Yhteistoimintalaki täysimittaisesti voimaan SSK:n uudet hallituksen jäsenet esittelyssä Suomen suurin elvytyskoulutustilaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteistoimintalaki täysimittaisesti voimaan SSK:n uudet hallituksen jäsenet esittelyssä Suomen suurin elvytyskoulutustilaisuus"

Transkriptio

1 Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Yhteistoimintalaki täysimittaisesti voimaan SSK:n uudet hallituksen jäsenet esittelyssä Suomen suurin elvytyskoulutustilaisuus Moneen lähtöön. Uusi Sprinter. Uusi Mercedes-Benz Sprinter on täällä! Täysin uudistuneen, tyylikkään ulkomuodon lisäksi uusi Sprinter tuo mukanaan paljon uusia tek no - logisia innovaatioita. Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä huomioi auton kuorman ja optimoi siten hallinnan kaikissa tilanteissa. Vakiovarustukseen kuuluvat muun muassa ohjaus pyö rän säätö, pari ovet takana, 180 A latu ri, oh jaamo ilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. Ambulanssit Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Vuosi on jälleen vaihtumassa, mutta tulevaisuutta kehitetään ensi vuonnakin Tätä kirjoitettaessa olemme jo päässeet melkein vuoden loppuun. Lumesta ei ole paljon jos ollenkaan tietoa etelässä ja aika vähän muuallakin. Muuten voin hyvin mielin todeta, että vuosi on ollut vauhdikas kaikilla sektoreilla ja samalla antanut paljon uutta mietittävää jokaiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo ja on tuomassa uusia tuulia ja ajatuksia. Uutta lakia väännetään tällä hetkellä terveydenhuoltoon. Se tuo varmuudella uusia toimintoja, keskittymiä/yhteenliittymiä ja muita uusia järjestelmiä ympäri maata lähivuosina. Joudumme liittona yhdessä tiukasti vetämään yhteistä köyttä, jotta yhteistyö ja edunvalvonta onnistuisivat myös jatkossa. Kyse on alamme tulevaisuudesta ja potilaan turvallisuudesta. TES on tehty seuraavalle kaudelle ja ensi vuonna mm. uusi palkkausjärjestelmä näkee päivänvalon. Rahallisia panostuksia on tehtävä, koska palkkakustannuksetkin nousevat. Raha ei kuitenkaan aina ratkaise. Ensihoito on hoitoalan vetovoimaisimpia, ellei vetovoimaisin sektori. Se koskee sekä perus- että hoitotasoa. Ensihoito vaatii laajaa tietoperustaa myös lääketieteen alueelta ja siinä korostuu ongelmanratkaisukyky sekä itsenäinen työote. Näitä asioita on hyvä pitää mielessä, kun suunnittelee henkilöstöresurssien käyttöä tai rekrytointia. Kannattaa miettiä niitä ratkaisuja, jotka ovat käytännöllisiä ja järkeviä. Niitä ratkaisuja tehdessään kannattaa muistaa, että jokainen päätös, joka tehdään yrittäjänä, vaikuttaa mahdollisuuksiin hankkia ja pitää hyvää, motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa palveluksessaan nyt ja tulevaisuudessa. Myös palkkauudistus luo uusia mahdollisuuksia palkita hyviä motivoituneita työntekijöitä. Olemme myös kaikki seuranneet kuntapuolen TES -ratkaisuja, koska nekin välillisesti vaikuttavat alan kustannuskehitykseen. Tärkeimmäksi kuitenkin katsoisin sen tosiasian, että alalla on jälleen työrauha keskittyä tuleviin haasteisiin lainsäädäntöpuolella. En voi tässä olla ottamatta vielä kerran esiin niitä näkemyksiä, joita SSK ry. katsoo tärkeiksi myös jatkossa, kun tulevaisuutta rakennetaan. Kuten muistatte, selvityshenkilön raportissa oli joitakin toteutuskelpoisia ja tarkoituksenmukaisia ehdotuksia alan kehittämiseksi kokonaisuudessaan. Perusteiltaan esitys oli erityisesti ns. kiireellisen sairaankuljetuksen suhteen kuitenkin täysin mahdoton toteuttaa ilman, että alan palvelutuotanto kärsisi kokonaisuudessaan, mutta erityisesti maaseudulla, vakavan takaiskun ja heikentäisi alueellista tasa-arvoa harvempaan asutuilla seuduilla. Tätä totuutta on lainsäätäjienkin ollut vaikeata ohittaa. Kysyimme myös päättäjiltä keväällä, olisiko esitetyn toimintalinjan seurauksena alle 6000 asukkaan harvaan asutuilla paikkakunnilla lähimmän viiden vuoden kuluttua enää lainkaan ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluita. Lähtökohtanahan ei mielestämme missään tapauksessa voinut olla kaiken ns. kiireellisen sairaankuljetuksen (A-C -tehtävät ja sopimuksen mukaan myös D-tehtävät) kanavoiminen aluepelastuslaitosten tehtäväksi. Tämän totuuden ovat suurin osa alan toimijoista ja päättäjistä hyväksyneet. Toimenkuvan siirryttyä vähitellen yhä hoidollisempaan suuntaan on palveluntuottajille maksettavien korvausten katettava myös potilaan kohtaamispaikalla suoritettavat toimenpiteet ja niihin kulutettava aika enemmän ja enemmän. Näin ollen olisikin tarkoituksenmukaista yksinkertaistaa ja joustavoittaa maksujärjestelmää pitkällä aikajuoksulla. Tähän saakka korvausten pääpaino on ollut kuljettamisessa. Tähänkin kohtaan on nyt paneuduttu ja selvityksiä odotetaan. Välittömälle lähtövalmiudelle, tai pitäisikö puhua lyhyestä tavoiteajasta, on ollut kiinnostusta. Kyse on ensisijaisesti rahasta. Yksityinen palveluntuottaja on heti valmis järjestämään välittömän lähtövalmiuden, mikäli kunta tai muu sektori olisi valmis tällaisen palvelun tilaamaan ja maksamaan. Maaseudulla on usein sovittu virka-ajan ulkopuolisesta 15 minuutin lähtövalmiudesta. On kuitenkin muistettava, että käytännössä tämä tarkoittaa myös yksityisessä sairaankuljetuksessa niin välitöntä lähtöä kuin se käytännössä on mahdollista. Sopimuksissa kyse on siitä, minkä tason lähtövalmiudesta maksetaan ja mikä sen kokonaiskustannus kunnille/yhteiskunnalle on. Välitön lähtövalmius edellyttää kahden henkilön päivystämistä asemapaikalla ja vaaditun hoitovalmiuden täyttäminen riittävästi koulutetun henkilökunnan saatavuutta kaikkina vuorokauden aikoina. Tämä tosiseikka on pidettävä mielessä varsinkin kun palkkakustannukset nousevat toistakymmentä prosenttia tämän sopimuskauden aikana. Siinäpä miettimistä päättäjille ja kaikille alalla toimiville, kun sulatamme joulukinkkua ja muita jouluherkkuja. Haluaisin omasta ja liiton puolesta kiittää hyvästä yhteistyöstä yhteistyökumppaneita ja liiton jäsenkuntaa tämän vuoden osalta ja toivoa kaikille oikein Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Mikael Söderlund toiminnanjohtaja In house -hankinta vai ulkoa ostaen? Olen huolestuneena täältä Pohjanmaalta seurannut Keski-Uudenmaan kunnissa tapahtuvaa sairaankuljetuspalveluiden järjestämistä. Valmisteluita on kunnissa viety eteenpäin hiljaisuuden vallitessa. Yksityisten ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluita tuottavien yritysten edustajina olemme SSK:ssa tilanteesta vakavasti huolestuneita paitsi kuntatasolla, myös alueellisesti ja valtakunnannallisesti. Ajateltaessa hyvinvointipalveluita ensihoitoa laajemminkin voi Keski-Uudenmaan hankintamalli olla tuhoisa alueen jo olemassa oleville muita terveyspalveluita tuottaville yrityksille. Menestyvä ja laadukas yritystoiminta taas on julkisen palveluvarustuksen elinehto ja tulevaisuuden tae. Se myös mahdollistaa ja laajentaa kansalaisen vapautta valita itselleen haluamansa terveyspalvelu tulipa se sitten lääkäriltä, fysioterapiasta, tai miltä tahansa osa-alueelta. Lähtökohtana pitää olla, että julkisella sektorilla on julkisten palveluiden järjestämisvastuu. Kuntalakikin korostaa juuri järjestämisvastuuta, mutta jättää tuotantovaihtoehtojen arvioimisen ja valinnan kunnan tehtäväksi. Samoin ostetun palvelun laadun valvonnan täytyy osaltaan olla ostajalla. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta on kunkin kunnan päätettävissä, tuotetaanko palvelut itse, vai hankitaanko ne ostamalla muilta kunnilta tai yrityksiltä. Palveluiden korkean laadun ja kustannustehokkuuden takaaminen edellyttää erilaisten tuotantovaihtoehtojen aktiivista etsimistä ja selvittämistä. Palveluiden hankkiminen kilpailuttamalla on varteenotettava vaihtoehto, kun pyritään käyttämään yhteisiä verovaroja mahdollisimman tehokkaasti. Kilpailuttaminen ei siis ole itsetarkoitus, vaan keino löytää tehokkaita tapoja tuottaa laadukkaita palveluita. Tällä hetkellä kilpailuttaminen aiheuttaa harmaita hiuksia niin ostajille kuin kilpailuun osallistuville. Tarjouspyynnöt ovat vähintäänkin epäselviä ja tulkinnanvaraisia, eli ei oikein tiedetä, mitä ollaan ostamassa. Toisaalta myös tarjotan muuta kuin sitä, mitä halutaan ostaa. Tästä seuraa se, että liian monet hankinnat kiertävät uudelleen lautakuntien ja/tai markkinaoikeuden kautta. Valitusprosessit ovat pitkiä ja voimavaroja kuluttavia. Esimerkiksi Kainuun päätöstä odotettiin yli kaksi vuotta ja päätös vei uusintaan koko kilpailun. Kilpailuttamisen pelisäännöillä halutaan varmistaa, että markkinoilla toimivia tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Sairaankuljetuspalveluiden järjestämistä koskevassa valmistelussa on mm. Keski-Uudellamaalla piirteitä, jotka ovat ristiriidassa voimassaolevien julkisia hankintoja koskevien säännösten kanssa. Ostojen suorittaminen yhden kunnan yhteyteen organisoidulta pelastuslaitokselta ei ole ns. in house -hankinta, joka voitaisiin toteuttaa kilpailut tamatta. Aidon kilpailutilanteen turvaa miseksi on kohdeltava vaihtoehtoisia toimijoita tasapuolisesti. Toisen kunnan organisaatiolla ei saa olla julkiseen omistukseen perustuvaa erikoisasemaa, tai etuoikeutta toimia palvelujen tuottajana. Mitä tehyläiset lopulta saavat? Tehy on saanut kuntatyönantajan kanssa nimet paperiin ja neljän vuoden sopimus on raameissaan. Keinot olivat poikkeuksellisen kovat. Yleinen mielipide työtaistelu metodista on mielipidemittauksissa näyttänyt myönteiseltä. Tosin säröääniäkin on kuulunut niin kuin aina tämän kaltaisissa tilanteissa, joissa yksitäisen ihmisen hyvinvointi ja terveys asetetaan aseeksi järjestön ja sen edustajan etujen läpiviemiseksi. Olen pintapuolisesti tutustunut tehtyyn sopimukseen ja luvalla sanoen kovin on monimutkainen ja vaikeaselkoinen paperi. Sinällään jo näkemysero kuntatyönantajan ja Tehyn välillä palkankorotustasosta sopimuskauden aikana on 10 prosentin luokkaa. Se ei ole omiaan selventämään rivijäsenelle sopimuksen tuottamaa todellista palkankorotusta. Totuus selvinnee, kun sopimuskauden ensimmäinen tilinauha ja sen summat ovat työtekijän nähtävissä. Joulu ja vuodenvaihde lähestyvät, ja tuttuun tapaan Joulupukki muistanee kilttejä niin kuin aikaisempina vuosinakin. Vuosi vuodelta tuntuu, että vuodet toisensa jälkeen ovat lyhyempiä kuin edelliset, vaikka kalenterin mukaan päiviä on noin 365. Tässä on hyvä tilaisuus toivottaa Hyvää Joulua ja edellistä parempaa Uutta Vuotta kaikille Teille tämän lehden lukijoille. Teuvo Kontio puheenjohtaja

3 Ambulanssi Uudet hallituksen jäsenet esiteltävinä ja kysymysten kohteina SSK:n syyskokouksessa valittiin viisi uutta hallituksen jäsentä. Aikaisempien vuosien tapaan esittelemme heidät ja kyselemme heidän mielipiteitään asioista, joita he hallitustyöskentelyssään tulevat kohtaamaan. Muutaman peruskysymyksen lisäksi teimme jokaiselle seuraavat kysymykset. 1. Miten tulit ryhtyneeksi ensihoito- ja sairaankuljetusalan yrittäjäksi? 2. Miten uskot yksityisten sairaankul jetusyritysten menestyvän kilpailussa, kun suuremmat aluekokonaisuudet siirtynevät vähitellen sopimusosapuoliksi? 3. Mikä olisi mielestäsi paras vaihtoehto ambulanssien liikennelupamenettelyssä? Tulisiko lupaa myönnettäessä kontrolloida myös luvan saajan tietotaito sairaanhoidossa ja/tai yrittäjyydessä? 4. Mitä uutta haluaisit mahdollisesti tuoda SSK:n toimintaan aloittaessasi hallituksen jäsenenä? 5. Miten suurena näet henkilöstöpulan mahdollisuuden yksityisissä sairaan kuljetusyrityksissä lähivuosina ja miten sitä tulisi torjua? Antti Korsisaari Nurmijärveltä edustaa Uudenmaan Sairaankuljetusyrittäjät ry:tä. Hän on 40 vuotias toimitusjohtaja, koulutukseltaan yo-merkonomi Korsisaari-yhtymä harjoittaa sairaankuljetusta HUS -alueella ja Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella. Asemapaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Tuusulassa, Lohjalla ja Konnevedellä. Liikennelupia on myös muiden kuntien alueille. Sopimukset ovat voimassa tällä hetkellä HUS:n, Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin, Espoon kaupungin, Lohjan kaupungin ja Siuntion kunnan kanssa. Vastaukset: 1. Perheyhtiömme toiminta laajeni vuonna 2001 sairaankuljetukseen yrityskaupan (Leppävaaran Ambulanssi Oy) ja uuden yrityksen perustamisen (Helsingin Ambulanssipalvelu Oy) johdosta. 2. Yksityisillä sairaankuljetusyhtiöillä on mahdollisuus menestyä kilpailuissa ja tarjouskilpailujen määrä tullee koko maata ajatellen kasvamaan. Menestyminen tulee kuitenkin jatkossa vaatimaan uudenlaisia toimintatapoja yrityksille (esim. toiminnan laajentaminen, yhteistyö muiden yritysten kanssa, yhteisyritykset). Itsestään selvää on laadun ja osaamisen kasvava merkitys alallamme. Tämä vaati jatkuvaa koulutusta ja tulee aiheuttamaan ongelmia henkilöstön saatavuudesta johtuen. 3. Nykyinen menettely tietyillä tarkennuksilla, olisi hyvä jos luvan myöntäjien kanssa olisi selkeät pelisäännöt esimerkiksi uusittaessa lupia, nyt siinä on turhaa byrokratiaa. Liikennetarpeen selvittelyssä on myöskin joitakin ongelmakohtia, lausuntoja pyydetään tahoilta, joilla ei ole asiasta juurikaan käsitystä. Luvan haltijoiden käytettävissä tulee olla riittävästi tietotaitoa ja osaamista kummassakin asiassa, liikkeenjohdolli - nen osaaminen korostuu suuremmissa kokonaisuuksissa. 4. Alan arvostuksen ja julkisen kuvan merkitys tulee olemaan jatkossa erittäin tärkeää, jotta suuren yleisön tietoon saadaan yksityisen puolen mahdollisuudet tuottaa sairaankuljetusta ja ensihoitoa. Tähän tarvitaan paljon jokaisen jäsenyrityksen työpanosta omilla toimintaalueilla. Liitto on oiva paikka tämän tiedottamisen raamien ja suuntaviivojen asettajana. Asia ei ole uusi, mutta sen merkitys kasvaa. 5. Henkilöstöpula tullee jatkossa pahenemaan, uhka on merkittävä alallamme. Valitettavasti taloudelliset mahdollisuudet ovat heikot, vain valmiuskorvausten tason nousu ja taksan nouseminen mahdollistavat korkeamman palkkatason. Kuntasektorin palkkojen ja meidän sopimuksemme palkkojen välinen ero näyttää kasvavan yhä suuremmaksi. Sairaankuljetusyritysten pitäisi kaikilla muilla tavoin pystyä olemaan edelleenkin houkuttelevia työpaikkoja. Tähän vaikuttavat mm. työilma piiri, työvälineet, työn haastavuus, mahdollisuus saada koulutusta ja joustavuus yrit täjien suunnalta. Sirpa Hopearuoho Lopelta toimii yrittäjänä miehensä Harrin rinnalla. Hän on 58- vuotias erikoissairaanhoitaja ja edustaa Hämeen Sairaankuljetusyrittäjät ry:tä. Hopearuohojen yritys on nimeltään Lopen Sairaankuljetus Oy ja sillä on sopimus Riihimäen seudun terveyskeskus ky:n kanssa Lopen kunnan alueelle. Vastaukset: 1. Mieheni Harrin vaikutuksesta. Yrityksen omistivat aikaisemmin Esko ja Kaija Levonius. Harri toimi ko. yrityksessä sairaankuljettajana. Yrityskauppa tehtiin joulukuussa 1989 ja lähdin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Olin aikaisemmin pankkitoimihenkilönä. 2. Hinnalla, laadulla ja joustavuudella. 3. Nykyinen käytäntö ainakin vielä näissä olosuhteissa. 4. Avoimuutta ja ulospäin suuntautuvaa markkinointia yksityisestä sairaankuljetuksesta. 5. Henkilöstöpula on koko terveydenhoidon suuri uhka. Ammattitaitoiseen työvoimaan kannattaa panostaa työaikojen joustavuudella, työolosuhteilla ja hyvällä työilmapiirillä sekä tietenkin palkkauksella. Jussi Hyvönen Hankasalmelta on 48-vuo tias kolmannen polven sairaankuljetusyrittäjä. Hän valmistui ylioppilaaksi Hanka salmen lukiosta vuonna1978, ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi Helsingin Sairaanhoito-opistosta Hän edustaa Keski- Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry:tä ja on toiminut jo 1990-luvulla SSK:n hallituksen jäsenenä sekä II puheenjohtajana. Hyvösen yritys toimii Hankasalmen lisäksi Etelä-Savon hätäkeskuksen vasteessa Pieksämäen ja Kangasniemen määrätyillä alueille A- ja B- tehtävissä. He suorittavat myös Laukaassa ja Konnevedellä joitakin hätäkeskuksen määräämiä tehtäviä oman terveyskeskuksen luvalla. Vastaukset: 1. Perheessämme on ollut ambulanssiyritys jo yli 45 vuotta. Isoisä sai ensimmäisen liikenneluvan Armeijassa ollessani ajattelin, että joku ammatti olisi hyvä saada, kun yliopiston ovetkaan eivät avautuneet. Tarkoitus oli kyllä suuntautua ihan toisenlaisiin hommiin, mutta tässä sitä vaan vieläkin ollaan. Yritystä olen vetänyt vuodesta Yhteistyöllä, verkottumalla, yhteisiä yhtiöitä perustamalla. Silloin Hankasalmellakin voisi toimia jatkossakin ambulanssi, joka hoitaisi tämän alueen tehtävät osana isompaa kokonaisuutta. 3. Periaatteessa nykyinen käytäntö on muuten hyvä, mutta lääninhallitukset ovat kokonaan unohtaneet tarveharkinnan lupia myöntäessään. Jos luvan saaja osallistuu operatiiviseen toimintaan täytyy hänellä olla terveydenhuoltoalan koulutus. Tietotaito yrittäjyydessä on aina tärkeätä, mutta miten se sitten kontrolloitaisiin? 4. No katsotaan nyt, miten se alkaa taas menemään, en ole moneen vuoteen ollut mukana aktiivisesti SSK:n toiminnassa. Täytyy ensin vähän päivittää tietoja yms. 5. Kyllä henkilöstöpula voi olla ihan tosikin. Lyhyellä tähtäimellä on tietysti pidettävä hyvää huolta nykyisistä työntekijöistä pitämällä olosuhteet inhimillisinä ja palkkakin kohtuullisen kilpailukykyisenä. Yksityisen vahvuus on joustavuus ja asioiden helppo sopiminen pienessä työyhteisössä. Pitkässä juoksussa on sitten vaan lisättävä opiskelupaikkoja, jos näyttää, ettei alalle riitä tarpeeksi väkeä. Myös Joni Haimi on kolmannen polven sairaankuljetusyrittäjä. Hänen isänsä on ollut SSK:ssa merkittävä vaikuttaja sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Joni Haimi on koulutukseltaan ensihoitaja/sairaanhoitaja AMK. Yrityksen toimialueena on Anjalankosken kaupunki, joskin vasta tehty päätös uudesta suurkunnasta voinee vaikuttaa myös ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestelyihin jos ei muuten, niin ainakin paikkakuntanimistössä. Haimi edustaa SSK:n hallituksessa Kaakkois-Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry:tä. Vastaukset: 1. Ryhdyin yrittäjäksi luonnollisen jatkumon osana vanhempien sukupolvien työn jatkajana. 2. Uskon hyvään menestykseen. Yrittäjän oma työpanos on edelleen tärkeä, jotta voidaan kilpailla hinnoilla. 3. Olisi hyvä, että tietotaito kontrolloitaisiin niin sairaanhoidossa kuin yrittäjyydessä. 4. Nuorta verta hallitukseen mukaan, vaikka on siellä kyllä jo muitakin nuoria. 5. Henkilöstöpula tulee olemaan ongelma. Sairaankuljetussopimukset tulisi saada sellaisiksi, että pystyttäisiin maksamaan kilpailukykyistä palkkaa. Pitäisi päästä pois alimman mahdollisen palkan maksamisesta, jotta työntekijät eivät lähtisi muualle. Vakituiset työsopimukset olisivat osaltaan estämässä heidän siirtymistään muille työnantajille. Kalevi Niskanen on pielaveteläinen 51-vuotias yrittäjä, joka on kouluttautunut lähihoitajaksi ensihoidon suuntautumis alueella. Toimialueenaan hänen yrityksellään on Pielaveden ja Keiteleen Kansanterveystyön kuntayhtymä. Toimipaikka on Pielavedellä, mutta päivystys tapahtuu molempien kuntien alueella. Niskanen edustaa Pohjois-Savon Sairaankuljetusyrittäjät ry:tä. Vastaukset: 1. Olen ollut alalla 32 vuotta ja siirtynyt työntekijästä yrittäjäksi vuonna Hyvällä laadulla tulee olemaan suuri merkitys yksityisen sairaankuljetuksen tulevaisuudessa. On pidettävä hyvät suhteet oman alueensa palvelun ostajiin. Kunnallispolitiikalla on myös oma merkityksensä. 3. Tarveharkinta tulee säilyttää. Luvan myöntämisen perusteena tulee ilman muuta olla terveydenhoitoalan pätevyys ja suotavaa olisi myös kokemus yrittäjyydestä. 4. Tiukempaa ohjeistusta ja valvontaa jäsenistölle. Esimerkiksi lakien ja asetusten sekä sopimusten noudattamista pitäisi valvoa. 5. Henkilöstöpulaa on jo nyt. Jokaisen yrittäjän tulee katsoa peiliin, jos ei saa työntekijöitä. Työntekijöistä tulee pitää hyvää huolta.

4 4 Ambulanssi Yhteistoimintalaki täysimittaisesti voimaan Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voimaan , mutta henkeä työllistävien yritysten kohdalla se tapahtuu vasta Lakimies Janne Makkula Suomen Yrittäjistä luennoi tästä aiheesta SSK:n syyskokouksessa. Makkula sanoi lain uudistamisen taustan olevan globalisaatiossa ja sen aiheuttamissa työmarkkinoiden muutoksissa. Tätä edelsi komiteatyöskentely vuosina Hallitus antoi esityksensä ja eduskunta hyväksyi lain Kirjoituksessa käsitellään myös työsuhteen päättämistä taloudellisista ja tuotannollisista syistä sekä lomautusta. Työsopimuslaki sisältää määräykset näistä toimenpiteistä ja ne koskevat myös YT-lain piiriin kuulumattomia yrityksiä. Laissa tarkoitettu yhteistoiminta koskee pääasiassa työnantajan päätösvallassa olevia asioita. Tavoitteena on päästä työnantajien ja työntekijöiden välillä yhteisymmärrykseen neuvoteltavista asioista. Laki ei kuitenkaan anna valtuuksia sopia asioista muusta lainsäädännöstä poikkeavasti. Lain keskeinen sisältö koostuu seuraavista asioista: Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Sopiminen ja henkilöstön päätökset Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt Liikkeen luovutukseen liittyvä yt-menettely Työvoiman käytön vähentämiseen liittyvä yt-menettely Yhteistoiminnan osapuolet Yleisiä säännöksiä Tarkoitus on, että yksittäistä työntekijää koskevassa asiassa työnantajan kanssa neuvottelee asianomainen itse. Jos kyse on koko henkilöstöryhmästä, se valitsee keskuudestaan oman neuvottelijansa, joka pääsääntöisesti on luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Turvallisuutta tai ter veyttä koskevissa asioissa neuvottelijaksi voidaan nimetä työsuojeluvaltuutettu. Mikäli luottamusmiestä tai -valtuutettua ei ole valittu, voidaan valita erikseen yt-edustaja. Ellei tätäkään edustajaa ole valittu, voi työnantaja neuvotella koko henkilöstön kanssa. Poikkeuksia soveltamisalamääräyksistä Seuraavia YT-lain määräyksiä sovelletaan yrityksissä, joiden työntekijöiden määrä on vähintään 30: Työhönotossa noudatettavat käytännöt ja periaatteet, vuokratyövoiman käyttöön liittyvä neuvottelumenettely, yrityksen sisäinen tiedottaminen sekä muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely ja eräät muut asiat. Tiedonantovelvollisuus yritystä koskevista asioista Lainmukainen tiedonantovelvollisuus työnantajan taholta koskee mm. yhtiön tilinpäätöstä tai tulostiedostoja. Yrityksen taloudellisesta tilasta tulee antaa yhtenäinen selvitys vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana. Selvitys sisältää tiedot yrityksen tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä. Mainitut asiat annetaan tiedoksi pääsääntöisesti henkilöstön nimeämille edustajille. Jos henkilöstön edustajat pyytävät, annetaan tiedot koko henkilöstölle. Jos yrityksen koko on henkilöä, voidaan selvitys esittää koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Henkilöstölle on tiedotettava välittömästi sellaisista muutoksista, jotka poikkeavat olennaisesti aiemmasta kehityksestä. Kerran vuodessa annetaan henkilöstön edustajalle tilastotiedot ao. maksetuista palkoista ja jos henkilön edustaja sitä pyytää, on annettava palkkatiedot eriteltyinä ammattiryhmittäin. Yksittäisen työntekijän palkkatiedot eivät saa erikseen käydä ilmi. Jos on velvollisuus antaa TES:n nojalla palkkatiedot, voidaan noudattaa TES-määräyksiä. Siltä osin tiedonantovelvollisuus koskee järjestäytyneitä työnantajia. Henkilöstöryhmien edustajilla on oikeus esittää työnantajalle tarkentavia kysymyksiä tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvista annetuista tiedoista. Ne voivat koskea yrityksen taloudellista tilaa, palkkoja, yrityksen työsuhteita ja selvitystä ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista. Työnantajan on esitettävä vastauksensa kohtuullisen ajan kuluessa Henkilöstösuunnitelmat ja koulutustavoitteet Henkilöstösuunnitelmat laaditaan ja koulutustavoitteet asetetaan vuosittain yt-neuvotteluissa. Tällöin käsitellään työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja edistämistä sekä huomioon otettavia ja ennakoitavia muutoksia. Erityishuomio kiinnitetään ikääntyvien työntekijöiden tarpeisiin. Suunnitelmista tulee käydä ilmi ainakin: Henkilöstön rakenne, määrä ja arvio niiden kehityksestä Työsuhdemuotojen käyttämisen periaatteet Arvio ammatillisesta osaamisesta ja vuosittaiset koulutustavoitteet Em. tavoitteiden seuranta Tietojen antaminen liikkeen luovutuksen yhteydessä Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan työoikeudellisesta näkökulmasta yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön, tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Jos luovutettava liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena: Oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Luovutus ei ole irtisanomisperuste, eikä peruste muuttaa työsuhteen ehtoja Osakekauppa ei ole sama kuin liikkeen luovutus, kun työnantaja ei vaihdu. Toisaalta vaikutus työsuhteen ehtoihin on sama (ne eivät muutu). Luovuttajan tai luovutuksensaajan on selvitettävä henkilöstön edustajille: Luovutuksen ajankohta / suunniteltu ajankohta Luovutuksen syyt Työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset Suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet Luovuttajan on tehtävä nämä selvitykset hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on vastaavasti selvitettävä ko. asiat henkilöstölle viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta Luovutuksensaajan velvollisuus on varata työntekijöille tilaisuus esittää tarkentavia kysymyksiä ja annettava niihin vastaukset Henkilöstön edustajien pyynnöstä on esitettävä ao. tiedot yrityksen koko henkilöstölle. Sama koskee yritysten sulautumista ja jakautumista. Yt-neuvottelut ennen irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia Harkitessaan yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista, tai osaaikaistamista, on työnantajan annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvotteluiden ja työllistämistoimen pi teiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluesityksestä tulee ilmetä neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Neuvotteluesitys on toimitettava viimeistään neuvotteluiden alkaessa työvoimatoimistolle, kun neuvotellaan työvoiman vähentämisestä. Työntekijöille on annettava tiedot aiottujen toimenpiteiden perusteista ja alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten, tai osa-aikaistamisten määristä. Samalla on tehtävä selvitys periaatteista, joiden mukaan toimenpiteiden kohteeksi joutuvat työntekijät valitaan. Samalla annetaan arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamisen pannaan toimeen. Tiedot on toimitettava henkilöstön edustajille kirjallisesti neuvotteluesityksen yhteydessä, kun toimenpiteet kohdistuvat yli kymmeneen työntekijään. Muutoin tieto annetaan työntekijälle itselleen tai henkilöstön valitsemalle edustajalle ja pyynnöstä kirjallisesti. Vähintään kymmeneen henkilöön kohdistuvien yt-neuvottelujen alussa on annettava esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Tuolloin on selvitettävä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut. Työntekijöille tiedotetaan yhteistoimintaneuvottelujen aikataulusta, neuvotteluiden menettelytavoista, irtisanomisajan työvoimapalveluista sekä menettelytavoista työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi. Alle kymmeneen työntekijään kohdistuvissa yt-neuvotteluissa selvitetään toimintaperiaatteet siitä, kuinka irtisanomisaikana tuetaan muuhun työhön tai koulutukseen hakeutumista sekä työllistymistä julkisen työvoimapalvelun keinoin. Neuvotteluissa käsitellään yhteistoiminnan hengessä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi Toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia Toimintaperiaatteita ja toimintasuunnitelmaa Vaihtoehtoja vähennettävän henkilömäärän rajoittamiseksi Vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämistä Neuvotteluajanjakso on 14 päivää (2 viikkoa), kun neuvotellaan alle kymmenen työntekijän vähentämisestä. Vähintään kymmenen työntekijän vähentämisestä Janne Makkula neuvoteltaessa vastaava ajanjakso on kuusi viikkoa, mutta hengen yrityksessä kuitenkin aina 14 päivää (2 viikkoa). Neuvotteluajoista voidaan sopimalla poiketa. Menettely irtisanomisneuvottelujen jälkeen Kun neuvotteluvelvoite on täyttynyt, tulee henkilöstön edustajille antaa kohtuullisen ajan kuluessa yleinen selvitys yt-neuvottelujen perusteella annettavista päätöksistä. Tällöin tulee käydä ilmi: Vähennettävän henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin Lomautusten kestoajat Minkä ajan kuluessa päätökset toimeenpannaan Taloudelliset ja tuotannolliset syyt on pätevä irtisanomisperuste, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt oleellisesti ja pysyvästi, eikä ole osoittaa muita tehtäviä. Jos muita tehtäviä on, työnantajalla on työn tarjoamisvelvollisuus henkilölle, joka jouduttaisiin sanomaan irti siihen astisesta työstään taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Em. irtisanomisperusteet eivät ole päteviä, jos samankaltaisiin tehtäviin on ennen irtisanomista, tai sen jälkeen, otettu uusi työntekijä. Eivät myöskään, jos töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. Työsuhteen aikana työntekijälle on tarjottava hänen työsopimuksensa, ammattitaitonsa ja koulutuksensa mukaista työtä. Edelleen voidaan tarjota työtä, johon hän on kohtuullisesti koulutettavissa, tai työtä työnantajan hallinnassa olevassa muussa yrityksessä. Mitä tarkoittaa muutosturva? Irtisanottavaa työntekijää koskee muutosturva, jos hänellä on vähintään kolmen vuoden työhistoria. Muutosturvaan kuuluu 1) Työllistymisvapaa 2) Työnantajan tiedottamisvelvollisuudet 3) YTL:n mukainen toimintasuunnitelma 4) Työvoimatoimiston kanssa laadittava työllistymisohjelma 5) Työttömyysturvan työllistymisohjelmalisä Muutosturvaoikeus ei edellytä työntekijän työhistoriaa pelkästään saman työnantajan palveluksessa. Muutosturvaan liittyy määrättyjä tietojenantovelvoitteita. Irtisanomisesta tuotannollisin ja taloudellisin perustein on ilmoitettava viipymättä työvoimatoimistolle

5 Ambulanssi Ilmoitukseen on liitettävä tiedot työntekijän koulutuksesta, työtehtävistä ja työkokemuksesta, mikäli työntekijä siihen suostuu Irtisanottavalle työntekijälle on tiedotettava oikeudesta työllistymisohjelmaan ja työllistymisohjelmalisään Selvitettävä työntekijälle irtisanomisen perusteet ja työvoimatoimistolta saatavat työvoimapalvelut Työvoimatoimistojen muutosturvaasiantuntijat auttavat velvollisuuksien täyttämisessä Irtisanottavalla työntekijällä on oikeus saada täydellä palkalla vapaata työnhakua varten (työllisitymisvapaa). Sen käyttämisestä ja perusteesta on ilmoitettava hyvissä ajoin. Pyydettäessä on esitettävä luotettava selvitys perusteesta. Työnhakuvapaasta ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Työsopimuslakiin perustuvan työnhakuvapaan pituus voi olla viisi työpäivää, kun irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi. Vastaavasti vapaan kesto voi olla kymmenen työpäivää, kun irtisanomisaika on 1 4 kuukautta ja 20 työpäivää, kun irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Lomautus ja työnteko lomautuksen aikana Lomautettaessa keskeytyy työnteko ja palkanmaksu kokonaan, tai siirrytään lyhennettyyn työviikkoon. Määräaikainen lomautus saa kestää enintään 90 päivää ja sen päättymisen tulee näkyä lomautusilmoituksessa. Toistaiseksi voimassa oleva lomautus, joka kestää yli 90 päivää, päätetään kutsumalla työntekijä työhön seitsemän päivää ennen työn alkua tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Lomautettavien valinta tapahtuu kuten irtisanottaessa. Lomautusilmoitus annetaan samalla tavalla kuin irtisanomisilmoitus; ilmoitusaika on 14 päivää. Tilapäinen työnteko on lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mahdollista, jolloin lomautusta siirretään ja tehdään sopimus tilapäisestä työstä. Työntekijä voi ottaa vastaan muuta työtä lomautuksen aikana päättämättä voimassa olevaa työsuhdettaan. Jos työntekijä irtisanoutuu tästä muusta työstä lomautuksen aikana, on irtisanomisaika viisi päivää. Työsuhdetta ei lomautuksen aikana saa solmia selkeästi kilpailevaan yritykseen. Lomautettu työntekijä voi päättää voimassa olevan työsuhteen heti, paitsi kun lomautuksen päättymiseen on aikaa 7 päivää tai vähemmän. Työnantajan irtisanoessa työntekijän lomautuksen aikana on maksettava irtisanomisajan palkka. Ns. roikkuva lomautus tarkoittaa yli 200 päivää kestänyttä lomautusta. Tuolloin työntekijä voi itse päättää työsuhteen ja vaatia työnantajan irtisanomisaikaa vastaavan irtisanomisajan palkan tekemättä työtä. Yt-neuvottelujen kirjaaminen Lain mukaan työnantaja huolehtii pyynnöstä yt-neuvottelujen kirjaamisesta, mutta useimmiten pöytäkirjaaminen on muutenkin myös työnantajan intresseissä. Pöytäkirjasta on käytävä ilmi: Neuvottelujen ajankohdat Niihin osallistuneet Neuvottelun tulokset Mahdolliset osallisten eriävät kannanotot Kaikki läsnä olleet tarkastavat ja allekirjoittavat pöytäkirjan, ellei toisin sovita. Voidaan sopia esimerkiksi, että yksi edustaja molemmilta osapuolilta allekirjoittaa pöytäkirjan. Henkilöstön edustajalla on oikeus saada riittävästi vapautusta työstään yt-neuvotteluja varten. Samoin niihin valmistautumista ja yhteistoimintakoulutusta varten. Koulutuksen ajankohdasta on sovittava. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Jos neuvotellaan työajan ulkopuolella, on henkilöstön edustajalle maksettava säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Salassapitovelvollisuus ja sen edellytykset Työntekijän ja hänen edustajansa on pidettävä salassa: 1) Liike- ja ammattisalaisuudet. 2) Työnantajan taloudellista asemaa koskevat ei-julkiset tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai tämän sopimuskumppania 3) Yritysturvallisuutta tai turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai tämän sopimuskumppania 4) Yksityisen henkilön terveydentilaa koskevat tiedot 1 3 kohdan tiedot voi kuitenkin kertoa edustamilleen työntekijöille tarpeellisissa määrin. Salassapitovelvollisuus on voimassa: Mikäli työnantaja on osoittanut työntekijöille tai henkilöstön edustajille, mitkä tiedot kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin Kun henkilöstön edustaja on tietoja eteenpäin kertoessaan ilmoittanut salassapitovelvollisuudesta edustamilleen työntekijöille Salassapitovelvollisuus jatkuu työsuhteen kestoajan. Poikkeukset yt-menettelyssä Työnantaja saa tehdä töiden järjestelyihin ja yritystoiminnan muutoksiin liittyvän päätöksen tai työvoiman vähentämistä koskevan päätöksen ilman edeltävää yt-menettelyä poikkeuksellisesti, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yt-neuvottelujen esteenä. Kun este poistuu, on käynnistettävä yt-neuvottelut, joissa on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet. Sanktiot yt-menettelyn laiminlyönnistä Irtisanomisiin liittyvien yt-menettelyn laiminlyöntien sanktiona on hyvitys maksimissaan euroa irtisanottua työntekijää kohti. Hyvitys maksetaan asianomaiselle työntekijälle ja se voi tulla maksettavaksi, vaikka irtisanomisperuste olisi ollut lain mukainen. Toisaalta se voi tulla maksettavaksi laittomasta irtisanomisesta maksettavan korvauksen lisäksikin. Tietojenantovelvollisuuden ja henkilöstösuunnitelman laiminlyönnin korjaamiseksi voidaan määrätä uhkasakko tai rikkomuksen jälkeen sakko. Artikkelin on toimittanut Janne Makkulan luentoesityksen pohjalta Antti Järvinen. Tarkistanut lainopillinen asiamies Risto Tuominen Suomen Yrittäjät ry:stä.

6 6 Ambulanssi Vatsan alueen ultraäänikuvaus on yleinen ja potilaalle kivuton, diagnostiikkaa nopeuttava tutkimus. Närästääkö? Epämääräistä kipua vatsassa tai keskellä rintaa? Polttavaa tunnetta ylävatsalla, tai rintalastan takana? Pingottavaa tunnetta ylävatsalla? Röyhtäilyä? Nouseeko hapanta mahan sisältöä ruokatorveen ja suuhun? Oirekirjo ylämahavaivoissa voi olla laaja, mutta potilaat puhuvat usein närästyksestä. Sen ihmiset saattavat mieltää hieman eri tavoilla. Jos ylläkuvattuja oireita esiintyy, kysellään tavallisesti, juotko paljon kahvia ja kuinka paljon käytät alkoholia? Tupakoitko? Käytätkö tulehduskipulääkkeitä? Esimerkiksi mahahaavan mahdollisuus tulee tällöin mieleen, mutta joskus takana voi olla vielä vakavampia syitä. Sepelvaltimotautikin voi oireilla arvaamattomasti, ja joskus hankalan ylävatsavaivan takaa voi löytyä sydäninfarkti. Ylävatsalla tuntuva vaiva saattaa olla lähtöisin mahalaukusta, tai pohjukaissuolesta, mutta myös muualta suolistosta, haimasta, tai sappiteistä. Tavallisesti ohjelmoidaan perustutkimuksiksi ultraääni ja/tai gastroskopia (mahalaukun tähystys) verikokeiden lisäksi. Monet päivystyspoliklinikoille päätyvät ylävatsavaivaiset potilaat eivät saa selitystä oireiden aiheuttajasta. Kipu ja polte on aluksi voinut olla jopa niin kova, että ambulanssi on kutsuttu apuun. Sairaalassa kipu saattaa helpottua itsestään, tai esimerkiksi mahahappoja neutraloivalla lääkkeellä. Lähtökohtana kuitenkin on, että peruselintoiminnot tarkistetaan sekä arvioidaan kivun laadun, sijainnin ja keston perusteella lisätutkimusten ja hoidon tarve. Samalla suljetaan pois muita kuin vatsan alueelta johtuvia kuten sydänperäisiä syitä. Akuutin vatsan yleispätevää määritelmää ei liene olemassa, mutta seuraava kuvaa tuota käsitettä erinomaisen ytimekkäästi. - Akuutilla vatsalla tarkoitetaan äkillisesti alkavaa, uhkaavalta vaikuttavaa, ja usein uutena oireena ilmenevää vatsakipua, joka ei helpotu itsestään nopeasti (muutamassa tunnissa), vaan pikemminkin pahenee. (SLL 48/2006, vsk.61, s , ks. lähdeluettelo) Vaarattomia närästysoireita hoidetaan usein omatoimisesti -joskus liian pitkään- apteekista ilman reseptiä saatavilla Kuva: Jukka Mykkänen/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto mahahappoja neutraloivilla, tai mahalaukun limakalvoa suojaavilla valmisteilla. Niitä löytyy sekä nestemäisessä että kiinteässä muodossa ja myös veteen liuotettavina potetabletteina. Lääketehtaat ovat sijoittaneet paljon rahaa noiden tuotteiden tv-mainontaan. Närästys on jokapäiväistä elämää hankaloittava yleinen vaiva ja lääketehtaat tietävät sen. Mainoksissa on tehokkaasti kuvattu neutraloivien happolääkkeiden autuaaksi tekevää vaikutusta. Närästyksen tai muun ylämahavaivan taustalla saattaa olla stressiä, eli henkisiä paineita, joista johtuu lisääntynyt suolahapon eritys mahalaukussa, eikä tilanne enää pitkittyessään välttämättä ole vaaraton. Potilasta haastateltaessa saattaa löytyä myönteisiä vastauksia ingressissä esitettyihin kysymyksiin. Eräissä ammateissa työstressi kuluttaa sekä fyysisesti että henkisesti. Tuki- ja liikuntaelimistön rasitusvammojen lisäksi kiire sekä elämänmenon nurjan puolen jatkuva katseleminen lisäävät henkistä kuormitusta. Monen elimistössä tämä kuvastuu mahaoireina. Niitä puolestaan lisäävät ingressissä kuvatut lisärasitteet. Kuluttavia ammatteja on nykymaailmassa paljon. Esimerkkeinä olkoot tämän lehden lukijoille tutuimmat; sairaanhoidon alueelta riskialtteinta vyöhykettä edustaa ensihoito ja sairaankuljetus. Vastaavaa kuormitusta kantavat myös palomiehet, poliisit, sosiaalityöntekijät ja monet muut. Tulehduskipulääkkeet ystäviä ja vihollisia Monille tulehduskipulääkkeet ovat jopa päivittäisenä apuna lihas- ja nivelkipuihin. Yli henkilölle Suomessa tulehduskipulääkkeet ovat päivittäiskäytössä välttämättömiä. Ns. jännityspäänsärky on yleinen vaiva. Siinä jännittyneet ja yksipuolisesti kuormittuneet niska-hartiaseudun lihakset johtavat kipua pään alueen lihaksistoon. Tietokoneistuneessa maailmassamme kyseinen vaiva on varsin yleinen, koska ihanteellinen työergonomia toteutuu vain harvoissa työpaikoissa ja harvojen kotimikrojen ääressä. Työkunnon ylläpitämiseksi tarvitaan säännöllistä jumppaa. Se ei aina eikä varsinkaan akuutissa kipuvaiheessa auta, vaan tarvitaan tulehduskipulääkkeitä, joiden pitempiaikainen säännöllinen käyttö saattaa aiheuttaa mahaoireita. Monet tulehduskipulääkkeiden käyttäjät kuvaavat niiden aiheuttavan närästystä. Reseptivapaat mahan happamuutta neutraloivat lääkkeet eivät enää auta siihen riittävästi vaivojen pitkittyessä. Samalla kun tulehduskipulääkkeiden vaikutusmekanismi lievittää hoidettavia oireita, tai poistaa ne, heikkenee mahalaukun limakalvojen suojamekanismi. Yleisimmät Suomessa myytävät tulehduskipulääkkeet sisältävät seuraavia vaikuttavia aineita: diklofenaakki, ibuprofeeni, ketoprofeeni, selekoksibi, etorikoksibi, meloksikaami ja naprokseeni. Hapon vaurioittavilta vaikutuksilta suojaavat parhaiten ns. happopumpun salpaajalääkkeet. Hillittäessä hapon tuotantoa näillä lääkkeitä riittää limakalvon heikentynytkin suojamekanismi suojaamaan limakalvon alaisia kudoksia. Happopumpun salpaajat ovat täsmälääkkeitä ja niiden sivuvaikutukset vähäisiä verrattuna saavutettavaan hyötyyn. Kyseisiä lääkkeitä myydään monilla kauppanimillä, sillä vaikka vaikuttava aine on useammassa tuotteessa sama, tehtaat markkinoivat niitä omintakeisilla nimikkeillään. Vaikuttavia aineita happopumpun salpaajalääkkeissä ovat esomepratsoli, omepratsoli, lansopratsoli, pantopratsoli ja rabepratsoli. Ns. koksibien aiheuttama nousupiikki tulehduskipulääkkeiden myynnissä on taittunut. Osa ko. tuotteista on poistettu markkinoilta. Niiden käytössä alkoi ilmetä enemmän haittavaikutuksia kuin alkuinnostuksessa annettiin ymmärtää. Alun perin niiden piti nimenomaan olla muita tulehduskipulääkkeitä mahaystävällisempiä. Jos löytyy haavoja... Närästyspotilaan mahantähystyksessä saattaa löytyä refluksitauti (ja ruokatorven tulehdus), tai mahahaavatauti. Refluksitauti tarkoittaa mahan sisällön nousemista takaisin ruokatorveen ja suuhun asti. Seurauksena voi olla ruokatorven tulehdus. Aiheuttajana on ruokatorven ja mahalaukun välissä olevan alemman sulkijalihaksen toiminnan häiriö. Sulkijalihas säätelee ruuan kulkua mahaan ja pitää normaalisti mahalaukussa sen sisällön. Närästysoireet selittyvät suurimmaksi osaksi refluksitaudilla, mutta potilaan antama oirekuva ei sitä vielä todista, koska närästys voi ihmisten kielenkäytössä tarkoittaa hieman eri asioita. Mahahaavalla ymmärretään sekä mahalaukun (ulkustauti/ mahalaukun haava = ulcus ventriculi) että pohjukaissuolen haavaumia (ulcus duodeni/duodenaaliulkus), joita voi samalla potilaalla olla useitakin. Närästystä ja/tai ylämahakipua potevan gastroskopiassa haavaumat kirjaimellisesti nähdään ja samalla voidaan ottaa koepaloja diagnostiikan varmistamiseksi ja täydentämiseksi. Mahaavoja hoidetaan samoilla lääkkeillä, joita jo edellä kuvattiin haponerityksen estäjinä, tai happojen neutraloijina. Kyseeseen voi tulla myös kirurginen hoito, jos mahahaavat alkavat pahetessaan vuotaa. Vähäinen vuoto ei aluksi aiheuta oireita, mutta sitä voidaan epäillä alhaisen hemoglobiinin perusteella ja päätyä sitä kautta jatkotutkimuksiin. Vaikeampi vuoto voi aiheuttaa potilaan yleistilan laskun siihen pisteeseen, että ensihoitopalvelut ovat tarpeen jo ennen sairaalaan saapumista. Oireina voivat olla mustat kahvisumpin kaltaiset oksennukset, mustat veriulosteet ja musta veriripuli. Mahahaavan puhkeaminen tarkoittaa käytännössä, että haava on puhkaissut mahalaukun tai pohjukaissuolen seinämän. Mahan ja suolen sisältöä valuu vatsaonteloon, minkä seurauksena usein on vatsakalvontulehdus. Mahapotilaan perustutkimuksiin kuuluu myös koe helikobakteerin toteamiseksi tai poissulkemiseksi. Jos helikobakteeri löytyy, aloitetaan häätöhoito. Vaikka mahahaavaa ei olisi (vielä) todettukaan, häätö on profylaktisena eli ennalta ehkäisevänä hoitona tarpeen. Happolääkityksen lisäksi potilaalle määrätään antibiottia. Jos mahahaava todetaan ja helikobakteeri-infektio on jo löytynyt, aloitetaan ns. kolmoishoito. Helikobakteeri-infektio ja tulehduskipulääkkeiden käyttö ovat mahahaavojen yleisimmät aiheuttajat. Noin 70 % mahalaukun haavoista ja yli 90 % pohjukaissuolihaavoista liittyy helikobakteeri-infektioon. Mahalaukun haavan tyypillisin oire on tylppä ja polttava kipu mahan keskiviivassa. Pohjukaissuolihaava esiintyy selkeämmin tyhjämahakipuna. Sairaalan ulkopuolella ei täsmädiagnoosiin perus elintoiminnot turvataan ja kiireellisyys arvioidaan Sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa on vaikea päästä edes luotettavaan työdiagnoosiin, jos potilaalla on akuutti vatsavaiva. Lievemmissä vaivoissa ambulanssi hälytetään harvoin, sillä potilaat hakeutuvat itse terveyskeskukseen, lääkäriasemalle, tai sairaalan (yhteis)päivystyspisteeseen. Tärkeintä akuutin vatsapotilaan kohtaamisessa on peruselintoimintojen tarkistaminen ja varmistaminen. Ensihoitajien tulee tunnistaa riskit ja toimia niiden mukaisesti. Vatsan alueella on useita mahdollisia kipulähteitä, eikä kipu välttämättä tunnu siinä kohdassa, missä kohde-elin sijaitsee. Erityisen haasteellisia ensiarviossa ovat lapsi- ja vanhuspotilaat. Kipujen alkutuntemuksia saatetaan aikuis- ja vanhuspotilaiden kohdalla hyvinkin kuvailla vaikkapa närästykseksi, mutta jälleen tullaan siihen, että aiheuttaja ei aina sijaitse vatsaontelossa, vaan syy voi olla sydänperäinenkin. Joskus taas vaiva ei onneksi osoittaudukaan niin vakavaksi kuin oirekuva antaisi odottaa. Antti Järvinen Lähteet: Astra Zeneca: Hietala Pekka: Akuutti vatsavaiva vanhuksella; Systole 3/2004 vsk 18 s Karanko Meri: Sepelvaltimotauti pitäisi löytää myös närästyksen takaa; Suomen Lääkärilehti 33/2005 vsk 60 s Karvonen Anna-Liisa: Ylävatsavaivan diagnostiikka: pitäisikö aina tähystää? Suomen Lääkärilehti 44/2005 vsk 60 s Leppäniemi Ari: Akuutti vatsakipu; Suomen Lääkärilehti 48/2006, vsk 61, s Mäntyselkä Pekka: Melko tavallinen tarina ylämahakipuinen mies; Suomen Lääkärilehti 33/2002 vsk 57 s Pirnes Jari: Akuutti vatsapotilas ensihoitoketjun alkupäässä; Systole 3/2004 vsk 18 s

7 Ambulanssi Savo-Karjalan Sairaankuljetusyrittäjät ry JOENSUUN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY, Joensuu KARTTULAN SAIRAANKULJETUS KY, Karttula KESKI-KARJALAN SAIRAANKULJETUS OY, Kitee KIURUVEDEN SAIRAANKULJETUS OY, Kiuruvesi KUOPION ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY, Kuopio LAPINLAHDEN SAIRAANKULJETUS OY, Lapinlahti LEPPÄVIRRAN SAIRAANKULJETUS OY, Leppävirta PIELAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY, Pielavesi PYHÄSELÄN SAIRAANKULJETUS AY, Pyhäselkä RAUTALAMMIN SAIRAANKULJETUS OY, Rautalampi SAIRAANKULJETUS AARNE TIAINEN OY, Valtimo SAIRAANKULJETUS ANTTONEN KY, Keitele SAIRAANKULJETUS ESKO MIETTINEN OY, Kuopio SAIRAANKULJETUS JUHA NUMMINEN, Kaavi SAIRAANKULJETUS OSSI VÄÄTÄINEN OY, Kuopio SONKAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY, Sonkajärvi TUUSNIEMEN SAIRAANKULJETUS OY, Tuusniemi VARPAISJÄRVEN ENSIHOITO OY, Varpaisjärvi VEHMERSALMEN SAIRAANKULJETUS OY, Vehmersalmi VESANNON ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY, Vesanto VIEREMÄN SAIRAANKULJETUS OY, Vieremä Etelä-Savon Sairaankuljetusyrittäjät ry ENSIHOITO KINNUNEN OY, Sulkava HARTOLA-SYSMÄ SAIRAANKULJETUS OY, Hartola ja Sysmä HEINÄVEDEN SAIRAANKULJETUS KY, Heinävesi JUVAN SAIRAANKULJETUS AY, Juva OTAVAN SAIRAANKULJETUS AY, Mikkeli, Otava PERTUNMAAN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS AY, Pertunmaa PUUMALAN ENSIHOITO OY, Puumala SAIRAANKULJETUS AUVO PARTTI, Kangasniemi SAIRAANKULJETUS KINNUNEN OY, Siilinjärvi Kaakkois-Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry PARIKKALAN ENSIHOITOPALVELU OY, Parikkala RAUTJÄRVEN SAIRAANKULJETUS KY, Simpele RUOKOLAHDEN ENSIHOITO KY, Ruokolahti SAIRAANKULJETUS ARI SOININKALLIO OY, Elimäki SAIRAANKULJETUS HAIMI KY, Anjalankoski Lounais-Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry AURANMAAN AMBULANSSI OY, Riihikoski ETELÄ-SUOMEN SAIRAANKULJETUS OY, Kemiö EURAN SAIRAANKULJETUS, Kauttua HARJAVALLAN SAIRAANKULJETUS KY, Harjavalta HUITTISTEN AMBULANSSIPALVELU OY, Huittinen HÄRKÄTIEN SAIRAANKULJETUS OY, Lieto KANKAANPÄÄN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY, Kankaanpää KARVIAN ENSIHOITOPALVELU OY, Karvia LOIMAAN AMBULANSSI KY, Loimaa LUOTEIS-SATAKUNNAN SAIRAANKULJETUS, Tuorila PAIMIO-SAUVO SAIRAANKULJETUS OY, Preitilä SAIRAANKULJETUS INNA OY, Nousiainen SAIRAANKULJETUS KOSKI AY, Hietamäki SAIRAANKULJETUS KYLLÖNEN TMI, Säkylä SAIRAANKULJETUS MAAVIRTA KY, Somero SAIRAANKULJETUS PEKKA TOIVONEN OY, Kokemäki SAIRAANKULJETUS TAPANI OY, Laitila SAIRAANKULJETUS UUSITALO KY, Noormarkku SALON SAIRAANKULJETUS KY, Salo SATAKUNNAN AMBULANSSIPALVELU OY, Pori VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANKULJETUS OY, Turku Hämeen Sairaankuljetusyrittäjät ry ASIKKALAN SAIRAANKULJETUS OY, Asikkala FORSSAN SAIRASAUTOYHTYMÄ, Forssa HATTULAN SAIRAANKULJETUS OY, Parola LOPEN SAIRAANKULJETUS OY, Loppi NASTOLAN SAIRAANKULJETUS OY, Nastola PADASJOEN SAIRAANKULJETUS OY, Padasjoki PÄIJÄT-HÄMEEN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY, Hollola SAIRAANKULJETUS T. STENBERG OY, Janakkala Keski-Suomen Sairaankuljetusyrittäjät ry JOKILAAKSON AMBULANSSIPALVELU OY, Jämsä JOUTSAN SAIRAANKULJETUS OY, Joutsa JYVÄSKYLÄN SAIRAANKULJETUS KY, Jyväskylä K. VANHANEN KY, Tikkakoski KIVIJÄRVEN SAIRAANKULJETUS KY, Kivijärvi KONNEVEDEN SAIRAANKULJETUS KY, Konnevesi LAUKAAN SAIRAANKULJETUS, Laukaa MUURAMEN SAIRAANKULJETUS OY, Muurame PETÄJÄVEDEN SAIRAANKULJETUS, Petäjävesi SAIRAANKULJETUS HYVÖNEN KY, Hankasalmi Oulun ja Lapin läänien Sairaankuljetusyrittäjät ry AMBULANSSIPALVELU MANNINEN, Ii ARCERA OY, Kittilä ENSIHOITO SIUKKA OY, Ylitornio HAAPAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY, Haapavesi JUSSAN TUPA OY, Enontekiö KAINUUN SAIRAANKULJETUS OY, Kajaani KALAJOEN SAIRAANKULJETUS OY, Kalajoki KEIJO MÄKÄRÄINEN OY, Ristijärvi KIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY, Kiiminki KUIVANIEMEN SAIRAANKULJETUS OY, Kuivaniemi KULJETUS JUHANI VIRTANEN OY, Vaala KULJETUSLIIKE PERTTI PENTTILÄ KY, Paltamo, Mieslahti KUUSAMON SAIRAANKULJETUS OY, Kuusamo KÄRSÄMÄEN SAIRAANKULJETUS AY, Kärsämäki MONIPALVELU APUAVAIN, Utsjoki NIVALAN SAIRAANKULJETUS KY, Nivala OULAISTEN SAIRAANKULJETUS OY, Oulainen OULUN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY, Muhos POHJOIS-SUOMEN SAIRAANKULJETUS Oy, Rovaniemi POSION SAIRAANKULJETUS, Posio PUOLANGAN SAIRAANKULJETUS KY, Puolanka PYHÄJÄRVEN SAIRAANKULJETUS AY SAARANEN & TUIKKA, Pyhäjärvi RAAHEN AMBULANSSI KY, Raahe RAAHEN ENSIHOITO KY, Raahe REISJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY, Reisjärvi SAIRAANKULJETUS A. JÄRVENPÄÄ OY,Ii SAIRAANKULJETUS AHOKAS AY, Utajärvi SAIRAANKULJETUS BERG KY, Keminmaa SAIRAANKULJETUS ESA PITKÄAHO KY, Ruukki SAIRAANKULJETUS HAATAJA OY, Muhos SAIRAANKULJETUS LOUET AY, Rantsila SAIRAANKULJETUS LOUKUSA OY, Pudasjärvi SAIRAANKULJETUS LUOSTARI KY, Sievi SAIRAANKULJETUS PEKKA ETELÄ OY, Kempele SAIRAANKULJETUS PETTERI HÄRKÖNEN, Vihanti SAIRAANKULJETUS TALVIO KY, Sodankylä SAIRAANKULJETUS TAPANI KUKKOLA KY, Ivalo SALLAN ENSIHOITO OY, Salla SIIKALATVAN SAIRAANKULJETUS OY, Pulkkila SIMON SAIRAANKULJETUS OY, Simo SOTKAMON SAIRAANKULJETUS OY, Sotkamo TAIVALKOSKEN SAIRAANKULJETUS OY, Taivalkoski TUNTURI-LAPIN ENSIHOITO OY, Muonio VUOLIJOEN SAIRAANKULJETUS TAPIO VALTANEN, Vuolijoki YLIKIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY, Ylikiiminki Pirkanmaan Sairaankuljetusyrittäjät ry AMBULANSSIPALVELU VAMMALA, Huittinen ENSIHOITOPALVELU KANNISTO & HAAPAJOKI, Lempäälä HÄMEENKYRÖN SAIRAANKULJETUS KY, Hämeenkyrö IKAALISTEN AMBULANSSIPALVELU OY, Ikaalinen KANGASALAN POTILASKULJETUS T:MI, Kangasala KANGASALAN POTILASKULJETUS OY, Tampere LAVIAN SAIRAANKULJETUS KY, Lavia MEDIHAPPI OY, Urjala MÄNTÄN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY, Mänttä ORIVEDEN SAIRASAUTOPALVELU KY, Orivesi PARKANON AMBULANSSIPALVELU OY, Parkano SAIRAANKULJETUS P&R KY, Tampere SAIRASAUTOASEMA AHOMETSÄ & NISKANEN AY, Vammala SYDÄN-HÄMEEN ENSIHOITO KY, Luopioinen TOIJALAN POTILASKULJETUS OY, Viiala TOIJALAN SAIRAANKULJETUS OY, Tampere VAMMALAN SAIRAANKULJETUS EERO KULJU T:MI, Vammala VIRTAIN ENSIHOITO OY, Virrat YLÖJÄRVEN-KURUN SAIRAANKULJETUS KY, Ylöjärvi Pohjanmaan Sairaankuljetusyrittäjät ry ALAVUDEN SAIRAANKULJETUS KY, Alavus HÄRMÄN SAIRAANKULJETUS OY, Kangasto ILMAJOEN SAIRAANKULJETUS AY, Ilmajoki ISOJOEN SAIRAANKULJETUS OY, Isojoki JALASJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY, Jalasjärvi JURVAN SAIRAANKULJETUS OY, Jurva KAUHAJOEN AMBULANSSI KY, Kauhajoki KAUSTISEN SAIRAANKULJETUS OY, Kaustinen KRONOBY SJUKTRANSPORT OCH SJUKVÅRDSSERVICE AB, Alaveteli KURIKAN SAIRAANKULJETUS OY, Kurikka LAPPAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY, Lappajärvi LAPUAN SAIRAANKULJETUS OY, Lapua LOHTAJAN-HIMANGAN SAIRAANKULJETUS AY, Lohtaja OY VASA AMBULANS VAASA AB, Mustasaari PERHON SAIRAANKULJETUS AY, Perho SAIRAANKULJETUS A.YLIKOSKI CO, Kristiinankaupunki SAIRAANKULJETUS ERKKI AHONEN OY, Vimpeli SAIRAANKULJETUS HARRI ÅKERMAN KY, Soini SAIRAANKULJETUS HÄMÄLÄINEN OY, Kannus SAIRAANKULJETUS JUHANI NUOTTAJÄRVI OY, Seinäjoki SAIRAANKULJETUS KARI KOSKINEN OY, Alajärvi SAIRAANKULJETUS LÄSPÄ KY, Veteli SAIRAANKULJETUS MIKKOLA OY, Evijärvi TEUVAN SAIRASAUTO KY, Teuva TOHOLAMMIN SAIRAANKULJETUS KY, Toholampi Uudenmaan Sairaankuljetusyrittäjät ry TAMMISAAREN SAIRAANKULJETUS KB, Tammisaari ENSIHOITO SAIRAANKULJETUS PARAMEDIC OY, Hamina ESPOON SAIRAANKULJETUS OY, Espoo ETELÄ-SUOMEN ENSIHOITO OY, Nurmijärvi HELSINGIN AMBULANSSIPALVELU OY, Helsinki HELSINGIN SAIRAANKULJETUS OY, Espoo HELSINGIN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY, Helsinki HYVINKÄÄN SAIRAANKULJETUS OY, Hyvinkää INGÅ SJUKTRANSPORT AB, Inkoo KARISBYGDENS SJUKTRANSPORT KB, Karjaa KARKKILAN SAIRAANKULJETUS OY, Karkkila KESKI-UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY, Järvenpää KIRKKONUMMEN SAIRAANKULJETUS & ENSIHOITO OY, Kirkkonummi LEPPÄVAARAN AMBULANSSI OY, Espoo LOHJAN SAIRAANKULJETUS OY, Lohja ORIMATTILAN SAIRAANKULJETUS OY, Orimattila OY LOVIISAN SEUDUN SAIRAANKULJETUS AB, Loviisa OY PORVOON AMBULANSSIPALVELU, Porvoo SIPOON SAIRAANKULJETUS OY, Sipoo VANTAAN SAIRAANKULJETUS OY, Vantaa VIHDIN SAIRAANKULJETUS OY, Vihti, Nummela

8 8 Ambulanssi Ensiapu- ja ensihoitosymposium Tampereella Suomen suurin elvytyskoulutustilaisuus Yhteensä 380 SPR:n aktiivia ja ensihoidon ammattilaista ympäri Suomen kokoontui neljännentoista kerran maan suurimpaan elvytyskoulutustilaisuuteen. Päivien avaussanat lausui SPR:n ensiaputoimikunnan puheenjohtaja, ylilääkäri, lääkintäkenraalimajuri Pentti Kuronen. Luennoitsijat olivat omien erityisalojensa huippuosaajia. Kuulijakunta sai jälleen vankan tietopaketin sulateltavakseen puhetta johtaneen, Suomen Punaisen Ristin asiantuntijalääkärin ja Ema Groupin toimitusjohtajan, lääkäri Ari Kinnusen tahdittamana. Symposiumin tieteelliseen työryhmään kuului edellisten lisäksi SPR:n asiantuntijalääkäri, professori Maaret Castrén, Syöpäjärjestöjen pääsihteeri, lääketieteen tohtori Harri Vertio ja SPR:n ensiapukoulutuksen päällikkö Carin Westerholm. Jokainen osallistuja sai marraskuun lopun kaksipäiväisessä symposiumissa omakseen MiniAnne-elvytysnuken sekä tuiki tärkeän käytännön opastuksen paikan päällä. Päivien aikana opastettiin myös ensiapuohjeiden tilaamiseen matkapuhelimeen. Vapaaehtoisissa työpajoissa pääsi tutustumaan muiden ohella Apprixin ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä kehittämään kännykkäopetuspeliin, jonka avulla pelaaja voi testata ensiaputaitonsa niin liikenteessä kuin muissakin hätätilanteissa. Puolustusvoimat esitteli mullistavan maailmanuutuutensa, kenttä- ja katastrofilääkinnän simulaatiostudion. Sen avulla koulutus viedään Lahdesta sinne, missä koulutettavatkin ovat. TV:stä tuttua puhelinäänestystekniikkaa käytettiin keinona saada yleisö osallistumaan. Tietojen ajantasaisuutta testaaviin kysymyksiin äänestämällä vastanneiden kesken arvottiin ensiaputuotteita. Esittelypisteissä pääsi tutustumaan alan uutuustuotteisiin ja maanantain yhteistä il- Valmiina elvyttämään opetus-cd:n hyvien ohjeiden mukasesti. lanviettoa juhlisti Warner Brosin musiikki. Kahden vuoden päästä vastaava koulutustilaisuus on jälleen Helsingissä ja mahdollisesti joskus myös Pohjois-Suomessa. Yksi päivien tärkeä viesti oli se, että omat tunteet on osattava henkeä pelastavassa toiminnassa panna syrjään ja toimittava koulutuksen mukaisesti. Toisaalta on myös muistettava, että aina kun työtä tekee ihminen, on erehtyminen mahdollista ja se on vain hyväksyttävä. MiniAnne jokaiseen kotiin Professori Maaret Castrén kehui puheenvuorossaan kuinka SPR on ollut edelläkävijä ensihoidossa ja kestää maailmanlaajuisen vertailun. Hän vertaili uuden ja vanhan elvytystavan eroja ja totesi, että uuden tavan myötä aika, jolloin potilailla ei ollut ventilaatiota ollenkaan, on vähentynyt ja elvytyksen jälkeinen hyperventilaatio on selkeästi vähentynyt. Castrén on mukana kehittämässä uutta ohjeistusta ensihoitoon. Koska hoidon aloittamisen nopeus on ensiarvoisen tärkeää potilaan selviämisen kannalta, kertoi hän tavoitteesta saada defibrillaattorit julkisiin tiloihin, joissa liikkuu sydänpotilaita, tai oleskelee henkilöitä, jotka ovat vaarassa saada sydänkohtauksen seuraavan viiden vuoden aikana. - Jos tähän satsattaisiin, selviäisivät monet potilaista vielä työelämään, sanoi hän. Elvytystilanteissa paikalla on yleensä aina ensimmäisenä maallikko ja paljon riippuu siitä, osaako hän elvyttää. Joskus pohditaan, saako maallikko elvyttää, vai ei. Castrén kertoi ulkomailla tehdystä tutkimuksesta, jossa kysyttiin maallikoilta ja ammattilaisilta, elvyttäisivätkö he epämääräisen näköistä potilasta. Ammattilaiset pelkäsivät bakteeritartuntoja niin paljon, että vain 30 prosenttia heistä elvyttäisi, mutta maallikoista elvytystoimiin ilman bakteerikauhua alkaisi jopa 90 prosenttia. Koska elvytystoimien nopea aloitus on avainsana, on tärkeää opettaa oikeat aakkoset myös maallikoille. Castrén kertoi hyvin innostuneesti elvytysnukke MiniAnnen avaamista mahdollisuuksista paitsi ensiapuihmisten myös koko kansan elvytyskoulutukseen. Nukke on kokonaan uusi konsepti Suomessa ja sen käytöstä on hyviä kokemuksia ulkomailla. Teema onkin, että nuken ja sen mukana tulevan CD:n avulla on mahdollisuus oppia oikea tapa elvyttää jopa kolmessakymmenessä minuutissa. Puhallettava, pieneen pakettiin taittuva nukke on henkilökohtainen ja mahtuu mukaan laukkuun, joten taitoa on helppo harjoitella melkein missä ja milloin tahansa. Mini- Anne on muokattavissa elvytettävästä aikuisesta elvytettäväksi lapseksi rintalastan kokoa muuttamalla. Simulaatiostudio avuksi koulutukseen Uutuutena esiteltiin puolustusvoimien ensiapukoulutusyksikköä, joka muodostuu kuudesta helposti liikuteltavasta moduulista. Ensiaputoimikunnan puheenjohtaja Pentti Kuronen kertoi, että tämä maailman ensimmäinen siirrettävä koulutusjärjestelmä on saanut vaikutteita lentokonesimulaattoreista. Suomalaista valmistusta oleva järjestelmä oli toteutettu lahjoitusvaroin ja otettu käyttöön muutama viikko aikaisemmin. Tampereella se oli ensimmäistä kertaa puolustusvoimien ulkopuolisessa käytössä. Koko studion perusidea pohjautuu simulaationukkeen, jonka toimintoja ohjataan kontrollitilasta. Nukke reagoi annettuihin hoitotoimenpiteisiin, joiden vaste nähdään monitoreista kuten ainakin oikealla potilaalla. Nukke myös hengittää ja puhuu. Simulaatiostudiokokonaisuuden avulla harjoitustilanteesta saa hyvin toden tuntuisen. Valot välähtelevät, savu leijuu paikan yllä ja aseet metelöivät taustalla. Opetusylihoitaja Jorma Jokela Sotilaslääketieteen keskuksesta Lahdesta kertoi, että yksikön myötä lääkäreille, hoitajille ja ensiapuhenkilöstölle suunnattavaa koulutusta voidaan mennä antamaan eri puolille Suomea, kun tähän asti koulutettavien on aina pitänyt itse matkustaa opetuspaikkakunnalle. Kun apu on kaukana Lentoemännät ovat saneet koulutuksen, jonka turvin he pystyvät antamaan ensiapua lennolla. Yleensä apua tarvitsevilla on huono olo riehakkaan loman jälkeen, jolloin syntyy mm. pyörtymiskohtauksia ja muuta lievempää, mutta joskus on kyseessä isompikin ongelma. - Kun tilanne on vakavampi, on lentoyhtiöillä käytössään Medilink, johon otetaan koneen ohjaamosta yhteyttä, ja saadaan toimintaohjeet, kertoi lääketieteellinen asiantuntija, sairaanhoitaja, lentoemäntä Kati Niininen Finnairilta. Palvelu on englanninkielinen, mutta kuulijoiden palautteen mukaan myös suomenkielen tulkkiapua langan päästä hätätilanteeseen löytyy. Kun potilaan hoidosta ei yksin selvitä, kuulutetaan lääkäriä ja hoitohenkilökuntaa matkustajistosta. Puheenvuoroja jakanut lääkäri Ari Kinnunen kevensi vakavaksi käyvän luentopäivän tunnelmia muistelemalla, kuinka hoito ei aina osu kohdalleen. Eräällä lennolla matkustajaa elvytettiin käytävällä, jolloin Kinnunen katsoi, että tuo on toivotonta, potilas on menetetty ja toteaa, että elvytys on lopetettava. Tällöin potilas ihan itse lausui Kinnuselle syvät kiitokset. Laivoilla ollaan kaukana kotoa ja omat lääkekaapit ovat tarpeen. Osa henkilökunnasta on perehtynyt ensiapuun. Lääkintäperämies Mikko Hurmola kertoi, että he konsultoivat EMA Groupin asiantuntijoita aina hätätilanteissa, koska näillä on ajantasainen tieto niistä olosuhteista, mitkä laivalla vallitsevat. Suomalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ei ole kieliongelmia ja parhaimmillaan nämä tietävät jopa sen, missä siellä lääkekaapissa ovat tarvittavat lääkkeet. Vakavammissa tapauksissa potilas saadaan lääkintäperämies Hurmolan mukaan nopeasti hoitoon helikopterilla. Väkivalta lasten kokemana Tällä kertaa päivillä oli mukana myös psykologi Eija Keräsen perheväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä luento. Keränen työskentelee väkivaltaa kokeneiden lasten parissa ja selkeässä esityksessään hän kertoi väkivallan vaikutuksista lapsiin. Kuulijat istuivat hiirenhiljaa. Väkivaltaa kokeneiden lasten piirustukset kertoivat selkeää kieltään heidän pahasta olostaan. - Aina, kun perheessä on vanhempien välistä väkivaltaa, myös lapset kärsivät, kertoi Keränen ja jatkoi, että tällöin on myös lapsilla suurempi riski joutua väkivallan uhriksi. Hänen mukaansa perheet painivat vaikeissa tilanteissa hyvin pitkään ja joskus tulevat turvakotiin vasta sitten, kun lapset sanovat, että he eivät enää kestä. Kokemuksen mukaan lapset haluavat, että väkivalta loppuu, ja haluavat siitä eroon, mutta haluavat silti pitää edes jonkinlaisen yhteyden molempiin vanhempiinsa. Lapset tuntevat vihaa väkivallan tekijää, mutta myös uhria kohtaan, joka yleensä on äiti. Äitiin viha kohdistuu silloin, kun tämä ei ymmärrä viedä lapsia turvaan. Väkivallan keinoin kasvattamista pidetään edelleen Keräsen mukaan sallittavana, vaikka se on lailla kielletty jo 80-luvun alussa. Kurituksen nimellä itseensä kohdistuvaa väkivaltaa lapset pitävät hyvin pitkään oikeutettuna, vaikka osaavat kritisoida toiseen vanhempaan kohdistunutta väkivaltaa hyvinkin selkeästi. Keräsen viesti oli, että väkivaltaan pitää puuttua ja lastensuojeluilmoitus on syytä tehdä. Lapselle voi kertoa, että asioita selvitellään, mutta liikaa ei saa luvata, koska

9 Ambulanssi Suomen Punaisen Ristin ensiaputoimikunnan puheenjohtaja, ylilääkäri, lääkintäkenraalimajuri Pentti Kuronen avasi symposiumin sekä lausui päätössanat, mutta ehti kiireiden keskellä vaihtamaan kuulumisia huippuasiantuntijoista koostuneen luennoitsijakartin kanssa. Tässä keskustelukumppanina Syöpäjärjestöjen pääsihteeri, LKT Harri Vertio. lapsen luottamus särkyy kovin helposti. Puheenvuoroissa todettiin, että väkivalta on usein edelleen näkymätöntä; sitä ei huomata, eivätkä sen enempää lapsi- kuin aikuisuhritkaan saa silloin apua. - Tässä voisi olla symposiumien tuleva kestopuheenaihe ja katsotaan, onko mikään muuttunut kymmenen vuoden kuluttua, totesi puhetta johtanut Ari Kinnunen virinneen keskustelun päätteeksi. Voiko väkivaltaista parantaa? Psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin, psykiatri Hannu Lauerman luento aiheesta Voiko väkivaltaisen ihmisen parantaa, oli karmeudestaan huolimatta antoisa. Luennoitsijan tapa löytää huumoria ihmisen pimeistäkin puolista kertovan aiheen höysteeksi kirvoitti päivien makeimmat naurut. Lauerma jakoi aggression kahteen ilmenemismuotoon. Toisaalta se on elintärkeä voima, jota tarvitaan selviytymiseen ja toisaalla on patologinen agressio, jolla ei ole mitään tekemistä edellisen kanssa. Hän lähti luennossaan esihisto riasta, jolloin miehen tehtävä oli suojella perhettä suuria uhkia vastaan ja varmis taa perheen selviytyminen hengissä. Siitä Lauer ma siirtyi nykypäivän moottoripyöräjen giläisiin, joille ihmisen tappaminen on porukkaan pääsemisen ehto. Vankilaanhan he yleensä päätyvät ja pääsevät vasta siellä ensimmäisen kerran terapian piiriin. Luennon viesti oli lohduton, väkivaltaisella harvoin on toivoa, keinoja auttaa on hyvin vähän. Terapiat purevat heikosti, jos ollenkaan. Lääkehoitoja on käytetty ja joillakin niistä on todettu olevan pientä vai - ku tusta aggressiivisuuden hallintaan. Yllät - tä vänä löytönä Lauerma kertoi todetun, vielä toistaiseksi kysymysmerkillä, Omega 3 -kalaöljy valmisteilla mahdollisesti olevan suotuisia vaikutuksia aggressiivisuuden hillinnässä. Lauerma havainnollisti aihettaan kertomalla koesarjasta, jolla tutkittiin rhesusapinoita. Apina joka jäi täysin vaille emotionaalista huolenpitoa lapsuudessaan, käyttäytyi aikuisena erittäin aggressiivisesti. Kaiken toivottomuuden keskellä vaikutelmaksi jäi, että ehjä väkivallaton koti, lämmin läheisyys ja suoranainen sylihoito lapsuudessa voisi muokata myös ihmisluonnetta niin, että aggressiivisuus säilyy hallittavalla tasolla, eikä muutu tuhoavaksi. Helena Jaakkola Puolustusvoimien uusi kenttä- ja katastrofilääkinnän simulaatiostudio oli ensimmäistä kertaa esillä siviilitapahtumassa SPR:n symposiumissa Tampereella. Lääketieteen opiskelija, ensiapupäivystäjä Milla Hänninen opastaa ensiapukouluttaja Liisa Flinck- Vasamaa intuboinnissa. Potilaana olo ei aina edellytä makuuasentoa Tunnettu ensihoitolääkäri, EMA Groupin toimitusjohtaja Ari Kinnunen kävi symposiumin osallistujien kanssa vuorovaikutteisesti TV:stä tuttua puhelintekniikkaa hyödyntäen läpi tosielämän hätäensiapua. Esimerkeissä vilahtelivat auton tönäisemä jalankulkija, tieltä suistunut auto, fileerausveitsellä vedetty haava kaulalla ja suuhun ammuttu laukaus. Osallistujat olisivat menettäneet viimeksi mainitun potilaan aivan samalla tavalla, kuin Kinnunen kertoi itse juuri tällaisen potilaan menettäneensä. Ensiavuksi olisi riittänyt kompressio luodin sisäänmenohaavaan, jolloin verenvuoto olisi tyrehtynyt. Luoti tuli ulos korvakäytävän etupuolelta. Kinnunen kertoi kuinka tositilanteessa toimittiin. Potilas vängättiin selälleen, tukittiin verenvuoto ulkopuolelta ja tehtiin trakeostomia. Potilas pyrki ylös, koska makuulla oli hankala hengittää, mutta häntä kammettiin selälleen pelkästään siksi, koska hän on potilas. Potilas yski verta, jolloin kanyyli irtosi. Kipuun ja hässäkkään tarjottiin lääkkeeksi morfiinia, minkä seurauksena potilaan elintoiminnot lakkasivat. - Vammapotilaalla pieni kipu on parempi, koska silloin verenpaine pysyy elintoimintoja ylläpitävällä tasolla. Vaihtoehtona on, että hän on sekä kivuton että paineeton, totesi Kinnunen. Kinnunen kehotti ensihoitajia unohtamaan oman ahdistuksensa, katsomaan potilasta ja havainnoimaan omilla aisteillaan, miltä tilanne näyttää, sekä käyttämään toimissaan tervettä maalaisjärkeä. - Vaikka on potilas, ei tarvitse välttämättä olla makuuasennossa, jos muuten on helpompi olla. Onnettomuustilanteissa auttaa Kinnusen mukaan rautainen ammattitaito, terve järki ja harkinta. Aina ei tiedetä, milloin potilas on menetetty ja Kinnusen luennon hyväksi vastapainoksi professori Maaret Castrén kertoi, kuinka Konginkankaan onnettomuudessa toivottomien joukkoon oli laitettu potilas, joka saatuaan apua toipui ja opiskelee tänään täyttä vauhtia kuten muutkin nuoret. Waloplast Oy toimittaa ensiaputuotteita mm. Suomen Punaiselle Ristille ja oli paikalla hyvin monipuolisella tarjonnalla. Ensihoitovälineitä menee paljon myös ulkomaan markkinointiin, kertoi toimitusjohtaja Walo Pakkanen, joka esitteli tuotteita sangen kiinnostuneelle yleisölle yhdessä Sanna Pennasen kanssa. Pandemia tulee, oletko valmis - Pandemia tulee ennemmin tai myöhemmin, sitä ei voi estää, totesi Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovinen SPR:n ensiapu- ja ensihoitosymposiumissa Tampereella. Hän muistutti mieliin ryssäkuumeen, espanjantaudin, aasialaisen, hongkongilaisen ja moskovalaisen, jotka kaikki levisivät kulovalkean tavoin tappaen miljoonia ihmisiä, mutta jotka sitten äkkiä hävisivät maapallolta. - Pandemia ei ole kaiken loppu, siitä selvitään, mutta se aiheuttaa inhimilisiä ja taloudellisia kärsimyksiä, kertoi Huovinen ja muistutti, että juuri tällä viikolla on kansainvälinen ja tärkeä pandemiakokous menossa. Influenssapandemia alkaa, kun lintuinfluenssavirus muuttuu ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Tällä viruksella on taipumus tarttua ja sairastuneista yli puolet kuolee. Huovinen näytti kartan, jonka perusteella tiedämme, että lintuinfluenssa on levinnyt aika laajalle Aasiaan, hieman Afrikkaan sekä jonkin verran Venäjällekin. Vastaavasta ihmisten sairastuvuutta kuvaavasta kartasta käy selville, että ihmiset eivät ole vielä sairastuneet muualla kuin lähinnä Aasiassa, mm. Indonesiassa. Virus on kuitenkin nopea leviämään ja silloin ovat kokemuksen mukaan pienet lapset, jostakin syystä myös nuoret aikuiset ja ymmärrettävästi vanhukset varavyöhykkeessä. Rokotteet ovat tehokas keino virusta vastaan, mutta niitä voidaan alkaa kehittää vasta kun pandemia puhkeaa. Valmistamiseen menee kuusi kuukautta ja Huovinen muistutti, että vaikka tilaisimme rokoteerän ajoissa, voi kansainvälinen politiikka vaikuttaa niin, että olemme jonossa vasta jollakin myöhäisemmällä sijalla sen saamisessa. - Pandemia kaksinkertaistaa kuolleisuuden, muistutti tutkimusprofessori ja arveli, että bruttokansantuote alenee kolmekymmentä prosenttia tässä kurimuksessa. - Onko Suomi varautunut, ovatko yritykset varautuneet moiseen, kyseli tutkija. Suojautumiskeinoja on perin vähän. Virukset leviävät pisaratartunnalla ja jos arvellaan kantomatkaksi metriä, kaikki lähempänä olevat ovat vaarassa. Kun aivastelemme, peitämme nenän käsin ja kas, kaikki pöpöt ovat kämmenissämme. Jos me pesisimme kätemme jokaisen aivastuksen jälkeen, ei vaaraa olisi. Me kuitenkin kättelemme ihmisiä, koskettelemme esineitä ja niin virus jatkaa kuivuneen liman turvissa kulkuaan kohti uusia nenän limakalvoja, joista se tunkeutua muualle hengityselimistöön. - Pandemia saattaa iskeä kolmessa, jopa neljässä aallossa, mutta kaikki maat evät ole yhtä aikaa taudin kourissa. Kun tämä tauti sitten iskee, on yhteiskunnan toimivuus tärkeää, rokotteiden saaminen ensiarvoista ja henkistäkin tukea tullaan tarvitsemaan, vakuuttaa tutkimusprofessori Huovinen. Se, mitä jokainen voi ihan itse tehdä, on pestä kätensä hyvin ja huolehtia muutoinkin hygieniasta ja yleiskunnostaan. Huovinen vakuutti, että WHO kyllä varoittaa kun pandemian riski kasvaa.

10 10 Ambulanssi Seulottuja tiedonjyviä Kuva: Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto Tällä palstalla käsitellään sairauksiin ja terveyteen liittyviä asioita yleisellä tasolla, mutta myös sairauksien syitä, hoitoa ja seurauksia. Aiheet eivät välttämättä liity suoraan ambulanssityöhön, mutta tervey denhuollon ammattilaisina saattavat tämän lehden perus lukijat olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjolla oleva tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä muun ammattitietouden joukossa. Terveydenhuollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Lintuinfluenssapandemian uhka on yhä olemassa Tälläkin palstalla on aikaisemmin käsitelty lintuinfluenssan uhkaa. Taudin pelättiin rantautuvan myös Suomeen ihmiseenkin tarttuvassa muodossa. Periaatteessa siihen ei paljon aikaa tarvita. Yksikin taudinkantaja riittäisi. Lento kaukomailta suomalaiselle lentokentälle voisi tuoda tartunnan saaneen muutamassa tunnissa potentiaaliseksi uhkatekijäksi terveydenhuoltomme kestokyvylle. Kymmenen vuotta sitten todettiin ensimmäinen H5N1-lintuinfluenssavirustartunta ihmisessä. Neljä vuotta sitten alkoi nykyinen epidemiakausi siipikarjassa ja osin luonnonvaraisissa linnuissa. Eräissä maissa on tuhottu elävää siipikarjaa tonneittain taudin leviämisen estämiseksi. Virus on tarttunut yli 300 ihmiseen. Tartunnan saaneita on löytynyt 12 maasta. Varsinainen pandemia, joka leviäisi ihmisestä toiseen yli maapallon, ei ole puhjennut. Asiantuntijoiden mukaan sen uhka ei kuitenkaan ole vähentynyt. Suuret influenssaepidemiat tulevat joka vuosi Suomeenkin. Rokotuskausi talviepidemiaa vastaan alkoi marraskuussa. Vuosittaiset epidemiat saapuvat meille milloin minkäkin vahvuisina, eli ne ovat jonakin vuonna rajumpia kuin jonakin toisena. Niiden esiintymisaika on riskiaikaa eri puolilla maailmaa myös lintuinfluenssan tarttumisille ihmisiin. Kansainvälisessä yhteisössä taudin leviämisen ja suoranaisen pandemian estäminen vaatii tiivistä yhteistyötä, taloudellista panostusta sekä valppautta ja valmistautumista. Lähde: Kansanterveys 8/2007; Pyhälä Reijo, Ziegler Thedi: Influenssapandemian uhka on taas voimistumaan päin. Valtakunnallinen päihdepolitiikka peilautuu sosiaali- ja terveydenhuollossa myös ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa Alkoholi, jota joskus kuninkaaksikin kutsutaan, hallitsee enemmän tai vähemmän monen ihmisen elämää. Se, että monet eivät hallitse alkoholin kulutustaan, näkyy mm. ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa sairauksien ja tapaturmien välillisenä aiheuttajana. Tässä muutamia asiantuntijoiden huomioita päihdeongelmaisuudesta, sen syistä sekä hoitomahdollisuuksista tämän päivän Suomessa. Ritva Vastamäki, kehittämispäällikkö, Terveyden edistämisen keskus (TEKRY): - Muutama vuosi sitten toteutettu alkoholiveron alennus näkyy nyt paitsi kasvaneina kulutuslukuina, myös aiempaa vakavampina päihdehaittoina. Jarmo Kantonen, johtava ylilääkäri, HYKS, Peijaksen sairaalan päivystys: - Alkoholin hinnan lasku ja alkoholijuomien saatavuuden paraneminen näkyy päivystyksessä, jonne tulleilla ihmisillä noin neljänneksellä on päihteistä johtuva tulosyy. - Kyllä päihtynyt potilas on hankala, häntä on usein vaikea tutkia ja hoitaa, ja päivystystiloissa olevat muut hoitoa odottavat valittavat. Alkoholin hinta-alen jälkeinen todellisuus näkyy päivystyksessä selkeästi. Päihdepotilaat sitovat resursseja, aiheuttavat hulinaa, vievät henkilökunnan energiaa ja häiritsevät muita potilaita. - Päihdepotilaista noin 62 prosentilta puuttuu diagnoosi, eli terveydenhuolto ei tee sitä, mitä sen pitäisi tehdä. Alkoholiriippuvaisia ihmisiä kipsataan ja ommellaan, mutta alkoholiongelmaan ei anneta ohjetta eikä potilaita ohjata hoitoon kuin harvoissa tapauksissa. Sairauskertomuksessa saattaa olla maininta taas päihtyneenä, mutta siitä ei ole seurannut mitään toimenpidettä. - Tarvitsemme päivystyksessä sosiaalialan ja psykiatrian ammattilaisia, jotta päivystyksen haasteiisiin voidaan vastata asianmukaisesti. Matti Piispa, yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija: nuorison pussikaljoittelusta ja mäyräkoiran ulkoiluttamisesta : - Suurimmasta osasta tulee kohtuullisesti alkoholia käyttäviä insinöörejä ja markkinointipäälliköitä, perheellisiä ja keskiluokkaisia kansalaisia. - Sitten on se toinen porukka, joka on pudonnut koulutuksen rattailta ja asuu ehkä syrjäseudulla, josta työtä on vaikea löytää. Tällä jengillä ei ole mielekästä tekemistä, ja aika kuluu kavereiden kanssa kaljoitellessa. Näistä nuorista on kovaa vauhtia kehittymässä erilaisia päihde-, tuki- ja hoitopalveluita tarvitseva syrjäytyneiden kova ydin. Antti Holopainen, ylilääkäri, Järvenpään sosiaalisairaala: - Naisten juomisen yleistyminen ja naisten alkoholin suurkulutus vahvistaa sitä huonoa perinnettä, että juominen siirtyy sukupolvelta toiselle. Jos kotona molemmat vanhemmat juovat, ei lapselle tule muuta mallia. Naisten juominen esimerkiksi raskausaikana aiheuttaa myös sikiölle vaurioita ja ankaran elämän alun. Lähde: Promo 4/2007. Lainaukset artikkeleista, jotka ovat toimittaneet Paula Launonen ja Taina Repo. Alkoholin yhteys tapaturmiin yleistyy myös vanhemmissa ikäluokissa Ambulanssityössä ja päivystyspoliklinikoilla tiedetään erittäin hyvin, että alkoholin ja tapaturmien syy-yhteys on Suomessa varsin tavallinen. Kouvolan seudulla on jo vuonna 2004 käynnistetty hanke, jossa seurataan kaikkia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tapaturmakäynte - jä. Tavoitteena on saada lisätietoa tapa - tur mien ilmaantuvuudesta ja riskiryhmistä, jotta tulevaisuudessa voitaisiin paremmin ehkäistä tapaturmia ja arvioida ehkäisyn vaikuttavuutta. Hankkeessa kerätään tapaturmatietoa myös päiväkodeista, kouluis - ta, sekä vanhusten hoidosta eri muodoissaan. Päiväkotilasten tapaturma-altteinta aikaa ovat sisäänmeno- ja ulostuloajat. Yleisimpiä ovat pään vammat. Vanhuksille sattuu tapaturmia laitoshoidossakin aamuöisin. Unilääkkeen vaikutus on ehkä lakannut ja vanhus lähtee liikkeelle mennäkseen WC:hen, tai muualle. Seurauksena on pahimmillaan pään, yläraajan, vartalon, tai lonkan vamma, tai useampia niistä yhdessä. Näin syntyneet reisiluun kaulan murtumat eivät liene päivystyspoliklinikoilla harvinaisia näkyjä. Kouvolan seudulla tähän asti kerätty tieto lienee yleistettävissä aika pitkälle muuallakin Suomessa. Tapaturmat ja alkoholi ovat Kouvolan seudun kunnissa suurimmat syyt ennenaikaisiin kuolemiin. Kymenlaaksossa on eniten alkoholikuolemia suhteessa väkilukuun, kun verrokkina on koko muu Suomi. Hankkeen alkuvaiheessa Kuusankosken aluesairaalassa puhallutettiin joka neljäs tapaturmapotilas ensimmäisenä vuotena ja joka kolmas toisena vuotena. Ensimmäisenä vuotena joka viidennellä ja toisena vuotena joka neljännellä viisari heilahti nollan yläpuolelle. Nykyisin myös iäkkäät potilaat puhaltelevat positiivisia tuloksia alkometrillä. Aikaisemmin ei eläkeikäisiä juuri puhallutettu, varsinkaan naisia, koska heidän ei yksinkertaisesti oletettu käyttäneen alkoholia. Uusimmat ja tulevat eläkeläiset ovat kuitenkin jo omaksuneet uuden tapakulttuurin. Kouvolan seudun iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden veren alkoholi- ja bentsodiatsepiinilääkepitoisuutta on jo aiemmin tutkittu tapaturmahankkeen projektipäällikön Ilona Nurmi-Lüthjen ja työryhmän toimesta. Potilaan tullessa hoitoon oli veren alkoholin mittaus rutiinitoimenpide. Siten todettiin 28 %:lla kymenlaaksolaisista murtumapotilaista olleen alkoholia veressä. Lääkkeen ja alkoholin yhteisvaikutuksen alaisena olleiden määrää tutkijat kuvaavat hälyttäväksi. Lähde: Kansanterveys 9/2007; Kuronen Maria (toim): Kouvolan hankkeesta uutta tietoa tapaturmien ehkäisyyn SSK:n kevätkokous ja näyttely Naantalin kylpylässä AJ

11 Ambulanssi Vuoden 2007 sairaankuljetusyrittäjä Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n hallitus on päättänyt aikaisempaa käytäntöä noudattaen nimetä ja palkita vuoden sairaankuljetusyrittäjän. Jäsenkuntaa ja muita Ambulanssi-lehden lukijoita pyydetään tekemään perustellut kirjalliset ehdotuksensa palkittavaksi yrittäjäksi mennessä liiton toimistolle os. Nuijamiestentie 7, Helsinki, tai Varatuomari Soili Kuosmanen kuollut Marraskuun alkupuolella kantautui Lapinlahdelta tieto, että varatuomari Soili Anneli Kuosmanen os. Martikainen on kuollut ankaran taudin murtaman 7. marraskuuta. Soili oli syntynyt , joten hän oli iäisyyskutsun saapuessa vain 52 vuotias. Hänet siunattiin haudan lepoon Lapinlahdella Lapsuusvuotensa Soili vietti Maija-Liisa ja Arvo Martikaisen yrittäjäkodissa. Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneena hän valitsi juristin uran valkolakin saatuaan. Suomen Sairaankuljetusliiton liittosihteerinä hän toimi vuosina Tänä aikana neuvoteltiin kunnallisjärjestöjen ja sairaankuljetuspalveluiden tuottajien välille J- ja K-ostosopimusmallit. Ne olivat alan yrittäjille hyvin tärkeät ja takasivat heille kohtuullisen toimeentulon. Liittosihteerin apua tarvittiin silloin usein, kun yrittäjät sovel - si vat käytäntöön noita mallisopimuksia kuntien kanssa. Tehyn kanssa solmittu työehtosopimus tehtiin myös Soili Kuosmasen liittosihteerikaudella. Myös yrityskaupoissa lakiasiantuntijan apu oli usein tarpeen luvun alusta lähtien Soili toimi osakkaana lakiasiantoimistossa Kuopiossa. Hänen asiakkainaan oli vuosien varrella myös paljon sairaankuljetusyrityksiä eripuolilta Suomea. Yrittäjät luottivat Soilin ammattitaitoon etujensa valvonnassa. Soili oli myös kiinnostunut politiikasta. Monien kunnallisten johtavien luottamustointen lisäksi hänellä oli useita valtakunnallisia tehtäviä politiikan alalla. Häntä jäi kaipaamaan omaisten lisäksi suuri ystävien joukko. Osanottomme omaisille. Esko Levonius Yritykseltä edellytetään seuraavia ominaisuuksia: - Hyvä maine paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti - Toimintatapa, joka on eduksi koko yksityiselle sairaankuljetussektorille - Ammattitaidon arvostus ja jatkuva kehittäminen - Henkilöstöä tukeva ja kannustava työilmapiiri Lisäksi yrityksellä tulee olla näyttöä positiivisesta asiakaspalautteesta Vuoden 2007 sairaankuljetusyrittäjän valinta julkistetaan SSK:n kevätkokouksessa huhtikuussa Tulkaa ihmeessä mukaan! Laatu on avainsana tänään Etsimme alkavaan laaturyhmään innovatiivisia, laatutietoisia ja eteenpäin pyrkiviä sairaankuljetusyrityksiä. Koulutus alkaa huhti-toukokuussa Suunnitelman mukaan arviointi ja laaduntunnustus on noin puolentoista vuoden kuluttua, eli keväällä Mukaan otetaan hakemusten perusteella valittua jäsenyritystä. Ehdot mukaan pääsylle: - alueyhdistyksen jäsenyys - sitoutuminen laatukoulutukseen YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI Vapaamuotoiset hakemukset tulee osoittaa kirjeellä tai sähköpostilla mennessä osoitteella: Suomen Sairaankuljetusliitto, Nuijamiestentie 7, Helsinki, tai Tarkempia tietoja antaa puhelimitse I puheenjohtaja Teuvo Kontio, puh Unomedical kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua! Tarvikkeet Laitteet Kirurgiset välineet Oy Unomedical Ab Olarinluoma Espoo puh fax Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) Taitto: Ad Helena Oy puh. (09) Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2007 Ilmoitushinnat: Etusivu e takasivu e 1/1 sivu e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: Ambulanssi-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy helmikuun lopussa 2008.

12 12 Ambulanssi Tunnelmallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Suomen Sairaankuljetusliitto ja Ambulanssi-lehden toimitus

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500

Jyväskylän steinerk 16000 Jämsän kaupunki 72000 Kaarinan kaupunki 306300 Kajaanin kaupunki 143900 Kalajoen kaupunki 92100 Kangasalan kunta 542500 VUOSI 2015 Akaan kaupunki 127900 Asikkalan kunta 25700 Auran kunta 27600 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 13000 Englantilaisen koulun säätiö 24000 Espoon kaupunki 1773900 Espoon Steinerkoulun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Avustusta saaneet opetuksen järjestäjät

Avustusta saaneet opetuksen järjestäjät Avustusta saaneet opetuksen järjestäjät Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen 2015 Opetuksen järjestäjä Akaan Kaupunki 79300 Alajärven Kaupunki 50100 Alavieskan Kunta 3800 Alavuden Kaupunki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ?

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? Katja Leppänen EK TYÖVOIMAN SOPEUTTAMISKEINOT - PERUSTEENA YRITYKSEN TUOTANTO / TALOUS 1. Irtisanominen työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi (ns. kollektiiviperuste)

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT Tampere 10.2.2009 Timo Voutilainen IRTISANOMISSUOJA Yleissäännös: Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Päätökset etsivän nuorisotyön avustuksista 2015

Päätökset etsivän nuorisotyön avustuksista 2015 Päätökset etsivän nuorisotyön avustuksista 2015 Hakija Päätös Akaan kaupunki 30 000,00 A-klinikkasäätiö, Pirkanmaan palvelualue (Helsinki) 60 000,00 Alavuden kaupunki 60 000,00 Asikkalan kunta 30 000,00

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Akaan kaupunki 29 685,25 0 29 685,25 0

Akaan kaupunki 29 685,25 0 29 685,25 0 Rintamaveteraanien kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden määrärahan käyttö vuodelta 2015 Kunta / Kuntayhtymä Määräraha Lisämääräraha Yhteensä Käyttäm. jäänyt Akaan kaupunki 29 685,25 0 29 685,25

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla 1 Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla Yhteistoimintalaista Tässä yhteistoimintaneuvotteluita koskevassa oppaassa on tarkoitus antaa ohjeita niin luottamusmiesten kuin jäsentenkin näkökulmasta

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Muutosturva Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Säännökset - YT-laissa - Työsopimuslaissa - Työttömyysturvalaissa - Laissa

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ

YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ YHTEISTOIMINTA YRITYKSISSÄ 14.4.2016 Oulun yliopisto Human resources management Aluepäällikkö Tuula Sivonen Teknologiateollisuus ry Teknolgiateollisuus ry Työnantajaliitto Elinkeinoelämän keskusliitto

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015)

Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Kanta-palvelut: Potilastiedon arkisto Käyttöönottoaikataulusuunnitelma v.3.4 (19.2.2015) Taulukossa kuvataan kunkin liittyjän liittymisajankohtasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa liittymisvalmistelujen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta

Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Yhteistoimintamenettelystä Ja muutosten hallinnasta Asianajaja Teppo Laine 13.05.2014 ASIANAJOTOIMISTO LEGISTUM OY LIIKEJURIDIIKAN ASIANTUNTIJA www.legistum.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä YHTEISTOIMINTALAKI

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Seuraamukset ja pakkokeinot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Hyvitys (62 ) - Työnantaja irtisanoo, lomauttaa, osa-aikaistaa

Lisätiedot

Hyvinkään Kaupunki 75800 29200 105000 Hämeenkosken Kunta 0 900 1000 Hämeenkyrön kunta 19900 4400 24300 Hämeenlinnan Kaupunki 0 38900 38900 Iisalmen

Hyvinkään Kaupunki 75800 29200 105000 Hämeenkosken Kunta 0 900 1000 Hämeenkyrön kunta 19900 4400 24300 Hämeenlinnan Kaupunki 0 38900 38900 Iisalmen Liite: Erityisavustukset erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen vuosille 2015-2016 Koulunkäyntiavustajien palkkaaminen Opetushenkilöstön ja koulunkäyntiavustajien

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Lomakyytien aikataulut 2015

Lomakyytien aikataulut 2015 Lomakyytien aikataulut 2015 päivitetty 6.7.2015 / Alik Hotti VMTK Reitti 3B Pyhäntä th 16:25 16:25 21:25 21:25 Kärsämäki Neste 16:50 16:50 21:00 21:00 Nivala Neste th 17:35 17:35 20:10 20:10 Sievi th 17:50

Lisätiedot

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.)

Puoluekokousedustajiin. EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 2009 (päivitetty 20.4.) Yhdistys EdustajiaErityistä Puoluekokousedustajat 009 (päivitetty 0.4.) Etelä-Savo Mikkelin Seudun Vihreät ry 3 Pieksämäen seudun vihreät ry Rantasalmen vihreät ry Ristiinan vihreät ry Savonlinnan Seudun

Lisätiedot

Avustukset ryhmäkoon pienentämiseen 2010

Avustukset ryhmäkoon pienentämiseen 2010 Avustukset ryhmäkoon pienentämiseen 2010 Hakija Summa Akaan kaupunginhallitus 46800 Alajärven kaupunginhallitus 78000 Alavieskan kunnanhallitus 30640 Anna Tapion säätiö 25660 Artjärven kunnanhallitus 7000

Lisätiedot

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja.

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. www.lehtiyhtyma.fi Eurovaalit 2009 Olet europarlamenttiehdokas, haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. Suomen Lehtiyhtymän KasvuSuomi-paketti

Lisätiedot

Nordean MS Lync ratkaisu

Nordean MS Lync ratkaisu Nordean MS Lync ratkaisu Miksi yhdistetty viestintäratkaisu Miten matka on edennyt Puheratkaisut Käytön laajuus Kokemuksia & tulevaisuuden odotuksia Olli Mäenpää (olli.maenpaa@nordea.com) Collaboration

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Opintosetelita voidaan vuonna 2016 myöntää kansalaisopistoille, kansanopistoille sekä opintokeskuksille. Kaikkiaan avusta haettiin 8,3 miljoonan

Lisätiedot

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Kallelseåldern räknas på grund av differensen mellan kallelseåret och födelseåret Födelseår 19_ 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79

Lisätiedot