Innovaatioita Lautaselle Kasvua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatioita Lautaselle Kasvua"

Transkriptio

1 2/ ,00 Luomulehti Innovaatioita Lautaselle Kasvua

2 Alan osaajalta Ammattiviljelijälle! Uskalletaanko Suomessa edistää luomua? Pääkirjoitus Lannoitteet ja kasvualustat luonnonmukaiseen tuotantoon Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen Novarbo Oy on ammattiviljelyn, kasvihuonetekniikan, viherrakentamisen ja kuiviketuotteiden asiantuntija. Kotimaan myynnin lisäksi meillä on vientitoimintaa jo yli 60 maassa. Novarbo Oy I PL 12 I Eura I puh: (02) I faksi (02) I I UUTUUS! KARLU- JA JUURLUrehumailaset Part of Luomu kiinnostaa sekä kuluttajia että tuottajia enemmän kuin koskaan. Luomumarkkinat kasvoivat 46 prosenttia vuonna 2011, mutta useat mediat uutisoivat luomumarkkinoiden kasvaneen hieman. Tämä korosti volyymien pienuutta ja ikään kuin oletusta siitä, että muutoksen suunta ei olisi olennaista. Luomu 50 -raportin julkistamista uutisoitiin muun muassa seuraavin otsikoin: Luomutavoitetta on liki mahdoton saavuttaa ja Luomutavoite karkaa käsistä tuista huolimatta. Raportin tiedotustilaisuudessa sen kirjoittaneet tutkijat kuitenkin sanoivat uskovansa luomun mahdollisuuksiin jos luomuun panostetaan. Itse olen halunnut vaikuttaa siihen, että ainakin luomun parissa toimivat uskoisivat luomun mahdollisuuksiin ja tavoitteiden korkealle asettamiseen. Yhdessä voimme ponnistella määrätietoisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. Samaan aikaan, kun länsimaissa 1970-luvulla keskusteltiin torjunta-aineiden käytön radikaalista vähentämisestä ja biologisen torjunnan mahdollisuuksista, Suomessa vannottiin kemiallisten kasvinsuojelun nimiin. Suomessa ei tuolloinkaan ammattilehdissä ei käsitelty torjuntaaineiden haittoja, eivätkä viranomaiset olleet halukkaita kieltämään terveydelle haitallisiksi todettuja torjunta-aineita kansalaiskeskustelusta tulevan paineen puuttuessa. Keskustelu kasvisuojeluaineiden haittavaikutuksista ja luomun puhtaudesta leimataan meillä vieläkin usein haihatteluksi. Kansainvälisesti luomun hyödyt tunnustetaan monessa yhteiskuntaa pohdituttavassa kysymyksessä. Luomu nähdään mahdollisuutena muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämisessä ja biodiversiteetin ylläpitämisessä. Luomua tarjotaan ratkaisuksi nälänhädän torjuntaan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kehittämiseen. Suomalaisessa mediassa lähes poikkeuksetta verrataan ulkomaista luomutuotetta kotimaiseen tavanomaisesti tuotettuun lähiruokaan. Milloin voimme lukea, että kotimaista lähiruokaa verrataan lähiluomutuotteeseen, italialaista luomuomenaa italialaiseen tavanomaiseen omenaan ja tanskalaista luomukinkkua tanskalaiseen tehokinkkuun? Tällöin voisimme edes puhua tuotantotapojen eikä eri tuotteiden vertailusta. Oikean keskustelun puute estää myös toimenpiteet luomun todelliseksi edistämiseksi. Meillä otsikoihin nousee aika ajoin rahojen riittävyys tulevien vuosien luomusopimuksiin, kun esimerkiksi Itävallassa varojen löytyminen siihen on itsestään selvyys. Siellä ollaan ylpeitä, että Itävalta tunnetaan maailmalla luomumaana. Itävallan menestyksekkääseen luomun edistämiseen on vaikuttanut kansalaisten voimakas halu edistää luomua ja se on näkynyt myös harjoitettavassa maatalouspolitiikassa koko EU-ajan. Luomu on marginaalissa niin kauan kunnes uskallamme itsemme sieltä nostaa. Meidän tulee tuoda kansainväliset keskustelut kotimaisiksi puheenaiheiksi ja meidän tulee uskaltaa sanoa tosissamme että vaadimme luomua! Kun Suomessa aletaan puhua luomusta sen oikeassa merkityksessä, on politiikkojenkin lunastettava lupauksensa luomulle. Silloin on luomulla menestyksen avaimet käsissään. Jukka Lassila Talven- ja kuivankestävät. Laitumeen, heinäksi ja säilörehuksi Myynti alan liikkeet sekä Ruukki, Puh. (08) , (02) Harri Hakala Luomulehti 2/2012 3

3 S isälly s 2/2012 Luomua jokaiseen makuun! 3 Uskalletaanko Suomessa edistää luomua? : Luomumarkkinan arvo kasvoi jopa 46 prosenttia BioFach Ulkomailta... 30, 36 Alles Bio kaikki luomua! Luomut vertailussa Asiantuntija Hanni Rützler: Ruokatrendeissä tuoksuu luomu Luomua opiskelemassa Itse tehty nurmen suorakylvökone Palveluksessanne Kymen Luomun markkinointirenkaasta osuuskunta På svenska Koottuja tuloksia luomun terveellisyydestä Minä ja luomu Ruokapiirissä kuluttajat ja tuottajat kohtaavat 22 Luomutärkkelysperunasta hyvät kokemukset 23 Ikaalisten luomu ja KKK-vihannes ovat nyt samaa konsernia 26 Maanparannuksen uudet menetelmät 29 Lietelannan käytön ongelmat sijoitusmultainta käyttäessä Luomunautaa preerialta Tutkittua tietoa...16 Kommentti Luomuyhdistyksistä Sivu 26: Maanparannuksen uudet menetelmät Ly h y e t Jamie Oliver johtaa ruokavallan- kumousta...57 Vuonna 2011 valvontaan hakeutuneet uudet luomutoimijat ja toimipisteet Lisää luomulihaa Yhä useammalle lapselle luomua Niin kaukana kuin luomupippuri kasvaa Kerääjä- ja peitekasvit käytännön kokemuksia Vaaleat palaleivät ja sämpylät Sivu 30: Luomunautaa preerialta Yhteistyöllä kotimaista luomua ruokapöytiin Majoitus- ja ravin tola-alan opiskelijat haluavat luomua Aivot tykkää luomusta Tuloksekasta luomusianlihan tuotantoa Tanskassa Pullantuoksuisia kumppaneita Euroopassa taistellaan torjunta-ainejäämiä vastaan Kestävää luomuviestintää Den prisbelönta maten i Mikaelskolan en långsiktig satsning som burit frukt Rehupulan kartoitus Ruotsissa Rokualla huomattiin: Luomu kiinnostaa Pohjois-Suomen tuottajia Yhdistyksen sihteeri, emäntä, äiti, kauppias Sivu 46: Majoitus- ja ravin tolaalan opiskelijat haluavat luomua Lisäaineettomat keitot ja puuro P a ls t at Kannen kuva: Anne Hytönen Luomulehti 2/2012 5

4 2011 Teksti: Elisa Niemi ja Marika Auersalmi Nielsenin Kuluttajapaneelin tietojen mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi vuonna 2011 jopa 46 prosenttia. Luomutuotteiden osuus kaikkien ostojen arvosta nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin. Tuoteryhmä Anne Hytönen Luomukananmunien osuus markkinoista on nyt 9 prosenttia. Luomusienet nousivat tuoteryhmän osuudessa kolme prosenttiyksikköä yli 8 prosenttiin ostojen arvosta ja nousivat siis lähes kymmenen prosentin liigaan. : Luomumarkkinan arvo kasvoi jopa 46 prosenttia 6 Luomulehti 2/2012 Kasvuprosentti näyttää hyvältä. Joissakin muissakin Euroopan maissa on nähty vastaavia prosentteja, kun tavoitteet on asetettu korkealle, toteaa Jukka Lassila Luomuliitosta. Luomuviljelyn pinta-alan osalta tavoitteena on nostaa nykyisestä 8 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä eli noin 10 prosenttia vuodessa. Se on sitä helpompaa, mitä ripeämmin saadaan suomalaisten luomutuotteiden markkinoita kasvamaan, kommentoi Lassila MTT:n Luomu 50 raportin ja ostolukujen suhdetta. Luomumarkkinoiden arvo Suomessa nousi vuoden 2010 vajaasta 82 miljoonasta lähes 120 miljoonaan euroon vuonna Suomi on selkeästi jäljessä luomumyynnissä luomun kärkimaista ja edelleen myös keskiarvosta. Tällä muutosvauhdilla etenemme kuitenkin nopeasti ja siitä ansaitsee kiitoksen ketjun monet toimijat. Lähellä 10 prosenttia Luomuhiutaleiden osuus koko tuoteryhmän arvosta hipoo jo 10 prosenttia. Tavanomaisten hiutaleiden kokonaismyynti hieman laski kiloissa, mutta luomussa se nousi yli 30 prosenttia. Myös luomukananmunien ostojen määrä nousi yli 30 prosenttia, tavanomaisten vähemmän. Luomukananmunien osuus markkinoista on nyt 9 prosenttia. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 17 prosenttia. Osuus kaikista ostoista % Luomusienet nousivat tuoteryhmän osuudessa kolme prosenttiyksikköä yli 8 prosenttiin ostojen arvosta ja nousivat siis lähes kymmenen prosentin liigaan. Hyvin monissa tuoteryhmissä kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ja joissakin tuoteryhmissä ulkomaiset tuotteet valtaavat siksi markkinoita. Tämä voi olla monessa tuoteryhmässä vain välivaihe, kun kotimaiset yritykset valmistautuvat tuomaan uusia tuotteita markkinoille. Joka tapauksessa on tärkeää, että suomalaisen luomutuotannon kasvua vauhdittavat valinnoillaan niin kuluttajat, tuottajat kuin yrityksetkin, toteaa Jukka Lassila. Kotimaisen siipikarjanlihan tarjonta parantui hieman: Suomessa on nyt yksi luomubroileritila, kotimaista kalkkunaa on vasta tullut markkinoille ja myös munijakanojen lihaa on saatavilla. Nämä kotimaiset tuotteet eivät kuitenkaan ehtineet olla markkinoilla kuin osan vuotta ja Osuus luomuostoista % Tuoretuotteet 42,7 42,9 50,1 48,5 Maitotaloustuotteet 21,2 21,8 24,9 26,8 Pakatut elintarvikkeet 17 16,9 18,9 17,4 Juomat 14,2 13,8 4,6 6,5 Pakasteet 4,9 4,6 0,5 0,8 Lähde: Luomuliitto/Nielsen Homescan 2011 Suomessa on nyt yksi luomubroileritila, kotimaista kalkkunaa on vasta tullut markkinoille ja myös munijakanojen lihaa on saatavilla. siten 2011 vuoden luvuissa siipikarjanlihan myynnin nousua ehti näkyä vain puolesta prosentista 0,6 prosenttiin. Muun tuoreen luomulihan osuus nousi nyt 1,6 prosentista 2,2 prosenttiin. Polar Shiitake Oy Visa Vilkuna Maitotaloustuotteissa kasvua Luomumaitotaloustuotteiden arvon osuus tuoteryhmässä nousi 1,4 prosentista 2,1 prosenttiin. Kermojen ja juustojen osuudet noin tuplaantuivat ja jogurttien osuus kasvoi kolmanneksella. Rahkat sekä jäätelöt kuuluivat nollasta ponnistajiin ja nousivat nyt 0,2 ja 0,3 prosenttiin yrityksillä on siis myös uusia avauksia. Luomulehti 6/2011 kertoi vuoden 2011 aikana markkinoille tulleen yhden ainoan voituotteen rinnalle neljä muuta. Luomuvoin ostojen arvo koko tuoteryhmässä ehti kasvaa 0,2 prosentista 0,6 prosenttiin. Luomuvoikiloja myytiin kuitenkin vain 15 prosenttia enemmän ja kaikkiaan voin myynnin nousu jäi alle prosenttiin, vaikka joulun alla hyllyt myytiin tyhjiksi. Tänä vuonna testataan luomuvoin ostoinnon pysyminen. WiseBox Myrkytön ratkaisu jyrsijätorjuntaan Raksystems Anticimex on tuonut Suomen jyrsijätorjuntamarkkinoille uuden laitteen eli WiseBox -loukun. Sen tehokkuus perustuu jyrsijöiden luontaisiin käyttäytymismalleihin ja tapaan hakeutua suojaan. Loukun anturit aktivoituvat jyrsijän jouduttua sisään WiseBox -loukkuun. Loukun ominaisuudet Loukku on täysin myrkytön ja sitä voidaan käyttää sisä- ja ulkotiloissa Loukku asennetaan esim. rakennusten seinämien vierustoille, rottien ja muiden jyrsijöiden luontaisille kulkureiteille Loukku voidaan asentaa toimimaan haluttuna vuorokaudenaikana esim. siten, että se on aktiivinen vain klo Elektroninen ohjaus tapahtuu helposti WisePlan-ohjelmiston kautta ja/tai itse laitteen kautta Loukussa on tämän lisäksi GPS-paikannus / valvonta. Kysy lisää! Asiakaspalvelu p Isommat volyymit, alemmat hinnat? Luomuteen arvon osuus nousi tuoteryhmässä 10 prosenttia, mutta volyymissä luomun osuus nousi 16 prosenttia. Tämä selittyy esimerkiksi sillä, että luomuteetä on nyt paremmin saatavilla päivittäistavarakaupoissa ja edullisempi tuotteita myydään paljon. Luomuruokaöljyjen osuus laski jopa prosentin koko tuoteryhmän arvon osuudesta, mutta volyymi on kasvanut noin litraa eli lähes puoli prosenttia. Tämän selittää jälleen päivittäistavarakauppa: valikoimiin on otettu edullisempia luomuruokaöljyjä ja niitä on ostettu enemmän. Neljä prosenttia ruokaöljyistä ostetaan nyt luomuna. Juustoissa luomun arvon osuus tuoteryhmässä nousi jopa 95 prosenttia, mutta volyymin nousu oli vähemmän: 81 prosenttia eli noin kg. Tavanomaiset juustot mukaan luettuna juuston myynnin arvo nousi kuitenkin 10 prosenttia ja volyymi vain 2 prosenttia. Kaikki juustot siis tulivat kalliimmaksi, luomu vähemmän kuin tavanomainen. Jälleen syynä luultavasti laajempi luomun tarjonta päivittäistavarakaupoissa. Helsingin sanomat kirjoitti luomutuotteiden välisistä hintaeroista, mitä kommentoitiin uutena näkökulmana ennen luomun hintaa on verrattu lähinnä tavanomaiseen. Suuret hintaerot kauppojen välillä keskusteluttivat. Vertailussa oli hyvin erilaisia tuotteita käsityöstä kauppaketjujen omiin edullisiin brändeihin. Lisää makeaa Mehuissa nousua tapahtui prosentista 1,9 prosenttiin. Isot ulkomaiset valmistajat Vogel ja Eden ovat olleet vuosikausia kärjessä. Lounas takeaway mehujen tarjonta on kasvanut hurjasti esimerkiksi luomusmoothieita löytyy jo monesta paikkaa. Mehuissa usein raaka-aine on ulkomaista suurelta osin vaikka valmistaja tai pakkaaja olisi kotimainen. Luomuomenoiden myynnin arvo kasvoi reilusta kolmesta prosentista viiteen. Tätä selittää paitsi kattavampi tarjonta päivittäistavarakaupoissa, myös erikoiskauppojen myynti. Kotimaista omenaa on näkynyt useammassa erikoiskaupassa jonkin verran jouluun asti. Eviran ennakkotietojen 2011 mukaan kotimaisen omenan tuotantoala nousi 51 hehtaarista 67 hehtaariin. Kysyntää olisi kuitenkin paljon enemmän kuin tarjontaa niin teollisuudessa kuin kaupassakin. Hedelmien ja marjojen osuus tuoteryhmän arvosta nousi 2,8 prosentista 3,7 prosenttiin. Vihannekset ja juurekset nousivat hieman, nekin 3,7 prosenttiin. Luomuhunajan ostojen arvo nousi 3,4 prosentista 4,5 prosenttiin. Nämäkin tuotteet ovat saaneet laajemman edustuksen market-kaupassa. Sokerin ja siirapin ostojen arvo tuplaantui prosentista kahteen. Lisää tietoa:

5 PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA CONTRA MONIRESISTENTTI Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan Tekstit ja kuvat: Mikko Rahtola BioFach Vuosittainen maailman suurin luomuammattitapahtuma Nürnbergin BioFach-messut kokosi yli alan ammattilaista ympäri maailmaa. Laajan tuotekirjon lisäksi tarjolla oli monipuolista seminaariohjelmaa sekä tärkeitä edistysaskelia luomun kehittymiselle. Amerikan markkinoille nykyistä helpommin kesäkuusta lähtien Eri mantereiden luomusäännöissä on ollut pieniä eroavaisuuksia, mikä on edellyttänyt ulkomaankaupassa kalliita yksityissertifiointeja. Biofachissa EU:n maatalouskomissaari Dacian Cialos ja USA:n maatalousministeriön apulaispääsihteeri Kathleen Merrigan allekirjoittivat luomusääntöjen vastavuoroisuussopimuksen, jonka mukaan 1. kesäkuuta 2012 lähtien erillistä sertifointia ei tarvita, vaan kummankin alueen luomutuotteet hyväksytään sellaisenaan molemmille alueen markkinoille. Suomalaistenkin yritysten aiemmin Amerikan vientiään varten hakemat Niin sanotut USDA-sertifioinnit jäävät nyt tarpeettomana pois. Ainoat poikkeukset ovat vesieläinten kasvatus, viinit sekä antibioottisäädökset eläintuotannossa ja hedelmänviljelyssä, jolloin näiden tuotteiden osalta sääntövastaavuus täytyy edelleen erikseen tarkastaa. Erityisen mielenkiintoinen tämä sopimus on sen vuoksi, että Amerikan luomun markkinat ovat tällä hetkellä EU:n luomumarkkinoita suuremmat ja kasvavat vieläkin nopeammin. Uutinen on helpotus myös kolmansien maiden tuottajille, joiden ei enää tuotantovaiheessa samalla lailla tarvitse miettiä useamman markkina-alueen tuotantovaatimuksia. EU ja USA vastaavat yhdessä peräti 96 % koko maailman sertifioidusta luomumarkkinoista. 8 Luomulehti 2/2012 Messuilla tuotiin esiin muun muassa tuotteiden pieniä hiilijalanjälkiä ja 100 prosenttista luonnollisuutta. Luomuviinit erottuvat jatkossa paremmin Luomumarkkinoiden kummallisuuksia on ollut luomuviinien sääntötilanne. Luomurypäleiden kasvatukseen on ollut tuotanto-ohjeisto, mutta viinien osalta yhteisiä käytäntöjä ei tuntunut vuosiin löytyvän. Niinpä tarkkaan ottaen meilläkin on myyty kuluttajan kannalta epäselvästi luomurypäleistä tehtyä viiniä, jossa itse valmistusmenetelmälle ei ollut luomusääntöjä. Juuri ennen BioFachia päästiin EU:n komissiossa sopimukseen, jonka mukaan vuoden 2012 sadosta lähtien noudatetaan uusia yhteisiä viininjalostuksen tuotantoehtoja ja tuotteille voidaan siten käyttää muista luomutuotteista tuttua EU:n luomulogo-merkintää. Säännöissä määritellään esimerkiksi tavanomaista selvästi alemmat sallitut sulfiittimäärät ja kielletään sorbiinihapon sekä desulfuraation käyttö. Olen iloinen, että vihdoin pääsimme sopimukseen. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia luomutuotteista ja on tärkeää, että heille on selkeästi viestittävissä, miten luomuviini eroaa tavanomaisesta, toteaa EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen komissaari Dacian Ciolos. Intia vuoden luomutuotantomaa Biofach-messuilla Värikäs Intia oli messujen näkyvimpiä osallistujia. Intian rooli koko luomun kasvussa on valtava. Intia on ykkönen mm. luomutuottajien lukumäärissä laskien ja messuilla puhuneen Intian maatalousministeriön edustajan mukaan maassa on noin miljoona luomuviljelijää. Intian tärkeimpiä luomutuotteita ovat peruselintarvikkeiden, kuten riisin ja teen lisäksi mausteet ja ennen kaikkea puuvilla. Vaikka Intian luomutuotanto onkin suunnattu vahvasti vientiin, on myös kotimaisten luomumarkkinoiden suuruudeksi arvioitu vuonna 2010 noin 410 miljoonaa euroa ja maasta löytyy jo 2000 luomukauppaa. Luomutuotannon kehittyminen Maailmalla Maailman tasolla luomuala pysyi 2010 lähes ennallaan, eli 37 miljoonassa hehtaarissa. Lisäystä oli kuitenkin keräilyalassa, joka kasvoi 41:stä 43 miljoonaan hehtaariin. Keräilyalueissa Suomi on edelleen maailman ykkönen valvonnassa mukana olevalla 7,8 miljoonalla hehtaarillaan. Tarkkailtua luomutuotantoa löytyy jo 160 maasta. Luomun markkinat painottuvat edelleen kahteen maanosaan, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, joissa myydään peräti 96 prosenttia kaikesta luomun myynnistä. USA:ssa luomun markkinaosuus on 3 prosenttia, Euroopassa 2 prosenttia ja Aasiassa alle 1 prosentin. Markkinoiden koko on arvioitu 44,7 miljardiksi euroksi. Vuodelle 2012 luomumarkkinoiden arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,3 prosenttia. Euroopassa Luomun viljelypinta-ala kasvoi 9 prosenttia 9,7 miljoonaan hehtaariin. Kaikesta pellosta luomua Euroopassa on 2 prosenttia, mitä voi pitää isona lukuna, kun suurimman maatalousmaan Venäjän luku on lähellä nollaa. EU:n alueella luomualaa oli keskimäärin 5 prosenttia, kun Suomessa luomua vuonna 2010 oli 7,5 prosenttia viljelystä. Ruotsissa luomun ala 2010 oli 14,5 prosenttia, Virossa 12,5 prosenttia ja Latviassakin 9,4 prosenttia peltoalasta. Suurinta luomualan kasvu oli Ranskassa ( ha), Puolassa ( ha) ja Espanjassa ( ha). Luomun markkinat kasvoivat kohtuulliset 8 prosenttia. Tilastolähteet: Helga Willer, Amarjit Sahota, luennot Biofach. Kirjoittaja toimii luomuasiantuntijana Luomuliitossa. parantaa maan rakennetta sitoo ravinteita tukahduttaa rikkakasvit torjuu ankeroisia pienentää kasvitautipainetta UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN KATSO haran esittelyvideo: Robocrop RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: Viljat Öljykasvit Vihannekset Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Jussi Peltonen, puh ,

6 Teksti ja kuvat: Anne Hytönen EBL Naturkost myymälän runsasta luomua, vain luomua! Alles Bio kaikki luomua! Opettavaisen messumatkan viimeisenä päivänä teimme ekskursion Nürnbergissä vuosi sitten avattuun EBL-Naturkost-luomukauppaan. Siellä keskieurooppalainen luomubuumi konkretisoitui tavalla, joka sai allekirjoittaneen leuan loksahtamaan auki. Biofach messut olivat ensikertalaiselle melkoinen läpileikkaus luomutuotannon volyymista ja monimuotoisuudesta. Vierailu nürnbergilaisessa luomukaupassa kertoi, että keskieurooppalainen luomu näkyy myös kuluttajan arjessa. Kilienstrassella sijaitsevassa kaupassa on hyvät valikoimat kaikkea, mitä kuluttaja kaipaa: leivät, vihannekset, hedelmät, maitotuotteet, juustot, lihat, mehut, jauhot, säilykkeet, makeiset, taloustava- rat. Keskieurooppalaisittain tarjolla on myös laaja valikoima luomuviinejä. Myymälänhoitaja Birgit Siegler kertoi, että kaupalla on paljon asiakkaita kaikista ikäryhmistä. Asiakkaat tulevat pääasiassa lähiseudulta, sillä kauppaketjulla on useita liikkeitä alueella. Ebl-Naturkost on saksalainen luomukauppaketju, joka on perustettu vuonna Nyt kauppaketjulla on 19 liikettä Nürnbergin lähialueella, ja valikoimissa on peräti 6000 luomutuotetta. Kauppaketjun www-sivuilla kerrotaan kauppojen erikoistarjouksista, tuotteista, tuottajista ja yhteistyökumppaneista. Tarjouksia, reseptejä ja vinkkejä saa nettisivujen lisäksi myös joka torstai ilmestyvästä asiakaslehdestä. Kauppojen henkilökunta on koulutettu kertomaan luomutuotteiden alkuperästä ja tuotantotavasta. Myös Kilienstrassen myymälässä jokaisesta tuotteesta kerrottiin innolla lisätietoja. Kun hämmästelin, ovatko nämä kaikki todella luomua, sain iloisen vastauksen: Alles bio!. Lisätietoja: Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tiedottaja, joka opiskelee luomua. UUSI SCR-AIKA ON ALKANUT. UUDET TALOUDELLISET SCR-MOOTTORIT UUDEN SCR-MALLIN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE SÄHKÖPUMPULLA VARUSTETTU 125 L AdBlue-SÄILIÖ L AdBlueta KEHITTYNEET VERSU- JA DIRECT-VAIHTEISTOT UUDISTUNUT KÄSINOJA UUSILLA OMINAISUUKSILLA SAAT MYÖS MAKSUAIKAA 0%-KOROLLA LOKAKUUN LOPPUUN ASTI. Valtra-Rahoitusehtojen mukaisesti. TARJOUS VOIMASSA ASTI. Kysy lisää. Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta tai UUDISTUNUT T-SARJA KAIKKIEN AIKOJEN VAHVIN NELISYLINTERINEN N-SARJA N HV / 700NM 10 Luomulehti 2/2012

7 Teksti: Elisa Niemi Asiantuntija Hanni Rützler: Ruokatrendeissä tuoksuu luomu Ihmiset tarttuvat oman terveytensä hoitamiseen ja ympäristön ymmärtämiseen uudella tavalla. Luomun elementit on nähtävissä monissa ruokatrendien piirteissä. Tärkeimmät ruokatrendit 1. Halutaan uusia makuja 2. Nopeaa mutta terveellistä ja hyvää ruokaa 3. Ruoan, mielihyvän ja elämänlaadun yhdistäminen 4. Eettinen, hyvän omantunnon ruoka 5. Autenttinen ruoka halutaan käsityötä ja alkuperäisyyttä 6. Puhdas ruoka täysin turvallista myös allergisille 7. Syöminen osana tunteiden ja mielialojen hallintaa Hanni Rützlerin haastattelusta vapaasti suomennettu. 12 Luomulehti 2/2012 Hanni Rützler luettelee tärkeimpiä ruokatrendejä ja pohtii, miten niiden piirteitä näkyy ja pitäisi näkyä luomun viestinnässä. Luomutuotteilla olisi hyvä tarina kerrottavanaan, mutta ne harvoin onnistuvat kertomaan sitä. Pelkkä faktojen luettelu ei riitä, vaan kuluttajat tarvitsevat tarinoita tuotteen taakse. Haaste, johon tulisi vastata on erityisesti isoissa kaupungeissa se, että ihmiset eivät enää luota ruoan valmistajiin, kuvaa Rützler. Luottamus valmistajiin on uudenlaisella koetuksella, kun tieto liikkuu nopeasti. Ihmiset haluaisivat syödä hyvällä omallatunnolla, vaikka ruoantuotannossakin on monenlaisia epäillyttäviä ilmiöitä. Osana elämäntapaa ruokavalinnoista halutaan saada se tuntuma, että ollaan mukana tekemässä parempaa maailmaa. Myös ruoan alkuperä, paikallisuus ja historia kiinnostavat niitä kuluttajia, jotka kiinnittävät päivittäisiinkin valintoihin huomiota. Halutaan tietää enemmän. Siksi tuottajatoreilla menee niin hyvin, pohtii Rützler. Ruokavalintoja tehdään myös mielialan mukaan ja tällöin vaikuttaa paitsi eettiset arvot, ennen kaikkea helppous. Terveellisyyttä ei silti haluta unohtaa. On kasvava tarve helppokäyttöisille tuoretuotteille. Luomutuotteet eivät ole olleet erityisen innovatiivisia tällä saralla. Kannattaa katsoa amerikkalaisia ruokakauppoja miten helppoa on tuoda esiin esimerkiksi perinteitä ja käsityötä ja lisätä joukkoon hieman huumoria. Suomessa Luomuliiton hankkimien Nielsenin kuluttajapaneelin tietojen mukaan luomuvalmisruokien ostojen arvo koko tuoteryhmän arvosta nousi vain 0,1 prosentista 0,2 prosenttiin vuonna Snacksit nousivat 1 prosentista 1,1 prosenttiin, säilykkeet 0,8 prosentista 1,2 prosenttiin ja pakasteet 0,1 prosentista 0,3 prosenttiin. Erilaisia tuotteita Uusien makujen tuomisesta on puhunut Suomessa esimerkiksi keittiömestari Sasu Laukkonen, joka toteaa, että luomun myötä kasvikset ja myös erikoiset kasvikset ovat löytyneet uudella tavalla. Monet ihmiset maistavat luomun aromikkuuden joissakin tuotteissa, vaikka tutkimukset eivät niitä tilastollisesti saisikaan esiin. Luomutuotteita on jonkin verran yhdistetty myös allergisille sopiviin tuotteisiin. Haasteena on pienet käyttäjäryhmät, jos vaihtoehtona on myös tavanomainen allergiatuote. Osa allergisista on valveutuneita siitä, että kaikki ruoasta tuleva kemikaalikuorma voi lisätä herkistymistä ja oirehtimista. Osa voi kokea sopivan ruoan hankinnan jo itsestään niin haastavana, ettei luomuvaihtoehdon pohtimiseen tartuta. Evirakin on kuitenkin myöntänyt, että lisäaineiden yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu. Ruokatrendeihin vaikuttaa tottakai se, mitä haasteita ihmisillä on ruokavalioidensa kanssa. Ruoka nähdään yhä selkeämmin vaikuttajana esimerkiksi monien kroonisien vaivojen ja sairauksien oireisiin. Ammattikeittiöissäkin luomu edustaa uutta Ammattikeittiöt siirtyvät kohti terveellisempää ja ekologisempaa ruokaa. Tämä kumpuaa muun muassa siitä, että nopeammin, lisää ja halvemmalla -teesit eivät toimi enää markkinoilla, vaan kuluttajat haluavat myös muuta, toteaa ammattikeittiö-teemaisessa Luomupäivässä esitelmöivä Rützler. Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa joka puolella Eurooppaa on noussut esiin terveellisten ruokavalintojen tärkeys. Jos luomutuotteita on pystytty tarjoamaan kiinnostuneille niin, että laatu ja valikoima on saatu kohdilleen, on isketty naulan kantaan. Ravintolayrityksissä luomutuotteiden makua ja imagoa hyödynnetään osana kokonaisvaltaista elämystä. Julkisissa hankinnoissa taas poliittinen tahto ja toimijoiden aloitekyky määrittää sitä, miten luomuun tartutaan. Monitieteinen ja käytännöllinen Hanni Rützler katsoo globaaleja ruokatrendejä Wienistä käsin Future Food studiossaan, jota hän luonnehtii teorian ja käytännön yhdistäjäksi. Rützler aloitti ravitsemustieteen ja terveyspsykologian opinnoilla ja on nyt tunnettu ja arvostettu tutkija, kirjoittaja ja konsultti. Olen aina ollut kiinnostunut ruoasta ja mauista. Toisaalta minua kiinnosti niin luonnontieteiden kuin ihmistieteidenkin näkökulmasta ruoantuotanto, ruokakulttuurin muutokset ja perinteinen käsityö. Siksi päädyin opiskelemaan ravitsemustiedettä ja terveyspsykologiaa. Tutkittuani näitä aiheita 15 vuotta, erikoistuin ruo- katrendeihin. Jotta pystyin yhdistämään teorian ja käytännön, perustin tulevaisuuden ruokastudion. Tavoitteenani on työstää strategioita tulevaisuuden terveellisemmän ja nautinnollisemman ruoan ja ravitsemuksen luomiseksi, kertoo Rützler. Tutkimustuloksista olen seurannut muun muassa sitä, miten luomu erottuu: esimerkiksi sekundäärisiä metaboliitteja on noin 12 prosenttia enemmän eli muun muassa terveydelle hyödyllisiä fenolisia yhdisteitä. Tähti-ratkaisut luomukotieläintuotantoon Kinnusen Mylly valmistaa 100%:set luomurehut lypsy- ja lihakarjalle sekä lampaille. Raaka-aineina käytetään mm. kotimaista luomuohraa, luomukauraa ja luomuhärkäpapua. Kinnusen Tähti-rehuvalikoimasta löydät myös luomutuotantoon soveltuvat kivennäisrehut. Pyydä tilallesi sopiva Tähti-ratkaisu omalta kauppiaaltsi! Puh. (08) Murrontie 2, UTAJÄRVI Günther Pichlkostner

8 Teksti ja kuvat: Jari Luokkakallio Suorakylvöön saadaan tehoa ja joustavuutta käyttämällä viljasiemen laatikkoa heinänsiementen kylvöön ja heinänsiemenlaatikkoa apilansiementen kylvöön. Vanhasta kylvölannoittimesta ja jyrästä voi toteuttaa nurmen syöräkylvökoneen. Ainoa hankittava lisä osa oli hydraulimoottori. Kylvötulosta varmentaa traktorin etunostolaitteeseen sijoitettava suorapiikkinen hara, joka rikkoo nurmen pinnan ennen kylvöä. Itse tehty nurmen suorakylvökone Teksti: Reijo Käki Kymen Luomun markkinointirenkaasta osuuskunta Hyvien kokemusten rohkaisemana markkinointirenkaan pohjalta päätettiin perustaa Osuuskunta Kymen Luomu. Osuuskunta antaa markkinointirenkaalle virallisen statuksen ja oikeuden tehdä sopimuksia. Tärkeänä pidettiin myös mahdollisuutta maksaa vetäjille korvausta tehdystä työstä. Osuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Sami Kuoppamäki Kouvolasta. Alkuvaiheessa toiminnassa keskitytään luomuviljan sekä -palkokasvien markkinointiin. Kymenlaaksossa toiminut viljelijöiden markkinointirengas, Kymen Luomu, syntyi viime talvena helpottamaan tilojen välistä valkuaisrehukauppaa. Viljakaupan uusi tee tarjous -sopimusmalli sopi oikein hyvin myös markkinointirenkaan toimintaan, joten rengas neuvotteli lisäksi luomuviljoista sopimukset. Toiminta osoitti jo ensimmäisenä vuonna toimivuutensa. Toimintaan on oltu tyytyväisiä niin ostaja- kuin myyjäpuolellakin. Viime satokaudella Kymen Luomu huolehti renkaan noin 50 viljelijän ja yli 3 miljoonan kilon sadon markkinoinnista. Viljelijät olivat tyytyväisiä yhteismarkkinoinnista saatuihin hyötyihin ja kokemuksiin. Isommilla erillä pystyttiin pienentämään kuluja ja saamaan lisää euroja isännille. Myös ostajille isommat erät tuovat säästöjä esimerkiksi vähentäen ostajien työmäärää. Lisäksi viljelijärengas pystyy yksittäistä viljelijää paremmin toimittamaan sovitut määrät. Merkittävänä saavutuksena voidaan pitää myös sitä, että markkinointirengas mahdollisti luomu mallastuksen aloittamisen ja luomu härkäpavun saamisen mukaan valkuaisrehuseoksiin. Osuuskunta Kymen Luomu kannustaa luomuviljelijöitä yhteistyöhön. Osto- ja myyntirenkaat helpottavat markkinointia ja pienentävät kustannuksia. Väheksyä ei pidä myöskään yhteistyön ja yhdessä tekemisen positiivista vaikutusta. Kirjoittaja toimii ProAgria Kymenlaakson luomuneuvojana. Viime kesän märät korjuu olosuhteet harvensivat säilörehunurmia. Keväällä riittää paikattavaa. Nyt on aika rakentaa yksinkertainen ja toimiva nurmen suorakylvökone. Nurmirehuntuotannossa täystiheät kasvustot ovat laadukkaan ja suuren säilörehusadon perusta. Täydennyskylvöön on tarjolla monenlaista kylvölaitetta, mutta näppärä isäntä tekee suorakylvökoneen itse, kuten soinilainen Matti Alatalo. Alatalo kasasi kylvökoneen jyrästä ja kaksimetrisestä Simultan kylvökoneesta sekä hydraulimoottorista. Vanhan kylvökoneen siemenlaatikko asennettiin jyrän päälle ja kylvöputket levitettiin viuhkamaisesti jyrän etupuolelle. Näin kaksimetrisestä kylvökoneesta saatiin melkein kolmimetrinen. Kylvölaatikkoa täydennettiin vielä erillisellä heinäsiemenlaatikolla, joten pientenkin määrien kylvö onnistuu helposti. Täydennys kylvössä Alatalo täyttää viljapuolen nurmisiemenseoksella ja heinäsiemenen kylvölaatikon hän täyttää apilansiemenillä. Tämä helpottaa täydennyskylvöä. Säätämällä voidaan lisätä joko apilan tai heinänsiementä tai molempia. Siirtymävaiheen timotei-nurminata nurmeen keväällä täydennyskylvetty apila (5 kg/ha) muodosti toiseen säilörehun korjuuseen rehevän apilakasvuston. Oleellinen osa kylvökonetta on etunostolaite sovitteinen, vanhasta S-piikkiäkeestä otettu, suorapiikkinen jälkihara. Hara rikkoon vanhan nurmen pinnan eli irrottaa kuloheinän pellon pinnasta. Rikottuun nurmenpintaan hajakylvetään siemen, jonka jyrä painaa siemenen tiukasti maahan. Viime keväänä tehdyt apilan täydennyskylvöt onnistuivat erinomaisesti. Toiseen satoon saatiin apilavoittoinen nurmisato. Alatalo lisäsi luomuun siirryt- täessä kaikkiin timoteinurmiin apilansiementä onnistuneesti. Täydennyskylvöihin hän käytti viisi kiloa puna-apilan ja alsikeapilan seosta. Jatkossa täydennyskylvöllä tullaan varmistamaan täystiheät nurmet. Tällainen suorakylvökone on erittäin edullinen. Ainoa hankittava lisä osa oli hydraulimoottori. Kirjoittaja toimii neuvojana ProAgria Etelä-Pohjanmaalla. 14 Luomulehti 2/2012

9 Tutkittua tietoa Teksti ja kuva: Mikko Rahtola Omena on yksi niistä kasviksista, joissa torjunta-aineita käytetään eniten. Luomuomenan voi hyvin syödä kuorineen. Koottuja tuloksia luomun terveellisyydestä Tarkkojen analyysilaitteiden avulla hyvin pienetkin kulkeumat voivat näkyä tuloksissa, mutta joka tapauksessa luomun ja tavanomaisen tuotannon torjunta-aineiden jäämäriskien ero on selvä. jäämiä löytyi 3 prosentissa luomutuotteista, 11 prosentissa integroidun tuotannon tuotteista sekä 44 prosentissa tavanomaisista tuotteista. Tarkkojen analyysilaitteiden avulla hyvin pienetkin kulkeumat voivat näkyä tuloksissa, mutta joka tapauksessa luomun ja tavanomaisen tuotannon jäämäriskien ero on selvä. Yleisesti ottaen on merkille pantavaa se, että samoista tuotteista löydetään yhä useampia torjunta-aineita. Pahimmillaan elintarvikkeista onkin löydetty jopa 26 eri torjunta-aineen jäämiä. Torjunta-aineiden hormonaaliset vaikutukset Raportin tulokset torjunta-aineiden vaikutuksista ovat huolestuttavaa luettavaa. Torjunta-aineita tai niiden metaboliitteja on mitattu selvästi korkeampina pitoisuuksina tavanomaista ruokaa nauttineiden lasten virtsasta (Curl et al., 2003) ja äitien rintamaidosta (Aubert 1987) kuin vastaavilla luomuravintoa nauttineilla koeryhmillä. Torjunta-aineiden on todettu myös lisäävän lasten alttiutta ADHD- ylivilkkauteen (Abdel Rasoul et al., 2008). Torjunta-aineilla on havaittu vaikutuksia myös aikuisiin. Howardin (2005) mukaan lisääntyvä torjunta-ainealtistus on heikentänyt sekä miesten että naisten hedelmällisyyttä. Varsin tuoreen tutkimuksen mukaan (Orton et al. 2011) suurella osalla tutkituista 37:stä laajasti käytetyllä torjunta-aineella onkin todettu olevan hormonaalisia vaikutuksia. Näistä 23 dokumentoitiin vaikutukseltaan anti-androgeenisiksi ja seitsemän androgeenisiksi. Terveysvaikutusten tutkiminen on haastavaa. Parhaita ovat olleet koejärjestelyt, joissa kahden tutkittavan ryhmän elintavat ovat mahdollisimman samanlaisia. Tällaiset olosuhteet voivat olla esimerkiksi vankiloissa, luostareissa tai sisäoppilaitoksissa. Laajasti on tutkittu myös biodynaamisten steinerkoulujen ja tavallisten koulujen oppilaiden eroja, mutta tällöin tulokseen voivat vaikuttaa muutkin erot esimerkiksi perheiden koulutuksessa ja elintavoissa. Vielä näiden- Peruna Papu Päärynä Porkkana Mandariini Kurkku Riisi Appelsiini Pinaatti Luomutuotteiden kuiva-ainepitoisuudet ovat keskimäärin korkeampia ja niistä löytyy enemmän C-vitamiinia. Maksimirajan ylittäviä jäämiä Ei mtattavia jäämiä kään tulosten perusteella ei voida täysin kiistattomasti osoittaa, että luomu olisi jokaisessa tilanteessa terveellisempi vaihtoehto, mutta kuitenkin suurimmassa osassa tutkimuksista luomun on todettu sisältävän terveyden kannalta positiivisia ominaisuuksia tavanomaisia tuotteita enemmän. Kaiken kaikkiaan tutkimusraportin sanoma on selvä: syömällä runsaasti luomua kuluttaja voi pienentää altistumistaan torjunta-aineille ja niiden haitallisille vaikutuksille. Tarton ja Varsovan maatalouskorkeakoulujen tekemä raportti löytyy englanniksi kokonaisuudessaan osoitteessa: orgprints. org/19504/1/report_2011_(1).pdf Maksimirajan alle olevia jäämiä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % EU:n laajan monitorointiohjelman jäämätulokset kaikkiaan näytteestä kuudella eri tuotteella vuonna Testatut olivat tavanomaisia tuotteita. Luomutuotannon vahvuudet ryhmitellään usein kolmeen pääluokkaan, ympäristövaikutuksiin, tuotantoeläinten hyvinvointiin sekä tuotteideen laatuun ja terveellisyyteen liittyviksi. Viimeksi mainittu on näistä selvästi haastavin osoitettava, sillä tasapuolisten koeolosuhteiden järjestäminen ja tutkimuksiin tarvittajan ajan pituus tekevät erojen saamisesta vaikeaa. Tarton maatalouskorkeakoulun ja Varsovan yliopiston tekemä tuore katsaus tuo kuitenkin esiin vakuuttavia tutkimustuloksia luomusta ja mahdollisista terveellisyysvaikutuksista useiden vuosien ajalta. Tutkimukset vahvistavat eroja koostumuksessa Yli kahdeksankymmentäsivuinen tutkimuskooste Quality of Organic vs. Conventional Food and Effects on Health esittelee laajasti luomun laadusta ja sen vaikutuksesta terveellisyyteen tehtyjä tutkimuksia. Tuotantotapaeron saaminen esiin ei ole kuitenkaan yksinkertaista, sillä jokainen vaikkapa tomaatteja tai kurkkuja viljellyt tietää, että myös muut tekijät kuin viljelyjärjestelmä vaikuttaa tuotteen laatuun ja makuun. Suurin virhelähde tutkimuksiin tulee, jos yritetään verrata liian erilaisissa olosuhteissa kasvaneita tuotteita. Esimerkiksi lajikkeet, käytetty lannoitus, maalaji, kastelun määrä, sääolot ja kasvinsuojelu vaikuttavat myös tuloksiin. Kuitenkin vertailukelpoisissakin oloissa kasvaneista tuotteista eroja on löydetty: luomutuotteiden kuiva-ainepitoisuudet ovat keskimäärin korkeampia, niistä löytyy enemmän C-vitamiinia, hyödyllisiä polyfenoleita ja vähemmän haitallisia nitraatteja kuin tavanomaisista tuotteista. Vastaavia tutkimuksia on tehty muitakin. Ruotsissa vuonna tehtyjen tutkimusten mukaan torjunta-aine- 16 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

10 Teksti ja kuvat: Anne Hytönen Ruokapiireissä tuotteet tulevat noutopisteeseen ja ruokapiiriläiset itse pakkaavat ne tai sitten ne tulevat valmiissa tuotepakkauksissa ja vielä mahdollisesti kullekin asiakkaalle laatikoihin pakattuna. Käytäntöjä on monia. Ruokapiirissä kuluttajat ja tuottajat kohtaavat Hyvä ruokapiiri on sopivan kokoinen ja hyvin organisoitu. Tuotteiden ostaminen on tehty mahdollisimman helpoksi, valikoima on monipuolinen ja tilausjärjestelmä toimiva. Sekä tilaaja että tuottaja tietävät, miten homma toimii. Ruokapiirit ovat kasvattaneet suosiotaan, sillä yhä useampi kuluttaja haluaa ostaa luomu- ja lähiruokaa ilman turhia välikäsiä. Ruokapiirin toimintaidea on varsin yksinkertainen: ryhmä ihmisiä tilaa tuotteita suoraan lähialueen tuottajilta. Yhteistilaukset tehdään yleensä kerran kuukaudessa, ja tuotteet toimitetaan jakelupisteeseen ennalta sovittuna päivänä. Miksi juuri ruokapiiri? Sysäyksen ruokapiirin perustamiseen antaa usein tyytymättömyys kauppojen lähi- ja luomuruokatarjontaan. Tuotteet halutaan ostaa mahdollisimman käsittelemättömänä, ja samalla halutaan tukea paikallisia tuottajia. Jyväskyläläisen lähiruoka-aktiivi Laura Brownen mukaan ruokapiiritoiminnan arvot ja vaikuttimet ovat hyvin pitkälle samat kuin ylipäätään vapaaehtoistoiminnassa. Osallistumisen avulla halutaan vaikuttaa itselle tärkeäksi koettuun asiaan kuten omaan terveyteen tai ympäristön hyvinvointiin. Useimmat ruokapiirin jäsenistä haluavat tietää enemmän ostamansa ruoan alkuperästä, tuotantotavasta ja itse tuottajasta. Ruokapiirin jäsenyys voikin monelle olla kannanotto eettisen ja vastuullisen kuluttamisen puolesta. Eri elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat osallistua toimintaan eri tavoin. Ruokapiirissä voi olla jokaiselle jotakin tehtävää niin isoja kokonaisuuksia kuin pieniä askareita. Yhdessä tekeminen luo yhteisöllisyyttä, korostaa Browne. Luomupiiri Lipstikan toiminta käynnistyi ruokapiiriluennolla Luomupiiri Lipstikka perustettiin Mikkeliin kesällä Idea ruokapiiristä oli muhinut jo pari vuotta, kunnes Ruraliainstituutti ja Mikkelin kansalaisopisto järjestivät ruokapiiritoiminnasta luennon, jossa oli puhujana ruokapiirikonkari Lea Alanko. Luennolla kerättiin nimilista kiinnostuneista, sovittiin tapaaminen ja mietittiin, miten luomupiiri saadaan pystyyn, kertoo Lipstikan tiedotusvastaava Hanna Lamminen. Lamminen on yksi luomuruokapiirin aktiiveista. Jokaisella seitsemällä aktiivijäsenellä on omat vastuualueensa: tuotteet ja tuottajat (lihat, juurekset, viljat), talous, tiedotus ja tilausjärjestelmän päivittäminen. Tuotteiden jakelu hoidetaan yhdessä. Jakopäivänä on aktiivien lisäksi aina paikalla muutama luomupiiriläinen jakoapulaisena. Tuottajia luomupiirin ringissä on kolmisenkymmentä, ja valikoimissa on ruokatuotteiden lisäksi muun muassa ekologiset kodin pesuaineet, hiushoitotuotteet ja kauneudenhoitotuotteet. Luomupiiri on kasvanut nopeasti puolen vuoden aikana, ja nyt jäseniä on noin sata. Tilausta uudelle luomupiirille on, sillä lähes päivittäin kysellään, vieläkö piiriin mahtuu mukaan. Luomupiirin jäsenille lähtee kerran kuukaudessa jäsentiedote, jossa tiedotetaan uusista käytännöistä tai tuotevalikoiman muutoksista. Lipstikka on myös Facebookissa. Silloin tällöin luomupiiri Lähiruoka-aktiivi Laura Browne. Koordinaattori Kati Kankainen, JAPA ry. Lähiluomun työpajassa ideoitiin valtakunnallista tiedonjakopaikkaa ja keskustelufoorumia ruokapiiritoimijoille. Työpajan jälkeen perustettiin Wiki (ruokapiirit.wikispaces.com/) sekä Facebook-ryhmä (www.facebook. com/groups/ruokapiirit/). Tervetuloa foorumeille! Riihipuodin luomuviljatuotteet löydät yli 100 jälleenmyyntipisteestä! Pöytyän Riihikoskella Uudet jälleenmyyjät tervetulleita! Ostamme luomuviljaa, teemme viljelysopimuksia! Riihipuoti Oy puh Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

11 järjestää jäseniltoja, joissa kuullaan vaikkapa ruoka-aineiden ravintoarvoista tai lähiruoan merkityksestä. Jyväskylässä ruokapiirejä on perustettu hanketyönä JAPA ry on jyväskyläläinen kestävää kehitystä edistävä yhdistys, jonka jäseninä ovat jyväskyläläiset asukas- ja kyläyhdistykset. Yhdistys on auttanut perustamaan Jyväskylään jo seitsemän ruokapiiriä. Kaikki alkoi yksittäisen asukkaan toiveesta, kun lähi- ja luomuruokaa ei löytynyt oman alueen kaupoista, kertoo koordinaattori Kati Kankainen JAPA ry:stä. Yhteydenoton jälkeen ideoitiin hanke, jossa lähdettiin heti liikkeelle siitä, että ruokapiirin toiminta saadaan mahdollisimman pian käyntiin. Infotilaisuudessa kerättiin lista vapaaehtoisista ja aktiivitoimijoista, ja suunnittelua jatkettiin tarkemmin pienemmän porukan kanssa. Hankkeessa perustetut piirit saavat käyttöönsä JAPA ry:n nettisivujen kautta toimivan tilausjärjestelmän. Kankainen kannustaa ruokapiirin perustajia käyttämään heti apunaan sähköisiä työvälineitä kuten Facebook-ryhmiä ja sähköpostilistoja. Yhteydenpito tuottajiin ja tilaajiin helpottuu, kun kaikki hoituu yhden yh- teisen sähköpostiosoitteen kautta, eikä viestit jää kenenkään henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen taakse. Yhdistys on auttanut ruokapiirit alkuun aktivoimalla alueen asukkaita ja antamalla neuvoja ja ideoita. Jokainen ruokapiiri tekee kuitenkin itse päätökset omista toimintatavoistaan ja työnjaosta. Ohjeita on annettu muun muassa jakopäivien valinnassa ja yhteydenpidosta lähialueen muihin ruokapiireihin. Jos tuottaja toimittaa alueella toimiville eri ruokapiireille samana päivänä, säästetään työajassa ja kuljetuskustannuksissa, neuvoo Kankainen. Ruokapiiri on mahdollisuus tuottajallekin Ruokapiirit ovat jo suuria asiakkaita tuottajille, sillä jäsenmäärän kasvun myötä myös tilausmäärät kasvavat. JAPA ry:n laskelmien mukaan ruokapiirin keskimääräinen tilaus on noin euroa / kuukausi. Tilausmäärät vaihtelevat ruokapiirin koon, sijainnin, tuotevalikoiman ja sesongin mukaan. Tilausmäärien perusteella lähi- ja luomutuotteiden menekki on suurta, ja etenkin luomutuotteiden kysyntä on kasvanut, kertoo Kankainen. Sekä mikkeliläiset että jyväskyläläiset toteavat, että nykyisin tuottajat suhtautuvat ruokapiirien tiedusteluihin lähes aina positiivisesti. Yhteistyö on poikinut myös uusia Yleensä ruokapiirit tilaavat muutaman maatilan tuotteita kerralla. muotoja. Mikkelissä tuottajat kysyvät, mitä tuotteita haluamme ensi vuonna. Toisaalta luomupiirin asiakkaat ovat olleet avoimia tuottajien uusille tuoteideoille, kertoo Lamminen. Myös Jyväskylän seudun pientoimittajat ovat olleet innolla kehittämässä pakkauksia ja etikettejä omille tuotteille. Ruokapiiriasiakkailla on kokeiltu uusia ideoita ja tuotteiden menekkiä. Tuotteen laadusta saa suoraa kuluttajapalautetta, ja ruokapiiri ottaa ilolla vastaa myös pienet erät. Ruokapiirit toimivat pilotteina isommillekin hankkeille vaikkapa logistiikkaan liittyvissä kokeiluissa, muistuttaa Kankainen. Ruokapiirien yhteisissä tilaisuuksissa on jaettu hyviä käytäntöjä ja keskusteltu kokemuksista. Hyviä käytäntöjä on jaettu muuallekin Suomeen, ja hankkeessa luodun ohjeistuksen avulla ruokapiirejä on perustettu esimerkiksi Kajaaniin. Sopivien tilojen löytäminen vaikeaa Haasteellista ruokapiirin perustamisessa tuntuu olevan sopivan jakotilan löytäminen. Jakopäivänä jonkun on oltava paikalla vastaanottamassa tuotteita. Tilan on oltava riittävän iso, jos tuotteet myös pussitetaan ja lajitellaan samassa tilassa. Mikkelin luomupiirissä toimintaa pyöritettiin aluksi eri paikoissa, kun sopivaa vakituista tilaa ei löytynyt etsinnöistä huolimatta. Nyt Lipstikka toimii Vanhalla sotilaskodilla, josta on vuokrattu tila joka kuukauden kolmanneksi keskiviikoksi. Tilavuokrasta peritään pieni lisäveloitus jokaisen tilauksen yhteydessä. Keski-Suomessa apu on löytynyt paikallisista kauppiaista, jotka ovat antaneet ruokapiiriläisten käyttöön kaupan tiloja kerran kuukaudessa. Kauppiaat ovat ymmärtäneet sen, että paikallista tuotantoa ja aktiivisuutta tukemalla houkutellaan samalla asiakkaita omaankin kauppaan, kertoo Kankainen. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tiedottaja, joka opiskelee luomua. Lähiluomun työpajat ovat osa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Luomualan erikoistumisopintoja. Lähteet: Lähiluomun työpajan luennot Jyväskylässä / Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Luomualan erikoistumisopinnot, koulutus/eco Teksti: Anne Hytönen ja Ritva Mynttinen Näin perustat ruokapiirin Kerätkää yhteen ruokapiirin perustamisesta kiinnostuneet ihmiset. tuttavapiiri, ruokapiiriluennot, facebook, lehti-ilmoitus onko alueella muita ruokapiirejä, joilta saa apua ja neuvoja? liity Luomuliiton perustamalle ruokapiirien sähköpostilistalle: ruokapiirit verkostoitukaa Wikissä (http:// ruokapiirit.wikispaces.com/) sekä Facebook-ryhmässä (http://www. facebook.com/groups/ruokapiirit/) Pitäkää ensimmäinen järjestäytymiskokous aktiivien ja vapaaehtoisten kesken Avatkaa ruokapiirille pankkitili maksujen hoitamista varten, näin maksuista jää aina kirjallinen tosite Sopikaa pelisäännöt vastuuhenkilöt ja työnjako (ruokapiirin vetäjä(t), yhteydet tuottajiin, tiedotusvastaava, laskutusvastaava, tuotteiden vastaanotto, lajittelu/jakelu) työvuorot jokaisen ruokapiirin jäsenen olisi hyvä vuorollaan avustaa jakopäivänä tilausrytmin ja jakelupäivän päättäminen, milloin laskut maksetaan ja miten toimitaan, jos maksaminen myöhästyy tai unohtuu kulukorvaukset (tilausten ja laskujen tulostaminen, pakkaaminen, lajittelu/ jakelu) ja miten ne hoidetaan (pieni jäsen- tai toimitusmaksu, osuuskuntamuotoisuus, yhdistysavustukset) tiedotustavat (sähköposti, Facebook ) Päättäkää tilausjärjestelmästä netissä olevat järjestelmät auttavat, esim. ruokapiiri. fi-palvelussa voi hoitaa tilaukset ja laskutukset tilaukset voi hoitaa myös sähköpostitse tai puhelimitse Ottakaa yhteyttä tuottajiin miettikää millaisia tuotteita haluatte tilata selvittäkää tuotteet ja pakkauskoot toimittaako tuottaja lähialueen muillekin ruokapiireille, milloin? Voisiko toimituksia yhdistää? sopikaa tuottajien kanssa sopiva yhteydenpitotapa ennen ja jälkeen tilausten (kuka hoitaa, miten) kuka päivittää ruokapiirin tilausjärjestelmän tiedot (tuottaja itse / ruokapiiriaktiivi) vinkkejä tuottajista saa muilta ruokapiireiltä, tuottajayhdistyksistä ja netistä (www.luomuliitto.fi/index.php/osta-luomua, www. proagria.fi) Hankkikaa tuotteiden vastaanotto/jakopaikka tilan koko riippuu ruokapiirin koosta tuotteita on otettava vastaan pitkin päivää, joten paikalla on aina oltava joku kylmätilojen tarpeellisuus liha/ kala/maitotuotteille tai kylmäketjun katkeamattomuuden varmistaminen muutoin vinkki: hankkikaa ruokapiirin käyttöön kaksi kestokassia per asiakas jakopäivänä tuodaan tullessa tyhjä kassi ja otetaan mukaan tilaus pakattuna toiseen Jakakaa työtehtävät tuotteiden jakopäiviksi työvuorolistat, joku aktiiveista aina paikalla, kaikkien jäsenten sitouttaminen toimintaan mahdolliset muut työtehtävät Pitäkää huolta jaksamisesta! Aktiivijäsenet eivät saa väsyä Eräs tapa huolehtia aktiivijäsenten jaksamisesta on kierrättää ruokapiirin työtehtäviä sekä palkita ja kiittää aktiiveja. Muistakaa yhdessä tekemisen ilo! 20 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

12 Teksti: Jari Luokkakallio Luomutärkkelysperunasta hyvät kokemukset Luomuelintarvikkeiden valmistajat tarvitsevat luomulaatuista sakeuttajaa. Luomuperunatärkkelyksen kysyntä ylittää tarjonnan kertoo toimitusjohtaja Ossi Paakki Finnamyl Oy:sta. Uusia luomutärkkelysperunan tuottajia tarvitaan. Vuoden 2011 luomutärkkelysperunan sopimustuotanto Finnamylissä oli noin 1,5 miljoonaa kiloa. Finnamylin tavoitteena on nostaa luomutärkkelysperuna sopimuksien määrää oleellisesti. Sopimusmäärät tarkentuvat talven aikana. Suuri osa Suomen luomutärkkelysperunasta kasvoi viime kesänä Kauhavalla. Märkä kesä ei ollut otollisin vuosi aloittaa luomutärkkelysperunan tuotantoa. Runsaat sateet ja tulvat hukuttivat perunaa ja joillakin lohkoilla pellon kantavuus ei korjuukoneelle riittänyt. Parhaiten satoa (noin tonnia) ja kovinta tärkkelystä (yli 20 %) saatiin lohkolla, joka oli perustettu viherlannoitusnurmeen. Uusi lohko ja hyvärakenteinen maa antoivat perunalle hyvät lähtökohdat kasvuun. Perunarutto pysyi ku- rissa kohtuullisella ja tasapainoisella kompostilannoituksella sekä oikealla lajikevalinnalla. Lisäksi onnistuneella riviväliharauksella saatiin kasvusto pidettyä hyvin tuulettuvana. Luomutärkkelysperunan lisäksi uusia luomuperunan tuottajia tarvittaisiin hiutaleperunatuotantoon, kertoo Suomen Perunalta Joni Jalonen. Nopeasti kasvavan kysynnän vuoksi yritys joutuu tuomaan ulkomailta luomuperunaa Suomeen. Kirjoittaja toimii neuvojana ProAgria Etelä-Pohjanmaalla. Teksti: Laura Rantanen Kuvat: Jari Koskensalo Hinnat eivät ole nousseet; on meidän etumme, että luomun käyttö kasvaa Suomessa, toteaa Ikaalisten luomun Ari Kulmanen. Luomutärkkelysperunan lisäksi uusia luomuperunan tuottajia tarvitaan hiutaleperunatuotantoon. Saatavana ilmaiseksi kananlanta-turve -seosta kuormattuna Maskusta! Soita: Ikaalisten luomu ja KKK-vihannes ovat nyt samaa konsernia 100 % suomalaisesta luomutalvitomaatista kasvaa vihreällä sähköllä. Monen meistä pöydällä on juuri nyt Ikaalisten luomun punaposkisia luomutomaatteja. Harva kuitenkaan tietää, että ostaessaan Onnelliset- ja Pirkka-tuotemerkkien alla myytävistä luomutomaateista, on niiden takana sama yritys. Ikaalisten luomu ja KKK-vihannes yhdistyivät samaksi konserniksi jo elokuussa 2011, kun Ikaalisten luomu osti enemmistön KKK-vihanneksen osakekannasta. Vanhat tuotemerkit jätettiin käyttöön. Yrityksen omistaja Ari Kulmanen kertoo, että useammalla tuotemerkillä aiotaan myös jatkaa. Jotkut ovat pelänneet hintojen nousevan nyt, kun meillä ei ole enää kilpailijoita, mutta hintataso on sama kuin viime vuonnakin. On meidän etumme, että luomun käyttö kasvaa Suomessa, Kulmanen toteaa. Yritykset tuottavat tomaattia 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa ja liikevaihto on 6 miljoonan euron kieppeillä, eli ihan piiperryksestä ei tässäkään luomufirmassa ole kyse. Yhdistymisen suurin etu oli se, että viljelyrytmi saatiin tasaiseksi. Kun viljelyosastoja on kymmenen, niin toimitus asiakkaille on tasaista. Satohuippuja ei tule, mutta ei myöskään pula-aikaa. Tuttu ikaalislainen astui johtoon Viljelysuunnitelman teko tälle vuodelle oli ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä heti yritysten yhdistymisen jälkeen. Suunnitelmaa oli tekemässä myös KKKvihanneksen pitkäaikainen puutarhuri Pentti Rasi. Honkajoella pitää kiirettä. Rasi kertoo yritysten yhdistymisen tuottaneen paljon töitä. Uudistuksia on tullut kerralla iso määrä. Rivityöntekijän kannalta ei ole tullut hirveästi muutoksia, mutta esimerkiksi tekniikkaa on uusittu kovalla kädellä. Antiikkisen pakkaamomme tilalla on nyt paljon entistä parempi pakkaamo, Rasi juttelee. Kasvualustaratkaisuja on saman mukaistettu Ikaalisten kanssa - heillä oli enemmän tietoa siltä sektorilta. Uusi teknologia tuo uusia työvaiheita, mutta hetkeksi kasvaneesta työmäärästä huolimatta puutarhuri on tyytyväinen. Kun hän palasi viime elokuussa lomalta töihin ja kuuli uutisen firman omistajanvaihdoksesta, niin työntekijöiden aamukahvit meinasivat mennä väärään kurkkuun. Uutinen ei kuitenkaan aiheuttanut paniikkia. Ikaalisten omistajakin on Honkajoelta lähtöisin, joten tuntui hyvältä, että hän ei ollut joku tuntematon ikaalislainen, vaan henkilö, jonka monet tiesivät jo entuudestaan. Yhteensovittamisessa menee aikansa Rasin mielestä yhdistymisessä oli ehdottomasti enimmäkseen positiivisia puolia. Synergiaetuja on paljon, kuten jo mainittu keskeytymätön sadontuotto ympäri vuoden sekä KKK-vihanneksen tekniikan uudenaikaistaminen. Viljelytekniikka on ollut puutarhoilla 22 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

13 Kasvihuoneiden ekologisuus puhuttaa Ostaako kaupasta suomalainen kasvihuonetomaatti vai Espanjasta lennätetty riistotyövoimalla tuotettu? Moni ympäristötietoinen kuluttaja laskeskelee hiilijalanjälkiä ja miettii vaihtoehtoja tosissaan. Eri maiden kasvihuonekasvatuksessa on omat hyvät ja huonot puolensa. On hyvin vaikea sanoa mustavalkoisesti, että onko espanjalainen vai suomalainen kasvihuonetomaatti ekologisempi, miettii luomukasvihuonekasvihuonesäännöksiä valmistelevaan keskusteluun Luomuliiton kattojärjestö IFOAMissa osallistunut Luomuliiton luomuneuvoja Mikko Rahtola. Espanjalaisen tuotannon heikkouksia ovat muun muassa pohjaveden kestämätön käyttö ja ravin- nehuuhtoumat. Maapohjal- la kasvattaminen tarkoittaa usein lannoitevalumia maaperään ja pahimmillaan pohjaveteen. Energian käyttö puolestaan lisääntyy mitä pohjoisemmaksi mennään, mutta jos käyttöä tarkastellaan tuotettuja kiloja kohti, vertailu menee jo vaikeammaksi. Esimerkiksi uusimman tutkimuksen alla olevissa täysin suljetuista kasvihuoneissa saatetaan päästä energiatehokkaampaan tuotantoon, kuin huonoilla huoneilla tehdyssä kausihuonetuotannossa. Luomussa nitraatteja huomattavasti vähemmän Luomukasvihuonetuotantoa on tutkittu maailmanlaajuisestikin hyvin vähän, joten tulevia säännöksiä tuntuu Rahtolan mukaan sanelevan enemmän kauppakuin ympäristöpolitiikka. Jokainen neuvottelijamaa pitää juuri omaa tuotantotapaansa parhaana. Kasvihuonekasvatus on intensiivistä tuotantoa, jossa pienestä maa-alasta otetaan usein kaikki irti. Joka maiden tuotantotavoissa on omat plussat ja miinuksensa. Luomuliitto haluaa korostaa keskustelussa valumien ehkäisyä ja energiatehokkuutta. Maapohjaisessa tuotannossa kasveissa saattaa olla korkeammat c-vitamiinipitoisuudet kuin kasvualustalla kasvatetuissa, mutta eristetyistä kasvualustoista ei tule ympäristöä rajusti kuormittavia huuhtoumia. Tuotteen laadunkin kannalta luomu on olennaisessa asemassa. Tavanomaisissa salaateissa nitraattipitoisuudet paukkuivat sallituilla ylärajoilla ja pitoisuusrajoja jopa korotettiin, kun se nähtiin helpommaksi kuin vähentää salaatin nitraattimääriä. Luomusalaatin haitallinen nitraattipitoisuus onkin ollut vain 1-5 prosenttia tavanomaiseen salaattiin verrattuna. Rahtolan mukaan uusia luomuvihannestuottajia tarvitaan alalle ja kiinnostusta onkin. Ikaalisilla on nyt osakekauppojen jälkeen talvitomaatissa 100 % markkinaosuus, mutta ei toki kaikesta suomalaisesta tomaatista eikä ruukkusalaatista, jossa löytyy myös iso tuottaja Kulmalan puutarha ja joitakin pienempiä. Mukaan mahtuu. pääpiirteittäin sama, mutta hienosäädössä riittää tekemistä vielä ainakin vuodeksi. Honkajoella on lasihuoneet ja Ikaalisissa muoviset, ja Honkajoen huoneet ovat selkeästi vanhemmat, joten samoilla kaavoilla ei voida kaikkea vielä tehdä. Ilmastonhallintatietokoneemme päivitettiin niin, että olemme taas yhden konkreettisen askeleen lähempänä toisiamme. Kahden tarhan asetuksia on nyt helpompi vertailla kuin aikaisemmin, kun meillä oli emolevyn vanhempi versio. Valumia vältetään Ikaalisten luomu käyttää vain vihreää sähköä. Tomaatin lisäksi he tuottavat kurkkua ja salaattia. 100 % suomalaisesta talviluomutomaatista tulee Ikaalisten luomulta ja KKK-vihannekselta, joten kaupoissa myytävä talviluomutomaatti on takuulla tuotettu vihreällä sähköllä. 50 prosentissa tomaatteja lämmönlähteenä käytetään viereisen tehtaan hukkalämpöä ja loppuosa kasvatetaan oman bio-voimalan lämmöllä, joten viljelemme niin ekosti kuin mahdollista, Ari Vihannesviljelyn Rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä Kulmanen informoi. KKK-vihanneksessa on panostettu uraa uurtavaan luomututkimukseen, jonka tuloksena on syntynyt esimerkiksi kierrätettävä ja luonnonmukainen tomaattien kasvualusta kasvihuonekäyttöön. Puutarhuri Pentti Rasi kertoo lannoituksen pohjautuvan Biolanin luonnonlannoitteeseen. Täytekakkumallisen penkin keskellä oleva panoslannoitus pitää huolen siitä, että kastelu tapahtuu tarkasti, kun panoslannoituksen takia ylikastelua on pakko välttää. Tavanomaisessa viljelyssä ravinteet annetaan kasteluveden mukana, ja ylikastelu on perusoletuksena. Vaikka vihannestenviljely on isossa mittakaavassa tuottavaa bisnestä, niin ekologisellakin ajattelulla on painoarvonsa. Jos ajatellaan pelkkää bisnestä, niin vihreää sähköä tai biohajoavia pakkauksia ei kannattaisi käyttää. Ajattelemme kuitenkin ekologisuuttakin ja uskon, että asiakaskuntammekin arvostaa valintojamme, Kulmanen miettii. Luomutomaatin suosio kasvaa Luomutomaattien osuus tomaattien kokonaismyynnistä nousi 4,5 prosentista 4,9 prosenttiin (Luomuliitto/Nielsen Homescan 2011). Tomaatti kuuluu suosittuihin luomuvihanneksiin, sillä yhteensä luomujuureksien ja -vihanneksien osuus koko tuoteryhmässä on 3,7 prosenttia. apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset - vuohenherne - keltamaite Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun 24 Luomulehti 2/2012 Elomestari Oy, Koskitie 185, Tornio, p

14 Lietteen sijoittaminen nurmeen on ajoitettava kuivaan keskikesään, jolloin maa ei tiivisty ja apilakin on virkistynyt talven jäljiltä. Aikaisin keväällä apilanurmeen levitetty liete vauhdittaa heinäkasveja, jotka nopeakasvuisina helposti varjostavat apilaa. Hyvin hoidetussa pellossa ei kyntöanturaa näy. Syväjuurisia kasveja, kuten sinimailasta ei kannata viljellä kerrallaan kolmea vuotta pitempään, jotta juuristo ei tunkeutuisi salaojiin. Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna Maanparannuksen uudet menetelmät Humus syntyy hitaasti, mutta se myös kuluu hitaasti. Tästä seuraa monesti virheellinen ajatus, ettei humuksesta tarvitse huolehtia. Humuspehtoorin Hauholla helmikuun puolivälissä järjestämässä tilaisuudessa saatiin jämerä annos humustietoutta. Humuksen vähenemisen haittavaikutuksia vastaan voidaan tovin aikaa taistella kemiallisesti, mutta jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen. Humusta pitäisi olla peltomaassa vähintään 3,4 prosenttia, jotta viljely ylipäänsä onnistuisi. Usein humuksen ja eloperäisen aineen välille vedetään yhtäläisyysmerkit. Humuksessa on kuitenkin aina kivennäisainetta mukana eli se ei ole pelkkää maatuvaa materiaalia. Hajoamistuotteet talteen Humusmielessä pelto otettava tarkaste- luun kokonaisuutena eikä niinkään eri osa-alueisiin jaettuna palapelinä. Hyvällä viljelykierrolla maan humusvarat saadaan karttumaan tai ainakin humuksen ehtyminen saadaan pysähtymään. Humusaines on kotipaikka ravinteille, vedelle, ilmalle ja biologiselle aktiivisuudelle. Yhdessä toimivan ojituksen kanssa se vähentää kovan kuivuuden ja sateen haittavaikutuksia ja varmistaa ravinteiden saatavuutta kasvin tarpeiden mukaisesti. Eli humus säästää myös hermoja, rahaa ja energiaa. ProAgrian Maarit Karin mukaan monokulttuurista pidetään meillä liian tiukasti kiinni. Esimerkiksi perunan viljelyssä vaaditaan lajikkeelta ja siemenmateriaalilta erittäin hyvää laatua ja sopeutuvuutta, jotta itse viljelyssä voitaisiin jatkaa yksipuolista viljelyä. Suorakylvössä maanpäällistä satoa tuottavien kasvien viljelyssä viljelykierron merkitys korostuu. Se on lannoitus-, muokkaus- ja kasvinsuojeluväline. Karin mukaan viljelykierrossa olevaa viherlannoitusta pidetään yleensä typen sitomisena, mutta se ei suinkaan ole ainut, eikä edes tärkein tekijä. Olennaista on myös se, että viherlannoituskasvi tuo juurimassaa peltoon ja samalla vähennetään tautipainetta. Viljelykierrossa on ajateltava kokonaisuutta, missä ravinteet, jankko, humus, vesitalous, ph ja muut kasvuun vaikuttavat tekijät muodostavat menestyksen avaimen. Karin kokemusten mukaan syväjuurisen esikasvin muokkaava vaikutus näkyy konkreettisesti polttoaineen kulutuksessa muokkaus- ja kylvötyössä. Polttoaineen kulutuskin muokkaustyössä on pienempi, kun maa on muhevan kuohkeaa. Esimerkiksi talven nujertama syysrypsi on kuohkeuttanut maata mukavasti ja sen on havainnut selvästi kyntötyössä. Hyvin toteutetussa viljelykierrossa eri kasvit ottavat ravinteet eri syvyydeltä, jolloin koko muokkauskerros tulee hyödynnetyksi ja juuristomassalla ladatuksi. Satotasot eivät nousekaan Maailmassa on peltomaata entistä vähemmän ja sen tuottokyky heikkenee suolaantumisen, eroosion ja humushukan takia koko ajan. Kasvinjalostajat puhuvat mielellään satopotentiaalista, mutta tilastot näyttävät, ettei satotaso ole noussutkaan ennustetulla tavalla. Satotaso junnaa yllättävästi paikallaan. Helsingin Yliopiston Jukka Kivelä Jätä märkä maa rauhaan Suomen lyhyt kasvukausi aiheuttaa ongelmia useille viljelijöille. Usein pellolle pyritään menemään liian aikaisin keväällä. Juuso Joonan neuvo on, että pellolle ei kannata mennä, kun maa tahtaantuu kämmenten välissä nauhaksi. Tämä kämmentesti olisi tehtävä koko muokkauskerroksesta. Myös kaunis murustumaton viilu kyntöauran jäljiltä osoittaa, että pelto on lähinnä muovailusavea, eikä näin ollen liian märkänä ole kyntökunnossa. Pellolle kannattaa mennä vain silloin, kun maa tosiaan murustuu koko muokkaussyvyydeltä. Viime aikoina suosiota lisänneen syvämuokkauksen/kuohkeutuksen eli jankkuroinnin kanssa on myös oltava tarkkana, sillä märkään maahan tehty kuohkeutus saattaa kääntyä itseään vastaan. Juuso Joonan kokemuksen mukaan viherlannoitusnurmi on paras jankkuroitava. Syväjuuriset viherlannoituskasvit vakauttavat kuohkeutetun maan, tällöin rakenne pysyy pitempään hyvänä. Ennen kevätkylvöistä kasvia ei syväkuohkeutusta tulisi tehdä. Jankkuroinnin jälkeen peltoon kannattaa kylvää mahdollisimman syväjuurista kasvia, esimerkiksi syysrypsiä tai syysviljoja. Syväjuurisina kasveina ne hyödyntävät jankkurin tekemät rakoset ja maan rakenne pysyy kauemmin kunnossa. Maanparannusvaikutus kestää niin kauan kuin eloperäinen aines on hajonnut mitä hitaammin hajoavaa ainesta peltoon lisätään, sitä kauemmin maanparannusvaikutus kestää. 26 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

15 muistutti, että elävä maa ei synny ilman viljelijän toimia. Ruokamulta syntyy vain kulttuuritoiminnan (agri-culture) tuloksena. Metsän humus on arvokasta raakaainetta, mutta se on erilaista kuin viljelykäyttöön sopiva peltomaan humus. Peräti 80 prosenttia Suomen pelloista tuottaa rehua karjalle. Karjatiloilla on paikoitellen ongelma liian lannan kanssa ja rehuviljatiloilla taasen on ongelmana lannan puute. Maassamme syntyy karjanlantaa 20 miljoonaa tonnia vuodessa, joka antaisi tasaisesti jaettuna 8-9 tonnin arvokkaan ravinnelisän maamme jokaiselle peltohehtaarille. Varastointi, kuljetus ja levitys ovat usein tuhoisia ravinteiden säilymisen kannalta, mutta lannan Maaperän ilmastajien kanssa on oltava huolellinen, jotta saavutettaisiin tavoiteltu lopputulos. humusta parantava vaikutus toki pysyy ravinteiden karkaamisesta huolimatta. Mikrobitoiminta pellossa on kaiken a ja o eli kyseessä on tavallaan kasvukerroksen puolustusvoimista. Jos tätä monipuolista mikrobistoa ei ole, pellon saa vallattua joku taudinaiheuttaja. Mikrobit myös liuottavat ravinteita maahiukkasten pinnalta kasvien käyttöön. Jos peltoon ei lisätä riittävää määrää orgaanista ainesta, mikrobikannat eivät pysy hyvänä. Puukuitu humuksen lähteenä Maanviljelijä ja tutkija Juuso Joona tutkii paperiteollisuuden sivutuotteiden mahdollisuuksia maanparannuksessa. Helsingin Yliopistolla tehtävää tutkimus- ta tukevat Joonan tekemät käytännön viljelykokeet omalla maatilallaan. Maassamme tulee noin tonnia kuiva-aineena paperin ja sellun teon sivutuotekuituja, joita voidaan käyttää hyväksi maataloudessa. Niin sanotut kuitulietteet ovat maanparannuksessa ja osin lannoittamisessakin täyttä tavaraa. Massat ovat pääasiassa hitaasti hajoavaa eloperäistä puukuitua. Se tosin niukkaravinteisena sitoo typpeä hajotessaan, mutta siksipä se onkin mainio levitettävä yhdessä eloperäisten lannoitteiden kanssa syksyllä viherlannoitusnurmille ja nurmia lopetettaessa. Myös vihannes- ja palkokasvipeltoon sadonkorjuun jälkeen puukuitu on oivallista tavaraa ennen muokkausta. Viherlannoituksen typpi pystytään ottamaan talteen maanparannuskuitujen avulla. Joonan mukaan useissa tutkimuksissa on todettu puukuitujen vähentäneen ravinteiden huuhtoutumista. Tuhoisan kasvihuonekaasun, dityppioksidin (N2O) päästöt voivat tosin kasvaa, etenkin jos kuitu muokataan liian syvälle. Mutta kasvukerrokseen levitettynä vaara on minimaalinen. Jos halutaan paksuntaa pellon humuskerrosta, niin kuiduilla kuntoon saatua, hyvin humustunutta, kylvökerrosta voidaan kyntää syvemmälle ja ottaa niukkahumuksista maata pieni kerros pintaan puukuiduilla parannettavaksi. Kommentti TReksti: Urho Kari Lietelannan käytön ongelmat sijoitusmultainta käyttäessä Sijoitusmultaimen pahin ongelma on se, että multaimen piirtämä vako apilanurmen pinnassa vahingoittaa apilan juuristoa. Tästä seuraava voimakas apilapitoisuuden väheneminen on iso tappio luomutilalla. Keski-Euroopassa joissakin maissa lietelannan letkulevitys on kielletty nurmille. Suomeen tätä kieltoa ei Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ole tulossa. Onneksi. Itse kokeilin sijoitusmultainta luvulla ja se tuli kalliiksi. Multaimen piirtämän vaon kohdalta apilat kuolivat pois ja apila kasvoi kapeana raitana vakojen välisellä alueella. Tästä seurasi tietenkin voimakas nurmisadon väheneminen. Senaikaiset multaimet tekivät syvemmän vaon kuin nykyiset. Vähentynyttä typensidontaa on vaikea korvata. Karjanlannan typpivarat eivät riitä nurmelle, koska niitä täytyy riittää tilalla ennen kaikkea viljakasvien käyttöön. Vahingosta viisastuneena täytyi alkaa kokeilla letkulevittimen käyttöä. Monien kokeilujen jälkeen löytyi työtapa, jolla saatiin apilapitoisten nurmien satotaso nousemaan ja typensidonta toimimaan. Toimivaksi käytännöksi tuli se, että liete levitetään kasvun alkaneeseen, noin 15 cm pitkään nurmeen. Letkulevitin jakaa lietteen kasvuston juureen ja silloin kasvusto pystyy hyödyntämään tehokkaasti typen lehtilannoitusvaikutuksena. Letkulevityksen on etuna se, että hajuhaittoja ei synny ja lietettä tarvitaan paljon pienempiä määriä hehtaarille jolloin helppoliukoista typpeä säästyy viljakasvien tarpeisiin. Sijoituslannoistusmenetelmällä lietelantaa menee hehtaarille moninkertaisia määriä, jolloin hajuhaittakin on merkittävästi suurempi kuin letkulevityksessä. Toinen sijoitusmultaimen vakava ongelma luomutiloilla tulee siitä, kun sijoitusvantailla varustetulla levittimellä ei voi antaa starttilannoitusta viljan oraille. Sijoituskaluston pienen työleveyden takia pyörien aiheuttamat vahingot kasvustolle ovat kolminkertaiset letkulevitinkalustoon verrattuna. Kolmas ongelma tulee siitä, että sijoituslaitteiston aiheuttama vetovastus ja pienempi työleveys lisäävät traktorin polttoaineen kulutusta. Neljäs ongelma on, että tarvittava uusi sijoituslannoitus yksikkö maksaa vähintään euroa. Letkulevityskaluston säiliövaunuosaa ei voida hyödyntää vaihtamalla siihen sijoituslannoitus laitetta, koska tarvittavat muutostyöt tulevat liian kalliiksi. Kirjoittaja on ollut luomuviljelijänä ja alan kehittäjänä 1970-luvun alusta alkaen ja perustamassa alan järjestöjä. Syväkuohkeutusta ei kannata tehdä raakaa maata pintaan nostavalla syväkyntöauralla. Parempi vaihtoehto on maakerroksia sekoittamaton ja kyllin syvällä kulkeva jankkuri. Humuspehtoori Reino Mantsinen (oik) veti asiantuntijaluentojen päätteeksi paneelikeskustelun, missä luennoitsijat ja puukuituseoksia käyttäneet viljelijät antoivat käytännönläheisiä vastauksia yleisön kysymyksiin. Vastaajat vasemmalta agronomi Maarit kari, vihannesviljelijä Pasi Aspila, agronomi Jukka Kivelä, vihannesviljelijä Jani Jokinen ja agronomi Juuso Joona. 28 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

16 Ulkomailta Teksti ja kuvat: Eeva-Kaisa Pulkka Luomunautaa preerialta Annetaan luonnolle enemmän valtaa, emon tehtävä on tuottaa vasikka vuosittain luonnon ehdoilla ihmisen siihen juuri puuttumatta, Alex Lasater tiivistää tilan filosofian Lasater Ranchilla Coloradon Mathesonissa. Lasater Ranch on perustettu vuonna 1948, kun Alex Lasaterin isoisä, Tom Lasater, osti sen ja toi sinne itse jalostamansa beefmasterrotuisen karjan Teksasista. Teksasissa Lasaterin suku oli pitänyt karjaa jo vuodesta 1889 saakka. Alex Lasater on hoitanut tilaa vasta vuoden isänsä Dale Lasaterin apuna. Tätä ennen hän ehti työskennellä 20 vuotta Meksikossa öljy- ja kaasunporausteollisuuden palveluksessa. Tilalla on eekkeriä ( ha) maata ja 500 emolehmää sekä niiden siitokseen tai teuraaksi kasvatettavat vasikat. Tilalla on vanhan ja nuoren isännän lisäksi kaksi vakituista työntekijää ja opiskelijoita kesätöissä. Ankara karsinta Tom Lasater kehitti beefmaster-rodun herefordista, shorthornista ja brahmanista risteyttämällä niitä keskenään. Johtoajatuksina hänellä olivat hyvä luonne, hedelmällisyys, painot, ruho-ominaisuudet, kestävyys ja maidontuotanto. Syntymäpaino on keskimäärin 31 kg. Kaikki näistä kuudesta ovat yhtä tärkeitä optimaalisen karjan aikaansaamisessa. Yhdenkin näistä poisjättäminen vähentäisi huomattavasti eläimen toiminnallista ja tuotannollista arvoa, Tom Lasater on sanonut. Lasaterien karja suljettiin vuonna 1937, eikä siihen ole sen jälkeen tuotu lainkaan uutta verta. Uudeksi roduksi beefmaster hyväksyttiin USA:ssa vuonna Se on maailman vanhin suljettu rotu. Lasaterin karja on hyvin kesyä. Luonne on tärkeä, eläimet eivät saa juosta kilojaan laitumelle, Alex Lasater painottaa tarjotessaan emoille valkuaispellettejä. Sukusiitos ei ole ongelma, Alex Lasater vakuuttaa. Rodun jalostajia on USA:ssa noin 500. Isoisän opit ovat yhä Lasaterien arkea. Karsinta on karjassa kova, noin neljännes karjasta uusiutuu vuosittain. Emo poistetaan, jos se ei tiinehdy 50 päivän astutuskauden aikana, se tarvitsee poikima-apua, jättää huonosti kasvaneen vasikan, on huono luonteeltaan tai jostain muusta syystä tarvitsee ihmisen apua. Myös vasikoissa karsinta on tiukka, vain parhaimmat otetaan uudistusemoiksi tai siitossonneiksi. Heikoiten kasvaneet sonnivasikat kuohitaan, eivätkä siitokseen pääse myöskään tyhjiksi jääneiden emojen edelliset vasikat. Elleivät hiehot tiinehdy 50 päivässä, Elokuussa syntyneet vasikat ovat kasvaneet hyvin karuissa oloissa. Beefmaster-emoilla epäilemättä riittää maitoa vasikoilleen. 30 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

17 ne karsitaan karjasta ja laitetaan uudestaan sonnille. Jos ne tiinehtyvät, ne myydään kantavina hiehoina ja elleivät, myydään ne lihana. Eläinten täytyy myös kasvaa ilman hormoneita ja antibiootteja sekä selviytyä ilman loislääkitystä. Loislääkitys on lopetettu jo 1960-luvulla, minkä vuoksi karjaan on valikoitunut sellaisia yksilöitä ja sukuja, jotka ovat luonnostaan vastustuskykyisiä loisille, Alex Lasater kertoo. Beefmaster-karja elää laitumella ympäri vuoden. Etualalla oleva kaktuskin maistuu nuorella kasvuasteella emoille. Lihaa laitumelta Karja laiduntaa preerialla vuoden ympäri. Talvella karja syö preerian kulottunutta heinää, viljeltyä heinää karja saa vain, jos lunta sataa niin paljon, etteivät eläimet saa kaivettua heinää lumen alta. Tila ostaa tarvitsemansa heinän pääosin toiselta luomutilalta. Marras-maaliskuun aikana karjalle annetaan valkuaislisä kerran päivässä, muuten ne saavat preeriaheinän lisäksi vain kivennäistä. Myös teurashärät kasvavat pelkällä heinäruokinnalla, kasvatuksessa ei käytetä maissia, ja se on tilan lihan myyntivaltti. Karjan laidunnuksessa jäljitellään villieläinten vaeltavaa laidunnusta. Lohkoa vaihdetaan muutaman päivän välein ja laidun saa toipua ja kasvaa uudelleen, Alex Lasater kertoo. Tilaa on kaikille villieläimille, niitä ei pyritä häätämään, sillä isännän mukaan jokaisella on oma tehtävänsä luonnossa. Lasatereilla tilan koko pinta-ala on preerialaidunta, kasteltua alaa ei ole lainkaan. Preerialla kasvaa erilaista luonnonheinälajia, jotka kylvävät itse itsensä. Coloradon alue on hyvin kuivaa, sadetta tulee noin 300 milliä vuodessa, mutta laskennallinen haihdunta on noin 1000 milliä. Yleisesti kaikki viljelty ala on kasteltava sadon saamiseksi. Tila ei ole käyttänyt lainkaan kemikaaleja viljelyssä kymmeniin vuosiin. Rikkakasvien kanssa pärjää, kun antaa luonnon hoitaa. Intensiivinen laidunnus auttaa myös, Alex Lasater perustelee. Beefmasteria lihana ja siemenenä Karjan tuottaman lihan tila markkinoi itse. Vuodessa teurastetaan noin 200 päätä teurastamossa Colorado Springsissä. Härkien teuraspaino on noin 350 kiloa. Vähärasvaista beefmaster-lihaa toimitetaan myymälöihin tai suoraan yksityisille asiakkaille noin kiloa vuodessa. Siitossonneja myydään vuosittain noin 200 ympäri USA:ta ja Meksikoon. Harrasteviljelijöitä emme halua asiakkaiksi, vaan isoja, tosissaan tuottavia tuotantokarjoja, jotka haluavat pientä syntymäpainoa, Alex Lasater linjaa. Hän uskoo juuri niissä karjoissa beefmasterin hyvien ominaisuuksien olevan parhaiten hyödyksi. Myynnissä on Lasaterien jalostama Beefmaster-rotu on kehitetty herefordista, brahmanista ja shorthornista. myös jonkin verran hiehoja. Tilan tuottaa myös siementä ja alkioita, mutta niitä ei käytetä lainkaan omalle karjalle. Siementä ja alkioita myydään Meksikoon, Brasiliaan ja Afrikkaan, Alex Lasater kertoo. Lasatereilla on myös toinen 300 emon tila, jonka karja ei ole suljettu uusilta eläimiltä. Sinne ostetaan uusia jalostuseläimiä muilta beefmaster-tiloilta. Karjankasvatuksen lisäksi Lasaterit tarjoavat kuluttajille valokuvaus- ja villieläinsafareita, tilavierailuja, metsästystä sekä lintujen bongausta. Kirjoittaja oli mukana InnoNauta -hankkeen opintomatkalla Coloradossa. Kirjoittaja sai matkalle Henrik ja Ellen Tornbergin säätiön apurahan. Erotu ekologisesti: Aseptisesti pakattava, uusiutuvasta raakaaineesta valmistettu uudenlainen Lamican kartonkitölkki erilaisten juomien pakkauksiksi mehut, viinit, maitopohjaiset juomat Sopimusvalmistaja Bullberry Oy v Meillä on luomulupa Tuomas Sarjanoja Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

18 Teksti: Virpi Adamsson Kuvat: Holle ja Semper Ruokakesko otti Hollen puuroja velliainekset valikoimiinsa niin, että jokainen K-ruokakauppa voi niitä halutessaan ostaa. Henna-Maria Lehtonen Yhä useammalle lapselle luomua Luomu on lyömässä itsensä läpi lastenruoissa Suomessa. Ilmiön taustalla ovat parantuneet valikoimat sekä yhä useamman kuluttajan tietoinen valinta ostaa luomulastenruokaa. Viime vuosi toi selkeän kasvun K-ruokakauppojen luomulastenruoan myyntiin. Niiden osuus koko tuoteryhmän myynnistä oli kolmanneksen suurempi kuin vuonna Vaikuttaisi siltä, että luomu on viimeinkin lyömässä läpi Suomen markkinoilla, arvioi Ruokakeskon tavarakaupassa lastenruokatuoteryhmästä vastaava tuoteryhmäpäällikkö Nina Salmi. Myös Nielsen Homescan 2011 kuluttajapaneelin tilastot kertovat luomulastenruoan osuuden hienoisesta kasvusta valmisruoissa. Vuonna 2010 luomun osuus koko tuoteryhmän arvosta oli 3,1 prosenttia, ja viime vuonna määrä oli noussut 3,8 prosenttiin. Hyvän kehityksen taustalla ovat osaltaan parantuneet valikoimat sekä merkittävimpänä kuluttajien valinta ostaa luomulastenruokia aiempaa enemmän, sanoo Salmi. Ulkomaisten merkkien markkinat Luomuruokia valmistavan sveitsiläisyhtiö Hollen lastenruoat olivat niitä maahan tuovassa Itu Biodyn Oy:ssä kasvavin ryhmä viime vuonna. Siihen on osal- taan voinut vaikuttaa se, että Ruokakesko otti Hollen puuro- ja velliainekset valikoimiinsa niin, että jokainen K-ruokakauppa voi niitä halutessaan ostaa. Holle kasvaa muidenkin asiakkaiden kohdalla, joten varmasti joku trendi on nyt juuri tällä saralla, kertoo toimitusjohtaja Merja Ekholm Itu Biodyn Oy:stä. Myös tuoteryhmäpäällikkö Suvi Lindholm päivittäistavaratukku Metrosta näkee taustalla muutakin kuin luomutuotteiden suosion yleistä kasvua. Tavarantoimittajien tarjoamat uudet tuotteet vaikuttavat asiaan. Viime vuonna Metron valikoimiin tuli yli kymmenen uutta luomulastenruokatuotetta. Valikoimista löytyvät tällä hetkellä ruotsalainen Semper Eco ja saksalainen HiPP. Samat merkit löytyvät myös Ruokakeskolta. Ne ovat tällä hetkellä merkittävimpiä luomulastenruokaa tarjoavia brändejä Suomessa. HiPPin kaikki tuotteet ovat luomua. Semperiltä tuli uutena tuoteryhmänä markkinoille yli yksivuotiaiden Småfolk-välipalatuotteet. Luomulastenruokia löytyy pääasiallisesti lasipurkkiruoista ja yli yksivuotiaiden välipalatuotteista. Kotimaisia luomulastenruokia ei valitettavasti tällä hetkellä löydy markkinoilta, kertoo Ruokakeskon Salmi. Suomi tulee perässä Suomessa luomulastenruoan osuus on vielä pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa sen osuus on jo lähes viidenneksen luokkaa. Ruokakeskon Salmi uskoo suomalaisen kuluttajan pitävän lastenruokatuotteita itsessään turvallisena vaihtoehtona. Niiden valmistus on jo raaka-aineista lähtien tarkkaan kontrolloitua. Luomun ei ole nähty tuovan lisäarvoa muutoinkin turvallisiksi ja puhtaiksi koettuihin lastenruokiin, joskin luomun arvostus lastenruokatuotteissakin näyttäisi nyt olevan kasvussa, sanoo Salmi. Ruokakesko käyttää luomutuotteita ajoittain teematoteutuksissa ja -kampanjoinneissa. Luomun tuotanto- ja valmistuskustannukset ovat muita tuotteita suuremmat, joten kuluttajahinta luomulastenruoissa on jonkin verran muita tuotteita kalliimpi. Semperin tuotepäällikkö Susanna Peltonen kertoo yrityksen panostavan brändäyksessään monipuoliseen valikoimaan ja mahdollisimman laajaan saatavuuteen. En usko, että nykyinen hintataso olisi oston este luomua arvostaville kuluttajille. Luomulastenruoka trendi on vasta tulossa Suomeen ja on siksi vielä kehitysvaiheessa. Semperiltä tuli markkinoille uutena yli yksivuotiaiden välipalatuotteet. Lehtosilla luotetaan luomuun Henna-Maria Lehtonen kiinnostui luomusta esikoista odottaessaan. 27-vuotias elintarvikekemiasta väitellyt kahden pienen lapsen äiti halusi varmistaa, että ruoka on puhdasta. Perheen 3,5-vuotiasta esikoista ruokittiin luomusoseilla. Välipalamarjasoseita oli kaupassa silloin jo saatavilla. HiPP oli parhaita merkkejä valikoimillaan. Lehtonen on huomannut valikoimien täydentyneen, erityisesti ruotsalaisten tuotteiden määrä on kasvanut. Hän uskoo tarjonnan lisäävän kysyntää. Kyllä luomusoseita olisi tullut varsinkin esikoisen kanssa enemmän annettua, jos tarjontaa olisi ollut enemmän. Perheen kuopuksen kanssa Lehtosilla siirryttiin yleistyneeseen sormiruokailuun. Hän syö samaa luomuruokaa kuin muukin perhe. Käyttämänsä luomun Lehtoset ovat löytäneet omien reittien varrelta. Perhe asuu Paimiossa, jonka marketista tuotteita löytyy myös lapsille. Esimerkiksi maissinaksut ovat hyvää naposteltavaa auton takapenkillä. Lontoo yllätti iloisesti Lontoon matkallaan tammikuussa Lehtosen perhe havaitsi, että varsinkin lastenruoat olivat ilahduttavan luomuisia. Vauvojen soseita löytyi uudelleensuljettavissa pusseissa ja Ella`s kitchen -sarjaan kuului paljon vauvoille tarkoitettuja luomusormiruokia. Pienessä lähikaupassa oli kymmeniä vaihtoehtoja. Lehtonen uskoo, että Lontoon kaltaisissa metropoleissa ja muualla Keski-Euroopassa vallitseva luomuinnostus lastenruoissa tulee myös Suomeen. Yleensähän ilmiöt ja brändit virtaavat tänne. Olisi hienoa, että luomu olisi valtavaihtoehto myös meillä. Henna-Maria Lehtonen on mukana Turun yliopiston luomupiirissä ja sen hallituksessa. Luomupiirin sivuilla hän bloggaa aiheesta. Lasten myötä arvomaailma kehittyi ja haluan vaikuttaa siihen, millainen maailma heille jää. luonnonmukainen.blogspot.com 34 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

19 Ulkomailta Teksti ja kuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski Niin kaukana kuin luomupippuri kasvaa Luomu on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevämpää, sillä täällä lannoitteet ja torjunta-aineet ovat tosi kalliita. Puhumattakaan siitä, mitä kemikaalit tekevät vesistöille ja ympäristölle, selittää luomumaustefarmin omistaja Milagres Fernandes luomun suosiota Intiassa. Hento tuulenvire huojuttaa korkeiden palmupuiden latvoja. Aurinko paistaa tropiikissa armotta, mutta sukellus vehreään luomuparatiisiin huojentaa oloa. Olemme Intian Goassa luomumaustefarmilla, jossa kasvavat kaikki maailmalla tunnetut maustekasvit ja yrtit. Vuonna 1992 perustettu reilun 50 hehtaarin tila on ollut alusta saakka tuottanut puhtaasti luomua. Pippuria, kardemummaa, kanelia, neilikkaa, kurkumaa, vaniljaa, inkivääriä, curryn lehtiä, basilikaa, korianteria, valkosipulia, rohtosarviapilaa, muskottipähkinää, kuminaa, cashew-pähkinöitä Lista on pitkä. Pascoal Organic Spice Village on yksi Intian lukuisista mausteplantaaseista. Intia on tunnetusti mausteiden koti ja luvattu maa. Hyviä uutisia on se, että tänä päivänä merkittävä osa Intian maustetuotannosta on luomua. Intialla ja koko maailmalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtyä kokonaan luomuviljelyyn, toteaa maustefarmin omistaja Milagres Fernandes. Luomu on pitkällä tähtäimellä myös taloudellisesti järkevämpää, sillä täällä lannoitteet ja torjunta-aineet ovat tosi Ylh. Luomumaustefarmilla asustelee myös aito Intian norsu, jonka viisaus teki vaikutuksen vierailijoihin. Ylh. oik. Oppaana maustefarmin tutustumisretkellä toimi Pravina Kavlekar, joka tuntee tarkoin myös kasvien ja mausteiden lääkinnälliset terveysvaikutukset. Oik. Tällä 55-vuotiaaalla Goan Tarzanilla on kolmekymppisen kunto. Salaisuus piilee siinä, että hän kiipeilee työkseen palmujen latvoihin pudottelemassa kypsyneitä pähkinöitä maahan. 36 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

20 kalliita. Puhumattakaan siitä, mitä kemikaalit tekevät vesistöille ja ympäristölle. Esittelyssä Goan Tarzan Pääsemme tutustumiskierrokselle katsomaan lähemmin, mitä kaikkea plantaasilla kasvaa. Oppaanamme toimii nuori goalainen nainen Pravina Kavlekar, joka kertoo myös mausteiden ja yrttien terveyttä edistävistä ja lääkinnällisistä vaikutuksista. Täällä luomumaustefarmillamme kaikkia kasvejamme voi käyttää myös lääkekasveina. Rohdoskasvien käyttö pohjautuu ikivanhaan intialaiseen ayurveda-hoitomuotoon, jota on harjoitettu jo yli 5000 vuoden ajan, Pravina kertoo. Puikkelehdimme kapeita polkuja pitkin yhä syvemmälle mausteviidakkoon. Eksoottiset linnut laulavat ja tunnelma on kuin brittikirjailija Rudyard Kiplingin lastenkirjassa Viidakkokirja. Pysähdymme betelpalmu- eli arekapalmupuiden juurelle. Paikalle ilmestyy leveä hymy kasvoillaan paljasjalkainen, pelkkään lannevaatteeseen ja pääliinaan pukeutunut mies. Yllätykseksemme mies kiipeää ketterästi palmun latvaan pelkän kankaasta punotun renkaan turvin. Nyt esittelen teille Goan Tarzanin. Hänen tehtävänään on pudotella palmujen latvoissa kypsyneet betelpähkinät maahan, Pravina kertoo. Huomio vesistöjen suojeluun Paikan omistaja Milagres Fernandes esittelee taimitarhansa, jossa hän kasvattaa itse lähes kaikki farminsa kasvien ja kukkien taimet. Mies kertoo olevansa itseoppinut puutarhuri ja floristi, jolle luomuviljely on elämäntapa ja sydämen asia. Tärkeintä on pitää huolta ympäristön tulevaisuudesta. Meidän täytyy nähdä eteenpäin pitkällä tähtäimellä ja ymmärtää, että se, miten kohtelemme ympäristöä tänä päivänä, näkyy selkeästi vielä 25 vuoden kuluttuakin. Fernandes ottaa esimerkkinä kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön. Hän on avoimesti huolestunut maansa pohjavesien ja maaperän saastumisesta. Täällä Intiassa puoli vuotta kestävän monsuunisadekauden aikana sade huuhtoo pelloilta kemikaalit suoraan jokiin, suistoihin ja muihin vesistöihin. Trooppisen ilmaston ja kuivuuden vuoksi Intian viljelijät ovat erityisen riippuvaisia vesistöistä ja niiden suojelusta. Esimerkiksi me saamme farmilla tarvittavan kasteluveden tuosta vieressä virtaavasta joesta, joten sen puhtaus Luomumaustefarmari Milagres Fernandes sanoo, että luomun tulevaisuus on itsestäänselvyys. Meillä ei ole ihmiskuntana hänen mukaansa varaa muuhun kuin luomuviljelyyn. on meille elinehto. Vesistöjen tuhoutuminen tarkoittaa myös meidän tuhoutumista, luomufarmari kuvaa. Ongelmana kalliit luomusertifioinnit Intialla on hyvin pitkät luomuviljelyperinteet. Luomulannoitteita ja luonnonmukaista tuholaistorjuntaa on käytetty iät ja ajat jo sen vuoksi, että viljelijöillä ei ole ollut varaa kalliisiin kemiallisiin tuotantoratkaisuihin. Luomutietoisuus on kasvanut viime aikoina myös Intiassa. Talouden kasvun myötä tänä päivänä yhä useampi intialainen kuluttaja on kiinnostunut luomusta sen puhtauden, terveydellisyyden ja myös ympäristöystävällisyyden vuoksi. Ongelmana intialaisilla luomuviljelijöillä on tuotteidensa levitykseen saaminen. Syynä tähän on se, että viljelijöillä ei ole aina varaa hankkia virallista luomusertifikaattia. Tämä rajoittaa huomattavasti heidän toimintaansa. Tästä ollaan huolissaan erityisesti Intian ja Yhdysvaltojen sekä Intian ja Euroopan välisessä luomukaupassa. Vaarana katsotaan olevan se, että globaali suuntaus luomua kohti jättää ulkopuolelleen köyhät maat kuten Intian. Asian ratkaisemiseksi Intian hallitus perusti vuonna 2003 Kansallisen luomuviljelyinstituutin (National Institute of Organic Farming). Sen tavoitteena on saada Intia aktiivisesti mukaan kansainväliseen luomukauppaan. Rikas luonto hallitsee tuholaisensa Omalla luomufarmillaan Fernandes ei käytä minkäänlaisia kemiallisia torjuntaaineita. Komposti- ja lannoitemateriaalina käytetään sokeriruo on tuotannosta syntyviä jätteitä, lehmän lantaa sekä kanojen ja kalojen jätöksiä. Täällä lannoitteiden tai torjunta-aineiden käyttö ei olisi millään tavalla järkevää. Niiden avulla voisi kenties saada suuremman sadon, mutta koska tuotantokulut nousisivat merkittävästi, lopputulos olisi sama. Olemme olleet alusta alkaen luomussa, joten myös kasvimme ovat tottuneet puhtauteen. Kasvit ovat vähän kuin lapset; jos tenavat tottuvat johonkin tietynlaiseen ruokaan, tulee itku, jos lautaselle laitetaan toisenlaista ravintoa, Fernandes naurahtaa. Intialaisessa luomuviljelyssä monimuotoisuutta osataan hyödyntää myös tuholaistorjunnassa. Fernandes sanoo, että tässä apuna ovat trooppisen alueen jo itsessään tavattoman rikas luonto ja eliökanta. Meillä luonto hoitaa itse omat tuholaisensa. Esimerkkinä tästä on hindujen pyhänä pidetty neem-puu, joka on varsinainen biologinen tuholaistorjuja, Fernandes kuvaa. Neem-puusta tehdään joitakin luomutorjunta-ainetuotteita myös länsimaisille markkinoille. Suomessa näitä testattiin ja todettiin tehokkaiksi viime kesänä. Fernandes kertoo, että kirvaongelma puolestaan hoituu luonnonmukaisten petojen kuten lintujen ja toisten hyönteisten avulla. Trooppinen metsä vilisee myös muita tuholaisten luontaisia vihollisia, jotka hoitelevat kasveja uhkaavat tuholaisia. Käytämme myös valkosipulia tuholaisten loitolla pitämiseksi ja monet mausteet ovat itsessään maultaan ja hajultaan niin vahvoja, että ne karkottavat luontaisesti ympäriltään epätoivotut tuhohyönteiset ja -eläimet, toteaa luomumaustefarmari Milagres Fernandes. Yllä Luomupippuri kasvaa täällä. Vaatimattoman oloisesta marjasta jalostetaan meilläkin tunnetut pippurilajit eli viher-, musta- ja valkopippuri. Ylh. oik. Suuren pippuripuun tai köynnöskasvin alla saamme tietää, että musta-, valko- ja viherpippuri ovat lähtökohdiltaan kaikki saman kasvin marjoja. 38 Luomulehti 2/2012 Luomulehti 2/

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin markkinapotentiaali tuoteryhmittäin Ilkka Alarotu 20.11.2015 Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän aineiston tuottamista myynti vuosimyynti on tällä hetkellä arviolta 242 milj. euroa ja luomun

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Lähiruokapiiri Korpilahdelle?

Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta 26.9.2011 klo 18 Kati Kankainen, JAPA ry Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta? Tuoretta ja turvallista suoraan tutuilta tiloilta

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli) 3.4.2014 Projektiasiantuntija Eeva Ylinen Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa REKO-mallin

Lisätiedot

Luomumarkkinoiden koko ja kasvunäkymät

Luomumarkkinoiden koko ja kasvunäkymät Luomumarkkinoiden koko ja kasvunäkymät Marja-Riitta Kottila Pro Luomu Pro Luomu ry luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun kehitystä Suomessa perustettu keväällä 20 rahoitus

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone LUOMUHORECA RYHMÄ 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone Osanottajat Nimi Paikalla 21.1.2014 Tiina Ahola, Palmia x Regina Ekroos, Espoo Catering Leila Fogelholm, Fazer Food Service

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista Ruokapiiritreffit 12.4.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta Mistä kaikki alkoi? Alkuperä Ranskassa kumppanuusmaataloudessa

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli REKO Lähiruoan suoramyyntimalli Näkökulmia lähiruokaan Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi -hankkeen kumppanuuspöytä, Elimäki 13.9.2014 Eeva Ylinen Projektiasiantuntija Parasta Pöytään Pirkanmaalta

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 12.08.2014 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 21.01. 2014 klo 12.00-15.30 Ravintola pääposti

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 21.01. 2014 klo 12.00-15.30 Ravintola pääposti LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 21.01. 2014 klo 12.00-15.30 Ravintola pääposti Osanottajat Nimi Paikalla 21.01.2014 Paavo Pulkkinen Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Glen Jakobsson Tarja Peltola, Kasvisgalleria

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu

LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005. Minna Kantén Finfood Luomu LUOMUMARKKINOISTA 15.2.2005 Minna Kantén Finfood Luomu 1 LUOMUMYYNNIN ( ) JAKAUTUMA hedelmät 9% vihannekset 24% muut 32% maito 17% jauhot/hiutaleet 7% tuoreet leipomotuotteet 11% Lähde: A.C.Nielsen, Kotitalouspaneeli,

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNAN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA TOUKO-KESÄKUUSSA 2002

LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNAN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA TOUKO-KESÄKUUSSA 2002 LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNAN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA TOUKO-KESÄKUUSSA 2002 Anne Rantala Ympäristöosaston monisteita 46 2002 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Kuva: Savo-Karjalan Luomuyhdistys Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan luomutoimijoiden edunvalvontaa jäseniä yli 200 Tervetuloa mukaan! jäsenmaksut

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 Susanna Kiijärvi Ympäristöosaston monisteita 48 2003 Lähdeviite Kiijärvi S. 2003: Päivittäistavarakauppojen luomutuotteiden

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Luomu Suomessa, maailmalla ja EU:ssa. Päivi Rönni Pro Luomu/MTK Häme

Luomu Suomessa, maailmalla ja EU:ssa. Päivi Rönni Pro Luomu/MTK Häme Luomu Suomessa, maailmalla ja EU:ssa Päivi Rönni Pro Luomu/MTK Häme Luomun valmistus & myynti Luomun ostopaikat v. 2012 18 % hypermarket 37 % supermarket 14 % lähikauppa ja muut päivittäistavarakaupat

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Luomun haasteet ja mahdollisuudet Sari Raimoranta, hankevetäjä www.mtk.fi/luomuvakka Sivu 1 30.10.2012 MTK-Varsinais-Suomen Luomuvakka-hanke Varsinais-Suomen maataloustuottajain

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Vuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita!

Vuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita! K A R I N I N R U O K A L A H J A T 2 0 1 5 Vuoden parhaat ruokalahjat Ei kylmätuotteita! WWW.MATGAVOR.SE ORDER@MATGAVOR.SE +46 42 32 26 10 1 Me tarjoamme teille maistuvan ratkaisun! Jo 25 vuoden ajan

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI JOTAKIN UUTTA ROHKEASTI SUOMALAINEN Luumäellä Saparokujan päässä perinteisellä maatilalla on harjoitettu maataloutta jo vuodesta 1721. Jo silloin oli tilan isännällä

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot