Jatkokoulutustarpeiden määrittely yrityksen strategiaan perustuen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jatkokoulutustarpeiden määrittely yrityksen strategiaan perustuen"

Transkriptio

1 innovative vocational training approaches in small and micro enterprises Jatkokoulutustarpeiden määrittely yrityksen strategiaan perustuen 1. Jatkokoulutustarpeiden strategia-orientoituneen analyysin tarpeellisuus Mitä vähemmän keinoja, sitä suuremmat mahdollisuudet laiminlyödä työntekijöiden koulutustarpeiden määrittely. Työnantaja tuntee työntekijänsä ja hänellä pitää olla viimeinen sana koulutuksessa ja opetuksessa niin, ettei hänen tarvitse konsultoida kalliita asiantuntijoita. Tämä liian usein tavattu ajatus perustuu seuraavaan: + Jatkokoulutus, joka ei perustu strategiaan tai kysyntäorientoituneeseen tieto- ja taitoaukkojen eliminointiin on rahan ja ajan haaskausta. + Mitä vähemmän rahaa ja aikaa ja mitä kiireellisempi on tarve tehdä muutos tiedon ja taitojen puutteeseen, sitä tärkeämmäksi muodostuu tunnistaa ja kohdistaa menestyksen tiellä olevat puutteet. Ei ole hyödyllistä erotella heikkoja kohtia ja suunnitella ja toeuttaa jatkokoulutusta, koska jotakin täytyy tehdä henkilökunnalle (koulutus valtavirtatrendinä). Operatiivista jatkokoulutusta ei voi eikä saa toteuttaa henkilökunnan koulutustoiveisiin perustuen. Kaiken operationaalisen jatkokoulutuksen täytyy olla hyödyksi yritykselle. Aika- ja materiaalikustannukset ovat silloin perusteltuja ja hyväksyttäviä. Joka tapauksessa tämä on toteutettamiskelpoinen vain jos jatkokoulutustarpeet määritellään ajatellen: + työntekijöitä + tehtäviä ja toimia + strategioita Täten taataan, että työntekijät saavat vaaditut edellytykset, tiedot ja taidot selvitäkseen tehtävistään riittävästi. Niin ollen yritysstrategia muodostaa aloituspisteen ja perustan kohdistetulle koulutustarpeiden analyysille. 1

2 2. Yritysstrategia aloituspisteenä 2.1 Tekijöitä strategian kehittämisessä Strategiat eivät missään tapauksessa ole vain jotakin suurimmille yrityksille, joilla on varaa strategian kaltaiseen luksukseen, miestyötunteihin, koulutettuun henkilöstöön ja tällaisen tuottamattoman työn kustannuksiin. Tämän suositun mielipiteen takana on paljon tietämättömyyttä ja virheitä. Strategian kehittäminen on loogisesti ottaen yksi johtohenkilöstön rutiinitehtävistä. Jokaisen itsensä työllistävän tai yrityksestään vastuussa olevan tulisi omistautua strategioille. Strategian elementtien ja sen muodostamisen osaaminen on elintärkeä edellytys yritysstrategiaan perustuvalle jatkokoulutustarpeiden määrittelylle. Näin ollen seuraavat kommentit: Jokainen strategia koostuu kolmesta perustekijästä: + Alkuasema: Nämä ovat aloitusolosuhteet yrityksen käynnistyessä, yleensä vanhemmilla yrityksillä edellisen liiketoimintavuoden tulokset. + Päämäärä: Sisältää erilaisia tavoitteita, jotka perustuvat alkuasemaan taloudellisten olojen, markkinakehityksen, ympäristötekijöiden, kohteiden sekä taloudellisten, teknisten ja työvoimaresurssien jne. suhteen. + Tavoitteiden saavuttamisen toimenpiteet: t.s. tavoitteiden saavuttamista auttavien toimenpiteiden suunnitteleminen. Yksinkertaisesti sanottuna, yritysstrategia on yrityksen tavoitteiden määrittelyä perustuen alkuaseman analyysiin ja tavoitteiden saavuttamisen toimenpiteiden suunnitteluun. 2.2 Alkuaseman analyysi Jokainen alkuaseman analyysi keskittyy kolmeen keskeiseen seikkaan: 1. Ovatko päättyneen tai päättyvän budjettivuoden päämäärät saavutettu vai eivätkö ole? 2. Mitkä olivat päämäärien saavuttamisen epäonnistumisen syyt? 3. Mitä johtopäätöksiä voi vetää tulevaisuutta varten omien tuotteidemme kehityksestä, markkinoista, kilpailusta ja tunnistettavissa olevista (ekonomispoliittisista) kehitystrendeistä? 2.3 Yrityksen tavoitteiden kehittyminen Päämäärät ovat tulosten määrittelyjä, jotka tulisi saavuttaa tiettyjen toimenpiteiden keinoin. Tässä kohtaa pitää kysyä kolme kysymystä: Mitä (tavoitteiden sisältö) tulisi saavuttaa? Milloin, mihin mennessä jotakin pitää saavuttaa (aikaraamit)? ja miten paljon pitäisi saavuttaa (tavoitteiden laajuus)? Tavoitteen määrittely edellisten edellytysten alaisena olisi siten suurin piirtein seuraava: Esimerkki: Yrityksemme liikevaihdon (mitä?) pitäisi vuoden 2006 loppuun mennessä (mihin mennessä?) kasvaa 10 % 5 mio (?) eurosta 5,5 mio (?) euroon (kuinka paljon?). 2

3 Seuraavia lisävaatimuksia tavoitteille tulisi myös korostaa: Tavoitteiden pitäisi olla: + realistisia (saavutettavissa olevia, ei kohtuuttomalla vaatimustasolla, ei merkityksettömiä) + täysin selviä (kirkkaita, ei alttiita väärintulkinnalle) + mitattavia/todistettavissa (kvantivioitavissa tai operationalisoitavissa kun mahdollista) + jatkuvia (suuntausta palvelevia, joten muuttumattomia) + täydellisiä (katso edellä edellytykset tavoitteiden muodostamiselle) + tunnistettavia (sopivia sille tasolle, jonka tavoitteen tulisi saavuttaa) Viimeinen vaatimus kutsuu yrityksen tavoitteita epäonnistumaan. Pohjalla olevat strategiat ja vielä syvempänä olevat päämäärät ovat kehittyneet tähän pisteeseen saakka; niiden täyttyminen on yrityksen tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Samalla tämä tarkoittaa, etteivät piilevät strategiat tai piilevät päämäärät voi poiketa yrityksen strategiasta ja sen päämääristä (tavoitteiden konfliktien välttämisestä). Täten päämäärähierarkia rakennetaan yritykseen kuten seuraavassa esitetään. Yrityksen tavoitteet Kasvu Tuottavuus Likviditeetti Markkinointitavoitteet Henkilöstötavoitteet Organisationaaliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Tuotannon tavoitteet Myynti Hankinta Rakenteellinen/ organisationaalinen Liikevaihto Kehitys Prosessi/ organisationaalinen Omarahoitus Likviditeetti Tuottavuus Toimintakyky Tuotteet Suorituskyky Pääoma (teho jne.) Laatu Tuotevalikoima Pätevyys Tehokkuus Uudistukset Mainostaminen jne. Sosiaalisuus jne. Uudistukset Lista ei ole tyhjentävä. Päämäärän kontrolloinnin kontekstissa täytyy tarkistaa, voidaanko päämäärät + rahoittaa yrityksen olemassa olevilla resursseilla vai lisärahoituksella, + saavuttaa olemassa olevilla keinoilla (määrä, tiedot, taidot?), + sopeuttaa lain ja talouden rajoitteisiin, + ja voidaanko katsoa, että ne eivät aiheuta tavoitteisiin konflikteja (sijoitukset, varat, tuotanto, työntekijät?) 3

4 2.4 Toimenpiteiden suunnittelu Aivan liian usein on tarve spontaanisti ja vaistomaisesti ryhtyä toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa epämääräinen tavoite ( Voimme ottaa käyttöön ylityöt, ja siten leikkata kustannuksia, Ostan uuden koneen, näin kasvatamme liikevaihtoa, Voimme kouluttaa henkilöstöä, näin kasvatamme tuottavuutta ). Tällaiset toimenpiteet aiheuttavat sen, että tulokset saavutetaan vahingossa. Joka tapauksessa, jos toimenpiteiden avulla tulee saavuttaa tavoite suurimmalla mahdollisella menestymisen mahdollisuudella, toimenpiteet täytyy karsia päämääristä. Strateginen t.s. kohdistettu toimenpiteiden suunnittelu etenee seuraavasti: Tavoite Keinot Välineet Toimenpiteet Esimerkki: Tavoite Lisääntynyt tuotto Keinot + Lisääntynyt myynti Vähentyneet kustannukset Hintojen nousu Myy enemmän Mainosta vähemmän Vähemmän samalla hinnalla Välineet (vaihtoehdot) Mainosta enemmän Sano irti henkilöstöä Alhaisempi laatu Uudet tuotteet Kasvanut tuottavuus 10% kasvu Toimenpiteet Tuotteen kehitys Virhemarginaalin alentaminen Suurempi marginaali, suuremmat määrät Esimerkissä oletetaan, että yrittäjän tai yrityksen johdon tavoitteena on tuoton kasvattaminen. On kolme tapaa saavuttaa päämäärä (katso diagrammi ylhäällä): 1. kasvattamalla myyntiä 2. vähentämällä kustannuksia ja 3. nostamalla hintoja. Päämäärien tavoittamisen toimenpiteet olivat uusien tuotteiden kehittäminen, virhemarginaalin pienentäminen sekä myyntikokojen suurentaminen yhdessä samanaikaisen hintojen kasvattamisen kanssa tuottomarginaalin suurentamiseksi. Kun olemme tutustuneet strategian elementteihin ja laatimiseen, päämäärien muodostamiseen ja niiden saavuttamisen toimintatapojen esittelyyn, tämän esimerkin pitäisi auttaa koulutustarpeiden määrittelyssä yrityksen strategiaan perustuen. 4

5 3. Koulutustarpeiden johtaminen strategisista tavoitteista 3.1 Jatkokoulutustarpeiden määrittelyn metodologia Jatkokoulutustarpeiden tutkimuksen metodologia on tavoite/nykyhetki -vertailu. Tulevaisuuden tavoite tarkoittaa haluttua tiedon tilaa, asiantuntemusta ja kykyjä, joiden pitää olla valmiiksi olemassa, jotta suoritus ja tietyn tuloksen saavuttaminen on mahdollista. Tämä nykyinen tavoite puhuttelee tämänhetkistä olemassa olevaa tiedon, asiantuntemuksen ja kykyjen tilaa. Tämänhetkisten/tulevien tavoitteiden vertailusta voidaan tehdä seuraavia havaintoja: Yksimielisyys = Ei jatkokoulutustarpeita tai Positiivinen hajonta = Ei jatkokoulutustarpeita tai Negatiivinen hajonta = Todennäköisiä jatkokoulutustarpeita Yleisesti ottaen yksimielisyys jatkokoulutustarpeista määritellään negatiiviseksi hajonnaksi nykyisen ja tulevien tavoitteiden välillä. Kuitenkaan kaikki negatiiviset eroavaisuudet eivät tarkoita varsinaista jatkokoulutustarvetta (vaan ovat edellytys mahdollisille koulutustarpeille). Kaksi tekijää pitää ottaa huomioon: 1. Suoritusmotivaatio Tieto ja kyvyt ovat käytettävissä, mutta toimenpiteitä ei tapahdu. Syy ei siten voi olla tiedon tai kykyjen puutteessa, vaan se johtuu mahdollisesti motivaatioongelmista, joita ei voi ratkaista jatkokoulutuksella. 2. Työntekijöistä riippumattomat ongelma-alueet Mikäli tieto ja kyvyt ovat vaaditulla tasolla eikä suoritusmotivaation puutetta ole, muiden tekijöiden täytyy olla tavoitteiden saavuttamattomuuden syynä. Tällaiset tapaukset ilmenevät kokemuksen perusteella johdon puutteiden tai työvoiman organisaation (työpaikan piirteiden) takia; näitä voidaan lähestyä johtotasolla koulutustoimenpiteiden avulla ja organisaation tasolla muuttamalla työolosuhteita. Kuitenkin muutkin tekijät voivat vaikuttaa. Esimerkiksi poliittiset rajoitukset terveydenhoidossa (kustannusrajoitukset, terveydenhuollon uudistusten lakiesitykset, terveydenhuollon rakenteen lakiesitykset) ovat johtaneet merkittäviin liikevaihdon menetyksiin ja tuotannon vähenemiseen lääketeollisuudessa. Näiden ja muiden esiintymien (luonnonkatastrofit > hotelli- ja ravintola-ala, turismi, hintojen lasku > kansallisen kysynnän lasku jne.) johdosta ei kaivata koulutustoimenpiteitä, vaan paremminkin jotain hyvin erilaisia liiketoimia. Vain jälkimmäinen voi johtaa jatkokoulutustarpeisiin. 5

6 3.2 Tulevien strategisten vaatimusten määrittely Tulevia päämääriä jatkokoulutustarpeita silmällä pitäen ei ole määritelty missään yrityksen strategiassa. Ne pitää kehittää tavoitteista ja toimenpiteistä, jotka on ennakoitu täyttävän päämäärät. Tämä nostaa esiin elintärkeän kysymyksen: Mitä työntekijöiden tulee tietää ja minkälaisia kykyjä heillä pitää olla, jotta he voisivat toteuttaa suunnitellut toimenpiteet menestyksekkäästi strategiaa noudattaen ja vaatimukset odotetulla menestyksellä? Tämän keskeisen seikan ratkaisemiseksi toimenpiteiden suunnittelun kannalta ei ole olemassa erityistä metodia. Ehtolauseen jos niin käyttäminen on kuitenkin osoittautunut käytännölliseksi. Jos työntekijät pystyvät työskentelemään virheettömästi, heillä täytyy olla tarkat työohjeet ja ammattimainen ohjaus. Tuloksena on tulevaisuuden tavoite: työohjeet + opetus. Ehtolauseen lisäämisen jälkeen katsomme nyt strategiaesimerkkiämme Kysely: toimintatapojen suunnittelu innovaatio Kysymys Vastaus Lopputulos Aikaansaadut vaatimukset (tulevaisuuden tavoitteet) Olemassa oleva uudistuskokemus Ei Jatkokoulutustarpeet Projektijohto, valmennus, tieto siitä, miten tulee toimia. Organisaatio / aikasuunnittelu, kokemuksen hankinta ja soveltaminen. Virheiden välttämisen osaaminen Tulisiko tehtävä antaa ulkopuolisille tahoille? Luultavasti ei Konsultaatio tarpeellista Tieto kustannustehokkaista ratkaisuista Tieto ulkopuolisista kustannuksista Tieto oikeusopillisista ongelmista. Onko ideoita todella? Apua tarvitaan Markkinoiden analysointi, nichejen ja trendien tunnistaminen ja niiden hyväksikäytön opetteleminen Tunnetaanko innovaatiotekniikat? Luultavasti ei Jatkokoulutusta tarvitaan Oppimistekniikat + metodit ja niiden käyttämisen oppiminen Tunnetaanko riskien välttämistekniikat? Ei käytännön kokemusta Jatkokoulutusta tarvitaan Markkinoiden tiedonlähteen tunteminen Oman markkinatutkimuksen tekemisen oppiminen Kyselytekniikoiden oppiminen ja niiden käyttäminen Arvioinnin oppiminen Onko kokemusta uusien tuotteiden lanseeraamisesta? Luultavasti kyllä Määritä tiettyyn aikaan Tuotemerkin suunnittelu, tuotemerkin suojelu, kauppakanavat, agentit, tuotelanseeraukset, tarjoukset, myyntiargumentointi, myyntikoulutus. 6

7 3.2.2 Kysely: toimintatapojen suunnittelu virheiden määrän vähentäminen Kysymys Vastaus Lopputulos Aikaansaadut vaatimukset (tulevaisuuden tavoitteet) Millä alueella virheindeksi ilmenee? Tuotanto, käyttöönotto Syiden määrittely Mahdollinen koulutuksen tarve Tuotantoprosessin, tehtaiden, työorganisaation, aikakäsityksen, virheiden laadun ja määrän analysointi, virheiden syiden paikallistaminen Miksi virheitä ei ole jo oikaistu? Ei tiedossa Syiden määrittely Mahdollinen koulutustarve Työn suunnittelun analysointi, toimintojen kuvaus, ohjeet, koulutuksen johtamisen metodit ja auttaminen, motivaatio Mitä vastatoimenpiteitä on tähän asti käytetty? Ei tietoa Vaaditaan Mahdollinen koulutustarve Toimintatavat? Tulokset? Virheindeksin sietorajat? Toimintojen kuvaus? Johtometodit sovitetaan strategiaan. Parantunut yhteistyö (teknisten ongelmien kanssa selviäminen) Työntekijöiden motivaatio Tulevaisuuden tavoitteita ei voi muodostaa ilman laajaa tuoteprosessin, operationaalisten toimintatapojen, työorganisaation, johtamismetodien ja työntekijämotivaation analyysia. Yleisesti voidaan olettaa, että virheindeksin pienentäminen on looginen tehtävä johdolle ja henkilöstölle. Teoreettinen tavoite pitäisi olla 0 virhettä. Jos virheiden määrän laskua havaitaan kuten esimerkissä strategisena toimenpiteenä voidaan olettaa, että on olemassa muita piiloisia tekijöitä, jotka aiheuttavat vaikeuksia ja että niitä ei ole vielä tunnistettu johdon toimesta. Näin harkiten monimutkaisia syitä läsnä suurimmassa osassa tällaisia tapauksia ei pitäisi ylenkatsoa. Yksinkertainen havaintoesitys voi selventää lähestymistapoja: Yksinkertainen havaintoesitys mahdollisista syistä listana tutkimuksen lähestymistapoja Korkea virheiden määrä? Vanhanaikainen tehdas? Työmarkkinajärjestö? Aikapaineet? Ohjeiden puute? Johdon metodit? Työpaikkaolosuhteet? Työolosuhteet? Suoritusmotivaatio? Epäselvät vastuut? Vastuut? Palkka? Pätevyys? Valvonta? 7

8 3.2.3 Kysely: toimintatapojen suunnittelu suuremmat määrät + suuremmat marginaalit Kysymys Vastaus Lopputulos Aikaansaadut vaatimukset (tulevaisuuden tavoitteet) Onko myyntisopimus suunniteltu? Onko olemassa myyntisuunnitelmaa? Onko toimialan henkilöstö valmistautunut? Luultavasti Kampanjakonsultaatio Kampanjan valmistelu Pakkaussuunnittelu Kilpailukykyiset toimenpiteet? Ei vielä Suunnittelukonsultaatio Kampanjaideat Tuotantosuunnitelma Kampanjasuunnitelma (päivämäärät, alustavat keskustelut kauppaorganisaatioiden kanssa) Mainostaminen Myyntistrategia Ei vielä Tarve koulutukselle Myyntikoulutus Keskustelua kampanjasta, tuotteista ja tuesta Keskustelu hinnoista Tukkutilaus Yhteenvetoargumentit Koulutus Onko kilpailua pidetty mahdollisena tavoitteiden saavuttamisen mahdollistajana? Ei tiedossa Kehityskonsultaatio mahdollista Kannustinsysteemi kohdistetulla bonuksella Kehitys / konsultaatio Tavoitteiden ja toimintatapojen suunnittelussa mahdolliset jatkokoulutustarpeet esiintyvät luultavasti vain työntekijöiden myyntikoulutuksessa. Telemarkkinointia tulisi myös harkita, mikäli se on aiheellista kampanjan tukemiseksi ja jos on olemassa jatkokoulutustarpeita (sisäinen myynti) Yhteyksien tunnistaminen Ehtolausetta käyttävät analyysit paljastavat vain, miten jatkokoulutustarpeet saattavat nousta tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Vaatimukset (tulevat tavoitteet), jotka löytyvät taulukoista, toimivat siten vain hypoteettisesti. Ne palvelevat käyttökelpoista tarkoitusta tulevaisuuden tavoitevaatimuksina jatkokoulutustarpeiden määrittelyssä (tämänhetkisten/tulevien tavoitteiden vertailut) ja mahdollistavat oikotiet yhteyksien tunnistamiseen. Jos olemme tunnistaneet esimerkiksi aikataulupaineet mahdollisena tekijänä, joka aiheuttaa korkeata virheiden määrää, mutta myös ohjeistuksen puutteen, johdon metodit, suoritusmotivaation ja työn suunnittelun, voimme nähdä keskinäisiä suhteita joka puolella. Tämä antaa samaan aikaan mahdollisuuden muiden sellaisten tekijöiden harkitsemiseen, joita ei ehkä ole aikaisemmin tunnistettu, esim. + Ajojen määrä tuotannossa + Tuotannon tarvikkeiden myöhäinen toimitus + Ylityöt jne. Kaikkia näitä pitää tarkastella nykyisten tavoitteiden kannalta. 8

9 4. Nykyisten tavoitteiden analyysi koulutustarpeiden määrittelyyn 4.1 Metodeja nykyisten tavoitteiden analyysin toteuttamiseen Jos ongelmat ovat melko monimutkaisia, erilaisia itseään täydentäviä metodeja lisätään nykytavoitteiden analyysiin. Seuraavia metodeita on yritetty ja todistettu: Luotaaminen Luotaaminen on erityinen tutkimusmenetelmä taustatietojen, mielipiteiden, kokemusten ja vaikutelmien tutkimiseen ja se on osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi koulutustarpeiden kohdalla. Se koostuu suorista opastetuista haastatteluista (ei kyselylomake). Luotaamisessa kysymykset kysytään tietyistä toimista, tapahtumista, kursseista, työsuorituksista, tiedosta, ahkeruusongelmista, asenteista jne. Kyselemällä saavutetaan laajempi näkökulma. Erityinen etu on, että haastattelija keskittyy vastaajan vastauksiin (mitä ei tapahdu haastattelussa kyselylomakkeen kanssa). Tällä tavoin kehittyy epävirallinen keskustelu, jossa vastaaja ei useinkaan huomaa, mitä haastattelija vastauksista päättelee. Tällä tavoin tärkeät vastaukset tai ajatukset huomioidaan kirjaimellisesti ja niitä vertaillaan myöhemmin muiden vastauksien kanssa löydösten analyysissa. Haitta: Luotaaminen vie paljon aikaa ja se pitäisi aina suorittaa hiljaisessa ympäristössä. Työpaikka tai lyhyet tauot työstä eivät sovellu luotaamisen paikoiksi. Etu: Yksityiskohtaisempaa tietoa, oikeita mielipiteitä, käsityksiä, motivaatiota ja asenteita Survey-kysely Myös survey-kysely pitäisi toteuttaa niin henkilökohtaisesti kuin mahdollista kyselylomakkeen kanssa. Kirjoittamalla luoduissa haastatteluissa on haittana, että vaikeisiin kysymyksiin, joita ei ymmärretä kunnolla, jätetään vastaamatta ja kuten kokemus on osoittanut suuri osa kyselylomakkeista jätetään kokonaan palauttamatta. Kysymyksen laadulla on suuri merkitys vastauksiin. Näin ollen luonnos tulisi tehdä huolella. Suosittelemme, että pidetään koehaastatteluja, jotta voidaan varmistaa, että annetut vastaukset ovat todella hyödyksi. Haitta: Kysymyksiä ei saa olla liikaa. Informaatio on näin ollen rajattua. Hyöty: Ei vie niin paljon aikaa. Yksinkertaistaa EDP:llä (?) tehtyä arviointia Osallistuva havainnointi Täten henkilökohtainen osallistuminen (ei seuraava informaatio) henkilöstökeskusteluissa, koulutuksellisissa toimenpiteissä ja työprosesseissa on ymmärretty. Havainnoija pysyy täysin taka-alalla eikä keskeytä edes kysyäkseen tai selventääkseen jotain. Hän voi (mutta hänen ei välttämättä ole pakko) tehdä muistiinpanoja ja kysymyksiä myöhemmin. Havainnoijan tulisi joka tapauksessa olla läsnä prosessissa alusta loppuun saakka. Haitta: Aikaavievää, joissakin olosuhteisa häiritsee osallistujia, jotka sitten yrittävät hillitä itseään. Hyöty: Suorat havainnoinnit (ilmapiiri, konfliktit, yhteistyö, myyntipuheet, johdon käyttäytyminen). 9

10 Lisämetodeja + Ryhmien sisällön analyysi, projekti/työsuunnitelmat, koulutuslehtiset, työraportit, konferenssit jne.) + Tulevaisuuden tavoitteiden vertailu (toimien kuvaukset, vaatimusprofiilit, opetussunnitelmat jne.). + Tutkimukset siitä, mitkä koulutus- ja opetustoimenpiteet ovat olleet menestyksekkäitä (Mikä oli laajalle levinnyttä? Mikä on edelleen heikko lenkki? Mitä lisätään?) + Suoritustietojen/tilastojen arviointi, esim. Tuotantoraportit, päpivittäiset raportit, toimintalistaukset, työpäivät, poissaolopäivät, toimitussuunnitelmat (lähettäminen). 4.2 Työntekijöiden valitseminen haastateltavaksi Haastateltavien työntekijöiden ryhmän valinta yrityksestä on hyvin tärkeää. Kaikkien työntekijöiden haastatteleminen ei yleensä tule kysymykseen aika- ja kustannussyistä. Vain satunnaisjoukkoa voidaan siis pitää käytännöllisenä. Jäljelle jää kysymykset joukon koosta ja valintakriteereistä. Toimintatapa, jota käytetään markkinointi- ja mielipidetutkimuksissa, tilastollisen esimerkkijoukon ottaminen virhemarginaalilla, ei ole kovin järkevää. Valintasysteemit, joissa otetaan joka kolmas tai viides työntekijä tai käytetään aakkosellista jakoa, eivät myöskään ole kovin järkeviä. Seuraavat metodit ovat osoittautuneet käytännöllisiksi: 1. Ryhmät, joilla on yhteiset tehtävät ja työn sisältö, Esim. muurarit, tapetoijat tai putkimiehet, mutta eivät kaikki työntekijät rakennusalalta. Tämä metodi varmistaa, että työn kuvaukset eivät ylity. Sitä paitsi, näin on helpompaa tunnistaa mahdollisia tehtävä- ja ryhmäkohtaisia ongelmia ja eroja ryhmien välillä 2. Keskimääräisten suoritusten tallentaminen On epäviisasta valita vain huonot omenat tai vain parhaat. Tämä johtaisi vääriin päätelmiin, joka voi vastaavasti vaikuttaa kaikkiin koulutustoimenpiteisiin. 3. Ikäryhmät Jos täydentävä ryhmien rakentaminen on edelleen relevanttia, ikäryhmittäin valitseminen on hyödyllistä, esim. alle 35, ja yli Henkilökuntaan kuuluminen yrityksessä Ottaen huomioon, että tietyt käyttäytymismallit voivat jäykistyä ja muodostua rutiineiksi vuosien mittaan, energian ja sitoutumisen määrä voivat vähentyä, yrityksen henkilökuntaan kuuluminen on hyvin tärkeää. Näin ollen sitä pitäisi käyttää lisäkriteerinä. Vähiten tärkeää ei ole myöskään palautteen kerääminen johdolta ja muilta päälliköiltä (työnjohtajat, tekniset asiantuntijat, osastonjohtajat jne.), vaikka ilmeisiä johtamisen ongelmia ei olisikaan. Koska tiedetään hyvin, että johtamistavalla on merkittävä vaikutus suoritusmotivaatioon, innokkuuteen, tehtävien ja kykyjen ymmärtämiseen, päälliköiden ja työnjohdon tulisi aina olla mukana tulevia koulutustarpeita käsiteltäessä. 10

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Suomen 6. suurin rakennusalan konserni

Suomen 6. suurin rakennusalan konserni Suomen 6. suurin rakennusalan konserni Liikevaihto 227 M - Uudisrakentaminen - Korjausrakentaminen - Asunnot -Toimitilat - Kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut Liikevaihto 325 M Henkilöstö 1650 Liikevaihto

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Arviointi hakemuksissa

Arviointi hakemuksissa Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen

Lisätiedot

Thinking Business. Tulevaisuus 2. Liiketoimintakriittiset salkunhallinnan soveltamisalueet ja innovaatioiden lähteet tulevaisuudessa

Thinking Business. Tulevaisuus 2. Liiketoimintakriittiset salkunhallinnan soveltamisalueet ja innovaatioiden lähteet tulevaisuudessa 1 Thinking Business Tulevaisuus 2 Liiketoimintakriittiset salkunhallinnan soveltamisalueet ja innovaatioiden lähteet tulevaisuudessa Riskienhallinta 3 Riskienhallinta ja sen merkitys strategisessa salkunhallinnassa

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014

Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet. Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 ... Työelämä 2020 - Monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Kaija Ray Jukka Lindberg Vates-säätiö 11.6.2014 2 Mitä ajankohtaista? Hankkeet (Osatyökykyiset työssä, Työelämä 2020) ESR-projektit Eri tukimuodoista

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kyselylomakkeiden käyttötapoja:

Kyselylomakkeiden käyttötapoja: Kyselylomakkeen laatiminen FSD / Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Menetelmäopetuksen tietovaranto / KvantiMOTV http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html Tiivistelmän keskeiset

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

MPS ilmapiiritutkimus. MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä

MPS ilmapiiritutkimus. MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä MPS ilmapiiritutkimus MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä Copyright MPS Enterprises Ltd. 17.5.2016 2 Ilmapiiri ja työhyvinvointi tuloksellisuuden tae Sitoutuminen ja selkeä käsitys strategisista tavoitteista takaavat

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Miten päästä työhaastatteluun? Aseina hakemus, CV ja puhelin Näytä motivaatiosi! - Hakupapereissa: sanavalinnat, yleisvire tekstissä, käytä myönteisiä

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Numeron Oy yrityksenä Numeron Oy on vakavarainen ja kehittää järjestelmää oman rahoituksen turvin Numeron on nopeasti ja tuloksellisesti kasvava Workforce

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna, Kouvola & Turku Tammi-Helmikuu 2014 16.2.2015 1 Koulutuksen sisältö Lasten arviointi Oppimisympäristön arviointi Johtajien tekemä

Lisätiedot

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 Tutkimustuloksia henkilöstötyön tietojärjestelmistä 2003 26.9.2003 jarmo.peltoniemi@paconsulting.com Matka HR-järjestelmien maailmaan Oppi ja suositukset

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot