Näköaloja. korealaiseen tietoyhteiskuntaan TIEKE 16 SANNA ÅMAN TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA

Transkriptio

1 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA TIEKE 16 Näköaloja korealaiseen tietoyhteiskuntaan 3 SANNA ÅMAN

2 Tiivistelmä 4 Etelä-Korea on noussut valtion määrätietoisten suunnitelmien ja toimenpiteiden myötä yhdeksi maailman johtavista internetin ja sähköisen liiketoiminnan hyödyntäjistä. Korealaisista kotitalouksista yli 70 prosentilla on käytössään kiinteähintainen ja nopea laajakaistayhteys, mikä tekee Koreasta maailman johtavan laajakaistamaan. Korealaiset laajakaistayhteydet ovat Japanin jälkeen edullisimmat ja nopeimmat maailmassa. Matkapuhelimen käyttäjiä Koreassa on puolestaan 70 % väestöstä, suurin osa matkapuhelimen käyttäjistä hyödyntää 2.5G verkkoa (CDMA200 1x), mutta 3G verkon (CDMA-1x EVDO) käyttäjien määrä on kasvussa. Laajakaistayhteyksien yleistyminen on vauhdittanut verkkopalvelutarjonnan kehitystä, mutta myös mobiilimarkkina kasvaa kehittyneemmän mobiiliverkkoinfrastruktuurin sekä uusien matkapuhelimien mahdollistamien uusien palveluiden myötä. Viihteellä on merkittävä rooli verkko- ja mobiilipalveluiden sisältönä niin käyttäjien kannalta ajallisesti kuin palveluntarjoajien tulolähteenä suosituimpia aktiviteetteja ovat elokuvat ja pelit. Maksullisista sisällöistä on kokemusta kolmella neljäsosalla korealaisista internetin käyttäjistä. Tämän päivän korealaiselle internet- ja mobiilikeskustelulle on ominaista keskittyminen kuluttajaja käyttäjälähtöisiin palveluihin ja sisältöihin, varsinaisesti verkkoinfrastruktuurista tai verkon teknisistä ominaisuuksista puhutaan suhteessa vähemmän. Korealaiseen verkkosisältötuotantoon on onnistuttu luomaan positiivinen kehityskierre, verkkopalvelumenestystarinat houkuttelevat verkkoon lisää palveluntarjoajia ja kehittyvä palvelutarjonta puolestaan houkuttelee verkkoon lisää maksavia kuluttajia. Myös sähköinen asiointi ja hyötypalveluiden käyttö niin ikään kasvaa, mutta vielä esimerkiksi useampi korealainen on pelannut verkossa pelejä kuin hoitanut pankkiasioita verkon välityksellä. Korean valtion toimet ovat vaikuttaneet merkittävästi maan tietoyhteiskuntakehitykseen. Käytännössä valtio on erilaisia toimenpideohjelmia ja linjauksia ohjastamalla ja tukemalla muun muassa tarjonnut investointeja ja tukea kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen, vapauttanut kilpailua, edistänyt yhteentoimivuutta ja standardointia sekä opettanut kansalaisille tietoyhteiskuntataitoja. Tietoyhteiskuntaohjelmilla on pyritty ennen kaikkea vahvistamaan maan ICT toimialan roolia osana kansantaloutta luomaan työpaikkoja sekä kasvattamaan vientiä. Yksityinen sektori on mukana useissa julkisen sektorin kehitysprojekteissa ja uusia tulevaisuuden toimialoja haetaan aktiivisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä. Yhtenä kiinnostavimmista tulevaisuuden toimialoista mainittakoon älykotiteknologia. TIEKE ja Korean tasavallan sähköisen kaupan instituutti (KIEC) ovat tehneet yhteistyötä lokakuusta 2001 lähtien muun muassa järjestämällä yhteisiä seminaareja sekä vaihtamalla tietoa, julkaisuja ja kokemuksia. TIEKEn tavoitteena on eritoten saattaa korealaisia ja suomalaisia tahoja yhteen sekä edistää ja koordinoida suomalais-korealaista yhteistyötä. Tämä raportti sai alkunsa syksyllä 2003 toteutetun tietoyhteiskunnan kehittäjien Korean matkan havainnoista. Tavoitteena on tarjota näköaloja korealaiseen tietoyhteiskuntaan erityisesti kotitalouksien ja toisaalta valtion kehittämistoimenpiteiden näkökulmista.

3 Etelä Korea tunnuslukuina Asukkaita 47 miljoonaa Asukastiheys 477 asukasta/neliökilometri Internetin käyttäjiä 28 miljoonaa, heistä lähes kaikki käyttävät internetiä vähintään kerran viikossa Tietokone kotona 79 % kotitalouksista Internet yhteys 75 % kotitalouksista Laajakaistayhteys 72 % kotitalouksista maailman johtava laaja-kaistamaa Keskimääräinen internetin käyttöaika 13,5 tuntia viikossa Matkapuhelimen käyttäjiä 33 miljoonaa Matkapuhelimen käyttäjistä 60 % käyttää 2.5G verkkoa ja 9 % 3G verkkoa 5

4 Sisältö Tiivistelmä 4 Esipuhe 7 1. Johdanto 8 2. Verkkoinfrastruktuuri Koreassa Internet yhteydet ja verkko Mobiiliyhteydet ja verkko Internetin ja matkapuhelimen käyttö Internet Verkkopelit ja video-on-demand -palvelut Verkko-oppimisen markkina kasvussa Matkapuhelin ja langaton internet Koreassa Suosituimmat mobiilipalvelut Käytännön esimerkkejä korealaisesta mobiilipalvelutarjonnasta Mobiilimaksaminen Katsaus sähköisen kaupankäynnin tilaan Kuluttajaverkkokauppa B2B sähköinen kaupankäynti B2G sähköinen kaupankäynti Tietoyhteiskuntakehitykseen vaikuttaneet tekijät Valtion toimet ja politiikka Laajakaistapolitiikka Broadband Convergence Network -projekti Sähköisen kaupan edistäminen ehyvinvoinnin edistäminen eoppimisen edistäminen PK yritysten sähköisen liiketoiminnan edistäminen Maantieteellisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutus Älykoti Yhteenveto ja johtopäätökset 45

5 1. Esipuhe Etelä-Korea on noussut valtion määrätietoisten suunnitelmien ja toimenpiteiden myötä yhdeksi maailman johtavista internetin ja sähköisen liiketoiminnan hyödyntäjistä. Korealaisista kotitalouksista yli 70 prosentilla on käytössään kiinteähintainen ja nopea laajakaistayhteys. Merkittävän osan kotitalouksien internetin käytöstä muodostavat erilaiset viihdepalvelut, mutta hyötypalveluiden kuten pankki- ja rahoituspalveluiden ja sähköisen asioinnin käyttö on myös vankassa kasvussa. Korealainen yritysmaailma ja julkinen sektori kehittävät aktiivisesti sähköisen liiketoiminnan ja asioinnin ratkaisuja ja esimerkiksi korealaisista PK yrityksistä 97 prosentilla on omat kotisivut. TIEKE ja Korean tasavallan sähköisen kaupan instituutti KIEC (Korean Institute for Electronic Commerce) solmivat lokakuussa 2001 yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on edistää sähköistä kaupankäyntiä luomalla kahdenvälinen toimintamalli tietojen ja teknologian vaihdolle sekä liike-elämän verkottumiselle. Sopimuksella osapuolet sitoutuvat vaihtamaan hallussaan olevaa tietoa julkaisujen sekä seminaaritoiminnan kautta, mutta pyrkivät myös kehittämään ja toteuttamaan yhteisiä tutkimushankkeita. KIEC-TIEKE yhteistyössä TIEKEn tavoitteena on omalta osaltaan saattaa suomalaisia ja korealaisia tahoja yhteen sekä toimia katalysaattorina ja koordinoijana suomalais-korealaisen yhteistyön kehittämiseksi. Suomalais-korealaisena yhteistyönä on järjestetty kolme yhteistä työseminaaria. Kaksi ensimmäistä pidettiin Suomessa keväällä ja syksyllä 2002, näissä aiheina olivat internet palvelut, älykortit, digitaalikaupungit, egovernment sekä mobiilipelit- ja palvelut. Syksyllä 2003 järjestettiin ensimmäinen suomalaisten tietoyhteiskunnan kehittäjien matka Etelä-Koreaan, matkan yhteydessä pidettiin myös kolmas Suomi-Korea -työseminaari. Tämän aiheita olivat internet- ja mobiilipalvelut sekä älykodit. Matkan ohjelma koostui työseminaarin lisäksi ASEM ecommerce seminaarista sekä yritysvierailuista korealaisiin yrityksiin. 7 Tämä raportti sai alkunsa syksyn 2003 tietoyhteiskunnan kehittäjien Korean matkan havainnoista. Raportin tavoitteena on tarjota näköaloja korealaiseen tietoyhteiskuntaan erityisesti kotitalouksien ja toisaalta valtion kehittämistoimenpiteiden näkökulmista. Raportti on tehty yhteistyössä kumppanimme KIEC:n kanssa ja sen on kirjoittanut TIEKEn erityisasiantuntija Sanna Åman. TIEKEn puolesta kiitän kaikkia raporttiin oman panoksensa antaneita henkilöitä. Toivon, että tämä raportti antaa omalta osaltaan lukijoilleen uusia ajatuksia ja oivalluksia yhteisen tietoyhteiskunnan kehitystyömme tueksi. Aatto J. Repo Toiminnanjohtaja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

6 1. Johdanto Etelä-Korea on noussut viime vuosina yhdeksi maailman johtavista internetin ja sähköisen liiketoiminnan hyödyntäjistä valtion toimien siivittämänä. Kotitalouksien laajakaistapenetraatio on onnistuttu nostamaan yli 70 prosenttiin, mikä tekee Koreasta maailman johtavan laajakaistamaan. Laajakaistayhteyksien yleistyminen on vauhdittanut verkkopalvelutarjonnan kehitystä, mutta myös mobiilimarkkina on kasvussa kehittyneemmän mobiiliverkkoinfrastruktuurin sekä uusien matkapuhelimien mahdollistamien palveluiden myötä. rakentaminen ja sisällöt sekä digitaalikaupunkikokonaisuudet älykkäine kotiratkaisuineen. Tämän raportin tavoitteena on pureutua näihin aiheisiin sekä tarjota perustietoa Korean tilanteesta. Korealaista tietoyhteiskuntaa käsitellään eritoten kotitalouksien ja kuluttajien näkökulmasta sekä toisaalta tuodaan esiin kehitykseen voimakkaasti vaikuttaneita valtion linjauksia ja toimenpiteitä. Raportti rakentuu erityisesti syksyn 2003 Korean matkalla kerättyyn aineistoon sekä kumppanimme KIEC:n kautta saatuun materiaaliin. 8 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Korean tasavallan sähköisen kaupan instituutti KIEC (Korean Institute for Electronic Commerce) solmivat lokakuussa 2001 yhteistyösopimuksen. Yhteistyön tavoitteeksi on nostettu kansainvälisen sähköisen liiketoiminnan edistäminen luomalla kahdenvälinen toimintamalli tietojen ja teknologian vaihdolle sekä liike-elämän verkottumiselle. TIEKE-KIEC yhteistyössä on järjestetty yhteisiä Suomi- Korea työseminaareja sekä vaihdettu tietoa, julkaisuja ja kokemuksia. Yhteistyökumppanina Etelä-Korea tarjoaa suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittäjille runsain mitoin mielenkiintoisia mahdollisuuksia hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtoon sekä osaamisen kehittämiseen. KIEC-TIEKE yhteistyössä TIEKEn tavoitteena on saattaa suomalaisia ja korealaisia tahoja yhteen sekä toimia katalysaattorina ja koordinoija suomalais-korealaisen yhteistyön kehittämiseksi. Kasvavaa kiinnostusta ja mielenkiintoa tiedon ja kokemusten vaihdon kehittämiseen on havaittu molemmin puolin. Suomalaisia tahoja on eritoten todettu kiinnostavan Korean valtion strategia tietoyhteiskuntaperusteisten arjen sovellusten kehittämiseksi, internet- ja mobiilipalveluiden

7 2. Verkkoinfrastruktuuri Koreassa 2.1. Internet yhteydet ja verkko Noin kolmella neljästä korealaisesta kotitaloudesta on käytössä internet yhteys. Yleisin liittymätyyppi on laajakaista, tämä on käytössä yli 90 prosentilla internet kotitalouksista. Puhelinmodeemiyhteys on käytössä kolmella prosentilla ja ISDN yhteys prosentilla internet kotitalouksista. Kaikista kotitalouksista laajakaista on käytössä 72 prosentilla. Laajakaistapenetraatio on kasvanut Koreassa nopeaa vauhtia kun vuonna 2000 laajakaistaliittymiä oli noin 4 miljoonalla kotitaloudella, elokuussa 2003 tämä luku oli jo 11,2 miljoonaa. 9 Kuva 1. Laajakaistamarkkinan kasvu Koreassa ( Lähde KT)

8 Laajakaistayhteydet jakautuvat xdsl:ään (ADSL,VDSL), kaapelimodeemiin ja LAN:iin. Näistä ensiksi mainitun osuus on 56,8 %, kaapelimodeemin 34,5 % ja LAN:in 8,7 %. (Kuva 2 ). Laajakaistamarkkinan markkinajohtaja on KT, jolla on hallussaan 49 % markkinasta. Toiseksi suurin toimija on Hanaro, jonka markkinaosuus on reilu neljännes (26,4 %). (Kuva 3). Korean laajakaistayhteydet ovat International Telecommunication Unionin (ITU) mukaan Japanin jälkeen toiseksi nopeimmat maailmassa. Kotitalouksien yhteysno- Broadband types peus vaihtelee laajakaistaoperaattoreiden mukaan 1 Mbps:stä 20 Mbps:ään. ITU:n mukaan maailman edullisimmat laajakaistayhteydet löytyvät niin ikään Japanista ja Koreasta Mbps:n laajakaistayhteys maksaa Koreassa kuukaudessa noin euroa riippuen mm. operaattorin kanssa tehdyn sopimuksen pituudesta useamman vuoden sopimuksella kuukausihinta on edullisempi. (kts Taulukko 2). Yhteysnopeuksien kasvattaminen on jatkuvasti aktiivisesti esillä, Korean hallitus tähtää vuoteen 2010 mennessä perusverkoissa 100 Mbps:n nopeuteen. Kuva 2. Laajakaistaliittymätyypit (Lähde MIC syksy 2003) 10 LAN 8,7 % Cable / Modem 34,5 % xdsl 56,8 % Thrunet 11,4 % Broadband marketshares Etc 13,4 % KT 48,8 % Kuva 3. Laajakaistan markkinaosuudet (Lähde MIC syksy 2003) Hanaro 26,4 %

9 (yksikkö tuhansia) Operaattori xdsl Kaapelimodeemi LAN Satelliitti Yhteensä KT Hanaro Thrunet Etc Yhteensä Taulukko 1. Laajakaistayhteydet (Lähde: MIC syksy 2003) Liittymätyyppi Nopeus Hinnoittelu Puhelinmodeemi Alle 50 Kbps Käytön mukaan Satelliitti 56 Kbps - 3 Mbps Käytön mukaan 11 ISDN 64 ~ 128 Kbps Käytön mukaan ADSL 128 Kbps - 3 Mbps / kuukaudessa VDSL 10 ~50 Mbps / kuukaudessa Kaapelimodeemi 2~3 Mbps / kuukaudessa LAN 3 ~50 Mbps / kuukaudessa Taulukko 2. Liittymätyyppien ominaisuudet ja hinnat (Lähde: Operaattorit ja MIC)

10 2.2. Mobiiliyhteydet ja verkko Matkapuhelinliittymiä Koreassa on 33 miljoonaa ja matkapuhelin on käytössä 70 prosentilla korealaisista. Langattomalla internet yhteydellä varustettuja matkapuhelimia on 31 miljoonaa, 2.5G teknologialla varustettuja puolestaan 17 miljoonaa. Kuva 4. Korean mobiilitunnuslukuja ( Lähde: Operaattorit, MIC) 12 Etelä-Koreassa on käytössä CDMA matkapuhelinverkko, maa on yksi maailman suurimmista CDMA:n käyttöalueista. CDMA verkko lanseerattiin Koreassa ensimmäisenä maailmassa vuonna Suurin osa korealaisista matkapuhelimen käyttäjistä (60 %) hyödyntää cdma2000-1x verkkoa (2.5G, vastaa grps verkkoa). Kuva 5. CDMA kehitys Koreassa (Lähde MIC)

11 CDMA:n kolmannen sukupolven verkko, cdma2000 EV-DO 1, lanseerattiin Koreassa toukokuussa 2002 ja otettiin yleisökäyttöön marraskuussa Tätä verkkoa hyödynsi marraskuussa 2003 arvioilta 3 miljoonaa korealaista matkapuhelimen käyttäjää, mikä vastaa 9 % matkapuhelimen käyttäjistä. Koreaan on tarkoitus rakentaa EV-DO:n lisäksi myös toinen, W- CDMA-tekniikkaan perustuva kilpaileva kolmannen sukupolven matkapuhelinverkko. Tämä verkko lanseerattiin vuoden 2003 lopussa. Verkko avattiin ensin Soulissa, sen on määrä kattaa koko maan väestö vuoteen 2006 mennessä. Kahden kilpailevan 3G verkon käyttöä perustellaan Etelä-Korean kilpailukyvyn kehittymisellä, Korean hallituksen näkemyksen mukaan molempien 3G teknologioiden käyttöönotto tekee maan matkapuhelinalasta kilpailukykyisemmän globaaleilla markkinoilla. 3G-lisenssin omaavat korealaiset operaattorit ovat sitoutuneet lisenssin saadessaan molempien 3Gverkkojen rakentamiseen. Suhtautuminen W-CDMA verkon käyttöönottoon on ollut Koreassa ristiriitaista. Eräiden näkemysten mukaan W-CDMA:n ei uskota tuovan juuri uusia mahdollisuuksia tai lisäarvoa paikallisille matkapuhelimen käyttäjille, sillä jo laajemmin käytössä oleva cdma2000 1x tekniikka (2.5G) mahdollistaa laajan valikoiman erilaisia multimediapalveluita. W-CDMA -verkon laatu ei ole vielä myöskään täysin tyydyttävällä tasolla. Markkinajohtaja mobiilimarkkinoilla on SK Telecom, tämän markkinaosuus on 59 %. Toiseksi suurin on KT Freetel (29 %) ja kolmas toimija LG Telecom (11,7 %). (Kuva 8) Osa KT Freetelistä on Korean valtion omistuksessa. 13 Kuva 6. CDMA200 1X ja 1xEV-DO verkkojen ominaisuudet (Lähde: SK Telecom) 1 EV-DO = Enhanced Version - Data Only

12 2G (IS-95a/B) 31,0 % Mobile network types 3G (cdma2000 1x-EVDO) 9,0 % Kuva 7. Mobiiliverkkotyppit Koreassa, % matkapuhelimen käyttäjistä (Lähde MIC) 2.5G (cdma2000 1x) 60,0 % 14 Mobile marketshares LGT 11,7 % KTF 29,2 % Kuva 8. Mobiilioperaattoreiden markkinaosuudet, % puhelinliittymistä (Lähde MIC) SKT 59,1 % Langattomasti internetiin pääsee langattomalla päätelaitteella (esim. kannettava tietokone tai PDA) Koreassa myös KT:n helmikuussa 2003 lanseeraman Netspot yhteyden (WLAN) kautta. Netspot langaton internet -palvelu mahdollistaa vähintään yhden Mbps:n siirtonopeuden metrin säteellä hot spot -tukiasemasta. Syksyllä 2003 KT:n Netspot hot spot tukiasemia oli kpl ympäri maata mm. kahviloissa, yliopistoilla, ostoskeskuksissa, lentokentillä ja hotelleissa. Palvelulla oli käyttäjää syksyllä 2003.

13 3. Internetin ja matkapuhelimen käyttö 3.1. Internet Kansainvälisillä tunnusluvuilla tarkasteltuna Etelä-Korea rankataan viiden maailman eniten internetiä hyödyntävän kansakunnan joukkoon. Internetin käyttäjiä on 47 miljoonan asukkaan Koreassa 28 miljoonaa, mikä on noin 68 % yli 6-vuotiaista korealaisista. Lähes 80 prosentilla korealaisista kotitalouksista on käytössään tietokone, 72 prosentilla kotitalouksista on puolestaan käytössä nopea laajakaistayhteys. Verrattuna moniin muihin maihin, korealaiset käyttävät internetiä ajallisesti huomattavan määrän - keskimäärin korealainen internetin käyttäjä viettää internetissä 13,5 tuntia viikossa. Laajakaistakäyttäjien parissa tämä luku on vieläkin korkeampi 19 tuntia. Korealaisten internetin käytössä korostuvat sähköposti (77 % korealaisista internetin käyttäjistä pitää erityisen tärkeänä), tiedonhaku (71 %) ja viihde (45 %). Verkko-ostosten teko on tärkeää 23 prosentille internetin käyttäjistä ja erilaisiin verkkoyhteisöihin osallistuu säännöllisesti 17 % korealaisista internetin käyttäjistä. Korealaisten verkkokäyttöä mittaavat luvut tosin vaihtelevat hieman riippuen tutkimustahosta. Laajakaistan käyttäjien joukossa edellä mainitut aktiviteetit korostuvat entisestään 96 % heistä käyttää internetiä tiedonhakuun, 91 % sähköpostiin sekä 73 % peleihin ja muuhun viihteeseen. Niin sanottuja hyötypalveluita hyödynnetään verkossa suhteessa vähemmän pankkipalveluita verkon kautta käyttää 42 % korealaisista internetin käyttäjistä. Tämä luku on vankassa kasvussa, seuraavan viiden vuoden aikana pankki-, rahoitus- ja vakuutuspalveluiden käytön verkossa uskotaan kolminkertaistuvan. Osakekauppa on jo siirtynyt menestyksekkäästi verkkoon, nykyisellään 70 % osakekaupasta käydään verkon välityksellä. Käytännössä kuitenkin vielä tällä hetkellä suhteessa useampi korealainen on pelannut verkossa kuin hyödyntänyt pankkipalveluita. 15 Korea Suomi Internetin käyttäjiä (% väestöstä) (68 % ) (72 %) 3 Tietokone kotona, % kotitalouksista 80 % 57 % Internet yhteys, % kotitalouksista 75 % 45 % Laajakaistayhteys, % kotitalouksista 72 % 20 % Käyttänyt pankkipalveluita 42 % 55 % Lähde: MIC, Liikenne ja viestintäministeriö, Viestintävirasto, Tilastokeskus Taulukko 3. Internet yhteydet ja käyttö Koreassa ja Suomessa 1 Yli 6 vuotiaista korealaisista 68 % käyttää internetiä vuotiaista suomalaisista 72 % on käyttänyt joskus internetiä, aktiivisesti käyttää 60 %

14 16 Kuva 9. Internetin käyttötarkoitus (Lähde KRNIC) Viihdeaktiviteeteista suosituimpia ovat verkkopelit ja elokuvat, näiden osuus internetin käytöstä on myös ajallisesti suurin suhteessa muihin aktiviteetteihin. Verkkopelit ja elokuvat muodostavat myös menestyksekkäimpien maksullisten palveluiden pääasiallisen sisällön verkkopelien osuus on jopa yli puolet maksullisista verkkopalvelusisällöistä. Internet sisältömarkkinan arvo oli keväällä 2003 noin 340 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 sen ennustetaan nousevan noin 450 miljoonaan euroon. (Kuva 10).

15 17 Kuva 10. Internet sisältömarkkinat (Lähde KT) Korealaisten internet käyttäjien halukkuus maksaa verkkopalveluista on kasvanut viime vuosina. Aikaisemmin maksuttoman palvelun muuttaminen maksulliseksi romahdutti poikkeuksetta kävijämäärät, mutta sittemmin palveluntarjoajat ovat onnistuneet kehittämään sopivasti hinnoitellen kohderyhmää kiinnostavia tuotteita ja palveluita, joista verkon käyttäjät ovat halukkaita maksamaan. Korealaisista internetin käyttäjistä noin 75 prosentilla on kokemusta maksullisista internet palveluista. Korealaiset ovat innokkaimpia maksamaan verkkopelaamisesta, tästä on kokemuksia lähes puolella internetin käyttäjistä. Suosituin tapa maksaa verkkoostokset on matkapuhelimen avulla tapahtuva maksaminen.

16 Kuva 11. Internetin käyttäjien kokemus maksullisista verkkopalveluista (Lähde KRNIC) 18 Kuva 12. Esimerkkejä KT:n tarjoamista lisäpalveluista ja näiden tuomasta lisätulosta operaattorille (Lähde KT)

17 Verkkopelit ja video-on-demand - palvelut Verkkopelit ja pelaaminen ylipäätään ovat suosittua ajanvietettä Koreassa, arvion mukaan jopa 90 % kaikista alle 44 vuotiaista korealaisista on joskus pelannut tai pelaa verkkopelejä. Laajakaistakäyttäjistä yli puolet pelaa verkossa jossain muodossa. Verkkopelaajille järjestetään muun muassa omat olympialaisensa, suosittuja ovat myös internet kahviloissa järjestettävät televisioitavat klaanien väliset strategiaverkkopelit. Peliteollisuus on kaiken kaikkiaan merkittävässä roolissa korealaisessa sisältöteollisuudessa, korealainen verkkopeliteollisuus on yksi maailman johtavista. Markkinajohtaja on korealaisen NCSoft nimisen yrityksen luoma Lineage verkkopeli, tämän myynnin arvo oli vuonna 2002 noin 130 miljoonaa euroa. ( Verkkopelit hinnoitellaan joko kuukausiperusteisesti, esimerkiksi 25 euroa kuussa tai käytön mukaan, esim. 2 senttiä per minuutti. Verkkopelaamisen ympärille on Koreassa kehitetty aktiivisesti lisätuotteita/ palveluita, näistä esimerkkinä mainittakoon pelien fanisivustot, peleihin liittyvät verkkokaupassa myytävät virtuaaliset lisätuotteet sekä edellä mainitut pelikilpailut ja televisio-ohjelmat. COMPANY SALES AMOUNTS SERVICE GENRE (UNIT: 5 MILLION) NCSOFT 150 LINEAGE 2D MMORPG NEXON 50 BnB ONLINE BOARD GAME CCR 35 FORTRESS ONLINE BOARD GAME NHN 25 HAN GAME ONLINE BOARD GAME WEBZEN 25 MU 3D MMORPG ACTOZ SOFT Y 2D MMORPG NET MARBLE 14 NET MARBLE ONLINE BOARD GAME NACO INTERACTIVE 10 LAGHAIM 2,30 MMORPG GRAVITY 10 RAGNAROK 3D MMORPG JC COMMUNITY ENTERTAINMENT 7 JAY CITY GAME WEMADE 8 THE LEGEND 2D MMORPG OF MIR 19 Taulukko 4. Verkkopeliteollisuus Koreassa (Lähde KT)

18 20 Video-on-demand verkkopalveluiden markkina kasvaa Koreassa vankasti. Kun vuonna 2001 elokuvia ja erilaisia lähetyksiä verkon välityksellä tilasi noin 2 miljoonaa korealaista, tänä vuonna tämän luvun uskotaan nousevan 4 miljoonaan. Verkon kautta elokuvia ja lähetyksiä tarjoavien sivustojen määrän uskotaan myös nousevan vuoden sivustosta 3500 sivustoon tämän vuoden aikana. Korean tärkeimmät elokuvatuottajayhtiöt ovat nostaneet internetissä toimivat virtuaaliset elokuvateatterit ja videovuokraamot yhdeksi viralliseksi jakelukanavakseen, mikä on puolestaan kasvattanut verkossa tarjolla olevan sisällön määrää ja tätä kautta taas houkutellut lisää verkkoasiakkaita. Verkon kautta onkin saatavilla jo yli elokuvaa. Sisällöntuottajia ja jakelijoita ovat myös rohkaisseet paikalliset menestystarinat korealainen elokuvayhtiö tienasi pelkästään elokuvansa Marriage is a grazy thing verkkomyynnillä euroa. Kaupallisesti menestyksekkäitä ovat olleet myös paikallisten draama- ja saippuasarjojen uusinnat verkon kautta, paikallinen draamasarja All in tuotti jopa 380 miljoonaa euroa uusintalähetyksillä. Elokuvat ja lähetykset on hinnoiteltu kuluttajille maltillisesti, elokuvat maksavat yhdestä kolmeen euroa ja saippuasarjan yhden jakson pääsee näkemään noin sentin kertamaksulla. Toinen vaihtoehtoinen hinnoittelutapa on operaattoreiden tarjoama palvelupaketti, joka rakentuu noin 4,30 euron kuukausimaksusta ja lisämaksu per lähetys on vajaat 90 senttiä. Esimerkiksi KT:n tarjoaman VOD palvelun laatu vastaa DVD elokuvaa (siirtonopeus 500 Kbps -1 Mbps). Elokuvaa voi tässä palvelussa katsoa television tai tietokoneen näyttöpäätteen kautta. Sisältökategoria jakautuu viiteen ryhmään: Elokuviin, opetukseen sekä lapsille, naisille ja aikuisille suunnattuun viihteeseen. KT:n VOD palvelu on osa KT Megapass laajakaistapalvelupakettia, jonka käyttäjiä oli syksyllä 2003 Koreassa noin 5 miljoonaa Verkko-oppimisen markkina kasvussa Korelaisista internetin käyttäjistä 11 prosentilla on kokemuksia opiskelusta sähköisten verkkojen välityksellä. Suurin osa verkko-oppimiskokemuksista liittyy oman opiskelupaikan kursseihin, joissa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä osana opetusta. Seuraavaksi yleisimpiä ovat kielikurssit (25 % verkko-oppijoista) sekä tietokoneen/internetin käyttöön liittyvät kurssit (11 %). Verkko-oppimisen odotetaan kasvavan jatkossa, alalla toimivat yritykset uskovat markkinan koon kasvavan kolmanneksen seuraavien vuosien aikana. Tällä hetkellä nopeimmin suosiota kasvattavat pääsykokeisiin valmentavat verkko-opetusohjelmat. Nämä sisältävät sarjan verkon kautta myytäviä kuuluisien yksityiskoulujen luennoitsijoiden luentoja. Paikallinen markkinajohtaja alalla on Megastudy ( joka tarjoaa noin 80 eri oppimisohjelmaa eri aineista. Muita korealaisia sähköistä oppimista tarjoavia tahoja ovat ja Verkko-oppimisen markkinan kasvu ei ole Koreassa kuitenkaan ihan täysin mutkatonta. Markkinan kasvua hidastaa se, että korealaiset ovat olleet hitaita omaksumaan uusia opiskelutapoja ja verkkooppimiskulttuuria eivätkä verkkooppimispalveluiden tarjoajat vielä ole onnistuneet luomaan palvelukonsepteja, jotka täysin vastaisivat käyttäjien tarpeisiin ja vaatimuksiin. Vaikka markkinoilta löytyy menestystarinoita, alan yritykset kärsivät pääasiallisesti vielä alhaisesta kannattavuudesta. Korealaiset kuluttajat

19 eivät ole halukkaita maksamaan verkkooppimispalveluista, osittain koska laadukkaita sisältöjä markkinoilla on vielä suhteellisen vähän ja laatu vaihtelee. Myös standardoinnin puute kiusaa kehitystä, vaikkakin toimiin yhtenäisten standardien ja yhteentoimivuuden kehittämiseksi on jo ryhdytty Matkapuhelin ja langaton internet Koreassa Koreassa on 33 miljoonaa matkapuhelimen käyttäjää, matkapuhelin on siis käytössä 70 prosentilla korealaisista. Yli 12 vuotiaat korealaiset matkapuhelinkäyttäjät puhuvat puhelimeen keskimäärin 4,1 tuntia viikossa, tekstiviestejä he lähettävät ja saavat yhteensä keskimäärin 46 kpl viikossa. Langatonta internetiä on käyttänyt viimeisen kuuden kuukauden aikana 36 % matkapuhelimen käyttäjistä. Langaton internet yhteys otetaan useimmiten (97 prosenttisesti) matkapuhelimen kautta. Langatonta internetiä käytetään käyttäjien keskuudessa keskimäärin 64 minuuttia viikossa. Useimmiten langaton yhteys otetaan kotona (38 %), liikkuessa paikasta toiseen kulkuneuvolla tai kävellessä (32%) tai työpaikalla/koulussa (25 %). (KRNIC, syksy 2003). Mobiilipalvelumarkkina on Koreassa merkittävässä kasvussa, vuodesta 2001 vuoteen 2002 markkinan arvo kasvoi 579 % 197 miljoonaan euroon. Markkina jatkoi kasvuaan myös vuonna 2003, erityisesti kasvua on syntynyt multimediaviestien ja mobiilien video-on-demand palveluiden lisääntyneen käytön myötä. Tämän taustalla ovat kehittyneemmät verkkoteknologiat sekä matkapuhelinmallit. Mobiilimarkkinaa ovat kasvattaneet erityisesti teiniikäiset korealaiset, mutta myös vanhemmat kuluttajaryhmät ovat kiinnostuneet mobiilipalveluista teinien vanavedessä. Lokakuussa 2003 mahdollisuutta seurata televisiolähetyksiä sekä ladata musiikkivideoita, elokuvia tai saippuasarjoja matkapuhelimeen oli käyttänyt miljoona SK Telecomin asiakasta ja 0,7 miljoonaa KT Freetelin asiakasta. Korealaisten verkkopeli-innostus näkyy myös mobiilipalveluiden puolella, mobiilipelien suosion uskotaan jatkavan nopeaa kasvuaan erityisesti entistä nopeampien yhteyksien myötä. SK Telecomin mukaan sen tulot langattoman internetin mahdollistamista palveluista kasvoivat 81 % vuonna Myös KTF ja LG Telecom raportoivat kasvusta. (Kuva 13). Keskimääräinen kuukausittainen laskutus per matkapuhelimen käyttäjä on Koreassa noin 30 euroa (Dell Oro 2004). Wireless Internet Revenue (Unit: Bil won) LG Telecom 731 1,320 KTF 2, LG Telecom (E) (Source: Telecom companies) Kuva 13. Langattoman internetin palvelutulot ( Lähde operaattorit / Korean Times ) 21

20 Suosituimmat mobiilipalvelut Suosituimpia mobiilipalveluja ovat Koreassa soittoäänet ja logot, mobiilipelit, sähköposti sekä multimediaviestit (Kuva 14). Suosittuja soittoäänipalveluita on kahdenlaisia matkapuhelimen käyttäjä voi suomalaiseen tapaan tilata haluamansa äänen, joka kuuluu kun oma matkapuhelin soi. Tämän lisäksi korealaiset matkapuhelimen käyttäjät voivat myös tilata soittoäänen, joka kuuluu soittajalle toisin sanoen perinteisen hälytysäänen sijaan soittaja pääsee kuulemaan puhelimen omistajan valitsemaan hälytysääntä. 22 SK Telecomin asiakkaista 35 % käyttää jälkimmäisenä mainittua soittoäänipalvelua, erityisen suosittu se on ollut nuorten matkapuhelimen käyttäjien joukossa. Soittoäänen lataaminen maksaa noin 60 senttiä. SK Telecom on tehnyt tällä palvelulla yli 120 miljoonan euron liikevaihdon reilun vuoden aikana, suunnitelmissa on tuoda palvelu Eurooppaan vuoden 2004 puolivälissä. Mobiilipelit ovat suosituimpia maksullisia mobiilisisältöjä, nämä tuovat myös eniten tuottoa operaattoreille. Mobiilipelit jakautuvat matkapuhelimessa itsessään oleviin peleihin, ladattaviin peleihin ja reaaliaikaisesti pelattaviin verkkopeleihin. Mobiilipelaamisen suosion kasvuun Koreassa on vaikuttanut pelaamiselle suopean kulttuuriin lisäksi erityisesti CDMA2001X ja 1XEV-DO verkkojen mahdollisuudet sekä värillisellä näytöllä varustettujen matkapuhelimien yleistyminen.

21 (Uniit: %) character/melody/stock 32,8 30,7 game 18,0 20,5 11,8 14,5 GPS/traffic/travel audio-visual files 6,3 5,2 6,1 news media/entertainment/sports stock/banking/investment Internet shopping/reservations Internet portal sites chatting/internet community others lottery tickets/discount coupons adult/mature learning/e-book 4,9 4,0 4,5 6,3 3,9 4,1 2,8 3,3 2,4 3,2 1,8 2,9 1,5 1,1 1,5 2,1 1,3 1,4 0,4 0,6 23 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Sept June 2003 Kuva 14. Suosituimmat mobiilipalvelut (Lähde: KRNIC)

22 Käytännön esimerkkejä korealaisesta mobiilipalvelutarjonnasta Kuva 15 esittelee kahden suurimman korealaisen mobiilioperaattorin (SK Telecom ja KT Freetel) mobiilipalvelutarjontaa. Erilaisia matkapuhelinliittymään liitettyjä palvelupaketteja on kehitetty eri kohderyhmille esimerkiksi naisille on tarjolla liittymän yhteyteen ostoksiin ja kulttuuriin painottuvia palveluita. Mobiilipalvelut toimivat matkapuhelimen lisäksi myös muilla langattomilla päätelaitteilla, kuten PDA:lla. Useimmiten niitä käytetään kuitenkin matkapuhelimen välityksellä. Esimerkiksi SK Telecomin Nate palvelussa on mahdollista hyödyntää seuraavia sisältöjä: 24 Kuva 15. Operaattoreiden palvelutarjontaa (Lähde Samsung Electronics)

23 My Nate: Personoitu Nate aloitussivu, jossa kunkin käyttäjän mieltymysten mukaan valittu sisältö. Community: Perustoimintoja ovat sähköpostin ja tekstiviestin lähetys, muita mahdollisuuksia ovat mm. video- ja musiikkitiedostojen lähettäminen ja chatti. Viihde: Musiikkia, pelejä, piirrettyjä ja viimeisimmät viihdeuutiset. Lisäksi Teemapuisto palvelusta voi valita haluamaansa sisältöä (elokuvia, esityksiä, konsertteja, TV-ohjelmia ja aikuisviihdettä). Uutiset: Jatkuvasti päivittyviä uutisia ja sääennusteita, koulutus- ja terveystietoa sekä naisille suunnattuja erikoissisältöjä. Talousuutiset: Viimeisimmät talousuutiset ja pörssikurssit, tietoa pankeista, lainoista, sijoituksista, luottokorteista sekä työnhakupalveluita ja apua oman yrityksen perustamiseen. Ostokset: Ostososion kautta käyttäjä löytää tien haluamansa tuotteen luokse. Ostos- ja kauppapaikkasivutietojen lisäksi verkkohuutokauppoja sekä mahdollisuuksia yhteisostoihin. Nate palvelun hinnoitelu vaihtelee riippuen valituista ominaisuuksista. Esimerkiksi yritysasiakkaille suunnattu Nate Biz konsepti tarjoaa 23 eurolla kuukaudessa rajattoman määrän palveluun kuuluvia pörssitietoja, talousuutisia ja erilaisia raportteja. SK Telecomin June palvelu hyödyntää 1X EV-DO verkon mahdollisuuksia ja tarjoaa mahdollisuuden liikkuvaan kuvaan. Sisältöjä ovat esimerkiksi elokuvat, musiikki, videot, reaaliaikaiset uutiset ja TV ohjelmat. (Kuva 16). Musiikkikanava: Uusimmat hitit ja musiikkivideot, mobiilikaraoke. Ääni MP3 tasoa Elokuvakanava: Uusimmat elokuvat matkapuhelimeen 2,4Mbs:n nopeudella. Näyttelijöiden haastatteluita, elokuvien trailereita sekä mahdollisuus varata elokuvalippuja Ohjelmakanava: TV-ohjelmien seuraaminen reaaliajassa, lisäksi premium Video- 25 Kuva 16. SK Telecomin JUNE palvelun sisältöjä (Lähde: SK Telecom)