SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 Lue tekstit 1.1a, 1.1b ja 1.1c ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. 1.1a Pienet aikuiset Käsitys lapsuudesta omana erillisenä ikäkautenaan vahvistui 1800-luvulla yhteiskunnallisen modernisaation myötä. Tosin maatalousvaltaisessa Suomessa monilla lapsilla jäi aikaa leikkiin vain rajallisesti, koska heidänkin oli autettava kotitöissä ja muissa talon askareissa. Mutta toki leikittiinkin ja maailma muuttui. Lastenvaatekulttuurissa merkittävä käänne tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin pukeutuminen vapautui asteittain ja lastenvaatteet sekä -asusteet löysivät oman muotonsa koko kansan keskuudessa. Vaatteet tulivat väljemmiksi, ja niiden käyttömukavuus leikin ja arjen toimissa parani. Esimerkiksi 1800-luvun lopussa monet pikkutytöt käyttivät vielä korsettia, jolloin lantio ei päässyt kehittymään. Tavasta saattoi seurata vakaviakin terveysongelmia. Tyypillistä oli, että vaatteet ommeltiin aikuisten vanhoista vaatteista, mutta varallisuuden kasvaessa alettiin niitä valmistaa myös uusista kankaista. Uudet innovaatiot levisivät maassa eri tahtiin. Maaseudulle ja pohjoisen kyläkuntiin ne ehtivät myöhemmin kuin kaupunkeihin. Kasvatustieteiden tohtori, käsityön- ja luokanopettaja Anitta Heikkilä on tutkinut väitöskirjassaan Vaate lapsen elämässä, Koululaisen pukeutuminen pohjoissuomalaisessa maalaiskylässä (2008) sitä, miltä vaatteet tuntuivat ja mikä oli niiden merkitys. Lasten arjen pukeutumisen historian tutkimus on haastavaa, sillä lähdeaineistoa on niukasti. Heikkilä hyödynsikin tutkimuksessaan kirjallisten lähteiden lisäksi vanhoja valokuvia. Lisäksi hän haastatteli Kemijoen varressa sijaitsevassa Rautiosaaren kylässä ihmisiä, jotka olivat koko lapsuutensa ja nuoruutensa ajan asuneet siellä. 1

3 Suomi kuuluu ilmastovyöhykkeeseen, jossa talvet ovat kylmiä. Ennen kasvihuoneilmiön aikakautta asteen paukkupakkaset eivät olleet harvinaisia. Sisätiloissakin saattoi olla koleaa. Miten kylmää vastaan suojauduttiin? Tyttöjen talvimekko oli paksu villamekko. Sen alla lämmittivät flanelliset alushousut, villahousut ja lähinnä kaupunkilaistytöillä alushame. Päällystakki oli valmistettu villakankaasta, ja siinä oli usein irtokaulus. Takin ja mekon välissä oli villatakki. Yleensä tytöt pukeutuivat mekkoon, joskin hieman isommilla neitokaisilla saattoi olla yllään vaihtoehtoisesti hame ja pusero. Niin kauan kuin hameen tai mekon helmat olivat pitkät, ne venyivät ja kastuivat. Tämä aiheutti tietysti talvella helmojen jäätymisen, ja tytöillä oli aina kylmä. Kapea helma teki pitkästä hiihtomatkasta kouluun varsin työlään. Helmojen malli muuttui vuoden 1910 jälkeen vähitellen lyhyemmäksi ja leveämmäksi. Tyttöjen kesämekko oli puuvillakankainen, vaalea, ruudullinen tai raidallinen, joskus kuviollinenkin. Mekon päälle kietaistu esiliina oli välttämätön osa kokonaisuutta varsinkin koulussa. Lähestyttäessä toista maailmansotaa esiliinan käyttö jonkin verran väheni. Poikien talvinen käyttövaate oli sarkapuku. Uuden puvun sai vain harvoin, mutta asialla oli hyvätkin puolensa. Sarka oli näet uutena sangen jäykkä ja kova materiaali. Sarkapuvun alla lämpimyyttä lisäsivät flanellinen paita ja alusasu sekä villaiset välihousut. Talvella päähän laitettiin karvahattu, kesällä lippalakki. Lämpimään vuodenaikaan pojat käyttivät puuvillahousuja. Tärkeä vaihe pojan elämässä oli, kun pääsi eroon puseron alla piilossa olevasta liivistä. Liivittömyys kertoi, että kuului jo isojen poikien joukkoon. Kuten tytöt, pikkupojatkin laittoivat nauhoilla ja napeilla sukat ja alushousut liiviin kiinni. Haastateltujen, niin naisten kuin miestenkin, päällimmäisenä muistikuvana oli, että käsiä ja jalkoja paleli eniten. Niin sanotut yksipohjakengät eivät oikein pitäneet lämpöä hiihtomatkalla kouluun. Pitkät koulumatkat ja ajoittain vaikeat sääolot vaativat lapsilta sitkeyttä ja asianmukaista vaatetusta. Heikkilä toteaa, että ilman suomenlammasta ja villaa ei Suomessa olisi pärjätty. Mutta asiaan liittyy tuolloin eläneiden mielessä yksi varjopuolikin: hirvittävä kutina. 2

4 65 70 Varallisuuserot ja elinympäristö näkyivät muun muassa pikkutyttöjen päähineissä. Leuan alle sidottu huivi kertoi kuulumisesta kaupungin työväestöön tai maaseudun asukkaisiin. Muodikas keskiluokkainen tyttö piti päässään kangas-, olki- tai lastuhattua. Kaiken kaikkiaan äitien ja koulujen välittämä uskomaton käsityötaito piti lapset vaatteissa. Pientä epämukavuutta materiaalit ja asut saattoivat tuottaa, mutta kutakuinkin lämpimänä pysyttiin. Hiljalleen materiaalivalikoima monipuolistui, ja kun vaatteiden mallit muuttuivat yhä enemmän lapsen tarpeita vastaaviksi, oltiin jo matkalla kohti modernia lastenvaatekulttuuria. Lähde: Historia 10/ b Suomi on tunnelien luvattu maa Helsingin ja Tallinnan välille kaavailtu 80 kilometrin rautatietunneli olisi lajissaan ylivoimaisesti maailman pisin, kuten 120-kilometrinen Päijänne-tunneli on omassa sarjassaan ollut jo kauan. Tallinnan tunneli on utopiaa, otsikoi Talouselämä-lehti vuoden 2008 huhtikuussa. Tallinnan ja Helsingin kaupunginjohtajat olivat päättäneet aloittaa selvitystyön Suomenlahden alittavan rautatietunnelin rakentamisesta. Virossa on suunniteltu myös siltaa Saarenmaalle. Sen hinnaksi on arvioitu jopa kaksi miljardia. Jos 6 7 kilometriä pitkä silta maksaa jopa kaksi miljardia, mitä maksaa yli 80 kilometriä pitkä tunneli Suomenlahden alle, Talouselämä pohtii. Maallikko vastaa lehden arvailuihin: aivan liikaa, ja toteaa edelleen, että Englannin ja Ranskan yhdistävä kanaalitunneli ei tahdo menestyä, vaikka se yhdistää sentään 60 miljoonan asukkaan Britannian Keski-Euroopan sydämeen. Suomessa on viisi miljoonaa asukasta, koko Baltiassa yhteensä seitsemän miljoonaa. Tunneli toki yhdistäisi muutakin kuin Helsingin ja Tallinnan kaupungit. Sen kautta voisi kulkea tavaraliikenne Keski-Euroopasta Pietariin, ja suomalaiset matkustajat pääsisivät yöjunalla ilman ilmastopäästöjä Berliiniin. Tunneli olisi osa suunniteltua Rail Baltica -yhteyttä Puolasta Suomeen. Jos tunneli päätetään joskus rakentaa, se valmistuisi aikaisintaan 2020-luvulla. Silloin junayhteydet Saksasta 3

5 aina Välimerelle asti ovat todennäköisesti nykyisiä paljon nopeampia ja lentäminen nykyistä kalliimpaa. Suomella on tunnelien rakentamisessa geologia puolellaan. Täällä rakentaminen on halvempaa kuin esimerkiksi Englannin kanaalissa, koska tukeva kivi löytyy helposti: meillä on keskimäärin kuusi metriä pehmeätä maakerrosta maailman kovimman peruskallion päällä. Meikäläistä heikommissa kivilajeissa tukemis- ja tiivistystyöt lisäävät kustannukset helposti kaksin-kolminkertaisiksi. Heikkoon kivilajiin ei voi tehdä tunnelia yhtä helposti kuin kovaan kivilajiin, ja lisäksi heikoissa lajeissa vesivuodot ovat voimakkaampia kuin kovissa, selittää Teknillisen korkeakoulun kalliorakentamisen professori Pekka Särkkä. Pekka Särkkä oli mukana tekemässä alustavaa suunnitelmaa Helsinki Tallinna-tunnelista jo kymmenen vuotta sitten. Kokonaisuus käsittäisi kaksi rautatietunnelia sekä yhden huolto- ja pelastautumistunnelin. Baltian kallioperäkään ei tuota ongelmia. Sen tyyppi tunnetaan hyvin, ja suomalaistyyppinen kallioperä jatkuu koko matkan Tallinnaan asti. Tallinnan edustalla kova peruskallio on 140 metriä syvän pehmeämmän kivikerroksen alla. Tarkkoja rakenteita ei tosin tunneta ilman lisätutkimuksia. Kova kivemme on pakottanut meidät kehittämään siihen pystyviä louhintalaitteita, Särkkä kertoo. Mitään mullistavaa tekniikkaa tunnelien tekoon ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Kustannukset eivät siis ole laskemassa, mutta ne ovat pysyneet kurissa. Vuonna 1970 tavanomaisen tunnelin louhinta maksoi noin markkaa eli euroa metri, ja tätä nykyä se maksaa noin euroa metri. Mikä muu rakentamisen ala pystyy samaan? Kaikkia liikennetunneleita meren tai joen ali ei itse asiassa ole louhittu kallioperään, vaikkei autoilija sitä mistään huomaakaan. Esimerkiksi maailman vilkkaimpiin kuuluvat Holland Tunnel ja Lincoln Tunnel New Yorkin Manhattanilta Hudsonjoen ali New Jerseyhin eivät oikeasti sukella joen alle. Ne kulkevat joen pohjan päällä. Tällaiset tunnelit kootaan valmiiksi rakennetuista putkimaisista elementeistä, jotka lasketaan proomulta joen pohjaan. Peräkkäiset elementit liitetään vesitiiviisti yhteen. Kun koko putki on valmis rannalta toiselle, tuubi tyhjennetään vedestä ja varustetaan raiteilla tai asfaltilla. 4

6 Voisiko elementtitunneli olla kelpo vaihtoehto Suomenlahdella? Ei tuo pohjaan upotettava versio mahdoton ole, vastaavaahan kaavailtiin yhdeksi vaihtoehdoksi Kruunuvuoren selän alituksessa. Se olisi vain selvästi kalliimpi kuin kallioon louhittava tunneli, Särkkä toteaa. Tallinna-tunneli ei ole ainoa meillä pohdittu iso tuubihanke. On esitetty sellaistakin, että Loviisaan mahdollisesti rakennettava uusi ydinvoimala voitaisiin yhdistää maan alta pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon. Ydinvoimalan lämpötehosta menee nimittäin lähes kaksi kolmannesta hukkaan, jollei jätelämpöä käytetä kaukolämpönä. Nykyiset neljä reaktoria ja Olkiluotoon rakennettava viides ovat tällaisia tuhlareita. Maallikko ihmettelee, miksei kaukolämpöputkia voisi rakentaa maan päälle. Ongelma on siinä, että Loviisan ja Helsingin Vuosaaren välillä on aika monta maanomistajaa. Yritäpä saada rakennuslupa maanpäälliselle putkistolle. Loviisan Hästholmenista olisi pääkaupunkiseudun kaukolämpötunnelien verkostoon 67 kilometriä. Tällainen kaivu-urakka pelkästään Helsingin seudun puhtaan kaukolämmön varmistamiseksi kuulostaa suuruudenhullulta, kun maailman pisimmät rautatietunnelitkin ovat lyhyempiä. Mutta Suomi on tunnelien luvattu maa. Haasteena tuollainen ei olisi Päijänne-tunnelia suurempi, Särkkä vakuuttaa. Lähde: Tiede 1/2009 5

7 1.1c Katiska liikettä ja laulua yhdistelevä teos Viisi nuorta miestä tanssii ja laulaa elämänpolkuaan teatterilavalla. Katiska käsittelee poikien maailmaa heidän omasta näkökulmastaan. Koreografi Raisa Fosterin oli oikeastaan tarkoitus toteuttaa kuuden naisen lauluprojekti. Hänen ohjaamansa Kangasalan Pikkolan koulun yhdeksäsluokkalaisten Grease-musikaali muutti hänen suunnitelmansa: työskentely siinä esiintyneiden poikien kanssa alkoi kiinnostaa enemmän. Hän ja Greasen musiikista vastannut säveltäjä Maija Koskenalusta päättivät luoda teoksen pojille. Yläkoulu- ja lukioikäisillä tytöillä on usein mahdollisuuksia toteuttaa itseään tanssi- ja soittotunneilla sekä näytelmäkerhoissa; poikien taidot jäävät usein piiloon. Foster ja Koskenalusta pyysivät laulutaitoisia peruskoulunsa päättäneitä nuoria miehiä mukaan projektiin, joka nimettiin Katiskaksi. Kesällä 2007 syötiin Maijan kanssa jäätelöä kioskilla ja läheteltiin pojille tekstareita, kiinnostaisiko tanssiprojekti, Raisa kertoo. Katiskaan tarttui viisi nuorta esiintyjää, Jere Riihinen, Lauri Mäkinen, Mikael Hautala, Valtteri Lahti ja Rasmus Järvenpää. Projekti alkoi työpajatyöskentelyllä kesällä Pojat olivat musiikinharrastajia mutta eivät olleet aikaisemmin harrastaneet tanssia. Katiskan kantaesitys oli toukokuussa 2008 Tampereen Hällä-näyttämöllä. Katiskassa ei ole varsinaista juonta, vaan esitys koostuu kohtauksista, jotka sisältävät nykytanssia, laulua ja musiikkia. Teos nostaa esiin hetkiä nuoren miehen elämästä. Tanssin ja musiikin perustana on esiintyjien oma, improvisoitu liike ja laulu: koreografia ja musiikki muotoutuivat niiden perusteella harjoitusten aikana. Ryömittiin ympäri salia kuin amebat, pojat kuvailevat treenikauden alkua. Poikien avoimuus ja rohkeus yllätti ohjaajan jo alussa. Miehenä oloa pohdittiin median luoman kuvan pohjalta ja omien kokemusten kautta. Vuoden kestäneessä luomisprosessissa pyrittiin avoimuuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Nuorten miesten rehellinen heittäytyminen mukaan on tuottanut inhimillisiä tunteita laidasta laitaan: aggressioita, vihaa, yksinäisyyttä ja väkivaltaa, mutta myös herkkyyttä, toivoa, iloa ja yhteisöllisyyttä. (Teksti jatkuu sivulla 11.) 6

8 1.1a Pienet aikuiset 1. Mitä 1900-luvun alkupuolella tapahtunut käänne lastenvaatekulttuurissa merkitsi? A Vaatteet tulivat tarkoituksenmukaisemmiksi B Värikkäät vaatteet yleistyivät C Alettiin ostaa valmiita vaatteita 2. Miten Anitta Heikkilä sai materiaalia väitöskirjaansa varten? A Hän teki kirjallisen kyselyn B Hän keskusteli vanhojen ihmisten kanssa C Hän valokuvasi vanhoja vaatteita 3. Mitä ongelmia tyttöjen vaatetus aiheutti talvisin? A Oli raskasta hiihtää paksuissa vaatteissa B Pojat kiusasivat heitä villahousuista C Märät vaatteet saivat heidät palelemaan 4. Mitä muuta kerrotaan tyttöjen asusta? A Villavaatteiden käyttö väheni ajan mittaan B Vuodenajasta riippumatta käytettiin mekkoa C Esiliina otettiin käyttöön vasta vuoden 1910 jälkeen 5. Mikä oli merkki siitä, että pojasta oli tullut isompi? A Hän alkoi käyttää lakkia B Sukkia ei tarvinnut kiinnittää tyttöjen tapaan C Hän pääsi eroon polvihousuista 6. Mikä vika kengissä oli? A Ne olivat kömpelöt hiihdettäessä B Ne kastuivat helposti C Ne suojasivat huonosti pakkaselta 7. Mitä muuta haastateltavat ovat kertoneet lasten vaatetuksesta? A Villasukat lämmittivät jalkoja B Vaatteiden materiaali ärsytti ihoa C Talvivaatteita pestiin harvoin 7

9 8. Mitä tyttöjen päähine saattoi paljastaa? A Minkä ikäinen tyttö oli B Kuuluiko perhe johonkin uskonnolliseen yhteisöön C Mihin yhteiskuntaluokkaan tyttö kuului 1.1b Suomi on tunnelien luvattu maa (r ) 9. Miten Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli olisi samanlainen kuin Päijänne-tunneli? A Sen rakentaminen kestäisi yhtä kauan B Se rakennettaisiin samalla menetelmällä C Se voittaisi mitaltaan muut vastaavat 10. Minkä ongelman Talouselämä-lehti ottaa esille? A Virossa ei riitä työvoimaa kahteen suureen projektiin B Tallinnan-tunnelin hintaa voi vain arvailla C Tunnelin käyttäjiä on liian vähän 11. Mitä vaikutuksia tunnelin rakentamisella olisi? A Junaliikenne vähentäisi saastuttavaa matkustamista B Laivaliikenne supistuisi huomattavasti C Voitaisiin ottaa käyttöön yhä nopeammat junat 12. Miksi professori Särkkä mainitsee Englannin kanaalin? A Hän selittää, mistä kanaalin tunnelin kalleus johtuu B Hän pitää kanaalin tunnelia laadukkaana työnä C Hän muistuttaa tunnelissa ilmenneistä vioista 13. Mitä professori Särkkä kertoo suunnitelmista? A Työ voitaisiin aloittaa jo tällä vuosikymmenellä B Merenpohjan ominaisuuksia täytyy vielä selvittää C Junat kulkisivat kolmessa tunnelissa 8

10 14. Mitä hän sanoo louhintatöiden kustannuksista? A Ne saattavat nousta huimasti B Ne eivät ole nousseet samaa vauhtia kuin muissa rakennustöissä C Ne saadaan pienenemään uuden tekniikan avulla (r ) 15. Mitä teksti kertoo New Yorkin tunneleista? A Niissä on syntynyt vesivahinkoja B Ne ovat yllättävän syvällä C Niiden osat on valmistettu etukäteen 16. Mitä mieltä professori Särkkä on siitä, että Suomenlahdelle rakennettaisiin elementtitunneli? A Hänestä se olisi kyllä teknisesti mahdollista B Hän arvelee, että sellainen tunneli ei olisi kestävä C Hän toteaa, että sellaista on jo kokeiltu Helsingin edustalla 17. Mitä Loviisan uudesta ydinvoimalasta on esitetty? A Se voitaisiin liittää tunnelilla vanhaan voimalaan B Sen hukkalämpö pitäisi saada käyttöön C Siitä ei saisi tulla kalliimpi kuin Olkiluodon voimalasta 18. Mitä professori Särkkä sanoo Loviisan ydinvoimalan yhdistämisestä kaukolämpöverkostoon? A Sen toteuttaminen ei olisi mahdollista B Sitä ei ole otettu huomioon kaavoituksessa C Se ei olisi ylivoimaista 9

11 1.1c Katiska liikettä ja laulua yhdistelevä teos 19. Miksi Foster ja Koskenalusta aloittivat uuden projektin? A Koska lukiolaiset toivoivat uutta musikaalia B Jotta pojat saivat mahdollisuuden näyttää osaamistaan C Siksi, että tytöt pyysivät heitä avuksi näytelmäkerhoon 20. Miten he alkoivat toteuttaa ideaansa? A Säveltämällä musiikkia B Houkuttelemalla esiintyjiä C Laatimalla käsikirjoituksen 21. Mitä Katiskan harjoituksista kerrotaan? A Tanssijat loivat ilmaisun itse B Ohjaajalla oli vaikeuksia C Yleisöä oli koko ajan seuraamassa 22. Mikä hämmästytti ohjaajaa? A Se, miten vapautuneesti pojat esiintyivät B Se, miten nopeasti pojat oppivat roolinsa C Se, miten ujoja pojat aluksi olivat 23. Mitä Laurin repliikistä voi päätellä? A Katiskassa tanssiminen on rohkaissut häntä B Hän ei ole ennen Katiskaa ollut lavalla C Hän on löytänyt tulevan ammattinsa 24. Mitä koreografi on havainnut? A Harjoitusaika on ollut liian pitkä B Kokemukset ovat vaikuttaneet poikien esiintymiseen C Yksityiselämä on alkanut häiritä esityksiä 25. Mitä katsojien antamasta palautteesta käy ilmi? A Katiska on liikuttanut katsojien mieltä B Jotkut ovat harmistuneet esityksen stereotypioista C Yleisö on toivonut esitysten jatkuvan 10

12 Esiintyminen oli musiikkia harrastaville pojille tuttua ennestään. Katiskan myötä poikien suhde esilläoloon on muuttunut. Enää ei hävetä mikään, mitä lavalla tekee, oli kyse bändikeikasta tai puheenpidosta, Lauri Mäkinen kertoo. Jere Riihisen halu ammattinäyttelijäksi on esiintymisen myötä vain vahvistunut. Katiskan treenaus alkoi melkein kaksi vuotta sitten, mikä on pitkä aika nyt vuotiaiden nuorten elämässä. Elämänmuutokset näkyvät koreografin mukaan ilmaisussakin: Seurustelusuhteen aloittaminen ja yleinen onnellisuus on vapauttanut poikien ilmaisua lavalla. Armeija-aika taas jäykisti yhden Jeren hahmon. Raisa Foster haluaa tehdä avoimen poliittista, kantaaottavaa taidetta. Katiska on onnistunut vaikuttamaan esiintyjiensä lisäksi yleisöön. Palaute osoittaa, että miehisten stereotypioiden ravistelu puhuttelee katsojia. Se näkyy muun muassa näistä katsojien sähköpostiviesteistä: Kaiken, mitä näin ja koin, tunsin vahvasti. Teos pani minut ajattelemaan nuoren miehen elämää näin naispuolisen silmin eri tavalla. Tällainen saa todellakin ajattelemaan ja minut ainakin arvostamaan kanssaihmisiä ja elämää, mutta myös toisaalta kritisoimaan yhteiskuntaa ja maailmaa arvoista, kauneusihanteista, koulutuksesta, paineista. Nauroin, hämmennyin, pelkäsin, itkin ja ärsyynnyin monenlaisia tunteita meni päässä ja kropassa. Foster toteaa: Nuoria miehiä ei ole totuttu näkemään liikkumassa yhdessä kauniisti. Katiskan poikien avoimuus ja luottamus toisiinsa hämmentää ja itkettää. Hän kertoo, että esiintyjät yllättyivät yleisön voimakkaista reaktioista, mutta toisaalta heistä on ollut hienoa saada aikaan muutos katsojan arvomaailmassa, edes hetkellisesti. Lähteet: Voima 3/2009; ( ) 11

13 1.2 Läs texten och ge sedan ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä Minna Canth on ensimmäinen suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä, kiitos Kuopiossa toimivan Kanttilan Kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen sitkeän työn. Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija ja ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Canthista tuli kirjallisuutemme uudistaja ja suomalaisen realismin uranuurtaja. Hän puhui heikkojen puolesta ja toi esiin epäkohtia. Hänelle tärkeitä teemoja olivat naisten ja työväen asema, köyhäinhoidon ongelmat, ihmisoikeudet, koulutus, raittiusaate ja monet muut yhteiskunnalliset kysymykset. Kielitaitoisena ja uteliaana hän oli uusien eurooppalaisten aatteiden välittäjä ja tärkeä mielipidevaikuttaja silloisessa Suomessa. Canthin elämäntyö on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Miesten ja naisten tasa-arvosta puhutaan vielä meidänkin päivinämme, ja puolustettavia yhteiskunnasta löytyy kuten Minnan aikana. Hyvinvoinnin kasvu ei ole poistanut taloudellista epätasa-arvoa, vaan köyhyys jopa lisääntyy. Rikkailla ei ole mitään hätää. Vahvoja minnoja tarvitaan edelleen. Minnan ajatuksia ei ole pöly päässyt peittämään. Mitä miettisi 1800-luvulla tasa-arvon ja kulttuurin puolesta taistellut Minna tämän päivän elämänmenosta? Kulttuuri-ihmisenä Minna olisi varmasti ikionnellinen lukuisista tutkimustuloksista, jotka todistavat, että kulttuuri edistää terveyttä siinä missä liikuntakin. Itsekin aika ajoin alakulosta kärsinyt Minna saattaisi suositella mielenterveyskuntoutujille kulttuurireseptejä pillereiden sijaan. Minna voisi määrätä tämän päivän uupuneille työntekijöille konsertteja, teatteria, tanssia sekä pysähtymistä teekupin äärelle syvällisten keskustelujen, hyvän musiikin, kirjojen ja runojen parissa. Tasa-arvotaistelijana Minna olisi varmaan tyytyväinen naisten noususta työelämään, politiikkaan ja jopa papeiksi. Erityisen ylpeä 12

14 hän olisi varmaan siitä, että Kuopion kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ovat tällä hetkellä naisia. Minna voisi kummeksua sitä, että samasta työstä ei kaikilla aloilla vieläkään makseta naisille samaa palkkaa kuin miehille. Minna arvosteli jo oman aikansa naisihannetta, johon kuuluivat kalpea iho ja kapea vyötärö. Voisi kuvitella, että hän kauhistelisi nykyisen muotimaailman anorektista naismallia. Minna itkisi katkerasti niiden kuopiolaisten lasten ikävää ja pelkoa, jotka eivät pysty asumaan vanhempiensa luona päihdeongelmien vuoksi. Raittiusihmisenä Minna varmaan tarttuisi kovalla kädellä päihteiden väärinkäyttöön. Minna ei arvattavasti lamaantuisi talouden taantuman edessä. Päinvastoin, hän saattaisi nähdä lamassa mahdollisuuden syventää henkistä ja sosiaalista pääomaa. Elämä on taistelua, ihanaa taistelua, sanoi Minna. Ja sanoisi varmaan tänäänkin. Lähteet: Savon Sanomat ; ja a) I vilka två avseenden var Minna Canth internationell? b) Varför kan Minna Canth anses vara aktuell ännu idag? c) Vad menar skribenten med Minnas kulturrecept? d) Vad skulle Minna vara nöjd respektive missnöjd med i dagens jämställdhetssituation? e) Hur skulle Minna reagera på dagens lågkonjunktur? 13

15 2 SANASTO JA RAKENTEET 2.1 Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Kirjoita ratkaisusi selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B-puolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne. Hieno mies Oppaassa Hieno mies on seuraava kuvaus hienon miehen käyttäytymisestä. Perimätiedon mukaan hyvä tapa vaatii, 1 hieno mies huutaa maailmaan 1) konjunktio tullessaan. Näin hän tiedottaa, ettei ole 2 elämään kuolleena. Tämän jälkeen 2) tulla hieno mies kuitenkin sulkee suunsa ja parkuu mahdollisimman 3. Herrasmies on 4 pääsääntöisesti lyhytsanainen 3) sällan 4) puhelin ja kohtelias. Kadulle lähtiessään hän vilkaisee 5 peilistä. Ulkona hän ei huutele kadun yli 6. Hän ei katsele 5) sig själv 6) till kompisarna joka puolelle eikä missään tapauksessa 7 jalkakäytävälle. 7) sylkeä 14

16 8) tavat Herrasmiehen 8 ei kuulu myöskään tupakoida naisseurassa tai kurkkia 9) ikkunat yksityisasuntojen 9 sisään. Ravintolassa hän ei hauku huonoa tarjoilijaa 10 paljasta vieraille pitojen hintaa. 10) och inte Mainittu opas suosittelee myös naimisiin 11) vuosi menoa vasta kymmenen 11 miettimisajan jälkeen. Avioliitto vaatii kuulemma niin suurta henkistä kypsyyttä, ettei alle 30-vuotias mies ole voinut hankkia 12 kunnolla. 12) se 2.2 Lyhyt ravintolakeskustelu Istut tyttö- tai poikaystäväsi kanssa ravintolassa odottamassa vanhempaa ihmistä, esimerkiksi kummitätiäsi. Kun hän saapuu, syntyy seuraava keskustelu. Kirjoita puuttuvat vuorosanat vihjeiden mukaan kielikokeen vastauslomakkeen B-puolelle samalla tavalla kuin tehtävässä 2.1, sen numerointia jatkaen. Kummitäti: No niin, täältä tullaan anteeksi, että olen hiukan myöhässä. Sinä: (13) (Säg att det gör ingenting och att ni inte alls väntat länge.) 15

17 Sinä: (14) (Be henne sätta sig mitt emot er.) Kummitäti: Kiitoksia paljon, täällähän näyttää oikein viihtyisältä. Miten olette näin kivan paikan löytäneet? Sinä: (15) (Svara att ni varit här en gång tidigare och ni tyckte det skulle passa också idag.) Kummitäti: Niinkö. Olette ehkä jo ehtineet vilkaista ruoka- ja viinilistaakin? Sinä: (16) (Svara nekande och säg att det är hon som får välja idag.) Kummitäti: No hyvänen aika. Antakaapas, kun otan silmälasit esille Sinä: (17) (Säg att hon inte behöver bry sig om priserna. Du har tänkt bjuda den här gången.) Kummitäti: No, ei Kyllähän minäkin voisin Tai ei kai teillä vain ole joitain salaisuuksia? Sinä: (18) (Inflika att det är ingenting särskilt och säg att ni bara vill glädja henne på hennes namnsdag.) Kummitäti: Vai niin, no eihän sitä nyt olisi tarvinnut näin hienosti muistaa. 16

18 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Tee molemmat tehtävät (3.1 ja 3.2). Noudata tehtävien ohjetta. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla samalle konseptipaperille. Merkitse molempien kirjoitusten alkuun tehtävän numero ja molempien loppuun tekstisi sanamäärä. 3.1 Lähdet pienen musiikkiyhtyeen (bändin) kanssa vierailulle suomenkieliseen ystäväkouluun. Laadi koululle lyhyt esite, jossa esittelet yhtyeen ja sen historiaa. Kirjoitustehtävän pituus: sanaa. Tehtävän pisteitys: 33 0 pistettä. 3.2 Sinut on valittu pitämään luokkasi puolesta kiitospuhe suomen kielen opettajalle. Kirjoita puheesi valmiiksi, että voit myös antaa sen hänelle muistoksi. Kirjoitustehtävän pituus: sanaa. Tehtävän pisteitys: 66 0 pistettä. 17

19 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a c 25 x 1/0 p. x 2 50 p x 2 0 p. x 3 30 p x 1 0 p. x 1 12 p x 3 0 p. x 1 18 p p p. 8 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.