S POSTI SIPOON KUNNAN TIEDOTUSLEHTI HELMIKUU 2007

Transkriptio

1 R - S U O M E N P O S T I O Y J J U L K I N E N T I E D O T E J A E T A A N K A I K K I I N T A L O U K S I I N S POSTI SIPOON KUNNAN TIEDOTUSLEHTI HELMIKUU 2007

2 SIPOON KUNTA Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet yleiskaava 2025:stä Luonnos Sipoon yleiskaava 2025:stä on valmistunut. Luonnos on käsitelty kunnanhallituksessa 13. helmikuuta 2007 ja se on asetettu nähtäville saakka. Sipoon kunta järjestää yleiskaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana viisi yleisötilaisuutta, joihin voivat osallistua kaikki yleiskaavasta kiinnostuneet. Tilaisuuksissa kunnan edustaja esittelevät yleiskaavaluonnoksen sisällön. Yleisö voi myös esittää tilaisuuksissa tiiviitä kysymyksiä ja kommentteja luonnoksesta. Yleisötilaisuudet järjestetään - Nikkilässä tiistaina kello Paikkana on A.I.Virtanen-sali (suomenkielisen yläasteen ja lukion juhlasali) koulukeskuksessa osoitteessa Pohjoinen koulutie 4. - Helsingissä torstaina kello Paikkana on Hotel Arthurin juhlasali osoitteessa Vuorikatu Talmassa keskiviikkona kello Paikkana on Talmukka osoitteessa Talmankaari Itäsalmessa tiistaina kello Paikkana on Sakarinmäki osoitteessa Knutersintie Söderkullassa torstaina kello Paikkana on palvelutalo Linda osoitteessa Amiraalintie 6. Näiden yleisötilaisuuksien lisäksi yleiskaavaan voi tutustua myös sekä Kuntalassa että kunnan internet-sivuilla Tervetuloa Sipoon kunta

3 Hyvä sipoolainen S-posti Sipoon kunnan tiedotuslehti Helmikuu 2007 Vastaava toimittaja Kunnanjohtaja Markku Luoma Lehden tuotanto U&U Productions Oy Tekstit ja valokuvat Arto Rautio U&U Productions Oy Taitto Sirkku Stork SS Taitto Käännökset ruotsiksi Monica Äijälä Suniplan Systems Oy Paino Forssan Kirjapaino, Forssa 2007 Jakelu Suomen Posti Kansi Sakarinmäen koulun oppilaita ja opettajia helmikuussa 2007, kuva Arto Rautio Edessäsi oleva S-posti on Sinulle uusi tuttavuus. Sipoon kunta ei ole aiemmin lähestynyt asukkaitaan ja alueella toimivia yrityksiä omalla lehdellään. Nyt katsoimme koko Sipoota koskevan uuden yleiskaavan olevan kuitenkin niin merkittävän ja niin paljon kaikkia sipoolaisia ja kuntamme alueella toimivia yrityksiä koskettavan asian, että tällaiseen lähestymiseen on aihetta ja syytä. Tämä S-posti kertoo siis tiiviisti, mitä Sipoon valmisteilla olevaan yleiskaavaan on tulossa. Lehtemme keskiaukeamalla on kaavakartta, johon on merkitty, mitä missäkin kunnan osassa on tarkoitus tehdä lähivuosikymmenien aikana. Yleiskaavaluonnosta tehtäessä on asetettu tähtäimeksi vuosi Kaavan teon pohjalla ovat kunnan luottamushenkilöiden tekemät päätökset, niistä vahvimpana tietysti kunnanvaltuuston elokuussa 2006 hyväksymä tavoite lisätä kunnan asukaslukua :lla lähimmän noin 20 vuoden aikana. Kunnan maankäytön suunnittelu on pitkäjänteistä työtä, jossa yhdistetään monenlaisia tarpeita ja vaateita. Siksi Sipoon yleiskaava 2025:takin on tehty aktiivisesti jo vuoden 2005 alusta lähtien. Päätös yleiskaavatyön aloittamisesta tehtiin sitäkin aiemmin eli vuonna Emme siis esittele Sinulle nyt hätäisesti laadittua kyhäelmää jonkinlaisena paniikkireaktiona Helsingin kaupungin Lounais-Sipoota koskevaan alueliitosvaatimukseen. Kyse on hyvin valmistellusta ja laajaan tausta-aineistoon perustuvasta strategiapaperista, jolla voimme viimeinkin saada selkeän kokonaiskuvan Sipoon ja sen eri alueiden lähivuosikymmenten kehityksestä. Yleiskaava kertoo kaikille esimerkiksi sen, missä päin kuntaa on varattu alueita asuin- tai työpaikkarakentamiseen, mitkä alueet jäävät luonnontilaan tai virkistysalueiksi, missä on lähinnä maa- ja metsätalouteen perustuvaa toimintaa ja niin edelleen. Se tieto helpottaa niin maanomistajien, kunnassa asuvien ja työtä tekevien kuin tänne muuttoakin harkitsevien päätöksentekoa ja toimintaa. Luottamushenkilöt ovat päättäneet painaa kehityksen kaasua ja laittaa Sipoolle uuden entistä isomman vaihteen päälle, jotta Sipoo täyttää oman osansa Helsingin seudulle kohdistuvista väestönkasvupaineista. Samalla on koko ajan mietitty, mitkä ovat ne eväät, joilla tuo kasvu ruokitaan. Uudet asukkaat tarvitsevat uutta kunnallistekniikkaa, uusia katuja, uusia palveluita ja kaikki tuo on rahoitettava jotenkin. Laskelmat, sekä kunnan omat että käyttämiemme luotettavien ja puolueettomien asiantuntijoiden, osoittavat, että Sipoo selviää kasvustaan ja että uudet asukkaat ja yritykset kustantavat ne kulut, jotka kasvusta aiheutuvat. Uusi Sipoo on erilainen kuin nykyinen. Olen varma, että uusi Sipoo on myös monella tavalla parempi Sipoo kuin nykyinen. Yksi merkittävä etu tulee olemaan palvelutarjonnan laajentuminen ja monipuolistuminen Sipoossa. Jatkossa pääosa niistä palveluista, joita nyt joudutaan hakemaan kotikuntamme rajojen ulkopuolelta, on saatavissa Sipoon neljästä keskustaajamasta, Itäsalmesta, Nikkilästä, Söderkullasta tai Talmasta. Tämä S-posti on yksi niistä keinoista, joilla Sipoon kunta esittelee yleiskaava 2025:n sisältöä. Tämän lehden lisäksi kaikki sipoolaiset ja muuten asiasta kiinnostuneet, esimerkiksi Sipoossa maata omistavat ulkokuntalaiset, voivat osallistua kaavasta järjestettäviin tiedotustilaisuuksiin. Yleiskaava-aineisto on kaikkien tutustuttavissa kunnan internet-sivuilla osoitteessa Tämän lisäksi kaava-asiakirjat ovat kuntalaisten nähtävillä Kuntalassa asti. Hyviä lukuhetkiä uudenuutukaisen S-postimme parissa. Markku Luoma kunnanjohtaja 3

4 Yleiskaava kertoo Sipoon kehitysajatuksen Kaavoitus on maankäytön suunnittelua. Kaavoissa varataan alueet mm. asumiseen, työpaikoille, palveluille, liikenteelle ja viheralueiksi. Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.yleiskaava on yleispiirteinen pitkän aikavälin kaava.varsinaista rakentamista ohjataan yleiskaavaa tarkemmalla asemakaavalla. Sofia (vas.), Susanna ja Martina Tervonen nauttivat talvipäivästä Karhusaaressa vainuissa uinuvan Stinan kanssa. Kaavoituksessa tavoitteena on hyvän elinympäristön ja yhdyskuntien kestävän kehityksen edistäminen sekä rakentamisen laadun varmistaminen Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Näistä kunnat tekevät yleis- ja asemakaavat. Maakuntakaavan tehtävä on sovittaa yhteen valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet. Sipoota koskevan maakuntakaavan laatii tällä hetkellä Itä-Uudenmaan liitto, jonka jäsen Sipoo on. Lisämerkitystä maakuntakaavalle antaa, että se vahvistetaan ympäristöministeriössä, sekä se, että ilman voimassa olevaa maakuntakaavaa Sipookaan ei voi viedä eteenpäin omaa yleiskaavaansa. Sipootakin koskeva Itä-Uudenmaan maakuntakaava on parhaillaan työn alla ja valmistumassa vuoden 2007 aikana. Maakuntakaavan valmistelussa esille tulleet asiat on otettu huomioon Sipoon yleiskaavatyössä. Henkilöliikenne Nikkilään olisi mahdollista aloittaa sangen vähäisin kustannuksin Keravalta esimerkiksi K-junan reittiä jatkamalla. Nikkilän asemanseudun hiljaiselo päättynee jo lähivuosina.

5 En epäile yhteisymmärryksen löytymistä Kaavoitus on pitkäaikaista työtä Yleiskaavoitus on osaltaan kunnan suunnitteluun ja strategiatyöhön liittyvää toimintaa. Siksi yleiskaavaa ei tehdä hetkessä eikä hetken mielijohteesta. Vaikka julkisuudessa on väitetty Sipoon aloittaneen nyt kuntalaisten arvioitavaksi tulevan yleiskaavan teon vasta kesällä 2006 Helsingin Sipoota koskevan aluevaatimuksen tultua julki, todellisuus on ihan toisenlainen. Varsinainen yleiskaava työ alkoi tammikuussa 2005, kun Sipoon yleiskaava 2025 kuulutettiin vireille. Lähtösanat yleiskaavan teolle oli lausuttu jo maaliskuussa 2002, jolloin hyväksyttiin Sipoon kaavoitusohjelma vuosille Tässä ohjelmassa on yksiselitteisesti todettu, että ajanjaksolla laaditaan koko kunnan alueen käsittävä yleiskaava. Tätä periaatepäätöstä vahvistettiin valtuuston huhtikuussa 2004 hyväksymässä Sipoo 2020 tavoitesuunnitelmassa, jossa todettiin yleiskaavan pohjaksi tarvittavan kunnan yhdyskuntarakenteen vaihtoehtoja. Tältä pohjalta ja yhteistyössä VTT:n kanssa laadittiin kunnan kehittämis- ja elinkeinoyksikössä kuusi eri mallia, jotka esiteltiin luottamushenkilöille marraskuussa Valtuusto käsitteli vaihtoehtoja yleiskaavaseminaarissa ensimmäisen kerran huhtikuussa 2006 ja päätti elokuun 2006 lopussa hyväksyä yleiskaavatyön pohjaksi vaihtoehdon, jonka mukaan Sipoon asukasluku kasvaa :lla vuoteen 2025 mennessä. Luonnos yleiskaavaksi on valmistunut vuoden 2007 alussa ja esitelty kunnanhallitukselle 13. helmikuuta. Tämä jokaiseen sipoolaiskotiin ja -yritykseen jaettava S-posti esittelee luonnoksen pääpiirteet. Kaavaluonnos on lisäksi nähtävillä Kuntalassa helmi-maaliskuussa 2007, internetissä osoitteessa ja sitä esitellään viides- - Sipoossa on ollut ihan turhaa ristiriitaa syntyperäisten ja muualta muuttaneiden sipoolaisten kesken sen vuoksi, että ei ole täysin ymmärretty, mitä toinen haluaa sanoa. Uuden yleiskaava 2025:n perustuksia rakennettaessa yhteinen sävel näyttää löytyneen. En epäile tämän yhteisymmärryksen jatkumista myös itse yleiskaavan käsittelyn aikanakin. Uskon turhan ristiriidan ajan jääneen taakse, arvioi Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja, RKP:n valtuutettu Kristina Lyytikäinen. Kristina Lyytikäinen muistuttaa Sipoossa tapahtuneen paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Hänen mielestään sipoolaisilla ei ole oikeutta estää kehitystä jatkossakaan. Siksi RKP:n ryhmä on vahvasti yleiskaava 2025:n hyväksymisen takana kunnanvaltuuston elokuussa 2006 tekemiin päätöksiin nojautuen. Pääasia on, että rakentaminen tapahtuu viisaasti ja kunta pidetään asukkaille viihtyisänä, Lyytikäinen muistuttaa. - Yleiskaava tarkoittaa uutta aikaa ja uutta suuntaa Sipoolle. Ne vuosikymmenet, jotka olin Sipoossa virkamiehenä, osoittivat yhteyksien ja työpaikkojen suuntautuvan lähinnä pääkaupunkiseudulle. Teemme nyt työtä ja päätöksiä tulevia sukupolvia varten. Ennusteet kertovat Helsingin seudun saavan lähivuosikymmeninä uutta asukasta. Sipoon päätös lisätä omaa asukasmääräänsä :lla vuoteen 2025 osoittaa, että olemme valmiit kantamaan oman vastuumme tästä muutoksesta. Samalla se kertoo sekä Helsingille että valtiovallalle, että Sipoo haluaa kehittää itseään itsenäisenä, Lyytikäinen tiivistää. Kristina Lyytikäinen muistuttaa, että Sipoolla on ainutlaatuisen hyvä sijainti Suomessa. Siksi yleiskaavaluonnoksen pohjaksi päätetty kasvu toteutuu kyllä. Toinen puoli asiassa on, että rahat riittävät kasvuun ja tarvittaviin palveluihin uusien veronmaksajien tulon myötä. Rajansiirtovaateet antoivat vain lisävauhtia Kristina Lyytikäinen asuu ja tekee työtä Pohjois-Paippisissa synnyinkodissaan.talon on rakentanut hänen isoisänsä jo noin sata vuotta sitten. Lyytikäinen arvioi syntyperäisten ja muualta muuttaneiden sipoolaisten löytäneen toisensa yleiskaava työn aikana. Kristina Lyytikäiselle Helsingin aluevaatimus Lounais-Sipoossa on vähäinen osa yleiskaavaprosessia. - Yleiskaavatyö alkoi täydellä vauhdilla jo kaksi vuotta sitten. Helsingin vaateet vain antoivat lisävauhtia se loppuunsaattamiselle, Lyytikäinen määrittää. - Toki tässä prosessissa on ollut vaikeitakin asioita. RKP:ssä etenkin maakuntaliiton vaihto teki uuden vision vaikeaksi. Itselleni tämäkin päätös oli helppo juuri noihin mainitsemiini virkamiesvuosien kokemuksiin perustuen. Kristina Lyytikäinen muistuttaa RKP:lle olevan tärkeintä, että Sipoossa kehitetään viihtyisiä ja pienimuotoisia asuinalueita. Käytännössä tuo tarkoittaa, että luonnon on oltava lähellä ihmisiä kaikkialla ja rakentamisessa käytettävän mittakaavan on oltava riittävän pieni. Se on vetänyt Sipooseen väkeä tähän asti. Keskustaajamat täytyy toki samalla kehittää keskustaajamiksi, esimerkiksi Nikkilä on Lyytikäisen mukaan nyt kaukana sellaisesta. Päätaajamissa kerrostalotkin kuuluvat maisemaan. - Asun Pohjois-Paippisissa tilalla, jonne isoisäni isä muutti 1870-luvulla. Olemme mieheni kanssa asuneet vuodesta 1981 talossa, jonka isoisäni rakensi noin 100 vuotta sitten ja jota laajennettiin 1920-luvulla. Perheyrityksemme toimii tilan rakennuksissa, mutta itse emme enää harjoita maanviljelyä. Meillä on tässä osassa kuntaa kasvupaineita mm. läheisen Haarajoen rautatieaseman ja Pornainen-Järvenpää -tien takia. Sipoon ja paikallisten maanomistajien suunnitelmat lähtevät kuitenkin siitä, että Sipoon kasvun painopiste on lähivuosina muualla kuin täällä, Lyytikäinen arvelee. - Kunnan kannalta on tärkeää, ettei resursseja hajoteta liikaa. Siksi yleiskaava ei tuo suurta uudisrakentamista tänne Pohjois-Paippisiin.. Asuntorakentamisen painopiste on ensin Talmassa ja Nikkilässä sekä Lounais-Sipoossa, vaikka haluamme tukea samalla myös kylätaajamien kehittymistä. Olemme lisäksi sopineet esimerkiksi täällä Järvenpään kanssa kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä ruotsinkielisten koulupalvelujen säilymiseksi alueella, Lyytikäinen muistuttaa. Lyytikäinen tähdentää, että uusien asukkaiden ohella on muistettava Sipoon tarvitsevan uusia yrityksiä ja yrittäjiä. Sipoon sijainti ja liikenneyhteydet avaavat mainiot eväät työpaikkaomavaraisuutemme lisäämiseen, Kristina Lyytikäinen muistuttaa. 5

6 sä yleisötilaisuudessa. Nämä tilaisuudet ovat Nikkilässä, Itäsalmessa, Helsingissä, Söderkullassa ja Talmassa. Kevään 2007 jälkeen yleiskaavatyö jatkuu kaavan viimeistelyllä. Kaavaehdotus tulee luottamushenkilöiden käsittelyyn syksyllä Lähiympäristön suunnittelu tapahtuu asemakaavoituksessa Kun yleiskaava on yleispiirteinen pitkäaikavälin kehityskuva, on se myös tarkkuudeltaan sangen yleispiirteinen. Yleiskaavasta näkee esimerkiksi, mihin päin kunnassa tullaan suunnittelemaan asumista, työpaikkoja, luonnonsuojelualueita, virkistysalueita, missä on keskustatoimintoja ja missä eletään kylämäisesti tai haja-asutusalueella, missä on tarvetta kehittää joukkoliikennettä ja tarve viheryhteydelle. Sipoon yleiskaavan on arvioitu astuvan voimaan vuoden 2008 alussa. Silloin alkaa myös tarkempi alueidenkäytön suunnittelu ja asemakaavojen teko. Asemakaavoissa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavoissa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavoitus on siis se vaihe, jossa tullaan konkreettisesti sipoolaisten lähiympäristöön. Asemakaavoja ei tehdä yhdellä kertaa koko kuntaan, vaan asemakaavoitus on jatkuvaa työtä. Asemakaavoitukseen liittyy olennaisesti kunkin kaavoitettavan alueen asukkaiden kuuleminen ja heidän kanssaan keskusteleminen. Jo lainkin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa tapahtuva kaavoitusprosessi varmistaa aikanaan sen, että lain määräysten ohella sipoolaisten mielipiteet tulevat huomioon otetuiksi kaavatyössä. Kun kaavoitusprosessi on tehty tällä tavalla kaksiportaiseksi, ei kaavoittajillakaan ole siis yleiskaavan tekovaiheessa vielä tietoa, kuinka ja koska jokin osa-alue lopulta rakentuu. Asemakaavoitus tapahtuu kuntalaisten valitsemien luottamushenkilöiden ohjauksessa ja alueellisesti siinä järjestyksessä, kuin luottamusmiehet päättävät. Asemakaavoituksen etenemisestä tiedotetaan ja työhön liittyy siis kuntalaisten kuuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa asemakaavojen sisältöön. Kaavoitus on sipoolaisten käsissä Sekä yleis- että asemakaavoituksesta vastaa kunta, Sipoossa siis Sipoo. Kaavoituksen perustana ovat kunnanvaltuuston päätökset. Käytännön yleiskaavoitustyötä tekee Sipoon kunnan kehittämis- ja elinkeinoyksikkö. Työstä on siellä vastannut työryhmä, johon kuuluvat suunnittelujohtaja Pekka Normo, kaavoitusarkkitehti Tuomas Autere ja kaavavalmistelija Birgitta Smeds. Asemakaavoituksen Sipoossa tekee kunnan tekniikka- ja ympäristöosasto. Julkisuudessa on perusteltu Helsingin Sipoota koskevaa aluevaatimusta mm. väitteillä, jonka mukaan Sipoo ei kykene hoitamaan alueensa maankäytön suunnittelua. Väite on perusteeton ja virheellinen. Sipoo on panostanut viime vuosina oman kaavoitusosaamisensa lisäämiseen määrätietoises- Sipoossa tulee säilymään nopeasta kasvusta huolimatta myös tilaa muille toiminnoille kuin asumiselle. Paikallisesta maankäytöstä sovitaan yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä, ei yleiskaavassa. 6

7 ti. Sipoolla on palveluksessaan selvästi enemmän tämän alan erikoisosaamista kuin kunnilla yleensä, myös suhteessa väkilukuunsa. Sipoossa on tiedostettu asema Helsingin seutuun kuuluvana kasvukuntana, mikä on otettu huomioon myös työntekijöitä palkattaessa. Oman osaavan kaavoittaja-ammattilaisten ryhmän ohella Sipoo hyödyntää markkinoilta saatavaa osaamista tilanteen mukaan ja resurssien järkevään mitoitukseen pohjautuen. Yleiskaava 2025:ssä elinkeino- ja suunnitteluyksikön apuna on ollut kaavaselostuksen laadinnassa Pöyry Environment Oy ja vaikutusten arvioinnissa VTT. Kunnalla on kaavoitusmonopoli, joka säilyy myös yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Sen vuoksi Sipoon kunnan päättäjät tulevat ratkaisemaan sen, miten Sipoota asemakaavoitetaan myös tulevaisuudessa. Tämä koskee myös niin sanotun Harkimo-Ekström -raportin ehdotuksia. Mitään "kunnan privatisointia", jollaisesta kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi on raportin yhteydessä puhunut, ei siis tule tapahtumaan. Valtuuston periaatepäätöksen mukaan tulevaisuudessa Sipoossa voidaan kaavoittaa sekä kunnan omistamaa maata että yksityisten maata. Yksityisten maita kaavoitettaessa tehdään etukäteen sopimus, jossa sovitaan kaavoituksen ehdoista kunnan ja kuntalaisten edut huomioiden. Paula Hiidenuhma-Valtonen asuu alueella, jonka Helsinki haluaisi kaapata itselleen. Jos Helsinki kaavoittaa Lounais-Sipoon, tehdään työ alueen luonne ja ihmiset tuntematta ulkopuolelta Helsinki-ajatuksen osana. Siksi Sipoon on nyt näytettävä omalla yleiskaavalla nopeasti, että Sipoo haluaa kehittyä osana Helsingin seutua, Hiidenuhma-Valtonen sanoo. Helpottaa palvelujen järjestämistä ja saamista Itäsalmessa asuva kunnanvaltuutettu Paula Hiidenuhma-Valtonen suhtautuu yleiskaava luonnokseen erittäin myönteisesti. Yleiskaavan myötä saadaan kokonaisnäkemys kunnan kehittymisestä. Rakentamisen kannalta kunta jakaantuu kolmeen tasoon eli asemakaava-alueisiin, kylätaajamiin ja hajarakentamisen alueisiin. Kaavan myötä selkiytyy, mitä missäkin voi tehdä. Myös yrityksille ja palveluille on varattu omat alueensa. Tällä kaikella on merkitystä esimerkiksi maanomistajille ja tontinetsijöille. - Pidän erityisesti siitä, että kaavaa tehtäessä on mietitty paljon kestävän kehityksen periaatteita. Väestönkasvu on keskitetty muutamalle alueelle, mikä helpottaa palvelujen järjestämistä ja saamista. Silti jokaiselle jää oma elintilansa eli kyseessä ei ole ahdistava keskittäminen. Vaikka yleiskaavassa on neljä selkeää keskusta, se mahdollistaa samalla koko kunnan tasapainoisen kehittämisen. Asuntojen ja työpaikkojen lisäksi pitää olla myös tilaa mm. puistoille ja rakentamattomalle ympäristölle, Hiidenuhma-Valtonen toteaa. - Julkisuuteen on syötetty mielikuvaa, että Sipoossa ei tapahdu mitään. Sipoon pitääkin nyt näyttää, että pysähtyneisyyden aika on ohi, ja että Sipoo haluaa kehittää itse itseään osana Helsingin seutua. Sen yleiskaava tekee hyvin. Toki yhtä aikaa kaavoituksen kanssa on varmistettava, että tontteja on tarjolla koko ajan riittävästi, Hiidenuhma-Valtonen korostaa. - Yleiskaavan puute on ollut Sipoolle selkeä ongelma. Nyt käynnissä olevaan työhön liittyy kantatilatietojen päivittäminen nykyaikaan. Kun kantatiloja pitää kohdella tasapuolisesti, tätä kautta nähdään, miten paljon kullakin kantatilalla on mahdollista lisätä rakennuspaikkoja. Kasvutavoitteista huolimatta pientalovaltaisuus on luonteenomaista Sipoolle myös tulevaisuudessa, Hiidenuhma-Valtonen vakuuttaa. Kun sipoolaiset kehittävät Sipoota, työssä on mukana paikallistuntemus ja asukkaiden mielipiteet tulevat kuulluiksi. Vain Sipoo osaa tehdä päätöksistä Sipoon näköisiä. - Samalla Kokoomus on pitkään ajatellut, että Sipoota pitää kehittää rakentavassa yhteistyössä naapureiden kanssa.yhteistyön pitäisi olla laajaa ja luontevaa kuntalaisten itsensä kannalta. Esimerkiksi koulun ja päiväkodin valinta ei saisi olla kuntarajasta kiinni. Yhteistyötä ja Helsingin seudun tasaista kehittämistä helpottaisi, kun menisimme nopeasti jäseneksi Uudenmaan liittoon. Itäsalmesta upea ja inhimillinen keskus Paula Hiidenuhma-Valtonen on asunut tärkeimmän osan lapsuuttaan Itäsalmessa ja muuttanut aikuistuessaan Sipoosta pois. Kun hän etsi miehensä kanssa omakotitaloa, sattui lopulta silmiin mainos Karhusaaresta. He ihastuivat välittömästi paikkaan, jonne Hiidenuhma-Valtonen oli lapsuudessa hiihdellyt usein jäätä pitkin. - Mieheni on kotoisin Nauvosta ja hänelle meri ja vene ovat rakkaita. Olen kokenut itseni aina eniten östersundomilaiseksi. Siksi tämä varmaan tuntui heti niin ihanalta paikalta. Lapsemme ovat syntyneet täällä pian muuttomme jälkeen ja heidät on kastettu Itäsalmen Kappelissa, jossa olen itse päässyt ripille. Tämä on meille tärkeä paikka ja olemme täällä äärettömän onnellisia, Hiidenuhma-Valtonen säteilee. - Yleiskaavan myötä Sipoon ja etenkin Itäsalmen maisemat muuttuvat pitkällä aikavälillä merkittävästi. Tästä on mahdollisuus saada upea ja inhimillinen asuinalue, mutta sen voi tehdä nimenomaan ja vain Sipoo, Hiidenuhma- Valtonen viittaa rajansiirtopuheisiin. - Me kokoomuksessa kaipaamme Sipoonkorven selkeää rajaamista ja suojelualueen vaikutusalueiden pelisääntöjen täsmentämistä. Sillä on suuri merkitys esimerkiksi Itäsalmen suunnalla. Kun on selvät pelisäännöt, on toiminta helppoa kaikille, Paula Hiidenuhma-Valtonen sanoo. 7

8 Sipoossa on liian vähän asuntoja, jotka sopisivat esimerkiksi aikuistuville nuorille, ikääntyvälle väestölle, yksineläjille tai henkilöille, jotka eivät halua tai voi hankkia omistusasuntoa. Sipoon kasvu keskittyy kahteen päävyöhykkeeseen Yleiskaava 2025:n keskeisiin suunnitteluperusteisiin kuuluvat raideliikenteeseen perustuva tiivis ja matala rakentaminen, uuden asukkaan tulo Sipooseen, uudet työpaikka-alueet sekä arvokkaiden kulttuuri- ja luontomaisemien turvaaminen.tulevan Sipoon halutaan olevan mittakaavaltaan ihmisen kokoinen. Rakentaminen keskittyy kahteen päävyöhykkeeseen. Sipoon yleiskaava 2025:lle määriteltiin seitsemän keskeistä suunnitteluperiaatetta. Niistä yksi on kehittää kuntaa niin, että sipoolaiset voivat käyttää mahdollisimman paljon joukkoliikennettä. Siksi yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen tiiviillä ja matalalla rakenteella. 8 Pääosa uusista sipoolaisista sijoittuu henkilöliikenteelle kunnostettavan Kerava-Nikkilä -radan ja aikanaan Etelä-Sipooseen rakennettavan radan varteen Itäsalmi-Söderkulla -akselille. Valtuuston hyväksymä väestötavoite on uutta asukasta koko Sipooseen vuoteen 2025 mennessä, mikä on ollut yksi suunnittelun lähtökohdista. Rakentamisen ohjauksen kannalta Sipoo on päätetty luokitella neljään erilaiseen vyöhykkeeseen, joita ovat asemakaavoitettavat alueet, kyläalueet, hajarakentamisalueet sekä kulttuuri- ja luontoympäristön alueet. Käytännön rakentaminen keskittyy asemakaava-alueille, mutta myös kyläalueita tiivistetään jossain määrin. Hajarakentaminen sen sijaan tulee vähenemään. Kulttuurillisesti ja luontoarvoiltaan tärkeät osat Sipoosta, esimerkiksi Sipoonkorpi ja Sipoonjoen varren monet osat, rauhoitetaan rakentamiselta. Sipoo kasvaa osana Helsingin seutua Kaikkien olemassa olevien kehitysennusteiden mukaan Sipoolle kasvaminen Helsingin seudun osana on väistämätön osa tulevaisuutta. Sipoon väestönkasvutavoite on sovitettu niihin tietoihin, joita koko alueen tulevasta väkimäärästä on olemassa. Kun kasvu kuitenkin liittyy koko alueen kasvuun, on yhdeksi periaatteeksi otettu, että sekä Lounais- ja Etelä-Sipoon että Nikkilä-Talma -vyöhykkeiden aikataulutus ja toteuttaminen sovitetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun sekä kunnan maanomistukseen.

9 Sovittaminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi Lounais-Sipoossa sitä, että Sipoo hakee alueen muiden kuntien ja valtion kanssa yhteistä näkemystä Etelä-Sipoon raideliikenneratkaisusta ennen kuin lyö lukkoon omat ratkaisunsa. Maininta kunnan maanomistuksesta taas on mukana siksi, että kunnan on helpointa kaavoittaa maata, jonka se itse omistaa. Siksi on oletettavaa, että asemakaavoitusta tehdään nopeimmin kunnan omistamille maille. Tällä hetkellä Sipoon kunnalla on noin 150 hehtaaria asuntorakentamiseen sopivia maa-alueita. Tämä tilanne voi muuttua radikaalistikin jos kunnan Helsingin Sipoossa omistamia maita koskeva pakkolunastushakemus hyväksytään ympäristöministeriössä. Tulevassa Sipoossa uskotaan olevan selvästi nykyistä enemmän myös työpaikkoja. Sipoon kunta on tehnyt määrätietoista työtä viime vuosina saadakseen yrityksiä kuntaan. Tästä esimerkki on Bastukärrin eli Freeway Logistics Cityn alue Helsinki-Lahti moottoritien lähellä. Tulevaisuudessa muun muassa Vuosaaren uusi satama lisää Helsingin itäpuolisten alueiden kiinnostavuutta yritysten kannalta. Yleiskaavatyön yhtenä pohjana on ollut siksi osoittaa työpaikka-alueita liikenteellisesti ja toiminnallisesti kiinnostaviin osiin Sipoota. Kasvun maksavat tulevat sipoolaiset Kunnan nopea kasvu on haaste monella tapaa. Kunnan talouden pitäminen terveenä ei ole ennakoitavista asioista ollenkaan vähäisin. Siksi yleiskaavatyötä aloitettaessa on päätetty, että eri alueiden toteutus teh- Eva Kuntsi viihtyy Söderkullassa ja Sipoossa. Kunnan ongelma on väestörakenteen painottuminen lapsiin ja lapsiperheisiin. Uusi yleiskaava tuo nykyistä selvästi enemmän edellytyksiä myös muille väestöryhmille elää Sipoossa. Suunnitelma on hyvä - Luonnos Sipoon yleiskaavaksi 2025 on pääosin erinomainen. Ainoa asia, jossa on mielestäni vielä mietittävää, on Söderkullaan kaavailtu aika vähäinen väestönkasvu. Söderkullassa on valmiina hyvä perusta lisärakentamiselle, ja taajama tarvitsisi uusia asukkaita kunnon palvelutarjonnan elättämiseksi. Siksi miettisin vielä etenkin Itäsalmen ja Söderkullan väestömääriä työn jatkuessa, tiivistää tuntemuksensa SDP:n söderkullalainen kunnanvaltuutettu Eva Kuntsi. - SDP on jo pitkään halunnut, että Sipoossa olisi tarjolla monipuolista asuntotarjontaa eli muutakin kuin omakotitontteja, ja että Sipoossa olisi niin suuria keskuksia, että niissä olisi elävä palvelutarjonta. Mielestäni esimerkiksi Nikkilä on nyt hyvä esimerkki heikosta kehityksestä. Kun kehitystä on nyt suunniteltu vietäväksi etenkin taajamia kasvattaen ja valmiiden infrarakenteiden läheisyyteen eikä taloja pitkin metsiä kuin haulikolla ammuttuna sijoittaen, olemme tyytyväisiä. SDP oli yksimielisesti kaavaluonnoksen takana olevan kehitysajatuksen kannalla ja hyvä on myös tämä suunnitelmakin, Kuntsi kertoo. - Kun on riittävästi väkeä, Sipoon taajamat ja kylät kyllä kiinnostavat myös esimerkiksi palveluja tarjoavia yrityksiä. Nikkilästä esimerkiksi on tulossa kunnon keskus, kun nykyinen keskusta vahvistuu ja saa rinnalleen vielä Itäisen Jokipuiston uudet asunnot. Toinen piristystä uusista sipoolaisista tarvitseva asia on joukkoliikenne. Eva Kuntsi uskoo kasvun alkavan nopeimmin Nikkilästä, jossa kunnalla on rakentamiseen sopivaa maata, ja Talmassa eli Kerava-Nikkilä -radan varresta. Näiden rinnalla hän siis panostaisi nopeasti Söderkullaan. - Yleiskaavasuunnitelmat perustuvat realistiseen arvioon toteutumismahdollisuuksista, vaikka ulkopuoliset asioita tuntemattomat tahot sitä julkisuudessakin haluavat epäillä. Nikkilän kehitystä ovat hidastaneet tonttien vähäisyys ja huonohkot liikenneyhteydet. Monelle Nikkilä olisi työn ja harrastusten kannalta parempi asuinpaikka kuin Etelä-Sipoo, jonne on muutettu lähinnä tonttien saatavuuden takia. Junayhteys Nikkilään ja kunnan maiden kaavoittaminen muuttavat tilannetta nopeasti. Jotta olemme kiinteästi osa Helsingin seutua myös suunnittelumme osalta, on jäsenyytemme Uudenmaan maakuntaliittoon hoidettava nopeasti kuntoon, Kuntsi muistuttaa. "Maailman paras paikka" Lahtelaissyntyinen Eva Kuntsi on asunut Söderkullassa vuodesta 1980, kauemmin kuin missään muualla. Hän etsi miehensä ja Helsingissä syntyneen vanhimman tyttärensä kanssa mahdollisuutta muuttaa pois itähelsinkiläisestä kerrostalokodista, kun lehdestä löytyi pieni ilmoitus Söderkullassa Ruorikujalla myynnissä olevasta tontista. - Olimme käyneet haavekävelyillä Söderkullassakin ja tiesimme tarkkaan, missä tontti on. Soitimme heti aamupäivästä myyjälle ja varasimme tontin saman tien. Kaksi lapsistamme on syntynyt täällä ja vanhinkin on niin sipoolainen, että etsii nyt Söderkullan suunnasta itselleen omakotitaloa tai tonttia. Hän aikoo laittaa lapsensa samaan Etelä-Sipoon kouluun, jota on itsekin käynyt, koska se on kuulemme paras hänen tietämänsä koulu, Kuntsi naurahtaa. - Ja kyllä tämä Söderkulla on minustakin maailman paras paikka. Täällä on koko ajan paranevat palvelut ja elämää sopivasti aamusta iltaan sekä sellaisia mahdollisuuksia, joita muualta on vaikea löytää. Olen esimerkiksi kerännyt aivan kodin vierestä suppilovahveroni jo yli 25 vuotta. Tilaa uusille tulijoille on Söderkullassa vielä paljon ilman pelkoa liikarakentamisesta. - Terveessä yhdyskunnassa on kaikenlaisia ja kaikenikäisiä asukkaita. Sipoo on kärsinyt siitä, että tarjolla ei ole ollut asuntoja esimerkiksi opettajille, sairaanhoitajille, aikuistuville nuorille tai omakotitalosta rivi- tai kerrostaloasuntoon muuttoa harkitseville seniorikansalaisille. Täällä on selvästi muita kuntia enemmän lapsiperheitä ja alle 18-vuotiaita. - Joudun päivittäin vastaamaan kuntalaisten kysymyksiin, miksi meillä ei ole sitä eikä tätä. Yleiskaavaluonnoksen mukana tuleva kehitys antaa mahdollisuudet saada nyt puuttuvat palvelut, Eva Kuntsi viestii kuntalaisille yleiskaavan tuomista mahdollisuuksista. 9

10 dään alueiden sisäisellä rahoituksella. Kunta maksaa mm. kunnallistekniikan rakentamisen rakentajilta tai maanomistajilta saaduilla tuloilla. Valtuuston hyväksymän periaatepäätöksen mukaan Sipoossa voi tulevaisuudessa kaavoittaa sekä kunnan omistamaa että yksityistä maata. Kun kunta kaavoittaa omaa maatansa, se saa rahaa myymällä tontteja yksityishenkilöille tai yrityksille. Jos kunta kaavoittaa yksityistä maata, tehdään ennen kaavoituksen alkua sopimus kunnan ja maanomistajan kesken. Sen jälkeen maanomistaja maksaa kunnalle sovitun korvauksen, jolla kunta pystyy rakentamaan mm. kunnallistekniikan ja tarvittavat koulut, päiväkodit, terveysasemat, kirjastot yms. palvelutilat ja niiden vaatiman irtaimiston. Varsinaisia kulujen maksajia ovat kuitenkin tulevat sipoolaiset. Sipooseen muuttavat asukkaat ja yritykset maksavat käytännössä rakentamisen kulut olipa kyseessä sitten ns. hartiapankkirakentaja tai ammattirakentaja. Kunnan kasvuun tarvitsemat varat on sisällytetty joko tontin tai valmiin asunnon ja toimitilan hintaan. Yleiskaavatyön lähtökohtana on ollut, että missään tapauksessa nämä kulut eivät kaadu nykyisten sipoolaisten niskaan. Saamansa palvelut tulevat sipoolaiset kustantavat myös muun muassa maksamillaan kunnallis- ja kiinteistöveroilla. Kun Sipoota on päätetty kehittää alueiden sisäisellä rahoituksella, on samalla sovittu, että kustakin alueesta tulee omaleimainen. Tämä koskee erityisesti niitä neljää päätaajamaa, joihin pääosa rakentamisesta keskittyy. Päätaajamia ovat Itäsalmi, Nikkilä, Söderkulla ja Talma. Kullekin näistä neljästä alueesta suunnitellaan oma konseptinsa. Tulevaisuuden Sipoota ei siis tehdä kaikkialta samanlaiseksi. Kun erilaiset ihmiset voivat löytää Sipoosta itseään miellyttävän asuinalueen, on myös kaavojen toteuttaminen helpompaa. On kaikkien kannalta mieluisaa, kun kukin asemakaavoitettava alue valmistuu nopeasti. Päätaajamien ohella yleiskaava tähtää kyläkeskusten vahvistamiseen. Kun kylien Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja maisemat on inventoitu yleiskaavatyössä ja otettu huomioon työtä tehtäessä. 10

11 Joukkoliikenteen kehittäminen on yhtenä yleiskaavan lähtökohtana. Nyky-Sipoossa monet julkiset yhteydet ovat sidoksissa koulukuljetuksiin.tältä osin palvelut tulevat siis paranemaan. asukaspohja laajenee, on mahdollista säilyttää vähintäänkin nykyiset lähipalvelut. Myös kylille on luontevaa erottautua toisistaan, mutta niille ei ole tarvetta hakea sellaista omaa kehityskonseptia kuin päätaajamille. Kylien omaleimaisuus on varmaankin enemmän nykyisten erityispiirteiden säilyttämistä kuin uusien hakemista. Luonnon- ja kulttuuriarvoja kunnioitetan Koko nykyisen Sipoon kaavoittaminen sipoolaisvoimin on kunnan päättäjien mielestä paras tapa turvata sekä luonnonmaisemat että ne pitkät kulttuuriarvot, jotka ovat löydettävissä Sipoon rakennetussa ympäristössä. Yleiskaavatyössä on lähdetty yksiselitteisesti arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien turvaamisesta. Siksi on itsestään selvää, että esimerkiksi Sipoonkorpi säilyy laajana luonnonvaraisena metsäalueena myös tulevaisuudessa, jos sipoolaiset saavat siitä päättää. Yleiskaava on luonteeltaan strateginen, minkä vuoksi siinä osoitetaan vain yleispiirteisesti Sipoon maankäytön kehittämisperiaatteet sekä merkittävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet ja niiden muodostama rakenne ja rakenteeseen liittyvät verkostot. Yleiskaavaa ei ole laadittu aluevarauskaavaksi eikä sitä pidä tulkita sellaiseksi. Käytännön asioihin mennään vasta päätaajamien asemakaavoissa ja muuta kuntaa koskevissa osayleiskaavoissa. Kyläkeskusten tiivistäminen on järkevää Boxissa opiskeluvuosia vaille ikänsä asunut sipoolaisvaltuutettu Christell "Cia" Åström näkee Sipoon yleiskaavatyön tarpeellisena. Tulevien vuosikymmenien väestönkasvuennuste Helsingin seudulla osoittaa, että Sipoon sinänsä kestävällä pohjalla ollut kahden prosentin väestönkasvuennuste ei enää ole realistinen. Tarvitaan uusi suunta ja strategia, jotka konkretisoituvat uuden yleiskaavan tekoon. Åström oli muiden vihreiden tavoin elokuussa hyväksymässä kaavoituksen pohjaksi päätöstä uuden asukkaan asuttamisesta Sipooseen vuoteen 2025 mennessä. - Yleiskaavan kanssa voimme viedä eteenpäin kestävän kehityksen periaatteita. Esimerkiksi joukkoliikenteen toimintaa voidaan parantaa hyvin suunnitellun kaavoituksen avulla. Vaikka varsinainen rakentamisen ohjaus tapahtuukin yksityiskohtaisilla kaavoilla, on yleiskaava tärkeä työkalu kokonaisuuden ja sen eri osien hahmottamisessa. Vaikka me vihreät varmaan suhtaudumme muita kriittisemmin moniin yksityiskohtiin ja haluamme keskustella niistä, on kantamme luonnokseen pääpiirteissään myönteinen, Cia Åström arvioi. - Ajatuksemme on, että Nikkilän ja Talman suunta sekä Söderkulla olisivat kasvun painopistealueita alkuvaiheessa. Keravan ja Nikkilän välisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen on tärkeää. Samaan aikaan olisi järkevää tiivistää kyläkeskuksia, koska se turvaa kylillä nyt olevat palvelut ja luo ehkä eväitä myös uusille palveluille. On hyvä, että rakentamista ohjataan vesija viemärilinjojen varteen. Metsiin rakentaminen ei ole järkevää asukkaiden, kunnan eikä ympäristön kannalta. Pidän hyvänä myös selkeiden työpaikka-alueiden osoittamista. - Yleiskaavassa on tärkeää osoittaa myös virkistykseen sopivia alueita. Näiden arvostus on korkealla kun ihmiset etsivät itselleen mieluisaa elinympäristöä. Yleiskaavatyöllä on kiire, mutta Cia Åström toivoo, että Sipoossa olisi silti riittävästi aikaa perehtyä luonnokseen ja keskustella siitä. Hän kantaa muiden vihreiden tavoin huolta etenkin Christell Åström pitää yleiskaavassa muun muassa ajatuksesta tiivistää kylätaajamia. Oman kotikylänsä Boxin lähipalveluille ja elämälle tämä esimerkiksi tekee vain hyvää. Åström toivoo, että kuntalaiset olisivat aktiivisia yleiskaavaluonnoksen käsittelyssä ja kertoisivat toiveensa ja näkemyksensä jatkotyön pohjaksi. Sipoonkorvesta ja sen vaikutusalueista, mutta myös muista tärkeistä luontoalueista sekä kulttuurimaisemista. - Vastustamme metroa. Se on kallis ratkaisu ja vaatisi sellaista rakentamista, joka ei mielestämme istu Sipoonkorven lähimaastoon. Metron tuominen Itäsalmeen ei ole meistä kestävää kehitystä. Porvooseen asti ulottuva henkilöjunaliikenne olisi paljon parempi ratkaisu, se hyödyttäisi koko seutukuntaa ja tasoittaisi kasvun laajemmalle alueelle, Åström toteaa yleiskaavan jälkeen tulevista ratkaisuista. Mahdollisuus toteuttaa unelmia Cia Åström muistuttaa, että ihmiset haluavat toteuttaa elämässä unelmiaan. Siihen pitää olla mahdollisuus ja yleiskaava on väline näiden mahdollisuuksien antamiseen. Työtä tehtäessä pitää muistaa, että otetaan huomioon kaikkien toiveet. Jollekin unelma on punainen tupa ja perunamaa vaikka Boxissa, toiselle ehkä kerrostaloasunto Nikkilässä. Kaikkea siis tarvitaan. - Toivomme Sipooseen tasapainoista kehitystä siten, että kunnassa olisi viihtyisät taajamat, virkeät kylät ja riittävästi niin työpaikkoja kuin viher- ja suojelualueitakin. Tarvitsemme kaiken rakentamisen ohella myös laajoja luonnontilaisia alueita. Cia Åström elää perheineen Boxissa kotitilallaan kaksi vuotta sitten valmistuneessa talossa. Hänenkin elinympäristössään tulee tapahtumaan muutoksia, kun kyläkeskukset tiivistyvät. Åströmin kodin lähellä on vesi- ja viemärilinja, mikä tietää uusia naapureita ihan lähipiiriin. - Se ei ole minusta ollenkaan huono asia. Uudet ihmiset, palvelujen säilyminen ja kehittyminen sekä työpaikat lähellä koteja ovat asioita, joita toivon yleiskaavan valmistumisen myötä sekä Boxiin että koko Sipooseen. Varsinainen alueen maankäytön suunnittelu tapahtuu aikanaan Boxin osayleiskaavalla. Olisi kuitenkin hyvä, jos kyläläiset jo tässä vaiheessa miettisivät millaisessa ympäristössä mieluiten eläisivät ja toisivat ajatuksensa julki, Cia Åström sanoo. 11

12 Hajarakentaminen lisää yksityisautoilun tarvetta.yleiskaavaluonnoksessa on lähdetty siitä, että hajarakentaminen vähenee selvästi Sipoossa. Tarjolla turvallista, terveellistä ja viihtyisää ympäristöä Monipuolinen vaikutusten arviointi on ollut yksi osa Sipoon yleiskaava työtä.vtt:n tekemän arvioinnin mukaan yleiskaavan toteuttaminen vaikuttaa merkittävästi Sipoon ja myös Helsingin seudun yhdyskuntarakenteeseen.yleiskaava luo mahdollisuudet purkaa Helsingin seudun kasvupaineita ja edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä alueella. Yleiskaava luo VTT:n mukaan mahdollisuuden turvalliseen, terveelliseen ja viihtyisään asuinympäristöön. Kunnallisia ja yksityisiä palveluita on helpointa järjestää alueille, joissa asuu paljon ihmisiä. Siksi yleiskaavakin lähtee taajamien ja kyläkeskusten vahvistamisesta. 12 Yleiskaavalla on arvioitu olevan vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen, luontoon ja luonnonvaroihin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön sekä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. VTT on käyttänyt kunkin osa-alueen arviointiin siihen sopivia työkaluja. Yhdyskuntataloudelliset ja -ekologiset vaikutukset on esimerkiksi arvioitu VTT:n EcoBalance-arviointimallilla. Saadut tulokset osoittavat, että Sipoon yhdyskuntarakenne tulee muuttumaan voimakkaasti, kun uudet asunto- ja työpaikka-alueet aikanaan toteutuvat. Vaikutukset heijastuvat koko kuntaan, kun asutus sijoittuu taajamiin ja kyliin hajarakentamisen sijaan. Syntyvä uusi yhdyskuntarakenne kytkeytyy Lounais-Sipoossa Helsingin ja Nikkilä-Talma -vyöhykkeellä Keravan ja muun pääradan varren jo olemassa olevaan rakenteeseen. Siksi yleiskaava 2025 on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, luo edellytyksiä Helsingin seudun kasvupaineiden purkamiseen ja tasapainottaa seudullista alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kun Sipooseen tulee suuri määrä uusia asukkaita ja työpaikkoja, heijastuu se tietysti myös liikenteeseen. Kaava perustuu henkilöliikenteen osalta kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti raideliikenneyhteyksiin. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen vähentää liikenteen haittoja, kun henkilöautoliikenteeseen perustuva hajarakentaminen vähenee. Rahaa liikkuu paljon Sipoossa Kun yleiskaava on hyväksytty, alkaa työ sen toteuttamiseksi. VTT on laskenut kaavaan perustuvan kehittämisen maksavan 50 vuodessa kaikkiaan 11 miljardia euroa. Sipooseen investoidaan noin 8 miljardia euroa, loput menevät sellaisiin käyttökuluihin kuin lämmitys, valaistus ja siivous, korjaus- ja kunnossapitotöihin sekä liikenteen kus-

13 tannuksiin. Sipoon kunnalle tästä 11 miljardin potista jää maksettavaksi 780 miljoonaa euroa, josta alueen erilaisiin investointeihin käytetään noin 620 miljoonaa. Sen lisäksi Sipoolle arvioidaan tulevan noin 100 miljoonan laskun raideliikennehankkeista. Kulujen vastapainoksi kunta saa noin 1,1 miljardin tulot, jos kaikki rakentaminen tapahtuu kunnan omistamaa raakamaata kaavoittamalla. Mikäli kunta kaavoittaa myös muiden omistamia maita, tulot kertyvät esimerkiksi Harkimo-Ekström -raportin ehdottamalla tavalla maankäyttösopimuksien perusteella. VTT arvioi yleiskaavan yhteiskuntataloudellisten ja -ekologisten vaikutusten olevan kaiken kaikkiaan sangen edullisia. Syynä ovat sekä rakentamisen sijoittaminen taajamiin ja kyliin että raideliikenteen hyödyntäminen. Luonto ja kulttuuriarvot säilyvät hvin On selvää, että voimakkaaseen väestönkasvuun perustuvassa yleiskaavaluonnoksessa on omat riskinsä niin luonnolle kuin kulttuurimaisemallekin. Yleiskaava sisältää luontoselvitysten perusteella joillakin alueilla uhkia viheryhteyksien ja luontoarvojen osalta, mutta VTT:n arvion mukaan nämä uhat voidaan ottaa huomioon yleiskaavatyön jatkosuunnittelussa ja myöhemmin tehtävässä yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Yleiskaavassa on osoitettu laajat yhtenäiset metsäalueet ja niiden väliset viheryhteydet. Tämä edistää sitä, että kunnassa on yhtenäisiä luonnontilaisia alueita ja myös riittävät virkistysmahdollisuudet. Selvityksessä on myös inventoitu Sipoon rakennettua ympäristöä ja kulttuurihistoriallisia kohteita. Yleiskaavassa on osoitettu sen vuoksi Sipoojokivarren alue maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaaksi alueeksi, millä alueen arvot voi säi- Luonnonläheinen ja lapsiystävällinen Sipoo - Yleiskaavaluonnoksen väestökasvutavoite kuusi prosenttia vuodessa on kova, mutta se ei ole mahdoton. Kasvumme on ollut pitkään noin 1,5 prosenttia vuodessa, mutta aika on ajanut sen kasvumäärän ohi. Keskustan lähtökohtana on pitää nopeasta kasvusta huolimatta Sipoo omaleimaisena sekä luonnonläheisenä ja lapsiystävällisenä, määrittelee Suomen Keskustan valtuutettu Jouko Tikkanen. Jouko Tikkanen toteaa Keskustan asettuneen elokuussa 2006 valtuustossa yleiskaavan rakennemallin taakse, joka mahdollistaa kunnan väkiluvun nousevan :lla vuoteen 2025 mennessä. Nyt käsillä oleva yleiskaava on hänen mukaansa vain tämän tavoitteen konkretisointia, minkä vuoksi myös yleiskaavaluonnos kelpaa hänelle hyvin. Ajatus keskittää kasvu ratojen varteen etenkin Itäsalmeen, Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan antaa tilaa jättää Sipooseen myös väljyyttä ja riittävästi vihreitä keitaita, mikä sopii myös hyvin Tikkaselle. - Ajatus on tehdä vahvat asutus- ja palvelukeskukset, joiden ympärillä on maaseutumaista ympäristöä, Tikkanen tiivistää kaavan perusidean. - Sipoon kasvu on ollut vähäisempää kuin muualla Helsingin seudulla. Nyt meidän pitää ottaa vastuumme ja roolimme alueen kehityksestä ja tonttitarjonnasta. Paineet siihen ovat kovat. Siksi esimerkiksi Lounais-Sipoon rakentaminen on väistämättä edessä. Parasta on, että kasvu tapahtuu koko Sipoon hehtaaria hyödyntäen sipoolaisen ajatuksen mukaisesti eikä vain 3000 hehtaaria jonkun muun toimesta rakentaen,tikkanen tähdentää. - Olen tehnyt jo vuonna 1984 aloitteen VR:n lähijunaliikenteen ulottamisesta Nikkilään, Jouko Tikkanen nosti Runebergin päivänä lipun salkoon. Hän liputtaa mielellään myös sen puolesta, että Sipoo kaavoittaisi nykyisen Sipoon rajojen sisällä sipoolaisin arvoin myös tulevaisuudessa. kun Kerava-Sköldvik -rata sähköistettiin. Lättähattujunathan olivat lopettaneet liikennöinnin vuonna Nyt kaikki ovat junaliikenteen aloittamisen kannalla. Tähän perustuva Talman ja Nikkilän kasvu onkin viimein toteutumassa, Jouko Tikkanen iloitsee. Martinkylän pellot säilyvät Valmistumassa oleva yleiskaava on Tikkasen mukaan monella tapaa haasteellinen Sipoolle. Yhtenä tärkeänä kysymyksenä on pitää kunnan talous kunnossa kasvusta huolimatta. Siinäkin suhteessa kaava perustuu Tikkasen mukaan realismille, käytettiinpä kaavoituksessa kunnan omaa tai yksityisten omistamaa maata. - Yhtenä keskeisenä ajatuksena on, että väestömäärän lisääntyminen antaa mahdollisuuksia tarjota nykyistä selvästi monipuolisempia palveluja. Tulevaisuudessa pääosaa palveluista ei enää tarvitse hakea kotikunnan ulkopuolelta. Esimerkiksi uimahalli on realistinen hanke Sipoossa jo lähivuosina, Tikkanen konkretisoi kaavan tuomia hyötyjä ihan kunnallisten peruspalvelujen tasolla. Jouko Tikkanen on vaimonsa Raijan kanssa lähtöisin Ylä-Savosta. Helsingissä vietetyn opiskeluajan jälkeen he etsivät 1980-luvun alkupuolella mieluista elinpiiriä pääkaupunkiseudun läheltä ja löysivät sellaisen Sipoon Martinkylästä, jonne Tikkaset muuttivat juhannuksena Eihän tämä maaseutu ole kauheasti näinä vuosina muuttunut, vaikka uusia taloja on koko ajan tullutkin. Yleiskaava 2025:ssä on lähdetty siitä, että Martinkylän pellot säilyvät vihreänä käytävänä, tiivistää Jouko Tikkanen yleiskaavan vaikutukset kotinsa lähiympäristöön. 13

14 lyttää. Samaten on otettu huomioon muut arvokkaat kohteet niin, että yleiskaavassa suunniteltu uusi rakentaminen voi tapahtua nykyisen maiseman, kaupunkikuvan ja rakennetun ympäristön tarpeet huomioon ottaen. Ihmisten elinolojen ja elinympäristön laadun kannalta olennaista on, että yleiskaava ei estä hyvien valintojen tekoa myöhemmin. VTT arvioi kaavatyössä onnistutun, yleiskaava luo mahdollisuuden turvalliseen, terveelliseen ja viihtyisään asuinympäristöön. Mukana on erilaisille ihmisille ja väestöryhmille sopivia koteja, työpaikkoja, palveluita, virkistysmahdollisuuksia, joukkoliikennettä ja rakentamistehokkuudeltaan kohtuullisia asuinalueita. Asutus ja tieväylät on mahdollista sijoittaa niin, että liikenteen haita asumiselle voidaan minimoida. Kaava vastaa tavoitteita Kun kaavaa on tehty, on pohjana ollut useita eri tavoitteita. Sipoon kunnanvaltuusto on hyväksynyt oman kehitysajatuksensa, valtakunnallisesti on määritelty Sipootakin koskevia alueiden käytön tavoitteita ja laissa yleiskaavalta edellytetään monia asioita. VTT:n mielestä luonnos Sipoon yleiskaavaksi vastaa hyvin Sipoon kunnanvaltuuston asettamia tavoitteita, edistää merkittävästi Helsingin seudun tavoitteiden toteuttamista sekä täyttää lainsäädännöstä tulevat vaateet joka osa-alueelta. Jotta yleiskaavaa voi alkaa toteuttaa, tarvitaan asumisen ja työpaikkojen rakentamiseen maata. VTT:n laskelmat lähtevät siitä, että kunta ostaa raakamaata ja kaavoittaa sitä, mutta samaan päämäärään voi päästä myös maanomistajien kanssa sopimalla tai ääritilanteessa lunastamalla maata. Yleiskaavan toteuttamisessa on kaikissa tapauksissa ollut lähtökohtana, ettei Sipoon nykyisten asukkaiden tarvitse osallistua kehittymisen vaatimiin kustannuksiin. VTT:n laskelmien mukaan näin myös tulee käymään eli kunnan saamat lisätulot riittävät lisämenojen kattamiseen. Merkittävin epävarmuus yleiskaavan toteuttamiselle on tällä hetkellä Helsingin tekemän alueliitosvaatimuksen käsittely. Jos Lounais-Sipoo ei kuulu Sipooseen, joudutaan osa suunnitelmista ja laskelmista arvioimaan uudestaan. Myös raideliikenneratkaisut ovat sellaisia, että Sipoo ei voi tehdä niitä yksin. Raidepäätöksissä tarvitaan yhteisymmärrystä niin valtion kuin muiden kuntien kanssa. Yhteenvetona VTT toteaa, että yleiskaavaluonnos täyttää yleisesti ottaen sille asetetut tavoitteet. Yleiskaava edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja seudullista kehitystä. Edullinen kehitys edellyttää raideliikennehankkeiden toteuttamista. Se, millaiseksi elinympäristö lopulta muodostuu ja minkälaiset vaikutukset aiheutuvat, riippuu paljolti yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta. 14 Tässä on hyvää tilaa erilaisille asunnoille aivan palveluiden vieressä, Eero Seppänen näyttää aivan Nikkilän keskustassa avautuvaa peltoaukeaa. Nämä alueet on saatava asuinkäyttöön pian, Seppänen toteaa Sipooseen kohdistuvista paineista. Sipoo on tuhannen taalan paikassa Kun Eero Seppäsen perhe joutui aikanaan luvun lopulla etsimään kotia pääkaupungin läheisyydessä, he huomasivat ilmoituksen, jossa myytiin kahden perheen taloa Nikkilässä. Silloisessa asuntokuplassa viimeksi Nikkilän sairaalan asuntokäytössä ollut entinen navetta, leikkikalutehdas, Suomen ensimmäinen asuntovaunutehdas ja autokorjaamo houkutteli kunnostustarpeesta huolimatta, kun rakennuksen perusasiat olivat kunnossa. Tilaa saatiin perheen tarpeiksi riittävästi sopivin kustannuksin. - Jo silloin tuli sellainen tunne, että Sipoo on sijaintinsa puolesta tuhannen taalan paikassa. Olen asunut lapsuuteni pienellä omakotialueella järven rannalla Kainuussa. Täällä Nikkilässä on samaa vapautta hengittää ja pienellä kuvittelulla tuosta ikkunasta aukeavasta peltomaisemasta saa saman vaikutelman kuin järven ulapasta varsinkin näin talvella. Silti peruspalvelut ovat lähellä Nikkilän keskustassa ja muutkin haettavissa helposti työmatkan yhteydessä Sipoon naapurikunnista. - Uusi yleiskaava on elinehto Sipoolle sekä ulkoisen paineen kanssa että ilman sitä. Kuntaan halutaan muuttaa, mutta rakentamista ei voi enää jatkaa paljolti poikkeuslupiin perustuen. Se on ympäristölle ja kunnan toiminnalle liian raskas toimintamalli. Uudet talot on tehtävä kaava-alueille. Yleiskaava on yksityiskohtaisen kaavoituksen selkäranka ja nyt sen avulla mietitään koko kunnan kehittymistä. Asialla on kiire, aikaa ei voi käyttää kymmentä vuotta kuten esimerkiksi jäähalliasiassa, valtuuston kokoomuslainen varapuheenjohtaja Seppänen sanoo. - Ulkoinen uhka on tullut, kun Sipoossa ei ole tehty tarpeeksi toimia, joita Sipoon sijainti pääkaupungin kyljessä olisi vaatinut. Uudisrakentaminen ja uusien alueiden kaavoitus on ollut liian pienimuotoista seutukunnan tarpeiden kannalta. Ei ole kunnalle edullista, että kaavoitus tapahtuu lapsiperheiden toimesta poikkeusluvin. Tämä ei ole perheiden vika, hehän hakevat vain itselleen mahdollisuutta rakentaa. Sipoossa on paljon hyvää Eero Seppänen sanoo Hyrylän olleen 15 vuotta sitten kuin Nikkilä tänään. Tuusulassa pistettiin silloin stoppi poikkeusluville ja kunta aloitti määrätietoisen maanhankinnan. Nyt taajamien ero on huima. Keskellä Nikkilää viljellään maata yhä, Hyrylä on kunnollinen kuntakeskus. Keskusta-alueet pitää saada asuin- ja työpaikkakäyttöön täälläkin aktiivisella maapolitiikalla erilaisia tilanteeseen sopivia keinoja käyttäen, Seppänen toteaa. - Väestörakenteemme on vääristynyt. Omakotitalo ei ole elinikäinen asumismuoto, vaan rinnalle pitää saada kaikenlaisia omistus- ja vuokra-asuntoja muun muassa aikuistuville nuorille, yksineläjille, ikääntyvälle väestölle ja perheille, jotka eivät halua tai voi ostaa omakotitaloa. On ikävää, jos Sipoossa työuransa tehnyt opettaja joutuu muuttamaan, kun menettää eläkkeelle jäämisen takia työsuhdeasuntonsa ja muuta ei ole tarjolla. Sipoossa on paljon hyvää, moni nuori tulee Eero Seppäsen tyttären tapaan takaisin vakiinnuttuaan ja perheen perustettuaan. Mutta parasta olisi, että voisi halutessaan aina elää Sipoossa. Sipoo sopisi myös esimerkiksi monille pääkaupunkiseudun palvelu- ja hoitoammatteihin tuleville nuorille, joiden ongelma ovat pääkaupungin liian korkeat asuntohinnat. Lisäksi tulee miettiä, miten esimerkiksi Talma Ski ja Talma Golf ovat liitettävissä lähialueidensa profilointiin asuntomarkkinoilla. - Yleiskaavaluonnoksen runko on hyvä. Esimerkiksi Lahden oikoradan vaikutusta joudutaan varmaan miettimään lähivuosina ja mielellään yhdessä Pohjois-Sipoon naapureiden kanssa. Toinen tärkeä vielä työtä vaativa asia on yritystoiminnan edellytysten turvaaminen. Bastukärr on vasta ensimmäinen aktiivinen askel siihen suuntaan. Uusien yritysten lisäksi on muistettava kunnassa jo nyt toimivat yritykset.

15 Yleiskaavamerkinnät Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Ohjeellinen tai vaihtoehtoinen tielinjaus Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä tai yhteystarve Viheryhteystarve Maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokas alue Tärkeä (I) tai vedenhankintaan soveltuva (II) pohjavesialue Natura 2000-verkostoon kuuluva tai siihen ehdotettu alue Yhdysrata/sivurata/kaupunkirata ja liikennepaikka Venesatama / venevalkama Maa-ainesten ottoalue Ampumarata-alue Luonnonsuojelualue Muinaismuistokohde Vesialue Taajamatoimintojen alue Sähkölinja Kyläalue Kaasujohto Keskustatoimintojen alue Työpaikka-, teollisuus- ja varastoalue Nykyiset tiet ja linjat Merkittävästi parannettava tieosuus Virkistysalue Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Moottori- tai moottoriliikennetie Seututie / pääkatu Uudet tiet ja linjat Laajat yhtenäiset metsäalueet / Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä Seveso II konsultointivyöhyke Haja-asutusalue Rannikkovyöhyke Yhdystie / kokoojakatu Liittymä Eritasoliittymä Merkittävät luontokohteet / Luontokohteen numero Selvitysalue Eritasoliittymä ilman liittymää Kunnan raja Yleiskaava-alueen raja

16

17