ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011-"

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011-

2 1 Alkusanat Mustasaaren kunnan päivähoitolasten saama varhaiskasvatus ja esiopetus muodostavat johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Kunnan varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on samat periaatteelliset lähtökohdat: kaikki ovat tasavertaisia ja kaikkia on kohdeltava arvokkaasti ja kunnioittavasti, lapsille on tarjottava turvallinen ympäristö ja luotettavia aikuiskontakteja ja lasten, henkilökunnan ja vanhempien välisen kommunikaation on oltava avointa ja rehellistä. Esiopetus kestää vuoden, ja esiopetusta järjestetään kuusivuotiaille, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville viisivuotiaille ja koululykkäystä saaneille seitsemänvuotiaille. Esiopetus järjestetään päiväkodeissa varhaiskasvatuksen yhteydessä. Esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä, ja se on huoltajalle maksuton. Esiopetuksessa noudatetaan muuten koulun lukuvuosisuunnitelmaa, mutta esiopetuksen lukuvuosi päättyy aina Toiminta perustuu kunnan esiopetussuunnitelmaan, joka on laadittu Opetushallituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti. Henkilökunta on osaavaa, hyvin koulutettua ja tehtäväänsä motivoitunutta. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Kukin esikoulu noudattaa työskentelyssään esiopetusryhmälle laatimaansa vuosisuunnitelmaa. Esiopetuksen päätteeksi lapset saavat osallistumistodistuksen. Tämä esiopetuksen opetussuunnitelma on vuoden 2005 opetussuunnitelman tarkistettu versio. Osa suunnitelman luvuista on kopioitu suoraan vuoden 2005 opetussuunnitelmasta, kun taas osa luvuista ja alaotsikoista on aivan uusia. Otsikot ja lukurakenne noudattavat täysin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita Muutoksia on tehty seuraaviin lukuihin ja alalukuihin: Luku 1, 1.1 Tehtävä Luku 2, 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Luku 4 ja 5 (kokonaan uusia lukuja) Luku 7 Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön , ja se on voimassa toistaiseksi. Opetussuunnitelman on koonnut Camilla Staffans.

3 2 SISÄLLYS Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Tehtävä Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen toteuttaminen Esiopetuksen järjestäminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt Opetuksen kokonaisperspektiivi Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka ja katsomus Ympäristö- ja luonnontieto Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Taide ja kulttuuri Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetuksen yleinen tuki Esiopetuksen tehostettu tuki Esiopetuksen erityinen tuki (Kasvun ja oppimisen tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa) Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 19

4 3 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Saamenkieliset Romanikieliset Viittomakieliset Maahanmuuttajat Erityisen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Arviointi 23 Liitteet Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimisssuunnitelma (lomake) Liite 2 Pedagoginen arvio (lomake) Liite 3 Oppimissuunnitelma (lomake) Liite 4 Pedagoginen selvitys (lomake) Liite 5 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (lomake) Liite 6 Lomake oppilashuoltokokousten tietojen kirjaamiseen Liite 7 Kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma Liite 8 Lupa lapsen asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä (lomake)

5 4 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä Esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä huoltajan kanssa. Esiopetus koostuu kokonaisuuksista, jotka auttavat lasta laajentamaan maailmankuvaansa ja ymmärtämään ja omaksumaan ne arvot, joille yhteiskuntamme rakentuu. Opetuksen lähtökohtana on, että kaikki lapset ovat ainutlaatuisia ja heillä on yksilöllisiä ominaisuuksia, lahjakkuuksia ja oppimistapoja. Lapsen aloittaessa esiopetuksessa hänelle laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat lapsen omat kokemukset, tiedot ja kiinnostuksen kohteet. Esiopetuksessa korostetaan myös yhteistyökyvyn kehittämistä ja lapsen myönteisiä kokemuksia ryhmän jäsenenä. Opetuksessa kannustetaan lapsen synnynnäistä uteliaisuutta ja halua tutkia ja oppia uusia asioita. Tavoitteena on, että kaikki lapset voivat kehittyä omien edellytystensä mukaisesti ja iloita edistymisestään ja vaikeuksien voittamisesta. Tarkoituksena on auttaa lasta rakentamaan vahva itsetunto ja oma identiteetti sekä luoda hyvä perusta koulunkäynnin aloittamiselle. Jokainen esikoulu laatii vuosittain vuosisuunnitelman, jossa tarkennetaan opetuksen tavoitteet ja painopistealueet. 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Huomioidaan kunkin lapsen yksilölliset kehittymisen mahdollisuudet ja oppimisedellytykset. Vahvistetaan lapsen myönteistä minäkuvaa. Tuetaan lapsen kykyä ottaa toiset huomioon ja osoittaa myötätuntoa sekä autetaan lasta ottamaan vastuuta itsestään ja toisista. Lapsi oppii suvaitsevaisuutta ja toisten ihmisten ymmärtämistä sekä suhtautumaan uuteen ja erilaiseen avoimesti ja myönteisesti. Lapsi oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Lapsi oppii hyviä tapoja. Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti vahvistuu ja kehittyy. Tuetaan lapsen kykyä ilmaista itseään monipuolisesti. Lapsi kiinnostuu luonnosta ja ympäristöstä ja tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ympäristöön. Lapsi tutustuu lähiympäristöön ja Mustasaaren kuntaan.

6 5 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetus tapahtuu yhteistyössä kodin kanssa. Esiopetusympäristön on oltava virikkeinen ja turvallinen, niin että lapsi voi hyvin, kehittyy kaikilla osa-alueilla ja voi oppia uutta. Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemansa oppilashuolto pystyäkseen kehittymään uteliaaksi ja elämäniloiseksi. Esiopetusilmapiirin tulee olla ystävällinen, ja henkilökunnan ja lasten on kohdeltava toisiaan kunnioittavasti. Lapset saavat osallistua toiminnan suunnitteluun. Päivään kuuluu yhteistä tekemistä, ulkoilua ja leikkiä mutta myös lepoa ja rauhallisia hetkiä. Jos lapsi esiopetuksen lisäksi osallistuu muuhun varhaiskasvatuksen toimintaan, näiden kahden tulee muodostaa kokonaisuus. Lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta esiopetuksen tulee tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden tahojen kanssa. 2.2 Oppimiskäsitys Oppiminen on prosessi, jossa lapsen ajattelulla, kokemuksilla ja aktiivisuudella on keskeinen osa. Oppiakseen uutta lapsen täytyy liittää uusi tieto aikaisemmin oppimaansa. Oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsi saa harjoitella loogista ajattelua ja päätöksentekoa ja vahvistaa kehonkäsitystään, aikakäsitystään ja motoriikkaansa. Oppiminen on kokonaisuus, joka muodostuu sekä kokemuksista että tunteista. Kuusivuotiaan tunteet ailahtelevat, ja hän tuntee olevansa välillä iso ja välillä pieni. Lapsen tunne-elämä kehittyy vuorovaikutuksessa ryhmän muiden lasten kanssa sekä lapsen ja aikuisten vuorovaikutuksessa. Lapsen on tärkeää oppia tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan. Oppimisen kannalta on myös tärkeää, että lapsi saa aikuisilta ja muilta lapsilta myönteistä palautetta, joka auttaa lasta hyvän itsetunnon rakentamisessa ja ohjaa lasta luottamaan omaan kykyynsä selviytyä erilaisista tilanteista. Esiopetuksessa korostetaan lapsen aktiivista osallistumista sekä vuorovaikutusta muun ryhmän kanssa. Oppimismenetelmiä valittaessa otetaan huomioon lapsen persoonallisuus ja kiinnostuksen kohteet niin että oppiminen voi tapahtua leikin, tutkimisen ja kysymysten kautta. Oppiminen tapahtuu suurelta osin arjen askareissa. Pienet työtehtävät kehittävät lapsen vastuuntuntoa, yhteistyökykyä ja luovuutta. Samalla lapsi harjoittelee kykyään aloittaa ja saattaa loppuun tehtäviä. 2.3 Oppimisympäristö Hyvä oppimisympäristö on lapselle fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen. Oppimisympäristön fyysiset tekijät muodostuvat rakennuksista, pihapiiristä, leikkivälineistä ja lähiympäristöstä. Oppimisympäristöä suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen tarve toimintaan ja lepoon. Joillakin lapsilla on voimakas tarve vauhdikkaaseen toimintaan, kun taas toiset tarvitsevat enemmän omia rauhallisia leikkejä.

7 6 Esiopetuksen oppimisympäristön tulee olla monipuolinen mutta samalla turvallinen ja herättää lapsen uteliaisuus, kiinnostus ja halu leikkimiseen. Hyvä oppimisympäristö mahdollistaa eri tavoin tapahtuvan oppimisen ja hyödyntää lasten erilaisia oppimistapoja. Kaikki Mustasaaren esikoulut sijaitsevat lähellä luontoa, jolloin lapset voivat tutustua luontoon retkeilemällä lähiympäristössä. Luonnonläheinen ympäristö myös kannustaa lapsia monenlaiseen puuhasteluun ja ympäristön tutkimiseen. Psyykkisen oppimisympäristön muodostavat esiopetusryhmään kuuluvat lapset ja aikuiset. Keskeistä oppimisympäristössä on ryhmän sisäinen vuorovaikutus ja hyvät sosiaaliset suhteet niin lasten kuin lasten ja aikuisten välillä. Kaikki ryhmän jäsenet kohtelevat toisiaan kunnioittavasti. Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa lapsi oppii ajattelemaan itsenäisesti ja uskaltautuu kokeilemaan ja ratkaisemaan asioita. Lapsiryhmän ilmapiirin on oltava avoin ja hyväksyvä, jotta jokainen lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Ryhmässä lapsi oppii myös huomioimaan toiset, auttamaan toisia ja ottamaan vastuuta. 2.4 Työtavat Leikki on lapsen ominta toimintaa ja lapsen tapa olla muiden kanssa. Leikki myös muovaa lapsen persoonallisuutta. Leikkiessään lapsi oppii ymmärtämään erilaisia tilanteita ja tunteita ja samalla harjoittelemaan ongelmanratkaisua. Lapsen leikki rakentuu kokemuksista, joita lapsi saa arjessaan, ja leikissä lapsi voi tuoda esiin omat ideansa ja kehittää niitä yhdessä muiden leikkijöiden kanssa. Leikki on esiopetuksen tärkeimpiä oppimistapoja. Hyvä leikkiympäristö kehittää lasta. Esiopetuksessa lapsella on mahdollisuus niin sisä- kuin ulkoleikkeihinkin sekä leikkeihin yksin tai ryhmässä. Henkilökunta pyrkii sisällyttämään esiopetukseen mahdollisimman paljon erityyppisiä leikkejä, kuten roolileikkejä, sääntöleikkejä ja mielikuvitusleikkejä. Kuusivuotias lapsi on utelias ja aktiivinen tutkija. Tämänikäinen lapsi leikkii ja toimii mielellään ryhmässä, jolloin lapsen yhteistyötaidot ja kyky huomioida toisten tunteita kehittyvät. Lapsi oppii myös ymmärtämään paremmin sääntöjä ja miten ryhmässä toimitaan. Kuusivuotias pohtii asioita ja kyselee mielellään. Tämänikäisen lapsen kieli on jo niin kehittynyttä, että lapsi osaa pukea ajatuksensa ja kokemuksensa sanoiksi, jolloin hän kykenee aiempaa paremmin osallistumaan toiminnan suunnitteluun. Lapsi voi esimerkiksi olla mukana suunnittelemassa projekteja itseään kiinnostavista aiheista.

8 7 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 3.1 Opetuksen kokonaisperspektiivi Esiopetustoiminnan tulee muodostaa kokonaisuus. Opetus suunnitellaan niin, että eri sisältöalueet muodostavat eheyttävän kokonaisuuden. Oppimisprosessi on tärkeämpi kuin yksittäiset sisällöt. Opetuksen tulee olla vaihtelevaa, ja se suunnitellaan perustumaan lapsen kokemuksiin ja tietoihin. Opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus määrittävät työtapoja. Opetuksessa käytetään useita erilaisia työtapoja ja monipuolista materiaalia. Tämä auttaa lasta löytämään oman oppimistapansa. 3.2 Keskeiset sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Hyvän oppimisen perustana on lapsen kyky käyttää omaa kieltään. Kieli on myös keskeisessä asemassa lapsen päivittäisessä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Äidinkielen hyvä hallinta ja vuorovaikutustaitojen oppiminen vahvistavat lapsen itsetuntoa ja kulttuuri-identiteettiä. Kun lapsi tulee esikouluikään, myös hänen kielellinen tietoisuutensa alkaa herätä. Tarkoituksena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Satujen, kertomusten, runojen, lorujen ja näytelmien kuunteleminen, keksiminen ja esittäminen kehittävät muun muassa lapsen ajattelua, luovuutta, kielellistä tietoisuutta ja tunne-elämää sekä empatiaa ja sosiaalisia taitoja. Esiopetus antaa lapselle perusvalmiudet lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Lapsen luku- ja kirjoitustaidon kehittymiselle on olennaista, että lapsi on kuullut puhuttua kieltä, lasta on kuunneltu, hänen kanssaan on keskusteltu ja että hän on saanut kysellä ja hänelle on vastattu. Esiopetuksen tavoitteena on harjaannuttaa lapsen kielellisiä valmiuksia niin että lapsella on tahtoa, rohkeutta ja kykyä kertoa omasta ajattelustaan, tunteistaan ja ajatuksistaan. Ryhmän jäsenenä lapsi tottuu kuuntelemaan sekä muiden lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluihin ja tarvittaessa odottamaan omaa vuoroaan. Aikuisten oikea ja vivahteikas kielenkäyttö on keskeisellä sijalla lapsen kielenoppimisessa. Kaksikielisessä Mustasaaren kunnassa ruotsin ja suomen kielen tulee kuulua luontevana osana lapsen arkeen Matematiikka Matematiikka koostuu käsitteistä ja symboleista, jotka ovat koko matemaattisen ajattelun perusta (esimerkiksi määrät, muodot, aikakäsitteet ja vastakohdat). Jotta lapsi oppii ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja matemaattista ajattelua, käsitteet on puettava kielelliseen muotoon. Esiopetuksesta vastaavan henkilökunnan tehtävänä on keskustella käsitteistä ja pohtia niitä yhdessä lasten kanssa.

9 8 Matematiikka kuuluu osana esikoulun arkipäivään, ja lapsi ohjataan kiinnittämään huomiota ympärillään oleviin matemaattisiin symboleihin. Tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja symboleita sekä niiden käyttöä arjessa. Esiopetuksessa lapsi saa myönteisen kuvan matematiikasta ja kiinnostuu käyttämään matemaattisia käsitteitä ja symboleja. Oppiminen tapahtuu leikkien, kertomusten, liikkeiden, laulujen ja pelien kautta sekä matemaattisten symbolien ja käsitteiden monipuolisella kokeilulla. Tarkoituksena on, että lapsi ymmärtää matematiikan merkityksen ja hyödyn ja kokee matematiikan mielekkääksi ja kiinnostavaksi Etiikka ja katsomus Esiopetuksen etiikka- ja katsomusopetukseen sisältyy eettinen kasvatus ja kulttuurinen katsomuskasvatus. Lapsi osallistuu huoltajan valinnan mukaan uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Huoltaja keskustelee opetuksen muodoista esiopetuksen henkilökunnan kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laadinnan yhteydessä. Eettinen kasvatus on tärkeä osa lapsen emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä. Opetuksen perustana on, että lapsi oppii hyväksymään itsensä ja muut. Lapsi oppii myös ymmärtämään oman toimintansa vaikutukset muihin ihmisiin, luontoon ja ympäristöön. Lapsen etiikan ja moraalin taju kehittyy esiopetuksen arkisissa tilanteissa. Esimerkiksi leikeissä ja peleissä kiinnitetään huomiota sääntöihin ja oikeudenmukaisuuteen. Tavoitteena on, että lapsi oppii arvostamaan itseään mutta myös arvostamaan ja kunnioittamaan muita. Lapsi oppii erottamaan oikean väärästä ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Lapsi myös harjoittelee asettumista toisen ihmisen asemaan ja tuntemaan empatiaa. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen katsomuksellisen ajattelun kehittymistä ja maailmankuvan muotoutumista. Keskeinen osa opetusta on tutustuminen suomenkieliseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriin, niin että lapsi oppii ymmärtämään perinteiden ja tapojen vaikutuksen yhteiskuntaan ja sen arvoihin. Lapsen kanssa keskustellaan siitä, miten ja mistä syystä erilaisia juhlia vietetään, ja käydään esimerkiksi kirkoissa ja kunnan muissa historiallisesti merkittävissä kohteissa. Jotta lapsi oppii ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta on tärkeää, että aikuisilla on avoin ja ennakkoluuloton asenne erilaisia katsomuksia, kulttuureja ja uskontoja kohtaan Ympäristö- ja luonnontieto Mustasaaren kunnan esikoulut sijaitsevat lähellä luontoa, jolloin lapsilla on hyvät edellytykset tutkia, tarkastella ja kokea luontoa. Lähiympäristössä liikkuminen ja retket luovat myönteisen suhteen luontoon ja ympäristöön. Lapsi oppii näkemään luonnon kauneuden ja arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa ja sen eläimiä ja kasveja.

10 9 Esiopetuksen luonto- ja ympäristötiedon tavoitteena on, että lapsi oppii kokonaisajattelua: lapsi oppii olevansa osa luontoa, että hänen toimintansa vaikuttaa ympäristöön ja että luonnon huomioon ottaminen ja kunnioittaminen muodostavat perustan kestävälle kehitykselle. Lapsi oppii toimimaan luontoa säästävästi ja ympäristöä suojelevasti. Lapsen myönteisen ympäristösuhteen kehittymiselle on keskeistä, että lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi leikki- ja tutkimuspaikaksi ja että hän yhdistää luonnon iloisiin kokemuksiin. Luonnossa on tilaa myös lapsen luovuudelle. Lapsi saa tutustua erilaisiin luonnonmateriaaleihin ja niiden käyttötapoihin sekä kerätä itse erilaisia askartelumateriaaleja Terveys Esiopetukseen sisältyvän terveyskasvatuksen tarkoituksena on tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Ryhmällä ja sen ilmapiirillä on keskeinen merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille ja sosiaaliselle kasvulle ja kehitykselle. Ryhmässä toimimisen periaatteet ovatkin tärkeä osa terveyskasvatusta. Terveyskasvatus toteutuu esiopetuksessa luontaisesti arkielämän tilanteissa kuten ruokailun, levon, hygienian ja fyysisen toiminnan yhteydessä. Lapsi oppii, että hän voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa syömällä oikein ja liikkumalla. Myös säännöllisen käsienpesun merkitystä korostetaan. Aikuiset vastaavat lapsen turvallisuudesta esiopetuksessa, mutta lapsi saa myös opetella eri tilanteissa ottamaan vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta, näkemään mahdolliset riskit ympäristössään ja oppia toimimaan vaaratilanteissa Fyysinen ja motorinen kehitys Esiopetuksessa lapselle annetaan mahdollisuus sekä omaehtoiseen että ohjattuun liikuntaan. Lapsi harjaannuttaa erilaisten leikkien avulla hieno- ja karkeamotoriikkaansa. Eri urheilu- ja liikuntamuotojen kokeileminen herättää lapsen kiinnostuksen liikkumaan. Lapsi oppii hallitsemaan kehoaan juoksemalla, hyppimällä, kiipeilemällä ja tasapainoilemalla. Hän oppii esimerkiksi hyppäämään narua ja suoriutumaan erilaisista pallo- ja sääntöleikeistä sekä käyttämään erilaisia voimisteluvälineitä. Liikuntatilanteet suunnitellaan vuodenaikojen mukaan, jolloin voidaan hyödyntää vuodenaikojen vaihtelun ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi yleisurheiluun, hiihtoon ja luisteluun. Lapsen hienomotoriikkaa harjoitetaan rytmi-, taputus- ja laululeikein. Lapsi saa harjoitella silmän ja käden yhteistyötä sekä oikeaa työskentelyasentoa ja kynäotetta.

11 10 Liikunta tukee oppimista, sillä liikkuessaan lapsi harjaantuu hallitsemaan tunteitaan ja kehoaan, tekemään yhteistyötä ja purkamaan ylimääräistä energiaa. Tavoitteena on, että lapsi oppii ikätasoaan vastaavat perustaidot Taide ja kulttuuri Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä ja auttaa häntä ymmärtämään paremmin omaa kulttuuriperintöään. Lapsi saa tutustua taiteeseen, musiikkiin, kirjallisuuteen ja viestimiin. Lasta kannustetaan ilmaisemaan ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan leikin, liikunnan, draaman, musiikin, tanssin, kuvien ja muun luovan toiminnan avulla. Lähtökohtana on lapsen oma sisäinen luovuus, ja opetuksessa pyritään vahvistamaan lapsen luottamusta omiin luoviin kykyihinsä. Onnistuminen ja omien vahvuuksien löytäminen vahvistavat lapsen itsetuntoa ja itseluottamusta. Taiteella ja kulttuurilla on keskeinen sija lapsen persoonallisuuden kehittymisessä. Erilaiset teema- ja taideprojektit auttavat lasta tulemaan tietoiseksi omasta oppimisestaan ja taitojensa kehittymisestä. Musiikinopetus tutustuttaa lapsen erilaisiin musiikkilajeihin ja -tyyleihin. Oman kulttuurimme musiikkiperinne nostetaan esiin, ja lapsi saa tutustua myös muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin. Lapsi harjaantuu kuulemaan erilaisia ääniä ja erottamaan niitä toisistaan. Lapsi saa kuunnella ääniä sekä sisätiloissa että ulkona luonnossa. Lapsi opettelee myös kuuntelemaan hiljaisuutta. Lapsi saa ilmaista itseään musiikillisesti laulujen ja musiikkileikkien kautta sekä soittamalla yksinkertaisia soittimia. Tavoitteena on, että lapsi löytää musiikin ilon ja oppii arvostamaan erilaisia musiikkityylejä.

12 11 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia lapsen kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Esiopetuksessa annettava tuki on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Erityisen tuen päätös Kodin ja esikoulun välinen yhteistyö Opetus normaalin opetussuunnitelman mukaisesti, eriyttäminen Start/Askeleittain/ R-koulu, KTI Lastentarhanopettajan tekemä eriyttäminen Asiantuntijoiden konsultointi, esim. Erityislastentarhanopettaja, neuvola, psykologi, perheneuvola Kodin ja esikoulun välinen yhteistyö Osa-aikainen erityisopetus Erityislastentarhanopettaja tai lastentarhanopettaja Eriyttäminen Ryhmäavustaja Viittomat apuna Päiväohjelma Oppilashuollon tuki Oppilashuoltoryhmä Asiantuntijat ohjaavat Kodin ja esikoulun välinen yhteistyö Mukautettu opetus henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti, lapsi integroitu esiopetusryhmään Avustaja käytettävissä Pidennetty oppivelvollisuus / varhennettu esiopetus Erityisesikoulu Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys

13 12 Esiopetuksen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vastuunjako Yleinen tuki Lapselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma Keskustelut huoltajan kanssa Tehtävien eriyttäminen Erityislastentarhanopettajan konsultointi Pedagoginen arvio (tehdään ennen tehostettuun tukeen siirtymistä) Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja, mahdollisesti yhteistyössä erityislastentarhanopettajan kanssa Tehostettu tuki Moniammatillinen keskustelu pedagosisesta arviosta ja sopimus tukitoimesta Oppimissuunnitelman laatiminen ja arvointi Keskustelut huoltajan kanssa Tehostettua tukea antaa Tukitoimenpiteiden dokumentointi Lapsen edistymisen arvio Selvitys lapsen saamasta oppilashuollosta Pedagoginen selvitys (tehdään ennen päätöstä erityisestä tuesta) Päätös tehostetun tuen voimavarojen lisäämisestä Lastentarhanopettaja, päiväkodinjohtaja ja erityislastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja yhteistyössä erityislastentarhanopettajan kanssa Lastentarhanopettaja, tarvittaessa erityislastentarhanopettaja osallistuu Lastentarhanopettaja, muu henkilökunta erityislastentarhanopettajan ohjauksella Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja, mahdollisesti yhdessä erityislastentarhanopettajan kanssa Lastentarhanopettaja, päiväkodinjohtaja ja erityislastentarhanopettaja, mahdollisesti myös moniammatillinen oppilashuoltoryhmä Lastentarhanopettaja, päiväkodinjohtaja ja erityislastentarhanopettaja, mahdollisesti muita asiantuntijoita Osastopäällikkö Erityinen tuki Päätös erityisestä tuesta Yhteistyö huoltajan kanssa Lapsen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelman laatiminen (HOJKS) Erityistä tukea antaa Lapsen HOJKS:in arviointi, vähintään kerran vuodessa Päätös voimavarojen lisäämisestä erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille Osastopäällikkö Lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja yhteistyössä erityislastentarhanopettajan kanssa Esiopetushenkilökunta erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan ohjauksella Erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja yhteistyössä huoltajan kanssa Osastopäällikkö

14 Esiopetuksen yleinen tuki Jokaisella lapsella on oikeus saada esiopetusta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Henkilökunta tukee lasta yhteistyöhön ja yhdessä tapahtuvaan oppimiseen. Lastentarhanopettajalla on kokonaisvastuu ryhmän toiminnasta. Henkilökunta kohtaa lasten erilaisuudet mahdollisimman hyvin. Ryhmässä on positiivinen ilmapiiri, ja henkilökunta ja lapset ottavat huomioon toisensa. Esiopetus tekee yhteistyötä huoltajan ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Myös yhteistyö perusopetuksen ja muiden tahojen kanssa on tärkeää. Henkilökunta tukee lasta löytämään omat vahvuutensa ja hyödyntämään voimavarojaan. Lapset kokevat tekemisen iloa ja heidän myönteinen minäkuvansa vahvistuu. Lastentarhanopettajan arvioi, millaista apua lapsi tarvitsee eri tilanteissa. Esiopetuksessa tuen tarpeisiin vastataan eriyttämällä, opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla ja lastentarhanopettajien ja muun henkilökunnan yhteistyöllä. Ryhmässä voidaan tarvita ryhmäavustajaa antamaan lisätukea. Lapsen aloittaessa esiopetuksessa hänelle laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa kirjallinen lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (liite 1). Suunnitelmassa kuvataan esiopetuksen tavoitteet lapsen kohdalla. Kiertävä erityislastentarhanopettaja käy kaikissa esikouluissa. Hän ohjaa henkilökuntaa ja tapaa lapsia selvittääkseen näiden tuen tarpeen. Henkilökunta antaa aina huoltajalle tietoa erityislastentarhanopettajan käynnistä. 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei enää riitä. Tehostetun tuen antaminen perustuu yhden tai useamman lastentarhanopettajan laatimaan pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan kirjallisena lomakkeelle Pedagoginen arvio (liite 2). Tarvittaessa arvion laatimisessa voidaan käyttää apuna asiantuntijoita kuten kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Arvion laatimisessa hyödynnetään osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa ja mahdollista kuntoutussuunnitelmaa. Huoltaja on aina pidettävä ajan tasalla, ja huoltajan asiantuntemus lapsestaan huomioidaan tuen suunnittelussa. Päiväkodinjohtaja, lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa muut asiantuntijat keskustelevat yhdessä pedagogisesta arviosta ja ottavat kantaa siihen, saako lapsi yleistä tukea vai tehostettua tukea. Sopimus kirjataan lomakkeelle. Pedagoginen arvio ei merkitse sitä, että lapsi saisi tehostettua tukea aina. Tehostettu tuki on luonteeltaan laajempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tukimuodot kirjataan oppimissuunnitelmaan, lomake Oppimissuunnitelma (liite 3). Tuki voi muodostua kaikista esiopetuksessa käytettävistä tukimuodoista kuten erityisopettajan antamasta ohjauksesta ja tuesta, lapsen yksilöllisestä ohjaamisesta, joustavista ryhmäjärjestelyistä ja henkilökunnan ja huoltajan hyvästä yhteistyöstä. Tukitoimien suunnittelussa otetaan huomioon lapsen kehitystaso ja yksilölliset tarpeet. Lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja lapsen edistymisestä annetaan myönteistä palautetta. Oppimissuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti vuoden aikana.

15 Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan lapselle, jonka edellytykset hyötyä yleisestä esiopetuksesta ovat heikentyneet esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Lapselle annetaan suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista tukea edistämään lapsen oppimista ja vahvistamaan lapsen itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja esiopetuksen muista tukimuodoista. Erityisen tuen antamisesta tulee tehdä kirjallinen päätös. Mustasaaressa päätöksen tekee osastopäällikkö. Päätös tehdään pedagogisen selvityksen pohjalta. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset avustajapalvelut ja poikkeusjärjestelyt sekä lapsen tarvitsemat muut palvelut. Päätös tehdään ennen esiopetuksen alkamista tai esiopetuksen aikana, jos lapsen huomataan tarvitsevan erityistä tukea. Päätöksen perustana on pedagoginen selvitys, jonka tekee ryhmän lastentarhanopettaja yhdessä erityislastentarhanopettajan kanssa. Prosessin aikana on kuultava huoltajaa ja mahdollisesti myös lasta. Ennen pedagogisen selvityksen laatimista tehdään selvitys lapsen edistymisestä esiopetuksessa ja selvitys lapsen saamasta oppilashuollosta tehostetun tuen piirissä. Täytetään lomake Pedagoginen selvitys (liite 4). Pedagogisen selvityksen pohjana käytetään lasta koskevaa aiempaa aineistoa sekä etukäteen tehtyjä selvityksiä. Aiemmalla aineistolla tarkoitetaan oppimissuunnitelmaa, pedagogista arviota, mahdollista kuntoutussuunnitelmaa ja asiantuntijalausuntoja. Tukitoimenpiteinä voidaan käyttää opetushenkilökunnalle annettavaa ohjausta, oppilashuoltopalveluja, avustajaa tai ryhmäavustajaa ja mukautettuja opetusmenetelmiä, työtapoja tai välineitä. Lapsen tuen tarpeen muuttuessa tehdään uusi pedagoginen selvitys, ja lapsi voi mahdollisesti siirtyä tehostetun tuen piiriin. 4.4 (Kasvun ja oppimisen tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa) Opetussuunnitelmassa kuvataan kasvun ja oppimisen tuki esikoulussa.

16 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja henkilökohtaisen esiopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma YLEINEN TUKI Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (kaikille) TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Henkilökohtainen Oppimissuunnitelma opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (erityisen tuen päätös) Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen aloittaessa esiopetuksessa hänelle laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (liite 1). Suunnitelman laatimisesta vastaa ryhmän lastentarhanopettaja, joka myös keskustelee suunnitelmasta ja käy sen läpi huoltajan kanssa. Lasten suunnitelmat otetaan esiopetustoiminnan suunnittelun lähtökohdaksi. Suunnitelmia arvioidaan säännöllisesti kevätlukukaudella yhdessä huoltajan kanssa. Tehostettua tukea tarvitseville lapsille laaditaan oppimissuunnitelma. Ryhmän lastentarhanopettaja laatii suunnitelman lomakkeelle Oppimissuunnitelma (liite 3). Laatimiseen voi osallistua asiantuntijoita kuten erityislastentarhanopettaja. Oppimissuunnitelmaa tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Suunnitelma lisää lastentarhanopettajan tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa suunnittelua. Toiminta suunnitellaan lapsen yksilöllisen tuen tarpeen pohjalta. Oppimissuunnitelma perustuu aiemmin laadittuun pedagogiseen arvioon. Suunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää lapsesta aiemmin kerättyä tietoa. Suunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla. Suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea saavalle lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman laativat erityislastentarhanopettaja, ryhmän lastentarhanopettaja ja muut asiantuntijat lomakkeelle Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (liite 5). Huoltajalle annetaan tietoa suunnitelman sisällöstä, ja hänen mielipiteensä ja asiantuntemuksensa lapsesta huomioidaan. Suunnitelmassa kuvataan, miten opetus järjestetään ja minkälaista tukea lapselle annetaan. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppimissuunnitelmaa, kuntoutussuunnitelmaa ja mahdollisia asiantuntijalausuntoja. Lisäksi otetaan huomioon pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. Suunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla. Suunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

17 16 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta, jota lapsi tarvitsee ja johon hän on oikeutettu. Erityisopetuksen tukimuodot ja lapsen tuen tarve kirjataan lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestmistä koskevan suunnitelmaan, HOJKSiin. Suunnitelmaan kirjataan opetuksen keskeiset tavoitteet, opetusmenetelmät ja oppimisympäristön sopeuttaminen lapsen tarpeisiin. Erityisopetus järjestetään lapsen omassa ryhmässä tai osittain tai kokonaan erityisryhmässä. Erityisopetuksessa käytetään erilaisia työskentelytapoja ja pedagogisia menetelmiä. Lastentarhanopettaja tekee yhteistyötä erityislastentarhanopettajan kanssa. Huoltajalle annetaan säännöllisesti tietoa opetuksen etenemisestä. Lapselle voidaan antaa osa-aikaista erityisopetusta tehostetun tuen piirissä. Lastentarhanopettaja tekee yhteistyötä erityislastentarhanopettajan kanssa. Lapsi on integroitu esiopetusryhmään. Oppimissuunnitelmassa kuvaillaan miten erityisopetus järjestetään ja mitä siihen sisältyy Pidennetty oppivelvollisuus Vaikeasti vammaiset lapset kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsen pidennetystä oppivelvollisuudesta päättää koulutoimenjohtaja. Varhennetusta esiopetuksesta ja erityisestä tuesta päättää päivähoidon osastopäällikkö. Lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Lapsen huoltaja päättää, osallistuuko lapsi esiopetukseen ja milloin lapsi aloittaa esiopetuksessa. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen on arvioitava lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Varhennetun esiopetuksen piiriin kuuluva lapsi saa erityisopetusta erityislastentarhanopettajalta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi saa erityisopetusta erityisopettajalta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa, varhennetussa esiopetuksessa, sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta, ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta, ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli

18 17 sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös (päätös perusopetuksen aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin). Jos lapsi edistyy hyvin eikä tarvitse enää pidennettyä oppivelvollisuutta, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin lapsi siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. 5.2 Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Huoltaja on vastuussa lapsensa kehityksestä ja kasvatuksesta. Esiopetuksen tehtävänä on täydentää ja tukea kodin kasvatustehtävää antamalla huoltajalle tietoa lapsen esiopetusajasta ja päivittäisestä toiminnasta. Lapsen oppimisen ja viihtymisen kannalta on tärkeää, että huoltajan ja esiopetuksen henkilökunnan välillä vallitsee kunnioittava ja luottamuksellinen yhteys. Kaikkia perheitä on kohdeltava tasavertaisesti. Lasten ja aikuisten on voitava tuntea olevansa osallisia ja että heidän mielipiteitään kuunnellaan. Esiopetuksen kansalliset tavoitteet muodostavat opetuksen kehyksen, mutta myös huoltajalle ja lapselle annetaan mahdollisuus osallistua esiopetuksen suunnitteluun. Toimintavuoden aikana järjestettävissä vanhempainilloissa ja yhteisissä kokoontumisissa huoltajilla on mahdollisuus vaihtaa keskenään kokemuksia ja keskustella muiden huoltajien ja esiopetuksen henkilökunnan kanssa toiminnasta ja esiopetukseen liittyvistä toivomuksistaan. Tavallisesti syys- ja kevätlukukauden alussa järjestetään vanhempainvartti, jolloin lapsesta keskustellaan huoltajan kanssa. Syksyn aikana laaditaan lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma, jota arvioidaan ja täydennetään keväisin. Ongelmat on selvitettävä mahdollisimman nopeasti. Yksittäistä lasta koskevaa asiaa käsiteltäessä huoltajalle tulee antaa etukäteen tieto siitä, mitä käsittely koskee ja millä tavoin asiaa käsitellään Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen Vammaisella lapsella tai muulla tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus saada avustaja tai tulkitsemispalveluja. Mustasaaressa lähes kaikki lapset integroidaan esiopetusryhmiin. Osa erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista voi saada ohjausta erityiskoulusta tai jaksottaista opetusta erityiskoulussa. Pieni osa lapsista käy kokonaan erityiskoulua. Lapsi voi hyötyä kuulovamman tai kielellisten vaikeuksien takia erilaisista symbolijärjestelmistä tai merkeistä. Jos lapsella on kommunikaatiovaikeuksia, hän voi tarvita puhetta korvaavia ja tukevia kommunikaatiokeinoja. Kun muut lapset ja

19 18 henkilökunta tuntevat lapsen tavan kommunikoida, vuorovaikutuksesta tulee mielekästä ja tasavertaista. Henkilökunta ja asiantuntijat suunnittelevat yhteistyössä lapsen kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten lapsen sijoittuminen esiopetustilassa, yksilölliset oppimateriaalit ja lapsen mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Avustaja tukee lasta ottamaan yhä enemmän vastuuta työskentelystään ja tavaroistaan. Lasta rohkaistaan itsenäistymään, ja edistymisestä palkitaan myönteisellä tavalla. Lastentarhanopettaja suunnittelee toiminnan ja opettaa lasta, avustaja tukee ja auttaa lasta tekemään tehtävänsä. Avustamis- ja tulkitsemispalveluja, useimmassa tapauksessa ryhmäavustaja, voidaan antaa yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen piirissä oleville lapsille. Lapsen avustaja- tai tulkitsemispalvelujen tarve arvioidaan lapsen tarpeista käsin, ja tarve kirjataan kaikille lapsille laadittavaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan, oppimissuunnitelmaan tai erityisen tuen piirissä oleville lapsille laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoa toteutetaan esiopetuksen, huoltajien, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja muiden tahojen välisenä yhteistyönä. Esiopetuksen moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat osastopäällikkö, erityislastentarhanopettajat ja perheneuvolan psykologi. Yksittäisen lapsen asiaa käsiteltäessä ryhmään kutsutaan tarvittaessa mukaan muita asiantuntijoita kuten lastentarhanopettajia, sosiaalityöntekijöitä ja terapeutteja. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Erityislastentarhanopettaja valmistelee ryhmässä käsiteltävät asiat, ja hän toimii myös ryhmän sihteerinä. Ryhmässä käsitellään sekä yleisiä oppilashuoltoasioita että yksittäistä lasta koskevia asioita. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyyn on aina saatava huoltajan lupa. Lupa annetaan lomakkeella Lupa lapsen asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä (liite 8). Asian käsittelyyn saavat osallistua vain ne, joiden tehtäviin lapsen asian käsittely välittömästi kuuluu. Moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä käyty keskustelu dokumentoidaan ja seuraavat tiedot kirjataan: asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet ja mitä tietoja ja kenelle lapsesta on annettu. Erityislastentarhanopettaja vastaa rekisteristä, jonne tiedot kootaan. Tiedot kirjataan erityiselle lomakkeelle, joka on tarkoitettu oppilashuoltokokousten tietojen kirjaamiseen (liite 6). Tavoitteena on luoda lapselle terve, turvallinen ja varma oppimis- ja kasvuympäristö, vaalia lapsen fyysistä ja henkistä terveyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja edistää esiopetusryhmien yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Kunkin lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia seurataan. Tarvittaessa lapselle annetaan tukea ja ohjausta yhteistyössä huoltajan kanssa.

20 19 Oppilashuoltotyötä ohjaavat kunnioitus yksilöä kohtaan, luottamus, vaitiolovelvollisuus ja salassapito. Huoltaja otetaan mukaan oppilashuoltotyöhön, ja hänelle annetaan tietoa oppilashuollosta. Henkilökunta huomioi huoltajan mielipiteet. Esiopetuksen ruokailu Esiopetukseen kuuluu ruokailuhetki. Ruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä ruokapalveluhenkilökunnan kanssa. Aterian tulee olla täysipainoinen, ja ruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun sosiaalinen ja terveydellinen merkitys. Ruokailuhetki on rauhallinen ja kiireetön. Ruokailussa otetaan huomioon esimerkiksi lapsen allergioista ja sairauksista johtuva erityisruokavalio Turvallisuuden edistäminen Esiopetuksessa huomioidaan turvallisuus kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön tulee olla niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin turvallinen. Lasta tuetaan erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Jälkihoito on erittäin tärkeää. Kaikki esiopetuksessa työskentelevät ehkäisevät ja puuttuvat väkivaltaan, kiusaamiseen ja häirintään. Kiusaaminen ja häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä, joka loukkaa lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista koskemattomuutta. Kaikissa Mustasaaren esikouluissa laaditaan vuosittain turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmaan sisältyy riskikartoitus ja toimintasuunnitelmat siitä, miten henkilökunta toimii eri kriisitilanteissa. Esikoulun turvallisuuskansiossa on asiakirjoja ja toimintasuunnitelmia, jotka antavat tietoa ja ohjeita henkilökunnan toimintaan eri kriisitilanteissa. Esimerkkejä kansion sisältämistä asiakirjoista: Päivähoidon turvallisuussuunnittelu, Stakes ja sosiaali- ja terveysministeriö (Olli Saarsalmi, toim.); Talon turvaopas, Spek; Työsuojelulaki /738 ja Työväkivalta, Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto. Kiusaaminen tapahtuu usein ryhmässä, ja kiusaamiselle on ominaista, että kiusaajalla on yliote kiusatusta. Kiusaaminen on systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Lapsiryhmässä voi myös esiintyä ei-toivottua, aggressiivista tai väkivaltaista käyttäytymistä. Henkilökunnan on puututtava tällaisiin tilanteisiin heti. Huoltajalle annetaan tietoa kiusaamisen tai häirinnän ennaltaehkäisystä ja esiopetuksen toimintatavoista näissä tilanteissa. Tämän opetussuunnitelman liitteenä on esiopetuksen kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma (liite 7) Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Yksittäistä lasta tai oppilashuoltoasiaa käsitellään aina yhteistyössä huoltajan kanssa. Huoltajalla on oikeus tietää, mitä lasta koskevia tietoja käsitellään. Oppilashuoltotyöhön osallistuvat vain lapsen oppilashuollon ja esiopetuksen järjestämiseen osallistuvat henkilöt. Tarpeen vaatiessa asian käsittelyyn voi osallistua myös varhaiskasvatuksen henkilökuntaa ja muita asiantuntijoita. Ratkaisu

21 asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia asioita, jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä ovat käytännössä kaikki tiedot lapsesta ja tämän perheestä. Salassapitovelvollisuus koskee koko henkilökuntaa, jolla on toisin sanoen vaitiolovelvollisuus. Henkilökunta voi luovuttaa lapsen kannalta välttämättömiä tietoja oppilashuoltotyöhön osallistuville asiantuntijoille. Oppilashuoltohenkilökunta antaa huoltajalle tiedon asiasta ja hankkii huoltajan suostumuksen salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Esiopetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada ilman huoltajan suostumusta lapsen esiopetuksen järjestämiseksi välttämättömät salassa pidettävät tiedot muilta viranomaisilta, esimerkiksi sosiaaliviranomaisilta. Jos lapsi muuttaa toiseen kuntaan, uuteen kotikuntaan on toimitettava lapsen esiopetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. 20

22 21 6 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy 6.1 Saamenkieliset Tarvittaessa kunnassa järjestetään saamenkielistä esiopetusta. Lapset integroidaan tavalliseen esiopetusryhmään, ja he saavat tarvittaessa saamenkielistä esiopetusta. Esiopetusta voidaan mahdollisesti järjestää myös yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Esiopetuksessa tulee noudattaa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita. 6.2 Romanikieliset Kunnassa järjestetään tarvittaessa esiopetusta romanikielisille lapsille. Lapset integroidaan tavalliseen esiopetusryhmään, ja he saavat tarvittaessa romanikielistä opetusta. Esiopetusta voidaan mahdollisesti järjestää myös yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Esiopetuksessa tulee noudattaa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita. 6.3 Viittomakieliset Viittomia viestinnän tukena käyttävä lapsi integroidaan tavalliseen esiopetusryhmään. Yleistavoitteet ovat samat kuin muussakin esiopetuksessa. Kielelliset tavoitteet ja pedagogiset ratkaisut kytkeytyvät läheisesti lapsen kielitaustaan ja kehitystasoon. Lapsen kielitausta ja kehitystaso huomioidaan laadittaessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. Viestintä tapahtuu pääasiallisesti visuaalisen kanavan kautta, ja opetuksen tulkkaaminen on tärkeää, jotta lapsi voi hyötyä opetuksesta. 6.4 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajataustainen lapsi integroidaan tavalliseen esiopetusryhmään. Esiopetus noudattaa yleistä opetussuunnitelmaa. Esikoulut vahvistavat työsuunnitelmissaan, miten esiopetuksessa huomioidaan maahanmuuttajalapset. Lapsen identiteetin rakentumiselle on tärkeää, että hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät esiopetuksen arjessa. Huoltajalle annetaan tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja Suomen oppimis- ja kasvatuskäsityksestä. Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on oikeus saada esiopetusta äidinkielellään edellyttäen, että saman kieliryhmän lapsia on vähintään neljä. Kunta tekee yhteistyötä Vaasan kaupungin kanssa kotikielen opetuksen järjestämiseksi. 6.5 Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus Kunnassa ei järjestetä erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa esiopetusta. Rekisteröity yhteisö voi hakea valtioneuvostolta lupaa tällaisen esiopetuksen järjestämiseen. Esiopetuksen järjestäjien on ennen esiopetuksen aloittamista esiteltävä opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman tulee noudattaa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

23 Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy Kunta ei järjestä esiopetusta muilla kielillä kuin ruotsiksi ja suomeksi. Kunta voi ostaa joitakin esiopetuspaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta. Paikat ostetaan huoltajien aloitteesta.

24 23 7 Arviointi Esiopetuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja auttaa lasta myönteisen minäkuvan rakentamisessa. Arvioinnin kautta lapsi oppii ymmärtämään, että oppimista tapahtuu kaikissa tilanteissa, ja lapsi voi itse nähdä, miten hän on kehittynyt ja saanut uusia taitoja. Tämä auttaa lasta tuntemaan, että hän on osallisena omaan oppimisprosessiinsa ja pystyy vaikuttamaan siihen. Lapsen taitojen kehittymistä arvioidaan jatkuvasti päivittäisessä toiminnassa. Huoltajan mielipiteitä esiopetuksesta kerätään keskustelujen kautta, esimerkiksi esiopetuksen yksilöllisten suunnitelmien seurannan yhteydessä, mutta myös huoltajille suunnatuilla kyselyillä. Esiopetushenkilökunta arvioi myös omaa toimintaansa ja miten hyvin esiopetuksen opetussuunnitelma ja opetusmenetelmät ovat vastanneet toisiaan. Arvioinnissa tutkitaan, miten yleiset tavoitteet ja lapsen yksilölliset tavoitteet on saavutettu, ja toimintaa suunnitellaan ja kehitetään arviointitulosten pohjalta. Kunnassa on käytössä Edufinin TAK 5.0 päivähoidon arviointijärjestelmä. Arviointi tapahtuu esiopetusjaoston laatiman ja hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on voimassa

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen vahvuudet

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN

KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN 1 KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN pvm / 20 SALASSAPIDETTÄVÄ Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta Tehostetun

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ

ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ ILMAJOEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppimisen tuki YLEISTÄ Ilmajoen kunnassa opetuksen järjestämistä ohjaa inkluusioajattelu. Inklusiivisella opetuksella pyritään takaamaan jokaiselle lapselle riittävä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Suomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty

Suomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty Suomenkielinen koulutusjaosto Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma 1.8.2016 / päivitetty 1.8.2017 Paikalliseen esiopetussuunnitelmaan tehdyt muutokset Koko suunnitelmassa muutettu Laadukkaan varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat SUOMUSSALMEN KUNTA Perusopetus Arkistointiohje: SALASSA PIDETTÄVÄ Liite 2 PEDAGOGINEN SELVITYS Perustiedot Oppilas Nimi Osoite syntymäaika puh. Kansalaisuus äidinkieli Vanhemmat / huoltajat Huoltajan nimi

Lisätiedot

Kehityksen ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa

Kehityksen ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Kehityksen ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuspäivät 15.3.2017 Opetusneuvos Pirjo Koivula Erityisasiantuntija Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Rinnakkaisseminaarin sisältö Kysymyksiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä.

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot