Toimitukselta Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimitukselta... 3. Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/2008..."

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Toimitukselta... 3 Yleinen antroposofinen seura Hans van Florenstein Mulderin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2007/ Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Nuoriso-osasto... 7 Matemaattis-astronominen osasto... 8 Lääketieteellinen osasto... 9 Luonnontieteellinen osasto Pedagoginen osasto Kuvataiteiden osasto Maatalousosasto Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Kaunotieteiden osasto Sosiaalitieteiden osasto Goetheanum Vuosi Goetheanumissa Talouskatsaus Osoitteet

2 Toimitukselta Hyvät jäsenet 2000-luvun ihmisistä on tullut niin itsenäisiä ja he ovat etääntyneet niin kauas ympäristön asettamista elinehdoista, että usein on vaikea tietää, miten maailmaan pitäisi suhtautua. Maailmasta vieraantunut itsestään vieraantunut Maailmalle vieras itselleen vieras, tältä tunteelta säästyy tuskin kukaan. Vieraantumisen valoisana puolena on mahdollisuus rakentaa oma tietoinen suhde sekä maailmaan että itseen. Rudolf Steiner kutsuu tietoisuussieluksi tätä ihmissielun osaa, joka leimaa nyt ihmisen henkistä kehitystä. Ihminen saa uuden identiteetin, mutta maksaa siitä kalliisti ajattelun, tunteen ja tahdon itses- Asettaa vaikuttava henki ajatellun tilalle, näin on aikamme tään selvän yhteyden menettämisellä. Samalla katoaa myös sosiaalinen perusvaatimus koettava. ihmisen itsestään selvältä tuntunut ryhmään kuuluminen. Rudolf Steiner hänestä tulee antisosiaalinen. Uuden yhteyden luominen ajattelun, tunteen ja tahdon välille kuuluu tärkeimpiin, mitä kukin voi antroposofian kautta työstää. Rudolf Steiner opastaa tälle tielle kuvatessaan tietoisuussielua kirjassaan Johdatus henkiseen tiedostamiseen sieluksi sielussa.. Paul Mackay oli johtavassa asemassa antroposofisessa pankkiliikkeessä ennen tuloaan Goetheanumin johtokuntaan Rudolf Steiner osoittaa 23. tammikuuta 1923 kuinka terve yhteisönmuodostus Antroposofisessa Seurassa edellyttää kaikkien kuuden hyveen, joita myös perusharjoituksiksi kutsutaan, käyttöönottoa, jotta luonteeltaan antisosiaalinen tietoisuussielu pystyisi vuoropuheluun maailman kanssa. Dialogilla tarkoitetaan, että ihminen alkaa havaita itsessään maailman prosesseja ja alkaa löytää maailman sisältä päin. Kuudesta hyveestä nostettakoon tässä esiin ennen kaikkea tunne-elämän koulutus. Siinä sykkii tämän kuusijakoisen sielullisen elimistön kypsymisen sydän. Tunne-elämän kultivoiminen nostettiin viime syksynä pääsihteerien ja luokkavastaavien tapaamisessa vuoden 2008/2009 pääteemaksi, ja sen avulla voidaan aluksi itseriittoisena esiin kohoava tunne muuttaa aistielimeksi, jonka avulla pystyy havainnoimaan toisen ihmisen ominaislaatua. Tällöin syntyy kyky empatiaan, kyky päästä sisään toisen ihmisen kokemus- ja tuntemusmaailmaan. Sydän avartuu ja muuttuu aistielimeksi. Tämä koulutustie tarkoittaa myös sen emotionaalisen kompetenssin henkistymistä, mistä Margrethe Solstad puhuu toisaalla tässä julkaisussa. Jos haluamme täyttää tehtävämme Antroposofisena Seurana tällä vuosisadalla, on yhteisönmuodostuksen keskipisteeksi asetettava sydämen suuruus, sillä sitoutuminen henkiseen perustuu yhä enenevässä määrin ihmisten väliseen sitoutumiseen. Tätä tietä ei ole helppo kulkea. Alussa nimenomaan kyvyttömyys nousee rankasti esiin. Jonkin matkaa kuljettua alkavat työn hedelmät rikastuttaa sekä yksilöiden että ryhmien elämää. Silloin voidaan päästä saavutuksiin, joihin ei kukaan yksinään pystyisi, mutta joita aikamme vaatii meiltä inhimillisenä yhteisönä. Paul Mackay Goetheanumin johtokunta 3

3 Yleinen antroposofinen seura Varma tuntuma hengen todellisuudesta Hans van Florenstein Mulder antroposofisesta toiminnasta Itä-Aasiassa Miten Itä-Aasia tulee toimeen ekonomisen kasvun ja henkisen juurettomuuden ristipaineessa? Jean Christiaan Smuts, eteläafrikkalainen filosofi, johon Rudolf Steinerkin viittasi, suositteli, että olisi syytä alkaa etsiä idän ja lännen kohtaamista Tyynenmeren alueelta eikä Pohjanmeren tai Atlantin alueilta. Kiinassa on havaittavissa, kuinka Konfutsen ja Laotsen opit ovat nousseet u u d e l l e e n esiin. Sen vastakohtana on sitten valtava taloudellinen kasvu yhtä valtavine ekologisine pulmineen. Tian Zhen tai True nature lähellä Uuden biodynaamisen koulutuskeskuksen aula. Pekingiä on e k o l o g i n e n aloite, jossa itä ja länsi, antroposofia ja tai chi kohtaavat. Sinne on perustettu biodynaamisen viljelyn koulutuskeskus. Sisääntuloaulassa on neljä kuvaa: Rudolf Steiner, Goethe, Konfutse ja Laotse. Se herättää toiveita. Hans van Florenstein Mulder oli luonnontieteiden opettajana steinerkoulussa ja mukana opettajainkoulutuksessa. Uuden- Seelannin pääsihteerin viran jälkeen hän edustaa vuodesta 2006 Antroposofista seuraa Aasiassa. Miten läntinen pallonpuolisko voi ymmärtää Itä- Aasiaa? Lännessä fyysinen ulkoinen maailma ymmärretään todellisena ja henkinen parhaassa tapauksessa ideana. Idässä asia on päinvastoin. Täällä koetaan henkinen maailma realiteettina vaikka maailmantalouden takia läntinen vaikutus vahvistuikin 1900-luvulla. Näen että vahva tunne henkisen todellisuudesta elää yhä. Täällä ihmisillä on välitön kyky kokea, mitä antroposofian kautta tulee mahdolliseksi: antroposofia auttaa ymmärtämään paremmin omia juuriaan, antroposofia ei valota ainoastaan menneisyyttä vaan myös tulevaisuutta ideoineen uusista sosiaalisista muodoista. Lännessä en löydä tällaista avoimuutta. Idässä ihmiset tunnistavat kokonaisuuksia ja he pystyvät helposti muuttamaan mielikuviaan. He eivät ole samalla tavoin rakastuneita omiin ideoihinsa kuin me lännessä. Minua auttoi paljon professori Richard E. Nisbettin kirja The Geography of Thought. How Asians and Westerns think differently... And Why? Esimerkki hänen tutkimuksistaan: Kokeessa näytettiin itämaisille ja länsimaisille opiskelijoille kuvaa akvaariosta. Sitten heidän oli kerrottava, mitä he näkivät. Lännen leimaamat opiskelijat kuvasivat yleensä keskellä olevan suuren kalan ja joitakin yksityiskohtia sen ympäriltä. Idän opiskelijat kuvasivat simpukoita, vesikasveja, pohjahiekan yksityiskohtia, ja lopulta he mainitsivat itse kalan. Idässä: periferiasta keskustaan, kokonaisvaltainen kuva. Lännessä: keskustasta periferiaan. Itäinen tie on paljon lähempänä steinerpedagogiikan lähestymistapaa. Idässä on myös välitön tuntuma muutokseen. Kun länsimaista ajattelua leimaa joko-tai, kuuluu itämaiseen vahvasti sekä-että. Haluaisin liittää tämän peruskivimeditaatioon: Antakaa idän hehkuttaa, mikä lännen kautta muotoutuu. Miten antroposofinen elämä edistyy? Haluaisin ensin mainita, että en nyt puhu Japanin kehityksestä, koska heillä on oma Antroposofinen seuransa ja liikkeensä. Aasian ensimmäinen steinerpedagoginen lastentarha avattiin kaksitoista vuotta sitten. Pian sitä seurasivat ala-asteet ja myöhemmin yläasteet. Taiwanissa Ilan ja Taichung, Filippiineillä Manila, Thaimaassa Bangkok ja tänä vuonna myös Koreassa Soul, ovat näitä koulupaikkakuntia. Vuodesta 2005 on järjestetty säännöllisesti Aasian-Tyynenmeren opettajakonferensseja. Viime vuonna 220 opettajaa kokoontui Bangkokiin. Pedagogista työtä ajatellen on erittäin tärkeää säilyttää antroposofinen perusta. Tästä syystä Bangkokiin ja Filippiineille perustettiin antroposofiset opintoryhmät, joiden yhteydessä nykyään luetaan myös luokkatunteja. Taiwanissa valmistellaan parhaillaan oman Antroposofisen seuran perustamista. 4

4 Yleinen antroposofinen seura Mielenkiintoista kyllä usein kiinnostutaan ensin steinerpedagogiikasta, vasta sitten tulee biodynaaminen viljely. Tänä vuonna minua on pyydetty pitämään luentoja biodynaamisesta viljelystä myös Nepalissa ja Vietnamissa. Haluaisin vielä mainita Michaela Glöcklerin organisoimat lääkärikurssit Intiassa, Taiwanissa, Filippiineillä, Japanissa ja Australiassa. On erittäin tärkeää, että esiin on noussut kysymys: Miten Antroposofinen Seura ja Vapaa Hengentieteellinen Korkeakoulu voivat olla tukemassa antroposofista liikettä.? Tämän kautta syntyi Tyynenmeren Konferenssi Minkälainen ilme antroposofialla on tai millaisen se tarvitsisi Itä-Aasiassa? Aasiassa kohdataan erilaisia kulttuureja ja uskontoja. On hyvä olla vastaamatta ennen kuin kysytään, osata maan kieltä ja puhutella ihmisiä heidän omalla kokemusalueellaan. Olisi myös aina kysyttävä itseltään: Mikä tuo meidät yhteen ja mikä pitää meidät yhdessä? Nykyään puhutaan niin paljon kulttuurien ja uskontojen eroista, että unohdetaan yhteiset arvot. Heti, kun osaa ennakkoluulottomasti asettaa oikeat kysymykset, syntyy yhteisyys ja yksimielisyys: Mitä elämä on? Mitkä ovat aikamme sosiaalisia vaateita ja miten pystymme vastaamaan niihin? Miten pystymme säilyttämään ihmisoikeudet, ihmisarvon, tasa-arvon ja vapauden? Tiedän, että työni Aasiassa ja sen mukanaan tuoma toisten kulttuurien ja uskontojen kohtaaminen ovat auttaneet minua ymmärtämään syvemmin antroposofiaa. auttaa, jos globalisaatiolle ja sosiaalisille jännitteille voi antaa inhimilliset kasvot. Entä islam? Vieraillessani vuonna 2006 Lahoressa, Pakistanissa, hoitopedagogisessa laitoksessa, löysin islamilaisen filosofin ja runoilijan, Mohammed Iqbalin ( ) teokset. Hän oli epäilemättä Goethen sukulaissielu, ja kunnioitti tätä saksalaista kirjailijaa. Hän on moderni islamilainen ajattelija, jota meidän olisi pidettävä antroposofina. Tässä joitakin hänen ideoistaan: 1. Itsensä toteuttaminen antaa ihmiselle ainutlaatuisuutta. 2. Kasvatuksen tulisi edistää yksilöllisyyttä. 3. Vapaus on elämän varsinainen hengitys. Hän näkee, että ihmisen on otettava vastuu evoluution kulusta ja vietävä sitä eteenpäin. Mitä meidän tulisi toivoa Itä-Aasialle? Että se pysyisi uskollisena omalle rikkaalle henkiselle perinnölleen ja pystyisi syventämään sitä tässä antroposofia voi olla tärkeä apu. Mitkä ovat ajankohtaisia tehtäviä? Meidän on päästävä yhteiseen vuoropuheluun. Muutama vuosi sitten se onnistui jopa Vietnamissa, kun buddhalaiset ja antroposofit istuivat saman pöydän ääreen Ha Vinh Thon aloitteessa. Ei voida jäädä vanhojen ennakkoluulojen ja kliseiden vangiksi. Nykyaikaisessa osallistuvassa buddhalaisuudessa on aivan uusia piirteitä. Asiaa Opiskelijoita Taiwanin steinerpedagogisessa seminaarissa. Merkkejä ja kiteitä. 5

5 Yleinen antroposofinen seura Yleinen antroposofinen seura Antroposofista arkea välähdyksiä työvuodesta 2007/2008 Kolme eri paikkaa: New York: 20 henkilöä saapui antroposofiseen Luonto-instituuttiin kesällä 2007 viikoksi opiskelemaan luonnon kohtaamista ekskursioiden ja työpajojen avulla. Hyvin erilaiset maailmat kohtasivat toisensa: Teksasilainen biologian professori, joka tutustuu täällä antroposofiaan ja opettaja, jolla on 30 vuoden kokemus steinerpedagogiikasta istuivat vieri vieressä. Se kyllä onnistuu, sillä kyse ei ole siitä, mitä repussa on mukana, vaan minkälaisia uusia kykyjä vie mukanaan kotiin, kurssin vastaava Craig Holdrege sanoo. Heliopolis/Egypti: Saviportailla suuren aurinkokatoksen alla istuu lähes 1000 nuorta Sekemaloitteen kuukausijuhlan osallistujaa katse suunnattuna näyttämölle, jossa Ibrahim Abulaish kertoo hiljaisella äänellä hoitopedagogi Michael Bauerin kirjoittamaa satua. Nakron Nayok/Thaimaa: Tyynenmeren konferenssissa 80 asiasta kiinnostunutta keskustelee Paul Mackayn ja Cornelius Pietznerin johdolla kohtalon henkisistä ulottuvuuksista. Porn Panascot nousee esiin ja tekee ehdotuksen arvostelukulttuurin muuttamisesta: Virheistä tulisi jakaa mitaleita. Mailmanlaajuisesti levinnyt antroposofinen kulttuurielämä muistuttaa öisestä Maasta otettuja kuvia, joissa kaupunkien ja valtaväylien valaistus antaa öiselle maalle kullanhohtoisen kimalluksen. Nämä kohtaamiset ovat vaatimattomia, huomaamattomia, mutta ne nimenomaan luovat antroposofisen kulttuurielämän sisällön. Sama koskee myös korkeakoulutapaamisia niin USA:ssa kuin Alankomaissa, niin Norjassa kuin Ranskassakin. Kuten jo aikaisemmin Goetheanumissa 2005 ja Järnassa 1991 niissä kuultiin kaikki 19 luokkatuntia, joita työstettiin myös ryhmissä. USA:ssa Michaela Glöckler, Virginia Sease, Johannes Kühl ja Cornelius Pietzner tapasivat 230 luokanjäsentä, muilla paikkakunnilla ryhmät olivat pienempiä. Viime vuonna kolme uutta pääsihteeriä tarttui työhön: Stefano Gasperi otti koordinaatiovastuun Stefano Pederivalta Italiassa. Saksassa Hartwig Schiller, joka on viime vuosina johtanut Bund der Waldorfschulen:ia, korvasi Nana Göbelin. Hän astui syrjään, koska haluaa omistautua tehtäviin Freunde der Erziehungskunst Rudolf Steiners:issa. Myös Johan Almon (USA) haluaa keskittyä tehtäviinsä Alliance for Childhood:issa ja luovutti siksi toimensa Torin Finserille. Hän johtaa steinerkoulunopettajaseminaaria Antiokiassa Uudessa Englannissa ja on tutkinut ihmisen elinten ja organisaatiorakenteiden välistä suhdetta. Hän haluaa edistää nimenomaan antroposofista tutkimusta ja kosmisen kristinuskon ymmärtämistä pääsihteerin toimessaan, jonka hän jakaa MariJo Rogersin kanssa. Münchenin kongressin 100-vuotisjuhlan johdosta monessa paikassa muistettiin vuonna 2007 tätä antroposofisen taide-elämän alkua, varsinkin Münchenissä, Alankomaissa ja Goetheanumissa. Niinpä Amsterdamissa järjestettiin marraskuussa avoimet päivät antroposofisten taiteiden ja Mysteeridraamojen ympärille. Osallistujia oli yli 200. Aikakausilehti Motif omisti kokonaisen erityisnumeron tälle teemalle. Münchenissä järjestettiin vuoden mittaan luentoja, keskustelutilaisuuksia ja esityksiä saman teeman ympäriltä. Kummallakin paikkakunnalla keskeisenä kysymyksenä oli, miten Rudolf Steinerin taideteoksiin ja intentioihin voidaan tarttua ja viedä niitä eteenpäin, ilman suoria lainauksia ja ulkoisen tyylisuunnan muodostumista. Jokaisessa sielussa elää yhtaikaa vieraan ihailu ja toive omaperäisyydestä. Tämä luonnollinen jännite on olemassa myös Antroposofisessa Seurassa. Teosofisen Seuran Münchenin kongressin yhteydessä 1907 saavutetun taiteellisen menestyksen pohtiminen voi varmasti omalta osaltaan tehdä Antroposofisesta Seurasta kyvykkäämmän tulevaisuuden suhteen. 6

6 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Seitsemässä vuodessa organismiksi Nuoriso-osasto Miten kasvava sukupolvi kaikkine odotuksineen näkee itsensä yhä vaikeammin hahmotettavassa ja vanhenevassa yhteiskunnassa? Suuri 15. Shell-Jugendstudie (15. Shell-nuorisotutkimus) vastaa tähän kolmella tavalla: Suurin osa nuorisosta katsoo luottavaisena vanhempiin; klassisesta sukupolvien välisestä kuilusta on tullut lähes merkityksetön. Perhesiteitä arvostetaan lähes yhtä korkealle kuin ennen vuoden 1968 suurta murrosta. Sellaisia arvoja kuten luotettavuus ja rehellisyys arvostetaan korkealle klassisina ihmissuhdetaidon hyveinä. Nykyaikana ei välimatkalla tai sen puutteella ole merkitystä. Ratkaisevaa on, onko minulla valmius olla mittendrin keskellä. Mechthild Oltmann kesän Nuorisopäivillä. Elizabeth Wirsching on ollut Nuorisoosaston johdossa kahdeksan vuotta. Sitä ennen hän toimi opettajana Norjassa. Ei ollut strategian vaan luultavasti ajankohtaisen ja elävän tunnustelevan kyselemisen tulosta, että Nuoriso-osaston projektit ja tapahtumat osuivat juuri tähän ajan hermoon. Korkeakoulukollegion järjestämät Helmikuun päivät kuuluvat tälle alueelle. Korkeakoulukollegion jäsenten kanssa yli sata antroposofiasta innostunutta nuorta paneutui henkisen koulutuksen ydinkysymyksiin. Tällöin syntyy sukupolvet ylittävä uusi kollegiaalisuus. Mantroihin keskittyvien viikonloppuseminaarien ohella nämä helmikuun päivät muodostivat osaston vuodenkierron sisäisen huippukohdan. Eloisinta oli keväisillä Connect-päivillä. Noin 30 kahdettatoista luokkaa yli 20 maasta kutsuttiin Goetheanumiin tutustumaan ensimmäistä kertaa antroposofiaan. Jotkut ensimmäisille Connect-päiville (2003) osallistuneista steinerkoululaisista vastaavat nyt itse erilaisista antroposofisista projekteista kuten IDEM:stä, vapaasta verkostosta, joka panostaa kanainvälisesti kehitysyhteistyöhön. Kolmansien Connect-päivien vuonna 2007 piti olla viimeiset, mutta monien 11-luokkalaisten odotukset saivat osaston työntekijät ja Elizabeth Wirschingin jatkamaan ja avaamaan ovet vielä Viimeisimpien Connect-päivien kokemukset osoittavat, että yksittäisten luokkien ja valvovien opettajien kanssa tehtävää valmistelevaa työtä on syytä tehostaa. Connect antaa mahdollisuuden ensikohtaamiseen antroposofian kanssa ja helmikuun päivät Oppilaita Etelä-Afrikasta Goetheanumin Connect-päivillä. mahdollisuuden sitoutuvaan keskusteluun meditaatiosisällöistä osastonvastaavien kanssa. Näiden välissä ovat sitten kesäpäivät: Nuorisoosasto järjesti ensimmäistä kertaa yhdessä Kristiyhteisön kanssa 2007 otsikolla Mittendrin suuret kesäpäivät luentoineen, ja työpajoineen. Teemoina oli, miten yhteisöllisen elämän liikkeelle panevat voimat näkyvät persoonallisuuden kehityksessä ja henkisyydessä sekä vaikuttavat niihin. Tulevana kesänä jatketaan Mittendrin teemalla. Opiskelijoita ja projekteihin osallistuvia nuoria sekä kaiken ikäisiä eri aloitteissa toimivia henkilöitä kutsutaan Goetheanumiin kertomaan omasta tavastaan olla Mittendrin, osallistuvia. Jotta koko elämän kirjo saataisiin esiin, luovutaan klassisesta ohjelmarungosta. Kutsu on aiheuttanut hyvin positiivista vastakaikua, ja osaston työntekijät odottavat, että juhannustauon jälkeen Goetheanumissa näkyy inhimillisen osallistumisen moni-ilmeisyys. Yhteisöjen erityispiirteet ovat erityisen lähellä Elizabeth Wirschingin ja hänen työtoveriensa sydäntä, sillä heidän havaintojensa mukaan yksilö kehittyy yhä tiiviimmin ja tietoisemmin ryhmässä ja ryhmän kanssa. 7

7 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Kirjan ja aikakausilehden askelia matemaattis-astronominen osasto Matematiikka muodostaa poikkeuksen kaikkien tieteiden joukossa. Ainoastaan numeroiden ja lukujen tieteessä ei henkiseen toimintaan tarvita mitään vaihtoehtoista lähestymistapaa, ei mitään paradigmojen vaihtamista. Tässä Tieteiden kuningattaressa materialismi on tuskin saanut jalansijaa, olkoonkin, että materialismi pystyi valloittamaan muut tieteet juuri matematiikan avulla. Matematiikka on tietyssä määrin loukkaamaton, se on uskonto, kuten Novalis kirjoitaa. Osaston toiminnassa on kyse juuri tästä matematiikan puolesta, kun ajatuksen muodostamisprosessia hidastetaan niin pitkälle, että lainalaisuuksien sisäinen laatu tulee henkiseksi kokemukseksi Mietiskelevässä matematiikassa. Projektiivista geometriaa painotetaan erityisesti, sillä tässä Kokonaisluvut ovat Luojan luomia, kaikki muu on geometrian erityisalassa kehitetään ajatuskuvioita, jotka eivät ihmisen työtä. ainoastaan auta ymmärtämään Leopold Kronnecker paremmin elollisen morfologisia prosesseja, vaan ovat myös mainioita harjoitusvälineitä kehitettäessä tietoisuutta ja varmuutta aistittavan ja yliaistisen rajaalueella. Oliver Conradt, fyysikko ja pedagogi, johtaa vuodesta 2005 matemaattis-astrnomista osastoa. Osaston johtajan, Oliver Conradt on vahvasti mukana muokkaamassa työryhmien Astronomie und Geisteswissenschaft sekä Mathematik und Geisteswissenschaft säännöllisen syventävää työskentelyä uusien, ajanmukaisten oppikirjojen ja muiden julkaisujen pohjamateriaaliksi. Pääpaino on hengentieteen ja astronomian tai matematiikan välisessä suhteessa. Antroposofisesta hedelmöittävästä vaikutuksesta mainittakoon fenomenologinen tähtitiede, kosmologia, tila ja vastatila sekä lukujen henkinen perusta. Toinen toimituksellinen aloite koskee Elisabeth Vreeden, matemaattis-astronomisen osaston ensimmäisen johtajan jäämistöä. Muutaman luennon ja kiertokirjeen, joissa hän keri esiin koko antroposofisen astronomian, rinnalla on vielä lukuisia artikkeleita ja luentomuistiinpanoja, jotka täytyisi julkaista. Uudelleen perustettu saksan ja englanninkielinen aikakausilehti JUPITER on jo saanut yli Osaston teemana vuonna 2008 on Aurinko sekä astrofyysisestä että antroposofisesta näkökulmasta katsottuna. Kuva: Purkaus auringon pinnalla. (Odysseus-luotain). 170 tilaajaa. Matematiikkaa ja astronomiaa käsittelevät artikkelit, osaston toimialaan kuuluvien kirjailijoiden ja tutkijoiden haastattelut sekä kirjallisuuskatsaukset esittelevät osaston henkistä elämää. Syksyllä 2007 pidettiin Venusta käsittelevä seminaari. Siellä työstettiin tähän maan naapuriin liittyen astronomisia, lääketieteellisiä ja ihmisopillisia ilmiöitä ja niiden yhteyksiä ihmisen ruumiiseen. Tänä vuonna on vuorossa Mars, toiseksi lähin Maan naapuri. Kuten niin monen muunkin antroposofisen työkentän edustajat, pohtivat myös steinerkoulujen tähtitieteen ja matematiikan opettajat tahollaan, mikä on antroposofisen matematiikan erityispiirre. Pohjaksi tälle itsetarkastelulle vedettiin tämänvuotisilla matematiikanopettajien päivillä kaari ensimmäisen koulupäivän muotopiirustuksesta 12. luokan geometrian opetukseen asti. Ensi vuonna on vuorossa panoraama antroposofian inspiroimasta laskennonopetuksesta. 8

8 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Sisäisen ja ulkoisen identiteetin rakentaminen Lääketieteellinen osasto Michaela Glöckler on vastannut Lääketieteellisestä osastosta vuodesta Hän on lastenlääkäri ja paneutuu lääketieteen ohella pedagogis-sosiaalisiin, kristologisiin ja taiteellisiin kysymyksiin. Lääketiedettä ja myrskyisästi kehittyvää terveysteollisuutta pidetään tällä hetkellä markkinoiden kasvuvoimaisimpana alueena. Vaikka valistunut potilaskunta suhtautuukin hyväntahtoisesti vaihtoehtoiseen ja antroposofiseen lääketieteeseen ja vaikka antroposofinen klinikka Havelhöhe olikin ensimmäisellä sijalla potilastyytyväisyyskyselyssä, antroposofinen lääketiede kamppailee oikeudellis-byrokraattisesta oikeutuksestaan. Tämä toimii ulkoisena kimmokkeena antroposofis-lääketieteellisestä liikkeestä vastuussa oleville kysellä omaa tieteellistä ja käytännöllistä identiteettiään ja työstää sitä nykyisen lääketieteellisen näkemyksen kontekstissa. Tätä työtä tehdään viidellä eri alueella: Aluksi ulkokohtaiselta näyttävä, mutta kaikille antroposofisen lääketieteen parissa työskentelevien omalle kuvalle hyvin tärkeää, oli selvittää, mitä nimeä käytetään. Monet eri nimitykset kuten antroposofisesti laajennettu tai suuntautunut lääketiede yhdistettiin jo Rudolf Steinerin käyttämäksi nimitykseksi Antroposophische Medizin antroposofinen lääketiede. Tämä nimi näkyy vuodesta 2007 myös aikakausilehden medizin-individuell, saksalaisten klinikoiden yhteisjulkaisun, kansilehdellä. Yhteistyössä pedagogisen osaston, maanviljelyosaston sekä eurooppalaisten antroposofisten ammatti- ja elämäntapayhdistysten kattojärjestön kanssa synnytettiin keväällä ELIANT (Europäische Allianz von Initiativen angewandter Antroposophie). Aloitteen päämääränä on tuoda esiin antroposofiaan liittyvien yhteiskunnallisten toimintojen painoarvo eurooppalaisille lainsäätäjille keräämällä miljoona allekirjoitusta. Tämä on askel kohti sitä, että myös antroposofisille lääkkeille saadaan luotua oikeudelliset ulkoiset puitteet. Kaksi toiminta-aluetta pyrkivät sisäisen identiteetin luomiseen: Yliopistosaralla pyritään perustamaan antroposofisen lääketieteen oppituoleja ja tukemaan opiskelua maailmanlaajuisesti. Antroposofis-lääketieteellisen liikkeen vuosikonferenssi 2007 oli omistettu yhteistyölle farmaseuttien ja lääkkeenvalmistajien kanssa. Pyrkimykset pystyä kuvaamaan antroposofisen lääketieteen henkistä identiteettiä paremmin kulminoituvat vasta vuoden 2008 vuosikonferenssissa, johon kutsutaan kaikki terapeuttisissa ammateissa toimivat Goetheanumiin teemana Anthroposophische Medizin und ihre Identität (Antroposofinen lääketiede ja sen identiteetti). Vuoden 2008 kohokohtana tulee olemaan hoitoeurytmian ensimmäinen maailmankongressi. Kolmen vuoden valmistelujen jälkeen odotetaan kongressiin mahdollisimman monia 1600 hoitoeurytmististä. Valmistelevan ryhmän Angelica Jaschke ja Elisabeth Leiste näkevät seuraavat kysymykset kaikkein keskeisimpinä: Miten hoitoeurytmia saadaan juurrutettua lääketieteeseen niin hyvin, että sen mahdollisuudet elintasosairauksiin voidaan ottaa käyttöön? Mikä erottaa hoitoeurytmian muista liikuntaterapioista. Miten voidaan kuvata hoitoeurytmistin henkistä koulutusta? Ei ole varmaankaan mikään sattuma, että 100 vuotta sen jälkeen, kun Ita Wegman päätti Münchenin kongressissa aloittaa yhteistyön Rudolf Steinerin kanssa, antroposofisen lääketieteen identiteetti ankkuroidaan nyt uudelleen. Antroposofisen lääketieteen koulutusta Chilessä. 9

9 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Oppia elämästä Luonnontieteellinen osasto Maan elimistö ja Evoluutio olivat osaston järjestämiä tapahtumia. Kummankin taustalla oli kysymys, mikä tekee elämästä elämää (mitä on elämä)? Muuttumisen leimaamana nykyaikana elämän tunnistamiseen liittyy dramatiikkaa. Se, mitä ajattelemme elämästä, leimaa toimintaamme. Pystymme ratkomaan luvun pulmia vain kehittämällä luonnontieteissä sellaista elämän ymmärtämistä, joka tekee oikeutta henkiselle ulottuvuudelle. Johannes Kühl Johannes Kühl (fyysikko) on johtanut kymmenen vuotta luonnontieteellistä osastoa. Hänen tieteelliset painopisteensä ovat vesi ja optiikka. Olen valmistautunut hyväksymään taistelun kirjoitti Charles Darwin päiväkirjaansa matkallaan Amerikkaan. Modernin evoluutioteorian perustajalla oli edessään kansantaloustieteilijä Thomas Malthuksen teos An Essay on Principle of Population, josta hän luki, että resurssien ollessa rajalliset väestönkasvu johtaa taisteluun eloonjäämisestä. Darwinin kaikki havainnot näyttivät oikeuttavan sosiaaliteorian siirtämisen biologian alalle. Tähän päivään asti on sitten taistelu olemassaolosta päinvastoin inspiroinut näennäisenä luonnon menestysreseptinä monia inhimillisen toiminnan alueita. Siksi luonnontieteellisen osaston työntekijöiden keskeisenä tehtävänä onkin perustutkimus, joka johtaa hedelmälliseen näkemykseen luonnosta ja elämästä. Menestyksellisenä esimerkkinä mainittakoon Ruth Richterin ja Johannes Wirzin Geeniprojekti. Kyseiset biologit tutkivat geeniteknisesti manipuloituja tomaatti- vehnä- ja perunalajikkeita. Näiden kasvien geenejä on muunneltu niin, että ne ovat vastustuskykyisempiä tiettyjä tuholaisia tai torjunta-aineita kohtaan. Tutkimusinstituutissa voitiin osoittaa, kuinka tällainen paikallinen perimän muuntelu muuttaa koko organismia: kehitysdynamiikkaa, kasvin hahmoa ja kukinnon muodostumista. Aivan kuten ilmasto ja ravitsemus vaikuttaa myös jokainen toimenpide perimän suhteen laaja-alaisesti, integroivasti. Tämän kautta voi ymmärtää paremmin Goethen luonnehdintaa: Perimä on laskettava mukaan ulkoisiin olosuhteisiin, jotka muokkaavat kokonaisvaltaisesti kasvia sisäisen luonnon rakentaessa sen. Johannes Wirz ottaa vertauskohdaksi tuhatsivuisen romaanin: Geenimanipulaatio näyttää vaikuttavan elimistöön ikään kuin yhden sanan muuttaminen muuntaisi koko romaanin tapahtumien kulun. Ajateltaessa geenimanipulaation vaikutuksia korkeammissa eliöissä, on selvää, kuinka kauaskantoista tämän tajuaminen on. Kristallisaatiolaboratoriossa tehdään lääkärien määräämiä verianalyysejä sekä käsitellään laaduntutkimukseen liittyviä kysymyksiä. Yhteistyössä Wädenswilin yliopiston elintarvikkeiden aistinvaraisen tutkimuksen osaston kanssa saatiin aikaan elintarviketutkimusprojekti. Nykyisillä menetelmillä ei ole mahdollista arvioida oliiviöljyn valmistusmenetelmää. Kuvaa muodostava menetelmä kristallisaatio voi olla tässä apuna, niin että oliiviöljyn menneisyyteen voidaan katsoa. Osaston työntekijät muuttivat vuonna 2007 takaisin Glashausiin, jossa heillä on käytössään uudet toimisto- ja laboratoriotilat. Tätä ulkoista uudistusta seurasi myös sisäinen: tutkimusinstituuttia pidetään yllä yhdessä maatalousosaston kanssa. Näin tieteellinen vastavuoroisuus kollokvioiden, konferenssien ja tekstityöskentelyn muodossa on laajemmalla pohjalla. 10

10 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Steinerpedagogiikka akateemistuu Pedagoginen osasto Vuonna 2007 steinerkoulujen määrä ylitti tuhannen rajapyykin. Oppilasmäärä lisääntyi ennen kaikkea Unkarissa, Saksassa ja Euroopan ulkopuolella Israelissa ja Argentiinassa. Samaan aikaan pätevien opettajien puute hidastaa kasvua kaikkialla. Itä-Euroopan maissa, varsinkin Venäjällä ja Romaniassa, koulut kohtaavat vastustusta. Dominoiva byrokratia ja alhainen elintaso saattavat koulut vaikeuksiin. Laajenemiseen kuuluu osaltaan myös, että yksittäisten koulujen on jälleen suljettava ovensa. Waldorf- ja Rudolf Steiner -koulut ovat jättäneet turvallisen lokeronsa ja astuneet julkisuuden valokeilaan. Sillä on kaksi seurausta. Saksankielisillä alueilla kouluja kohtaan suunnatut hyökkäykset lisääntyvät. Tässä nousee esiin salainen rytmi. Yksittäiset välihuudot paisuvat lehdistössä pauhaavaksi orkesteriksi. Nämä hyökkäykset poh- Steinerpedagogiikka perustuu yksittäisen opettajan intuitiokykyyn. Se on varsinainen väitteisiin, jotka jo aikoja sitten jaavat pääasiassa vanhoihin lähde. on oikaistu ja pistetty syrjään. Christof Wiechert Toivoessaan löytävänsä uusia ammuksia saksalainen kritiikki on kääntynyt merentakaisten koulujen puoleen. On hyvin tärkeää erottaa vakavat huomautukset tästä polemiikista. Christof Wiechert, pedagogi ja seminaarinperustaja Hollannista, on johtanut pedagogista osastoa kahdeksan vuoden ajan. Tämä sivuaa toista seurausta. Tiedepiireissä on alkanut kriittinen steinerkoulujen arviointi. Tämän uuden kiinnostuksen taustalla on epäilemättä Software AG Stiftungin toiminta. Se on hyvin aktiivisesti ajamassa kansainvälisen koululiikkeen etuja päämääränään ankkuroida antroposofia ja ennen kaikkea steinerpedagogiikka akateemiselle tasolle. Tähän liittyy myös äskettäinen Alanus Hochschulen tunnustaminen yliopistoksi. Näin steinerpedagogisella liikkeellä on Stuttgartin ohella jo toinen akateeminen opettajankoulutuspaikka. Tämän yliopistoelämän suuntaan tapahtuvan kehityksen kantavuutta ei ole syytä aliarvioida. Tämän steinerpedagogiikan yliopistoitumisen vastakohtana on sitten intuitiokyky, joka vaatii opettajalta ennen kaikkea taiteellisuutta. Paljon riippuu koulutuspaikkojen ja koulujen yhteistyön onnistumisesta. Rauhanaktivisti ja steinerpedagogi Johannes Matthiesen vuoden 2007 rauhanpedagogiikan päivillä. Vuosi 2007 antoi koululiikkeelle neljä tutkimusta entisten steinerkoulun oppilaiden elämänolosuhteista. Ensimmäinen tutkimus, Software AG Stiftungin aloitteesta, johti julkaisuun: Waldorsfschule auf dem Prüfstand Steinerkoulu koepenkissä. Tutkimus levitettiin useaan yliopistoon ja soveltaen jopa Sveitsiin. Vaikka saksalaisessa tutkimuksessa ylikorostettiinkin joitakin kritisoitavia kohtia, kokonaiskuva oli rohkaiseva. Tutkimusta täydennettiin ruotsalaisilla (Bo Dahlin) ja USA:laisilla (David Mitchell ja Gerwin Douglas) kyselyillä. Pääsiäisenä 2009 pidetään lääketieteellisen osaston aloitteesta tieteellinen kollokvio, johon osallistuu johtavia neurobiologeja ja oppimistutkijoita. Keskeiseksi kysymykseksi nostetaan, voivatko nykytieteen uudet tiedot tukea antroposofista näkemystä ihmisestä ja hänen oppimisprosessistaan. Voidaanko tieteellisesti todentaa kasvatuksen kehitysvaiheet, kehityksen ehdoilla tehty opetussuunnitelma ja pedagoginen perusta, ikäkauteen perustuva kasvatus. Tähän kysymykseen sisältyy myös kysymys koko antroposofian tieteellisyydestä. 11

11 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Arvostaminen inspiraation lähteenä Kuvataiteiden osasto Rudolf Steinerin teoksissa voidaan kokea kosmis-inhimilliset luomisvoimat, jotka impulsoivat omaa taiteellista luomista. Ursula Gruber Ursula Gruber opiskeli Salzburgissa kuvanveistoa ja on vastannut kuvataiteiden osastosta kahden vuoden ajan. Rudolf Steinerin vapaus ilmaisuvälineiden käytössä tulee esiin ehkä kouriintuntuvimmin kuvamaataiteiden alueella. Ensimmäinen Goetheanum/toinen Goetheanum, niiden erot muodoissa ja materiaaleissa muistuttavat siitä, että luovuuden lähtökohdat arkkitehtonisen kielen vallitessa voidaan luoda keskusta, ihmisestä lähtöisin oleva arkkitehtuuri. Muodoltaan ankarien ja yksinkertaisten rakennusten vastakohdaksi haetaan dynamiikkaa ja liikettä. Kun jähmettymisessä katoaa elämä, puuttuu vapaassa liikkeessä inhimillinen mittapuu. Arkkitehti Frank O`Gehryn suunnitteleman berliiniläisen DZ-pankin sisätilat ovat esimerkki tällaisesta itsetarkoituksellisesta liikkeestä. ovat huomattavasti syvemmällä kuin tyylisuunnissa. Osaston ydintehtäviin kuuluukin jäljittää näitä impulsseja 2000-luvun näkökulmasta. Antroposofisesti suuntautuneet arkkitehdit pohtivat esimerkiksi, mihin nykyisen äärimmäisyyksiä korostavan Mikael-Ahriman-imaginaatio, Ursula Gruber 2007 Arkkitehdeille, kuten Pieter van der Ree, Espen Tharaldsen, Luigi Fiumara, kehitysajatuksen motiivi toimii välittäjänä kovettumisen ja liikkuvuuden välissä. Kollokviot, olipa aiheena arkkitehtuuri, kuvanveisto tai maalaus, ovat nousseet korkeaan arvoon osaston työskentelyssä. Ne nostavat keskipisteeksi, miten yliaistisesti havaittu tietoisesti peilautuu ryhmässä ja liittyy sitten omaan taiteelliseen toimintaan. Kuvanveistäjät voivat keskustella tietyn maiseman muotoavista voimista ja siitä, miten ne voidaan jalostaa veistokseksi. Tämä molemminpuolisen arvostuksen ilmapiiri ei ole mitenkään dramaattista, mutta se on mitä tärkeintä pyrittäessä yhdessä kehittämään antroposofista taiteen tekemistä eteenpäin. Tätä päämäärää tukee myös viikoittainen taiteilijoiden työryhmä, jossa tarkastelemisen taidetta viljellään keskustelemalla ajankohtaisista taideteoksista. Tänään kaikki antroposofiset elämänalueet pyrkivät ymmärtämään ja tuomaan muiden saataville Rudolf Steinerin teoksia ja toisaalta kulkemaan omia polkujaan. Antroposofian kyky suuntautua tulevaisuuteen riippuu hyvin pitkälti siitä, kuinka nämä näennäiset vastakohdat saadaan hedelmällisesti yhdistettyä ja hedelmöittämään toisiaan. Tehtävä, joka ainakin antroposofisesti inspiroituneiden taiteiden kohdalla vaikuttaa hyvin vaativalta. Tälle Ursula Gruber ja hänen työtoverinsa omistautuvat Rudolf Steinerin taideimpulssia käsittelevillä opintokursseilla. Osaston järjestämät kokoontumiset ja seminaarit keskittyvät siihen, miten tämän ajan henkinen tilanne peilautuu nykytaiteessa. Kasselin Dokumenta 12, maailmanlaajuisesti suurin taidenäyttely, joka käsitteli kuvataiteiden tilannetta ja mahdollisuuksia, osoitti, että nykyinen kulttuurielämä monesti sivuaa samoja kysymyksiä. Missä ovat aikamme juuret? Mitä elämä on? Mitkä ovat nykyajan tehtävät? Nämä olivat kyseisen näyttelyn johtomotiiveina. Taide näyttää jälleen saavan tilaa yhteiskunnassa visionäärisine ja kielen rajat ylittävine ulottuvuuksineen. Osaston toiminnasta antaa välittömimmin kuvan syksyllä 2008 järjestettävä näyttely. Mikael-päivien ajankohtaan on Goetheanumiin pyydetty useilta taiteilijoilta kuvia ja veistoksia teemasta: Mikael ajanhenkenä. 12

12 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Ilmastonmuutoksesta henkisyyteen Maatalouden osasto Maatalouden osaston edustajien piiri nostaa joka vuosi esiin vuoden teeman. 15 kuukauden työskentelyn jälkeen siitä muodostuu sitten helmikuussa pidettävien Maanviljelyspäivien aihe. Vuoden teema Hiili ja ilmastonmuutos osui ajan hermolle, sillä vain muutama päivä ennen kongressin alkua helmikuun alussa 2007 hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi hälyttävän ennusteensa. Professori Grasslin kanssakirjoittaja, huomattava IPCC:n edustaja esitelmöi päivillä. Meditoiminen on välttämättömyys, ilman sitä ei Tosiasia, että teollistuneissa maissa yksityiset ihmiset kuluttavat ole tulevaisuutta. enemmän vakuutuksiinsa kuin Nikolai Fuchs elintarvikkeisiin, kuvaa viimeisen 30 vuoden aikana tapahtunutta jatkuvaa elintarvikkeiden hinnan laskua. Sitten vuonna 2007 yhtäkkinen käänne: Sään oikkuilut, yhä lisääntyvä kysyntä Kiinasta ja yhä lisääntyvä raaka-aineiden kilpailu pinta-alasta vähensi tarjontaa ja hinnat kohosivat. Kuilu elintarvikkeiden hinnan ja arvon välillä pieneni vähän antaen hieman enemmän painoarvoa elämän perustarpeiden täyttämiselle. Nikolai Fuchs, maataloustieteilijä Saksasta johtaa Goetheanumin Maatalousosastoa vuodesta Vuoden 2008 teemalla Henkisyys ja maanviljely osaston työntekijät tarttuivat tärkeään aihepiiriin: Kun hintojen lasku painosti biologisia ja biodynaamisia viljelijöitä tavanomaisten viljelytapojen suuntaan, se nosti esiin kysymyksen Mikä on meidän työmme mielekkyys? Kun ekologisesta viljelystä on tullut yhteiskuntakelpoinen (useimmat maat tukevat virallisesti ekologista maanviljelyä), nousevat päivittäisen työskentelyn motiivit ja juuret keskeiseksi kysymykseksi. Kaipuu henkiseen tiedostamiseen ja halu parantaa luontoa tuovat sisäisen etsimisen ja meditaatioon liittyvien kysymysten rinnalle monia menetelmiä ja tekniikoita kuten geomantia ja systeeminen ajattelutapa (terapia).. Minkälaiset henkisyyden muodot vastaavat tätä päivää? Miten löydän oman henkilökohtaisen lähestymistapani? Mikä asema biodynaamisella viljelyllä ja antroposofialla on tässä kaikessa? tässä on jo tarpeeksi aineistoa työstettäväksi biodynaamisen liikkeen parissa maailmanlaajuisesti. Helmikuiset maanviljelypäivät keräsivät valtavasti kiinnostuneita antaen mahdollisuuden luodata teemaa. Biodynaamisen maanviljelyn tunnusmerkki: sarvipäiset lehmät. Maaliskuussa 2007 pääsivät osaston työntekijät aloittamaan työnsä uusissa tiloissa Glashausissa. Muutos pienistä vinokattoisista tuvista isoihin valoisiin saleihin kuvastaa osaston kehitystä. Oli kyse sitten poliittisesta työstä ekologisen maanviljelyn hyväksi Brysselissä, kasvien arvon pohtimiseen liittyvästä neuvonnasta, keskustelufoorumeista korkeakoulujen kanssa, tutkimukseen liittyvistä kysymyksistä, kuten tilojen hygieniasta: osastolla on jo pitkään ollut antroposofian lisäksi toinen tukijalka tukevasti julkisuudessa. Antroposofisesti työskenteleville maanviljelijöille, puutarhureille ja myyntiportaassa toimiville on eittämättä selvää, että kysymys henkisyydestä ja maanviljelystä sisältää jo itsessään päämääränä ensimmäisten sukupolvien henkisyyden uudelleenperustamisen. Siksipä Nikolai Fuchs ja hänen neuvoa-antava edustajapiirinsä haluavatkin antaa tälle vuoden teemalle hieman pitemmän vaikutusajan nostamalla ensi vuoden teemaksi Rudolf Steinerin Maatalouskurssin. Tämä teema vaatii meitä muokkaamaan uudelleen ja koettelemaan lähestymistapamme, tapamme ymmärtää ainoastaan silloin voimme ammentaa suoraan lähteestä. 13

13 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Pysyykö puhe eurytmian perässä? Puhe- ja musiikkitaiteiden osasto Mitä eurytmiataide osaa sellaista, mitä se ei osannut 10 vuotta sitten? Viime vuosina koulutuspaikkojen vastuuhenkilöiden vastaukset kaikuivat usein negatiivisina: ruumiin läpäisykyky on häviämässä, ja sitä kautta eurytmia menettää ilmaisuvoimaansa. Samalla kun tämä luonnollinen hengen kykeneväisyys väheni, näytti tilalle kuitenkin nousevan toinen kyky. Margrethe Solstad, uusi osastonjohtaja ja hänen edeltäjänsä Werner Barfod näkevät lupaavimman työkentän siinä, miten tarttua nuorison emotionaaliseen kompetenssiin, heidän henkistymiseensä, ja työstää sitä eteenpäin. Tämä uusi kyky Antroposofinen taideimpulssi johdattaa meidät henkisten lainalaisuuksien, rikkaiden olla täysin suvereeni omassa tunne-elämässään yhtyy kaipuuseen tehdä henkinen koettavaksi innoitusten pariin. Niiden taiteen kautta. todeksi muuntaminen on koulutustie, jota voidaan kulkea vain yksin. Koulutuksessa tämä tarkoittaa Margrethe Solstadin mukaan sitä, että eurytmian kohtaamisessa Margrethe Solstad on välittömästi oltava mahdollisuus sisällöllisiin kokemuksiin, jotta taiteellinen tie tulee näkyväksi. Margrethe Solstad perusti norjalaisen eurytmiakoulun ja johti sitä ja oli Norjan pääsihteeri. Hän on vastannut Puhe- ja musiikkitaiteiden osastosta vuodesta Viime vuosina etualalle nostettiin nimenomaan eurytmistinen perustyöskentely samoin kuin keskinäisen kunnioituksen ja inspiroimisen kulttuuri. Viimevuotisilla suurilla pääsiäispäivillä useammat työstivät samoja teoksia solistisesti, ja nämä tulokset olivat sitten keskustelun pohjana. Tämän tapaiset askeleet ja pienet taiteelliset foorumit ja työpajat, kuten Kouluttajien koulutus, auttavat luomaan yhteistä tietoisuutta eurytmian perustoista. Tähän tietoisuuteen, mikä tekee eurytmiasta eurytmiaa, kuuluu myös se, että ryhmä vapaita näyttämöeurytmisteja on vihdoin saanut toteutettua pitkäaikaisen haaveensa eurytmiakoulun perustamisesta. Viime syksynä aloitti Hampurissa eurytmiakoulu 4.D. Harjoitusten aikana Ahrimanin valtakunnassa Rudolf Steinerin Kynnyksen vartija -mysteeridraamasta. Yleisen kulttuurielämän vähäinen eurytmian arvostus on ehkä ominaisempaa eurytmialle, kuin mitä ajattelisi. Tärkeää on joka tapauksessa, että se on pystynyt kasvamaan ja luomaan oman henkisen perustansa Rudolf Steinerin alkuimpulssien pohjalta. Tämä työ on puheenmuodostuksella ja antroposofiasta inspiraationsa saavalla näyttämötaiteella vielä kesken. Katoavat ammatinharjoittamismahdollisuudet tuskin millään steinerkoululla on varaa omaan puheenmuodostajaan sekä opiskelupaikkojen ja esiintymispaikkojen väheneminen kulkevat käsi kädessä. Kun Mysteeridraamoja sovitetaan uudelleen Goetheanumin näyttämölle, nousee selkeästi esiin, kuinka vähän on nuoria puhekoulutuksen saaneita näyttelijöitä. Puheenmuodostuksen kriisi vaikuttaa valtavasti myös eurytmiaan. Jotta eurytmiassa päästäisiin kielen luovalle alueelle äänneeleissä, tarvitaan välttämättä puhujia, jotka pystyvät tuomaan esiin kielen henkisen elinvoimaisuuden. Puheenmuodostus ja eurytmia ovat saman mitalin kaksi puolta, Margrethe Solstad painottaa näiden kahden taiteen läheistä yhteyttä. Mysteeridraamojen uuden näyttämöllepanon asettamiin vaatimuksiin kuuluu sen tutkiminen ja esille tuominen, miten nämä kaksi taiteen lajia tukevat toinen toistaan. Puheenmuodostuksen elvyttämiseen tarvitaan useiden tahojen tukea. Välittömintä tukea Margretha Solstad saa omalta puolisoltaan, Trond Solstadilta. Puheenmuodostajana hän vastaa osastolla lausunnan ja näyttelemisen vaalimisesta, jolloin musiikista vastaavan Michael Kurtzin kanssa syntyy kolmisakarainen tähti, joka haluaa viedä eteenpäin puhe- ja musiikkitaiteen antroposofisia lähestymistapoja ja inspiraatioita. 14

14 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Kulttuuria ja sillanrakennusta Kaunotaiteiden osasto Kieli ansaitsee huomiomme, sillä se on ihmisen henkisyyden oleellinen ilmaus. Martina Maria Sam on hoitanut kahdeksan vuoden ajan Kaunotaiteiden osastoa. Hänen tutkimuksensa Rudolf Steinerin kielestä on koottu kirjaan Im Ringen um eine neue Sprache vuonna Mikään muu aikakausi ei ole selvittänyt niin laajasti omaa menneisyyttään kuin nykyaika. Joka vuosi miljoonat ihmiset vierailevat antiikin kaivauspaikoilla, menneisyyden henkisen perinnön äärellä. Tällöin ei niinkään etsitä ulkoisia tosiasioita ja löydöksiä kuin historian sisäistä maailmaa. Mistä tämä kiinnostus historiaan saa ravintonsa? Koska nykyaika on suurelta osin kadottanut sisäisen orientaationsa, kaipuu alkulähteille kasvaa. Siksi historia ja filosofia saavat yhä vankemman jalansijan kulttuurielämässä. Martina Maria Sam Kaunotaiteiden osasto liittyy tähän kulttuuritarpeeseen monien eri tapahtumien kautta. Helmikuussa 2007 järjestettiin konferenssi Chartresin katedraalin ja koulun ympärille, johon liittyy helmikuussa 2008 opintopäivät ensimmäisen vuosituhannen vaihteen, Chartresin koulun henkisen taustan, teemoista. Tätä ajankohtaa, jolloin eurooppalainen ja arabialainen kulttuuri kohtasivat ensimmäisen kerran ja jolloin astuu esiin persoonallisuuksia, jotka yrittävät yhdistää eri kulttuureita vanhoja eurooppalaisia pakanakulttuureita, arabialaisia muslimikulttuureja ja roomalaiskristillistä kulttuuria - toisiinsa, voidaan pitää modernin Euroopan syntymähetkenä. Helluntaina 2008 syvennetään tätä Euroopan perusteemaa toisesta, vielä alkuperäisemmästä näkökulmasta konferenssilla, jonka otsikkona on: Weg des esoterischen Christentums nach Europa (Esoteerisen kristinuskon tie Eurooppaan). Lokakuussa järjestetään vielä kulttuuripäivät otsikolla Aufbruch in die Moderne (Läpimurto modernismiin), katsaus 1900-luvun taitteeseen, jolloin myös antroposofia astui julkisuuteen. Koska työskentely satujen tutkimuksen tai eri kirjailijoiden teosten sekä elämän parissa kiinnostaa laajemminkin yleisöä, toimivat pienemmät tieteelliset konferenssit ja kollokviot esim. kielitieteiden, taidehistorian tai henkisen tutkimuksen menetelmien ympäriltä antroposofian ja tieteen välisenä keskustelukenttänä. Jotta antroposofinen hengentiede otettaisiin vakavasti tieteenä täytyy henkisen alueelle laajennetun tutkimuksen menetelmien ja kulkujen olla ymmärrettäviä ja seurattavissa. Siksi antroposofisen tutkimuksen menetelmät nousevat etualalle useissa kokoontumisissa. Kun elämäntilanteiden vaatimuksista johtuen pedagogiikan, maanviljelyn ja lääketieteen alueilla kunnioitetaan myös vaihtoehtoisia menetelmiä, hallitsee yliopistomaailmaa ylivoimaisesti materialistinen maailmankuva ja sen paradigmat, kuten esimerkiksi ainoastaan diskursiivisen ajattelun tunnustaminen, välimatka tutkittavaan kohteeseen jne. Nimenomaan kaunotaiteissa, jotka käsittelevät ihmisen kirjallisen ja taiteellisen luomisen jälkiä aikojen saatossa, ei tulla toimeen ilman elävää, tuottavaa käsitettä henkisestä. Kysehän on nimenomaan siitä, että tarkastellaan hengen tai oikeammin tietoisuuden syntymistä ja kehittymistä kulloisellekin ajalle tyypillisessä muodossa sen jättämien jälkien kautta. Siksi onkin keskityttävä kulloisenkin ilmenemismuodon henkiseen sisältöön. Se, miten jokin asia on esitetty, ilmaisee, mitä siitä on ymmärretty. Koska kieli on tärkein ilmaisuvälineemme, on osaston toiminnan ytimenä työskentely kielen kanssa sen eri esiintymismuodoissa ja ajanjaksoina. Keskeisessä asemassa on silloin se, miten voidaan kehittää pohjaa ja tukea tietoisemmalle suhteelle kieleen ja pyrkiä oppia ymmärtämään Rudolf Steinerin kielen erityislaatuja. Tästä ja muista osaston toiminnoista voidaan lukea lisää tästä vuodesta alkaen puolivuosittain ilmestyvästä vuosikirjasta Jahrbuch für Schöne Wissenschaften. 15

15 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Ihmisen arvo Sosiaalitieteiden osasto Muovata sosiaalinen elämä taideteokseksi, tarkoittaa, että maailmalle annetaan ihmisarvoisen yhteiskunnan kaunis kajastus. Ulrich Rösch Paul Mackay johti Triodos-pankkia (Hollanti) ennen astumistaan Goetheanumin johtokuntaan Ulrich Röschin avustamana hän johtaa myös sosiaalitieteiden osastoa. Götz W. Wernerin Grundeinkomme für alle (Perustoimeentulo kaikille) ja Friedrich Glaslin Konflikt, Krise, Katharsis (Konflikti, kriisi, katarsis) olivat sosiaalikentällä antroposofisten kustantamoiden menestyneimmät julkaisut vuonna Toisessa kirjoista tuotiin esiin visionäärisiä, toisessa nykyhetkeen sitoutuneita katsantokantoja. Kummassakaan kirjassa ei mainita suoraan usean antroposofisen sosiaalialan tutkijan ydinteemaa, sosiaalista kolmijäsennystä, se on enneminkin tutkimuksen taustana, tiedostamisen apuvälineenä. Sekä vastikkeettoman tulon idea että hedelmällisen konfliktikulttuurin näkökulma tähtäävät oikeudenmukaiseen ihmisarvon tunnustamiseen. Osaston vastuuhenkilöt omistivat erityishuomiota juuri tälle teemalle. Kesäkongressista, otsikoltaan Die Würde des Menschen (Ihmisen arvo), alkaen järjestettiin joukko kollokvioita ja tapaamisia ihmisarvosta, rauhankasvatuksesta ja sosiaalisesta kuvanveistosta. Samalla liityttiin 70-luvun sosiaalitaiteelliseen virtaukseen, aikakauteen jolloin Joseph Beuysin tukema kulttuurikeskus aloitti toimintansa Achbergissä/Algaussa. Moni silloisista innostuneista sosiaalialan tutkijoista löysi tämän tilaisuuksien sarjan ansiosta pitkästä aikaa jälleen tiensä Goetheanumiin. Kevään ja kesän 2008 aikana järjestetään vielä kolme kollokviota ihmisarvosta. Kussakin on aina kaksi esitelmöitsijää, jotka käsittelevät ihmisarvon filosofisia, oikeudellisia ja psykologisia ulottuvuuksia. Taideteemaa jatketaan vuonna Maaliskuun alussa oli vuorossa konferenssi taiteesta ja taloudesta. Johtavat talouselämän edustajat ja taiteilijat keskustelivat ekonomiasta ja taiteen näkymistä yhteiskunnassa ottaen lähtökohdakseen egyptiläisen Sekem-aloitteen. Georg Steinmann, taitelija ja Ha Vin Tho, hoitopedagogi kongressissa Ursache Zukunft. Vuoden tauon jälkeen järjestetään syksyllä jälleen Perhekulttuuripäivät. Uusi kotiäitien ryhmä haluaa ennen kaikkea tutkia vanhempien persoonallisuuden kehitystä. Osasto järjestää syksyllä myös tieteidenvälisen talousfoorumin. Otsikkona on Die Wärme in Unternehmen (Lämpö yrityksessä) ja siinä luodaan vertaileva katse ihmisen lämpöorganismiin, lämmön sekä fyysisiin ilmenemismuotoihin että niiden taustalla oleviin kosmisiin kuviin ja täten autetaan ymmärtämään ja muokkaamaan yrityksen välttämättömiä lämpö- ja kylmyysasteita. Osaston toiminnan kohokohtana 2007/08 on Prahassa järjestettävä kongressi: Die Seele Europas An der Schwelle zu einer neuen Gesellschaft (Euroopan sielu uuden yhteiskunnan kynnyksellä). 40 vuotta Prahan kevään päättymisestä ihmisiä kaikkialta Euroopassa kokoontuu Prahaan pohtimaan kysymystä: Gesellschaft mit dem Antlitz des Menschen (Ihmiskasvoinen yhteiskunta) Syksyllä polttopisteessä on sosiaalitieteiden osaston toinen projekti, joka liittyy kehitysyhteistyöhön. Monte Azul, Sao Paulon favelassa sijaitseva koulu- ja kotialoite esittelee näyttelyn muodossa toimintaansa kodittomien lasten ja nuorten parissa. 16

16 Goetheanum Selventäminen ja identiteetti Pääkohtia antroposofisesta toiminnasta Goetheanumissa Goetheanumin korkeakoulukollegio Goetheanumin toimintavuotta leimasi seitsemän painopistettä: 1. Lähes jokaisessa isommassa tapahtumassa raportoitiin Eliant-aloitteesta. Tässä suuressa nimienkeräyskampanjassa lääketieteen, maanviljelyn ja pedagogiikan osastot pyrkivät tuomaan esille antroposofisen kulttuuri- ja elinkeino-osaamisen tiukasti säännellyssä Euroopan oikeuskäytännössä. 2. Kongressi Ursache-Zukunft (Syy tulevaisuus) kokosi kesällä 2007 Goetheanumiin lukuisa taiteen ja kulttuurin edustajia ihmisarvon ja sosiaalisen kuvanveiston ympärille. Shelley Sacksin veistos Exchange values (Vaihtoarvoja) Goetheanumin aulassa samoin kuin oheisnäyttely Joseph Beuys und Rudolf Steiner Soziale plastik heute (Joseph Beuys ja Rudolf Steiner tämän päivän sosiaalinen kuvanveisto) otettiin vastaan ristiriitaisesti. Kun monet näkivät siinä antroposofian ajankohtaisuuden, jäivät toiset nimenomaan kaipaamaan antroposofista laatua. 3. Keväällä 2007 saatiin oikeusriidat Gelebte Weinachtstagung-ryhmän kanssa toistaiseksi päätökseen. Näin luotiin vapaata tilaa tarttua varsinaisiin antroposofista identiteettiä käsitteleviin kysymyksiin ja ristiriitaisuuksiin. 4. Kesällä 2007 Helmut Zanderin teos Antroposophie in Deutschland (Antroposofia Saksassa) otettiin vastaan ennakkoluulottomasti, kunnes 1800 sivua tutkittaessa kävi selväksi, että historioitsija itse ei täyttänyt dialogille asetettavia vaatimuksia, vaan verhoaa oman ylenkatseensa Rudolf Steineria kohtaan akateemisiin ilmauksiin. Kirjan teemoja voidaan käsitellä rakentavassa mielessä, kuten Rudolf Steiner Archivin tutkimuspäivä osoitti. 20 nykyisestä antroposofiasta ja Rudolf Steinerista kiinnostunutta nuorta kokoontui tukimaan mm. miten antroposofian tieteellisyyttä voidaan kuvata niin, että tehdään oikeutta sekä Rudolf Steinerille että nykyiselle tieteelliselle ajattelutavalle. Omanarvontuntoinen valmius dialogiin osoittautui hedelmälliseksi BPJS:ssä ( Saksan perheministeriön tarkastusyksikkö ), missä tutkittiin kahta Rudolf Steinerin kirjaa, joissa väitettiin olevan rasistisia ilmauksia.. 5. Mikaelina Projektinäyttämöryhmä esitti ensimmäistä kertaa otteita Mysteeridraamoista. Usean katsojan mielestä tulos ei vielä ollut taiteellisesti vakuuttavaa. Se antoi kuitenkin aavistuksen tällaisen ei-draamalliseen lähestymistavan mahdollisuuksista, joten vuoden 2008 suunnitelmassa päätettiin pysyä. Taiteellinen vastuu on nyt Gioia Falkilla ja häntä tukevat Christian Peter (näytteleminen) ja Carina Schmid (eurytmia). 6. Yleinen korkeakoulutyöskentely on myös selvittelyn ja identiteetin merkeissä. Kolme esimerkkiä: Yhä tiiviimpi työskentely Ensimmäisen luokan sisältöjen parissa, luokanlukijoiden kokoontumisessa esille nouseva kysymys antroposofian edustamisesta ja korkeakoulukollegion hyväksymä vihkonen korkeakouluun perehdyttämisestä. 7. Taloudellisella tasolla selkeyttäminen kirpaisi. Nyt Goetheanumille lankesi vain murto-osa vastentahtoisesti, mutta välttämättömyyden pakosta budjetoituja perintöjä. Sen kautta nousivat Goetheanumin ja Antroposofisen Seuran talouden rakenteelliset pulmat esiin vahvemmin kuin aikaisempina vuosina. Koska vastaavia haasteita on odotettavissa myös tulevana vuonna, on itsetarkastelun ulotuttava aina taloudellisten kysymysten perusteisiin asti. 17

17 Yleinen antroposofinen seura Talouskatsaus 2008 Tase Kaari ulottuu kaikkein aineellisimmasta kaikkein aineettomimpaan, Goetheanumin 13 rakennuksen betonista aina Korkeakoulun parissa tapahtuvaan henkiseen työskentelyyn. Kaikki tämä tarvitsee materiaalista huolenpitoa. Meitä ilahduttaa, että huolimatta Goetheanumin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta pystyimme suoriutumaan työstämme ja toteuttamaan tavoitteemme vuonna 2007/2008, kiitos Antroposofisen Seuran jäsenistön ja ystäväpiirin. Tästä tuesta sydämellinen kiitos kaikille! Tase 31. joulukuuta 2007 Vuoden tilinpäätöksemme loppusumma on CHF, 2,3 miljoonaa CHF vähemmän kuin Käytettävissä oli vuoden lopussa yli miljoona enemmän, mutta arvopapereita piti lunastaa yli 2 miljoonalla CHF likviditeetin takaamiseksi. Noudatimme enemmistöosakkaana Ita Wegman-Klinikan toivetta Weledan pääoman korottamisesta. Säilyttääkseen 21%:n osuuden Antroposofinen seura hankki 1,7 miljoonan CHF edestä Summat tuhansina CHF Vastaava Vastattava Vastaava Vastattava Kassa, pankkisaamiset 3'048 1'661 Saatavat 1'918 2'149 Vastaavat siirtyvät erät Vaihto-omaisuus 5'196 3'904 Sitoumukset 1'382 1'458 Siirtovelat Vastattavat siirtyvät erät Lyhytaikaiset sitoumukset 2'558 2'303 Arvopaperit 1), lahjoitukset 2), lainat 4'544 7'818 Osakkeet ja osuudet 3) 3'738 2'016 Investoinnit 8'282 9'834 Kalusteet, ajoneuvot 0 66 Tavarat Kiinteistöt 4) 6'046 6'240 Goetheanumin alueen rakennukset 3'736 5'362 Reaaliomaisuus 9'782 11'799 Lainat 5) 7'418 8'273 Eläkevastuut Ehdolliset lahjoitukset 6) 8'140 7'818 Pitkäaikaiset sitoumukset 16'052 16'619 Säätiöt ja rahastot 7) 3'960 6'186 Omat pääoma Ylijäämä Alijäämä Kokonaistulos 23'260 23'260 25'536 25'536 1) Lähinnä jälkisäädöksien arvopapereita. 2) Jäädytettyjä varoja, jotka voidaan tietyin edellytyksin vaatia maksettavaksi takaisin. Ne näkyvät vastattavaa puolella kohdassa Ehdolliset lahjoitukset. 3) Osakkeista ja osuuksista pääosa muodostuu WELEDA AG:n osakkeista. 4) Kyse on työntekijöille tarkoitetuista taloista ja omistusasunnoista Dornachin ja Arlesheimin alueella. 5) Osittain korollisia lainoja yksityisiltä henkilöiltä ja instituutioilta sekä korollisia pankkilainoja. 6) Takaisin lunastettavissa olevat lahjoitukset ovat lahjoituksia, jotka voidaan tietyin edellytyksin vaatia maksettavaksi takaisin. 7) Internejä kohdistettuja rahastoja, osittain kunnostustöihin ja varauksiin sekä Korkeakoulun työskentelyyn. osuustodistuksia. Saman verran osakkeita,, joilla ei ole äänioikeutta, luovutettiin kolmannelle osapuolelle. Tämän avulla voitiin toteuttaa oma osakekauppaa. Osakekauppa merkittiin taseeseen ostettujen osakkeiden keskihinnan mukaan. Vastaavaa pienentävät mm. Goetheanumin rakennuksista tehdyt 1,9 miljoonan CHF poistot. Vastattavat Pitkäaikaisista lainoista saatiin lyhennyksinä lähes miljoona frangia ja lahjoituksina, joihin liittyy takaisinlunastusmahdollisuus saatiin CHF. Sisäisistä rahastoista käytettiin projekteihin 2,1 miljoonaa CHF, josta n. 1,4 miljoonaa kohdistui Glashausin korjauksiin. Tämä projekti jäi ilahduttavasti alle lasketun 3 miljoonan frangin. Vuoden lopussa tulos näyttää ylijäämää CHF. Tulosseuranta Kulut kohosivat vuonna ,4 miljoonalla CHF 32,5 miljoonaan CHF. Taustalla ovat jo mainitut poistot, jotka kohdistuivat laitteistojen lisäksi useisiin sivurakennuksiin sekä kertaluontoiseen 3,4 miljoonan CHF Weledan osakkeiden nimellisarvoiseen poistoon plus korkoihin, kurssitappioihin, arvopaperien arvonalaennuksiin ja muihin vastaaviin Henkilöstökulut pysyivät ennallaan, mutta muut kulut laskivat n CHF. Syynä on vähäisempi määrä näyttämöesityksiä. 18

18 Tuloslaskelma Jäsenmaksujen tuotto kohosi kolmatta kertaa, nyt 4,756 miljoonaan CHF. Tämä on erityisen ilahduttavaa, koska monet maat ovat puhdistaneet jäsenluettelonsa. Myös instituutioiden avustukset ovat kohonneet 2,409 miljoonaan. Huolimatta siitä, että Weinachtsspendenaufruf (jouluavustuspyyntö) sai positiivisen vastanoton (n CHF) jäivät vapaat lahjoitukset n CHF asetetuista tavoitteista, samoin kävi myös suunnatuille lahjoituksille ( CHF). Erityisen radikaalisti vähenivät perintöinä saadut lahjoitukset. Vuodelle 2007 oli budjetoitu 2,388 miljoonaa frangia, mutta niitä saatiin CHF. Mielenkiintoista on, että testamenttilahjoitusten lukumäärä ei ole laskenut vaan niiden suuruus. Olemme kiitollisia, että tämä pystyttiin tasaamaan Weleda-osuuden osittaisella myynnillä. Eri projekteihin ja Glashausin korjauksiin vapautettiin 2,571 miljoonaa CHF sisäisistä rahastoista. Summat tuhansina CHF Kulut Työntekijäkulut 12'742 12'581 Hallintokulut Matkakulut Tiedotus ja mainonta Järjestelykulut 3'933 4'227 Materiaali- ja valmistuskulut 929 1'209 Rakennukset, alueet, ajoneuvot Energia- ja tilakulut Lahjat ja verot Vakuutukset ja neuvonta Poistot, tasingot Siirrot rahastoihin 393 1'995 Korot ja muut kulut 4' Työtekijöiden asunnot 1'083 1'192 Satunnaiset kulut 1' Siirto arvonmuutosrahastoihin Investoinnit, poistot 2' Ylijäämä Yhteensä 32'714 27'374 Summat tuhansina CHF Tulot Jäsenmaksut 4'757 4'650 Yhteisöjäsenmaksut 2'409 1'992 Tapahtumat, kurssit ym. 1'279 1'515 Julkaisut ja esitteet Taide-esitykset 835 1'308 Kiertokäynnit ja näyttelyt Sekalaiset tulot 1'322 1'381 Das Goetheanum -lehti 1'483 1'536 Opintomaksut Suunnatut lahjoitukset 3'298 4'187 Siirrot rahastoista 2' Korot ja muut tuotot 10'399 1'059 Työntekijöiden asunnot 1'898 1'924 Sekalaiset tulot Lahjoitukset 1'567 2'328 Testamenttilahjoitukset 341 4'298 Alijäämä Yhteensä 32'714 27'374 Osoittautui vaikeaksi saada lahjoituksia Mysteerinäytelmän uudelleensovituksen ensi askeliin, joten projekti näyttää CHF tappiota. Talousarvio 2008 Mysteeridraamojen uudelleensovitukselle varataan seuraavan kolmen vuoden aikana n. 3,6 miljoonaa CHF. Lisäksi tulee näyttämötekniikan uusimisesta melkoisia kustannuksia. Näyttämötekniikka on peräisin Goetheanumin rakentamisen ajoilta ja turvallisuuden takaaminen on yhä vaikeampaa. Jo rajoitettukin uudistaminen liikkuu 3-5 miljoonan frangin tasolla. Parhaillaan etsitään säätiöitä ja instituutioita, Antroposofisen seuran jäseniä ja ystäviä, jotka olisivat mukana kantamassa taloudellista vastuuta näistä projekteista. Korkeakoulun toiminnassa antroposofisen toiminnan taloudelliset rajat tulevat kirvelevästi esiin. Tutkimusaloitteet, kuten meditatiivinen yhteys kuolleisiin tai ajanmukainen yläasteen didaktiikka, törmäävät hyvin nopeasti taloudellisiin rajoituksiinsa. Tulevien vuosien eräänä tehtävänä onkin löytää taloudellisesti kannattavia ilmavirtoja tutkimuksen siipien alle. Rakennushallinto on teettänyt energiakartoituksen Goetheanumista ja ympäröivistä rakennuksista (yhteensä m2). Tuloksen mukaan Goetheanumin etelä- ja länsiterassit sekä liuskekivikatto samoin kuin Schreinerein (puusepänverstaan) eteläpuoli pitää eristää ja korjata. Tämä rakennusprojekti, johon kuuluu myös muita betoniosien korjauksia tulee maksamaan n. 2,5 miljoonaa CHF. Näyttämö, korkeakoulu ja rakennukset kolme yhtä välttämätöntä projektia, joita täytyy harkita tarkkaan. Taloussuunnitelma vuodelle 2008, uusi esittely Säpsähdyttävä riippuvuus lahjoituksista ja vuoden 2007 testamenttilahjoitusten ehtyminen osoittavat Goetheanumin talousrakenteen haurauden. Rakenteellisen tappion takia pyritäänkin vähentämään juoksevia menoja. Ensimmäisenä askeleena on CHF vähennys 20,2 miljoonaan frangiin. Ikävä kyllä Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun budjettia on täytynyt pienentää CHF:lla ja näyttämön CHF:lla. Seuran ( CHF) ja rakennuksen ( CHF) sekä henkilöstömenot ( CHF) ovat puolestaan lisääntyneet hieman. Budjetti on suunniteltu hieman alijäämäiseksi ( CHF) samoin projektit ( CHF). 2 miljoona frangia on budjetoitu erityisprojekteihin 19

19 Talousarvion toteutuminen 2007 / budjetti 2007 / budjetti 2008 Summat tuhansina CHF Tulos alueittain 2007 Budjetti 2007 Budjetti 2008 A. Käyttökulut Kulut Tulot Netto Kulut Tulot Netto Kulut Tulot Netto Yleinen antroposofinen seura Antroposofinen seura 5'093 2'022-3'072 4'809 1'673-3'136 4'872 1'537-3'335 Jäsenmaksut 24 4'757 4' '540 4' '540 4'540 Tukimaksut yhteisöiltä 0 1'983 1' '800 1' '300 2'300 Vapaat lahjoitukset 28 1'110 1' '800 1' '300 2'300 Testamentit '388 2' '500 1'500 Muut Muut tuotot ja menot 6'083 9'749 3' Kiinteistöt 1'156 1' '246 1' '175 1' Yhteensä 12'384 21'911 9'527 6'105 14'787 8'682 6'097 13'977 7'880 Hengentieteellinen korkeakoulu Korkeakoulun osastot 7'209 4'864-2'346 6'438 4'092-2'346 6'398 4'750-1'648 Yhteensä 7'209 4'864-2'346 6'438 4'092-2'346 6'398 4'750-1'648 Goetheanumin kulttuuritoiminta Näyttämö 5'098 1'872-3'226 3' '120 3' '730 Vastaanotto, tilaisuudet 1' ' '000 1' '069 Goetheanum-rakennus 3' '461 3'547 1'186-2'361 3' '491 Yhteensä 9'793 3'152-6'642 8'342 1'861-6'481 7'707 1'417-6'290 Käyttökulut yhteensä 29'386 29' '885 20' '202 20' B. Projektikulut Seuran projektit Korkeakoulun projektit Goetheanumin projektit '440 1' Projektit yhteensä '596 1' '038 1' C. Investoinnit Muut investoinnit 2'195 2' '000 1' Investoinnit yhteensä 2'195 2' '000 1' Yhteenveto Käyttökulut 29'386 29' '885 20' '202 20' Projektikulut '596 1' '038 1' Investoinnit 2'195 2' '000 1' Kokonaistulos 32'453 32' '480 23' '590 22' Kokonaisliikevaihto Cornelius Pietzner on perustanut hoitopedagogisen laitoksen USA:ssa ja toimi Yhdysvaltojen antroposofisen seuran johtokunnan jäsenenä sekä Camphill Association of North America n puheenjohtajana. Vuodesta 2002 hän on Yleisen antroposofisen seuran talouspäällikkö. niihin kuuluu mm. suuri sinfonia- ja eurytmiakiertue vuonna 2008, CHF lisäerä Mysteeridraamojen projektimenoihin (loput ovat näyttämön käyttömenoissa) ja CHF investointeihin. Testamenttilahjoituksia on laskettu tulevan 1,5 miljoonan frangin edestä, mutta samalla on budjetoitu instituutioiden lahjoitusten kohoavan miljoonalla frangilla. Johtokunta on hyväksynyt budjetin, jonka loppusumma on CHF, ja tulopuolelle on Budget 2008 laskettu CHF. Tämä budjetti alittaa CHF vuoden 2007 kokonaisbudjetin. Tähän päästiin vain Goetheanumin eri osastojen välisellä rakentavalla yhteistyöllä. Selkeyden vuoksi olemme antaneet hollantilaisen konsultin muotoilla budjetin uudelleen. Tähän asti Yleinen antroposofinen seura ei ole ottanut huomioon infrastruktruurin kaikkia käyttömenoja. Ne tullaan jaottelemaan eri osastojen ja sektioiden osalle. Uusi budjetti-esitys on omalta osaltaan selkeyttämässä Seuran ja Korkeakoulun liiketoimintaa ja niiden tahtovirtoja. 20

20 Antroposofinen seura maailmassa Allgemeine Anthroposophische Gesellschaft Postfach, CH-4143 Dornach 1 Tel Fax Goetheanumin johtokunta Virginia Sease Rosina Schumacher, Tel Heinz Zimmermann Claudia Rordorf, Paul Mackay Monika Clément, Tel Bodo v. Plato Ursula Seiler, Tel Sergej Prokofieff Ute Fischer, Cornelius Pietzner Claudia Rordorf, Seija Zimmermann Ina Bisterfeld, Aasia Yleisen antroposofisen seuran edustaja Aasiassa Hans von Florenstein Mulder Grants Road 18, Papanui NZ-8005 Christchurch Alankomaat Antroposofische Vereniging in Nederland Boslaan 15 NL-3701 CH Zeist Tel Pääsihteeri: Ronald A. Dunselman Argentina Sociedad Antroposófica en la Argentina Crisólogo Larralde 2224 Florida AR-C1429BtP Buenos Aires Tel Maanseuran edustaja: Rosa Körte Australia Anthroposophical Society in Australia Rudolf Steiner House Sussex Street 307 AU-NSW 2000 Sydney Tel Maanseuran edustaja: Norma Blackwood Belgia Antroposofische Vereniging in België F. Lousbergskaai 44 BE-9000 Gent Tel Pääsihteeri: Jan Borghs Brasilia Sociedade Antroposófica no Brasil Rua da Fraternidade, 156/168 BR São Paulo SP Tel Pääsihteeri: Ingrid Böhringer Bulgaria Anthroposophische Gesellschaft in Bulgarien Ul. Tzar Simeon 55 BG-1000 Sofia Tel/Fax Maanseuran edustaja: Trajtscho Frangov Chile Sociedad Antreoposófica Rama 'Christophorus' Natalia Gómez Clemenceau 1520 CL-Vitacura, Santiago de Chile Sociedad Antroposófica Rama 'San Santiago' Manuel Covarrubias 3782 Casilla de Nunoa CL-Santiago de Chile Fax Yhteyshenkilö: Claudio Rauch Sociedad Antroposófica Rama Sophia Carina Vaca Zeller Troncos Viejos 2135 La Reina CL-Santiago de Chile Fax Ecuador Sociedad Antroposófica Rama Micael Patricio Jaramillo Tobar Urb. La Luz, Fr. Guarderas 354 y Ab. Montalvo P.O. Box EC-Quito Tel Egypti Anthroposophische Gesellschaft Zweig Sekem 1 Belbis Desert Road P.O.Box 2834 Alf Maskan EG El Horrya Heliopolis Cairo Tel Yhteyshenkilö: Dr. Ibrahim Abouleish Espanja Sociedad Antroposófica en España Calle Guipuzcoa, 11-1-Izqda ES Madrid Tel Maanseuran edustaja: Leonor Montes Etelä-Afrikka Anthroposophical Society in Southern Africa Mrs. Linoia Pullen 16 Promenade Road ZA-7945 Lakeside Cape Town Tel Filippiinit Anthroposophical Society in the Philippines 24 9th Street Rolling Hills PH-New Manila Q.C. Yhtyshenkilö: Reimon Gutierrez Georgia Anthroposophische Gesellschaft in Georgien Seinab Bozvadse Strasse 10 Postfach 91 GE-0108 Tbilissi Tel Maanseuran edustaja Dr. Nodar Belkania Irlanti Anthroposophical Society in Ireland P.O.Box 172 GB-BT18 9WT Belfast Delivery Northern Ireland Tel./Fax Maanseuran edustaja Michiel Brave Islanti Antroposofiska Felagid a Islandi P.O.Box 953 IS-121 Reykjavik Tel Maanseuran edustaja: Gudfinnur Ellert Jakobsson Iso-Britannia Anthroposophical Society in Great Britain Rudolf Steiner House 35 Park Road GB-London NW1 6XT Tel Pääsihteerit: Ann Druitt, Philip Martyn Israel Elias Branch Eva Levy Hanassi St. 6 IL Jerusalem Tel Michael-Zweig, Harduf Kibbutz Harduf IL D.N. Hamovil Yhteyshenkilö: Sandra Gershony Hillel-Zweig Stefanie Allon-Grob Schoschanim 32 IL Kiriat Tivon Italia Società Antroposofica in Italia Via Privata Vasto 4 IT Milano Tel Pääsihteeri: Dr. Stefano Pederiva Itävalta Anthroposophische Gesellschaft in Österreich Tilgnerstrasse 3 AT-1040 Wien Tel Pääsihteeri Dipl. Ing. Helmut Goldmann Forum 2001 Herrn Dr. Reinhard Jeserschek Leechgasse 14 AT-8010 Graz Tel Kreuzpunkt Linz Herr Walter Waldherr Südtiroler Strasse 16 AT-4020 Linz Tel Japani Anthroposophische Gesellschaft in Japan Takadanobaba JP Shinjuku-ku Tokyo Tel./Fax Yhteyshenkilö: Kazuhiro Suzuki Anthroposophische Gesellschaft in Japan Prof. Dr. Yuji Agematsu Teraodai 2-8-1, JP Tamaku Kawasakishi Kanada Anthroposophical Society in Canada Bathurst St. # CA-ON L4J 8C7 Thornhill Tel Pääsihteeri Philip Thatcher Kolumbia Rama Micael Teresita Roldán de Hernandez Calle 13 # CO-43D14 Medellin Rama Santiago Apóstol Silvia ja Enrique de Castro URESA 54, Apt. 203, Porténa H 3 CO-H Cali Kroatia Antropofska Drustvo Marija Sofija Zagreb Baruna Trenka 4 HR Zagreb Tel Yhteyshenkilö: Dr. Darko Znaor Latvia Latvijas Antroposofiska Biedriba Herr Uldis Savelievs Keldisa-Str LV-1021 Riga Tel Liettua Michael-Zweig Jurate Lekstiene Ateities LT-5300 Panevezys 21

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum

Yleinen antroposofinen seura 2006/2007. Goetheanum Yleinen antroposofinen seura 2006/2007 Goetheanum Sisällysluettelo Yleinen antroposofinen seura Kanada... 4 Välähdyksiä... 5 Vapaa hengentieteellinen korkeakoulu Nuoriso-osasto... 6 Matemaattis-astronominen

Lisätiedot

Yleinen antroposofinen seura 2008/2009. Goetheanum

Yleinen antroposofinen seura 2008/2009. Goetheanum Yleinen antroposofinen seura 2008/2009 Goetheanum Sisällysluettelo Toimitukselta... 3 Yleinen antroposofinen seura Stefano Gasperin haastattelu... 4 Välähdyksiä työvuodesta 2008/2009... 6 Vapaa hengentieteellinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

nro. 1 / 2013 Luova kultt(uur)i

nro. 1 / 2013 Luova kultt(uur)i V I R nro. T 9 1 / 2013 Luova kultt(uur)i A "Henkisen tutkimuksen tehtävä on tehdä oikeutta kaikille uskonnoille. Onko Kristus-virike lähtöisin länsimaista? Onko jokin länsimainen

Lisätiedot

KEVÄTOPINTOKAUSI alkaa keskiviikkona 11.1.2016 ohjelman mukaisesti klo 09.00 ja päättyy yhteiseen kevätjuhlaan keskiviikkona 25.05.2016.

KEVÄTOPINTOKAUSI alkaa keskiviikkona 11.1.2016 ohjelman mukaisesti klo 09.00 ja päättyy yhteiseen kevätjuhlaan keskiviikkona 25.05.2016. KEVÄTOPINTOKAUSI alkaa keskiviikkona 11.1.2016 ohjelman mukaisesti klo 09.00 ja päättyy yhteiseen kevätjuhlaan keskiviikkona 25.05.2016. VIIKKO-OHJELMA klo ma ti ke to pe 9.00 TIEDOLLINEN JAKSO 10.30 Tauko

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI - TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta Koulun ja koulutuksen puolesta Koulun JA Koulutuksen puolesta Kaikki koulukasvatuksen parissa työtään tekevät tuntevat kouluelämän ja yhteiskunnan vääjäämättömän muutoksen ja jatkuvuuden. Yhteisölliset

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Yleinen antroposofinen seura 2005/2006. Goetheanum

Yleinen antroposofinen seura 2005/2006. Goetheanum Yleinen antroposofinen seura 2005/2006 Goetheanum Sisällysluettelo 3 Toimitukselta Antroposofinen seura 4 Vuodenkierto sydänajattelun kehittämisen tienä 4 Antroposofinen seura Romaniassa 5 Todellisuus

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot