tuloksia, ja jos, ei ensi kerralla synny osastoa, niin toisella kerralla ja jos on enempi aikaa viipyä paikkakunnalla, voi sitten ohjata ja opastaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tuloksia, ja jos, ei ensi kerralla synny osastoa, niin toisella kerralla ja jos on enempi aikaa viipyä paikkakunnalla, voi sitten ohjata ja opastaa"

Transkriptio

1 119 liittyneet Suomen Maa-, Metsä- ja TJittotyöväenliittoon, haluaisin kiinnittää erikoista huomiota tässä kokouksessa suunniteltaessa vastaista valistustyötä. Me kaikki olemme tietoisia siitä, että maaseudulla ne satoihin tuhansiin nousevat työläisjoukot elävät siellä mitä äärimmäisessä pimeydessä henkisesti ja äärimmäisessä kurjuudessa aineellisesti. Tulipa ammatillisesti järjestyneitten työläisten keskuudessa, palkkataistelu missä hyvänsä, niin täällä on porvaristolla se varaventtiili, josta voidaan kyllä näiden työläisten oikeutettujen palkkavaatimusten tukahduttamiseksi useissa tapauksissa enempi kuin tarpeeksi vetää porvaristolle apulaisia tukahduttamaan työläisten oikeutettuja palkkavaatimuksia. Nyt kun me suunnittelemme suuntaviivoja lähimmäksi kolmivuotiskaudeksi, niin minä toivon, että mitä suurimmalla alttiudella tämä kongressi yksimielisesti koettaisi järjestää valistustyön maaseututyöläisten.keskuudessa mahdollisimman tehokkaaksi. Tästä on etua välillisesti ja välittömästi kaikille palkkatyöläisille Suomessa. Ammatillisesti järjestynyt työväestö on verrattain auliisti tähän asti luovuttanut varoja maaseututyöväen valistamiseksi. Tulokset tehdystä työstä ovat nykyään sentään muodostumassa ilahduttavaan suuntaan. Suomen Maa-, Metsäja Uittotyöväen jäsenluku vuoden 1928 alussa oli 1,189 jäsentä, saman liiton jäsenluku vuoden 1928 lopussa oli 2,468. Nyt saman liiton jäsenluku tämän vuoden ensimäisen vuosineljänneksen lopussa oli 3,456. Yhdyn Myllymäen tekemään ehdotukseen ja samalla myöskin siihen iiittotoimikunnan asiassa tekemään alustukseen, että tämä kongressi varaisi vakinaisen järjestäjän palkkaamiseksi varat Suomen Maa-, Metsä- ja Uittotyöväen liitolle. E. Helenius puhui Liiketyöntekijäin liitolle avustuksen myöntämisen puolesta. M. Väisänen: Ne tavat, millä valistustyötä harjoitetaan, riippuvat ylipäänsä hyvin monista seikoista. Senpävuoksi esim. ei voi pitkää aikaa etukäteen edustajakokouksen päätöksillä määritellä, kuinka kauan lentävän agitatsionin harjoittamisessa puhujan on paikkakunnalla viivyttävä. Jos puhujavoimia on paljon ja jatkuvasti käytettävissä, niin ne voivat luonnollisestikin viipyä kauemmin, mutta jos niitä on niukalti ja lyhyen ajan käytettävissä, niin niitä täytyy koettaa käyttää mahdollisimman monella paikkakunnalla. Jos esim. nyt viime talvena, kun meillä oli 5 maaseutujärjestäjää kiertämässä maaseudulla, ne olisivat viipyneet pari kolme päivää, ehkä kauemminkin paikkakunnalla, niin minusta tuntuu, että ne eivät olisi ehtineet, päästä sellaisiinkaan tuloksiin, mihinkä ne nyt pääsivät. Kun he ehtivät käydä useammilla paikkakunnilla, ehtivät varmaan myöskin useammilla paikkakunnilla kylvää ammatillisen työväenliikkeen valistusta joskin kevyessä muodossa. Kun näistä valistustilaisuuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin etukäteen, työläiset kerkiävät niihin valmistautua ja osastojen perustaminen myöskin silloin on mahdollista. Jos taas on tilaisuus siihen, että puhuja voi käydä useamman kerran, niin toisilla kerroilla on jo helpompi saada

2 120 tuloksia, ja jos, ei ensi kerralla synny osastoa, niin toisella kerralla ja jos on enempi aikaa viipyä paikkakunnalla, voi sitten ohjata ja opastaa osastotoimintaa j.n.e. Nämä tällaiset seikat riippuvat ihan olosuhteista. Samoin on olosuhteista riippuvaa sekin, millekä työalalle ja millekä seuduille valistustyö milloinkin on kohdistettava. Luonnollista on, että valistustyötä ennen kaikkea on tehtävä heikommin järjestyneillä työaloilla ja niillä työaloilla, joittenka merkitys ammatilliselle liikkeelle on suurin. Niinpä esim. tässä alustuksessa on kiinnitetty kaikkein suurinta huomiota maatyöläisten järjestäytymiseen. So on tarpeellista ei ainoastaan heidän oman asemansa kohottamiseksi, mutta myöskin rikkurivaaran vastustamiseksi ja siten työväenluokan luokkavoiman kohottamiseksi kokonaisuudessaan. Me olemme kyllä alustusta laatiessamme pitäneet silmällä sitä, että niinhyvin paperiteollisuustyöläjsiä, liiketyöläisiä, kutomatyöläisiä y.m. koetetaan avustaa. Mutta mitä nyt tulee Liiketyöntekijäin liiton 30,000 markan avunpyyntöön, niin se minun mielestäni ei ole missään tapauksessa kohtuudenmukainen, joskin liiketyöntekijät ovat verrat tain huonosti järjestyneitä. Heidän järjestäytymiseensä on kiinnitettävä huomiota. Mutta on esim. monia muita työaloja, juuri maatyöläiset, ovat paljon huonommin järjestyneitä. Liiketyöläiset ovat eräissä suhteissa, jos niin uskaltaisin sanoa, aika tavalla edullisemmassa asemassa moniin muihin työläisiin nähden. Liiketyöntekijäin liittohan muodostuu nykyään melkein kokonaisuudessaan edistysmielisten osuuskauppa! iikkeitten työläisistä, jotka ainakin, edistysmieliset osuuskauppaliikkeet, vakuuttavat olevansa mallityönantajia ja me pyrimme yksissä neuvoin edistysmielisten osuusliikkeitten kanssa pitämään näitä osuusliikkeitä mallityönantajina, joten siellä on mahdollisimman hyvät olosuhteet työläisillä j.n.e. ja voivat siis jossain määrin kenties paremmilla edellytyksillä jatkaa toimintaansa omin avuin, jos siihen vain on halua. Minä en pidä tarpeellisena pyydetyn avustuksen myöntämistä, Eräille keskusneuvostoille, varsinkin kaukaisilla seuduilla, olisi rahallisen avustuksen myöntäminen jossain määrin tarpeenvaatimaa ja myöntäisimmekin avustuksia, jos meidän varamme, siis Ammattijärjestön tulot, siihen riittäisivät. Mutta kun näitä anomuksia tulee Ammattijärjestölle tämän tästä, milloin Kotkasta, milloin Vaasasta, Kainuusta, Viipurista, Porista ja milloin mistäkin, ei siihen varat riitä. Täällä alustusvihkossa on jo tämänlaisia ehdotuksia ja täällä Rossi ehdotti vielä kajaanilaisten ehdotuksen, joka tuli Ammattijärjestön toimikunnallekin niin myöhästyneenä, ettei alustusvihkoon enää voitu ottaa sitä. Mutta näiden keskusneuvostojen avustaminen tulee Ammattijärjestölle niin kalliiksi, että sitä eivät Ammattijärjestön varat kestä. Nyt esim. laaditun tulo- ja menoarvion mukaan, joka näkyy täällä alustusvihkossa, meidän vuotuiset vaiistustyömenomme tulevat maksamaan noin 350,000 markkaa. Jos ryhtyisimme suorittamaan keskusneuvostoille valistustyöavustuksia ja kun meillä on noin 45 keskusneuvostoa ja niitä saattaa syntyä i.sää esim. 10,000 markan vuotuisen avustuksen keskimäärin kul-

3 121 lekin keskusneuvostolle valistustyötä varten, jolla kieltämättä ei kovinkaan paljon valistustyötä vielä tehdä, niin tekisi se noin 450,000 markkaa vuodessa, siis paljon enemmän kuin nyt koko meidän valistustyöhömme aiotaan suunnilleen varoja käyttää. Sen vuoksi tälle kannalle ei ole voitu lähteä. Mutta minun nähdäkseni ei tässäkään tarvitse ehdottoman kiinteitä päätöksiä tehdä edustajakokouksessa, se saisi jäädä toimikunnan harkinnan varaan. Jos avautuu sellaisia mahdollisuuksia ja jos näyttäytyisi tuollainen valistustyön teko ja avustusjärjestelmä edullisemmaksi kuin Ammattijärjestön puolesta ehdotettu valistustyön tekeminen, niin saattaisi olla toimikunnalla tällaisten olosuhteitten edellyttämänä siihen valtuus ja tilaisuus. Myllymäki täällä esitti, että valistustyötä johtamaan asetettaisiin erityinen jaosto, jossa erikoisesti nais- ja nuorisoedustus tulisi huomioonotetuksi. Kuu allekirjoittanut teki tätä valistustyöalustusta ja sitä on toimeenpanevassa valiokunnassa käsitelty, niin olemme kyllä pitäneet silmämääränä valistustyön harjoittamista kaikilla aloilla ja tähänkin saakka'on kohdistettu valistustyö niinhyvin naisten kuin nuorisonkin keskuuteen muun valistustyön yhteydessä. Jos nyt täällä tulee hyväksytyksi nuorisojaostotoiminta niin siten nuorisotoiminta muodostuu vähän erilliseksi, omintakeiseksi, kuten naisjaoston toiminta on nykyään. Minusta kyllä näyttää soveliaalta, kun niinhyvin nuoriso- kuin naisjaostotoiminta kohdistuu juuri ennenkaikkea valistustyöhön, ovat valistustyöorgaaneja kaikkein lähinnä, että valistusjaosto esitetyllä tavalla kokoonpannaan. Mitä tulee Ammattijärjestö-lehden järjestämiseen sille pohjalle kuin täällä kokouksessa ja tässä alustusvihkossa on ehdotettu, että kaikkien liittojen lehdet lakkautettaisiin ja Ammattijärjestö julkaisisi vain yhtä lehteä, niin tämä kysymys ei ole läheskään niin yksinkertainen kuin miltä se teoriassa näyttää eikä niin helppo toteuttaa kuin miltä se ehkä köykäisestä ajatellen saattaisi tuntua. Tätä kysymystä on pohdittu Ammattijärjestön keskuudessa tavattoman kauan. Se oli jo vuoden 1923 edustajakokouksen edellä vallan perinpohjaisen käsittelyn alaisena. Silloin tehtiin tiedusteluja eri liittojen toimikunnille, olisivatko ne halukkaat omat iehtensä. lakkauttamaan ja yhtymään tällaiseen yhteiseen lehtipuuhaan. Mutta siihen eivät yhtyneet lähimainkaan kaikki liitot. Toiset olisivat olleet kyllä valmiit yhtymään ja jotkut liitot tekivät edustajakokouksessaanko päätöksen lehtensä lakkauttamisesta, mutta ne päätökset sittemmin on purettu ja nämä samaiset liitot ovat ryhtyneet julkaisemaan omaa lehteä. Sitä on perusteltu sillä, että kullakin liitolla on omia erikoisia asioita, jotka herättävät vain oman liiton jäsenten saman työalan työläisten mielenkiintoa ja ne yhteisissä lehdissä olisivat oikeastaan toisille työläisille suurelta, osalta vain painolastina ja että kukin liitto, voimakas liitto, joka kykenee lehteä pitämään, se myöskin oman lehtensä tarvitsee. Viime edustajakokouksen edellähän on myöskin tehty erikoinen kustannusarvio tästä lehtikysymyksestä ja on päätetty, että lehti säilytetään toistai-

4 122 seksi entisellään, sekä jätetty Ammattijärjestön toimikunnalle tilaisuus edelleenkin tutkia kysymystä ja tehdä ehdotus Ammatti järjestölehden julkaisemisesta useammin, siis pääasiassa oltu sillä kannalla, että liiton omat lehdet edelleen ilmestyvät ja Ammattijärjestö lehti tulisi sen lisäksi. Tämä on kylläkin terve ajatus. Niin pian kuin lehden laajennus toimitusvoimien ja muitten käytännöllisten seikkain vuoksi on mahdollista toteuttaa, on se minun nähdäkseni tehtävä. Siis liiton omien lehtien lisäksi saada Ammattijärjestölle useammin ilmestyvä lehti, kuten jo muutamissa maissa ulkomailla on. Esim. Euotsissa on kerran viikossa ilmestyvä lehti. Nytkin Ammattijärjestön toimikunta on asettunut sille kannalle, että toistaiseksi ei olisi tehtävä jyrkkää päätöstä lehden suhteen, vaan jätettävä Ammattijärjestön toimikunnalle tilaisuus ja valtuus, milloin se katsoo olevan mahdollisuuksia toimitusvoimien ja taloudellisten edellytysten vuoksi tai muun tarpeen pakottamana ryhtyä useammin lehteä julkaisemaan, niin siihen olisi tilaisuus. N. Meriläinen: Yhdyn kannattamaan Myllymäen ehdotusta nuoriso- ja naisvalistustyöstä. Mitä lentävään valistustyöhön tulee, pyytäisin ottaa erityisesti huomioon Suojärven radan seudun. Tämä siksi, että tämä seutu on aivankuin vastatöydetty uusi maapallo, nim. liikemaailmassa. 10 vuotta takaperin tuskin kukaan tiesi tämmöistä paikkaa olevan olemassakaan. Tämä näin muusta maailmasta erillään ollut paikka on siis luonnollisesti jäljellä kaikesta tietoisuudesta, kaikesta valistuksesta, on melkein tietämätön ammatillisen liikkeen tarkoitusperistäkin. Nykyisin se on jo kuitenkin huomattava, teollisausseutu. Kirjalliseen valistustyöhön nähden kannatan, että Ammattijärjestö-lehti muutettaisiin viikkolehdeksi. A. Rytkönen: Paikalliskurssien järjestelyä kannatan, mutta luennoitsijoina ja opastajina olisi entistä enempi käytettävä paikallisia henkilöitä, koska se tulisi halvemmaksi. Keskuskurssit ovat kannatettava, mutta riittää, kun niitä järjestetään joka toinen vuosi. Erikoisen valistustyönohjaajan palkkaaminen tulee liian kalliiksi Ammattijärjestölle. Liiketyöntekijäin liiton avustuspyyntöä vastustan. S. Rakennustyöväen liiton Kemin osaston n:o 72 ja Karihaaran osaston n:o 179 esityksiä valistustyökoneiston muuttamiseksi Peräpohjolassa en kannata, koska katson Pohjolan Ammatillisen Piirijärjestön ja Keskusneuvostojen menestyksellisimmin hoitavan valistustyötä. Ammattijärjestö-lehden viikkolehdeksi muuttaminen olisi mahdollisimman pian toteutettava, jossa kullakin liitolla olisi oma osastansa ja liittojen lehdet lakkautettaisiin. Puheaika päätettiin rajoittaa 3 minuutiksi. V. Laakso puhui liiketyöläisille myönnettävän valistusavustukr.en puolesta, koska Liiketyöntekijäin liitto hänen mielestään on tärkein ammatillinen liitto. E. Lähde: Minä olisin toivonut, että valistustyökysymystä olisi käsitelty asiallisesti, sillä minusta tässä kysymyksessä Ammattijärjestön toimikunnalla on monessa suhteessa sangen ansiokas alustus. Mutta

5 123 sitä minä olisin kaikkein vähimmin odottanut, että Ammattijärjestön sihteeri osoittaa niin suurta asiantuntemattomuutta omaa alaansa koskevissa asioissa kuin mitä hänen lausunnostaan kävi selville. Lii- Ketyöntekijäin liiton heikko kohta on juuri se, että siihen kuuluu miltei yksinomaan edistysmielisen osuuskauppaliikkeen palveluksessa olevia henkilöitä. Se heikko kohta täytyy saada korjatuksi siten, että mainittuun liittoon saadaan jäseniä muittenkin palveluksessa (lovista henkilöistä. Tätä varten tarvitaan valistustyötä ja tuo valistustyö kysyy suuria ponnistuksia. Ammattijärjestö ei koskaan tähän mennessä ole tuohon seikkaan kiinnittänyt, huomiota, sillä ei sitäpaitsi ole ollut edellytyksiä tähän, koska sen palveluksessa ei ole tämän alan tuntijoita ja itsekunkin liiton harjoittama valistustyö jossain määrin vaatii asiantuntemusta. Minä toivoisin, että Ammattijärjestön toimikunnan muuten ansiokasta ehdotusta valiokunnassa täydennettäisiin sillä osalla, mikä koskee eri liittojen tarvitsemaa erikoisvalistustyötä ja että tähän tarkoitukseen varattaisiin tarvittavat varat, K. Lindholm: Kannatan toveri Myllymäen esitystä siinä muodossa, jossa hän sen esitti, mutta lisäksi tahtoisin esittää nuorten työläisten valistustyötä koskevaan kohtaan seuraavanlaatuisen lauseen: ' 'Että valistustyötä nuorten työläisten keskuudessa on suuremmassa määrässä harjoitettava ja on tätä varten Ammattijärjestön toimeenpanevan valiokunnan palkattava yksi järjestäjä, jonka huolena on valistus- ja agitatsionityön suorittaminen nuorten työläisten keskuudessa." Katri Järvinen: Viimeisten edustajakokousten välisenä aikana on ollut sellainen käsitys vallalla, että Ammattijärjestön naisjaostolla ei ole oikeutta tehdä valistustyötä suurissa naiskokouksissa, joita sanotaan naisten edustajakokouksiksi. Nyt kuitenkin tahtoisin huomauttaa, että vastaisuudessa olisi Ammattijärjestön naisjaostolle myönnettävä oikeus myös lähettää näihin kokouksiin edustajansa selostamaan ammatillisen järjestäytymisen tarpeellisuutta. Tiedetäänhän, että näissä kokouksissa käy tavattoman paljon järjestymättömiä naisia, ja kaikki tilaisuudet käsittääkseni olisi käytettävä hyväksi missä suinkin voidaan tehdä valistustyötä naisten mukaan vetämiseksi ammattiyhdistysliikkeeseen. Toiseksi tahdon viitata siihen erikoisasemaan, missä naiset ovat suvun jatkajina ja nousevan polven kasvattajina ja näissä kumpaisessakin tilanteessa joutuvat he tekemään myöskin ruumiillista työtä meidän olosuhteissamme monta kertaa ilman minkäänlaista turvaa. Soitähden olisi myöskin käytännössä vastaisuudessa ammatillista valistustyötä naisten keskuudessa enemmän harjoitettava. Esitän Pietarsaaren Ammatillisen Keskusneuvoston naisjaoston esityksen edustajakokoukselle. Pietarsaaren naisjaosto lausuu seuraavaa: "Ammattijärjestön naisjaostolle on palkattava vakituinen sihteeri, joka voi kulkea järjestely- ja neuvonantomatkoilla naisten keskuudessa. Samansuuntainen esitys on tullut Kotkasta. Toivon, että nämä naisten esitykset otettaisiin huomioon valiokunnassa.

6 .124 Puheaika rajoitetaan 1 minuutiksi. Elsa Rautee ja Maija Ahtola kannattivat kirjallisesti jättämissään esityksissä Katri Järvisen sekä Pietarsaaren ja Kotkan Ammatillisten Keskusneuvostojen esittämiä ehdotuksia. L. Lindqvist: Evästykseni perusteella esitän valiokunnan huomioonotettavaksi, että ruotsalaisille työläisille varattaisiin ainakin 4 kertaa vuodessa ilmestyvä ruotsinkielinen Ammattijärjestö-lehden tapainen lehti. Muussa tapauksessa esitän valiokunnan hyväksyttäväksi Ammattijärjestön toimikunnan ponnet, L. Myllymäki: Kannatan Lindholmin ehdotusta. Vielä käyttivät puheenvuoroja Kujala, Nikander, Nurmi, Laine, Kesti-Heliä, Aho, Virtaranta ja Turunen, valaisten asiaa eri puolilta, mutta joissa ei ilmennyt erikoista uutta, mitä eivät jo toiset puhujat jossain muodossa olisi esittäneet. Päätös: Valistus- ja järjestelytyökysymys lähetettiin kokonaisuudessaan kaikkine evästyksineen valistusasiainvaliokuntaan. Päivällisloma otetaan kello 13 ja kokousta jatketaan Suomen ammatillisen työväenliikkeen ja edistysmielisen osuusliikkeen välisten suhteiden järjestely. Aj :n toimikunnan alustus alustusvihkon siv E. Pekkala: Ammattijärjestön viime edustajakokouksen tekemän päätöksen mukaan on toimeenpaneva valiokunta valmistanut alustuksen edistysmielisen osuuskauppaliikkeen ja ammatillisen liikkeen välisistä suhteista. Edustajakokouksen antamien ohjeitten mukaan on alustuksen johdosta neuvoteltu kulutusosuuskuntien edustajien kanssa, Ennenkuin asia menee valiokuntaan minä oletan, että kokous tämän asian lähettää valiokuntaan on syytä selostaa näiden neuvottelujen kulkua ja niitä huomautuksia, joita KK:n edustajien taholta on tehty toimeenpanevan valiokunnan nyt käsiteltävänä olevan alustuksen johdosta. KK:n' edustajien taholta tehtiin alustuksen johdosta m.m. seuraavia huomautuksia: Sitä vaatimusta, että osuuskauppojen on pidettävä työssä vain ammatillisesti järjestyneitä, tahtoivat KK:n edustajat lievennettäväksi vedoten siihen, että ammatillisesti järjestyneitä on varsinkin myymälä- ja konttorihenkilökunnan keskuudessa kovin vähän ja että osuuskaupat joutuvat näin ollen kovin vaikeaan asemaan henkilökuntaa ottaessaan, jos pidetään kiinni järjestäytymispakosta. KK :n taholta selitettiin oltavan valmiit kyllä siihen, että annettaisiin etusija ammatillisesti järjestyneille. Vaatimus henkilökunnan osallistumisesta liikkeen hallintoon herätti KK :n edustajien taholla myöskin vastaväitteitä. He selittivät, että tämä kysymys on muka liian vähän valmisteltu, joten sitä pitäisi edelleen harkita, jos tahdottaisiin jonkunlainen määräys tehtävään sopimukseen tästä asiasta ottaa.

7 125 Edelleen sopimusehdotuksen I osan d) kohdan tahtoivat KK:n edustajat poistettavaksi selittäen, että riittäisi se, että asiasta, josta tässä kohdassa mainitaan, lausuttaisiin jotain vain perusteluissa. Sopimusehdotukseen sisältyy myöskin sovintolautakunnan asettaminen, joka tietää sitä, ettei edistysmielisissä osuusliikkeissä saa alkaa työtaistelulta ennenkuin riita-asia on ollut tämän lautakunnan käsiteltävänä. Ammattijärjestön kanta lautakuntaan nähden on ollut se, että se antaisi riita-asiasta ainoastaan arvovaltaisen lausunnon ilman, että tuo lausunto sitoisi kumpaakaan riitapuolta. KK:n taholta taas on esitetty, että sovintolautakunnan päätöksille pitäisi joillakuilla edellytyksillä antaa sitovan välitystuomion luonne. Ammattijärjestön taholta ei ole voitu tällaiseen vaatimukseen suostua. Toimeenpanevan valiokunnan sopimusehdotukseen sisältyy myöskin kohta, jonka mukaan edistysmielisen osuuskauppaliikkeen ja ammatillisen liikkeen olisi järjestettävä yhteisiä esiintymisiä sellaisissa kysymyksissä, jotka kumpaisellekin liikkeelle ovat tärkeät. Tässä tulisi lähinnä kysymykseen yhteiset esiintymiset kallistumista, työttömyyttä, tulli- y.m. veroriistoa vastaan sekä myöskin taistelu trusteja vastaan. KK:n edustajien taholta huomautettiin tässä, että riittäisi se, jos sekä ammatilliset että osuustoiminnalliset keskusjärjestöt samanaikaisesti kumpikin omalla tahollaan yhteisestä sopimuksesta järjestäisivät sellaisia esiintymisiä. KK:n neuvotteli jäin taholta ei siis olisi tahdottu mennä siihen, että noita esiintymisiä olisi järjestetty yhdessä. Joitakuita muita pienempiä huomautuksia KK:n neuvottelijani taholta alustuksen johdosta tehtiin, mutta nämä huomautukset eivät ole niin tärkeitä, että niitä tarvitsisi tässä enempi selostaa. Muuten on huomattava, että KK:n edustajakokouksessa, joka pidetään ensi kuun alussa, tulee esille kysymys osuuskauppojen työehtopolitiikasta, siis kysymys, joka molempien liikkeitten välisten suhteitten järjestämisessä on erinomaisen tärkeä, KK:n taholta on tästä kysymyksestä pyydetty Ammattijärjestön lausuntoa ja se lausunto on annettu. Joitakuita Ammattijärjestön taholta tehtyjä huomautuksia KK. onkin ottanut huomioon. Ammattijärjestön kanta molempien liikkeitten välisten suhteitten järjestämisessä on ollut se, että suhteet olisi järjestettävä kokonaisuudessaan ja vasta senjätkeen ryhdyttävä käsittelemään yksityisiä kysymyksiä. Tästä kannasta johtuu, että kysymys työehtosopimuspolitiikasta olisi lopullisesti ratkaistava vasta sen jälkeen, kun KK:n ja Ammattijärjestön välillä on päästy jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen suhteitten järjestämisestä kokonaisuudessaan. Ammattijärjestön ja KK :n edustajien välisissä neuvotteluissa lausuttiin sellainen toivomus, että Ammattijärjestön edustajakokous tällä kertaa löisi kiinni vain tärkeimmät periaatteet ja antaisi suurelle toimikunnalle valtuuden näiden periaatteiden pohjalla ryhtyä uudelleen neuvotteluihin KK:n kanssa ja tehdä mahdollinen sopimus. Näitä neuvotteluja ehdittäisiin mahdollisesti käydä ennen KK:n ensi edustajakokousta. KK:n edustajakokouksessa voitaisiin kysymys suhteitten järjestämisestä kokonai-

8 126 suudessaan ottaa esille, jos neuvotteluissa ennen edustajakokousta päästäisiin edes pääasioissa yhteisymmärrykseen. Minä siis ehdotan, että tämä alustus lähetettäisiin menettelytapavaliokuntaan ja valiokunta asiaa käsitellessään harkitsisi niitä huomautuksia, joita KK:n taholta Ammattijärjestön toimeenpanevan valiokunnan alustuksen johdosta on tehty. V. Halen: Olen toveri Pekkalan kanssa samaa mieltä siinä, että koska neuvottelut KK :n ja Aj :n välillä ammatillisen ja edistysmielisen osuustoimintaliikkeen välisiä suhteita koskevan sopimuksen solmiamisesta ovat vielä keskeneräisiä, ei mitään lopullisia sitovia päätöksiä voida tehdä, mutta vetää ainoastaan suuntaviivoja. Näitä suuntaviivoja hyväksyessämme tulee meidän noudattaa luokkataistelun periaatetta, jotka valitettavasti ovat Aj :n toimikunnan ehdotuksessakin sivuutetut. Tämä periaate on kuitenkin sopimuksen teon ehtona molemmin puolin tunnustettava. Tämän tunnustaminen ei saata reformistisille osuusliikkeen johtajille olla mieluista, sillä he eivät tahdo ymmärtää työläisten ammatillista taistelua taloudellisten olojensa parantamiseksi. Suhtautuvat siihen usein sangen kylmäkiskoisesti. Siten on ristiriitoja syntynyt, jotka tosiaan kaipaavat sopimuksen kautta selvittämistä. Ammatillinen liike muodostaa siksi laajan osuustoimintaa tukevan kuluttaja joukon, että osuustoimintaliikkeen kannattaa sen esitykset ottaa huomioon. Myöskin ammatillisen työväenliikkeen kaikki jäsenet eivät jaksa ymmärtää nykyisen osuustoimintaliikkeen johdon kannanottoja ja siltäkin puolen kaipaa asia selvittämistä. Osuustoimintaliike maassamme on siksi huomattava tekijä, ettei työväenkään sovi siihen suhtautua olkapäitä kohauttaen. Jos se noudattaa luokkataisteluperiaatteita, saadaan sen avulla paljon aikaan. Sopimuksen alkulauseessa pitäisi mielestäni sanoa seuraavaan tapaan: ''Tunnustaen luokkataistelun pääomaa vastaan välttämättömäksi ja käsittäen molemminpuolisen ymmärtämyksen ja keskinäisen tuen tässä taistelussa erittäin suurimerkitykselliseksi, sopivat allekirjoittaneet keskusjärjestöt seuraavasta''. Sovittelulautakunnan ohjesääntöehdotuksen 5 :n olisi "yritettävä" sana korvattava jollain enemmän velvoittavalla sanonnalla, jonka valiokunnan toivon ottavan huomioon. A. Kesti-Heliä: Kun liiketyöntekijäin keskuuteen tuli tieto siitä, että KK:n ja ammattijärjestön toimikunnan välillä olivat neuvottelut käynnissä sellaisen sovittelulautakunnan aikaansaamiseksi, joka ratkaisisi työvoiman ja työvoiman ostajan välisiä riitoja, niin tähän oltiin jokseenkin tyytyväisiä. Asiahan on ollut niin, että mikäli tähän asti liiketyöntekijät ovat huomanneet, niin ammatillinen työväki on ymmärtänyt verraten hyvin näissä osuuskaupoissa käytyjä palkkaliikkeitä. Niitähän ei olekaan ollut juuri varsinaisesti liiketyöntekijäin ja heidän isäntiensä kesken, mutta niitä on käyty pääasiallisesti teollisuustyöväen ja osuustoimintaväen kesken. Muuten liiketyöntekijäin keskuudessa on ollut se käsitys vallalla, ainakin näihin

9 227 asti, että KK, järjcstellessään palkka- ja työehtosopimuksia, on ottanut eräissä suhteissa jonkun verran puolueellisen kannan olletikin siinä, että osuustoiminnallisen liikkeen johto liike työntekijäin aiemmilla asteilla olevan työvoiman olosuhteita ei ole ollut niin avulias järjestämään kuin on ollut korkeammilla taloudellisilla tasoilla olevan työvoiman. Haluan tehdä muutamia pienehköjä vertauksia. Ajatelkaamme esim. KK:n toimesta lähetettyjä linjapuhujia. Meille liiketyöläisille on kerrottu, että näiden puhujien palkka olisi siinä 4,000 markan korvilla ja että tämän lisäksi nämä saisivat 80 markkaa päivärahaa maaseudulla ja 100 markkaa kaupungeissa (Toivonen: Väärä tieto. 3,500 palkkaa ja päivärahaa 80 ja 100 markkaa). Siis 500 markkaa liian korkeaksi on kerrottu linjamiesten palkka. Tuskinpa yksikään myymälänhoitaja koko maassa tuollaisille kuukausipalkoille pääsee ja kuitenkin jokaisen täytynee tunnustaa, että myymälänhoitajilta vaaditaan varmasti yhtä pätevät ammattivaatimukset kuin mitä linjalla olevilta KK:n puhujiltakin. Kun tältä kannalta katselemme, niin tuntuu hiukan epäjohdonmukaiselta tämä suhde. En halua tässä kokouksessa ottaa korkeampia palkkaluokkia vertailun, alaiseksi, koska pidän tätä tarpeettomana. Tämän jälkeen haluaisin kiinnittää huomiota erääseen toiseen seikkaan. Vanhemmatkin myyjät osuuskauppaliikkeessä esim. miespuolinen hyvinkin palkattu myyjä saa tuossa 1,200 1,300 markkaa, erikoisaloilla voi saada kyllä 1,500 :kin markkaa, mutta samaisessa osuusliikkeessä varastossa työskentelevien kuukausipalkat saattavat olla siinä 1,600 1,800 markkaa. Eikö tässäkin ole aivan suoranainen epäjohdonmukaisuus. Kun mennään näistä asioista kertomaan jotain, niin sanotaan, että liikealalla työskenteleville ei kannata maksaa, koska kilpailevat liikkeet ovat tässä vastuksena. Asia kyllä lienee niin, mutta me liiketyöläiset emme otakaan oikeastaan tätä kantaa täydellisesti huomioon, mikä KK:n jokseenkin pyöreissä Kedon laatimissa ponsissa esiintyy, että liiketyöntekijäin palkan tulisi olla aina niin korkean kuin mitä se parhaiten maksavissa yksityisliikkeissä on. Liiketyöntekijäin kesken on olemassa; se kanta, että jos me olemme kyenneet perustamaan kulutusosuuskauppoja, siis tuota ntovälitysliikkeitä, niin luonnollisesti näiden jakajienkin, jotka jakavat näitä tuotteita, tulisi päästä leipään käsiksi. Niin ei kuitenkaan ole. Minä väitän, että jos jollekin neidille, joka palvelee osuusliikkeessä, maksetaan markkaa kuukaudessa, niin se suinkaan ei ole elintasoa vastaava palkka. Minun mielestäni KK:n keskuselimissä täytyisi kiinnittää jonkun verran huomiota siihen, onko kuinkaan kauan varaa työväenluokalla kustantaa osuusliikkeelle myyntityövoimaa. Tähänastinen myyntityövoima on kulkenut niissä puitteissa, että mikäli myyjä ei ole saanut ruokaansa ansaituksi, sen on täytynyt syödä vanhempiensa ansiota joko metallimiehen tai kirvesmiehen tyttärenä. Näin on todellisuudessa ja minun mielestäni olisi asia sillä tavalla, että jos sovintoon ja yhteisrintamaan pyritään todellisesti niin ei riittäisi, että kilpailevien liikkeitten kanssa oltaisiin

10 328 tasavertaisia, mutta siinä tulisi ottaa jo jonkun verran harkittavaksi, millä työntekijä voi liikealallakin tulla toimeen. Ja tältä kannalta kun katselemme asiaa, niin täytyy tervehtiä melkein ilolla sitä, että Ammattijärjestö pääsisi tältä yhdeltä osalta neuvottelemaan KK:n tarjoamista työehdoista. Minä käsitän, että Liiketyöntekijäin liitto on kylläkin voimakas, mutta se on vielä heikko sentään siihen nähden, että sen liiton jäsenmäärä ei käsitä yksityisliikkeitten palveluksessa olevia ja niin kauan kuin niitä ei ole saatu yhtymään, niin kauan täytyy luonnollisestikin tällaisen välityskomitean kautta toivoa liiketyöntekijäin oloihin korjauksia. Meillä liiketyöläisillä on se käsitys, että jos.syntyisi tällainen sovittelulautakunta, joka kulloinkin liiketyöntekijäin vaatimuksetkin ottaisi pohtiakseen, niin oletamme, että lautakunnan päätöksen täytyisi vastata suunnilleen elintasoa ainakin palkkoihin nähden ja kun se sellaiseksi tulisi, niin vaikkakaan ei vielä sitovaakaan voimaa olisi lautakunnan päätöksillä, niin meidän keskuudessamme oletetaan, että KK:kin siihen taipuisi. Otan esimerkiksi äsken sattuneesta pienestä lakosta, mikä Itä-Savon osuusliikkeessä taisteltiin. Tässähän oli myymälänhoitajan alin palkkavaatimus 1,200 markkaa kuukaudessa ja korkein 1,700 markkaa sikäli kuin muistan, ja naistyövoiman oli 1,000 markkaa vanhemmalle ja 800 markkaa nuoremmalle työvoiman vaatijalle. Tehän kaikki tiedätte, että nämä vaatimukset olivat KK:n mielestä liikaa. Minä en tahdo kerrata kaikkea sitä, mihinkä toimenpiteisiin tämän vaatimuksen kumoamiseksi lähdettiin. Meistä liiketyöntckijöistä kuitenkin tuntuu siltä, että jos joku osuusliike pysyy pystyssä ainoastaan liiketyöntekijöitten kustannuksella, heidän huono palkkatasonsa voimassaollen, niin on kovin huonosti osuustoiminnan laita. Meidän mielestämme sellainen'liike on kumottava ja se olisi myöskin KK :n tehtävä. Vielä eräs esimerkki. Samassa liikkeessä, missä myymälänhoitajan palkkavaatimus oli 1,700 markkaa, samassa liikkeessä sanottiin KK:n taholta, että johtajan palkan täytyy olla 3,500 markkaa. Niin on kerrottu paikkakunnalla. Meistä tuntuu, ettei tämä ole kohtuullista. Me haluaisimme tehdä tähän alustusvihon sivulla 49 olevaan ponteen seuraavansisältöisen lisäyksen: "ja milloin edistysmielinen osuusliike on kauppa- tai teollisuusalalla saavuttanut määräävän aseman, myöntää se työntekijöilleen elintasoa vastaavat esimerkiksi kelpaavat, työehdot". Tämä minun mielestäni täytyy olla senvuoksi, että toivottavasti meidän osuuskauppaliikkeemme valloittaa joitakin paikkakuntia, ehkä lopulta koko maan ja tämän jälkeen täytyy luonnollisesti verrata elintasoon eikä suinkaan yksistään korkeimmin maksaviin kilpaileviin liikkeisiin. KK:n taholta väitetään, että olisi liikavaatimus, jos järjestynyttä työvoimaa tulisi edistysmielisten kulutusosuuskauppojen käyttää ja perusteluina tämän vaatimuksen tueksi lausutaan, että järjestynyttä työvoimaa ei ole kyllin saatavissa. Me liiketyöläiset kuitenkin olem-

11 129 me huomanneet, että mikäli työvoima, tulee ei-järj estyneenä osuusliikkeeseen, niin se on seuraavana päivänä järjestynyttä työvoimaa. Jos niin on asianlaita, niin voitaisiin tämäkin järjestää siten, että ennen työhön kysymistä voisi käydä järjestöön liittymässä, niin ei olisi sitä haittaa olemassa, ettei ole järjestynyttä työvoimaa saatavissa. Onhan kyllä niitäkin, jotka eivät ole kyllin halukkaita järjestöön liittymään, mutta sikäli kuin olemme huomanneet tällä liiketyöntekijäin linjalla, niin tämä kohta ei oikeastaan puristakaan siltä paikalta, etteikö saatavissa olisi tuollaista työvoimaa, mutta järjestynyt työvoima on eräissä suhteissa kiusallista. Se on siinä suhteessa kiusallista, että se tulee tavattoman yksimielisillä vaatimuksilla. Ja juuri siitä se puristaa. Mutta minä luulen, että ainakaan liiketyöntekijäin kesken ei ole varaa tässäkään perään antaa ja toivoisin, että se Pekkalan ehdottama välitilakin, jos tulee tämä komitea täällä hyväksytyksi, niin tästä olisi hyvin sopivalla tavalla kiinnipidettävä, sillä ehdottomasti se on kaikissa tapauksissa hyvä olemassa. Sovittelulautakunta on kokonsa puolesta kyllin riittävä. Mutta me katsoisimme ainakin liiketyöntekijäin kannalta olevan välttämätöntä järjestää asia niin, että Ammattijärjestön toimikunta valitsisi puolestaan kaksi henkilöä ja senjälkeen asianomainen liitto kulloinkin asian esille tullessa kolmannen tähän lautakuntaan. Tämä senvuoksi, että ammattitiedot ja ammattikokemus merkitsee sovittelulautakunnan jollekin jäsenelle verrattain paljon. Jos joskus on kirvesmiesten asia esillä, tällöin Puuteollisuustyöväen liitto voi valita sinne edustajan, jos joskus on jonkun muun ryhmän, niin tällöin, jos on esim. liiketyöntekijäin asia, on liiketyöläinen j.n.p., jotenka me katsoisimme tuollaisen muutoksen tähän ohjesääntöön tervetulleeksi. Haluaisin siis ohjesäännön 1 :ään seuraavan muutoksen: "Sovittelulautakunnan muodostavat edustajiensa kautta Kulutusosuuskuntien Keskusliitto r.y. ja Suomen Ammattijärjestö r.y., valiten siihen KK 3 ja Suomen Ammattijärjestö 2 jäsentä ja asianomainen liitto 1 jäsenen kussakin esilletulevassa asiassa". W. Rossi: Ilmoitti Paperiteollisuustyöväen liiton keväällä pitämässään edustajakokouksessa hyväksyneen esillä olevasta asiasta samaan lopputulokseen tähtäävät ponnet kuin Aj :n toimikunnan alustus edellyttää. Liiton edustajana kannatti senvuoksi suhteiden järjestämistä esitettyyn tapaan. Kertoi kuitenkin pakollista järjestymistä toteutettaissa Kajaanissa sattuneen ristiriitoja, joten sitä asiaa on harkittava. Kannatti asian valiokuntaan lähettämistä. Puheenvuorot päätettiin rajoittaa. A. Valkama: Minun mielestäni edustajat ovat oikeassa, jotka täällä painostavat sitä, että edistysmielisen osuuskauppaliikkeen täytyy jo meidän aikanamme ja varsinkin senjälkeen, kun se on eronnut porvarillisesta osuustoimintaperiaatteesta, näyttää luokkataisteluliikkeeltä., jotta varsinkin palkkatyöläiset voisivat omaksua tuon liikkeen omakseen. Tähän saakka, mikäli allekirjoittanut on huomannut sen luonnetta, siitä ei voi oikeas-

12 130 taan sanoa mitä se on. Me tiedämme, että edistysmielisessä osuuskauppaliikkeessä tällä kertaa palvelee ammatillisen liikkeen ulkopuolella olevia henkilöitä ehkä enempi kuin sen sisällä olevia henkilöitä. Tämä on surullinen asiantila, joka minun mielestäni täytyy saada korjatuksi sikäli kuin se meidän korjattavissa on. Onhan häpeällistä, että sellainen liike, joka kulkee edistysmielisen työväen osuuskauppaliikkeen nimellä, pitää palveluksessaan henkilöitä, jotka mahdollisesti kulkevat työväen osuuskaupoissa pussihousut jalassa en olo nähnyt, mutta on luonnollista, että tällainenkin mahdollisuus voi olla olemassa. Sillä paikkakunnalla, missä olen, ei ole osuuskauppaliikkeen palveluksessa ammatillisen liikkeen ulkopuolella olevia henkilöitä, mutta minulle on useampi toveri kertonut, että on paljon sitäpaitsi Liiketyöntekijäin liiton toimitsijat ovat sanoneet että niitä on paljon sellaisia, jotka eivät kuulu ammatilliseen liikkeeseen. Tämä on asiantila, jota ei voida kiertää Ammattijärjestön taholta ja senvuoksi yhdyn siihen lausuntoon tässä ehdotuksessa, jossa sanotaan: Edistysmielisen osiiuskauppaliikkeen on pidettävä palveluksessaan vain ammatillisesti järjestynyttä työväkeä. Että tästä epämääräisestä asiantilasta on ollut vahinkoa työväen luokkataistelulle tässä maassa, siitä voisi yksi ja toinen edustaja täällä mainita esimerkkejä ja minä omasta puolestani tahdon mainita niistä muutamia, Yleensähän tiedetään, että työväen luokkataistelutoiminnassa, koska se on monipuolista, tarvitaan näyttämöiden johtajia, tarvitaan soittokunnan johtajia j.n.p. Ja yleensä tiedetään, että maaseudulla varsinkaan järjestöjen varat eivät voi sallia sitä, että suoranaisesti palkattaisiin henkilöitä, jotka itse järjestöelämälle ja luokkataistelulle ovat välttämättömiä. Yleensä myöskin tiedetään, että kapitalistinen työnantaja, jos se huomaa, että joku työläinen esim. esiintyy näyttämön johtajana, soittokunnan johtajana tai minä muuna hyvänsä, että hän jossain määrin pystyy edustamaan järjestöään, jos tällainen henkilö tulee paikkakunnalle ja kapitalistinen työnantaja antaa sille työtä ja jälkeenpäin huomaa, että siitä on etua paikkakunnan järjestyneelle työväelle tavalla tai toisella, niin hän lopettaa työsuhteen. Seuraus tästä on, että näyttämö ja soittokunta jäävät toisiin käsiin ja monta kertaa kokonaan lakkaavat olemasta. Sillä paikkakunnalla, missä olen ollut, useamman kerran on tehty osuuskaupan hallinnolle se ehdotus työväen taholta, että pitäisi koettaa varata tällaisia paikkoja osuusliikkeeseen. Silloin näiden kahden liikkeen välinen läheinen suhde esiintyisi auttavassa mielessä. Tätä ei kumminkaan siellä ole saatu koskaan aikaan ja valitan sitä, että asiantila on tällainen. Minun mielestäni Ammattijärjestön edustajakokouksen on tässä asiassa sanottava sanottavansa ja viitoitettava se tie, mitä edistysmieliseii osuuskauppaliikkeen käytännöllisessä toiminnassaan tulee kulkea. Jos edistysmielinen osuuskauppaliike näyttäisi käytännössä, että se tahtoo avustaa ammattiyhdistysliikettä samoinkuin yleensä työväen luokkataisteluliikettä käytännöllisessä elämässä, niin ei riitä osuuskauppaliikkeelle minun ymmärtääkseni se, että se yksinomaan pysyy kylmästi sillä alalla, mikä sille

13 131 kuuluu, vaan sen tehtäviin kuuluu ymmärtääkseni kulkea käsi kädessä muun työväen luokkataisteluliikkeen kanssa ja osoittaa käytännöllisellä toiminnallaan sitä, mitä sen todellisuudessa olla pitäisi. K. Kulo: Silloin, kun Suomen Ammattijärjestön edustajakokous, vuonna 1926 käsitteli tätä kysymystä, merkittiin jo välttämättömäksi käydä järjestelemään edistysmielisen osuuskauppaliikkeen ja ammatillisen työväenliikkeen keskinäisiä suhteita. Mielenkiintoista on, että samana vuonna myöskin edistysmielisen osuuskauppaliikkeen KK:n edustajakokouksessa asia oli esillä ja niinpä on käynyt siten, että kummassakin edustajakokouksessa velvoitettiin keskusjärjestö laatimaan asiasta alustukset seuraavalle edustajakokoukselle. Ja meillä on nyt tilaisuus verrata kahta eri esitystä toinen toiseensa, toiselta puolen tätä kysymystä koskettelevaa Ammattijärjestön toimikunnan esitystä, toisaalta KK:n alustusta kyseessäoleyasta asiasta. Kun näitä kahta alustusta käy vertailemaan keskenään, niin havaitsee kyllä, että niissä on melkoisen monia yhtymäkohtia, mutta on myöskin sellaisia kohtia paljonkin, joissa jouduttanee melkoiseen ristiriitaan. Käydessäni lyhyesti ensin tarkastelemaan KK:n asiasta laatimaa ehdotusta ja varsinkin lyhyesti ponsia, joita asian johdosta on esitetty, niin silloin kai ensiksi huomaa sen seikan, että edistys- Ejielisen KK:n alustuksessa ennen kaikkea on asetettu tehdyn esitvksen pohjaksi eräänlainen ristiriita kuluttajaetujen ja näitten osuusliikkeissä työskentelevien liiketyöläisten etujen välillä. Kaiken aikaa KK m ponsissa kiinnitetään huomio juuri tähän ristiriitaisuutec-n näissä kahdessa suhteessa, toiselta puolen kulutta jäin etujen, toiselta puolen näissä liikkeissä työskentelevien henkilöitten etujen välillä. Kun tälle pohjalle KK:n esitys on asetettu, niin on ymmärrettävää, että tämä ainakin ammattiyhdistysväen kannalta ei ensinkään ole tyydyttävä. Siinä on kohtia tämän tästä sellaisia, että tuntuvat kerrassaan tympäiseviltä ajatellakin, että edistysmielisen osuuskauppaliikkeen taholla sellaisiin on menty. KK:n ponsien toisessa kohdassa lausutaan, että työkustannukset ovat suhteettomasti nousseet yksityisliikkeisiin nähden ja että tällainen epäterve ilmiö on myöskin todettavissa Suomen edistysmielisessä osuuskauppaliikkeessäkin. Ammatillisen työväen taholla ei luonnollisesti voida tunnustaa sitä seikkaa, että työkustannukset olisivat suhteettomasti nousseet edistysmielisissä osuuskaupoissa vielä vähemmän sitä seikkaa, jos olisi näin tapahtunutkin, että edistysmielisissä osuuskauppaliikkeissä saatettaisiin maksaa henkilökunnalle esimerkiksi kelpaavia palkkoja tai muita työehtoja, että tämä, siitä huolimatta olisi epäterve ilmiö niinkuin KK:n ponsissa tästä seikasta lausutaan (Ponsia on korjattu!). Sitten edelleen. 5 kohdassa on sellainen kohta, jossa sanotaan, että "voidakseen pysyttää työkustannuksensa kilpailukykyisyyden edellyttämällä, tasolla ja voidakseen ehkäistä eri työväen ryhmien tulo- ja työehtotason muodostumista suhteettoman erilaiseksi, on edis-

14 132 tysmielisten osuuskauppojen tästedes nykyistä enemmän kiinnitettävä huomiota työehto- ja varsinkin työehtosopimuspolitiikkaansa". Tämän seikan, että KK:n taholla käsitetään edistysmielisen osuuskauppaliikkeen tehtäväksi käydä kontrolloimaan eri työntekijäryhmien palkkatason kohoamista ja yrittää tavalla tai toisella, asettaa siihen esteitä, ei suinkaan pitäisi olla sentapainen tehtävä, joka kuuluu edistysmielisen osuuskauppaliikkeen tehtävien joukkoon. Ammattiyhdistysliikkeen taholla ymmärretään selvästi, että eroavaisuutta näihin seikkoihin nähden yleensäkin aina on olemassa, sillä palkkataso ei milloinkaan nouse niin tasaisesti, ettei siinä eroavaisuutta olisi olemassa. Jossain tapauksessa kohoaa yhden ammattikunnan palkkataso, tätä seuraa toinen ja tällä tavalla alituisesti toisen ammattikunnan palkkataso pyrkii kohottamaan toista. Jos tapahtuu niin, että jollakin ammattialalla työntekijät hyvän järjestäytymisensä tai muiden edullisten seikkaili takia ovat kyenneet hankkimaan itselleen poikkeuksellisen hyvät palkkasuhteet, niin on selvää, että edistysmielisen osuuskauppaliikkeen tehtävä ei suinkaan ole käydä tähän asiaan käsiksi, sillä jos se näin tekee, niin aivan varmaa on, että tätä tietä synnytetään selvä ristiriita ammattiyhdistysliikkeen ja edistysmielisen osuuskauppaliikkeen välillä, joka ristiriita ei suinkaan ole mahdollinen olemassa silloin, jos tahdotaan todella vakavia suhteita näiden kahden liikkeen välille käydä rakentamaan. Minä en halua käydä aikaa pitkälti kuluttamaan tähän kysymykseen. Koskettelen vain pääkohtia niistä ristiriidoista, joita esiintyy meidän katsomustemme ja edistysmielisen osuuskauppaliikkeen johtavien henkilöitten katsomusten välillä näissä työväenluokan palkkasuhteissa. Haluaisin huomauttaa eräille henkilöille siitä, kun täällä mainittiin Ammattijärjestön taholta laadittujen ponsien eräänlaisesta pyöreydestä minä myönnän, että näissä ponsissa onkin verrattain suurta pyöreyttä, mutta ne asiat, joissa edistysmielinen osuuskauppaliike ja ammattiyhdistysliike joutuvat kosketuksiin toinen toisensa kanssa, ovat tavattoman moninaiset, ne ovat niin mutkalliset, että usea henkilö, joka ei ole viitsinyt vaivautua tätä kysymystä perinpohjaisesti tutkimaan, tuskinpa täydellisesti kykenee lyhyessä ajassa käsittämään. Siellä tullaan alituisesti tekemisiin erilaisten olosuhteitten kanssa. Ja jos nyt halutaan laatia sentapainen ])erusta, joka saattaisi kaikkiin näihin eri tapauksiin soveltua, niin silloin on selvä, että nämä tällaiset ponnet eivät saa olla kovin yksityiskohtaiset. Niiden pitää olla luonteeltaan sellaiset, että ne ovat ikäänkuin peruslakina, jonka pohjalla kaikki muut tapahtumat ja kaikki kehitys Iässä suhteessa on saatava kulkemaan. Siksi juuri on myöskin Ammattijärjestön taholla, koska sillä taholla vakavasti on yritetty luoda se perusta, jonka yhteinen työ edistysmielisen osuuskauppaliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä voitaisiin aikaansaada, otettu huomioon tuo seikka, ja siksi ponsissa ei ole liikanaiseen yksityiskohtaiseen tarkkuuteen edes pyrittykään. Ristiriitoja kuitenkin kaikista Ammattijärjestön pyrkimyksistä huolimatta on tullut, Ta-

15 133 pahtuneet neuvottelut osoittivat, että niitä melkoisessa määrässä on olemassa. Mutta minusta kuitenkin nämä neuvottelut osoittivat, etteivät edellytykset tällaisen sopimuksen aikaansaamiseksi kuitenkaan ole olleet niin vaikeat kuin alunperin luultiin ammattiyhdistysväen taholla. Meidän täytyisi luonnollisesti kiinnittää ensinnäkin huomiota siihen seikkaan, mitä hyötyä, tällaisesta sopimuksesta ammattiyhdistysliikkeelle ja työväenliikkeelle yleensä olisi. Ammattiyhdistysliikkeen taholla ei lähdetä suinkaan sopimukseen ilmeisesti sen takia, että tässä haluttaisiin yhtä näistä sopimuspuolista yksipuolisesti hyödyttää, tehtäisiin uhrauksia sen hyväksi. Kun Ammattijärjestön edustajisto ja Ammattijärjestön edustajakokous tätä asiaa käsittelee, niin silloin luonnollisesti ensimäiseksi kysytään, mitä me hyödymme tuosta sopimuksesta, mitä ammattiyhdistysliikkeelle edullisia seikkoja tuon sopimuksen kautta voitaisiin aikaansaada. Tällaisia kohtia tuossa Ammattijärjestön sopimusehdotuksessa on monia. Eräs erinomaisen tärkeä seikka on se, että jos edistysmielinen osuuskauppaliike saataisiin taipuvaiseksi suostumaan Ammattijärjestön sopimusehdotuksen b) kohtaan, jossa kiinnitetään huomiota siihen, että edistysmielisen osuuskauppaliikkeen velvollisuutena olisi boikottaa sellaisia teollisuuslaitoksia, jotka Suomen Ammattijärjestön suostumuksella'ovat boikottitilaan julistetut, jos edistysmielinen osuuskauppaliike lähtisi tälle tielle, se epäilemättä vakavammin osottaisi sillä sen, että edistysmielinen osuuskauppaliike on yksi osa työväenliikkeestä, se, joka tukee työntekijäin luokkatoimintaa juuri silloin, kun työväestö sitä, ollessansa suoranaisessa taistelussa työnantajaa vastaan, kaikkein kipeimmin kaipaa. Niinpä juuri Ammattijärjestön taholla onkin pidetty tätä seikkaa yhtenä kaikkein tärkeimpänä kohtana tässä sopimuksessa, kun sensijaan edistysmielisen osuuskauppaliikkeen taholla tästä kysymyksestä vielä ei ole mitään.anottu. Edistysmielinen osuuskauppaliike on pyrkinyt tähän mennessä vain siihen, että se saisi Ammattijärjestön suostumaan jonkunlaisen sovintolautakunnan asettamiseen, jonka sovittelulautakunnan edistysmieliselle osuuskauppaliikkeelle tuottama hyöty olisi melkoinen. Senkautta varmastikin voitaisiin estää monia valmisteluasteella olevia työtaistelulta ilmiriidoiksi puhkeamasta ja senkautta työrauhaa edistysmielisissä osuuskaupoissa epäilemättä saataisiin paremmin vakiinnutetuksi. Siis edistysmielisen osuuskauppaliikkeen koko ponsiehdotus ja koko esitys tästä kysymyksestä pohjautuu yksinomaan kysymyksen eteenpäin viemiseen, siis että saataisiin muodostetuksi jonkunlainen sovitteluelin ratkaisemaan näitä edistysmielisen osuuskauppaliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen välisiä työtaistelullisia ristiriitoja. Ammattiyhdistysliike ei luonnollisesti voi ajatella pysähdyttäväksi tähän. Sen taholta on tehty tarjous suostua edistysmielisen osuuskauppaliikkeen pyrkimykseen, se on sopusoinnussa sen kanssa, mutta samalla on asetettu ehtoja sellaisia, joita edistysmielisen osuuskauppaliikkeen taholla ainakaan tähän mennessä ei ole yleisemmin tunnustettu eikä hyväksytty. Niinpä esim. on meille

16 134 kaikille animattiyhdistysväeile erittäin tärkeätä, että edistysmielinen osuuskauppaliike, joka varsin monessa eri tilaisuudessa jo tähän mennessä on tunnustanut velvollisuuden esiintyä mallityönantajana, ettei tämä mallityönantajana esiintyminen jää roikkumaan ilmassa ja voida tulkita sitä millä tavalla tahansa, on välttämätöntä ollut, että pyrittäisiin tarkemmin määrittelemään, mitä tällä edistysmielisen osuuskauppaliikkeen mallityönantajavelvoituksella tarkoitetaan. Ja siksi on sopimuksen a) kohdassa yritetty määritellä useassa eri kohdassa ne velvoitukset, jotka edistysmielisen osuuskauppaliikkeen mallityönantajavelvouisuuksiin katsotaan kuuluvaksi, esim. käyttää palveluksessaan järjestyneitä työläisiä. Kun täällä sanotaan "järjestyneitä työläisiä" niin silloin ilmeisesti jo tahdotaan sanalla "työläinen" osoittaa, ettei täällä haluta erikoisesti järjestää hallinnollisia elimiä, jotka ovat suorastaan edistysmielisen osuuskauppaliikkeen johdossa. Tässä on kysymys yksinomaan työntekijöistä, jotka työskentelevät edistysmielisissä osuuskaupoissa ja siksi on voitu katsoa mahdolliseksi, että näihin nähden saatettaisiin voimaan sellainen sääntö, että edistysmielinen osuuskauppa vain käyttäisi palveluksessaan järjestynyttä työväestöä. Tämä tällainen sääntö on voimassa monen maan osuuskauppaliikkeessä, se on Tsekko-Slovakiassa, Saksassa, Norjassa, Tanskassa, Belgiassa, Parisissa j.n.e. Se ei siis ole mikään outo periaate. Englannin osuuskauppaliikkeen ja Ammattijärjestön välillä tehdyssä sopimuksessa erikoisesti vielä määritellään, että tämä osuuskauppaliike käyttää palveluksessaan vain sellaisia työläisiä, jotka kuuluvat sellaiseen ammattiliittoon, joka on oikeutettu ottamaan osaa Ison Britannian kongressiin. Ei siis edes hajoitusammattijärjestön jäsenistöä saa käyttää osuuskauppaliikkeen palveluksessa. Näin pitkälle on siis eräissä maissa tässä suhteessa menty ja minä toivoisin, että myöskin tämän maan edistysmielinen osuuskauppaliike koettaisi sovelluttaa myöskin sitä käytännössä. Kun Ammattijärjestön edustajien taholta esitettiin, että edistysmielisen osuuskauppaliikkeen olisi käytävä tukemaan ammattiyhdistysliikkeen toimintaa siten, että se esiintyisi mallityönantajana, siis työläisiin nähden suhtautuisi hyvällä tavalla, tunnustaisi työntekijöitten ammatilliset järjestöt, tekisi niitten kanssa työehtosopimuksia, käyttäisi palveluksessaan ammatillisesti järjestyneitä työläisiä, kieltäytyisi mahdollisten työtaisteluitten sattuessa käyttämästä rikkuri- ja petturityövoimaa, niin tällaiset ehdot ovat luonteeltaan sellaisia, että edistysmielisellä osuuskauppaliikkeellä ei pitäisi olla suuria vaikeuksia näiden hyväksymisessä. Sensijaan a) kohta, jossa sanotaan, että sen pitäisi myöntää työntekijöille vähintäin yhtä hyvät työehdot kuin vastaavissa olosuhteissa työskentelevissä tässä suhteessa parhaissa yksityisliikkeissä vallitsevat. Kun tätä periaatetta meidän taholtamme esitettiin, niin silloin edistysmielisen osuuskauppaliikkeen edustajat eivät osoittaneet olevansa taipuvaisia tähän menemään, vaan sensijaan yrittivät saada sentapaista periaatetta voimaan, että edistysmielinen osuuskauppaliike kulkee etunenässä, mutta mikäli tulee rahapalkkakysymyksecn asettuisi yleensä paik-

17 135 kakunnalla vallitsevaan parhaimman tason yläpuolelle sekä erinäisiin sosialisiin etuihin nähden ilmoitettiin, että niihin nähden voitaisiin tehdä jonkinlaisia korjauksia. Mutta tämä meidän periaatteemme, joka lausutaan tässä ensimäisessä kohdassa, ei suinkaan ole meidän keksimäämme, vaan sensijaan se on itse KK ai edustajakokouksen vuonna 1926 Kuopiossa hyväksymä periaate. Se on lähes sellaisena otettu isieltä, ainakin ydinkohdiltaan meidän ponteemme, joten voitaisiin ajatella, että edistysmielinen osuuskauppaliike voisi hyväksyä tämän periaatteen. Mikäli koskee boikottia, ja varsinkin sitä, että edistysmielisen osuuskauppaliikkeen liikesuhteissaan yksityisyrittäjien kanssa tulee suosia sellaisia yksityisiä tuotantolaitoksia, joissa vallitsevat parhaat työehdot, jotka tunnustavat työväen ammatilliset järjestöt ja tekevät niiden kanssa työehtosopimuksia, niin varsinkin tähän ensimmäiseen kohtaan huomautettiin edistysmielisen osuuskauppaliikkeen edustajien taholta, että heillä itse periaatteessa ei tätä kohtaa vastaan ole muistuttamista, koska edistysmielinen osuuskauppaliike ylipäänsä on pyrkinyt toimimaan Ammattijärjestön pyrkimysten mukaisesti. Edelleen sanottiin, ettei myöskään c) kohtaan, että liikesuhteissaan yksityisyrittäjien ja yrittäjäyhtymien kanssa suosivat ennen muita sellaisia tuotantolaitoksia, jotka tunnustavat työväen ammatilliset järjestöt ja tekevät niiden kanssa työehtosopimuksia sekä jotka tarjoavat työläisilleen mahdollisimman kelvolliset työolot, ettei heillä ole mitään erikoisesti tällaisenkaan kohdan hyväksymistä vastaan. Näin siis löydettiin jo jonkunlainen pohja ja mahdollisuus päästä jonkunlaiseen sopimukseen edistysmielisen osuuskauppaliikkeen ja ammatillisen työväenliikkeen välillä. Muuten kysymys vielä edelleen on keskeneräinen ja kun molemmat suuret järjestöt, Ammattijärjestö tässä kokouksessaan ja KK myöhemmin pitämässään kokouksessa, käsittelevät tätä kysymystä, niin sentakia olisi syytä siirtää tämä kysymys, kuten jo on esitetty, valiokunnan tarkastettavaksi ja myöskin senjälkeen hyväksyä sellainen päätöslauselma, jolla Ammattijärjestön joko toimeenpanevalle valiokunnalle tai toimikunnalle annetaan valtuus jatkaa neuvotteluja ja saattaa nämä neuvottelut, jos se katsoo ne ammattiyhdistysliikettä edistäviksi, ja työväenliikettä yleensä hyödyttäviksi, onnelliseen ratkaisuun. E. Helenius: Täällä jo huomautettiin, että tämä 5 kohtakin täällä neuvotteluissa olisi ollut jonkunlaisena riitakapulana. Siinä kohdassa sanotaan, että "tarjoamalla työntekijöilleen, ammatillisten järjestöjensä valitsemain edustajien kautta' mahdollisuuden osallistua osuusliikkeitten hallintoon". Minusta nähden tämä kohta ei kai ole niin tärkeä, että jos muissa kohdissa osuuskauppaliike ja ammattiyhdistysliike näiden sovittelujen kautta pääsee yksimielisyyteen, ei tämän kohdan tarvitsisi olla silloin esteenä, jos kerran siitä KK:n taholta niin tiukasti kiinni pidetään. Minusta tämä määritelmä jaa sellaiseksi periaatteelliseksi lausumaksi, joka käytännössä, ei tule mi-

18 136 tään merkitsemään. Liikkeen johtoa voisi boikoteerata hallintoon valitut työläiset. Yhdyn muuten kannattamaan Kesti-Heliän tekemiä ehdotuksia,, sitä, joka koskee tätä ohjesäännön 1 kohtaa ja sitä, joka koskee palkkojen määrittelyä sikäli, että otettaisiin pohjaksi paikkakunnalla vallitsevat elinkustannukset eikä joku määrätty liike. Hj. Rötkö: Täällä Kesti-Heliä teki ehdotuksen muutokseksi tämän Ammattijärjestön toimikunnan ehdotukseen koskeva tätä sovittelukomitean kokoonpanoa. Hän ehdotti, että tämä lautakunta kokoonpantaisiin siten, että Ammattijärjestön toimikunta valitsisi kaksi, Liiketyöntekijäin liitto yhden ja KK. kolme jäsentä. Minusta tällainen valintatapa olisi sekava eikä millään tavalla onnistunut. Jos katsotaan tarpeelliseksi antaa keskusjärjestöjen panna nämä lautakunnat kokoon, niin on myöskin molempien keskusjärjestöjen näin sallittava tehdä, tai on kokonaan lykättävä sovintolautakuntien kokoonpano asianomaisen osuuskaupan, jossa työriitaisuus sattuu, ja liike työntekijäin liiton vastaavan osaston suoritettavaksi. Mutta tällainen ehdotus, että toiselta puolen valittaisiin liiton edustaja Ammattijärjestön edustajan rinnalla, ci mielestäni ole onnistunut ja näin ollen tätä ehdotusta vastustan ja yhdyn Ammattijärjestön toimikunnan ehdotukseen tässä asiassa. V. Halen polemiseerasi Kesti-Heliän ehdotuksia vastaan, vastustaen niiden hyväksymistä. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Päätös: Asia lähetetään menettelytapavaliokuntaan. Boikotti. Aj :n toimikunnan alustus asiasta alustus vihkon siv Y. Salokangas: Kun tätä kysymystä lähdetään tarkastamaan siltä kannalta, mitä taistelumuotoa käytetään ammatillisessa liikkeessä kapitalisteja vastaan, on tämä kysymys näinä vuosina kiinnostanut erikoisesti Suomen työväenluokkaa erinäisissä tapauksissa. On lähdetty myöskin n.s. boikottitaisteluun, mutta näistä boikottitaistelnista eivät ole olleet kaikki ne jäsenet tietoisia, jotka tätä nykyä kulkevat ammattiyhdistysliikkeen riveissä. Mistä tämä johtuu? Yksinkertaisesti siitä syystä, että tätä boikottiliikcttä ei valistustyön ohella ole niin paljon jäsenille selostettu kuin olisi tarpeen vaatimaa. Tämä kysymys vaatii enemmän huomiota työväenluokan keskuudessa. Kun boikottia käytetään yhtenä puolustuskeinona kapitalisteja, vastaan erinäisissä tapauksissa, tulee tämän boikottikysymyksen yhteydessä myöskin harkinnan alaiseksi ne alat ja ne tapaukset, milloin tätä boikottia voidaan käyttää. Eräällä taholla on tehty suurta reklaamia siinä tapauksessa, mitä sattui boikottikysymyksessä n.s. Saceo ja Vanzetti-jutun yhteydessä ja myöskin selitetty, ettei tältä kohdalta Suomen Ammattijärjestö olisi osunut oikeaan. Minun käsittääkseni, vaikkei tässä mitään näkyväistä saatukaan, mutta ainakin moraalinen puoli tässä kysymyksessä on merkittävä voittopuo-

19 137 lelle. Kun tätä boikottikysymystä ei ole perusteellisemmin selostettu ammatillisen liikkeen jäsenille, niin erinäisistä syistä on se usein boikotista ja sen menettelytavoista erittäin tietämätön. Näin olleti on Ammattijärjestön kokouksen tehtävä selvä kannanotto, missä ja milloin voitaisiin boikottia käyttää yhtenä taisteluvälineenä kapitalisteja vastaan. Ehdotti lähetettäväksi asian menettelytapavaliokuntaan. Päätös: Kysymys päätettiin lähettää menettelytapavaliokuntaan. Rikkurikysymys. Asiaa koskeva Aj :n toimikunnan y.m. alustukset arustusvihkon siv II j. Karen: Rikkurikysymys yleensä ammatillisessa työväenliikkeessä on tullut kysymykseksi, johon olisi koko ammatillisen liikkeen, sen järjestöjen kiinnitettävä suurta huomiota. Me tiedämme, että rikkuruus on käynyt niin valtavaksi, että sen jäsenistö käsittää mahdottoman suuren armeijan. Näin ollen tätä kysymystä olisi tarkoin harkittava ja tutkittava, että päästäisiin siihen, että tämä rikkurikysymys saataisiin mahdollisimman edullisesti selvitetyksi. Täällä Ammattijärjestön toimeenpaneva valiokunta on käsitellyt kysymystä koko laajuudessaan ja tehnyt siitä myöskin ehdotuksensa, mutta minun mielestäni tämä ehdotus on osittain sanoisinko liian jyrkkä, rikkurien lakon aikana rikoksensa sovittamisen suhteen. Jos esim. jossakin työtaistelussa paikkakunnalla ehkä asianomaiset lakkokomiteat eivät ole tiedoittaneet lakosta täysin selvästi, eivätkä myöskään ehkä asianomaiset työntekijät ole saaneet siitä täydellistä tietoa, niin olemme tulleet kokemuksesta havainneeksi, että on rikkureita, jotka ovat työskennelleet ehkä päivän tai kaksikin, ja vasta sitten saaneet tästä oikean tiedon ja olisivat siis valmiit tämän syntinsä sovittamaan. Jos näille ei anneta tilaisuutta siinä vaiheessa kuin joku osasto ja iiitto ajattelisi syntinsä sovittaa, niin voimme tällä tavalla pakottaa henkilöitä rikkureiksi, koska rikkuria ehdotuksen mukaan ei saa ottaa osastoon takaisin ennenkuin asianomainen lakko on päättynyt. Voi olla niin, että lakko kestää mahdottoman kauan ja sellaiset jäsenet, jotka ovat joutuneet tietämättään rikkureiksi ja siis tahtoisivat toisena tai kolmantena päivänä sopia rikoksensa, ovat pakotetut olemaan rikkurin kirjoissa siksi kunnes lakko on päättynyt ja voi käydä niin, että rupeavat rikkurityötä enemmänkin tekemään. Myöskin rikkurin takaisinotosta rahalla olisi kokonaan luovuttava. Minä siis ehdottaisin 4 kohdan alkupuolelle seuraavanlaisen muutosehdotuksen: "Pettureita ja rikkureita ei oteta yleensä jäsenyyteen ennen sen taistelun päättymistä, minkä rikkojina ovat esiintyneet paitsi milloin tietämättömyydessään rikkureiksi menevät, lopettavat rikkuruutensa tai lakkotilanteen muuten edellyttämänä katsotaan tarpeelliseksi poikkeus tehdä. Heidän jäseneksipääsynsä eh-

20 138 tona on asian laadun ja asianomaisen järjestön harkinnan mukaan julkinen tai perusjärjestön kokouksessa suoritettu anteeksipyyntö. Bahasakolla lunastettavaa jäseneksiottoa ei ole käytettävä. Samalla ehdotan asian lähetettäväksi asianomaiseen valiokuntaan. M. Väisänen: Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku vähän aikaa tai kokonaan erehdyksestä rikkuriksi joutunut saatettaisiin ottaa lakon aikana jäseneksi. Tässä on ollut oikeastaan se tarkoitus, että paikalliset lakkokomiteat saattavat tietysti harkita, mutta jos tätä ei katsota siinä suhteessa tarpeeksi selväksi, niin miksikä ei voida muuttaa. Tässä kyseellisessä kohdassa muuten ei kyllä puhutakaan suoranaisesti rahasakosta. Tässä alustuksessa on pyritty siihen, että niitä yleensä vältettäisiin. Mutta kun tässä kuitenkin sanotaan "ja niiden muiden ehtojen täyttäminen", niin on tämä jätetty senvuoksi, että eräissä liitoissa on erinäisiä sääntömääräisiä velvollisuuksia. Onpa muutamissa liitoissa m.m. se on kyllä tavallaan rahasakko kcroitettu sisäänkirjoitusmaksu määrätty liiton säännöissä. Esim. Metalliteollisuustyöntekijäin liitossa ja muistaakseni jossain muussa liitossa on tällainen määrätty. Ainakin niin kauan kuin liiton säännöissä on tällaisia määräyksiä, olisi annettava tämän kohdan olla tällaisena, mutta saatetaanhan lausua yleisesti se periaate ja toivomus, että rahasakosta rikkurin anteeksiannon ehtona luovuttaisiin, sillä kyllä se on enemmän tai vähemmän epäonnistunut tapa ja useissa tapauksissa vaikeutetaan heidän jäseneksipääsyään senvuoksi, että saattavat olla niin köyhiä, että suorastaan eivät kykene sakkoa suorittamaan. Mutta nöyrtyminen, anteeksipyyntö ja hyvien tapojen osoittaminen, siis tapojensa parantaminen, ne ovat tietysti tärkeät ehdot, joihinka rikkurin anteeksiannon on nojauduttava, ja mahdollisesti ehdollisesti jäseneksi ottaminen, ettei anneta luottamustoimia jäsenenä olon alkuaikoina, niinkuin tässä alustuksessa on esitetty. J. Enqvist: Tämä rikkurikysymys on tällä hetkellä, Suomen palkkatyöläisille mitä kiusallisin kysymys. Mehän olemme tulleet huomaamaan, että tämä maa on muodostunut todella oikein edulliseksi rikkurien ilmenemiselle. Tämän maan ammatillisesti järjestynyt työväestö on suhtautunut tähän työväestölle näin tärkeään kysymykseen, nim. rikkurikysymykseen jonkunverran virheellisesti. Minulla on ainakin sellainen vakaumus, että olemme liian hellävaroin kohdelleet tätä inhoittavaa ja työväenluokalle mitä suurinta vahinkoa tuottanutta joukkoa. Koeaika pitäisi olla osastojen määrättävissä eikä yleensä lyhempi kuin 2 vuotta. 8 :s kohta olisi epäselvänä kokonaan poistettava. Toivon että valiokunta ottaa nämä esitykseni huomioon. A. Jäntti: Täällä toveri Karen äskeisessä puheenvuorossaan lausui että nämä Ammattijärjestön toimeenpanevan valiokunnan lauselmat ovat vähän liian jyrkkiä. Minun mielestäni asia on aivan päinvastoin. Meidän liittomme, Metalliteollisuustyöntekijäin liitto

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299 KEURUUN KAUPUNKI 1 Tekninen lautakunta 4.2.2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA Dnro 03118/14/2299 LAUSUNTO VALITUKSEN JOHDOSTA Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää Keuruun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) 118 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokousta koskevan päätöksen muuttaminen HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta.

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta. Yhteistyötoimikunta 41 26.08.2015 Kunnanhallitus 299 07.09.2015 Henkilöstön saamen kielen opiskelun tukeminen 327/01.03.00/2015 YTTMK 41 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Henkilöstöltä on saatu esitys,

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 55 15.06.2015. 55 Asianro 1974/01.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 55 15.06.2015. 55 Asianro 1974/01.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 24 22.4.2015 Kaupunginhallitus 160 18.5.2015 55 Asianro 1974/01.02.00/2015 Lausunto perhepäivähoitajien palkkausta koskevaan valtuustoaloitteeseen

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Matkustusohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Matkustusohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Matkustusohjesääntö 11.11.2014 Sivu 1 / 4 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan matkustusohjesääntö 1 Soveltaminen Sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Kun minua pyydettiin pitämään puhe tänään tässä juhlassamme, käsitin ensin, että minua pyydettiin

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Esityslista 1

EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS. Esityslista 1 EDUSTAJISTON TYÖJÄRJESTYS Esityslista 1 Esityslista, joka toimitetaan edustajiston jäsenille kokouskutsun mukana, laaditaan siten, että siinä kunkin asian kohdalla esitetään edustajistokäsittelyn kannalta

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS RY 1 (4) JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry Meri-Lapin kehittämiskeskus ry (jäljempänä kehittämiskeskus) on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan,

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET

Lisätiedot

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi.

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi. LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 8.4.2010 EHDOTUS VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIAKSI Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 2 Kotipaikka Jyväskylän kaupunki 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.

Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset. 176 07.08.2012 186 21.08.2012 254 06.11.2012 Tehdastuotantotilojen jatkokäyttö/incap Oy // KHALL 176 Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.

Lisätiedot

ALUSTUKSIA JA EHDOTUKSIA SUOMEN AMMATTIJÄRJESTÖN VIILLLE EDUSTAJA KOKOUKSELLE

ALUSTUKSIA JA EHDOTUKSIA SUOMEN AMMATTIJÄRJESTÖN VIILLLE EDUSTAJA KOKOUKSELLE ALUSTUKSIA JA EHDOTUKSIA SUOMEN AMMATTIJÄRJESTÖN VIILLLE EDUSTAJA KOKOUKSELLE Kokous pidetään Helsingissä H.T. Y.n juhlasalissa toukokuun 10 ja sitä seuraavina päivinä 1929 SUOMEN AMMATTIJÄRJESTÖ R.Y.

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 12.2.2014 LIITE 3 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKO- JA PALKITSEMIS-PERUSTEET Kulttuuri-ja vapaa-aikalautakunta AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT Vahvistettu 29.2.2012 Helsingin Taksiautoilijat r.y.:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Taksiautoilijat r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistys

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot