Transkriptio

1 4/2013 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 5 Valtioneuvoston asetukset 7 MIETINNÖT YM. 8 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 10 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2 Momentti 4/2013 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki tieliikennelain muuttamisesta (253/2013) HE 174/2012 vp LiVM 1/2013 vp Laki tuli voimaan Tieliikennelain muutoksella pannaan täytäntöön tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (ITS-direktiivi). Laki sisältää keskeiset tieliikenteen älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevat määritelmät ja pykälän järjestelmien käyttöönotossa sovellettavista periaatteista. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki arvoosuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 1luvun 5 :n ja 15 luvun 1 :n muuttamisesta, laki maksulaitoslain muuttamisesta, laki maksupalvelulain muuttamisesta ja laki valtion vakuusrahastosta annetun lain 19b :n muuttamisesta ( /2013) HE 2/2013 vp TaVM 5/2013 vp Lait tulivat voimaan OTC-johdannaisia, keskusvastapuolia ja kauppatietorekistereitä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus pannaan täytäntöön. Finanssivalvonta valvoo asetuksessa tarkoitettuja finanssialalla toimivia vastapuolia, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja eläkejärjestelmiä. Finanssivalvonta on asetuksessa tarkoitettu yhteistyöstä ja tietojenvaihdon koordinoinnista vastaava kansallinen viranomainen. Valtiovarainministeriö on keskusvastapuoliyhteisöjen toimilupaviranomainen. Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 :n muuttamisesta ( / 2013) HE 193/2012 vp LiVM 3/2013 vp Lait tulivat voimaan Kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 2 :n 5 ja 11 kohta, 7 :n 1momentin 3 5 kohta ja 2momentti sekä 7 3 momentin kumoaminen tulevat kuitenkin voimaan Liikennelupaehtoja kiristetään niin sanottujen ketjukonkurssien estämiseksi niin, että aiemmat konkurssit muodostavat yhdeksi vuodeksi esteen uuden liikenneluvan hankkimiselle. Myös työnantajarikkomukset otetaan paremmin huomioon. Ammattimaisen kuljetuksen tilaajan velvollisuutta tarkastaa liikennelupa laajennetaan koskemaan kabotaasikuljetuksia ja arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymistä. ELY-keskusten ja verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön välistä tietojenvaihtoa parannetaan. Ulkomailla rekisteröidyn ajoneuvon käyttäminen suomalaisessa yhtiössä Suomen sisäisessä liikenteessä rajoitetaan yhteen viikkoon. Laki merilain muuttamisesta ja laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14g :n muuttamisesta ( / 2013) HE 205/2012 vp LiVM 4/2013 vp Lait tulivat voimaan Merilakia ja alusturvallisuuden valvonnasta annettua lakia muutetaan alusten omistajien vakuutuksesta merioikeudellisia vaateita varten koskevan direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Merilakiin tehdään myös merten matkustajaliikenteen harjoittajan vastuusta onnettomuustapauksissa koskevasta asetuksesta ja merimatkustajien oikeuksia koskevasta asetuksesta johtuvat Liikenteen turvallisuusviraston toimivaltaa koskevat muutokset. Laki vaalilain 5 ja 11 :n muuttamisesta (271/2013) HE 123/2012 vp PeVM 1/2013 vp Laki tulee voimaan Vaalilakia muutetaan siten, että Manner-Suomessa on 12 vaalipiiriä. Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri yhdistetään Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon vaalipiiri ja Pohjois- Karjalan vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Uutta vaalipiirijakoa sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain 8 ja 12 :n muuttamisesta (272/2013) HE 204/2012 vp TaVM 3/2013 vp Laki tuli voimaan Lakiin otetaan valtuutussäännös. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää teknisen laitteen markkinoille saattamisen kieltämisestä, rajoittamisesta tai erityisten ehtojen asettamisesta laitteelle sen mukaan kuin koneita koskevassa Euroopan unionin lainsäädännös- 2

3 sä edellytetään. Lisäksi muutetaan yksi viittaussäännös. Laki vuosilomalain muuttamisesta (276/2013) HE 203/2012 vp TyVM 1/2013 vp Laki tuli voimaan Lain 25 tulee kuitenkin voimaan Kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamiehiä koskevan lomapalkan laskentasääntöä muutetaan tilanteissa, joissa henkilön työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Näissä tilanteissa vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteista lomapalkan laskentasääntöä käyttäen. Jos työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen mutta ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän palkan mukaan. Säännöstä työntekijän oikeudesta saada lakisääteisen vuosilomansa tai sen osa siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson vuoksi muutetaan siten, että siirto-oikeus koskee jo ensimmäistä sairauspäivää. Lisäksi lakiin lisätään säännös viikko- ja kuukausipalkan jakajista, joita käytetään työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen laskennassa. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa vuosiloman siirtämiseen liittyvien karenssisäännösten (vuosilomalain 25 ) muuttamisesta johtuvia toiminnallisia, taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia sekä toimittaa asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 31. päivään joulukuuta 2015 mennessä. Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta (277/2013) HE 198/2012 vp StVM 4/2013 vp Laki tuli voimaan Lailla pannaan täytäntöön elinsiirtoa varten tarkoitettujen ihmiselinten laatu- ja turvallisuusvaatimuksia koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/53/ EU. Lakiin kirjataan direktiivissä säädetyt elinten laadun ja turvallisuuden varmistamisen vaatimukset. Lakiin otetaan säännökset muun muassa luovutussairaaloiden ja elinsiirtokeskuksen toimintaa koskevista vaatimuksista, henkilöstön pätevyydestä ja koulutuksesta, elinsiirtoon tarkoitettujen elinten jäljitettävyydestä sekä menettelyistä vakavien vaaratilanteiden ja haittavaikutusten ilmetessä. Direktiivin tarkoittamana toimivaltaisena viranomainen on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Sille kuuluu elinsiirtoon tarkoitettujen elinten käsittelyä, elimiä koskevia laatu- ja turvallisuusvaatimuksia, vakavien vaaratilanteiden ja haittavaikutusten raportointia sekä jäljitettävyysvaatimusta koskeva ohjaus ja valvonta. Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain muuttamisesta (279/2013) HE 196/2012 vp TaVM 4/2013 vp Laki tuli voimaan Lain 5 :n 1 momentti tulee voimaan kuitenkin Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettua lakia muutetaan siten, että välitysliikkeen vastaavan hoitajan on huolehdittava siitä, että välitysliikkeen palveluksessa ja sen jokaisessa toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista henkilöistä vähintään puolella on välittäjäkokeessa osoitettu ammattipätevyys ja että muillakin välitystehtäviä suorittavilla henkilöillä on tehtävän edellyttämä riittävä ammattitaito. Välittäjäkokeita järjestävän Keskuskauppakamarin välittäjälautakunnan nimi muutetaan Keskuskauppakamarin välittäjäkoelautakunnaksi. Lakiin otetaan myös säännökset Keskuskauppakamarin välittäjäkoelautakunnan pitämästä välittäjäkokeen suorittaneiden rekisteristä. Laki ilmailulain muuttamisesta (280/2013) HE 5/2013 vp LiVM 6/2013 vp Laki tuli voimaan Ilmailulain eräitä miehittämättömiä ilma-aluksia ja lääketieteellistä kelpoisuutta koskevia säännöksiä muutetaan. Kokeilu- ja tutkimustarkoituksiin käytettäville miehittämättömille ilma-aluksille lentosäännöistä säädetty poikkeus laajennetaan kattamaan kaikki miehittämättömät ilma-alukset ja näiden alusten rekisteröintiä koskevia säännöksiä muutetaan. Lääketieteelliseen kelpoisuuteen liittyvät säännökset muutetaan vastaamaan uutta EU-lainsäädäntöä niin, että henkilölupien listaan lisätään ilmailulääkärin hyväksyntätodistus, matkustamomiehistön kelpoisuustodistus ja matkustamomiehistön lääkärintodistus. Lennontiedottajan kelpoisuustodistus muutetaan lennontiedottajan lupakirjaksi siihen liittyvine kelpuutuksineen. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto valtuutetaan tarvittaessa puuttumaan työterveyslääkärin, ilmailulääkärin ja ilmailulääketieteen keskuksen toimintaan sekä näiden myöntämiin lupiin. Laki hovioikeuslain muuttamisesta, laki hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n muuttamisesta, laki merilain 21 luvun 1 :n muuttamisesta, laki ryhmäkannelain 3 :n muuttamisesta, laki poronhoitolain muuttamisesta, laki poronhoitajien sijaisapukokeilusta annetun lain 10 :n muuttamisesta, laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa annetun lain 5 ja 16 :n muuttamisesta, laki eurooppalaisesta todisteiden luovuttamismääräyksestä esineiden, asiakirjojen ja tietojen hankkimiseksi rikosasian käsittelyä varten tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta, laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 11 :n muuttamisesta sekä laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 8 :n Momentti 3 Momentti 4/2013

4 muuttamisesta ( / 2013) HE 153/2012 vp LaVM 2/2013 vp Lait tulevat voimaan Lakeihin tehdään hovi- ja hallintooikeuksien rakenneuudistuksen edellyttämät muutokset. Lisäksi lakeihin tehdään rakenneuudistuksen aiheuttamista tuomiopiirimuutoksista johtuvat viranomaisten alueellista toimivaltaa koskevat muutokset. Laki elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta, laki Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa annetun lain 2 :n muuttamisesta ja laki ulkomailla annetun elatusapua koskevan päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ( / 2013) HE 186/2012 vp LaVM 1/2013 vp Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lakeihin lisätään täydentävät säännökset, joita lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä Haagissa vuonna 2007 tehdyn yleissopimuksen soveltaminen edellyttää. Yleissopimuksen ratifiointi kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan. Euroopan unioni allekirjoitti yleissopimuksen huhtikuussa Laki Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain muuttamisesta ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta ( / 2013) HE 184/2012 vp HaVM 2/2013 vp Lait tulivat voimaan Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annettuun lakiin lisätään säännös tutkimuslaitoksen oikeudesta saada salassapitosäännösten ja tuomioistuimen antaminen salassapitomääräysten estämättä tutkimus- ja seurantatehtäviensä hoitamiseksi tarpeellisia tietoja maksutta tuomioistuimilta ja eräiltä muilta viranomaisilta. Lakiin lisätään säännökset myös tutkimuslaitoksen oikeudesta muodostaa tutkimusrekistereitä ja tietojen luovuttamisesta niistä. Tutkimustarkoituksia varten kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa. Laki passilain muuttamisesta ja laki passilain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta ( / 2013) HE 188/2012 vp HaVM 4/2013 vp Lait tulivat voimaan Passilakia muutetaan siten, että valmis passi toimitetaan hakijalle pääsääntöisesti kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä suoraan passivalmistajalta. Viranomaiselle kuuluvia passin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastamista sekä passilähetyksen toimittamista koskevia tehtäviä voidaan siirtää yksityiselle palveluntuottajalle. Laissa säädetään yksityistä palveluntuottajaa koskevista vaatimuksista, toiminnan valvonnasta ja palveluntuottajan vastuusta. Toimitusmenettelyn muutoksen johdosta hakija noutaa passilähetyksen yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä. Hakijan ei enää tarvitse palauttaa viranomaiselle aiempaa voimassaolevaa passiaan, vaan hakijalle toimitetaan uuden passin mukana ohjeet aiemman passin mitätöimiseksi. Lisäksi passilakiin tehdään eräitä täsmennyksiä ja teknisiä muutoksia sekä siirretään tiettyjä passilaissa säänneltyjä toiminnallisia tehtäviä sisäasiainministeriöltä Poliisihallitukselle. Lakiteknisistä syistä kumotaan vuonna 2014 voimaan tulevasta passilain muutoksesta eräitä säännöksiä. Laki patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muuttamisesta (305/2013) HE 202/2012 vp TaVM 2/2013 vp Laki tuli voimaan Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteiden perustana olevien säännösten asemaa suhteessa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin selkeytetään. Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista peritään liiketaloudellisin perustein määräytyvä maksu silloinkin, kun julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse. Lisäksi lakiin tehdään eräitä teknisluonteisia muutoksia. Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta (306/2013) HE 180/2012 vp TaVM 1/2013 vp Laki tuli voimaan Yrityspalvelurekisteristä muodostetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteinen rekisteri. Myös työ- ja elinkeinotoimistoilla on oikeus tallettaa tietoja yrityspalvelurekisteriin sekä käsitellä rekisterissä olevia tietoja. Työ- ja elinkeinotoimistoilla on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella oikeus salassapitosäännösten estämättä saada yrityspalvelurekisterin tietoja tehtäviensä hoitamista varten. Lakiin lisätään selventävä säännös luovutuksensaajan oikeudesta tallettaa, tulostaa ja jäljentää teknisen käyttöyhteyden avulla luovutetut tiedot. Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain 3 ja 4 :n muuttamisesta (320/2013) HE 172/2012 vp LaVM 3/2013 vp Laki tuli voimaan Nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annettua lakia muutetaan siten, että nuoren rikosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden määräaika alkaisi kulua esitutkinnan valmistumisesta. Lakiin lisätään myös säännös, jonka mukaan sotilaskurinpitomenettelyssä käsiteltävistä nuoren rikoksista ei tarvitse tehdä esitutkintaviranomaisen ilmoitusta. Lisäksi lakiin lisätään säännös, jonka mukaan syyttäjän ei tarvitse tehdä seuraamusselvityspyyntöä, jos nuori rikoksesta epäilty on ulkomaan kansalainen tai hänen vakinainen 4

5 asuntonsa on muualla kuin Suomessa. Laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta vero-vuosina annetun lain 8 :n muuttamisesta (322/2013) HE 22/2013 vp VaVM 7/2013 vp Laki tulee voimaan samana päivänä kuin sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina annettu laki (993/2012). Veronhuojennuslakiin lisätään säännös veronkantolain maksujärjestelyä koskevien säännösten soveltamisesta veronhuojennuslaissa tarkoitetuissa maastamuuttotilanteissa. Maksujärjestelyjen yhteydessä veronmaksun turvaamiseksi ei voida vaatia vakuutta eikä maksamattomalle verolle voida periä korkoa. Verohallinnolle säädetään velvollisuus myöntää verovelvolliselle hakemuksesta maksuaikaa veronmaksulle vuodeksi kerrallaan siihen saakka, kun hän on muuttanut pois Euroopan talousalueelta tai kun muut lain 8 :ssä säädetyt edellytykset verotuksessa vähennetyn vähennyksen tuloksi lukemiselle täyttyvät. Maastamuuttotilanteissa verosaatavan viiden vuoden vanhentumisaika alkaa pääsäännöstä poiketen kulua vasta siitä ajankohdasta, jolloin veronmaksulle myönnetty maksuaika päättyy. Laki rautatielain muuttamisesta (323/2013) HE 12/2013 vp LiVM 7/2013 vp Laki tuli voimaan Kalustoyksikön kunnossapidosta vastaavan yksikön sertifiointia ja ratarekisteriä koskevia rautatielain säännöksiä muutetaan. Lisäksi lakiin tehdään eräitä täsmennyksiä. Laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi, laki rikoslain 46 luvun 1 :n muuttamisesta ja laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 35 ja 36 :n muuttamisesta ( / 2013) HE 61/2012 vp HaVM 3/2013 vp Lait tulevat voimaan Lailla varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi luodaan menetelmä, jolla terroritekoihin osallistuvien tai niiden toteuttamista edistävien henkilöiden, yhteisöjen ja ryhmien varat voidaan Suomessa jäädyttää Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston vuonna 2001 hyväksymän päätöslauselman edellyttämällä tavalla. Lisäksi tehdään muutoksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annettuun lakiin sekä rikoslain maastavientiin ja maahantuontiin liittyviä rikoksia koskevaan lukuun. Laki maantielain 5 ja 42 :n muuttamisesta (328/2013) HE 195/2012 vp LiVM 5/2013 vp Laki tulee voimaan Maantielakia muutetaan niin, että sähkö- ja viestintäjohtojen sekä muiden yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle helpottuu. Jatkossa tienpitoviranomaisen on myönnettävä sijoittamislupa tiealueelle, jos toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liikenteelle tai vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle. Maantien tiealueen muodostavaa aluetta myös laajennetaan niin, että siihen kuuluvat myös tiehen välittömästi liittyvät alueet, jotka uuden tien tekemisen tai tien parantamisen yhteydessä tarvitaan yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamista varten. Laki työturvallisuuslain muuttamisesta (329/2013) HE 201/2012 vp TyVM 2/2013 vp Laki tulee voimaan Lakia täsmennetään siten, että työajat nimenomaisesti mainitaan yhtenä seikkana, josta aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työnantajan on selvitettävä ja arvioitava. Lisäksi muutetaan kahta viittaussäännöstä. Laki lääkelain muuttamisesta (330/2013) HE 200/2012 vp StVM 3/2013 vp Laki tulee voimaan Laissa säädetään Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen sekä myyntiluvan ja rekisteröinnin haltijan tehtävistä ja velvollisuuksista lääketurvatoiminnan osalta. Myyntiluvan ja rekisteröinnin haltija on velvollinen ylläpitämään lääketurvajärjestelmää, jonka avulla seurataan myyntiluvallisten ja rekisteröityjen valmisteiden turvallisuutta ja voidaan havaita niiden riski-hyötysuhteessa tapahtuvat muutokset. Viranomaisvalvonnan piiriin tulevat myös myyntiluvan myöntämisen jälkeiset turvallisuustutkimukset. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 33/2013 vp) eduskunnalle laiksi yliopistolain 7 :n muuttamisesta Yliopistolakia ehdotetaan yliopistojen koulutusvastuita koskevan kokonaisuudistuksen mahdollistamiseksi muutettavaksi siten, että yliopistojen koulutusvastuiden täsmentäminen opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella ei edellyttäisi yliopiston esitystä. Opetusja kulttuuriministeriön asetus valmisteltaisiin yhteistyössä yliopistojen kanssa. Yksittäisen yliopiston koulutusvastuun täsmentämistä koskevat muutokset perustuisivat lähtökohtaisesti yliopiston omaan aloitteeseen kuten nykyisinkin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 35/2013 vp) eduskunnalle laeiksi eläinsuojelulain ja rikoslain 17 luvun 14 :n muuttamisesta Eläinsuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin Euroopan unionin tuotantoeläinten lopetusta koskevassa asetuksessa edellytetyt säännökset. Lisäksi lakiin lisättäisiin asetuksen sallimissa rajoissa asetusta tiukemmat tai sitä täydentävät kansalliset säännökset eläinten lopetuksesta ja teurastuksesta. Lakia muutettaisiin myös siten, että se Momentti 5 Momentti 4/2013

6 soveltuisi asetuksen noudattamisen valvontaan. Valvontaviranomaiset ja valvonnan järjestäminen säilyisivät nykyisellään. Eläinten lopetustoimintaa koskevan valvonnan tehostamiseksi toiminnanharjoittajan olisi tehtävä eläinten lopetukseen liittyvästä toiminnasta ilmoitus aluehallintovirastolle ennen toiminnan aloittamista. Uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa koskeva sääntely, joka mahdollistaa verenlaskun aloittamisen samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa, säilytettäisiin nykyisellään. Rikoslakiin tehtäisiin tarvittavat teknisluonteiset muutokset eläinten teurastusta ja lopetusta koskevien tekojen rangaistavuuden säilyttämiseksi nykyisellään. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 36/2013 vp) eduskunnalle joukkoliikennelain muuttamisesta Joukkoliikennelakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 181/2011 sekä asetuksen (EY) N:o 2006/204 muuttamisesta annetun asetuksen (EU:n linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskeva asetus) soveltamisesta Suomessa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että liikenteenharjoittajien tulisi luovuttaa liikenteen reitti-, pysäkki- ja aikataulutietoja toimivaltaisille viranomaisille ja Liikennevirastolle. EU:n asetuksessa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia olisivat kuluttaja-asiamies ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Matkustajien yksittäisissä riita-asioissa toimivaltainen viranomainen olisi kuluttajamatkustajien osalta Kuluttajariitalautakunta ja liikematkustajien osalta Trafi. Asetuksen noudattamatta jättämisestä voitaisiin määrätä kielto tai määräys muuttaa toiminta asetuksen mukaiseksi. Kieltoa ja määräystä voitaisiin tehostaa uhkasakolla. Asetuksen edellyttämät terminaalit, joissa vammaisia ja liikuntarajoitteisia matkustajia avustetaan, nimeäisi Trafi. Asetusta sovellettaisiin Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Norjan välisessä säännöllisessä linja-autoliikenteessä vasta lähtien ja asetuksen säännöksiä kuljettajien koulutuksen osalta lähtien. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 37/2013 vp) eduskunnalle laiksi sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksellä pantaisiin täytäntöön uusiutuvan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin sekä energiatehokkuusdirektiivin sähkön alkuperätakuita koskeva sääntely. Laissa säädettäisiin menettelyistä, joiden mukaisesti sähkönmyyjä voi alkuperätakuilla varmentaa tietyn sähkömäärän tuotetuksi uusiutuvilla energialähteillä tai sähkön ja lämmön tehokkaalla yhteistuotannolla. Lisäksi laissa säädettäisiin sähkönmyyjän velvollisuudesta ilmoittaa sähkön energialähteitä koskevia tietoja sähkönkäyttäjille. Alkuperätakuu säädettäisiin laissa ainoaksi sallituksi tavaksi varmentaa tietty sähkömäärä tuotetuksi uusiutuvilla energialähteillä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 38/2013 vp) eduskunnalle kemikaalilaiksi sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Uusi kemikaalilaki olisi pääosin niin sanottu valvontalaki, sillä toiminnanharjoittajan velvoitteista säädetään suurelta osin Euroopan unionin asetuksilla. Lailla keskitettäisiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kemikaalien markkinavalvontatehtävät siirtämällä sille kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävät sekä tilapäisiä äkillisiä tapauksia lukuun ottamatta myös työsuojeluviranomaisen markkinavalvontaa koskevat tehtävät. Työsuojeluviranomaisen tehtävät painottuisivat kemikaalin käytön olosuhteita ja työnantajan velvoitteita koskevaan valvontaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoisivat kemikaalin käytön olosuhteita. Suomen ympäristökeskus valvoisi eräiden EU-asetusten sekä kansainvälisten sopimusten noudattamista. Tulli valvoisi maahantuonnin ja maastaviennin edellytysten täyttymistä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus valvoisi hyvän laboratoriokäytännön noudattamista. Lailla annettaisiin myös biosideja koskevan uuden EU-asetuksen edellyttämät kansalliset säännökset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 40/2013 vp) eduskunnalle laeiksi kilpailulain ja oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 4ja 16 :n muuttamisesta Ehdotuksen mukaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltuuksia julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisten toimintaedellytysten eli niin sanotun kilpailuneutraliteetin valvonnan tehostamiseksi lisättäisiin. Jos kunnan, kuntayhtymän, valtion tai niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön toiminnassa sovellettaisiin sellaista menettelyä tai rakennetta, joka vääristäisi kilpailua tai estäisi kilpailun syntymistä, Kilpailu- ja kuluttajaviraston olisi ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrittävä poistamaan kilpailuneutraliteettia vaarantava menettely tai toiminnan rakenne. Jos neuvottelut eivät johtaisi tulokseen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi kieltää toiminnan tai asettaa sen jatkamisen edellytykseksi kilpailuneutraliteetin varmistavia velvoitteita. Säännöksiä ei kuitenkaan sovellettaisi, jos toiminta perustuu lainsäädäntöön. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi asettaa kiellon tai velvoitteen tehostamiseksi uhkasakon. Kieltoa tai velvoitetta olisi noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei markkinaoikeus toisin määrää. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voisi jättää kilpailuneutraliteettia koskevan toimenpidepyynnön tutkimatta, jos sovellettavan menettelyn tai toiminnan rakenteen vaikutukset terveen ja toimivan kilpailun edellytyksille ovat vähäiset. Kuntaan, kuntayhtymään, valtioon sekä niiden määräysvallassa oleviin yksiköihin sovellettaisiin lisäksi, mitä kilpailulaissa säädetään elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta antaa tietoja. Lisäksi esitetään tehtäväksi lainsäädäntöteknisiä muutoksia kilpailulakiin sekä oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 4 ja 16 :iin. Hallituksen esitys (HE 41/2013 vp) eduskunnalle laiksi Patentti- ja rekisterihallituksesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Patentti- ja rekisterihalli- 6

7 tuksesta. Lailla korvattaisiin nykyinen patentti- ja rekisterihallituksesta annettu laki. Keskeisimmät uudistukset koskevat johtamista, organisaation sääntelyä ja sidosryhmäyhteistyön asemaa. Ehdotetulla lailla korvattaisiin viraston johtokunta neuvottelukunnalla. Lisäksi lain- ja asetuksentasoista viraston organisaation sääntelyä selkeytettäisiin siten, että toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta vastaava pääjohtaja päättäisi nykyistä itsenäisemmin viraston organisaatiosta. Hallituksen esitys (HE 42/2013 vp) eduskunnalle laeiksi aravalainojen lainaehtojen määräaikaisesta muuttamisesta eräissä tapauksissa annetun lain ja aravarajoituslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan aravalainojen lainaehtojen määräaikaisesta muuttamisesta eräissä tapauksissa annettua lakia muutettavaksi siten, että lainaehtojen muuttamismahdollisuuksia joustavoitettaisiin ja lainaehtojen muutoksen myöntämisedellytyksiä täydennettäisiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan aravarajoituslakia muutettavaksi siten, että purku- ja rajoitusakordien enimmäismääriä nostettaisiin, purkuakordien myöntämisedellytyksiä joustavoitettaisiin ja akordien haku- ja myöntämismenettelyitä selkeytettäisiin. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa yksilöllisempi ja ennaltaehkäisevämpi lähestymistapa taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen ongelmien ratkaisussa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 43/2013 vp) eduskunnalle laiksi sähköistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan, että sähköistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskeva lainsäädäntö tulee voimaan Mainitusta päivästä lukien suurin osa kiinteistön luovutuksista voitaisiin tehdä sähköisesti Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä asiointijärjestelmässä. Vastaavasti kiinnityshakemukset voitaisiin tehdä sähköisesti ja sähköiset panttikirjat ottaa käyttöön. Eräisiin luovutuksiin ja kiinnityshakemuksiin säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin vasta lukien. Hallituksen esitys (HE 44/2013 vp) eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain 12a ja 14 :n sekä Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Aikuiskoulutustuessa sovitellun tuen ehtoja ehdotetaan muutettaviksi siten, että täyden suojaosan määrä kuukaudessa korotettaisiin 250 euroon. Lisäksi aikuiskoulutustuen enimmäiskestoaika ehdotetaan pidennettäväksi 19 kuukauteen. Ammattitutkintostipendin määrä ehdotetaan korotettavaksi 450 euroon niiden henkilöiden osalta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa. Perusmääräiseen ammattitutkintostipendiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus. Lisäksi ammattitutkintostipendin hakumenettelyä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi ja stipendin määrän tarkistusväliä pidennettäväksi kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 45/2013 vp) eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 :n muuttamisesta Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaisivat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa. Tilitettävien verojen kertymisjakso alkaisi kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyisi seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä. Verohallinto tilittää verot kunkin kuukauden 28 päivänä. Muutoksella lyhennetään verojen tilitysviivettä veronsaajille. Hallituksen esitys (HE 46/2013 vp) eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 :n muuttamisesta Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laissa tarkoitettuja valtiontakauksia voitaisiin antaa myös kesäkuun 2013 jälkeen. Annettavat valtiontakaukset voisivat koskea sellaista Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankintaa, joka tehdään ennen hallituksen esityksen antamista päätettyjä talouden sopeutusohjelmia varten. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa, kuitenkin viimeistään Hallituksen esitys (HE 47/2013 vp) eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomessa asuva kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen voisi liittyä kirkon jäseneksi. Kirkkoherranvaalia koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoherranvaalissa olisi käytettävissä kaksi vaihtoehtoista vaalitapaa, välitön tai välillinen vaali. Kirkkoherra valittaisiin ensisijaisesti välittömällä vaalilla, joka pääosin vastaa nykyistä kirkkoherranvaalia. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi säännöksiä aloiteoikeudesta hiippakuntavaltuustoon. Aloiteoikeutettujen joukkoa laajennettaisiin siten, että aloiteoikeus hiippakuntavaltuustoon olisi nykyisten aloiteoikeutettujen lisäksi vähintään kymmenellä hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan seurakuntavaaleissa äänioikeutetulla jäsenellä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus kansalaisuudesta (293/2013) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään viranomaisten tehtävistä kansalaisuushakemuksen, kansalaisuusilmoituksen ja kansalaisuusaseman määrittämistä koskevan asian vireillepanossa ja käsittelyssä, käsittelymaksun suorittamisesta pantaessa asia vireille kunniakonsulaatissa ja viranomaisten keskinäisen yhteistyön järjestämisestä Suomen kansalaisuutta koskevissa asioissa. Valtioneuvoston asetus puolustustarvikkeiden vientiä Momentti 7 Momentti 4/2013

8 koskevan lupaharkinnan yleisistä edellytyksistä (311/2013) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain nojalla täydentävistä säännöksistä, jotka koskevat puolustustarvikkeiden vientiä koskevia lupaharkinnan yleisiä edellytyksiä. Asetuksessa säädetään niistä valtioista, joihin suuntautuvaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, välitykseen tai kauttakuljetukseen Suomesta lupaa myönnettäessä ei sovelleta ulko- ja turvallisuuspoliittista harkintaa. Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muuttamisesta tehdyn päätöksen voimaansaattamisesta (324/2013) Päätös on voimassa lukien, kuten siitä on sovittu. Asetus tuli voimaan Asetuksella saatetaan voimaan Eurooppa-neuvoston päätös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muuttamisesta niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Asetus tulee voimaan siirtymäsäännöksin. Asetus korvaa nykyisen samannimisen valtioneuvoston päätöksen, joka on kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin keskeinen täytäntöönpanosäädös. Uusi asetus perustuu sisällöllisesti suurelta osin nykyiseen valtioneuvoston päätökseen. Rakenteellisesti sääntelyä kuitenkin muutetaan siten, että nykyisin säädöksen liitteisiin sisältyvät asiat siirretään pääosin asetuksen pykäliin. Asetuksessa käytettyä käsitteistöä tarkistetaan vastaamaan uuden jätelain terminologiaa. Sääntelyä kehitetään kaatopaikkojen aiheuttamien metaanipäästöjen ja suotovesikuormituksen vähentämiseksi. Tämän mukaisesti täsmennetään nykyisiä säännöksiä, joilla rajoitetaan biohajoavien ja muiden orgaanisten jätteiden hyväksymistä tavanomaisen jätteen kaatopaikoille. Uudet rajoitukset koskevat jätettä, jonka orgaanisen hiilen kokonaismäärä tai hehkutushäviö ylittää määritellyt raja-arvot. Jätteet on testattava mainittujen ominaisuuksien selvittämiseksi. Rajoitukset eivät koske eräitä erikseen mainittuja jätteitä. Lupaviranomainen voi asetuksessa määritellyin edellytyksin myöntää poikkeuksia rajoituksista. Lisäksi asetuksella pannaan täytäntöön kaatopaikkadirektiivin muuttamista koskeva neuvoston direktiivi, jossa on säännökset nestemäisen elohopean väliaikaisesta varastoinnista. Valtioneuvoston asetus hovioikeuksien tuomiopiireistä, valtioneuvoston asetus hallintooikeuksien tuomiopiireistä, valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityksen saneerausta koskevissa asioissa ja valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa ( / 2013) Asetukset tulevat voimaan Lait hovioikeuslain muuttamisesta, hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n muuttamisesta sekä lait eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta tulevat voimaan Muutokset liittyvät hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistukseen, jolla vähennetään hovioikeuksien määrää yhdellä ja hallintooikeuksien määrää kahdella. Uudistuksen edellyttämien hovioikeuksien tuomiopiirimuutosten toteuttamiseksi annetaan uusi valtioneuvoston asetus hovioikeuksien tuomiopiireistä. Muutoksia tehdään Itä-Suomen, Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuksien tuomiopiireihin. Yhdistetyn Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiiri muodostuu nykyisten Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuksien tuomiopiireistä lukuun ottamatta Hyvinkään käräjäoikeutta, joka siirretään Helsingin hovioikeuspiiriin, ja Kainuun käräjäoikeutta, joka siirretään Rovaniemen hovioikeuspiiriin. Myös hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä säädetään jatkossa valtioneuvoston asetuksella, kun niitä koskeva sääntely on nykyisin toteutettu valtioneuvoston päätöksen tasoisesti. Muutoksia voimassa olevaan sääntelyyn nähden tulee siten, että asetuksessa säädetään Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeuksien yhdistymisen seurauksena perustettavan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tuomiopiiristä sekä Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeuksien yhdistyessä uuden Itä-Suomen hallinto-oikeuden tuomiopiiristä. Tämän lisäksi nykyisin Kouvolan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluva Päijät-Hämeen maakunta siirretään Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin. Hovioikeuksien tuomiopiirien muuttumisen johdosta tehdään muutoksia myös valtioneuvoston asetuksiin käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityksen saneerausta sekä ulosottovalituksia koskevissa asioissa. MIETINNÖT Näkökohtia luottotietojen kokoamisen ja käytön sääntelystä Oikeusministeriö julkisti selvityksen luottotietojen kokoamisen ja käytön sääntelystä. Selvityksessä on arvioitu oikeudellisesta näkökulmasta edellytyksiä säännellä positiivisten luottotietojen kokoamista ja käyttöä. Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan esimerkiksi tietoja henkilön kaikista luotoista ja mahdollisesti muitakin tietoja hänen taloustilanteestaan. Luottotietorekisteriin tallennetaan Suomessa nykyisin tiedot maksuhäiriöistä eli ns. negatiiviset luottotiedot. Selvityksen mukaan luottotietojen käsittelyä koskevan kansallisen lainsäädännön muutoksista tulisi toistaiseksi pidättäytyä. Lainsäädännön kehittämistä puoltavia yleisiä tekijöitä ovat selvityksen mukaan informaatiotasapainon edistäminen luottosuhteissa, luottotietotoiminnan kehitys sekä ylivelkaantumisen seuranta. Lainsäädäntömuutosta vastaan puhuvia seikkoja ovat puolestaan henkilötietojen suojan merkityksen kasvu nykyaikaisessa oikeusvaltiossa, henkilöluottotietojen muuttunut asema osana kuluttajasuojan sääntelyä sekä positiivisten luottotietojen käsittelyn ja hallinnoinnin järjestämisen ongelmallisuus. EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta henkilötietoasetusta, asuntoluottodirektiiviä ja tietoturvallisuusdirektiiviä. Selvityksen mukaan niiden hyväksymistä ja vaikutuksia tulisi odottaa ennen kuin kansallista lainsäädäntöä mahdollisesti ryhdytään muuttamaan. 8

9 Selvitys määräaikaisten sopimusten yleisyydestä ja tiedottamisesta vuokratyössä Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi selvityksen vuokratyöstä. Selvityksen mukaan vuokratyöntekijöistä suurin osa on määräaikaisessa työsuhteessa, mutta heillä ei ole riittävästi tietoa määräaikaisuuden perusteista ja kestosta. Yli puolet vuokratyöntekijöistä kokee myös olevansa heikommassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Kyselyyn vastanneista vuokratyöntekijöistä 76 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa. Eniten määräaikaisia työsuhteita oli kiinteistönhoitoalalla, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa, terveysja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa, kuljetus- ja varastointialalla sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Keskimääräistä vähemmän määräaikaisuuksia oli tukkuja vähittäiskaupan ja muun palvelutoiminnan aloilla sekä informaatio- ja viestintäalalla. Selvityksen mukaan vuokratyöntekijöillä ei ole riittävästi tietoa työsuhteen määräaikaisuuden perusteista ja kestosta. Vuokratyötä käyttävät työnantajat ovat tyytyväisiä vuokratyön helppouteen ja nopeuteen. He myös saavat hyviä työntekijöitä vuokrayritysten kautta. Niin vuokratyövoimaa välittävät kuin käyttävät yritykset korostivat, että vuokratyöntekijöiden tulee saada vakituisten työntekijöiden kanssa samat edut. Selvityksen mukaan vuokratyöhön tulisi soveltaa lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muuhun työhön ja vuokratyöntekijöitä tulisi kohdella yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Selvitys Jehovan todistajien asepalveluksesta Ministeri Carl Haglund nimitti professori Jukka Kekkosen Helsingin yliopistosta selvitysmieheksi arvioimaan lainsäädäntöä, joka koskee Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuuden suorittamisesta. Toimeksiantona oli vertailla puolustusministeriön 2007 asettaman toimikunnan mietinnössä esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja. Vertailussa tuli arvioida, kuinka korvaava palvelus voitaisiin liittää perustuslain yhdenvertaisuuteen ja samalla maanpuolustusvelvollisuuteen. Nyt valmistuneessa selvityksessä tehdyt ratkaisuehdotukset perustuvat demokraattisen oikeusvaltion perusperiaatteisiin ja arvoperustaan, joita sovelletaan laajassa yhteiskunnallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Selvityksessä todetaan, että yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, vaan lopputulos kansalaisten perusoikeuksien ja velvollisuuksien välisestä suhteesta on kokonaisharkinnan tulos, jota on tarvittaessa voitava tarkastella uudelleen. Nykytilannetta ei professori Kekkosen mukaan voida pitää täysin tyydyttävänä. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden näkökulmasta ongelmallista on, että Jehovan todistajat on asetettu muihin vastaavan tasoisiin vakaumuksiin nähden parempaan asemaan. Nykytilanteen säilyttämisen ohella professori Kekkonen esittää selvityksessä kolme perusteltua vaihtoehtoa tilanteen ratkaisemiseksi. Selvityksessä korostetaan, että minkä tahansa vaihtoehdon valinta edellyttää huolellista jatkovalmistelua ja laajaa keskustelua. KORKEIN OIKEUS KKO:2013:18 Rangaistuksen määrääminen Rangaistuslajin valinta Yhdyskuntapalvelu Valvontarangaistus Käräjäoikeus tuomitsi A:n yhdyskuntapalveluun. A:n muutoksenhaussa esittämää vaatimusta, että hänet tuomitaan yhdyskuntapalvelun sijasta valvontarangaistukseen, ei tutkittu, koska hänellä ei tältä osin ollut oikeussuojan tarvetta. RL 6 luku 11 RL 6 luku 11 a KKO:2013:19 Tuomioistuimen toimivalta Tuomioistuin- vai hallintoriitaasia Sopimus Julkisyhteisön ostopalvelusopimus Kaupunki ja yhtiö olivat solmineet ostopalvelusopimuksen tähystystutkimusten suorittamisesta kaupungin terveyskeskuksessa. Yhtiö vaati kaupunkia vastaan ajamassaan kanteessa, että kaupunki velvoitetaan suorittamaan yhtiölle vahingonkorvausta sopimuksen irtisanomisaikana aiheutuneesta tulojen menetyksestä. Sopimus ei sisältönsä perusteella liittynyt julkisen vallan käyttöön eikä sen kohteena ollut julkisen hallintotehtävän hoitaminen, vaan kysymyksessä oli palvelun hankinta, jonka kunta oli tehnyt osana sille kuuluvaa terveydenhuollon järjestämistä. Kysymyksessä ei siten ollut hallintosopimus. Sopimusta koskevan riidan käsittely kuului yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. PL 99 PL 124 HallintoL 3 HallintolainkäyttöL 69 1 mom. KKO:2013:20 Yritysvakoilu Yrityssalaisuuden rikkominen Rikoksen yritys A ja B olivat yhdessä ennen työsuhteidensa päättymistä kopioineet työnantajansa Y Oy:n tietojärjestelmistä käytössään olleille tietokoneille ja muistitikuille laajasti yrityssalaisuuksia sisältäneitä tietoja. He olivat siirtyneet pian työsuhteidensa päättymisen jälkeen Y Oy:n kanssa kilpailevan yhtiön palvelukseen. Tietojen kopioiminen ei ollut ollut kiellettyä, mutta mainittuun laajaan kopioimiseen ei enää tuolloin ollut ollut heidän työtehtävistään johtunutta tarvetta. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, etteivät A ja B olleet syyllistyneet yritysvakoiluun. Heidät tuomittiin yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksestä. RL 30 luku 4 1 mom. 2 k. RL 30 luku 5 1 mom. 1 k. RL 30 luku 5 3 mom. RL 5 luku 1 2 mom. KKO:2013:21 Väärennysrikos Väärennys Pakolaisen oikeusasema A oli saapunut lentoteitse Suomeen neljän kauttakulkumaan kautta. Oleskeltuaan Suomessa noin kuusi vuorokautta hän oli pyrkinyt jatkamaan matkaansa Kanadaan ja edelleen Iso-Britanniaan hakeakseen siellä turvapaikkaa. Hän oli yrittäessään poistua maasta esittänyt rajaviranomaisille väärän matkustusasiakirjan ja jäätyään siitä kiinni hakenut turvapaikkaa Suomesta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että Geneven pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen 31 artiklan 1 kohta esti tuomitsemasta A:ta väärennysrikoksesta. RL 33 luku 1 Momentti 9 Momentti 4/2013

10 KKO:2013:22 Kiinteistönmuodostamislaki Rajankäynti Virheen korjaaminen Asianosaisten tyydyttyä toimituksessa suoritettuihin rajankäynteihin toimitusinsinööri oli ennen toimituksen merkitsemistä kiinteistörekisteriin päättänyt, että toimitus otetaan osaksi uudelleen käsiteltäväksi, koska rajaa tietyllä rajaosuudella ei ollut toimituksessa käyty maastossa löydettyjen pyykkien mukaisesti entiseen paikkaansa. Rajan paikka mainituilta osin oli toimituksessa määritetty virheellisesti sen vuoksi, että toimitusinsinööri oli tulkinnut toimituskarttoja virheellisesti. Kysymys siitä, onko rajankäynti mainituilta osin voitu ottaa kiinteistönmuodostamislain 271 :n 1momentin ja 275 :n nojalla uudelleen käsiteltäväksi asiavirheen korjaamista koskevassa toimituksessa. KML mom. KML 275 KKO:2013:23 Oikeudenkäyntimenettely Tutkimatta jättäminen Oikeusvoima Kiinteistön ostajan myyjiä vastaan ajama kanne, jossa ostaja oli vaatinut kiinteistön laatuvirheen perusteella kaupan purkua, oli hylätty lainvoimaisella tuomiolla. Mainittu tuomio esti tutkimasta ostajan myyjiä vastaan myöhemmin nostaman kanteen, jossa ostaja vaati myyjiltä samojen virheiden perusteella hinnanalennusta. (Ään.) Ks. KKO 2001:136 ja KKO 2008:43. KKO:2013:24 Ulosottokaari Ulosmittaus Turvaamistoimi Henkivakuutus A:n ottama henkivakuutus ulosmitattiin rikokseen perustuvaa vahingonkorvaussaatavaa koskevan tuomion perusteella. Koska vakuutuksen ottamisesta oli ulosmittausta toimitettaessa kulunut enemmän kuin 10 vuotta, sitä ei olisi vakuutussopimuslain 54 :n 1 momentin 1kohdan (543/1994) mukaan saanut ulosmitata. Merkitystä ei ollut sillä, että henkivakuutus oli jo pantu vakuustakavarikkoon sanotun vahingonkorvausvelan perimisen turvaamiseksi. Ulosmittaus kumottiin. VakSopL 54 1 mom. 1 k. (543/ 1994) KKO:2013:25 Oikeudenkäyntimenettely Todistelu Hyödyntämiskielto Oikeus avustajaan Rikosasian vastaaja Esitutkinta Itsekriminointisuoja Kysymys siitä, oliko vastaajalle esitutkinnassa epäiltynä kuuluvia oikeuksia loukattu siten, että hänen esitutkintakertomuksiaan ei olisi voitu käyttää näyttönä häntä vastaan. Ks. KKO:2012:45 OK 17 luku 32 ROL 6 luku 7 2 mom. EsitutkintaL 10 EsitutkintaL 29 EsitutkintaL 39 IhmisoikeusSop 6 art. KKO:2013:26 Seksuaalirikos Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen mittaaminen Rangaistusasteikon lieventäminen 63-vuotiaan miehen syyksi oli luettu lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä se, että hän oli pyytänyt kolmea vuotiasta poikaa katselemaan, kun hän oli tyydyttänyt itseään. Teon oli heidän lisäkseen nähnyt 14-vuotias poika. Korkeimman oikeuden tuomiossa lausutuilla perusteilla katsottiin, ettei rangaistusta voitu määrätä noudattaen rikoslain 6 luvun 8 :ssä säädettyä lievennettyä asteikkoa. RL 20 luku 6 1 mom. RL 6 luku 8 1 mom. 5 k. KKO:2013:27 Tappo Todistelu Kysymys näytön arvioinnista henkirikosta koskevassa asiassa. KKO:2013:28 Rangaistuksen määrääminen Yhdyskuntapalvelu Muuntaminen vankeudeksi Ylimääräinen muutoksenhaku Tuomion purkaminen rikosasiassa Käräjäoikeus oli muuntanut A:lle määrätyn yhdyskuntapalvelun vankeudeksi, joka vastasi sitä osaa alkuperäisestä rangaistuksesta, josta oli vähennetty vapaudenmenetysaika. Koska vapaudenmenetysaikaa ei vähennetty rikoslain 2c luvun 5 :n mukaisesti vankeuden vankilassa suoritettavasta osasta, muunnettu rangaistus muodostui alkuperäistä vankeusrangaistusta ankarammaksi. Käräjäoikeuden tuomio purettiin. Vrt. KKO:1999:64 L yhdyskuntapalvelusta 9 2mom. RL 2 c luku 5 2 mom. RL 6 luku 13 1 mom. VankeusL 3 luku 1 2 mom. KKO:2013:29 Tapaturmakorvaus Syy-yhteys Tapaturmavakuutus - Urheilijan tapaturmavakuutus Keihäänheittäjällä oli urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukainen vakuutus. Vakuutusyhtiö oli maksanut hänelle korvauksia sairaanhoitokuluista kahdeksan eri vahinkotapahtuman johdosta. Vakuutettu oli sittemmin hakenut vakuutusyhtiöltä tapaturmavakuutuksessa tarkoitettua tapaturmaeläkettä sillä perusteella, että hän oli tullut vahinkotapahtumien yhteisvaikutuksen vuoksi kykenemättömäksi jatkamaan kilpauraansa. Kysymys vakuutetun oikeudesta korvaukseen. L urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta (575/2000) 2 1 mom. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2013:21 Julkinen hankinta Maatalousyrittäjien eläkelaitos Hankintayksikkö Julkisoikeudellinen laitos Pääasiallinen rahoitus Hallituksen jäsenten nimeäminen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävistä säädetään maatalousyrittäjän eläkelaissa ja määrätään valtioneuvoston asetuksella annetussa eläkelaitoksen ohjesäännös- 10

11 sä. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen pääasiallinen tehtävänä on huolehtia maatalousyrittäjien lakisääteisestä eläke- ja tapaturmaturvasta. Tätä tehtäväänsä, samoin kuin muita laissa määriteltyjä tehtäviään, eläkelaitos hoitaa ainoana laitoksena Suomessa toimimatta kilpailuolosuhteissa ja tavoittelematta voittoa. Vuonna 2009 laitoksen toiminnan kokonaistulot olivat olleet 1150 miljoonaa euroa, josta valtio ja Kansaneläkelaitos olivat maksaneet 664 miljoonaa euroa. Eläketurvakeskus nimeää hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, minkä lisäksi kolme ministeriötä nimeää hallitukseen kukin yhden jäsenen. Hallituksessa on yhteensä yhdeksän jäsentä. Maatalousyrittäjien eläkelaitosta oli pidettävä julkisista hankinnoista annetun lain 6 :n 1 momentin 4kohdassa tarkoitettuna julkisoikeudellisena laitoksena ja siten lainkohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Laki julkisista hankinnoista 6 1mom. 4 kohta Maatalousyrittäjän eläkelaki 1 2mom. ja 114 KHO:2013:23 Ulkomaalaisasia Turvapaikka - Oleskelulupa Käännyttäminen Somalia Somalimaa Kielitesti (Kielianalyysi) Lapsen etu Somalian kansalainen, joka oli kertonut olevansa kotoisin Mogadishusta, oli hakenut kansainvälistä suojelua kotimaansa huonon turvallisuustilanteen ja Mogadishussa tapahtuneiden oikeudenloukkausten johdosta. Hänelle suoritetun kielianalyysin mukaan hän ei ilmeisen selvästi puhunut sellaista somalia, jota puhutaan Etelä-Somaliassa, vaan ilmeisen selvästi somalia, jota puhutaan Pohjois-Somaliassa. Kielianalyysin tuloksen ei katsottu yksin riittävän osoittamaan asianomaisen kotipaikkaa, mutta kun otettiin huomioon myös hänen vähäinen Mogadishun paikallistuntemuksensa ja osin ristiriitaiset kertomuksensa, hänen katsottiin olevan tosiasiassa kotoisin Pohjois-Somaliasta, Somalimaasta. Asiassa saadun selvityksen mukaan muutoksenhakija ja hänen mukanaan Suomeen tulleet alaikäiset lapsensa eivät olleet kansainvälisen suojelun tarpeessa. Ulkomaalaislaki 87 1 mom., 88 1 mom., 88 a 1 mom., 52 1 mom. ja 6 1 mom. Euroopan ihmisoikeussopimus 3artikla KHO:2013:24 Nuoren viljelijän aloitustuki Tilanpidosta vastaava maatalousyrittäjä Tilanpidon aloittaminen Aikaisemmin harjoitettu maataloustoiminta Tuen maksamisen keskeyttäminen Tuen myöntämisedellytys Yhtiömuotoinen maatalouden harjoittaminen Yrittäjätulo Unionin tuomioistuimen ratkaisu Valittajalle oli hakemuksesta myönnetty nuoren viljelijän aloitustukea kotitilan hankinnan perusteella. Tukiviranomainen oli myöhemmin päättänyt tuen maksamisen keskeyttämisestä sillä perusteella, että tuen myöntämisen edellytykset eivät olleet täyttyneet. Valittaja oli aikaisemmin ollut vähemmistöosakkaana ja toimitusjohtajana osakeyhtiössä, jonka toimialaan oli kuulunut muun ohella lihasikojen kasvatus. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, onko valittajalle myönnetyn aloitustuen maksamisen keskeyttämisestä voitu päättää sillä perusteella, että valittajan tukihakemus olisi tullut aikaisemman toiminnan perusteella hylätä, koska valittajan ei voitu katsoa olevan maatalousyrittäjä, joka ensimmäistä kertaa ryhtyy tilanpidosta vastaavaksi elinkeinonharjoittajaksi. Saatuaan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun muun ohella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan tulkinnasta korkein hallinto-oikeus kumosi Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan aloitustuen maksamisen keskeyttämistä koskevat valituksenalaiset päätökset lainvastaisina. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan, kun aloitustuen myöntäminen osakeyhtiön osakkaana maataloutta harjoittavalle luonnolliselle henkilölle edellytti muun ohella määräysvallan hankkimista yhtiöstä, ei valittajana asiassa olleella A:lla 30 prosentin omistusosuuden perusteella ollut ollut riittävää määräysvaltaa XOy:ssä. A:lla ei kyseisessä yhtiössä aikaisemmin toimiessaan ollut omistusosuutensa tai muutenkaan asemansa perusteella ollut sellaista tosiasiallista ja jatkuvaa päätäntävaltaa tilan ja sen hoidon suhteen, että hänen olisi voitu katsoa jo yhtiössä toimiessaan ryhtyneen tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi. Se seikka, että A oli toiminut yhtiön toimitusjohtajana, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Kun otettiin huomioon se, että neuvoston asetuksen 22 artiklassa säädettyjä tukiedellytyksiä oli tarkasteltava yhdessä, myöskään A:n omistusosuutta vastaavalla osuudella X Oy:n tuloista tai A:n yhtiöstä saamilla palkkatuloilla ei ollut asian arvioinnissa ratkaisevaa ja itsenäistä merkitystä. Neuvoston asetus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EY) N:o 1698/ ja 22 artikla Komission asetus (EY) N:o 1974/ 2006 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 artikla Laki maatalouden rakennetuista 3 1 mom., 6 1 ja 3 mom., mom. ja 46 Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta 3 1 mom., 16 1 ja 3 mom. ja 18 KHO:2013:28 Asiakirjajulkisuus Potilasvahinkolautakunta Täysistunnossa annettujen ratkaisusuositusten julkisuus Viranomaisen valitusoikeus Julkisuuslain soveltaminen Terveydentilaa koskevat tiedot Lakiasiaintoimisto oli pyytänyt potilasvahinkolautakunnalta saada tiedoksi sen kaikki täysistuntoratkaisut syyskuun 2007 ja kesäkuun 2009 väliseltä ajalta. Potilasvahinkolautakunnan toimintaan ja sen täysistunnon antamiin ratkaisusuosituksiin oli sovellettava viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki). Täysistuntoratkaisut sisälsivät yksittäisen henkilön terveydentilaa, tämän saamaa hoitoa ja hoitotuloksia koskevia tietoja, jotka perustuivat potilasvahinkolautakunnan terveydenhuollon toimintayksiköiltä sille laissa sää- Momentti 11 Momentti 4/2013

12 detyn tietojensaantioikeuden nojalla saamiin potilasasiakirjoihin ja muuhun selvitykseen. Selosteet sisälsivät sellaisia yksittäisiin henkilöihin yhdistettävissä olevia terveydentilaa koskevia tietoja, ettei tietojen antaminen asiakirjoista henkilöiden nimet peittämällä ollut mahdollista julkisuuslain 24 :n 1 momentin 25 kohdassa säädettyä salassapitovelvollisuutta rikkomatta. Tiedon antaminen niin, että terveydentilaa koskevat tiedot peitettiin, ei taas ollut mahdollista siksi, etteivät asiakirjat olleet osittaisen peittämisen jälkeen ymmärrettävissä eivätkä myöskään enää vastanneet tietopyyntöön. Äänestys 4 1. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1, ja 4 5 mom. sekä 13 Potilasvahinkolaki 11b 4 mom., 12 ja 13 Vakuutusyhtiölaki 30 luku 1 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1, 4 1 mom. 8 k., 10, mom., 20, 22 ja 24 1mom. 25 k. Ks. myös KHO 2008:52. KHO:2013:31 Helsingin yliopiston apteekki Sivuapteekin siirtäminen Sivuapteekkilupa Luvan myöntämisen edellytykset Päätöksen perusteleminen Hakemusten yhdessä käsitteleminen Unionin tuomioistuimen tuomio Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekin perustamista koskevassa asiassa ei tullut soveltaa yksityisten apteekkien sivuapteekin perustamista sääntelevää lääkelain 52 :n 1 momenttia. Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkien tehtäviin oli katsottava kuuluvan edistää Helsingin yliopiston apteekin lääkelain 42 :n 1 momentissa (420/1999) säädettyjen erityistehtävien toteuttamista. Harkitessaan sivuapteekkiluvan myöntämistä Helsingin yliopiston apteekille Lääkelaitoksen oli siksi otettava huomioon myös Helsingin yliopiston apteekin erityistehtäviä koskeva lääkelain 42 :n 1 momentti (420/1999). Lääkelaitoksen päätöksestä, jolla Helsingin yliopiston apteekille oli myönnetty sivuapteekkilupa, ei hallintolain 45 :ssä edellytetyllä tavalla käynyt ilmi ne seikat, joiden perusteella Lääkelaitos lääkelain 42 :n 1 momentissa tarkoitetut Helsingin yliopiston apteekin erityistehtävät huomioon ottaen oli myöntänyt Helsingin yliopiston apteekille sen hakeman luvan. Lääkelaitoksen päätöksen perusteluista ei myöskään käynyt ilmi, miten se oli arvioinut niitä Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkiluvan myöntämisen kannalta olennaisia edellytyksiä, jotka koskivat perustettavan sivuapteekin todellista osallistumista yliopiston apteekin erityistehtävien toteuttamiseen farmasian opiskelijoiden koulutuksessa, lääkehuoltoa koskevassa tutkimuksessa ja harvinaisten lääkevalmisteiden valmistuksessa, unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntöasiassa antaman tuomion mukaisesti. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus ottamatta asiaa ensi asteena tutkittavakseen kumosi Lääkelaitoksen ja hallinto-oikeuden valituksenalaiset päätökset ja palautti asian Lääkelaitoksen sijaan tulleelle Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekin perustamista koskevat erityiset lupaedellytykset eivät koskeneet yksityisten apteekkarien sivuapteekkien perustamista. Helsingin yliopiston apteekin ja yksityisen apteekkarin sivuapteekin välillä ei näin ollen ollut todellista kilpailullista yhteyttä. Sillä, että Helsingin yliopiston apteekille ei olisi voitu erityisten lupaedellytysten puuttuessa myöntää lupaa sivuapteekin perustamiseen, ei olisi ollut vaikutusta yksityisen apteekkarin vireillä olleen sivuapteekkilupahakemuksen käsittelyyn. Tämän vuoksi ei samaa toimipaikkaa koskevaa, samaan aikaan vireillä olevaa yksityisen apteekkarin sivuapteekkiluvan myöntämistä koskevaa hakemusta ollut hallintolain 25 :n nojalla tarpeen käsitellä yhtä aikaa Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekkilupaa koskevan hakemuksen kanssa. Äänestys perusteluista 4 1. Lääkelaki 1, 38 (853/2005), 39, 41 (22/2006) 1 momentti, 42 1 momentti (420/1999), 45 (22/ 2006), 52 1 momentti (22/2006) ja 54 1 momentti (895/1996) Hallintolaki 6 1 momentti, 25 ja 45 1 momentti Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-84/11 KHO:2013:32 Asiakirjajulkisuus Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Asianosaisjulkisuus Tarkastus- ja valvontatoiminnan tehokkuus Yhtiön entinen työntekijä oli lähettänyt Tekesille sähköpostiviestejä, jotka koskivat yhtiön liiketoimintaa. Yhtiö, jonka tiedossa oli viestien lähettäjän nimi, oli pyytänyt sähköpostiviestejä ja niihin annettuja vastauksia Tekesiltä. Sähköpostiviestit olivat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 :n 1momentin 15 kohdan nojalla. Tietojen antaminen viestien sisällöstä yhtiölle, jota oli pidettävä julkisuuslain 11 :n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena, ei ollut enää viestien lähettäjän nimen tultua sen tietoon vastoin julkisuuslain 11 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5 2 momentti, 11 1momentti ja 2 momentti 1 kohta sekä 24 1 momentti 3 ja 15 kohta KHO:2013:34 Oikeus harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaan itsehallinto Ahvenanmaan pöytäkirja Stand still -lauseke Syrjintäkielto Ahvenanmaan kansallisuussuoja Ahvenanmaan maakunnan hallitus oli hylännyt osakeyhtiön hakemuksen elinkeino-oikeuden saamiseksi Ahvenanmaan maakunnassa sillä perusteella, että osakeyhtiö ei täyttänyt Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevaa kotipaikkaa koskevaa ehtoa eikä kukaan sen hallituksen jäsenistä täyttänyt Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta koskevaa ehtoa tai vaihtoehtoista hakemushetkellä viisi vuotta kestänyttä Ahvenanmaan maakunnassa asumista koskevaa ehtoa. Hakemuksensa tueksi osakeyhtiö oli vedonnut tarkoitukseensa sulauttaa itseensä tytäryhtiönsä, jolle oli myönnetty lupa harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaan maakunnassa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Suomen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen pöytäkirjan nro 2 (niin sanottu Ahvenanmaan pöytäkirja) 1 artiklaa oli sovellettava Ahvenanmaan maakunnan hallituksen periaatepäätökseen, jossa määriteltiin ne edellytykset, joilla oikeushenkilölle voitiin myöntää lupa harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaan maakunnassa. Asiassa saadusta selvityksestä ei käynyt ilmi, että maa- 12

13 kunnan hallituksen lupakäytäntö olisi jälkeen lieventynyt niin, että osakeyhtiön hakemuksen hylkäämisen olisi voitu katsota osoittavan, että uusia elinkeinon harjoittamisen oikeutta Ahvenanmaalla koskevia rajoituksia olisi otettu käyttöön Ahvenanmaan pöytäkirjan 1 artiklaan sisältyvän stand still -lausekkeen ja unionin tuomioistuimen tällaisten lausekkeitten soveltamista koskevan oikeuskäytännön vastaisesti. Maakunnan hallituksen päätöksen ei myöskään katsottu syrjivän hakijaa Ahvenanmaan pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitetulla tavalla pelkästään sillä perusteella, että samalla toimialalla toimivalle toiselle osakeyhtiölle oli vuonna 1997 myönnetty lupa harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaan maakunnassa konsernin yritysjärjestelytilanteessa, jossa yhdellä järjestelyyn osallistuvista osakeyhtiöistä oli ollut lupa harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan itsehallintolaki 11 (1144/1991) Landskapslagen (ÅFS 1996:47) om rätt att utöva näring 4 Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevan sopimuksen pöytäkirja nro 2, 1 artikla Verotusasiat KHO:2013:26 Elinkeinotulon verotus Käyttöomaisuusosake Vähennyskelpoinen vai vähennyskelvoton meno tai menetys Saamisen menetys Omistuksen ajankohta A Oyj oli myynyt vuonna 2001 hankkimansa B Ltd:n osakkeet, jotka muodostivat 50,25 prosenttia B Ltd:n osakekannasta. Myyntihinta oli 0 euroa. A Oyj oli lainannut B Ltd:lle yhtiön yleiseen rahoitustarpeeseen omistusaikanaan yhteensä euroa. Osakekaupan, joka oli tehty , yhteydessä A Oyj:n lainasaamiset B Ltd:ltä oli sovittu maksettavaksi takaisin, kun B Ltd:n kannattavuus sen sallii tai B Ltd:n liiketoiminta myydään ulkopuoliselle. A Oyj:llä oli lisäksi ollut yhteensä euron suuruinen korkosaaminen B Ltd:ltä. Kyseinen saaminen oli muodostunut koroista, jotka B Ltd oli velvollinen maksamaan A Oyj:lle yhtiöiden välisten lainasopimusten perusteella. Korkotulosta oli luettu A Oyj:n elinkeinotoiminnan tuloksi euroa verovuonna 2004 ja euroa verovuonna B Ltd oli asetettu selvitystilaan A Oyj oli poistanut B Ltd:n selvitystilaan asettamisen perusteella kirjanpidossaan lainasaamisensa B Ltd:ltä sille kertyneine korkoineen, yhteensä euroa. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 :n 7 kohdan säännöstä oli tulkittava siten, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen vähennyskelvottomuus koskee sellaisia saamisia, joissa saaminen on syntynyt yhtiöiden ollessa mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa omistussuhteessa. Saamisen menetyksen vähennyskelvottomuuteen ei vaikuta se, että lainkohdassa tarkoitetun omistussuhteen aikana kertynyt saaminen kirjataan kuluksi vasta osakkeiden myyntiajankohdan jälkeen. Lainaja korkosaamiset eivät olleet myöskään mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja myyntisaamisia. A Oyj oli sopinut saamistensa uudelleenjärjestelystä tehdyn osakekaupan yhteydessä, koska B Ltd:llä ei tuolloin ollut mahdollisuuksia saamisten takaisinmaksuun yhtiön kehittämän teknologian keskeneräisyyden ja huonon rahoitustilanteen vuoksi ja koska A Oyj oletti B Ltd:n kykenevän maksamaan velkansa myöhemmin. A Oyj:lle tehdyn osakekaupan jälkeen kertynyt korkosaaminen oli näissä olosuhteissa syntynyt muun saamisen turvaamiseksi eli tulon hankkimistai säilyttämistarkoituksessa. Näin ollen A Oyj:llä oli oikeus vähentää elinkeinotoiminnan tulostaan osakekaupan jälkeen kertyneen euron korkosaamisen menetys. Muilta osin A Oyj:n yhteensä euron määräinen vähennysvaatimus hylättiin. Verovuosi Äänestys 4 1. Laki elinkeinotulon verottamisesta 7, 16 7 k. ja 17 2 k. KHO:2013:27 Elinkeinotulon verotus Menon vähennyskelpoisuus Asiantuntijakulut Ostotarjous listatuista osakkeista Osakevaihto Yhtiöiden yhdistyminen Julkisesti noteerattu yhtiö A Oyj oli vastaanottanut vuonna 2002 B:ltä ehdotuksen yhteenliittymistä koskevien neuvotteluiden aloittamisesta. Näissä neuvotteluissa ja niitä edeltävissä selvityksissä neuvonantajana toimivat toimistot avustivat A Oyj:tä. Neuvotteluissa päädyttiin luonnokseen yhdistymissopimuksesta, johon liittyi B:n osakevaihtotarjous A Oyj:n osakkaille. AOyj:n hallitus päätti suositella osakkeenomistajille tarjouksen hyväksymistä. A Oyj:lle aiheutui osakevaihtoon ja sitä edeltäviin neuvotteluihin liittyvistä asiantuntijapalveluista kustannuksia, joita ei katsottu A Oyj:hin kohdistuneessa jälkiverotuksessa vähennyskelpoisiksi. Korkein hallinto-oikeus totesi, että ostotarjous listatun yhtiön osakkeista osoitetaan kohdeyhtiön osakkaille ja osakevaihdossa on kysymys kohdeyhtiön osakkeiden omistusta koskevasta järjestelystä. Tämä puoltaa sitä, että kulujen katsotaan asiassa liittyvän osakkaiden toimintaan. Listatussa yhtiössä osakkaiden yhdenvertaisuus toisaalta edellyttää, että tarjous kohdistetaan kaikkiin osakkaisiin. Tällöin on luonnollista, että kohdeyhtiön hallitus toimii asiassa osakkaiden puolesta. Arvopaperimarkkinalain ostotarjousta koskevaan 6lukuun onkin lailla 442/2006 lisätty säännökset kohdeyhtiön hallituksen velvollisuuksista ostotarjouksen johdosta. Kohdeyhtiön hallituksella ei vuonna 2002 ollut arvopaperimarkkinalakiin perustuvaa velvollisuutta ryhtyä kysymyksessä oleviin toimiin. Suositeltuna käytäntönä kuitenkin jo tuolloin oli, että kohdeyhtiön hallitus arvioi ostotarjousta ja sen edullisuutta osakkeenomistajien kannalta. Tämä johtui hallituksen velvollisuudesta toimia osakeyhtiössä yhtiön ja osakkeenomistajien etujen mukaisesti. Vaikka toimenpiteet oli muodollisesti suoritettu osakkaiden osakkeistaan saaman luovutushinnan turvaamiseksi, noteeratun yhtiön kaikille osakkaille tehdyn tarjouksen arviointi ei ollut voinut tapahtua muutoin kuin yhtiön toimesta. Aiheutuneet kustannukset olivat luonteeltaan tulon hankkimisesta johtuvia menoja. Korkein hallinto-oikeus katsoi muun ohessa näillä perusteilla, että A Oyj:llä oli oikeus vähentää osakevaihtotarjouksesta kohdeyhtiölle aiheutuneet asiantuntijapalkkioiden kustannukset verotettavasta tulostaan. Verovuosi Laki elinkeinotulon verottamisesta 7 ja 8 1 mom. 7 k. Momentti 13 Momentti 4/2013

14 KHO:2013:29 Elinkeinotulon verotus Tulon veronalaisuus Pääomasijoitustoiminta Käyttöomaisuusosake Luovutushinta A Oyj oli A-konsernin hallinnollinen emoyhtiö, jonka tytär- ja osakkuusyhtiöt hallinnoivat henkilöyhtiömuotoisia pääoma- ja kiinteistösijoitusrahastoja muun ohella toimimalla niiden vastuunalaisina yhtiömiehinä. A Oyj huolehti tytäryhtiöidensä rahoituksesta, markkinoinnista, hallinnosta ja muista vastaavista toimista. A-konsernille kertyi tuloja pääasiallisesti kolmesta eri lähteestä: rahastojen maksamista hallinnointipalkkioista, rahastoilta saatavista voitonjako-osuuksista sekä konsernin yhtiöiden suoraan omasta taseesta rahastoihin tekemien sijoitusten tuotoista. A Oyj oli äänettömän yhtiömiehen ominaisuudessa sijoittanut myös itse omasta taseestaan varoja lähes kaikkiin tytäryhtiöidensä hallinnoimiin vuoden 2001 jälkeen perustettuihin pääomarahastoihin. A Oyj ja B-yhtiön tuleva johto perustivat vuonna 1999 B-yhtiön, joka on niin sanottu fund of funds -toimija eli rahastojen rahasto. B- yhtiöryhmään kuului kaksi hallinnointiyhtiötä eli B S.A. -yhtiö ja BLtd sekä niiden hallinnoimat rahastot. A Oyj oli saanut B:ltä osinkotuloja ja lisäksi A Oyj oli laskuttanut B:tä antamistaan palveluista sijoitushankintoihin liittyen. A Oyj myi vuonna ,5 prosentin omistusosuuden B S.A:n osakkeista B S.A:n toimivalle johdolle ja ilmoitti osakeluovutuksesta saadun voiton verovapaana käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittona. Kun otettiin huomioon A Oyj:n asema pääomasijoitustoimintaa harjoittavan konsernin emoyhtiönä ja A Oyj:n tehtävät konsernissa, yhtiön oli katsottava harjoittaneen EVL 6 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pääomasijoitustoimintaa. EVL 6b :n säännös käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta ei koskenut pelkästään pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön omistamien osakkeiden luovutuksia. B S.A:n perustamisessa ei ollut kysymys tavanomaisesta yrityshankinnasta, jonka tavoitteena olisi ollut laajentuminen uudelle toimialalle, vaan A-konsernin ennestään harjoittaman pääomasijoitustoiminnan laajentamisesta uudelle markkina-alueelle. B S.A:n osakkeita ei voitu pitää A Oyj:n muuhun kuin pääomasijoitustoimintaan kuuluvina käyttöomaisuusosakkeina. Verovuosi Laki elinkeinotulon verottamisesta 6 1 mom. 1 k. KHO:2013:30 Kiinteistöverotus Kotikunta Vakituinen asuinpaikka Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti Pientalo Osakehuoneisto Väestötietojärjestelmä A omisti kotikunnassaan T:n kaupungissa 99,5 neliömetrin suuruisen osakehuoneiston, joka oli väestötietojärjestelmän mukaan ollut A:n puolisoiden vakituinen asunto vuodesta 2004 lukien, ja S:n maaseutukunnassa tilan, jolla sijaitsi 112 neliömetrin suuruinen pientalo. A:n puolisot olivat A:n eläkkeelle siirtymisen vuoksi asuneet vuonna 2009 maaseutuasunnossa 202 vuorokautta ja vuonna 2010 elokuun alkuun mennessä 146 vuorokautta. Hallinto-oikeus katsoi, että A oli selvittänyt elinolosuhteissaan vuoden 2009 alussa tapahtuneen muutoksen johdosta viettäneensä puolisonsa kanssa pääosan vuosista 2009 ja 2010 omistamallaan tilalla, jolla oleva asuinrakennus oli näissä oloissa ollut kyseisinä vuosina A:n vakituinen asunto. Asiaa ei ollut arvioitava toisin T:n kaupungissa olevan asuinhuoneiston eikä väestötietojärjestelmän merkinnän perusteella. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja katsoi, ettei pientalon kiinteistöveroa voitu määrätä vakituisten asuinrakennusten veroprosentin mukaan, kun otettiin huomioon, että A:n puolisoiden kotikunta oli T:n kaupunki. Verovuodet 2009 ja Kiinteistöverolaki 11 3 mom. (1026/1999 ja 969/2009), 12 2 mom. ja 13 1 mom. (476/1998) Kotikuntalaki 2 1 ja 2 mom. sekä 7 1 mom. (624/2004) KHO:2013:33 Tuloverotus Kotitalousvähennys Palvelutalo Asumispalvelumaksut Kunnallinen palvelu A oli asunut vuosina 2006 ja 2007 yksityisen yhdistyksen omistamassa palvelutalossa. Kaupungin ja yhdistyksen välisellä sopimuksella oli yhdistyksen vastuulle määritelty tiettyjen palvelujen tuottaminen palvelutalon asukkaille. Kaupunki oli suorittanut yhdistykselle korvausta, joka perustui hoitopäivien yhteenlaskettuun lukumäärään. Korvaus ei ollut sidoksissa yksittäisen asukkaan käyttämiin palveluihin. Kaupunki oli tehnyt kunkin palvelutalon asukkaan kanssa sopimuksen, jonka perusteella kaupunki oli veloittanut asukkailta muun muassa asumispalvelumaksua. Asumispalvelumaksulla oli katettu pyykinpesu, siivous, henkilökohtainen hygienia, sängyn petaaminen sekä pukeutumisessa ja ulkoilussa saadut avut. Asumispalvelumaksun suuruus oli määräytynyt sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien periaatteiden ja asukkaan käytettävissä olevien tulojen perusteella, eikä sen veloittamiseen ollut vaikuttanut asukkaan tilapäinen poissaolo palvelutalosta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A:lla ollut oikeutta kotitalousvähennykseen kaupungille suoritettujen asumispalvelumaksujen perusteella. Verovuodet 2006 ja Tuloverolaki 127a ja 127b KHO:2013:35 Tuloverotus Omaisuuden luovutusvoitto Hankintameno Perintöverotusarvo Sisäkkäiset kuolinpesät A oli kuollut Häneltä on jäänyt oikeudenomistajina kaksi tytärtä B ja C. A:n jälkeen vuonna 1993 toimitetussa perintöverotuksessa hänen kuolinpesänsä varoihin kuuluneiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden arvoksi oli vahvistettu 20813,26 euroa. Toinen A:n tyttäristä B oli kuollut B:ltä oli jäänyt oikeudenomistajina tyttäret D ja E. B:n jälkeen vuonna 2006 toimitetussa perintöverotuksessa kysymyksessä olevien osakkeiden arvoksi oli vahvistettu euroa ja B:n osuudeksi siten euroa. A:n jakamattoman kuolinpesän osakkaat C, D ja E olivat myyneet kuolinpesään kuuluneet osakkeet eurolla. Luettaessa osakkeiden myynnistä saatu luovutusvoitto A:n 14

15 kuolinpesän tuloksi hankintamenona oli vähennettävä puolet A:n jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa vahvistetusta osakkeiden arvosta eli 10406,63 euroa ja puolet A:n toisen perillisen B:n kuoleman jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa vahvistetusta osakkeiden arvosta eli euroa ja siten yhteensä 35406,63 euroa. Luovutushinnasta voitiin hankintamenon lisäksi vähentää luovutusvoiton hankkimisesta johtuneina menoina huoneiston myynnistä maksettu välityspalkkio. Tuloverolaki 47 1 momentti Ympäristöasiat KHO:2013:22 ELY-keskus Vastuualueet Toimivalta Vastuualue asianosaisena Käsittelyn puolueettomuus Virkamies Esteellisyys Kalojen siirto Vaelluskala Lohi Poikkeuslupa Eläintaudit Natura 2000 YVA-menettely Tehtyään luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue haki saman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalouspalvelut-ryhmältä lupaa poiketa luonnonvaraisten kalojen siirtoa koskevasta kiellosta 1000 lohen siirtämiseksi Kemijoen suulta Ounasjokeen vuosina 2010 ja Myönnetty poikkeuslupa ei ollut virheellinen sillä perusteella, että saman keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue oli toiminut poikkeusluvan hakijana ja laatinut luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitetun arvioinnin, eikä myöskään siksi, että kysymys YVA-menettelyn tarpeesta kuului tuon vastuualueen ratkaistavaksi. Hankkeen suunnitteluun ja lupahakemuksen tekemiseen sekä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tekemiseen oli osallistunut sama ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen palveluksessa oleva virkamies. Menettelyä ei voitu pitää hallintolain 27 ja 28 :n vastaisena, kun otettiin huomioon luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentti, jonka mukaan hankkeen toteuttajan ja suunnittelijan velvollisuus on tehdä arviointi. Kun lisäksi otettiin huomioon, että arvioinnista on pyydetty luonnonsuojelulain 65 :n 2 momentin mukainen lausunto ympäristöministeriöltä ja että lupaviranomaisena on toiminut ELY-keskuksista annetun lain mukaan eriytetty elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri - vastuualueen kalatalouspalvelutryhmä, ei kalatalouspalvelut-ryhmän päätös ollut muullakaan valituksessa mainitulla perusteella virheellinen. Ks. myös KHO 2012:6 ja KHO T 540. KHO:2013:25 Maankäyttö ja rakentaminen Poikkeaminen Toimivalta Rantavyöhyke Ranta-alueen suunnittelutarve Käyttötarkoituksen muuttaminen Talousrakennus Asuinrakennus Rakennuspaikka Maankäytölliset ja ympäristölliset vaikutukset Poikkeamishakemus ranta-alueen suunnittelutarpeesta koski talousrakennuksen rakennusluvalla rakennetun rakennuksen 113 kerrosneliömetrin suuruisen lämpöeristetyn tilan käyttötarkoituksen muuttamista vapaa-ajan asunnoksi. Hakemuksen mukaan käyttötarkoituksen muutos ei edellyttänyt rakentamistoimenpiteitä. Rakennus oli aikanaan rakennettu sittemmin lohkomisen jälkeen kantatilalle jääneen asuinrakennuksen yhteyteen kuuluvana talousrakennuksena. Hakemuksen hyväksyminen olisi merkinnyt uuden rantarakennuspaikan muodostumista. Tässä tilanteessa hankkeessa oli maankäytöllisiltä ja ympäristöllisiltä vaikutuksiltaan kysymys maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 2 momentin 1 kohdassa (132/1999) tarkoitetun uuden rakennuksen rakentamisesta. Poikkeamistoimivalta oli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 1ja 2 mom., 3 mom. 4 k., mom., 2 mom. 1 k. (132/1999) ja 3mom. Ks. ja vrt. KHO T 1520, KHO 2004:53, KHO 2004:57, KHO 2005:8, KHO T 2137 ja KHO T KKO:N VALITUSLUVAT VL: Veropetos Törkeä veropetos Ne bis in idem Skattebedrägeri Grovt skattebedrägeri A och B hade importerat snus från Sverige till Finland. Fråga om de har gjort sig skyldiga till grovt skattebedrägeri vid sidan av smuggling. Enligt Högsta förvaltningsdomstolen var A skyldig att betala accis på grund av det importerade snuset. Ärendet hade dock återförvisats till tulldistriktet för ny handläggning. Fråga även om förbudet mot att åtala eller döma två gånger i samma ärende är ett hinder för att pröva åtalet för skattebedrägeri. VL: Veropetos Törkeä veropetos Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen mittaaminen Hovioikeus oli tuominnut A:n törkeästä veropetoksesta ynnä muista rikoksista viiden vuoden vankeusrangaistukseen. Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. VL: Veropetos Törkeä veropetos Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen mittaaminen Hovioikeus oli tuominnut A:n törkeästä veropetoksesta ynnä muista rikoksista neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Kysymys rangaistuksen mittaamisesta. VL: Ylimääräinen muutoksenhaku Kantelu Oikeudenkäyntimenettely Prosessinjohto Käräjäoikeus on rikosasian pääkäsittelyä aloitettaessa velvoittanut syyttäjän erottamaan nimeämänsä esitutkinta-aineistoon sisältyneet kirjalliset todisteet erilliseen kansioon tai tallenteeseen, jossa todisteet oli eroteltu sähköiseen hakemistoon. Käräjäoikeus on samalla ilmoittanut, ettei sellaisia kirjallisia todisteita, joita ei ollut mainituin tavoin eroteltu, oteta vastaan todisteina. Hovioikeus on asian syyt- Momentti 15 Momentti 4/2013

16 täjien kantelusta kumonnut käräjäoikeuden päätöksen. Kysymys ensiksi muutoksenhakuoikeudesta ratkaisuihin ja toiseksi käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuudesta. VL: Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksen mittaaminen Koventamisperusteet Murhan yritys Hovioikeus oli tuominnut moottoripyöräkerhoon kuuluneet vastaajat muun ohella kahdesta murhan yrityksestä vankeusrangaistuksiin, joita mitattaessa rikoslain 6 luvun 5 :n 2 kohdan nojalla otettiin rangaistusta koventavana seikkana huomioon se, että rikokset oli tehty vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Kysymys koventamisperusteen soveltamisen edellytyksistä ja rangaistuksen mittaamisesta. VL: Oikeusapu Oikeusavun saajan vastapuolen korvausvelvollisuus Oikeudenkäyntikulut Tuomion perusteleminen Kysymys rikosasian asianomistajana olevan alaikäisen laillisena edustajana toimineen huoltajan velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista vastapuolen avustajalle maksettu palkkio, kun asianomistajan vahingonkorvausta koskeva valitus ei ole menestynyt hovioikeudessa. Kysymys myös tuomion perustelemisesta. VL: Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Vakuutettu oli joutunut auto-onnettomuuteen, jossa hän oli lyönyt päänsä ja menettänyt tapaturman yhteydessä laadittujen hoitotietojen mukaan tajuntansa joksikin aikaa. Vakuutusyhtiö oli korvannut hänelle mainitusta työtapaturmasta aiheutuneesta lievästä aivovammasta, aivotärähdyksestä, niskan retkahdusvammasta ja vasemman kyljen ruhjevammasta johtuneesta työkyvyttömyydestä korvausta saakka. Tämän jälkeen vakuutettu oli palannut työhön, mutta hän oli jäänyt uudelleen sairauslomalle kognitiivisen oireiston ja muistivaikeuksien johdosta. Kysymys jälkeen esiintyneen oireiston syy-yhteydestä sattuneeseen tapaturmaan. VL: Ulosottokaari Ulosottovalitus Saamisen vanhentuminen Vanhentumisen katkaiseminen Kysymys ulosottomiehen velvollisuudesta lähettää ulosottoasian vireilletuloilmoitus velalliselle, joka väestötietojärjestelmästä saadun selvityksen mukaan asui ulkomailla. Kysymys myös vireilletuloilmoituksen lähettämisen merkityksestä saamisen vanhentumisen katkaisemiseen. VL: Tapaturmakorvaus Syy-yhteys A:lle on sattuneesta työtapaturmasta tulleiden tapaturmavammojen jälkitilana kehittynyt CRPS II-tyyppinen neuropaattinen kiputila, jonka vuoksi A oli työssä ollessaan joutunut käyttämään särkylääkkeitä. Kysymys siitä, oliko A tapaturmavakuutuslain nojalla oikeutettu korvaukseen työansioiden menetyksestä, kun A:n raskaus oli estänyt kipulääkityksen käyttämisen ja A oli lääkityksen puutteesta aiheutuvan kiputilan johdosta ollut työkyvytön. VL: Oikeudenkäyntimenettely Jatkokäsittelylupa Asuntokauppa Hinnanalennus Kysymys jatkokäsittelyluvan myöntämisestä asuntokaupan hinnanalennusta koskevassa asiassa. VL: Oikeudenkäyntikulut Valtion korvausvastuu Kysymys siitä, olivatko asianajajan kopiointi- ja postituskulut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1a :n nojalla korvattavia oikeudenkäyntikuluja. VL: Puolustaja Puolustajan palkkion korvaaminen valtiolle Hovioikeus oli määrännyt vastaajan korvaamaan valtiolle tämän puolustajalle hovioikeudessa määrätyn palkkion, vaikka vastaajalla olisi ollut oikeus oikeusapuun ilman omavastuuosuutta. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL: Tapaturmakorvaus Syy-yhteys Kysymys oikeudesta tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin sattuneen tapaturman perusteella jälkeenkin. VL: Yksityishenkilön velkajärjestely Lisäsuoritusten vahvistaminen Kysymys siitä, miten velallisen lisäsuoritusvelvollisuuden määrä on yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 35a :n 3 momentin perusteella laskettava. VL: Pakkokeino Kotietsintä Vahingonkorvaus Kysymys kotietsintään perustuvan korvausvaatimuksen tutkimisesta. VL: Yksityishenkilön velkajärjestely Maksuohjelma Maksuohjelman kesto Velallisella oli maksuvaraa, joka maksuohjelman mukaan käytettiin kuukausittain kokonaan vakuusvelkaosuuden maksamiseen. Tavallisille veloille ei maksuohjelmassa kertynyt suorituksia. Kysymys siitä, tuliko maksuohjelman tavallisten velkojen osalta olla pituudeltaan kolme vai viisi vuotta. Toimitus: Kristiina Kahri Talentum Media Oy