Sisältö. Kansikuva: Pikkupappilan aitta/vihdin museo Kuvaaja: Timo Kokko

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2007

2 2 Sisältö 1 YLEISTÄ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO HENKILÖSTÖ YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YLEISTÄ TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLINTOKESKUS HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUJEN TULOSALUE PERUSTURVAKESKUS YLEISTÄ TERVEYS- JA VANHUSPALVELUT PERHEHUOLTO LASTEN PÄIVÄHOITO SIVISTYSKESKUS KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA/KOULUTUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TEKNISTEN ASIOIDEN TULOSALUE TEKNISEN TUOTANNON TULOSALUE PELASTUSTOIMEN TULOSALUE YMPÄRISTÖASIAIN TULOSALUE VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA VEROTULOT VALTIONOSUUDET TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUS INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Kansikuva: Pikkupappilan aitta/vihdin museo Kuvaaja: Timo Kokko

3 3 1 YLEISTÄ 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VIHTI MYÖNTEISELLÄ KEHITYSPOLULLA Vihdin kunnan tilinpäätös vuodelta 2007 on kunnan lähihistorian paras. Kunnan vuosikate oli 10,1 miljoonaa euroa joka vastaa 141,8 prosenttia poistoista. Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin 5,9 miljoonaa euroa ja maanmyyntivoittoihin 3,9 miljoonaa euroa. Ylijäämää tilikaudelta kertyi 9 miljoonaa euroa. Tilikauden erinomaiseen tulokseen vaikuttivat talouden ja palveluiden tasapainotusohjelmassa käynnistetyt palvelutuotannon tehostamistoimenpiteet sekä poikkeuksellisen hyvä verotulokehitys. Vuonna 2007 toimintakate oli 91,1 miljoonaa euroa ja kasvoi 5,9 %. Kustannusten kasvu on pitkällä aikajänteellä kunnassa liian suuri, kun otetaan huomioon tulevien vuosien verotuloennusteet. Palvelurakenteen järkevöittäminen ja tehostaminen on näin ollen myös jatkossa välttämätöntä. Kunta on ylläpitänyt erittäin mittavaa investointiohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on ollut kustannusrakenteen korjaaminen ja palveluiden parantaminen. Investointien toteuttaminen on lisännyt kunnan lainanhoitorasitetta. Lainakanta oli vuoden 2007 lopussa 2027 euroa asukasta kohden. Lainarasitteen kasvusta huolimatta kunta on rahoitusasemaltaan selkeästi paremmassa tilanteessa kuin talouden palveluiden tasapainottamissuunnitelman perusteella ennustettiin. Vuonna 2007 tehtiin kunnan tulevan palvelurakenteen tulevaisuuden näkökulmasta merkittäviä päätöksiä. Kunta sopi yhdessä Nummi-Pusulan ja Karkkilan kanssa palveluiden tarjoamisen käynnistävän perustusturvakuntayhtymä Karviaisen perustamisesta. Lisäksi käynnistettiin yhteistyön kehittäminen tukipalveluiden tuotannossa. Kunta kasvaa vauhdikkaasti. Vuonna 2007 väestönkasvu oli noin 2,3 prosenttia ja kunnan palvelurakenteessa on varauduttu vastaavaan kasvuun myös tulevaisuudessa. Vihti on houkutteleva asuinkunta ja tulee jatkossa tarjoamaan myös merkittävästi enemmän työpaikkoja kunnan alueella. Elinkeinoelämän kehittämiseksi kunta jatkoi kaavoitusponnisteluitaan Nummelassa ja Huhmarissa tavoitteenaan laajojen elinkeinoalueiden käyttöönotto. Kaupallisten palveluiden vetovoimasta kuntaan kertoi Citymarketin laajennushankkeen käynnistäminen Nummelassa. Tulevat vuodet ovat rahoitusrakenteen hoitamisen vuosia. Tämä edellyttää jatkossakin tiukkaa menokuria, jotta kunnan suunnittelemat suuret palveluinvestoinnit voidaan toteuttaa tulevan valtuustokauden lopulla.

4 4 Kiitos kunnan menestyksekkäästä vuodesta kuuluu päätöksentekijöille ja ennen kaikkea henkilöstölle, joka on antanut panoksensa kunnan kehittämiseen ja asiakaspalveluun sekä tukensa kuntamme kohtaamiin suuriin muutoksiin. Petri Härkönen kunnanjohtaja

5 5 1.2 KUNNAN ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2007 Kunnanvaltuusto pj Anu Rajajärvi I vpj Pekka Viljanen II vpj Teijo Vuorinen Tarkastuslautakunta pj Eerikki Viljanen vpj Aimo Savinko Kunnanhallitus pj Jarmo Kuosa I vpj Pentti Pulkknen II vpj Markku Eurajoki Perusturvalautakunta pj Kari Viherkanto vpj Erkki Jokela Kasvatus ja koulutuslautakunta pj Jorma Luhtasela vpj Matti Waara Ympäristölautakunta pj Jaana Sohlman vpj Kai Wilén Tekninen lautakunta pj Timo Valo vpj Aulikki Hiltunen Kulttuuri-ja kansalaistoiminnan lautakunta pj Päivi Brace vpj Tapio Majamäki Nuorisolautakunta pj Marjaana Varmavuori vpj Touko Luukkonen Liikuntalautakunta pj Marja Ahtiala vpj Monica Heiskari Keskusvaalilautakunta pj Marjukka Ahokas vpj Hanna Jokela

6 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO Hallintokeskus hallintojohtaja Aira Elolampi Hallintokeskus hallintojohtaja Aira Elolampi Ruoka- ja siivouspalvelut ruokapalvelupäällikkö Tuija Wickström Hallinto perusturvajohtaja Eija-Riitta Pajunen Kunnanjohtaja Petri Härkönen Perusturvakeskus perusturvajohtaja Eija-Riitta Pajunen Terveys- ja vanhuspalvelut johtava ylilääkäri Marja-Liisa Vuoristo Lasten päivähoito päivähoidon esimies Kirsti Lehikoinen Perhehuolto perhehuollon esimies Sari Laaksonen Sivistyskeskus sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi Kasvatus ja koulutus sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut vs. liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka Tekniset asiat tekninen ja ympäristöjohtaja Jyrki Meronen Tekninen ja ympäristökeskus tekninen ja ympäristöjohtaja Jyrki Meronen Tekninen tuotanto vesilaitoksen johtaja Tapio Lankinen Pelastustoimi tekninen ja ympäristöjohtaja Jyrki Meronen Ympäristöasiat tekninen ja ympäristöjohtaja Jyrki Meronen

7 7 Vuoden 2007 alusta tuli voimaan sivistyskeskuksen organisaatio, jossa liikuntatoimen, nuorisotoimen ja kulttuuri- ja kansalaistoiminnan tulosalueet yhdistettiin yhdeksi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalueeksi. Samoin teknisessä ja ympäristökeskuksessa tuli voimaan organisaatiomuutos, jossa teknisten asioiden tulosalueesta erotettiin tuotannollinen osuus (tuotantoryhmän vastuualue) omaksi teknisen tuotannon tulosalueeksi, johon samalla siirrettiin Vihdin Vesihuoltolaitos liikelaitoksen henkilökunta. Lisäksi pelastustoimi erotettiin teknisten asioiden tulosalueesta omaksi tulosalueeksi, koska se poikkeaa täysin edellä mainituista tulosalueista ja on volyymiltaan huomattava. Tilivelvollisiksi toimialoillaan on määritelty seuraavien toimielinten jäsenet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta ja perusturvajaosto, kasvatusja koulutuslautakunta, nuorisolautakunta, liikuntalautakunta, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta, tekninen lautakunta ja sen jaosto ja ympäristölautakunta ja sen jaosto sekä seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, perusturvajohtaja, johtava ylilääkäri, päivähoidon esimies, perhehuollon esimies, sivistysjohtaja, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen esimies, tekninen ja ympäristöjohtaja ja vesilaitoksen johtaja HENKILÖSTÖ Vuoden 2005 aikana laadittiin talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelma, jossa päätettiin työn uudelleen järjestelyihin liittyen kunnan henkilöstömäärän vähennyksistä vuosina Henkilöstömäärätavoitteiden toteutumista seurataan ns. tehty työaika tunnusluvulla, joka kuvaa todellista kunnassa tehtyä työaikaa (=palvelussuhdeajat, joista on vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut työlomat yms. keskeytykset). Tällä tunnusluvulla henkilötyövuositavoite vuonna 2005 oli htv ja edelleen tavoite vuodelle 2007 oli 1001,84 htv. Vuodelle 2007 htv toteutui kuitenkin 1010,91 henkilötyövuotena, jolloin tavoite ylittyi koko kunnan tasolla 9,07 htv:llä. Tulosaluekohtaisesti on toteutumissa verrattuna tavoitteisiin isoja eroja. Merkittävin poikkeus on Sivistyskeskuksen Kasvatus- ja koulutus tulosalueella, jossa tavoite on ylittynyt pääasiassa koulunkäyntiavustajien määrän lisääntymisen johdosta 20,73 htv:llä. Perusturvan päivähoidon tulosalue on vuonna 2007 päässyt henkilötyövuosissa vielä selvästi alle tavoitteen. Alla on taulukko, josta selviää henkilötyövuositavoitteet ja niiden toteutuminen tulosalueittain vuonna Muuten henkilöstöasioissa on mahdollisuuksien mukaan toteutettu vuonna 2006 hyväksytyn henkilöstöasioiden toimintasuunnitelman toimenpiteitä. Tasapainotussuunnitelman muutostukikoulutus jatkui vuonna Vuonna 2007 painotettiin keskeisesti työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan varmistamista valmisteltaessa mm. perusturvakuntayhtymä Karviaisen perustamista. Vihdin kunta laatii erillisen henkilöstöraportin, josta ilmenevät tarkemmat tiedot henkilöstöstä.

8 8 1.3 YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA Suomessa bruttokansantuotteen kasvu oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,4 % vuonna Vuonna 2006 kasvu oli 5,9 %. Kulutusmenoista lisääntyivät yksityiset kulutusmenot 3,7 prosenttia ja julkiset kulutusmenot 0,8 prosenttia. Yksityiset investoinnit kasvoivat 8,1 prosenttia ja julkiset investoinnit 3,4 prosenttia. Investoinneista eniten kasvoivat toimitilainvestoinnit, 20 prosenttia. Kone- ja kalustoinvestoinnit kasvoivat 6,2 prosenttia ja asuntoinvestoinnit enää puoli prosenttia. Investointiaste kohosi 20,3 prosenttiin. Yritysten toimintaylijäämä kasvoi 13 prosenttia edellisestä vuodesta ja yritysten yrittäjätulo 11 prosenttia. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Yritysten voitot olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 24 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 4 prosenttia ja reaalisesti 2,4 prosenttia. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 5,9 prosenttia, omaisuus- ja yrittäjätulot 2,4 prosenttia ja sosiaalietuudet 2,6 prosenttia. Välittömiä veroja maksettiin 6,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Korkeasuhdanne näyttäisi olevan tasaantumassa ja kokonaistuotannon kasvu hidastumassa. Tuotannon kasvuvauhdin arvioidaan vuonna 2008 olevan 3 3,5 prosenttia. Asuntorakentamisen vaimenemisen korvaa muun rakentamisen vilkkaus, mutta

9 9 metsäteollisuuden vaikeudet hidastavat jo teollisuustuotannon kasvua. Näkymiä varjostavat myös mm. rahoitusmarkkinoiden tila sekä raaka-ainemarkkinat. Inflaatio on pysynyt vuositasolla toistaiseksi melko maltillisena n. 2,5 %:ssa, tosin kiihtyen tammikuussa ,8 prosenttiin. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten polttonesteiden ja elintarvikkeiden kallistuminen. Korkojen nousu ja ravintola- ja kahvilapalveluiden, alkoholijuomien vähittäismyyntihintojen sekä osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistuminen vaikuttivat niin ikään inflaatioon. Kansantalouden kysyntää lisäsivät viime vuonna vienti, kulutus sekä investoinnit. Viennin volyymi kasvoi 4,8 prosenttia. Kulutuksen volyymi kasvoi 2,8 prosenttia ja investoinnit 7,6 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 4,1 prosenttia. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna 3,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat 6 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti vain 2,2 prosenttia ja maksetut tulonsiirrot 1,8 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,1 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 7,7 prosenttia ja kulutusmenot nimellisesti 5,1 prosenttia. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste joulukuun lopussa 2007 oli 8,4 %. Työvoimatoimistoissa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä oli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin eli 11,2 %. Työttömyys laski edellisestä vuodesta kaikkien TE-keskusten alueilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Uudellamaalla työttömyys väheni 16,5 %. Helsingin seudun työttömyysaste oli vuoden 2007 lopussa 5,7 % ja koko Uudenmaan TE-keskuksen alueella 5,4%. Kehyskunnissa työttömyysaste oli vuonna 2007 keskimäärin 4,7 %, kun vastaava luku vuonna 2006 oli 5,7 %. Joulukuun lopussa 2007 oli kehyskuntien keskimääräinen työttömyysaste 4,6 %. Työttömyysasteen kehitys ,0 6,0 5,0 4,0 Vihti 3,0 2,0 1,0 0,0 Uusimaa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden 2007 lopussa Vihdin työttömyysaste oli 4,5 %, kun se vuoden 2006 lopussa oli 5,8 %. Avoimia työpaikkoja oli 118 kappaletta. Keskimäärin työttömyysaste vuonna 2007 oli 4,8 %, kun se vuonna 2006 oli keskimäärin 6,1 prosenttia.

10 10 Vihdissä oli vuoden 2007 lopussa asukasta, kun asukasmäärä vuoden 2006 lopussa oli henkilöä. Kasvu oli siten 2,3 %. Vihti on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Kasvun odotetaan jatkuvan yhtä voimakkaana myös lähivuosina. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,1 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 7,7 prosenttia ja kulutusmenot nimellisesti 5,1 prosenttia. Kuntien saamat verotilitykset vuonna 2006 kasvoivat 6,4 %. Kasvu johtui hyvästä työllisyys- ja ansiokehityksestä. Myös yhteisöverojen tuotot kasvoivat reippaasti. Ennakkotilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat viime vuonna 5,3 prosenttia. Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten kasvulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi edellisvuodesta. Yleisestä kehityksestä huolimatta vuosikate laski kuitenkin noin 150 kunnassa ja lisäksi joissakin kunnissa verotulot jopa pienenivät. Vain noin 100 kunnassa vuosikate riitti investointien omahankintamenoihin. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti, peräti 40 prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa keskimäärin euroa asukasta kohden. Lainakanta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Kuntaliitto, Kuntatalous 5/2007, taloustiedotteet VM Suhdannekatsaus 4/2007 Tilastokeskus tiedotteet 1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Vihdissä nostettiin kunnallisveroprosenttia 19,25 %:iin vuodelle Verotuloja kertyi kokonaisuutena 85,6 milj. euroa kun edellisvuoden kertymä oli 77,2 milj. euroa. Kasvu edellisvuodesta oli kaikkiaan 8,4 milj. euroa eli 10,9 %. Kunnallisverokertymä oli 78,9 milj. euroa, jossa kasvua oli 10,5 %. Yhteisöverokertymä oli 3,0 milj. euroa, jossa kasvua oli 22,5 %. Kiinteistöverokertymä oli 3,7 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 9,3 %. Kunnallisverotulon kasvuun vaikutti edelleen väestömäärän kasvu ja verotettavien ansiotulojen kasvu. Kunnallisveron korotuksesta puhdistettua verotulojen kasvua kertyi 5,5 milj. euroa eli 7,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteisöveron voimakas kasvu heijastaa yleisen taloudellisen aktiviteetin vilkkautta ja yritysten toiminnan tuloksellisuutta. Kiinteistöveron tuoton kasvu johtuu kiinteistöjen määrän kasvusta sekä verotusarvojen tarkistuksista. Valtionosuuksissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna kertyi 3,8 %, joka on noin 0,6 milj. euroa, kokonaissumman ollessa 17,1 milj. euroa. Kokonaisuutena verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä, kasvoivat 9,6 % vuodesta 2006.

11 11 Kunnan ulkoisissa tuotoissa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 12,2 % eli noin 2,0 milj. euroa. Suurin osatekijä oli maanmyyntivoitot, joita kertyi 3,9 milj. euroa. Kunnan ulkoiset toimintakulut olivat 110,1 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuodesta noin 7,1 milj. euroa eli 6,9 %. Kasvu ei ole talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisella 3 % tasolla. Henkilöstökulut kokonaisuutena kasvoivat edellisestä vuodesta 1,2 milj. euroa eli 2,7 % ja palkkakulut 0,8 milj. euroa eli 2,5 %. Palvelujen ostot kasvoivat 4,1 milj. euroa eli 10,0 %. Kunnan vuosikate vuoden 2007 alkuperäisessä talousarviossa oli 6,1 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 2,9 milj. euroa. Vuosikate on tilinpäätöksen mukaan 10,1 milj. euroa, joka on asukasta kohden 374 euroa. Poistojen määrä oli 7,1 milj. euroa, jolloin vuosikate on 141,8 % poistoista. Yleisesti tarkastellaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin, jolloin poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Kuitenkin voimakkaasti kasvavan kunnan kuten Vihdin, tulisi tarkastella myös vuosikatteen riittävyyttä rahoitusosuuksilla vähennettyjen investointien kattamiseen eli investointien tulorahoitusprosenttia, joka Vihdillä oli 41,7 % vuonna Investointien tulisi mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa skaalautua rahoitusrakenteen kantokykyyn. Tilikauden tulos on 8,8 milj. euroa, jonka muodostumiseen vaikutti kiinteistöyhtiöiden myynnistä kirjattu satunnainen tuotto 5,9 milj. euroa, maanmyyntivoitot 3,9 milj. euroa, asunto-osakkeiden myynti 0,5 milj. euroa sekä vahvasti kasvaneet verotulot 8,4 milj. euroa. Kun putsataan pois satunnaiset erät ja asunto-osakkeiden myyntivoitot muodostuu tilikauden tulos 2,5 milj. euroa positiiviseksi. Verotulojen vahva kasvu ylitti ulkoisten toimintamenojen kasvun 1,3 milj. eurolla. Käyttötalouden netto eli toimintakate oli - 91,1 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 5,9 %. Toimintakate on 88,7 % verorahoituksesta, kun osuus vuonna 2006 oli 91,8 %. Verotulojen kasvu ylitti euromääräisesti toimintakulujen kasvun. Suunta on laskeva ja hyvä, mutta ei vielä riittävä. Vuoden 2007 tilikauden tulos oli positiivinen toista kertaa peräkkäin. Tässä mielessä tilanne on hyvä, koska taseeseen on näin muodostunut ylijäämää toisen kerran peräkkäin usean alijäämäisen vuoden jälkeen. Pitkäaikaisen rahoituksen vähyys vuonna 2006 ja mittavat investoinnit näkyivät vuonna 2007 suurentuneena lainarahoituksen tarpeena. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 18 milj. euroa. Pitkäaikaisen rahoituksen tarve tulee mittavista investoinneista, joita kunta on viime vuosina tehnyt. Nämä investointitarpeet tulevat palveluverkkosuunnitelmasta, jossa kunnan palvelujen tarjontaa ja tarvetta tarkastellaan kokonaisuutena ja pitkällä suunnittelunäkemyksellä. Vuonna 2007 investointeja tehtiin yhteensä 24,4 milj. eurolla. Vuoden aikana lainoja lyhennettiin noin 5,2 milj. euroa. Vuoden 2007 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 54,8 milj. euroa. Lainaa asukasta kohden oli vuoden 2007 lopussa euroa kun se vuonna 2006 oli euroa. Omavaraisuusaste oi 49,7 prosenttia. Yleisesti ottaen merkittävän suuresta velkarasituksesta voidaan kuntien osalta puhua, kun omavaraisuusaste on pienempi kuin 50%. Vuonna 2006 käynnistyivät talouden ja palvelujen tasapainottamissuunnitelman mukaiset toimenpiteet kunnan taloudellisen tilan parantamiseksi. Suunnitelmassa esite-

12 12 tään ne toimenpiteet, joilla vuonna 2005 kertynyt alijäämä ja aikaisemman taloussuunnitelman mukaan edelleen kertyväksi arvioitu alijäämä käännetään vuoden 2008 loppuun mennessä kuntalain edellyttämällä tavalla ylijäämäksi. Suunnitelma sisältää erilaisia säästötoimia ja toimintatapojen muutoksia, joilla käyttömenojen kasvu pudotetaan noin 3 prosenttiin. Lisäksi omaisuuden myynnillä hankitaan tuloja ja samalla myyntivoittoja, joilla alijäämän kertyminen katkaistaan siihen saakka, kun toiminnallinen tulos saadaan positiiviseksi. Omaisuuden myynnin ja käyttömenojen kasvun hillitsemisen seurauksena tilikauden tulos muodostui positiiviseksi jo vuonna 2006 ja nyt myös vuonna Vuosi 2008 on lähtenyt verotulojen kehityksen kannalta hyvin käyntiin. Verotulojen alkuvuoden kertymä ennakoi hyvää kehitystä koko vuodelle. Tonttimyynti on jatkunut edellisvuoden lopun tapaan hitaana. Tasapainotussuunnitelman mukaisia rakennettujen kiinteistöjen myyntejä on tehty arvioidun mukaisesti.

13 13 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Alkuperäisessä vuoden 2007 talousarviossa vuosikate oli 6,1 milj. euroa ja tulos 2,3 milj. euroa. Vuosikate nousi tilinpäätöksessä kuitenkin 10,1 milj. euroon, ja tulos 8,8 milj. euroon. Ennakoitua parempi tulos johtui erityisesti verotulojen, myyntivoittojen ja muiden toimintatuottojen ennakoitua suuremmasta määrästä. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Ulkoiset toimintatuotot ja-kulut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -1 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys-/vähennys Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 17,2 16,4 15,7 Toimintakate % verorahoituksesta 88,7 91,8 96,3 Vuosikate % poistoista 141,8 101,0 38,0 Vuosikate, /asukas Asukasluku Tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma

14 14 3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen ja miten mahdollinen alijäämä rahoitetaan. Tulorahoituksen määrä on 5,6 milj. euroa, joka muodostuu vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauseristä. Vuosikatteessa on mukana maanmyynneistä saadut myyntivoitot. Satunnaisissa tuotoissa on 5,9 milj. euron myyntivoitto vuokratalokiinteistöjen myynnistä Alkuperäisen peruskunnan talousarvion mukaiset investointimäärärahat olivat 25,0 milj. euroa ja muutetun talousarvion mukaan 24,9 milj. euroa. Investointien rahoituslaskelman mukainen toteutuma oli 24,4 milj. euroa. Nettoinvestointien määräksi muodostui 13,0 milj. eroa, kun otetaan huomioon investointien rahoitusosuudet ja käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoituksen rahavirrasta nähdään, että antolainasaamisia saatiin vähennetyksi 42 tuhatta euroa. Mittavien investointien vuoksi vuoden 2007 talousarviossa varauduttiin ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa 18,4 milj. euroa ja lyhentämään lainoja 4,60 milj. euroa, jolloin lainakannan kasvu oli 13,8 milj. euroa. Lainamäärän arvioitiin nousevan 65,2 milj. euroon, joka oli euroa/asukas. Vuonna 2007 nostettiin talousarviolainaa yhteensä 18 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä tehtiin 5,2 milj. euroa. Lainakannan lisäys oli 13,2 milj. euroa, jolloin lainakanta oli vuoden lopussa 54,8 milj. euroa eli euroa/asukas. Vuonna 2006 pidättäydyttiin pitkäaikaisen lainan ottamisesta lyhytaikaisen lainan kustannuksella, investointitahdin ollessa kuitenkin mittava. Tämä heijastui vuodelle 2007 pitkäaikaisen lainan suurempana tarpeena. Rahamarkkinoiden voimakas epävarmuustila sekoitti korkomarkkinoita syksystä alkaen siten, että lyhytaikaisen vieraan pääoman käyttö kallistui suhteellisesti eniten korkokäyrän ollessa hyvinkin paljon normaalitilasta poikkeava. Tämä rahoitusmarkkinoilla vallinnut, Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoista lähtenyt, luottamuspula nosti lyhyitä korkoja merkittävästi syksystä alkuvuoden puolelle ja osaltaan ohjasi lyhytaikaisen lainan käyttämisen ensisijaisesti likviditeetin hallintaan. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuustila jatkuu edelleen ja sen kestosta tai vaikutuksen syvyydestä ei ole yhtenäistä näkemystä. Investointien tulorahoitus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hyvin ja oikeaan suuntaan. Lainanhoitokate, jolla kuvataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, parani 1,66:een. Tyydyttävästä tulorahoituksen riittävyydestä voidaan puhua, kun lainahoitokate on 1-2 välillä. Tulorahoitus vuonna 2007 riittää lainojen hoitoon tyydyttävästi, kun tilanne vuonna 2005 oli heikko.

15 15 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisen lainojen lisäys Pitkäaikaisen lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 41,7 30,4 27,8 Pääomamenojen tulorahoitus % 36,3 25,2 19,9 Lainanhoitokate 1,66 1,22 0,77 Kassasta maksut/vuosi milj. 141,8 131,7 114,8 Kassan riittävyys päivää 24,8 19,8 9,4 Asukasmäärä

16 16 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (sis.vihdin Vesihuoltolaitos) Vuosi 2007 Vuosi 2006 Vuosi 2005 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Muut saamiset ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

17 17 Vuosi 2007 Vuosi 2006 Vuosi 2005 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero Investointivaraukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 49,7 49,1 48,9 Rahoitusvarallisuus /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 58,9 58,1 55,4 Lainat /asukas Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä

18 18 5 KOKONAISTULOT JA MENOT KOKONAISTULOT JA MENOT 2007 (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) milj. % milj. % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 18,9 12,7 16,8 12,7 Verotulot 85,6 57,4 77,2 58,2 Valtionosuudet 17,1 11,5 16,5 12,4 Korkotuotot 0,2 0,1 0,2 0,2 Muut rahoitustuotot 0,5 0,3 0,5 0,4 Satunnaiset tuotot 5,9 4,0 7,1 5,4 Tulorahoituksen korjauserät -5,9-4,0-2,3-1,7 Pysyvien vastaavien myyntivoitot -4,4-3,0-3,6-2,7 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 0,1 0,1 0,0 0,0 Pysyvien vastaavien myyntituotto 11,3 7,6 11,1 8,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 1,7 1,1 0,6 0,5 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 18,0 12,1 2,8 2,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 5,7 4,3 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 149,0 100,0 132,6 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 110,1 74,2 103,0 78,1 Valmistus omaan käyttöön -0,1-0,1-0,1-0,1 Korkokulut 2,1 1,4 1,6 1,2 Muut rahoituskulut 0,1 0,1 0,1 0,1 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 24,4 16,5 22,0 16,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5,2 3,5 5,2 3,9 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 6,5 4,4 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 148,3 100,0 131,8 100,0

19 19 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 YLEISTÄ Vihdin kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Nummelan Teollisuustalo Oy, Veikkoinkorpi I Oy, Palman Tieto-taito-keskus Oy, Vihdin Yrityskeskus Oy (ei toimintaa), Nummelan Aluelämpö Oy, Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo, Kiinteistö Oy Ala- Nummela sekä Kiinteistö Oy Härköiläntie 1,2 ja 3. Vuonna 2001 käynnistettiin selvitys kunnan asunto-omistuksen uudelleenjärjestelystä. Kiinteistöosakeyhtiöitä sekä asunto-osakkeita on myyty tämän jälkeen vuosittain suurina kokonaisuuksina. Viimeisimmät laajamittaiset kaupat tehtiin syksyllä Kunnan omistukseen jäi yksittäisiä asunto-osakkeita. Konsernin lainat per asukas olivat euroa, edellisenä vuotena lainat olivat euroa / asukas. Kuntayhtymät on yhdistetty taseeseen omistusosuuden mukaisesti. Taseeseen yhdistettyjä kuntayhtymiä ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Nikinharjun kuntayhtymä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä. Kaavio Vihdin kunnan konsernirakenteesta on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kiinteistöosakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu kunnan suunnitelman mukaisiksi poistoiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää voitto/tappio edellisiltä tilikausilta vastaan. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä löytyy tilinpäätöksen liitteestä 55. Kunnan konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjä valvoi kunnanhallitus. Konsernivalvontaa varten eri tytäryhteisöt olivat vastuutettuina myös eri viranhaltijoille. Konsernijaosto lakkautettiin vuoden 2007 alussa.

20 20 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 10 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset