Teema: ympäristöoikeudenmukaisuus
|
|
- Mauno Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teema: ympäristöoikeudenmukaisuus Ympäristöoikeudenmukaisuudessa on lähtökohtana turvata globaalin Etelän ihmisten oikeus hyvään elinympäristöön ja elämään. Tällä hetkellä globaalin Etelän ihmiset voivat vaikuttaa elinympäristöään heikentäviin, taloudellista voittoa tavoitteleviin hankkeisiin hyvin vähän. Toki myös Pohjoisessa elävien ihmisten elinympäristö on uhattuna muun muassa luonnonvarojen liiallisen käytön ja vaikkapa kaivoshankkeiden takia. Ympäristöoikeudenmukaisuus on siis aidosti globaali teema ja vaikuttaa viime kädessä kaikkien ihmisten elämän edellytyksiin. Jokaisella on oikeus puhtaaseen veteen, ruokaan, asumiseen ja energiaan, hyvään elämään. Valitettavasti läheskään aina ympäristöoikeudenmukaisuus ei toteudu. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi ihmisten siirtäminen suurten hankkeiden tieltä ja vesivarojen hupeneminen sellaisen tuotannon tarpeisiin, joka ei hyödytä paikallisia ihmisiä lainkaan. Viime kädessä vastuu on poliitikoilla, mutta usein globaalissa Etelässä tilanne on se, että paikallisilla poliitikoilla ja muulla eliitillä ei riitä halua puuttua ongelmiin. He saattavat hyötyä muulle väestölle ja ympäristölle haitallisista hankkeista merkittävästi, eli edut ovat ristiriidassa muiden paikallisten ihmisten kanssa. Taustalla on usein korruptiota ja puutteellista demokratiaa. Ympäristöoikeudenmukaisuuden saavuttamista haittaavat taloudelliset ja poliittiset rakenteet, joiden vuoksi ihmiset eivät pysty itse päättämään ympäristöään koskevista asioista. Keskeistä on pyrkiä muuttamaan näitä rakenteita sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaa ihmisten nykyistä suuremman päätösvallan omaa elinympäristöään ja sen resursseja koskevissa asioissa. Esim: maareformi on Brasilian maattomien liikkeen keskeinen vaatimus. Dia 1. Ympäristöoikeudenmukaisuus Kuva Intiasta saastuneesta joesta Kysy oppilailta, mitä heidän mielestään tarkoittaa ympäristöoikeudenmukaisuus? Entä ympäristöepäoikeudenmukaisuus, mitä siitä tulee mieleen? Miten luulet kuvan ihmisten kärsivän ympäristöepäoikeudenmukaisuudesta? Voivatko he vaikuttaa ympäristön tilaan jollain tavoin? Dia 2. Ympäristöoikeudenmukaisuus - Oikeus elämän perusedellytyksiin ja hyvään elinympäristöön: ruoka, puhdas vesi, asuminen, energia ym. - Oikeus päättää elinympäristöön liittyvistä asioista. -> Eivät toteudu monilla alueilla globaalissa Etelässä. -> Syynä taloudelliset ja poliittiset rakenteet. - Lisättävä Etelän köyhän väestön valtaa päättää elinympäristöönsä liittyvistä asioista. Kysymys: luetelkaa Suomeen tuotavia raaka-aineita, kasveja tai tuotteita, jotka tuodaan globaalista Etelästä? Raaka-aineet: metallit, öljy, maakaasu, uraani, Kasvit: kahvi, tee, tupakka, puuvilla, riisi, maissi, soija (maissi ja soija rehuksi eläimille) palmuöljy, puu, Tuotteet: vaatteet, elektroniikka, paperi...
2 Merkittävä ongelma globaalin Etelän luonnonvarojen kulutuksessa on se, kenellä on oikeus päättää luonnovarojen, kuten maiden, metsien, vesistöjen ja luonnonvarojen käytöstä ja kuka niistä hyötyy. Globaalissa Etelässä ihmiset, jotka ovat asuneet jollain alueella satoja tai tuhansia vuosia, eivät välttämättä omista maa-alueitaan, metsiään, vesistöjään tai luonnonvarojaan. Maiden hallitukset saattavat antaa tai myydä maat, metsät, vesioikeudet tai kaivosoikeudet ulkomaisille yrityksille tai jopa toiselle valtiolle. (tehdään usein myös pakon edessä velkojen takia) Dia 3. Ympäristöepäoikeudenmukaisuus Pohjoisen ja Etelän välillä Esimerkkejä ympäristöepäoikeudenmukaisuudesta: raaka-ainetuotanto (esim. vesi, metallit) energiatuotanto (esim. öljy, maakaasu, biopolttoaineet, uraani) maan ryöstöviljely (esim. kahvi, puuvilla) metsien tuhoaminen (esim. palmuöljy, paperi) geenimuunneltujen kasvien tuotanto (esim. soija) kalankasvatus ja ryöstökalastus jätteet ja saasteet Dia 4. Energiantuotanto Kuvat: Vas. ylhäällä: Öljy, kuva: Friends of the Earth International, Elaine Gilligan, Nigeria Oik. ylhäällä: Maakaasu, Siperia. linkki kuvaan: (aukeaa kuvaa klikkaamalla) Vas. alhaalla: Palmuöljyplantaasit, kuva: Friends of the Earth International, David Gilbert, Indonesia Oik. alhaalla: Uraaninlouhinta, Intia. Linkki kuvaan: (aukeaa myös kuvaa klikkaamalla) Tehtävä: pohdi parin kanssa, mihin energiatuotantoon kalvon kuvat liittyvät? Mistä maasta kuva saattaisi olla peräisin? Vastaukset: öljy, maakaasu, biopottoaine(palmuöljy), uraani/ Maat: Nigeria, Siperia/Venäjä, Indonesia, Intia Energiantuotantoon liittyviä ympäristöongelmia: Vas. ylh. Öljyntuotannon vuoksi saastuu maaperää, vesistöjä ja ilmaa. Taustalla palaa maakaasua, joka pitää polttaa pois ennen kuin öljyä päästään pumppaamaan ulos maasta. Kuva Nigeriasta. Vas. alh. Palmuöljyplantaasien vuoksi tuhoutuu sademetsää, esim. Näistä Indonesian sademetsistä on enää 5% jäljellä. Myös maaperä saastuu lannoitteiden vuoksi. Kun suojaavaa metsää ei ole, myös eroosio köyhdyttää maaperää. Kuva Indonesiasta. Oik. ylh. Maakaasun tuotanto ei saastuta ympäristöä samaan tapaan kuin öljyn tuotanto, mutta on vaikeuttanut suuresti Siperiassa asuvien nenetsien elämää. Nenetsit ovat eläneet vaeltamalla (jutaamalla) porojen kanssa vuodenaikojen mukaan vaihtuvilla leireillä ja saaneet elinkeinonsa poroista. Maakaasuntuotannon mukana tulleet rakennus- ja tiehankkeet ovat häirinneet porojen vaellusreittejä ja sulattaneet ikiroutaista maata, jolloin liikkuminen on käynyt mahdottomaksi. Heidän elinkeinonsa on katoamassa maakaasuntuotannon vuoksi, samalla myös kokonainen kulttuuri on muuttunut uhanalaiseksi. (kuvaa klikkaamalla löytyy lisää kuvia+linkki)
3 Oik. alh. Tässä esimerkki uraanikaivoksen aiheuttamista terveyshaitoista. Kaivostoiminta saastuttaa ympäristöä, niin maita, vesistöjä kuin ilmaakin ja aiheuttaa paikallisille ihmisille erilaisia terveysongelmia, kuten epämuodostumia, keskenmenoja ja syöpiä. Kuva Intiasta. Dia 5. Metallit Kuva: Vale yhtiön rautakaivos Brasiliassa. Metalleja tarvitaan todella moniin eri tuotteisiin, joita käytämme. Esim. kännykkä, läppäri, mp3-soitin, webbikamera tai pelikonsoli tarvitsee toimiakseen jopa kolmeakymmentä eri metallia. Läheskään kaikkia metalleja ei löydy/ei louhita Suomen maaperästä vaan ne tuodaan eri puolilta maailmaa. Vaikka niitä löytyisikin Suomesta, niitä ei välttämättä louhita, koska kustannukset ovat niin paljon korkeammat ja ympäristölainsäädäntö on tiukempaa kuin globaalissa Etelässä. Kaivostoiminta aiheuttaa monia ympäristö- ja terveysongelmia paikallisille ihmisille. Kuvassa maailman suurin rautakaivos Brasiliassa. Pohdintatehtävä: Mieti kuinka montaa metallia tarvitaan kännykän valmistukseen? Mistä kännykkä on tehty? Muovi 45%, Lasi ja keramiikka 10%, Metalliseokset 33%, Kuparin, raudan ja alumiinin seoksia, Akun metallit ja mineraalit 9%, Koboltti, litium, grafiitti, Arvometallit 0,11%, Kulta, hopea, palladium, platina, Tina 1%, Lähde: Nokia Vinkki: lisää kuvia kännykkään liittyen löytyy esim. valokuvaaja Marc Craemerin kotisivuilta Kongon kobolttikaivoksilta. Kobolttia käytetään kännyköiden ja muun elektroniikan akuissa. Dia 6. Makea vesi Kuva kuivuneesta Padma-joesta Banglandeshissa Vesikriisi on merkittävä ongelma monin paikoin globaalia Etelää. Monet suuret joet, kuten Rio Grande (USA), Niili (Egypti), Indus (Pakistan), Murray (Australia) Jordan (Lähi-Itä) ja Oxus (Keski-Aasia) eivät enää virtaa mereen saakka ympärivuotisesti. Tässä kuva autioituneesta maasta Banglandeshissa, jossa virtasi ennen Padma-joki. huom! vedestä myös oma kalvosarja ja tietopaketti! Dia 7. Kuva metsähakkuista. Dia 8. Kuva jäteongelmasta Parityö: Oppilaat tutkivat kuvaa pareittain. Mistä kuva kertoo?
4 Dia 9. Globaalit jätteet ja saasteet. Ongelman kolmiulotteisuus: 1. Jätteet ja saasteet, jotka viedään Pohjoisesta Etelään 2. Jätteet ja saasteet, jotka syntyvät teollisen Pohjoisen tarpeisiin tuotettujen raaka-aineiden, tavaroiden ja ruuan tuotannossa 3. Jätteet, jotka syntyvät teollisen Pohjoisen ylikulutuksen seurauksena TAUSTA: Esimerkit 1: Teollisen pohjoisen jätteitä viedään Globaaliin etelään, esim. Elektroniikkaa ja kierrätysmuovi. Jätteet aiheuttavat ympäristöongelmia ja terveysongelmia paikalliselle väestölle. Esimerkit 2: Jätteitä ja saasteita syntyy tuotannossa. Tuotantoa siirretään Pohjoisesta Etelään kiihtyvällä vauhdilla ja myös Etelän omaa tuotantoa lisätään koko ajan. Esim. vesien saastuminen tuotannon eri vaiheissa, öljyvahingot, ilmansaasteet, maaperän saastuminen. Yksittäinen roskaesimerkki on muovijäte, joka on aiheuttanut Tyyneen valtamereen valtavan pyörteen ja sairastuttaa eläimiä, jotka luulevat sitä ruuaksi, kalat jopa planktoniksi. Myös kuljetuksissa syntyy saasteita. Kun ruokaa, tavaroita ja raaka-aineita kuljetaan Etelästä pohjoiseen, syntyy saasteita. Esimerkit 3: Pohjoisen tuotannon laatukriteerien takia esim. banaaneja, tomaatteja ja muuta ruokaa heitetään valtavasti hukkaan Etelässä, koska ne eivät ole oikean mallisia tai värisiä. Myös pohjoisen piittaamaton ylikulutus aiheuttaa jätteitä, joista osa kulkeutuu takaisin globaaliin Etelään. -> tavaroiden elinkaaren lyhyys, kg/kotitalous/vuosi heitetään ruokaa roskiin,myös muuta tavaraa heitetään kiihtyvällä vauhdilla roskiin eikä kierrätetä tai korjata rikki menneitä tavaroita. Dia 10. Luonnonvarojen hyödyntämisen seurauksia globaalissa Etelässä maanperän köyhtyminen ja eroosio (sade)metsien tuho vesivarojen hupeneminen jätteet, saasteet, lannoitteet ja torjunta-aineet puutteelliset työolot elinympäristöjen, elinkeinojen ja kulttuurien köyhtyminen tai katoaminen, terveysongelmat, vesikriisi, ruokakriisi Tässä vielä kooste ongelmista, joita luonnonvarojen hyödyntäminen aiheuttaa globaalissa Etelässä. Tehtävä: Kuka hyötyy luonnonvarojen haaskaamisesta? (ryhmä/paritehtävä) voit piirtää taululle esim. Mustekalan, jonka lonkeroihin kokoat ryhmien vastaukset. Oppilaat voivat myös itse käydä kirjoittamassa vastauksensa lonkeroihin. Lue lonkeroista ne, jotka hyötyvät eniten, voit myös lisätä sinne hyötyjiä. (Hyötyjiä: Teollisuuden osakkeenomistajat, me hyödymme siten, että kaikkea on saatavilla ja edulliseen hintaan, paikalliset eliitit jotka myy maat korruptio vaikuttaa tähän myös, eri sotilaalliset ryhmittymät saavat varoja sodankäyntiin esim. Kongo, Nigeria, pankit mm. Maailmanpankki hyötyy lainan annosta)
5 Kysymys: hyötyvätkö paikalliset ihmiset hankkeista? Millä tavoin? (lyhyellä tähtäimellä voi tuoda työpaikkoja, joka sekin voi olla ongelmallista; työolot, terveysongelmat jne) Pitkällä tähtäimellä tulos on yleensä globaalissa Etelässä paikalliselle väestölle epäedullinen. (mitä luonnosta jää jäljelle tuotannon jälkeen?) taustaa: Luonnonvarojen hyödyntäminen globaalissa Etelässä ei yleensä hyödytä muita kuin valtaapitävää elittiä. Tavallisille ihmisille seuraukset voivat olla todella haitallisia monin eri tavoin. -Ympäristön hyödyntäminen taloudellisen voiton tavoittelutarkoituksessa tuhoaa ympäristöjä. -Vaikka projektit työllistävätkin paikallista väestöä, työolot ovat usein todella huonot ja aiheuttavat erilaisia terveysongelmia. - Myös rahatalouden piiriin astuminen ei usein paranna ihmisten elämänlaatua, koska palkat ovat pieniä ja työsuhteet kausiluontoisia. -> sosiaaliset suhteet muuttuvat ja hajoavat palkkatyön vuoksi. Esim. kaukana kotoa kaivoksessa työskentelevä perheenisä ei välttämättä lähetä rahoja perheensä hyväksi vaan saattaa sortua alkoholiin tai muihin päihteisiin, jonka lopputuloksena hänen palkkatyönsä on vain kurjistanut perhettä. Dia 11. Kuvia vastarinnasta globaalissa Etelässä Globaalin etelän ihmiset eivät suinkaan alistu ympäristöjensä tuhoamiseen ilman vastarintaa, vaan vastustavat tuhoisia hankkeita ja ajavat oikeuksiaan monin eri tavoin. On tärkeää, että tuemme globaalin Etelän ihmisten omia pyrkimyksiä ja tavoitteita suhteessa heidän ympäristöihinsä. Myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ääntä pitäisi kuunnella, sillä he eivät välttämättä jaksa taistella oikeuksistaan. Kysymys: mitä sinä tekisit, jos sinun asuma-alueellasi vesi pilaantuisi niin, ettei sitä enää voisi turvallisesti juoda? Kuvat: Friends of the Earth International: Vas. yläkuva: Penan blokkaus, sademetsät, Malesia, Oik. Yläkuva: Kaivostapaaminen, Guatemala, Vas. Alakuva: Aboriginalit vastustavat ydinjätesijoitusta, Australia., Oik. Alakuva: Vesivoimapadon vastustus, Brasilia
LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotKulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen
Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä
LisätiedotTeema: Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä
Teema: Kylässä kehitysmaissa - kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä Teollisessa Pohjoisessa ajatellaan yhä yleisesti, että kehitys on jotain, jonka Pohjoinen on saavuttanut ja Etelä ei, ja johon Etelän
LisätiedotEkologinen velka -kaupunkikävelyjen toteuttajalle
Ekologinen velka -kaupunkikävelyjen toteuttajalle Ekologinen velka -kaupunkikävelyllä osallistujat tutustuvat todelliseen ostosympäristöön ja pohtivat sitä, millaisia vaikutuksia kulutuksellamme on luontoon
LisätiedotBingo maailman kaupasta
Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotKuolemmeko JÄTTEISIIMME?
Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,
LisätiedotNanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015
Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotKÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)
KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,
LisätiedotPuutarhakalusteita tropiikista?
Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotMitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?
Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään? Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne Tikkanen
Lisätiedot1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?
1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotOnnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net
Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran
LisätiedotKaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014
Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotTeema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen
Teema: Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen Pohjoisen ja Etelän välisen kestävän taloudellisen vaihdon toteutuminen ja ekologisen velan purkaminen vaatii kulutuksen vähentämistä Pohjoisessa.
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotMiten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä?
Miten ihmeessä saatte kulumaan 300 kg luonnonvaroja joka päivä? Kulutus jakautuu epäreilusti Viidennes ihmisistä käyttää neljä viidesosaa maailman resursseista Kulutusyhteiskuntaan kuuluu 1,7 mrd ihmistä,
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotLead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa
ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,
LisätiedotPäijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.
Päijänne Brändiksi Kooste verkkokyselyn tuloksista www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Tausta Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ajalla 25.6. 9.11.2018 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka
Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotMetallien kierrätys on RAUTAA!
Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotBH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:
Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava
LisätiedotHarjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen
Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotRuoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,
Ruoan kiertotalous-verkosto Lähiruokafoorumi, 13.12.2017 5 tärkeää Sitrasta +1 erittäin tärkeä 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle. 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, herättelijä, visionääri,
LisätiedotMaaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotMarkkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen
Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotOnni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset
LisätiedotEkodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit
Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN
LisätiedotIlmastonmuutosta hillitsemässä
Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:
LisätiedotOppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu
Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on kurssin kirjallinen työ, jonka jokainen oppilas tekee itsenäisesti ja palauttaa opettajalle kurssin päätteeksi. Osa tehtävistä tehdään pareittain tai ryhmissä, nämä
LisätiedotITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy
ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,
Lisätiedotkampanjaopas #kunnontyönpäivä
kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotJätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy
Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotJäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä
Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä
LisätiedotVILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotTutkimusyhteenveto: Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus (2018)
Tutkimusyhteenveto: Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus (2018) Tutkimuksen taustat ja lähtökohdat Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2018. Data kerättiin
Lisätiedot38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK
38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut
Lisätiedotobaalit kierrätysmarkkinat usjaossa Kiina-ilmiö tehuoltopäivät to Pohjanpalo, yhteiskuntasuhteiden johtaja
obaalit kierrätysmarkkinat usjaossa Kiina-ilmiö tehuoltopäivät 4.10.2018 to Pohjanpalo, yhteiskuntasuhteiden johtaja errätys- aka-aineet ja ina 2 lobaalit kierrätysmarkkinat Viimeiset 20 vuotta Eurooppa
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
Lisätiedot