Metsasemu kennel. Pentu on syönyt Golden Eagle Holistic Puppy Formula -kuivaruokaa jossa lisänä jauheliha ja raejuusto.

Transkriptio

1 Ohjeet Pentu on syönyt Golden Eagle Holistic Puppy Formula -kuivaruokaa jossa lisänä jauheliha ja raejuusto. Muista puhdas vesi, mikäli annat jauheliha tai muuta niin vain pieniä määriä, pennun kasvaessa ruokamäärä tietysti lisätään hiljalleen. Pentu ruuasta voi siirtyä aikuisruokaan n. 5kk ikäisenä, suosittelemme Golden Eagle ruokia. Metsästyskaudelle sopii mainiosti Golden Eagle Power Formula kuivaruoka, joka sopii myös pennulle. Emolla on kana-allergia ja syö Golden Eagle Hypo-Allergenic -kuivaruokaa. (Jos syö kanaa tulee kutinaa ja korvat likaantuu) Tarkkaile, ettei pentu liho liikaa, vaan on sopivasti hoikka pentuiässä, että luusto saa vahvistua rauhassa. Pentu on madotettu 3x Canex-tahnalla ja 2x Welpanilla. Seuraavat madotukset ovat 11. viikon ja 15. viikon ikäisenä, eli n. viikko ennen rokotuksia, jotka annetaan 12. viikon ja 16. viikon iässä. Totuta pentu jo pienenä käsittelyyn ja leikkaa aluksi kynnet kerran viikossa, ettei tarvitse ottaa paljon kerralla. Sen jälkeen tarkkaile miten kynnet kasvavat ja kuinka usein vaativat leikkausta. tarkkaile hampaita, että mm. kulmahampaat irtoavat ennen kuin uudet ovat, eli puolenvälin maitohammasta. (kuva 2 on jo viimeinen hetki käyttä eläinlääkärissa) vaihtuu n.3-7kk sisäsiisteyden opettelu aloitetaan tietenkin heti ja pian opit milloin pennun pitää päästä tarpeille. Aluksi pidä pääsääntönä heti pennun herättyä, syötyä ja leikkimisen jälkeen pennun pitää päästä tarpeilleen. Esimerkiksi pienenä voi laittaa ulko-oven eteen sanomalehtiä, niin samalla pentu oppii menemään ulko-ovelle, kun hätä iskee. 1

2 Koirien rokotteet ja rokotussuositukset Rokota vain terveitä ja matolääkittyjä koiria. Nartut suositellaan rokotettaviksi ennen astutusta. Eri rokotteita ei suositella annettaviksi samanaikaisesti. Elävien rokotteiden antoväliksi suositellaan 3-4 viikkoa. Rokotusten välin on oltava vähintään kaksi viikkoa. Tiineiden tai immunosuppressoitujen eläinten rokottamista eläviä viruksia sisältävillä rokotteilla ei suositella. Rokote Koiran ikä Tehosterokote 12 vko vko Noin 1 vuosi Penikkatauti, tarttuva maksatulehdus (a X X X 3 vuoden välein ja parvo Penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo ja parainfluenssa (a X X X 3 vuoden välein (parainfluenssa vuoden välein) Parvo (a X X X 3 vuoden välein Rabies X X 3 vuoden välein a) Lisääntyneestä tartuntavaarasta johtuen pennut voidaan rokottaa alle kolmen kuukauden iässä, jo kuuden viikon iästä alkaen. Tällöin rokotusohjelmaa jatketaan suosituksen mukaisesti kolmen kuukauden iästä eteenpäin. Samoin voidaan aikaistaa noin vuoden iässä annettavaa tehosterokotusta, jos tartuntapaine on lisääntynyt. HUOM! Koiranäyttelyn järjestäjien rokotusvaatimukset voivat poiketa tässä esitetyistä suosituksista. Koirarokotteet Parainfluenssa: Yhdistelmärokotteet: NOBIVAC PI NOBIVAC KC (parainfluenssa ja bordetella bronchiseptica) DURAMUNE PI Penikkatauti, tarttuva maksatulehdus ja parvo NOBIVAC DHP Penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo ja parainfluenssa 2

3 NOBIVAC DHPPI DURAMUNE DAPPI Koirat voidaan rokottaa joko penikkatauti -tarttuva maksatulehdus -parvo tai penikkatauti -tarttuva maksatulehdus -parvo- parainfluenssa-yhdistelmärokotteilla. Parainfluenssaviruksia sisältävää yhdistelmärokotetta suositellaan käytettäväksi kenneleissä ja usein näyttelyissä käyville koirille. Parvo: NOBIVAC PARVO LIVE VET Pennut voidaan rokottaa ensimmäisen kerran 6-10 viikon iässä. Jos pentu ei ole saanut ternimaitoa, rokotukset voidaan aloittaa 6-8 viikon iässä. Pennut rokotetaan jatkossa rokotusohjelman mukaisesti penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja parvovirustartuntoja vastaan kolmen ja neljän kuukauden iässä. Rabies: NOBIVAC RABIES VET RABDOMUN RABISIN Rabiestartunta leviää lähes yksinomaan raivotautisen nisäkkään pureman välityksellä. Rokottamalla koirat ennaltaehkäistään infektio koirassa ja taudin mahdollinen leviäminen muihin eläimiin ja ihmiseen. Ensimmäinen rokotus suositellaan annettavaksi koirille noin 4 kuukauden iässä ja toinen vuoden iässä. Tämän jälkeen rokotusväli on 3 vuotta. Kaikki koirilla käytetyt rokotteet ovat inaktivoituja. Raivotautirokote voidaan antaa samanaikaisesti muiden rokotteiden kanssa silloin, kun valmisteen tiedoissa on tästä maininta. Leptospiroosi: NOBIVAC LEPTO Leptospiroosirokotetta suositellaan käytettäväksi koirille, jotka matkustavat maihin, joissa tartunta on yleinen. Rokottaminen antaa suojaa kliinistä tautia vastaan, mutta ei estä mahdollista bakteerin kantajuuden kehittymistä. Tartunnan saanut koira voi rokotuksesta huolimatta erittää leptospirabakteeria. Leptospiroosi on zoonoosi eli eläimestä ihmiseen tarttuva tauti. Rokotteet saattavat aiheuttaa joillekin koirille yliherkkyysreaktioita. Rokotusta ei suositella alle yhdeksän viikon ikäisille pennuille. Perusimmunisointiin tarvitaan kaksi rokotusta 2-4 viikon välein. Tehosterokotus annetaan vuosittain. Herpes: Borrelioosi: EURICAN HERPES TRILYME Koiran Borrelia-rokotetta käytetään aikaansaamaan vasta-aineita rokotteen sisältämien kolmen Borrelian alalajin pintaproteiineja vastaan. Suojaavaa vasta-ainetasoa ei ole määritetty eikä tehoa kliinisen borrelioosin ehkäisemiseksi ole osoitettu. Rokottamisesta saatava hyöty kannattaa arvioida huolella. Alueilla, joilla borrelioosia esiintyy runsaasti, rokottaminen päivittäisen puutiaistarkastuksen ja puutiaisten ennaltaehkäisyyn tarkoitettujen valmisteiden käytön ohella saattaa vähentää riskiä 3

4 sairastua. Rokote voi aiheuttaa joillekin koirille ohimenevää lämmönnousua ja pistoskohdan turvotusta. Rokote voidaan antaa 12 viikon iästä alkaen. Perusimmunisointiin tarvitaan kaksi rokotusta 3 viikon välein. Tehosterokotus annetaan vuosittain. 4

5 Tämä on yhteenveto käytössä olevista suomalaisista dreevereiden ajokoesäännöistä. Dreeverien ajokoe (DRAJ), dreeverien ketunajokoe (DKAJ) Toivottavasti tästä on hyötyä Sinulle uusi dreeverinomistaja. Syksyllä 2012 tuli voimaan Koko kauden ajokoe AVO-luokan koirille. (Liite 1) YLEISTÄ Ajokokeiden tarkoitus on arvostella dreeverien käyttöominaisuuksia ajavana koirana metsästysolosuhteissa. Tarkoitus on saada tietoa jalostusta varten ja tarjota harrastajille kilpailu- ja yhteistoimintamahdollisuuksia. Ajoeläiminä ovat jänis ja kettu. Kokeet ovat käytännössä aina yksipäiväisiä (SuomenMestarus-koe tekee poikkeuksen). Kokeisiin saa osallistua: 9kk täyttäneellä rekisteröidyllä dreeverillä jonka rokotukset ovat kunnossa Rokotus raivotautia vastaan on annettava vähintään 21 vuorokautta ennen metsälle vientiä. Uusintarokotus kun edellisestä rokotuksesta on kulunut 3 vuotta. ja joka on tunnistusmerkitty joko tatuoimalla tai mikrosirulla. PS! Koira saa osallistua avoimeen luokkaan ilman näyttelytulosta, voittajaluokkaan osallistuessa näyttelytulos vaaditaan palkintosija vähintään ErittäinHyvä. Kokeisiin ei saa osallistua: tarttuvaa tautia sairastava koira, kiimainen narttu eikä narttu 30 vrk ennen penikoimista eikä 42 vrk sen jälkeen. Kilpailuluokkia on kaksi, AVOin luokka ja VOIttajaluokka. Kun koira on saanut avoimessa luokassa 1. palkinnon, se siirtyy voittajaluokkaan. 5

6 KOKEISIIN ILMOITTAUTUMINEN Koetoimikunnalla on oikeus rajoittaa kokeisiin osallistuvien koirien lukumäärä. Ilmoittautuminen on tehtävä niinkun kokenjärjestäjä on ilmoittanut. Jos olet ilmoittanut koiran ja et pääse on järjestäjällä oikeus periä sinulta koemaksu. Järjestettäviä kokeita löytää Dreeveri tai Koiramme lehtestä tai Dreeverijärjestön kotisivulta ( Tuomareita voit kysellä ilmoittautumisia vastaanottavalta henkilöltä tai sitten kasvattajalta KOKEEN KULKU Kokeessa on ylituomari, joka valvoo että koe sujuu sääntöjen mukaan. Jokaiselle koiralle arvotaan koemaasto ja tuomarit (avoimessa luokassa yksi tuomari, voittajaluokassa kaksi tuomaria). Mukana voi olla myös palkintotuomariharjoittelijoita. Lisäksi on varamaasto/maastoja, jota ovat käytettävissä ylituomarin luvalla, mikäli varsinaisen koemaaston käyttö estyy. Koiranohjaajana voi toimia muukin henkilö kuin koiranomistaja. Hakuerä kestää 2 tuntia. Avoimessa luokassa on yksi hakuerä + tarvittaessa yksi ylimääräinen hakuerä. Voittajaluokan koiralla on kaksi hakuerää + tarvittaessa ylimääräinen erä. Hakevaa koiraa ei saa auttaa jäniksen tai ketun liikkeelle saamisessa. Koiraa ei saa häiritä ajon ja hukan aikana. Koira saa ajaa ajoeläintä 120 minuuttia jonka jälkeen erä päättyy. Voittajaluokassa toinen ajoista on 60 minuutin mittainen, koiranohjaaja valitsee kumpi. Hyväksytty ajoaika saadaan vähentämällä ajoajasta yli 5 minuutin hukat. Yli 40 minuutin hukka on ns. "kenraalihukka", jonka jälkeen ajoerä on lopetettava. Koiranohjaaja voi valita koiralleen myös kettukoetuloksen (DKAJ). Ajoeläin täytyy todeta ketuksi. Ajoeriä on vain yksi, erän pituus on 120 minuuttia. Pisteet kertyvät avoimen luokan ajoaikataulukon mukaan. Koetta vakavasti häiritsevien esteiden sattuessa koiranohjaajalla on oikeus hyväksyä tai hylätä ajo. Vakavia häiriöitä ovat mm. koiran joutuminen vaaralliselle tielle, vieraan koiran sekaantuminen ajoon tai sivullisen ampuma ajoeläin. Hylätyn ajon tilalle annetaan ylimääräinen erä. 6

7 Koe voidaan keskeyttää mm. silloin jos koira on sairas tai tuomarit eivät voi koirasta johtuvista syistä seurata ajoa (esim. aivan liian runsas tai niukka äänenanto). Koira voidaan sulkea kokeesta, jos se ajaa liian kauan poroa, peuraa tai hirveä. Myös koiranomistajan tahalliset rikkeet voivat johtaa kokeen keskeyttämiseen. Arvosteluperusteet: Koiran ominaisuudet arvostellaan asteikolla 1-5 seuraavissa kohdissa: Haku Ylösotto (jäljen löydyttyä) Ajovarmuus ja hukkatyöskentely Haukku(haukkupisteet) Haukun luonne Tottelevaisuus ja yhteistyö ohjaajan kanssa Kokonaisvaikutelma. Pisteet: 1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä ja 5 = kiitettävä. Ominaisuuspisteet yht. = erien ja tuomarien antamien pisteiden keskiarvo. Ihannetapauksessa haku on reipasta ja järjestelmällistä, ylösotto määrätietoinen (ylössaantiin johtava lievä herättely on plussaa), ajo rauhallista ja sitkeää, hukkatyöskentely järjestelmällistä, haukku rauhallista ja kertovaa, kuuluvaa, sointuvaa ja useampiäänistä, koira on ohjattavissa ja tulee kutsuttaessa. Ajoajasta voi saada maksimissaan 65 pistettä. Avoimessa luokassa ei kerry ajopisteitä alle 45 minuutin ajosta. Voittajaluokassa ei anneta pisteitä alle 60 minuutin kokonaisajoajasta (kumpikin erä yhteenlaskettuna). Esimerkkejä ajopisteistä: Avoin luokka: 45 minuutin ajo antaa pistettä (keskimääräisillä ominaisuuspisteillä yltää 3. palkintoon) 7

8 60 minuutin ajo antaa pistettä 90 minuutin ajo antaa pistettä Avo-luokassa 1 ajominuutti = n pistettä. Voittajaluokka: 60 minuutin ajo antaa pistettä 90 minuutin ajo antaa pistettä 120 minuutin ajo antaa pistettä 150 minuutin ajo antaa pistettä Voi-luokassa 1 ajominuutti = n pistettä. Lopullinen pistemäärä tulee yhteenlasketuista ajo- ja ominaisuuspisteistä. AVO1 / VOI1 palkinnon saa vähintään 75 pisteellä, jos haukkupisteitä on vähintään 3 AVO2 / VOI2 palkinnon saa 60 pisteellä AVO3 / VOI3 palkinnon saa 45 pisteellä Parhaan käsityksen ajokoesäännöistä saa osallistumalla palkintotuomarikurssille. Kursseja järjestetään vuosittain joka kennelpiirissä, yleensä syksyisin. Tietoja kursseista voi kysellä aktiiviharrastajilta tai katsoa esim. Dreeveri-lehdestä tai Koiramme-lehdestä. On hyvä käydä kurssi pentua hankkiessa tai silloin kun oma koira on opetusiässä. Kurssin tiedoista on hyötyä myös oman koiran opettamisessa metsästys- ja koekumppaniksi. Kasvattaja ja Koejärjestäjät auttavat yleensä mielellään alkuun ajokoeharrastuksessa (esim. tuomarien hankinnassa auttamalla)! Tarkemmat Dreeverien ajokoesäänöt (Liite 2) Tervetuloa ajokokeisiin!!! 8

9 Koiranäyttelyn aakkoset Koiranäyttelyiden suosio kasvaa jatkuvasti. Kaikkien Suomessa järjestettävien näyttelyiden tiedot julkaistaan Koiramme lehdessä sekä Suomen Kennelliiton nettisivuilta ( Koiranäyttelyt voivat olla kansainvälisiä näyttelyitä (KV), joissa kilpaillaan kansainvälisestä cacib:sta ja sertistä. Kansalliset näyttelyt (K) eli kaikkienrotujen näyttely, joissa kilpaillaan sertistä ryhmänäyttelyitä (RY) (tietylle FCI:n roturyhmälle/roturyhmille), joissa kilpaillaan sertistä rodun erikoisnäyttelyitä (E) joissa kilpaillaan sertistä, Virallisten näyttelyiden lisäksi järjestetään match show -kilpailuja eli mätsäreitä, jotka ovat epävirallisia näyttelyitä eivätkä toimi Kennelliiton alaisuudessa. Niihin saavat osallistua myös sekarotuiset ja rekisteröimättömät koirat. Voittaja-näyttely järjestetään kerran vuodessa. Siellä kunkin rodun paras uros ja narttu saavat Voittaja-tittelin, esimerkiksi vuoden 2005 parhaan titteli on V-05. Lisäksi junioriluokkien voittajat, laatuarvostelulla erinomainen, saavat JV-tittelin. Pohjoismaiden Voittaja -näyttely järjestetään vuorovuosin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näiden kilpailujen voittajat saavat PMVja PMJV-tittelit. Koiranäyttelyyn valmistautuminen Näyttelyissä on paikalla satoja ja jopa tuhansia koiria ja ihmisiä. Tilaisuus saattaa pelottaa koiraa, jos se on tottunut olemaan vain omassa tutussa ympäristössään samojen ihmisten parissa. Koiran kanssa kannattaakin liikkua mahdollisimman paljon muiden koirien ja ihmisten parissa ja totuttaa se siihen, että vieraat ihmiset koskevat ja tutkivat sitä. Oma jännitys kannattaa yrittää karistaa olemalla rento ja rauhallinen, sillä jännitys tarttuu koiraan. 9

10 Harjoituskoiranäyttelyt eli Match Showt ovat erinomaisia paikkoja harjoitteluun. Niistä saa tietoa muun muassa paikallisista koirakerhoista, koirapuistoista ja ilmoitustauluilta. Niihin ei ilmoittauduta etukäteen vaan paikan päällä yleensä noin tunti ennen Match Shown alkua. Koiran ilmoittaminen näyttelyyn Koiranäyttelyihin ilmoittaudutaan lomakkeella (liite 3), jonka voi tulostaa Kennelliiton nettisivulta tai tilata Kennelliiton toimistosta. Ilmoittautumislomakkeita jaetaan myös näyttelyissä ja tapahtumissa. Useimmiten se löytyy myös näyttelymainoksesta eli pämmästä (PM). Joihinkin näyttelyihin saa ilmoittautua netissä. Ilmoittautumislomake täytetään huolellisesti. Koiran rekisterinumeron on oltava oikein, sillä se takaa, että koira päätyy oikeaan luokkaan ja sen tiedot löytyvät näyttelyluettelosta oikein. Näyttelyn ajan ja paikan pitää olla oikein, sillä monien näyttelyiden ilmoittautumiset menevät samaan paikkaan. Koira ilmoitetaan arvosteluluokkaan sen iän mukaan. Luokkien alaikärajan tulee täyttyä viimeistään näyttelypäivänä. Ikärajat ovat: babyluokka 5kk-alle 7kk (tämä luokka on yleensä erikoisnäyttelyssä) pentuluokka 7 kk - alle 9 kk junioriluokka 9 kk - alle 18 kk nuortenluokka 15 kk - alle 24 kk avoinluokka alkaen 15 kk valioluokka alkaen 15 kk (pitää olla jonkun maan valio) käyttöluokka alkaen 15 kk ( päivitetyn tiedon mukaan dreeverillä vaaditaan väh. 1xDRAJ-AVO3 tai 1xDKAJ-AVO3) veteraaniluokka alkaen 8 v Jos koira voi ikänsä puolesta osallistua useampaan luokkaan, on luokkaa valitessa huomioitava koiran kehitysvaihe sekä muiden samassa luokassa kilpailevien iät. Koiran kasvattajalta kannattaa 10

11 pyytää apua luokan valinnassa. Kansainvälisistä näyttelyistä on muistettava, että juniori- ja veteraaniluokkien koirat eivät voi sääntöjen mukaan kilpailla CACIBista. Ilmoittautumisen mukaan liitetään aina maksukuitti tai kopio. Ilmoittautumismaksu ja tilitiedot löytyvät samasta paikasta kuin muut tiedot näyttelystä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on ehdoton. Myöhässä maksetut ja/tai lähetetyt ilmoittautumiset palautetaan. Koiran rokotusten voimassaolo on tarkistettava hyvissä ajoin ennen näyttelyä. Voimassa olevat rokotusmääräykset löytyvät Koiramme lehden näyttelytiedoista sekä Kennelliiton nettisivuilta. Asian voi tarkistaa myös omalta eläinlääkäriltä. PS! jos olet menossa ulkomaille, ota selville sen maan rokotusmääräykset. Kaikissa Kennelliiton alaisissa tapahtumissa läsnä olevilla koirilla tulee olla voimassa seuraavat rokotukset: Penikkatautirokotus. Koira on saanut vähintään kaksi penikkatautirokotusta ja jälkimmäisestä tehosterokotuksesta on kulunut vähintään 14 vuorokautta. Ensimmäinen koiralle annettu tehoste on voimassa yhden vuoden. Vuoden iässä tai sen jälkeen annetut seuraavat tehosteet ovat voimassa rokotteen valmisteyhteenvedon mukaisesti. Raivotautirokotus (rabies). Koira on saanut vähintään yhden raivotautirokotuksen, josta on kulunut vähintään 14 vuorokautta. Alle vuoden ikäiselle koiralle annettu rokote on voimassa yhden vuoden. Vuoden iässä tai sen jälkeen annetut seuraavat rokotteet ovat voimassa rokotteen valmisteyhteenvedon mukaisesti. Luolametsästykseen, -harjoituksiin tai luolakokeisiin osallistuessa ei koiran raivotautirokotus saa olla vuotta vanhempi. (päivitetty ) Noin viikkoa ennen näyttelyä tulee postitse näyttelykirje, arvosteluaikataulu, numerolappu ja ajoohjeet. Jos tuomari on vaihtunut eikä varatuomaria ole ilmoitettu ennalta, osallistumisen voi peruttaa ja saada rahat takaisin. Paperit ja tarvikkeet mukaan Näyttelyssä koiralla on oltava mukana 11

12 rekisteripaperit, EU-passi jos olet menossa ulkomaille rokotustodistus, näyttelyhihna, makuualusta tai häkki, makupaloja, vesikuppi ja vettä. Koiranäyttely on kauneuskilpailu, joten koiran on oltava puhdas, takuton. Näyttelyaikataulun ajat ovat ohjeellisia (jos ei ole aika määrätty, voit sen laskea itse n.3 minuuttia per koira): kehä voi olla myöhässä, mutta se voi olla etuajassakin (jos aikatauluun on merkattu rodun taakse aika, niin kehä ei voi alkaa aikaisemmin kuin mitä on merkattu, poikkeuksena vain jos kaikki sen rodun koirat ovat paikalla ja esittäjät antavat luvan aloittaa kehän). Näyttelypaikalla on oltava noin 1 tunti ennen oman rodun arvioitua arvosteluaikaa. Kehästä myöhästynyt koira voi jälkikäteen saada laatuarvostelun, mutta ei voi osallistua kilpailuluokkiin. Sisääntulossa tehdään lääkärintarkastuksia ja mikrosirujen tarkistuksia pistokokeina. Kaikkien koirien rokotustodistukset tarkistetaan. Sisääntulosta voi ostaa näyttelyluettelon, josta näkee mm. muut arvosteluun osallistuvat koirat. Näyttelypaikalle pääsee yksi henkilö koiran mukana numerolapulla ilmaiseksi. Tapahtumat kehässä Kehään mennään numerojärjestyksessä ja luokittain. Luokissa koirat on laitettu aakkosjärjestykseen koiran rekisterinimen mukaan. Luokat ovat aina samassa järjestyksessä. Jos jossain luokassa ei ole osallistujia, siirrytään seuraavaan luokkaan. Jokaisessa luokassa sijoitetaan enintään neljä koiraa paremmuusjärjestykseen. Ensin arvostellaan pentuluokan urokset ja niiden jälkeen pentuluokan nartut. Pentuluokissa ei käytetä laatuarvostelua vaan kilpailuarvostelua. Pennut saavat kirjallisen arvostelun ja ne laitetaan paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi halutessaan jakaa kunniapalkinnon (KP) pennuille, jotka hän katsoo sen arvoisiksi. Urospentujen voittaja kilpailee narttujen voittajan kanssa rotunsa parhaan pennun arvosta, mikäli ne molemmat ovat saaneet kunniapalkinnon. Voittaja on rotunsa paras pentu (ROP-pentu) ja toinen vastakkaisen sukupuolen paras pentu (VSP-pentu). 12

13 Virallisissa luokissa arvostellaan ensin kaikki urokset ja sitten nartut. Luokat etenevät järjestyksessä junioriluokka, nuortenluokka, avoinluokka, käyttöluokka, valioluokka ja veteraaniluokka. Käytössä on laatuarvostelu eli jokainen koira saa kirjallisen arvostelun. Kaikki erinomaisen (ERI) saaneet koirat kilpailevat kilpailuluokassa luokkasijoituksista 1-4. Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille erinomaisella palkituille koirille sertifikaatin arvoisen (SA). Kun kaikki urokset on arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat sijoittuneet omassa luokassaan neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen (ERI) ja lisäksi tuomari on jakanut SA:n. Näistä tuomari valitsee jatkoon neljä koiraa, jotka hän sijoittaa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi antaa sertifikaatin (SERT) parhaalle siihen oikeutetulle koiralle, jolla ei vielä ole Suomen muotovalion arvoon (FI MVA) oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin (VASERT), voi saada toiseksi paras koira, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Mikäli kaikki sijoittuneet koirat ovat jo Suomen muotovalioita tai niillä on siihen oikeuttavat näyttelytulokset, kutsutaan kehään takaisin ne paras uros -luokan koirat, jotka voivat kilpailla sertifikaatista tai varasertifikaatista. Nykyisillä säännöillä alle kaksivuotias koira voi ottaa vastaan rajattoman määrän sertifikaatteja tai varasertifikaatteja. Valionarvoon oikeuttavat näyttelytulokset täyttyvät, kun koira on yli kaksivuotias. Kansainvälisissä näyttelyissä on sertifikaattien lisäksi jaossa kansainvälisiä sertifikaatteja CACIB'eja ja varacacib'eja (VACA). CACIBista ja VACAsta voivat kilpailla koirat, jotka ovat saaneet laatumaininnan erinomainen ja SA:n kilpaillessaan nuortenluokassa, avoimessa luokassa, käyttöluokassa tai valioluokassa. Kun narttujen luokat on arvosteltu samaan tapaan kuin urosten, paras uros ja paras narttu kilpailevat rotunsa parhaan arvosta. Toisesta tulee rotunsa paras (ROP) ja toisesta vastakkaisen sukupuolen paras (VSP). Myös veteraaneista valitaan rotunsa paras veteraani (ROP-vet.) ja vastakkaisen sukupuolen paras veteraani (VSP-vet.). ROP- ja VSP-veteraanin arvosta kilpailevat veteraaniluokkien voittajat, mikäli ne on palkittu laatumaininnalla erinomainen (ERI). Veteraani voi olla myös rotunsa paras tai sijoittua paras uros/ narttu -luokissa, mutta pennut eivät osallistu muihin kuin omiin pentuluokkiinsa. 13

14 Rotunsa parhaan valinnan jälkeen on kasvattajaluokkien vuoro. Kasvattajaluokassa kasvattaja kilpailee neljän kasvattamansa saman rotuisen koiran muodostamalla ryhmällä, joiden on oltava palkittuja laatumaininnalla erinomainen tai erittäin hyvä kyseessä olevassa näyttelyssä. Kasvattajaluokissa ei jaeta laatupalkintoja, vaan ne järjestetään paremmuusjärjestykseen kuten pentuluokissa. Jos tuomari katsoo ryhmän olevan riittävän tasalaatuinen ja korkeatasoinen, hän voi antaa kunniapalkinnon (KP). Jos paras kasvattajaryhmä saa kunniapalkinnon, se on rodun paras ryhmä (ROP-kasv.). Liikkuminen kehässä Kehätoimitsijat kutsuvat koirat kehään niiden näyttelynumeroilla. Yleensä tuomari juoksuttaa ensin kunkin luokan koirat kaikki yhdessä kehän ympäri. Koiria juoksutetaan kehässä vastapäivään ja koira liikkuu esittäjän vasemmalla puolella, jotta tuomari näkee koirien liikkeet paremmin. Sen jälkeen hän arvostelee yksitellen jokaisen koiran. Arvosteluvuorossa oleva koira viedään tuomarin pöydän eteen tai muuhun osoitettuun paikkaan siten, että tuomari näkee koiran sivulta. Pienemmät rodut arvostellaan pöydällä, jonne koiran voi nostaa heti, kun se vapautuu edelliseltä. Tuomari tutkii koiran, katsoo purennan ja tunnustelee koiran rakenteen. Uroksilta tarkistetaan kivekset. Koiran tulee sallia tutkiminen. Tuomari saattaa kysyä koiran ikää. Mikäli tuomari on ulkomaalainen, kehätoimitsija auttaa vastaamisessa. Koiran arvosteluun vaikuttavat asiat, esimerkiksi lääkärintodistukset, esitetään kehätoimitsijalle. Tämän jälkeen koiraa liikutetaan tuomarin ohjeiden mukaan. Koiran on tarkoitus ravata tasaisesti, ei hyppiä ja pomppia tai roikkua lahkeessa. Tuomari saattaa pyytää juoksuttamaan koiraa kohtisuoraan itsestään poispäin ja takaisin tai tekemään kolmion, jossa juostaan ensin kehän yhtä kulmaa kohti, sitten suoraan toista kulmaa kohden ja takaisin tuomarin luo. Näin tuomari näkee parhaiten koiran taka-, etu- ja sivuliikkeet. Tämä jälkeen tuomari sanelee koiran arvostelun kehätoimitsijalle. Koiran pitää seistä kauniisti, kylki tuomariin päin. Koiraa ei saa seisottaa liian lähelle tuomaripöytää (hyvä paikka olisi n.3-4metria), koska tuomarin on vaikea nähdä koira kunnolla. Koko arvostelun ajan on huolehdittava, että koira on aina ohjaajan ja tuomarin välissä. 14

15 Kehätoimitsija nosta kortin, jonka väri kertoo koiran saaman laatuarvostelun. Arvostelu perustuu rotumääritelmään, ja tuomari palkitsee koiran sen mukaan, kuinka hyvin hän katsoo sen vastaavan sitä. Korttien värit ja tarkoitus: Punainen ~ ERInomainen, merkitsee rotunsa erinomaista edustajaa ja vain punaisen nauhan saaneet koirat jatkavat kilpailua. Sininen ~ Erittäin Hyvä Keltainen ~ Hyvä) vihreä ~ Tyydyttävä, tuomarin mielestä koirassa on joitain virheitä. Koiran kilpailu päättyy ja arvostelun voi noutaa kehätoimitsijalta. HYL ~ Hylkäävä, annetaan koiralle joka ei rakenteeltaan tai käytökseltään vastaa rotumääritelmää tai se on selvästi vihainen. EVA ~ Ei Voida Arvostella, tämä maininta annetaan koiralle, jonka liikkeitä on mahdoton arvostella tai joka jatkuvasti välttelee tuomarin käsittelyä ja tekee mahdottomaksi tarkistaa purenta tms. Vaaleapunainen ~ Sertifikaatin Arvoinen Kun kaikki luokan koirat on yksittäisarvosteltu, vuorossa on kilpailuluokka. Kilpailuluokkaan osallistuvat kaikki luokassaan punaisen nauhan saaneet koirat. Kehätoimitsijat ovat kehässä niin tuomarin kuin koiran ohjaajan apuna ja heiltä voi kysyä neuvoa koko kehän ajan. Ryhmäkilpailut Iltapäivällä, kun kaikki kehät on saatu päätökseen, on ryhmäkilpailujen vuoro. Ryhmäkilpailuissa (RYP) jokaisen FCI:n roturyhmän paras päivän paras veteraani päivän paras kasvattajaryhmä päivän paras juniori (ei suomessa, mutta käytössa ulkomailla) 15

16 lopuksi näyttelyn paras koira eli Best In Show koira. Veteraanin valintaan osallistuvat kaikki rotunsa parhaat veteraanit kaikista ryhmistä, kasvattajakisaan kaikki rotunsa parhaat kasvattajaryhmät. Rotunsa parhaat koirat kilpailevat sijoituksista ryhmittäin Roturyhmiä on kymmenen. Jokaisen ryhmän voittaja osallistuu viimeiseksi järjestettävän Best in Shown eli näyttelyn kauneimman koiran valintaan. Kaikissa kilpailuissa sijoitetaan neljä koiraa tai ryhmää paremmuusjärjestykseen. Koiran täytyy osallistua kaikkiin luokkiin ja kilpailuihin, joihin sillä on oikeus osallistua. Vain näyttelytoimikunnan luvalla voi poistua paikalta aikaisemmin. Näyttelylyhenteitä Koiranäyttelyt vilisevät erilaisia lyhenteitä: jokaiselle luokalle, laatupalkinnolle, tittelille ja kisalle on omat lyhenteensä. Lyhenteitä käytetään arvostelukaavakkeissa sekä ilmoitettaessa koiran tuloksia esimerkiksi rotulehdissä tai nettisivuilla. Luokkien lyhenteet PEK = pentujen kilpailuluokka JUN = junioriluokka JUK = junioriluokan kilpailuluokka NUO = nuortenluokka NUK = nuortenluokan kilpailuluokka AVO = avoin luokka AVK = avoimen luokan kilpailuluokka KÄY = käyttöluokka KÄK = käyttöluokan kilpailuluokka 16

17 VAL = valioluokka VAK = valioluokan kilpailuluokka VET = veteraani luokka VEK = veteraaniluokan kilpailuluokka KAS = kasvattajaluokka KAK = kasvattajaluokan kilpailuluokka Laatuarvostelu, lyhenteet ja korttien värit ERI = erinomainen (punainen) EH = erittäin hyvä (sininen) H = hyvä (keltainen) T = tyydyttävä (vihreä) HYL = hylkäävä (harmaa) annetaan koiralle, joka ei rakenteeltaan tai käytökseltään vastaa rotumääritelmää tai se on selvästi vihainen. EVA = ei voida arvostella (ruskea) tämä maininta annetaan koiralle, jonka liikkeitä on mahdoton arvostella tai joka jatkuvasti välttelee tuomarin käsittelyä ja tekee mahdottomaksi tarkistaa purenta tms. SA= sertifikaatin arvoinen (vaaleanpunainen) Kilpailuluokissa ja ryhmäkilpailuissa sijoituksia osoittavat värit 1 = punainen 2 = sininen 3 = keltainen 4 = vihreä 17

18 KP = kunniapalkinto (lila) voidaan jakaa pentu- ja kasvattajaluokissa SERT = sertifikaatti (suomessa:sini-valkoinen) [eli sen maan lipun värit missä on näyttely] VASERT = varasertifikaatti (vaaleansininen) CACIB = kansainvälinen sertifikaatti, joita tarvitaan kansainvälisen muotovalion arvoon (valkoinen) VACA = vara-cacib (oranssi) MVA = muotovalio (puna-vihreä) PU = paras uros (PU-1 = paras uros, PU-2 = toiseksi paras uros jne.) PN = paras narttu ROP = rotunsa paras (puna-keltainen) VSP = vastakkaisen sukupuolen paras (vihreä-valkoinen) RYP-1, RYP-2, RYP-3, RYP-4 = sijoitus ryhmäkilpailussa. BIS-1, BIS-2, BIS-3, BIS-4 = sijoitus näyttelyn kauneimman koiran Best in Shown valinnassa Veteraani ja kasvattajakisoistakin käytetään lyhenteitä BIS, perään lisätään lyhenne BIS-VET tai BIS-KAS osoittamaan, mitä kilpailua tarkoitetaan. Esim. BIS-VET 1, BIS-VET 2 jne. Tittelilyhenteet Koirien rekisterinimien eteen lisätään sen mahdolliset valio- ja/tai voittajatittelit. MVA = muotovalion arvo, MVA:n eteen lisätään sen maan tunnus, jonka muotovalio koira on. Esim. Suomen muotovalio on FI MVA, Ruotsin S MVA. C.I.B = kansainvälinen muotovalio C.I.E= kansainvälinen näyttelyvalio KVA = käyttövalion arvo. Tähän eteen lisätään maatunnus, esim. FIN KVA on Suomen käyttövalio, S KVA Ruotsin käyttövalio. 18

19 VVA= vetovalion arvo JVA = jäljestämisvalion arvo TVA= tottelevaisuusvalion arvo VPVA = vesipelastusvalion arvo AVA = agilityvalion arvo Voittajatittelit lyhennetään samalla tavalla, V = voittaja. Eteen lisätään maan tunnus, jos se on jokin muu kuin Suomen Voittaja ja perään tittelin vuosiluku. Suomen Voittajasta käytetään lyhennettä V-04, esim. SV = Ruotsin Voittaja, EEV= Eestin voittaja. Joka vuosi järjestetään ns. maanosanäyttelyitä, joissa on jaossa mm. seuraavia titteleitä: EUV = Euroopan Voittaja EUJV = Euroopan Juniori Voittaja EUVV = Euroopan Veteraani Voittaja MV = Maailman Voittaja JMV= Juniori Maailman Voittaja PMV = Pohjoismaiden Voittaja PMJV= Pohjoismaiden Juniori Voittaja Titteleiden perään lisätään vuosiluku. Jos koira on esim. useana vuonna saavuttanut Voittajatittelin, merkitään se esim. V-00,-02,-04 tai MV-02,-03. Valioituminen Koiralla on mahdollista saavuttaa Suomesta koiranäyttelyistä seuraavat valionarvot. PS! dreeveri tarvitse ajokoetuloksen vähintään VOI 2 (päivitetty: 2013) 19

20 FI MVA eli Suomen muotovalio, kolmella sertifikaatilla palkittu koira. Kaikkien kolmen sertin tulee olla eri tuomareilta(vähintään yksi serti on pitänyt saada sen jälkeen kun koira on täyttänyt 2 v.) C.I.B eli Kansainvälinen muotovalio edellyttää neljä CACIB:ia vähintään kolmesta eri maasta, kolmelta eri tuomarilta ja sitä, että ensimmäisen ja viimeisen CACIBn saamisen välillä on kulunut vähintään yksi vuosi ja päivä. Valionarvot ovat maakohtaisia ja koira voi valioitua täten eri maissa. Mikäli koira jo on jonkin maan muotovalio, vaaditaan siltä vain yksi sertifikaatti Suomessa. 20