 Muut 13 1 2 3 5 7 8 9 Helmikuu 27 KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaa 29.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa

SVKK lyhyesti. Ajankohtaista Venäjänkaupassa Jaana Rekolainen 21.04.2015 Ajankohtaista Venäjänkaupassa SVKK lyhyesti SVKK on Venäjän-kaupan ykkösosaaja, joka edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä Noin 800 yritysjäsentä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, kevät 2012 9.2.2012

Lisätiedot

Pietarin yrityskysely

Pietarin yrityskysely Kouvola Innovation 2009 Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Vastanneiden yritysten toimialajakauma...

Lisätiedot

Petri Kekki Juristi 17.5.2011. Vientisopimusten tärkeät kohdat Venäjän-kaupassa

Petri Kekki Juristi 17.5.2011. Vientisopimusten tärkeät kohdat Venäjän-kaupassa Petri Kekki Juristi 17.5.2011 Vientisopimusten tärkeät kohdat Venäjän-kaupassa SVKK lyhyesti SVKK edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä tarjoamalla asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Mirja Tiri 16.3.2015 Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Suomalais-Venäläinen kauppakamari Toimistot Helsingissä, Lappeenrannassa, Pietarissa, Moskovassa ja Jekaterinburgissa 33 työntekijää

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Syksy Venäjän-kaupan #barometri

Syksy Venäjän-kaupan #barometri 018 Venäjän-kaupan #barometri Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 1 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 13 13 1 2 3 5 7 8 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Lappi 2.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät

Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 4.4.2019 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden näkymät heikentyneet 4.4.2019 Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä, yhteensä 34 kertaa vuoden 2002 keväästä lähtien.

Tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä, yhteensä 34 kertaa vuoden 2002 keväästä lähtien. 018 Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish Industries sekä Suomen Yrittäjät ry. Tutkimuksen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

Mietintö Cláudia Monteiro de Aguiar Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden tavaraliikenteessä

Mietintö Cláudia Monteiro de Aguiar Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden tavaraliikenteessä 11.6.2018 A8-0193/ 001-014 TARKISTUKSET 001-014 esittäjä(t): Liikenne- ja matkailuvaliokunta Mietintö Cláudia Monteiro de Aguiar A8-0193/2018 Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, Keski-Pohjanmaan 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, Keski-Pohjanmaan 13.2.217 2 13.2.217 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2018

Pk-yritysbarometri, kevät 2018 Pk-yritysbarometri, kevät 2018 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 0 1 4 7 12 15 15 15 61 68 Uusimaa 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Pk-yritysbarometri, kevät 2019 Pk-yritysbarometri, kevät 219 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 7 14 14 1 15 65 6 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

MTL-Barometri 4Q/2012 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry

MTL-Barometri 4Q/2012 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry MTL-Barometri 4Q/2012 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 9.1.2013 1 MTL-Barometri Q4/2012 Tutkimusajanjakso 4.12. 21.12.2012 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 433 Suomen suurinta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot