Arviointikertomus 2013

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunki Arviointikertomus 2013

2 Arviointikertomus 2013 Tarkastuslautakunta

3 II Sisältö TIIVISTELMÄ... III 1 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta Tilintarkastus ARVIOINNIN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET TOIMIALOITTAIN Kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunginhallitus Työllisyyden hoito Keskushallinto Sivistystoimiala Kulttuurilaitokset tulosalue, Kaukametsän opisto Kouluterveyskysely Tekninen toimiala Ympäristöteknisen toimialan toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vesiliikuntakeskus KAUPUNGIN LIIKELAITOKSET JA TYTÄRYHTIÖT Liikelaitokset Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos Tytäryhtiöt Measurepolis Development Oy Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Loiste Oy KAUPUNGIN TALOUS MUUT HAVAINNOT KUNNAN HALLINNOSTA VUODEN 2012 ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN SEURANTA ALLEKIRJOITUKSET Liite 1... Kajaanin kaupunki ja riskikuntakriteerit (kaupunki ja liikelaitokset) Liite 2... Tiivistelmä vuoden 2012 suositusten seurannasta:... 18

4 III TIIVISTELMÄ 1. Tarkastuslautakunta uudistaa suosituksensa, että on tärkeää, että asetetut tavoitteet ja mittarit on laadittu niin selkeiksi, että arviointityötä voidaan tehdä objektiivisesti ja todeta, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulleet saavutetuiksi. 2. Taloudessa näyttävät tarkasteluvuonna toteutuneen kaikki positiiviset asiat samanaikaisesti. Tarkastuslautakunta esittää kuitenkin huolensa konsernilainamäärän lisääntymisen johdosta. Tilannetta heikentää myös asukasluvun vähentyminen. 3. Kaikki liikelaitokset ovat pääosin saavuttaneet asetetut tavoitteet. 4. Lautakunta pyytää kiinnittämään esimiesten huomiota siihen, että kehityskeskustelut käydään sataprosenttisesti ja kehityskeskusteluissa esille nousseisiin seikkoihin puututaan ja epäkohtien korjaantumisen toteutumista seurataan. 5. Tarkastuslautakunta esittää huolestumisensa Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin vuokrausasteen heikentymisestä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Loiste Oy:n tavoitteiden toteutumista tulee seurata huolellisesti. 6. Lautakunta toteaa, että sivistystoimialalla on tulkittu kouluterveyskyselyn tuloksia oikeansuuntaisesti ja aloitettu yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lautakunnan näkemyksen mukaan yhteistyötä on syytä laajentaa koskemaan myös toisen asteen oppilaita. 7. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä työllisyydenhoidon riittävien resurssien turvaamista ja tiivistä, toimivaa yhteistyötä kuntakokeiluhankkeen eri toimijoiden välillä sekä yhteyksiä paikallisiin yrittäjiin. 8. Päivähoito on valtakunnallisten linjausten johdosta muutoksessa. Pitkävaikutteisista merkittävistä toimenpiteistä tulisi pidättäytyä. 9. Lautakunta suosittaa, että kassatoimintojen ohjeistusta selkeytetään ja yhtenäistetään kaikissa kassoja käsittelevissä toimipisteissä.

5 1 1 KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakuntaan on valittu vuosiksi seuraavat jäsenet ja varajäsenet: jäsen Tolonen Markku Hynynen Evelyn Ahlqvist Pertti Mikkonen Ritva Sistonen Toivo varajäsen Kerkelä Tommi Karvinen Marita Niva Teemu Immonen Tyyne Haverinen Risto Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi on nimetty Markku Tolonen ja varapuheenjohtajaksi Evelyn Hynynen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut hallintosuunnittelija Taina Juntunen. 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta on pitänyt kertomusvuonna 2013 kuusi kokousta ja käsitellyt niissä 51 asiaa. Kokouksissa on kuultu toimialojen johtavia viranhaltijoita sekä käsitelty tilintarkastajan raportointia ja arviointikohteita. Lisäksi lautakunta on kokoontunut kolme kertaa vuonna 2014 arviointikertomuksen laadintaa varten. Tutustumiskäyntejä on tehty kaksi: Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitokseen ja Measurepolis Development Oy:öön. Arvioinnin painopistealueiksi on tarkastuslautakunnan hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti valittu keskushallinto, kulttuurilaitokset tulosalue/kaukametsän opisto, liikelaitoksista Kajaanin Vesi, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos sekä yhtiöistä Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari ja Measurepolis Development Oy. Lisäksi on seurattu vesiliikuntakeskuksen valmistumista ja arvioitu tilintarkastajan suorittaman tarkastuksen pohjalta kaupunkiorganisaatiossa laadittuja viranhaltijapäätöksiä. Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet syksyllä 2013 Kainuun kuntien ja kuntayhtymien yhteiseen koulutus- ja keskustelutilaisuuteen Kajaanissa. 1.3 Tilintarkastus Tilintarkastuspalvelut kilpailutettiin vuosiksi Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan , 26, Kajaanin kaupungin vuosien hallinnon ja talouden sekä kaupungin tytäryhtiöiden tilintarkastusta suorittamaan JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n ja vastuulliseksi tilintarkastajaksi JHTT/KHT, KTM Antti Kääriäisen ja hänen varahenkilökseen JHTT/KHT, KTM Marko Paasovaaran. Tilintarkastuksen laajuus on sopimuksen mukaisesti 82 tarkastuspäivää vuodessa sisäl-

6 2 täen kunnan, EU-hankkeiden ja tytäryhtiöiden tarkastuksen. Tilintarkastajat ovat raportoineet havainnoistaan tarkastuslautakunnalle tarkastusvuoden aikana kolme kertaa. 2 ARVIOINNIN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT Tarkastuslautakunnan on kuntalain 71 :n mukaan valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava myös talouden tasapainotuksen toteutumista. Kuntaorganisaation ulkoisen valvonnan toimijoita ovat tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta. Varsinaisen tilintarkastuksen suorittaminen ja tilintarkastuskertomuksen laatiminen sekä oikeudellinen vastuu tarkastuksesta ja sen laadusta kuuluvat tilintarkastajalle. Arviointikertomus laaditaan tilinpäätöksestä kerättyjen tietojen pohjalta ja osittain tarkastuslautakunnan itsensä keräämien tietojen pohjalta. Lautakunta toteaa, että tarkastuslautakunnan arviointitehtävän kannalta on tärkeää, että asetetut tavoitteet ja mittarit on laadittu niin selkeiksi, että niitä voidaan objektiivisesti arvioida ja todeta, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet tulleet saavutetuiksi. Tarvittaessa valtuusto voi muuttaa toimialojen asettamia tavoitteita ja niiden saavuttamisen mittaamista varten laadittuja mittareita. Näin saavutetaan suurin mahdollinen hyöty kaupunkiorganisaation toiminnan kehittämiseksi. Esteellisyydet Hallintolain :issä on määritelty keskeiset perusteet esteellisyydestä. Lähtökohtaisesti luottamushenkilö itse arvioi oman esteellisyytensä. Tarkastuslautakunta on pitämässään kokouksessa todennut, että lautakunnan jäsen Toivo Sistosen oman ilmoituksen mukaan hän on esteellinen käsiteltäessä ja arvioitaessa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitosta koskevia asioita, koska hän on koulutusliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja. Hän ei ole osallistunut koulutusliikelaitosta koskevaan arviointityöhön. Muita esteellisyyksiä ei ole ilmoitettu. 3 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET TOIMIALOITTAIN 3.1 Kaupungin strategiset tavoitteet Kaupungin strategiset tavoitteet on määritelty vuosiksi Visio ja tavoitteet kuvaavat sitä, millaiseksi Kajaanin halutaan kehittyvän. Elinvoimaisuuteen ja työllisyyden parantamiseen tulee panostaa sekä henkisiä että taloudellisia voimavaroja aikaisempaa enemmän. Strategiset tavoitteet on esitetty TP 2013 sivulta 59 alkaen.

7 3 Tavoitteet Tavoitteiden/ toimenpiteiden lukumäärä Toteutunut Etenee suunnitellusti Hyvinvoivat kuntalaiset - Hyvinvointikertomus laadittu Vetovoimainen ja kilpailukykyinen 4 4 alue Asiakaspalveluprosessit Tilojen käytön tehostaminen useita useita Yhteistyön lisääminen 2 2 Hyvinvoiva, osaava ja tuloksia tekevä henkilöstö sekä hyvät johtamis- ja yhteistyötaidot 3 3 Etenee hitaasti tai osittain Ei etene/ei ole alkanut Asetetut tavoitteet ovat osittain toimenpiteitä, joiden objektiivinen mittaaminen ilman luotettavaa menetelmää ja asetettuja mittareita ei ole mahdollista. Tavoitteiden arviointi perustuu lautakunnan subjektiiviseen näkemykseen. Työryhmän toimivuustutkimusten tulokset ovat suuntaa antavia mittareita toimialoilla, kun arvioidaan johtamis- ja yhteistyötaitoja sekä työhyvinvointia. Tilojen käytön tehostamisen osalta voidaan todeta, että samaan aikaan, kun kaupungin omistamia tiloja myytiin tai purettiin m² (0,9 %), on kokonaistilamäärä kasvanut lähes m² (mm. vesiliikuntakeskus ja väyläaseman tilat). Strategiset ym. riskit on tunnistettu ja löytyvät tilinpäätöksen s Lautakunta toteaa, että strategiset riskit on tunnistettu riittävässä laajuudessa. 3.2 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tulosalueelle oli asetettu lukuisia tavoitteita, joista osa oli toimenpiteiksi luokiteltavia tehtäviä. Tavoitteita ja toimenpiteitä on esitetty yhteensä 23, jotka ovat toteutuneet kahta lukuun ottamatta. Toteutumatta olivat jääneet toimintakertomuksesta saadun tiedon perusteella kaupunki- ja palvelustrategioiden (=palveluohjelman) laatiminen, jotka jatkuvat vuonna 2014, sekä selvityksen tekeminen kaupunginteatterin rahoitusjärjestelmästä ja toiminnasta. Kajaanin kaupungin ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhdessä FCG:llä teettämä selvitys Kainuun kuntien ateria- ja puhtaanapitopalveluiden ei antanut luotettavaa tietoa maakunnallisen organisaation perustamiseen. Sairaalan ateriapalveluiden siirtäminen Kajaanin Mamsellin hoidettavaksi toteutui alkaen. 3.3 Työllisyyden hoito Tarkastuslautakunta on seurannut aikaisempien vuosien aikana työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitystä. Työttömyyden voimakkaan lisääntymisen johdosta vuonna 2013

8 4 työmarkkinatukimenot olivat euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin yhteensä euroa. Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuus , , , , , , ,00 0, Kuvio 1. Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuus Kajaanin ja Kuhmon kaupungit ovat mukana työllisyydenhoidon kuntakokeilussa vuoden 2015 loppuun saakka. Tarkastuslautakunta on käsitellessään vuoden 2012 arviointikertomusta todennut, että kuntakokeilun onnistumista tulee seurata. Vuoden 2013 talousarviossa ei kuntakokeiluhankkeelle ole asetettu mitattavia määrällisiä tavoitteita. Kuntakokeiluhankkeen valmentajalla oli yhteensä 74 asiakasta, joista 32 henkilölle järjestettiin aktivointitoimenpide. Kuudelle henkilölle löytyi pysyvä toimenpide. Tarkastuslautakunta on huolissaan pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti nuorten alle 25- vuotiaiden työttömien määrän kasvusta, joita oli 175 henkilöä enemmän kuin v lopussa. Vaikka työllisyyden hoidon määrälliset tavoitteet ylittyivät, aktivointitoimenpiteet eivät riittäneet ja työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 32,3 %. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä työllisyydenhoidon riittävien resurssien turvaamista ja tiivistä, toimivaa yhteistyötä kuntakokeiluhankkeen eri toimijoiden välillä, sekä yhteyksiä paikallisiin yrittäjiin.

9 5 3.4 Keskushallinto Tarkastuslautakunta on kuullut hallintojohtaja Tuija Aarniota lautakunnan kokouksessa Kuulemisessa ilmoitettiin keskushallinnon vuoden 2013 keskeisimmät tavoitteet: tavoite toteuma palvelustrategian laadinta yhdessä Kainuun työ aloitettu sote-kuntayhtymän kanssa hallinnon tukipalveluiden kehittämishanke kartoitus tehty, työ jatkuu, täytäntöönpano osittain siirtynyt riskienhallinnan organisointi ja käyttöönotto toteutunut johtosääntöjen uudistaminen uudistettu, pl. ympäristötekninen lautakunta koulukuljetusprosessin kehittäminen ja joukkoliikenneasiat työ aloitettu, joukkoliikenteen kilpailutus tehty, paikallisliikenne kaupungin toimintana hankinnat, yritysyhteistyö hankinta-asiamiespilotti käynnistynyt kuntajakoselvitys esiselvitys valmistunut Lautakunta toteaa, että keskushallinnon tulosalueelle on vuoden 2013 talousarviossa kirjattu 18 toimenpidettä, joista kuusi on jäänyt toteutumatta. Neljän toimenpiteet (kaupunki- ja palvelustrategia, konserniohje, asianhallintajärjestelmän uudistaminen, hankinta- ja logistiikkatoiminnan uudelleenorganisointi) osalta työt jatkuvat vuoden 2014 aikana. Virkistyskalastustoiminnan tulevaisuuden kehittämisselvityksen laatimisesta ei ole esitetty aikatauluarviota ja työn vaativuuden arviointijärjestelmää ei ole lähdetty uudistamaan. Henkilöstön lukumäärään liittyvä tavoite on saavutettu, mutta työyhteisön toimivuuskyselyn tulos on tavoitetta hieman alhaisempi. Asiakastyytyväisyyttä ei ole mitattu. 3.5 Sivistystoimiala Kulttuurilaitokset tulosalue, Kaukametsän opisto Sivistysjohtaja Mikko Saari ja Kaukametsän opiston rehtori Eila Parviainen ovat olleet tarkastuslautakunnan kuultavina loppuvuodesta Kaukametsän opiston valtionosuuteen oikeuttavaan opetukseen ja tilauskoulutukseen osallistuu vuosittain lähes 4000 opiskelijaa. Toiminta jaetaan avoimeen opetukseen (avoin kansalaisopistoopetus, taiteen perusopetus, avoin yliopisto-opetus) sekä tilauskoulutukseen (yritykset, yhteisöt, työyhteisöt, yhdistykset ja kunnat). Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä on vuosittain noin tuntia. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan vuosibudjetti on 1,25 milj. euroa, josta valtionosuus on 50 %, kaupungin osuus 25 % ja opiskelijamaksujen osuus 25 %. Tavoitteet ja mittarit vuonna 2013 verrattuina vuoteen 2012:

10 6 tavoite 2013 toteuma 2013 toteuma 2012 opetustunnit kurssit opiskelijamäärä kurssilaisten määrä Tarkastuslautakunta toteaa, että Kaukametsän opistolle asetetut tavoitteet ovat vuonna 2013 tulleet saavutetuiksi Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyn avulla saadaan tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn osallistuvat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokkien oppilaat. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista. Monien osa-alueiden kohdalla oli tapahtunut parannusta aikaisempaan tutkimukseen verrattuna. Perusopetuksen oppilaiden vastauksista nousivat kuitenkin esille puutteet koulun fyysisissä työoloissa ja ongelmat koulun työilmapiirissä yleisemmäksi verrattuna Kainuun ja koko maan tulokseen. Erityisesti tytöt kokivat terveyteen liittyviä oireita päivittäin enemmän kuin koko maassa keskimäärin sekä niska- ja hartiakipua sekä kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Kouluterveydenhoitajan, -psykologin ja lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeaksi. Nämä kokemukset esiintyivät vastauksissa yleisemmin kuin koko maan tuloksissa. Myös lukiossa suoritetussa kyselyssä nousivat esille puutteet koulun fyysisissä työoloissa ja erityisesti tytöt kokivat koulutyön määrän liian suureksi. Kokemus terveydentilasta oli melko tai erittäin hyvä. Yksittäiset oireet olivat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Laittomien huumeiden kokeilut olivat muuta Kainuuta yleisempää (13 %, n=339). Ammatillisessa oppilaitoksessa tehdystä kyselystä nousivat oppilaiden elinoloissa muuta maata yleisemmäksi seuraavat tekijät: vanhempien työttömyys, läheisen alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat, perhe ei nauti yhteistä ateriaa iltaisin ja vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettämispaikasta. Tässäkin kyselyssä tyttöjen kokemukset olivat yleisempiä kuin poikien. Myös fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa oli kohdattu sekä toistuvia rikkeitä oli useammin kuin edellisen suoritetun kyselyn tuloksissa. Laittomien huumeiden kokeilut oli vähentynyt aikaisempaan tutkimukseen verrattuna ollen samalla tasolla kuin muualla Kainuussa (18 %, n=646). Opiskeluun liittyvät vaikeudet olivat lisääntyneet ja liikunnan harrastaminen vapaa-aikana oli vähentynyt. Kouluterveydenhuollon palveluihin pääsy oli koettu aikaisempaa helpommaksi. Lautakunta toteaa, että sivistystoimialalla on tulkittu kouluterveyskyselyn tuloksia oikeansuuntaisesti ja aloitettu yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi. Kyselyn perusteella oppilaitosten tulee olla valppaina erityisesti tyttöihin kohdistuvan fyysisen ja seksuaalisen väkivallan suhteen. Toisen asteen oppilaitosten oppilaita ei sovi unohtaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kehitettäessä.

11 7 3.6 Tekninen toimiala Ympäristöteknisen toimialan toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ympäristöteknisellä toimialalla taloudelliset tavoitteet asetettiin vuonna 2013 strategisten tavoitteiden toteuttamisen edelle. Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi henkilökunta on pitänyt palkattomia vapaita. Tämän johdosta toiminnassa on keskitytty vain keskeisten palvelujen ja investointien ylläpitoon, ja osa strategisten tavoitteiden edellyttämistä kehittämis- ja pitkän tähtäimen suunnittelutehtävistä on jäänyt tekemättä. Toimialalla on otettu käyttöön sähköinen palautejärjestelmä, laadittu prosessikuvaksia ja aloitettu rakennusvalvonnan arkistojen sähköistäminen, joista saatavia etuja voidaan arvioida tulevaisuudessa. Toimialan tavoitteista osa siirtyy vuodelle 2014 ja sen jälkeiseen aikaan. Lautakunta toteaa, että toimialan työyhteisön toimivuustutkimuksessa asetettu tavoite eli 3 on ylittynyt tuloksen ollessa Henkilötyövuosille oli asetettu tavoite 177,1 ja Olisiko toteutuma syytä oli esittää 164,36. kysymys, Kehityskeskusteluille mitä työhyvinvoinninedistämiseksi asetetuista tavoitteista aiotaan on jääty tehdä, muilla koska tulosalueilla kirjannut, paitsi että ympäristö henkilöstö ja maankäyttö ei kaikilta osin tulosalueella. voi johto hyvin? Vesiliikuntakeskus Tarkastuslautakunta on kuullut tilapalvelupäällikkö Markku Haverista ja lvi-insinööri Tommi Karjalaista vesiliikuntakeskuksen rakennusvaiheessa. Vuoden 2013 alussa uima-altaan rakenteissa ilmeni ongelmia, joita selvitettiin ja viat korjattiin. Vesiliikuntakeskuksen allasalueen pohjan injektoinnista on aiheutunut noin euron kustannus, joka kaupungin näkemyksen mukaan kuuluu urakoitsijan vastattavaksi. Myöhemmin ilmeni myös valuongelmia. Vesiliikuntakeskuksen kirjanpidon toteuma verrattuna laadittuun kustannusarvioon on seuraava: Toteuma Kustannusarvio Ero Toteutuneet kustannukset Avustus Nettokustannukset Tarkastuslautakunta toteaa, että vesiliikuntakeskus otettiin käyttöön , ja on osoittautunut kävijämääriensä perusteella erittäin tarpeelliseksi ja suosituksi kunnalliseksi palveluksi. Ensimmäisen kuukauden aikana vesiliikuntakeskuksessa oli noin kävijää. Vesiliikuntakeskus on saanut osakseen hyvää palautetta.

12 8 4 KAUPUNGIN LIIKELAITOKSET JA TYTÄRYHTIÖT 4.1 Liikelaitokset Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos siirtyi takaisin kaupunkiorganisaatioon , ja se toimii kuuden kunnan alueella (Kajaani, Kuhmo, Kuusamo, Sotkamo, Suomussalmi ja Vantaa). Tarkastuslautakunta on kuullut koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuomista keväällä Koulutusliikelaitoksessa käynnistettiin yhteistoimintamenettely vuoden 2013 loppupuoliskolla henkilöstömenojen vähentämiseksi. Strategisessa suunnittelussa on varauduttu valtionosuuksien ja ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkamäärien pienenemiseen vuodesta 2014 alkaen. Tavoite sijoittuminen tuloksellisuusmittarivertailussa 15 parhaan joukkoon/suuret monialaiset oppilaitokset opiskelijapalautteet: ka > 3,9 (KAO), > 3,7 (lukio) negatiiviset keskeyttämiset: < 3 % (KAO), < 0,5 % (lukiot) kehityskeskustelut käyty 100 % 69,9 työtyytyväisyys, ka > 3,6 3,68 Toteuma KAO=7. 3,87 (KAO); 3,9 (lukio) 2,8 (KAO) 0,0 (lukio) Liikelaitoksen peruspääoma on euroa. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymältä uudelle liikelaitokselle siirtyneen toiminnan aloittamisen taloudelliset ja toiminnalliset lähtökohdat ovat olleet hyvät Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitos Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitos on purkautunut vuoden alusta alkaen, ja samasta ajankohdasta alkaen ammattikorkeakoulu on yhtiöitetty. Tarkastuslautakunta on kuullut ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläistä syksyllä Liikelaitoksen koulutuspaikkoja on vähennetty englanninkielisen matkailukoulutuksen alalta 20. Valtionosuutta on leikattu 1,1 milj. euroa vuodesta 2012 vuoteen Vuonna 2012 käydyn yhteistoimintamenettelyn johdosta talouden 10 %:n sopeuttamistarve on saavutettu. Kajaanin ammattikorkeakoululla ei ole lainaa eikä se omista kiinteistöjä, vaan se toimii Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitokselta vuokratuissa tiloissa. Ammattikorkeakoulun opiskelijoista 60 % tulee Kainuun ulkopuolelta. Tavoitteet ja mittarit: Toteuma henkilöstö ,55 opiskelijoiden tyytyväisyys > 80 85,4

13 9 OPALA, sijaluku ammattikorkeakouluista < 4 ei vielä tiedossa AIKOPA, asiakastyytyväisyys > 4 4,32 koulutuksen vetovoima, ensisijaiset hakijat/aloituspaikka 3,25 > 2,5 keskeyttämisaste 9,5 7,6 suoritetut tutkinnot (ylempi+alempi AMKtutkinto) = = 348 painoaloihin kohdistuvien hankkeiden osuus ei vielä tiedossa hankekannasta (% :sta) maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä ei vielä tiedossa suhteessa koko tulorahoituksen määrään 16 % opintopisteet t&k hankkeissa/läsnä olevat tutkinto-opiskelijat ei vielä tiedossa > 9 Tarkastuslautakunta toteaa, että Kajaanin ammattikorkeakoulu liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on saavutettu tiedossa olevien tulosten osalta Kajaanin Vesi liikelaitos Tarkastuslautakunta on kuullut Kajaanin Vesi liikelaitoksen johtaja Juha Nurmista syksyllä Kajaanin kaupungin tuottovaatimus ja peruspääoman korko ovat yhteensä 0,8 milj. euroa vuosina Liikelaitoksen kuluista 80 % on kiinteitä kuluja, jotka eivät ole myynnistä riippuvaisia. Huleveden osalta toiminta on euroa tappiollista siitä syystä, ettei kadunpitäjä maksa siitä. Kajaanin Veden hintoja on korotettu 2010-luvulla 4,5 5,5 % vuodessa. Tavoitteet ja mittarit: toteuma htv 20,56 20,43 työyhteisön toimivuus ,82 kehityskeskustelut käyty (1 4), 4 3,85 laskutettu talousvesi (1 000 m 3 ) laskutettu jätevesi (1 000 m 3 ) Seuraavassa on esitetty Kajaanin Vesi liikelaitoksen tunnuslukuja v : omavaraisuusaste % suhteellinen velkaantuneisuus kertynyt ali- /ylijäämä (1000 ) ilman konsernivelkoja 89,6 87,1 88,3 86,0 72,5 86,33 42,3 54,8 50,1 62,1 145,5 65, Kajaanin Vesi liikelaitoksen tuotot ovat kertyneet maksuliikennetilille, mutta loppuvuoden 2013 aikana liikelaitoksen kulut on maksettu Kajaanin kaupungin konsernin yhdystilin kautta. Tämän johdosta sekä liikelaitoksen oman pankkitilin saldot että konsernin yhdystilin velkasaldo ovat kasvaneet, mikä on lisännyt liikelaitoksen taseen bruttomäärää ja vaikuttanut taseen tunnuslukuihin.

14 10 Tarkastuslautakunta toteaa, että Kajaanin Vesi -liikelaitoksen vuoden 2013 tunnusluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2012 lukuihin verrattuina. Tämän vuoksi lautakunta on kuvannut viimeisessä sarakkeessa tunnusluvut ilman konsernivelkoja, jotta tunnusluvat olisivat vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lautakunta toteaa, että Kajaanin Vesi on vakavarainen liikelaitos, ja sitä on hoidettu asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. 4.2 Tytäryhtiöt Measurepolis Development Oy Kaupunginvaltuustoon nähden sitovina tavoitteina ovat olleet: Rahoitusosuudet: toteuma omistajan rahoitusosuus 25 % 34,5 % kumppanien rahoitusosuus 15 % 15,2 % ohjelmarahoitus 60 % 50,3 % Henkilötyövuodet 9, tavoite noin 8 8,2 Tarkastuslautakunta toteaa, että yhtiölle asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet. Tekesin tuki ei jatkossa riitä turvaamaan tulevaisuutta, vaan kumppaneiden rahoitustasoa tulee pystyä nostamaan Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin liikevaihto on kasvanut 0,2 % edelliseen tilikauteen verrattuna eli 17,8 milj. euroon (edellinen tilikausi 17,7 milj. euroa). Henkilöstökulut ovat laskeneet 5,9 % edellisestä tilikaudesta. Vuokratuotot kasvoivat 0,5 milj. euroa, mutta vajaakäytön kustannukset kasvoivat puolestaan 0,5 milj. eurolla. Kiinteistönhoitokulut ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna 21,1 %, (mm. kahden kiinteistön LVIjärjestelmien uusiminen). Tavoite /mittarit Toteutuma v. 2013: v vuokrausaste 97 % 91,1 % 93,62 keskivuokra valtakunnallista tasoa asumistukinormin mukaisella tasolla asumistukinormin mukaisella tasolla asiakastyytyväisyys > 4 3,74 4,66 (asteikko 1 5) velkaantumisaste < 500 /asm² 543,38 /asm² 554,97 /asm² peruskorjauskohteita enintään /vuosi (3 4 milj. /vuosi) htv

15 11 Kajaanin ARA-vuokra-asuntojen keskimääräinen vuokra/m² jää hieman alle Manner- Suomen tason: Kajaani 10,34 /m²/kk, Manner-Suomi 10,42 /m²/kk. Yhtiön hallitus on muuttanut alkuvuodesta 2013 vuokrausastetta koskevaa tavoitetta (tyhjäkäyntiaste pidetään alle 6,38 %). Tarkastuslautakunta toteaa, että pitkittyessään vuokrausasteen lasku heikentää yhtiön taloudellista asemaa Loiste Oy Loiste Oy:n arviointiaika neljä kuukautta on lyhyt. Tarkastuslautakunta toteaa tilintarkastajan lausunnon mukaisesti, että Loiste Oy:n toiminta on käynnistynyt hyvin ja suunnitellun mukaisesti. 5 KAUPUNGIN TALOUS Peruskunnan (Kajaanin kaupunki ilman liikelaitoksia) tilikauden ylijäämäksi muodostui 85,9 miljoonaa euroa (edellinen tilikausi alijäämää 1,3 milj. euroa). Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu tilikauden ylijäämä oli 90,3 milj. euroa (edellinen tilikausi alijäämää 0,3 milj. euroa). Kaupunkikonsernin tilikauden ylijäämä oli 14,9. Kaupungin (peruskunta ja liikelaitokset) tulos- ja rahoituslaskelmien sekä taseen tunnusluvut vuosina : **) 2013 Tuloslaskelma toimintatuotot %:na toimintakuluista 25,5 18,9 18,1 18,2 18,2 vuosikate %:na poistoista ,4 75,5 68,4 177,5 vuosikate, /as Rahoituslaskelma investointien tulorahoitus, % 65,1 102,5 40,2 41,6 54,1 lainanhoitokate 1, ,2 kassan riittävyys, pv Tase omavaraisuus- % 61,4 62,9 60,4 57 *) 68,6 suhteellinen velkaantuneisuus - % 39,5 36,5 37,5 43,7 35,2 kertynyt yli-/alijäämä, milj. -19,9-13,3-15,7-15,4 77,3 kertynyt yli-/alijäämä, /asukas lainasaamiset, milj lainakanta , milj lainat, /asukas asukasmäärä *) Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntataloudessa keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Mikäli omavaraisuusaste on 50 % tai alle sen, osoittaa se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. **) Sis alkaen Kajaanin koulutusliikelaitos

16 12 Peruskunnan ja liikelaitosten kertynyt ylijäämä oli 77,3 milj. euroa, joten kuntalain 65 :n mukaista talouden tasapainottamisvelvoitetta ei enää ole. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja on ylijäämäinen 85,9 milj. euroa (vuonna 2012 alijäämäinen 5,0 milj. euroa) Tulokseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin seuraava kertaluontoiset erät: - E.ON Kainuu Oy:n osakkeiden myyntivoitto 76,7 milj. euroa sekä - Kainuun ammattiopiston purkautumisessa Kajaanin kaupungille vuodelle 2013 kohdistunut ylijäämäosuus 2,7 milj. euroa. Kajaanin ja sen liikelaitosten tulos 13,6 milj. euroa (ilman energiaomistukseen liittyviä järjestelyjä) muodostuu peruskunnan 6,4 milj. euron ylijäämästä sekä ammattiopiston purkamisesta 2,7 milj. euroa sekä liikelaitosten yhteenlasketuista tuloksista 4,5 milj. euroa. Edellä mainittuun tulokseen vaikuttivat seuraavat tekijät: - Liikelaitosten osuus 4,5 milj. euroa. - Toimintatuotot olivat +1,3 milj. euroa yli talousarvion. - Toimintakulut olivat 4 milj. euroa alle alkuperäisen talousarvion sisältäen sote:n palautuksen ja muiden kulujen säästöt. Muutettuun talousarvioon nähden on 7,3 miljoonan euron alitus. - Verotulot olivat +1,0 milj. euroa yli talousarvion. Elokuussa tapahtui jakoosuuksien muutos ja joulukuussa tilitysrytmin muutos tammikuulta 2014 joulukuulle Rahoitustuotot olivat +0,7 milj. euroa yli talousarvion. - Kainuun ammattiopisto liikelaitoksen purkamisen vaikutus 2,6 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupungin toimintakatteen muutos vuosina : Kajaanin kaupunki Muutos, Muutos-% 2,92 5,36 4,37 2,02 Toimintakate /asukas Toimintatuotot ovat olleet vuonna 2013 noin 1,7 milj. euroa suuremmat kuin vuonna 2012 (muutos noin +4,5 %). Merkittävin vaikutus myyntituottoihin oli Senaattikiinteistöjen maksamalla vanhan rajavartiolaitoksen alueen rakentamiskorvauksella 0,7 milj. euroa sekä osakekaupasta saadulla tulolla 0,7 milj. euroa. Vuonna 2013 henkilöstökuluja kertyi 56,4 milj. euroa, mikä on 0,7 milj. euroa (1,2 %) edellisvuotta vähemmän. Henkilöstökulujen toteuma vuoden 2013 talousarvioon verrattuna on 95,2 % ja alitus 2,8 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna 5,6 milj. euroa eli muutos oli 2,6 %, jota kasvua voidaan pitää verrattain suurena. Toimintakulut jäivät kuitenkin alle

17 13 talousarvion. Palveluiden ostoon käytettiin 5,9 miljoonaan euroa (4,4 %) enemmän kuin vuonna Palveluiden ostoista merkittävin on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksuosuus 116,0 milj. euroa. Talousarvio alittui pääosin sote-kuntayhtymän 3,4 milj. euron maksupalautuksen johdosta. Avustuksia myönnettiin yhteensä 12,5 milj. euroa, joka oli euroa enemmän kuin vuonna Maksettujen vuokrien osalta talousarvio ylittyi 0,4 % eli euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupunkikonsernin lainamäärien kehitys ja tunnuslukuja vuosina : tunnusluku KAUPUNKI lainakanta, milj. 66,3 61,7 63,3 77,0 75,0 lainat, /asukas omavaraisuusaste, % 56,4 59,2 56,6 51,5 61,5 KAUPUNKI + LIIKELAITOKSET lainakanta, milj. 71,0 68,4 71,5 82,0 82,0 lainat, /asukas omavaraisuusaste, % 61,4 62,9 60,4 57,0 68,6 tunnusluku KAUPUNKIKONSERNI lainat, milj. 165,3 165,0 164,0 180,0 311,1 konsernilainat, /as omavaraisuusaste, % 45,0 46,9 46,9 45,7 32,9 suhteellinen velkaantuneisuus, % 60,8 57,4 57,3 62,1 89,5 Kaupungin omavaraisuutta kasvatti sähköyhtiöjärjestelyyn liittyvä satunnainen tuotto. Vuoden 2013 valtionosuuksien yhteismäärä oli 63,7 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna (2012) valtionosuuskertymä oli 60,5 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi 135,3 milj. euroa, mikä on 9,7 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Talousarvion mukainen verotulojen määrä ylittyi 0,9 milj. eurolla. Verotulokertymään vaikutti veroprosentin korotuksen lisäksi joulukuussa 2013 maksettu ylimääräinen tilitys, joka normaalisti olisi maksettu tammikuussa Seuraavassa taulukossa on vertailtu kaupunkikonsernin keskeisiä tunnuslukuja kaupungin vastaaviin lukuihin: kaupunki + liikelaitokset kaupunkikonserni vuosikate % poistoista 177,5 157,2 investointien tulorahoitus, % 54,1 27,7 lainat /asukas kertynyt ylijäämä /asukas lainanhoitokate 1,2 0,8 suhteellinen velkaantuneisuus, % 35,2 89,5

18 Konsernin lainakanta , /as Kajaani as. kunnat Kuvio 2. Konsernin lainakannan kehitys Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungin velkamäärä ei ole kasvanut vuonna 2013, mutta samaan aikaan koko kaupunkikonsernin lainataakka on kasvanut Loiste Oy:n energiaomistukseen liittyvien rahoitusjärjestelyjen seurauksena. Vuoden 2013 lopussa kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä on asukasta kohden euroa. Koko konsernin lainamäärä on asukasta kohden Konsernin lainanhoitokate on alle 1, joka on heikko. Tilannetta heikentää jatkuva asukasmäärän vähentyminen ja riskikuntakriteerit ylittävä tuloveroprosentti. Investointitaso on ollut korkea jo usean vuoden ajan. Tulorahoituksella ei ole pystytty kattamaan investointeja. Vuonna 2013 peruskunnan ja liikelaitosten investointien tulorahoitusprosentti on ollut 54,1 ollen parempi kuin kahtena aikaisempana vuonna. Vuosikatteen positiivisessa toteutumisessa liikelaitosten merkitys on huomattava. 6 MUUT HAVAINNOT KUNNAN HALLINNOSTA Koska taseessa ei ole enää kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan ei tarvitse arvioida kuntalain 71 :n mukaisesti talouden tasapainotuksen toteutumista ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Vuoden 2013 tulokseen on vaikuttanut merkittävimmin E.ON Kainuu Oy:n osakkeiden myyntivoitto 76,7 miljoonaa euroa, jonka vaikutus on kertaluonteinen.

19 15 Tilikauden toteutunut vuosikate on 15,5 milj. euroa (vuonna 2012 se oli 3,7 milj. euroa). Vuosikatetoteuma on 10,8 milj. euroa parempi kuin talousarviossa Riskikuntakriteerit on kuvattu arviointikertomuksen liitteessä nro 1. Niistä on voimassa tuloveroprosentti, joka on vähintään 0,5 % korkeampi kuin koko maan painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talouden suunnittelu vaikuttaa myös kaupungin talouteen. Kajaanin kaupungin vuoden 2013 merkittävimmät investointikohteet olivat keskuskoulun peruskorjaus 2,3 milj. euroa sekä vesiliikuntakeskus 13,8 milj. euroa. Investointitaakka tulee myös tulevaisuudessa olemaan suuri, sillä Hauhola - Lehtikankaan -alueen kouluhankkeen, johon sisältyy myös päiväkoti, suunnittelu on käynnistynyt ja suunnitteilla on myös uusi sairaala -hanke. Lisäksi kaupungin kiinteistöissä on tulevina vuosina, kuten tarkastuslautakunta totesi jo vuoden 2012 arviointikertomuksen yhteydessä, peruskorjaamisen ja parantamisen tarvetta korjausvelkaselvityksen mukaisesti. Tarkastuslautakunta suosittaa, että päivähoidon strategia (suunnitelma) päivitetään lainsäädännössä tapahtuvat muutokset sekä väestökehitys huomioiden, sillä päiväkotihankkeet ovat pitkän aikavälin hankkeita. Tilintarkastaja on käynyt läpi kassojen ohjeistuksen ja toimintaperiaatteita. Lautakunta yhtyy tilintarkastajan näkemykseen ja suosittaa, että kassatoimintojen ohjeistusta selkeytetään ja yhtenäistetään kaikissa kassoja käsittelevissä toimipisteissä. Kaupungin toimialoilla ei ole käyty kehityskeskusteluja sataprosenttisesti. Kehityskeskustelu on jokaisen työntekijän ja viranhaltijan oikeus/velvollisuus. Tämän johdosta kehityskeskustelut tulee käydä sataprosenttisesti. Mikäli kehityskeskusteluja ei ole käyty, tulee siihen olla perusteltu syy, joka voidaan toimintakertomuksessa esittää. Kehityskeskusteluissa esille nousseisiin seikkoihin puututaan ja epäkohtien korjaantumisen toteutumista seurataan. Kiitokset Tarkastuslautakunta kiittää kaupunginjohtaja Jari Tolosta ja yhtyy hänen tilinpäätöksen esipuheessaan lausumaan: On perusteltua kiittää kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin kaikille Kajaanin kaupungin asukkaille ja veronmaksajille. Osa hyvästä tuloksesta selittyy Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tekemästä tuloksesta.

20