Eräkulttuuria vuotiaille lapsille, talviluonto

Transkriptio

1 Eräkulttuuria vuotiaille lapsille, talviluonto Kesto: noin 3 4 oppituntia Aihe: eräkulttuurin historia, ihminen ja luonto, selviytyminen talven yli, eläinten jäljet, eläinten tuntemus, jokamiehenoikeus, metsästys Ajankohta: talvi Paikka: ulkona, mielellään metsässä (sovellettavissa myös sisätiloihin) Tavoite: Lapset tutustuvat eräkulttuurimme historiaan, saavat kokemuksia ja liikkuvat talvisessa luonnossa, saavat tietoa jokamiehenoikeudesta, tutustuvat erilaisiin riistaeläinlajeihin ja niiden talvehtimiseen, huomaavat, että ihminen on osa luontoa ja riippuvainen siitä, saavat tietoa nykypäivän metsästyksestä, harjoittelevat sosiaalisia taitoja, kuten yhdessä toimimista ryhmätilanteissa sekä toisten kuuntelemista ja kunnioittamista. Ohjeet ohjelmaan: Koeta löytää alue, jonka läheisyydessä on metsä ja jossa on koskematonta lunta. Alueella on oltava myös riittävästi avointa tilaa leikkejä varten. Lintuja houkutteleva pilli (esimerkiksi pyypilli) on hyvä tapa koota oppilaat yhteen eri ohjelmapisteisiin tai silloin, kun eräopas haluaa oppilaiden huomion. Kerro pyystä tai näytä pyyn kuva. Pyykukko viheltää kuuluvasti keväällä ja syksyllä. Pyy on tyypillinen reviirilintu, joten sitä on helppo houkutella pillillä. On myös hauskaa, jos osaa itse matkia lintua. Myös kulkunen tai pieni lehmänkello käy, jos ei ole mahdollista käyttää pyypilliä. Ohjelmaan kuuluu muutamia lyhyitä tarinoita. Olisi hyvä, jos eräkummi pystyisi kertomaan tarinat oppilaille lukematta niitä paperista. Näin tarinoista tulee elävämpiä, ja ne saavat oppilaiden mielikuvituksen paremmin liikkeelle. Hyvä tapa opetella tarinoita on nähdä ne mielessään kuvina. Tällöin kertoja tietää, mitä tarinassa tapahtuu, ja voi esittää sen omin sanoin. Tarinat on kirjoitettu kursiivilla. Jos tarinoiden kertominen tuntuu vaikealta eikä suju luontevasti, paperia voi käyttää apuna. Jos jokin tarina tuntuu liian pitkältä eikä ryhmä tunnu kuuntelevan, tarinaa voi lyhentää. Jokainen tehtävä ja leikki on kuitenkin hyvä aloittaa kertomalla jotain historiasta, ihmisestä tai eläimestä. Tekijä: Mikaela Granqvist, ympäristökasvattaja 1

2 1. Johdanto ringissä Kesto: 20 min. Aineisto: Kuva kalliopiirroksesta. Istuma-alustoja. Köysi ja kuvia eri aikakausista. Paperiteippiä. Johdanto alkaa eräkummin ja päivän aiheen esittelyllä. Lapsetkin voivat esittäytyä, jos heitä ei ole liian monta. Voitte seistä tai istua ringissä (istuma-alustoilla), jos löydätte sopivan paikan eikä ole liian kylmä, sillä johdannon alussa kerrotaan tarina. Tarina: Tuhansia vuosia sitten Suomi oli paksun jääkerroksen peitossa. Jää oli paikoin jopa kilometrien paksuinen. Kukaan ei voinut asua täällä. Ilma alkoi vähitellen lämmetä, ja jää alkoi sulaa ja vetäytyä takaisin pohjoiseen. Jäljelle jäi suuria merialueita, jotka syntyivät painavan jään uurtamiin kuoppiin. Jäljelle jäi myös paljaita maa-alueita, ja jään alas painamaa maata alkoi nousta näkyviin merestä. Pikkuhiljaa täällä alkoi kasvaa metsää. Suomeen muutti ihmisiä etelästä ja kaakosta. He olivat kivikauden ihmisiä. Elämä täällä pohjoisessa oli ankaraa. Ihmisten piti jatkuvasti liikkua paikasta toiseen saadakseen ruokaa. He olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Kivikauden ihmiset metsästivät laajoilla alueilla ja muuttivat vuodenaikojen mukaan. He olivat paimentolaisia. Heitä ympäröi kaikkialla erämaa. Kesäisin ihmiset asuivat pääosin rannikolla ja pyydystivät kalaa ja hylkeitä. Talvisin monet muuttivat kuitenkin sisämaahan ja metsästivät hirviä, peuroja, poroja ja majavia. Kun tänne kasvoi suuria metsiä, ihmiset voivat myös kerätä marjoja, sieniä ja luonnonkasveja. Linnunmuniakin kerättiin. Kivikaudella sekä miehet että naiset metsästivät ja kalastivat, ja heidän saaliistaan on löydetty kallioihin kaiverrettuja kuvia. Näitä kuvia kutsutaan kalliopiirroksiksi, ja niiden uskottiin vaikuttavan metsästys- ja kalastusonneen. Tulenteon taito oli elintärkeä, jotta ihmiset pystyivät selviytymään pohjolan kylmistä talvista. Eläinten turkikset ja nahat otettiin talteen ja käytettiin vaatteisiin ja talojen rakennusaineiksi. Turkiksia ja nahkoja voitiin myös vaihtaa muihin hyödykkeisiin. Talvi oli tärkeää aikaa metsästyksen kannalta, sillä eläinten turkki oli silloin paksuimmillaan ja arvokkaimmillaan. Liha voitiin talvella säilyttää jäädyttämällä. Metsästys ja kalastus olivat elintärkeitä elinkeinoja esi-isillemme tuhansien vuosien ajan. Talvisin eläinten taljat suojasivat kylmältä. Niitä käytettiin myös naamioitumiseen metsästyksen aikana. Uskottiin, että mahdollisimman alkuperäisenä pidetyn turkin kautta eläimen voima ja oveluus siirtyisivät turkin kantajalle. Muinaiset esi-isämme tunsivat luonnon hyvin ja osasivat elää täysin luonnon ehdoilla ja sen mukaan, mitä luonto tarjoaa eri vuodenaikoina. Kun eräkummi puhuu kalliopiirroksista, toinen aikuinen kiertää ringissä ja näyttää lapsille kuvaa kalliopiirroksesta. Tehtävä: Historiasta kertovat tarinat jäävät helposti abstrakteiksi. Lapsen on vaikea kuvitella toista aikakautta ja hahmottaa aikajanaa. Aikajanan hahmottamista voidaan helpottaa aikaköydellä, johon on merkitty eri aikakaudet ja jossa niitä havainnollistetaan kuvin/sanoin. Käytä tavallista köyttä tai narua ja ja merkitse siihen tässä järjestyksessä seuraavat termit: kivikausi, maanviljelyksen alkaminen, pronssikausi, rautakausi ja nykyaika. Merkinnät voidaan 2

3 tehdä köyteen etukäteen maalarinteipillä, jossa lukee tarvittavat ajankohdat. Voit aseta köydessä olevien aikakausimerkintöjen viereen kuvat kyseisistä aikakausista. Köysi voi olla ympyrän sijaan myös suorana. Aikaköysi asetetaan johdantoringin keskelle. Miettikää yhdessä ihmisen historian eri aikakausia täällä pohjolassa. Sitten oppilaat voivat sijoittaa tarinat ja toimet oikeaan yhteyteen aika-asteikolla. Aikaköyden voi jättää maahan koko ohjelman ajaksi. Eräkummi valmistelee köyden ennen oppituntia. Pohdi yhdessä oppilaiden kanssa, mitä tapahtui, kun ihminen alkoi viljellä maata ja kasvattaa karjaa. - Mitä tapahtui metsästykselle ja kalastukselle? Miten kauan ne olivat tärkeitä? - Miksi nykyään metsästetään, virkistyskalastetaan sekä kerätään marjoja ja sieniä? - Onko oppilaiden perheessä metsästäjiä tai kalastajia? Ovatko jonkun isovanhemmat tai isoisovanhemmat olleet metsästäjiä, maanviljelijöitä tai kalastajia? - Ennen kaikkialla oli erämaata. Mitä erämaa on nykyään? 2. Eräkulttuuria ja talvista luontoa koskevia kysymys- ja tehtäväpisteitä Kesto: min. ryhmän koosta ja pisteiden määrästä riippuen Aineisto: Kysymyslomakkeet (laminoidut?). Kysymyslomakkeiden ripustamiseen tarvittavat välineet. Paperilappuja ja lyijykyniä. Lämpömittari. Pyypilli, kulkunen tai lehmänkello. Kamera tai matkapuhelin, jossa on kamera. Istuma-alustoja. Ohjeet pisteisiin: Toimitaan 3 4 oppilaan ryhmissä. Kysymyksiä/tehtäviä on kahdeksan. Voit itse päättää tehtäväpisteiden järjestyksen ja määrän sen perusteella, kuinka monta oppilasta on mukana ja kuinka paljon teillä on aikaa. Voit keksiä myös itse lisää tehtäviä / kysymyksiä! Asettele kysymykset ympäristöön niin, että ne ovat näkyvissä mutta kuitenkin sellaisella etäisyydellä toisistaan, etteivät eri pisteet häiritse toisiaan. Lämpömittari voidaan ripustaa pitkään nauhaan ja kiinnittää lämpötilanmittauspisteeseen. Istuma-alustat voidaan laittaa luontopaikkapisteeseen. Oppilaat siirtyvät edellisestä pisteestä seuraavaan vapaana olevaan. Eräkummi viheltää pilliin, kun oppilaiden on aika siirtyä seuraavaan pisteeseen. Tehtäväpisteissä voi kulua enemmän aikaa kuin kysymyspisteissä. Varmista, että tehtävien suorittamiseen on riittävästi aikaa. Kysymyspisteissä olevat oppilaat voivat odottaa tehtävien valmistumista tai keskustella kysymyksen aiheesta. Eräkummi seisoo tehtävän ajan sen pisteen vieressä, jossa rakennetaan lumesta tai piirretään siihen. Päätä, mitä oppilaat piirtävät tai rakentavat. Eräkummi katsoo, koska oppilaat ovat valmiit, ja puhaltaa sitten pilliin. Eräkummi huolehtii siitä, että piirtäminen/rakentaminen ei kestä liian kauan. Huolehdi siitä, etteivät pisteeseen saapuvat uudet ryhmät oivalla, mitä muut ovat rakentaneet. 3

4 Ohjelmassa on hyvä olla mukana useampi kuin yksi aikuinen. Muut aikuiset huolehtivat siitä, että oppilaat vaihtavat pistettä, että ryhmät pysyvät koossa ja että kussakin pisteessä on kerrallaan vain yksi ryhmä. He myös auttavat tarvittaessa. Esittele tehtävät ja kerro, että oppilaat saavat niiden yhteydessä pohtia entisajan ja nykyajan eräelämää vastaamalla kysymyksiin ja tekemällä muutaman tehtävän eri pisteissä. Jaa oppilaat ryhmiin. Kerro, miten tehtävät suoritetaan. Tee selväksi, että pisteestä siirrytään toiseen vasta, kun pilliin vihelletään, ja että kussakin pisteessä saa olla vain yksi ryhmä kerrallaan. Jos ryhmä vastaa pisteen kysymykseen nopeasti, se voi jatkaa kysymyksen aiheen pohdiskelua, kunnes pilliin puhalletaan. Lopetus: Kokoontukaa yhteen ja kiertäkää pisteet läpi niin, että mietitte kysymyksiä ja tehtäviä yhdessä ja katsotte kivinäyttelyn. Nosta esiin tärkeimmät asiat, mutta pidä lopetus melko lyhyenä. Pisteet (tulostettavat versiot liitteenä): Kysymys: Tulenteon taito oli yksi tärkeimmistä taidoista, joka mahdollisti ihmisen muuttamisen tänne kylmään Suomeen. Millä eri tavoilla tuli auttoi kivikauden ihmistä? Mitä puulajia on hyvä laittaa nuotioon, koska se antaa paljon lämpöä? Mistä puulajista taas lentää paljon kipinöitä, minkä vuoksi se ei sovi nuotioon? Vastaus: Tuli antoi kivikauden ihmiselle lämpöä ja valoa. Tulen avulla voitiin myös valmistaa, kuivata ja savustaa ruokaa. Tuli piti petoeläimet loitolla. Ajan myötä ihmiset oppivat myös hyödyntämään tulta saviruukkujen ja raudan valmistuksessa. Tulesta nousevan savun avulla voi lähettää hätämerkkejä. Koivu tuottaa paljon lämpöä, kun taas kuusesta lentää kipinöitä. Tehtävä: Piirrä lumeen tai rakenna lumesta ja luonnonmateriaaleista pieni kivikauden ihminen, joka metsästää tai kalastaa. Tuntevatko oppilaat jokamiehenoikeuden? Mitä luonnosta saa kerätä ja mitä ei? Huomio! On tärkeää, että pisteen veressä seisova eräkummi näyttää, minkä kokoinen kuvan/patsaan tulee olla. Kerro, mitä tarkoitat pienellä: oppilaan käsivarren kokoista. Liian suuren kuvan/patsaan tekemiseen kuluu liikaa aikaa. Lopun kierroksella: Katsokaa kivikauden ihmisten näyttely. Ota taideteoksista kuva ja lähetä kuva myöhemmin ryhmälle. Kertaa jokamiehenoikeus siltä osin, mitä luonnosta saa kerätä ja mitä ei. Kysymys: Mitä muita apuvälineitä kuin keihästä ja jousta esi-isämme käyttivät saaliin pyydystämiseen? Nykyaikana metsästysharrastuksessa käytetään kivääriä. Onko nykyään vielä käytössä joitain ikivanhoja metsästysmenetelmiä? 4

5 Oletko joskus kokeillut ampua jousella? Kerro muille. Vastaus: Kivikauden ihmiset metsästivät keihään ja jousen lisäksi myös kaivamalla ansakuoppia ja käyttämällä loukkuja ja pyydyksiä. Nykyäänkin tiettyjen eläinten pyydystämiseen käytetään loukkuja (supikoira, kettu, minkki) ja pyydyksiä (riekko Lapissa). Saako keihästä vielä nykyään käyttää metsästykseen? (Mainitse, että eläimet on tapettava nykyään niin nopeasti ja kivuttomasti kuin mahdollista, koska se on mahdollista). Kysymys: Miksi esi-isämme metsästivät paljon oravia? Miksi oravia metsästettiin lähes ainoastaan talvella? Ihmisten ei enää juurikaan tarvitse metsästää oravia. Nykyään oravia pyydystää lähinnä näätä. Näädät ovat taitavia kiipeämään puihin. Miksi näädän ei ole aina helppo napata oravaa? Vastaus: Oravia metsästettiin niiden turkin vuoksi. Ne olivat tärkeitä turkiseläimiä, joita metsästettiin pääosin talvella. Oravan turkki on talvella paksuimmillaan ja väriltään harmaa. Monissa paikoissa oravia sai metsästää vasta niiden vaihdettua talviturkkiin, koska silloin turkki oli puhtain. Turkiksista tehtiin joko vaatteita tai tarvikkeita itselle, tai ne vaihdettiin muihin tarpeellisiin hyödykkeisiin. Orava saattoi myös täydentää ihmisten ruokavaroja. Oravat nukkuvat yöllä, kuten ihmisetkin. Näädät nukkuvat päivällä. Ne ovat siis liikkeellä eri vuorokaudenaikoina. Tehtävä: Valitse oma luontopaikkasi. Etsi pisteen läheltä luonnosta kohta, jossa kukaan ei istu ihan vieressäsi. Ota mukaan istuma-alusta. Ole aivan hiljaa ja nauti luonnosta täysin rinnoin, kunnes pilli soi. Lopun kierros: Jotkut oppilaat kertovat omasta paikastaan. Mitä he havaitsivat? Mitä he kuulivat? Miltä se tuntui? Luonnossa kulkiessa ja myös metsästäessä saa kokea monia rauhallisia, hiljaisia ja hienoja hetkiä aivan yksin luonnon kanssa. Tämä piste jätetään pois, jos on liian kylmä ilma. Kysymys: Esi-isämme käyttivät jo vuotta sitten puusta tehtyjä suksia. Miksi esi-isiemme oli talvella helppo metsästää hirviä suksilla liikkuen? Minkä toisen välineen ihminen on matkinut metsäjänikseltä pystyäkseen paremmin liikkumaan syvässä lumessa? Vastaus: Hirven on vaikea liikkua syvässä lumessa. Hirven pitkät jalat ja painava keho saavat sen uppoamaan lumeen. Lumi kantaa hiihtäjää, varsinkin hankikannon aikaan. Lumikengät. Metsäjäniksellä on leveä jalka, lumijalka, jonka ansiosta se pysyy hyvin lumen pinnalla. Lumikenkäkävely on monille nykyään luontoharrastus. Tehtävä: Mittaa lämpömittarilla lämpötila ilmasta, lumen pinnasta ja syvemmältä lumesta. Onko lämpötiloissa eroja? Missä luonnossa on lämpimintä kylmänä talvipäivänä? 5

6 Lopun kierroksella: Kerro lumen kyvystä suojata kylmyydeltä. Jänikset, hirvet, peurat ja metsäkanat makaavat kuopassa lumen sisällä pysyäkseen lämpimänä. Kuopasta käytetään nimitystä makuus. Jos ihmisen on selviytymistilanteessa suojauduttava kylmältä, hänkin voi kaivautua lumeen. Kysymys: Koira auttoi ihmistä metsästyksessä jo kivikaudella. Mainitse joitakin koirarotuja, joita käytetään metsästyksessä nykyään. Miten lumessa olevat koiran ja ketun jäljet erottaa toisistaan? Näkyykö lähistöllä olevassa lumessa koiran tai ketun jälkiä? Vastaus: Käykää lyhyesti läpi eri metsästyskoirarodut ja niiden käyttötarkoitus. Ketun ja koiran jäljet voivat olla hyvin samankaltaiset. Jälkiä on seurattava jonkin matkaa, jotta voidaan päätellä, kumman eläimen ne ovat. Ketun on löydettävä ravintonsa itse, joten sillä ei ole varaa tuhlata energiaa. Se kulkee suoraan eteenpäin, ja jäljet muistuttavat usein helminauhaa. Koira saa ravintonsa ihmiseltä, joten se voi juoksennella sinne tänne, nuuhkia ja tutkia paikkoja. Koiran jälkien läheisyydessä näkyy usein myös ihmisen jäljet. Koirat saavat kulkea vapaana vain metsästyksen yhteydessä. Tehtävä: Näyttäkää toisillenne, missä suunnassa mielestänne ovat pohjoinen ja etelä. Mitä vihjeitä luonnosta voi löytyä ilmansuuntien selvittämiseen? Etsikää erilaisia vihjeitä. Esi-isämme pystyivät suunnistamaan luonnossa pelkästään luonnon tarjoamien vihjeiden avulla. Lopun kierroksella: Oppilaat voivat näyttää, missä pohjoinen ja etelä heidän mielestään ovat. Kysy ja kerro, mitä vihjeitä luonnossa on: muurahaiskeot, koivun tuohi, puiden oksat, kivien jäkälät ja sammalet, kantojen vuosirenkaat. Löysivätkö oppilaat vihjeitä ympäröivästä luonnosta? Löysivätkö oppilaat vihjeitä ympäröivästä luonnosta? Mitä nykyään voidaan käyttää apuvälineenä luonnossa suunnistettaessa? 3. Tapio metsän jumala tai kuningas Pisteiden läpikäymisen jälkeen kokoonnutaan rinkiin kuulemaan lyhyt tarina. Kesto: 10 min. Aineisto: Ei mitään Kauan sitten esi-isämme uskoivat, että oli olemassa metsän jumala tai kuningas nimeltä Tapio. Tapio hoiti ja hallitsi metsää ja suojeli metsäneläimiä. Hänellä oli valta antaa metsästäjille saalista tai antaa eläinten päästä karkuun. Tapio asui Tapiola-nimisessä metsässä, ja hänen vaimonsa oli metsän jumalatar Mielikki. Tapio oli ihmisen kaltainen, ja hän saattoi tulla istumaan leirinuotiolle. Hän oli uskomattoman pitkä, kuin metsäkuusi, ja hänen päänsä nousi kuusenlatvojen korkeudelle. Hän pystyi kuitenkin muuttamaan kokoaan ja muotoaan. Joskus hän muutti muotoaan linnuksi. Tapiolla oli pöytä matalakasvuisen ja tuuhean kuusen päällä. Ihmiset toivat Tapion pöydälle lahjoja, uhrilahjoja. Lahjaksi annettiin ruokatarvikkeita tai osa saaliista. Näin saatiin metsästysonnea ja pysyttiin hyvissä väleissä Tapion kanssa. Tapiosta ja hänen perheestään kerrotaan myös Kalevalassa. Esi-isämme kunnioittivat suuresti metsää ja sen asukkaita, niin eläimiä kuin muitakin olentoja. 6

7 Miten metsään suhtaudutaan nykyään? Liittyykö metsään yhä jotain salaperäistä ja pyhää? Miten nykyään voidaan saada metsästysonnea? Mitä mieltä olette avohakkuista ja roskaamisesta? Kunnioittavatko nykyajan ihmiset metsää ja sen asukkaita? 4. Jäljet lumessa Kesto: 30 min. ryhmän koosta riippuen Aineisto: Jälkikortit. 2 pulloa keltaista sormiväriä (laimennettua), 2 pulloa punaista sormiväriä (laimennettua). Mahdollisesti pieni muovilapio. Esi-isiemme piti metsästää ympäri vuoden, mutta talvi oli parasta metsästysaikaa. Silloin eläinten jäljet näkyivät lumessa, ja eläimen pystyi löytämään niitä seuraamalla. Suksien valmistaminen helpotti ihmisen selviytymistä talvisaikaan. Hanki kantoi hiihtäjää, mutta ei pakenevaa eläintä! Joskus lumesta saattoi löytyä muutakin kuin tassunjälkiä, ja silloin voitiin vain arvailla, mitä oli tapahtunut. Lumessa saattoi olla verijälkiä tai virtsaa. Jälkien perusteella voitiin päätellä, oliko eläin esimerkiksi haavoittunut, ja löytää se. Virtsan avulla eläimet levittävät omaa hajuaan, joten se saattaa olla merkki eläimen reviiristä. Merkkejä saattavat olla myös kuoritut kävyt, uloste, oksennuspallot, sarvet, järsityt oksat sekä syödyt puut ja pensaat. Villieläimiä ei ole helppo nähdä. Ne liikkuvat pääosin öisin. Jäljittäminen on kuitenkin mielenkiintoinen harrastus. Jälkien avulla voidaan oppia paljon eläimestä ja sen käyttäytymisestä. Myös nykyajan metsästäjien pitää tuntea eläinten jäljet hyvin. Eri eläinlajien edustajien määrää selvitetään laskemalla talvisin jälkiä. Nykyään on tarkoin säänneltyä, milloin, missä ja mitä eläinlajeja saa metsästää. Oppilaat jaetaan 2 3 hengen ryhmiin. Näytä jälkikortit ja kerro, minkä eläimet jäljet kussakin kortissa on. Kerro lyhyesti kunkin eläimen jäljistä. Jokainen ryhmä saa kaksi jälkikorttia, joissa on eri eläinten jäljet. Jos eräkummi on tulostanut useita kortteja, ryhmät voivat valita haluamansa kortit. Muuten eräkummi jakaa kortit ryhmille niin kuin itse haluaa. Oppilaat etsivät koskemattoman lumialueen. He rajaavat ensin lumeen riittävän suuren alueen. Rajatun alueen sisään oppilaat keksivät tarinan, joka liittyy ryhmän saamiin kortteihin. Mitä on tapahtunut? Oppilaat voivat merkitä veren punaisella värillä ja virtsan keltaisella. Joku ryhmän jäsenistä hakee väripullon eräkummilta ja palauttaa pullon, kun sitä ei enää tarvita, jotta seuraava ryhmä saa värit käyttöönsä. Oppilaat voivat myös etsiä luonnosta tarinaan sopivaa materiaalia. Käykää läpi jokamiehenoikeus. Huomauta, että oppilaat eivät saa itse mennä rajatun alueen sisään, vaan heidän tulee yrittää tehdä jäljet ja tarina sinne käsin. Jos lumesta löytyy oikeita jälkiä, oppilaat voivat käyttää myös niitä ja rajata tarinan niiden ympärille. Pienellä lapiolla voi kaivaa kuoppia (makuuksia tai ravintokuoppia). Eräkummi kiertää ryhmiä, varmistaa, että oppilaat suorittavat tehtävän, ja auttaa tarvittaessa. Lopetus: Kun kaikki ryhmät ovat valmiit, kaikki käyvät yhdessä katsomassa jokaisen ryhmän tarinan. Rajatun alueen sisään ei saa mennä, eikä muiden tarinaa saa tärvellä. Katsojien voidaan antaa ensin arvata, mitä tarinassa tapahtuu, tai ryhmä voi kertoa tarinansa heti. Jos kiinnostusta ja aikaa riittää, tehtävä voidaan suorittaa useita kertoja eri korteilla. 7

8 Tehtävän jälkeen voitte katsoa, löytyisikö luonnosta oikeita eläinten jälkiä. Näytä lapsille, miten jälkiä tarkastellaan. Niiden päälle ei pidä koskaan mennä. Muuten ne tuhoutuvat eikä kukaan muu näe niitä. Pysykää jälkien sivulla. Jos oppilaat saavat pitää matkapuhelinta mukana, he voivat ottaa jäljistä kuvan. Vaihtoehtoinen tehtävä, jos lunta ei ole Aineisto: Oravan kuorimat kävyt, jäniksen papanat ja järsityt oksat. Pullo punaista sormiväriä. Jälkikortit. Mahdollisesti pieni muovilapio. Jos maassa ei ole lunta, on keksittävä vaihtoehtoisia tehtäviä ja eläinten jättämiä jälkiä. Tehtävässä voidaan käyttää kuorittuja käpyjä, syötyjä oksia ja ulosteita. Eräohjelman alueella ei kuitenkaan välttämättä ole tällaisia jälkiä. Silloin eräkummilla olisi hyvä olla mukana eläinten jättämiä jälkiä tehtävää varten. Punaista väriä voidaan hyvin käyttää myös tässä tehtävässä. Oppilaat voivat tietysti yrittää löytää merkkejä myös luonnosta. Tehtävä on sama kuin lumessa, mutta tarinan alue rajataan puunoksilla (jotka kerätään maasta). Kortit jaetaan ryhmille, jotta ne tietävät, mistä eläimistä tarina tehdään. Näytä jälkikortit ja kerro, minkä eläimet jäljet kussakin kortissa on. Kerro lyhyesti kunkin eläimen jäljistä. Kullekin ryhmälle voi antaa yhden tai useamman kortin. Kahden eläimen välisestä tapahtumasta voi olla vaikeampi tehdä tarinaa, kun jälkiä ei voi tehdä lumeen. Tehtävässä pitää ennemminkin arvata, mikä eläin tarinassa on ja mitä se on tehnyt. Oppilaat voivat tehdä kuoppia maahan. Kosteassa maassa voi näkyä erilaisia tassunjälkiä. Mikä on oksennuspallo? Miksi luonnosta löytyy vain harvoin hirven- tai peuransarvia? Metsähiiret ja oravat syövät ne. Sarvissa on kalsiumia, jota eläimet tarvitsevat. Jäniksellä on kahdenlaisia papanoita. Useimmiten näemme ruskeita pyöreitä papanoita. Jäniksellä on kuitenkin myös vihreitä papanoita. Niitä harvemmin näkee, sillä jänis syö ne ja saa niistä vielä ravintoa. 5. Missä metsäjänis ja rusakko piileskelevät? (Kaksi mahdollista tehtävää oppilaiden iästä ja ryhmän leikkimielisyydestä riippuen.) Tehtävä A) (4 6 luokka) Kesto: 15 min. Paikka: Pieni metsäalue Aineisto: Paperisia metsäjäniksiä ja rusakoita (laminoituja). Noin 10 kumpaakin väriä, mutta määrää voi muuttaa ryhmän koon mukaan. On hauskaa, jos oppilaat löytävät useampia jäniksiä ja jos monet oppilaat löytävät niitä. 8

9 Jänis: sopeutuminen talven luontoon Metsäjänis oli hirven ohella ensimmäisiä lajeja, jotka saapuivat pohjolaan jääkauden jälkeen. Ihminen seurasi saaliseläimiä, ja jänis ja hirvi olivat kivikauden ihmisille tärkeitä saaliita. Suomessa on kaksi jänislajia: metsäjänis ja rusakko. Rusakko tuli maahamme noin 100 vuotta sitten, mutta sitä ei esiinny lainkaan Pohjois-Suomessa. Siellä esiintyy vain metsäjäniksiä. Metsäjänis viihtyy metsässä, rusakko taas useimmiten viljelysmailla. Metsäjäniksen ja rusakon jälkiä on vaikea erottaa toisistaan, mutta tieto siitä, millaisella alueella ne viihtyvät, auttaa tunnistuksessa. Metsäjäniksen turkki muuttuu talvella valkoiseksi, mutta rusakko pysyy ruskeana ympäri vuoden. Talvella ne on siis helppo erottaa toisistaan. Sekä metsäjänistä että rusakkoa metsästetään yhä nykyään. Metsäjäniksen metsästys on kuitenkin yleisempää. Metsäjäniksen metsästys ajokoiran avulla on nykyään yksi Suomen suosituimmista metsästysmuodoista. Jänikset ovat hiirten ja myyrien ohella myös kettujen suosikkisaaliita. Miten ketut ja ajokoirat löytävät jäniksen? Jänis on mestari harhauttamaan takaa-ajajansa. Se tekee ympyröitä ja kiertelee sinne tänne. Jäljet voivat myös yhtäkkiä loppua kuin seinään. Silloin jänis on saattanut palata takaisin omia jälkiään pitkin, tehdä valtavan loikan sivulle ja jatkaa uutta reittiä pitkin. Jänis voi loikata jopa neljän metrin päähän. Tämä voi saada ketun ja ajokoiran ymmälleen, ja jänis pääsee karkuun. Metsäjänis voi siis selviytyä värinsä ja harhaanjohtavien jälkiensä ansiosta, mutta vain, jos talvella on lunta. Miten ketut ja ajokoirat löytävät jäniksen? Oppilaat kokeilevat tätä tehtävän avulla. Eräkummi piilottaa metsäjänikset ja rusakot pienelle metsäalueelle ennen päivän ohjelman alkamista. Jos maassa on lunta, tee tiettyjä jälkiä sinne tänne, jotta oppilaat eivät löydä jäniksiä heti jälkien perusteella. Piilota osa jäniksistä vaikeampiin paikkoihin kuin toiset. Ennen tehtävän alkua kaikki seisovat samassa paikassa. Näytä oppilaille selvästi, missä etsintäalueen rajat kulkevat. Oppilaat yrittävät etsiä annetussa ajassa mahdollisimman monta jänistä. Kun he löytävät jäniksen, he ottavat sen mukaansa. Etsimiseen käytetään noin 10 minuuttia tai vähemmän. Puhalla pilliin, kun etsintä päättyy. Kaikki kokoontuvat samaan paikkaan, josta etsintä alkoi. Kuka löysi eniten jäniksiä? Minkä väriset jänikset löydettiin ensin tai minkä värisiä jäniksiä löydettiin eniten? Miten olisi käynyt, jos maassa ei olisi lunta? Keskustelkaa lumen hyvistä ja huonoista puolista sekä jäniksen että ketun ja ajokoiran näkökulmasta. Pohtikaa jälkiä ja suojaväriä. Mikä saa metsäjäniksen vaihtamaan turkin väriä? Lumiko? Vai kylmyys? Vai kenties valon määrä? Valkoiset karvat ovat onttoja ja täynnä ilmaa, joten ne eristävät lämpöä paremmin kuin ruskea kesäturkki. Metsäjänis vaihtaa valkoiseen turkkiin syksyllä, kun päivät lyhenevät ja valon määrä vähenee. Siksi se muuttuu valkoiseksi joka talvi, vaikka maassa ei olisi lunta eikä olisi kovin kylmä. Jos talvista tulee ilmastonmuutoksen seurauksena leudompia ja lunta tulee maahan lyhyemmäksi ajaksi tai ei lainkaan, miten se vaikuttaa eläimiin, jotka vaihtavat syksyllä valkoiseen talviturkkiin? Mitä petoeläin tai metsästäjä ajattelee hiipiessään kohti makuussaan lepäävää saaliseläintä? Pitää hiipiä hiljaa ja ottaa huomioon tuulen suunta (haju). 9

10 Toinen vaihtoehto tehtäväksi 1: Eräkummi asettelee ennen päivän ohjelman alkua rusakot ja metsäjänikset tekemänsä reitin varrelle. Reitti ei saa olla liian lyhyt. Merkitse reitti hyvin tekemällä siihen polku. Oppilaiden pitää voida nähdä jänikset polulta. Jos maassa on lunta, eräkummi tekee joihinkin kohtiin harhauttavia jälkiä, jotta oppilaat eivät näe kaikkia piilotettuja jäniksiä heti. Oppilaat seisovat tehtävän alussa viivan takana. Eräkummin antamasta merkistä he lähtevät vuoron perään kulkemaan polkua pitkin. Eräkummi ilmoittaa, milloin seuraava oppilas voi lähteä liikkeelle. Oppilaiden ei tule kulkea niin lähekkäin, että he voivat puhua toisilleen, mutta ei myöskään niin pitkin välimatkoin, että odotusaika kummassakin päässä käy liian pitkäksi. Oppilaat kulkevat reitin ääneti ja havainnoivat ympäristöä. He yrittävät nähdä mahdollisimman monta piilotettua jänistä ja laskevat niiden määrän. Kerro, että jänikset lepäävät päiväsaikaan makuussaan. Lumi eristää ja antaa lämpöä. Kuka näki eniten jäniksiä? Käykää sama keskustelu kuin yllä olevassa tehtävässä. Kävelkää reitti yhdessä takaisin ja katsokaa, mihin jänikset on piilotettu. Tehtävä B) (4-luokkalaiset, sopii hyvin myös 5 6-luokkalaisille, jos ryhmä pitää leikeistä.) Kesto: min. Aineisto: Valkoisia kankaanpaloja. (Valkoisen lakanan voi leikata neljään osaan. Palojen määrä riippuu ryhmän koosta. Palojen ei tarvitse olla suuria, kunhan ne peittävät oppilaan selän.) Kuva metsäjäniksestä ja rusakosta. Istuma-alustoja. Miten ketut ja ajokoirat löytävät jäniksen? Oppilaat kokeilevat tätä leikin avulla. Leikissä oppilaat saavat itse kokeilla metsäjäniksenä tai rusakkona olemista. Leikkiin tarvitaan alue, jossa voi piiloutua pensaisiin, kivien ja puiden taakse tai kuoppiin. Rajaa leikkialue tarkkaan. Leikki alkaa määrätystä paikasta. Leikissä kaksi oppilasta on kettuja ja loput jäniksiä. Jänikset ovat joko metsäjäniksiä tai rusakoita. Metsäjänikset saavat valkoisen kankaanpalan, ja rusakot ovat omissa vaatteissaan. (Leikkiin voi ottaa myös ruskeat kankaanpalat rusakoille, jos sellaisia on saatavilla). Ketut pitävät aluksi silmät kiinni, jotta jänikset voivat piiloutua. Osoita etukäteen leikkialueen rajat, jotta sekä jänikset että ketut tietävät, mihin asti alue ulottuu. Jänikset voivat ottaa mukaansa istuma-alustan. Kun kaikki jänikset ovat piiloutuneet, ketut yrittävät löytää jänikset. Kun kettu löytää jäniksen, hän voi sanoa löydetty tai koskettaa jänistä. Löydetyn jäniksen tulee siirtyä takaisin leikin aloituspaikkaan. Löydetyt jänikset voivat yrittää nähdä muita piiloutuneita jäniksiä, mutta eivät saa paljastaa näitä. Tarkkaile, löytyykö ensin enemmän rusakoita vai metsäjäniksiä. Lopetus: Päätä leikki jonkin ajan kuluttua puhaltamalla pilliin. Muuten piilossa oleville oppilaille voi tulla kylmä ja löydetyt oppilaat voivat kyllästyä. Voitte toistaa leikin muutaman 10

11 kerran eri kettujen kanssa. Varmista, että kaikki ottavat istuma-alustan mukaan. Lopuksi on jännittävää saada tietää, löytyivätkö metsäjänikset vai rusakot nopeammin ja riippuuko tulos siitä, onko maassa lunta. Kummat jänikset erottuivat helpommin? Miten olisi käynyt, jos maassa ei olisi lunta? Käykää sama keskustelu kuin tehtävän 1 lopussa. 6.Selviytymistarinoita (eläimet, kasvit, ihminen) Kesto: min. ryhmän koosta riippuen Aineisto: Vihjekortit Paikka: Voidaan tehdä sisällä viimeisenä tehtävänä, jos ulkona on liian kylmä. Talvella luonnon elämä rauhoittuu, asettuu lepoon ja suojaan. Liikkeelle jäävien eläinten ja eloon jäävien kasvien on sopeuduttava ravinnon ja veden puutteeseen, kylmyyteen, pimeyteen ja lumeen. Tämä koski myös kivikaudella eläneitä esi-isiämme. He pukeutuivat lämpimiin turkiksiin, lämmittelivät tulen äärellä ja hakivat suojaa luolista tai rakensivat kotia eläinten nahoista. Talvi oli hyvää aikaa metsästää. Päivät olivat kuitenkin lyhyitä, joten aikaa metsästykseen ja polttopuiden keräämiseen ei ollut paljon. Kun ihmiset alkoivat rakentaa taloja ja pystyivät säilömään viljelyksiltään saamaansa ravintoa talven yli, selviytymisestä tuli helpompaa. Elämä oli talvella usein vaikeaa, mutta jokin sai silti ihmiset jäämään tänne kylmään pohjolaan. Säkenöivä lumimaisema ja talven äänettömyys toivat ihmisille varmasti mielenrauhaa ja onnea. Metsästettäviä eläimiä oli paljon ja maata silmänkantamattomiin. Nykyään selviytyminen talven yli ei ole vaikeaa kaiken kehittämämme teknologian ansiosta. Ihmiset ovat kuitenkin yhä täysin riippuvaisia luonnosta. Vaatteemme, ravintomme ja talomme lämmitys ovat kaikki edelleen peräisin luonnosta. Jotta kasvit ja eläimet voivat elää täällä pohjolassa, niiden on sopeuduttava talveen ja pystyttävä selviämään siitä. Luonto palaa aina talven jälkeen takaisin eloon uskomattoman voimakkaana ja runsaana. Miten se on mahdollista? Mitä erilaisia selviytymisstrategioita kasveille ja eläimille on kehittynyt? Tehtävä: Jaa oppilaat 2 3 hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa vihjekortin, joka koskee jonkin eläimen selviytymistä ja sopeutumista talveen. Kortissa on vain muutamia vihjeitä, ja oppilaiden tulee pohtia tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistellut esitykset esitetään näytelmänä tai pantomiimina. Ryhmät saavat ensin hetken suunnitella ja harjoitella esitystä. Eräkummi varmistaa, että ryhmät pääsevät vauhtiin tehtävässä ja että jokainen ryhmä saa harjoitella rauhassa itsekseen. Aikuisilla voi olla esiteltävänä oma eläin. Valitse sopiva paikka näytelmien esittämistä ja katsojia varten. Ryhmät esittävät toisilleen oman eläimensä tai kasvinsa selviytymistarinan. Yksi ryhmän oppilaista voi toimia kertojana ja 11

12 muut esittävät tarinan, tai ryhmän oppilaat voivat käydä vuoropuhelua keskenään ja esittää tarinan näytelmän muodossa. Esityksessä voi olla hauska käyttää apuna luontoa ja sieltä kerättyjä materiaaleja. Jos oppilaat esittävät tarinan pantomiimina, katsojat saavat arvata, mistä eläimestä on kyse. Ryhmä kertoo lopuksi lyhyesti, mitä tarinassa tapahtui ja miten eläin selviytyy talven yli. Myös aikuiset esittävät tarinansa. Jos aikaa jää, ryhmille voi jakaa uudet vihjekortit. Vihjekortit (leikattavat & lapsille jaettavat versiot liitteenä) Hirvi Metsäjänis Kettu Supikoira Metso Orava Minkki Karhu Riekko Hylje Heinäsorsa Talitiainen Sepelkyyhky Kovakuoriainen Voikukka Ihminen Kivikauden ihminen Lopuksi voitte vielä keskustella siitä, miten eläinten selviytymisstrategiat eroavat ihmisen selviytymisstrategioista. Voitte verrata ihmisen entisaikojen selviytymisstrategioita nykyajan strategioihin. Huomauta, että vaikka voimme nykyään ostaa kaiken tarvittavan kaupasta, ravinnon, lämmön ja vaatteiden saantimme on edelleen täysin riippuvaista luonnosta. Miksi? Metsästystä harrastavat voivat talvella pyydystää tarvitsemansa lihan, joten sitä ei tarvitse ostaa kaupasta. Monet pitävät metsästysharrastuksesta. 12

13 7. Supikoirat ja mäyrät Kesto: min. Aineisto: Paperi, jossa on väittämiä. Kuva supikoirasta ja mäyrästä. Paikka: Ulkona aukealla alueella Tämä on hyvä lopetustehtävä, jossa oppilaat saavat kerrata päivän aikana opittuja asioita. Ryhmä jaetaan kahteen yhtä suureen osaan, joista toiset ovat supikoiria ja toiset mäyriä. Maahan piirretään kolme viivaa noin 10 metrin etäisyydelle toisistaan. Keskimmäinen viiva on aloitusviiva. Laitimmaiset viivat ovat eläimen pesäkoloja. Eräkummi asettuu keskimmäisen viivan päähän, supikoirat ja mäyrät taas keskimmäisen viivan kummallekin puolelle kasvot vastakkain. Eräkummi huutaa väittämiä, jotka koskevat eräelämää ja metsästystä, talvista luontoa sekä jokamiehenoikeutta, esimerkiksi: Ilves nukkuu talviunta! Oppilaiden on nopeasti mietittävä, onko väittämä totta vai tarua. Jos väittämä on totta, supikoirat jahtaavat mäyriä, jos taas tarua, mäyrät jahtaavat supikoiria. Mäyrät pakenevat pesäänsä, ja supikoirat saavat jahdata niitä niiden pesäviivalle asti. Kiinniotetuista mäyristä tulee supikoiria. Jos väittämä on tarua, kaikki tapahtuu päinvastoin ja mäyrät jahtaavat supikoiria. Kiinniotetuista supikoirista tulee mäyriä. Yritä huutaa yhtä monta tosi- ja taruväittämää, mutta älä huuda niitä kuitenkaan vuorotellen. Kun noin puolet väittämistä on huudettu, eräkummi puhaltaa pilliin ja oppilaat saavat levätä hetken. Sen jälkeen voidaan jatkaa uusilla väittämillä. Osa väittämistä voi olla hankalia. Jos oppilaat eivät tiedä vastausta, odota ja katso, mitä tapahtuu. Kun tilanne on rauhoittunut, eräkummi kertoo oikean vastauksen. Väittämiä on paljon. Valitse ne, jotka sopivat ryhmään ja sen ikäjakaumaan parhaiten. Voit keksiä halutessasi tai tarpeen vaatiessa lisää väittämiä. Väittämien on hyvä olla myönteisessä muodossa, jotta ne ovat oppilaille selkeitä. Jos eräkummista tuntuu, ettei juokseminen ja toisten jahtaaminen ole ryhmän mieleen, hän voi vaihtoehtoisesti valita pesiksi kaksi puuta tai kiveä. Oppilaat kävelevät tai juoksevat toiseen pesään, jos väittämä on totta, ja toiseen, jos väittämä on tarua. Matka pesään ei saa olla liian lyhyt. Kun eräkummi on kertonut oikean vastauksen, oppilaat palaavat aloituspaikalle. Kuinka monta kertaa osuitte oikeaan? Lopetus: Käykää läpi väittämät, jotka saattavat vaatia selitystä. Kerro, että mäyrät ovat supikoirille tärkeitä, koska supikoirat käyttävät niiden kaivamia pesäkoloja ja käytäviä. Kerro myös supikoirasta vieraslajina sekä siitä, mitä tuhoja se aiheuttaa ja miksi sitä metsästetään nykyään paljon. Miksi ennen metsästettiin paljon mäyriä? Niiden erityisen turkin vuoksi. Supikoira ja mäyrä -leikin väittämät (Ks. liitteet!) Jokamiehenoikeus - Saat katkoa puista oksia pienen nuotion tekemiseksi talvella (taru). - Saat kerätä maasta kuivia risuja pienen nuotion tekemiseksi talvella (tosi). - Koirat saavat juosta vapaana luonnossa (taru). 13

14 - Koirat saavat juosta metsästyksen aikana vapaana, jos maanomistaja on antanut siihen luvan (tosi). - Metsään saa ilman maanomistajan lupaa tehdä tulen, jos sitä varten rakentaa hyvän tulipesän (taru). - Metsäpalovaroituksen aikana saa tehdä tulen, jos se on välttämätöntä eloonjäämisen kannalta (tosi). - Jäällä pilkkiminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin (tosi). - Moottorikelkalla saa ajaa metsässä missä tahansa, mutta vain talvella (taru). - Jäällä saa liikkua ilman vesialueen omistajan lupaa (tosi). - Metsässä saa hiihtää merkittyjen reittien ulkopuolella (tosi). - Eläinten metsästys kuuluu nykyään jokamiehenoikeuksiin (taru). - Muiden mailla saa metsästää vain metsänomistajan luvalla (tosi). Talvinen luonto - Hirvi syö talvella käpyjä (taru). - Mäyrä on talvella hereillä (taru). - Mäyrä voi nukkua talviunta ladon tai ulkorakennuksen alla (tosi). - Karhunpoikaset syntyvät lopputalvella talvipesään (tosi). - Ilves nukkuu talviunta (taru). - Metso kerää talvivarastoon marjoja ja lehtiä (taru). - Metso syö talvella männynneulasia (tosi). - Metso nielee pikkukiviä, jotta se saa murskattua ravintonsa talvella (tosi). - Pyyn jalkoihin kasvaa talvella höyheniä (tosi). - Riekko on ruskea koko talven ajan (taru). - Orava kerää syksyllä talvivaraston selviytyäkseen talven yli (tosi). - Orava voi syödä hirvieläimen pudottamat sarvet (tosi). - Supikoira on hereillä koko talven (taru). - Metso lämmittelee kuopassa lumen sisällä (tosi). - Ketun jäljet näyttävät lumessa usein helminauhalta (tosi). - Rusakolla on lumijalka, jonka ansiosta se pysyy hyvin lumen pinnalla (taru). - Jänis eksyttää petoeläimen tai metsästäjän lumeen tekemillään jäljillä (tosi). - Kärppä on ruskea koko talven ajan (taru). - Jänis syö omia papanoitaan (tosi). - Kaikki sorsat muuttavat talveksi etelään (taru). - Pöllöt voivat jättää jälkeensä oksennuspalloja (tosi). - Lumessa oleva virtsa voi olla merkki eläimen reviiristä (tosi). - Hylje synnyttää kuutit ajojäälle (tosi). - Hylkeen kuutit ovat harmaita ja turkki on sileä (taru). Eräkulttuuri ja erätaito - Mammutteja oli Suomessa vielä jääkauden jälkeen (tosi). - Kivikauden ihminen käytti kalannahkoja vaatteina (tosi). - Orava on aina saanut hyppiä rauhassa, sillä ihminen ei ole metsästänyt sitä (taru). - Kun esi-isämme metsästivät karhuja talvella, ne herätettiin aina ensin talvipesästään (tosi). - Saaliseläintä lähestyttäessä on hyvä olla takatuuli (taru). - Vaikka olisi eksynyt ja joutunut hengenvaaraan, metsästyslakia pitää silti noudattaa (taru). - Rauhoitettuja eläimiä saa metsästää erityisinä metsästysaikoina (taru). - Majavan turkki oli hyvin tärkeä esi-isillemme (tosi). - Puuvilla on hyvä materiaali ihoa vasten talvella (taru.) - Villa ihoa vasten on paras vaatetus kylmältä suojautumiseen (tosi). - Kylmänä talvipäivänä lämpimintä on lumen alla (tosi). Päivän päätös Päivän lopuksi käydään lyhyesti läpi, mistä päivässä on ollut kysymys. Kysy, mitä oppilaat pitivät päivästä ja mikä oli kaikkein mukavinta. Oppivatko he jotain uutta? Lopuksi voidaan vielä kertoa jotain, joka sitoo käsitellyt asiat yhteen ja korostaa luonnon ja ympäristön kunnioittamisen ja suojelun tärkeyttä. Eräelämä on jännittävää ja hauskaa. Ehkä joku alkaa tulevaisuudessa harrastaa metsästystä tai jäljitystä. Toivota oppilaille ihania hetkiä talvisessa luonnossa ja erämaassa! 14

15 Pyy Kuva: Tomi Muukkonen 15

16 Kalliomaalaus metsästävästä naisesta Kuva: Wikimedia 16

17 Tehtävä: Piirrä lumeen tai rakenna lumesta ja luonnonmateriaaleista pieni (eli oman käsivartesi kokoinen) kivikauden ihminen, joka metsästää tai kalastaa. Tunnetko jokamiehenoikeudet? Mitä luonnosta saa kerätä ja mitä ei? 17

18 18

19 Tehtävä: Mitä muita apuvälineitä kuin keihästä ja jousta esi-isämme käyttivät saaliin pyydystämiseen? Nykyaikana metsästysharrastuksessa käytetään kivääriä. Onko nykyään vielä käytössä joitain ikivanhoja metsästysmenetelmiä? Oletko joskus kokeillut ampua jousella? Kerro muille. 19

20 20

21 Kysymys: Miksi esi-isämme metsästivät paljon oravia? Miksi oravia metsästettiin lähes ainoastaan talvella? Ihmisten ei enää juurikaan tarvitse metsästää oravia. Nykyään oravia pyydystää lähinnä näätä. Näädät ovat taitavia kiipeämään puihin. Miksi näädän ei ole aina helppo napata oravaa? Kuva: Johanna Vuollet 21

22 22

23 Kysymys: Esi-isämme käyttivät jo vuotta sitten puusta tehtyjä suksia. Miksi esi-isiemme oli talvella helppo metsästää hirviä suksilla liikkuen? Minkä toisen välineen ihminen on matkinut metsäjänikseltä pystyäkseen paremmin liikkumaan syvässä lumessa? 23

24 24

25 Kysymys: Tulenteon taito oli yksi tärkeimmistä taidoista, joka mahdollisti ihmisen muuttamisen tänne kylmään Suomeen. Millä eri tavoilla tuli auttoi kivikauden ihmistä? Mitä puulajia on hyvä laittaa nuotioon, koska se antaa paljon lämpöä? Mistä puulajista taas lentää paljon kipinöitä, minkä vuoksi se ei sovi nuotioon? Kuva: Metsähallitus 25

26 26

27 Tehtävä: Valitse oma luontopaikkasi. Etsi rastipisteen läheltä luonnosta kohta, jossa kukaan ei istu ihan vieressäsi. (Ota mukaan istuma-alusta.) Ole aivan hiljaa ja nauti luonnosta täysin rinnoin, kunnes pilli soi. Mitä kuulet? Mitä näet? Mitä haistat? 27

28 28

29 Kysymys: Koira auttoi ihmistä metsästyksessä jo kivikaudella. Mainitse joitakin koirarotuja, joita käytetään metsästyksessä nykyään. Miten lumessa olevat koiran ja ketun jäljet erottaa toisistaan? Näkyykö lähistöllä olevassa lumessa koiran tai ketun jälkiä? Kuva: Metsähallitus 29

30 30

31 Tehtävä: Näyttäkää toisillenne, missä suunnassa mielestänne ovat pohjoinen ja etelä. Mitä vihjeitä luonnosta voi löytyä ilmansuuntien selvittämiseen? Etsikää erilaisia vihjeitä. Esi-isämme pystyivät suunnistamaan luonnossa pelkästään luonnon tarjoamien vihjeiden avulla. Kuva: Johanna Vuollet 31

32 32

33 Tehtävä: Mittaa lämpömittarilla lämpötila ilmasta, lumen pinnasta ja syvemmältä lumesta. Onko lämpötiloissa eroja? Missä luonnossa on lämpimintä kylmänä talvipäivänä? 33

34 34

35 Jälkikortit (tulossa seuraavaan versioon!) 35

36 Metsäjänis ja rusakko 36

37 Rusakko Kuva:Markku Pirttimaa Metsäjänis talviturkissa Kuva: Markku Pittimaa 37

38 38

39 Vihjekortit, leikkaa ja jaa oppilaille Hirvi Selviydyn talvesta, jos minulla riittää syötäviä pensaita ja puita. Ihmiset voivat auttaa minua talvella ruokkimalla. Tykkään suolakivestä. Kuljen talvella pitkiä matkoja talvehtimispaikkaani. Jalkani ovat hyvin pitkät, jotta pystyn paremmin kulkemaan syvässä lumessa.turkkini muuttuu talvella paksummaksi. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! Metsäjänis Turkkini muuttuu talvella paksuksi ja valkoiseksi. Minulla on lumijalka, jonka ansiosta pysyn lumen pinnalla. Syön varpuja sekä pensaiden oksia ja kuorta.makaan päivisin lumessa lämmittelemässä. Öisin olen liikkeelläja hyppelen ympäriinsä. Harhautan näin metsästäjät jälkieni avulla. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! 39

40 40

41 Kettu Turkkini muuttuu talvella paksummaksi. Olen petoeläin, mutta syön lähes mitä tahansa. Minulla on talvella viihtyisää maassa olevassa pesäkolossani. Ravaan syvässä lumessa säästääkseni energiaa. Siksi jälkeni näyttävät helminauhalta. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! Supikoira Minua ei ollut Suomessa vielä satoja vuosia sitten. Syön loppusyksyllä paljon, jotta saan paksun rasvakerroksen. Tarvitsen sitä nukkuessani talviunta luolassa tai pesäkolossa. Jos talvi on leuto, saatan herätä. Siksi on hyvä, että turkkini on muuttunut paksummaksi talvea varten. Olen kaikkiruokainen. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! 41

42 42

43 Metso Pärjään koko talven männynneulasilla, ja niitä on riittävästi tarjolla.välillä nielen myös pikkukiviä, jotta saan murskattua männynneulaset. Höyhenpeitteeni muuttuu talvella ilmavammaksi ja lämpimämmäksi. Makaan kuopassa lumen sisällä pysyäkseni lämpimänä. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! Orava Syksyllä kerään suuret ravintovarastot talven varalle. Kätken ne. Olisi hirveää, jos käpyjä ei olisi riittävästi! Turkistani tulee paksu ja lämmin, ja se muuttuu harmaaksi. Olen rakentanut oksista pesän korkealle puuhun. Olen tilkinnyt sen ruoholla ja sammalella, jotta se on tiivis ja lämmin. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! 43

44 44

45 Minkki Ihminen on tuonut minut Suomeen. Viihdyn parhaiten veden äärellä. Minun on pidettävä talvella reikiä jäässä, jotta saan pyydystettyä kalaa ja rapuja. Turkkini muuttuu talvella paksummaksi. Joskus tykkään leikkiä lumessa rannalla. Minun voi olla vaikea löytää kaikkia herkullisia myyriä ja hiiriä, jotka piileskelevät lumenalaisissa tunneleissaan. Valitettavasti joudun odottamaan kevääseen asti, ennen kuin saan lempiruokaani linnunmunia! Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! Karhu Syön koko kesän ja syksyn paljon marjoja, jotta saan paksun rasvakerroksen talvea varten. Vaivun talviuneen ja nukun makeasti yleensä koko talven. Silloin kulutan keräämääni rasvaa! Kehoni lämpötila on alhainen. Poikaseni syntyvät talvipesään. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! 45

46 46

47 Riekko Höyhenpeitteeni muuttuu talvella paksuksi ja untuvaiseksi. Höyhenet muuttuvat valkoisiksi. Makaan kuopassa lumen sisällä pysyäkseni lämpimänä. Talvella syön koivua ja pajua. Syön kaiken ravintoni vain muutaman tunnin aikana. Pohjoisessa, jossa elän, on talvipäivisin valoisaa vain vähän aikaa. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! Hylje Syön syksyllä paljon kalaa, jotta saan ihon alle paksun rasvakerroksen talvea varten. Poikaseni eli kuutit syntyvät maaliskuussa ajojäälle. Vuosina, jolloin jäätä on vain vähän, joudun synnyttämään kuutit luodolle tai rannalle. Kuuteilla on paksu valkoinen turkki. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! 47

48 48

49 Heinäsorsa (sinisorsa) Minulla on sukulaisia, jotka muuttavat etelään, mutta minä jään talveksi tänne. Pysyttelen talven ajan ulkosaaristossa tai lahdissa ja järvissä, joissa on sulaa vettä. Syön vesikasveja ja pieniä vesieläimiä. Höyhenpeitteeni muuttuu talvella paksuksi ja untuvaiseksi. Suojaan nokkani kylmyydeltä piilottamalla sen höyhenten alle. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! Talitiainen Vietän mielelläni talven Suomessa. Monet ihmiset auttavat minua laittamalla ruokaa lintulaudoille ja ripustamalla ulos maukkaita talipalloja! Minun on syötävä kylmänä talvipäivänä valtavasti siemeniä. Höyhenpeitteestäni tulee untuvainen ja lämmin. Voin tarvittaessa pörhöttää sen vieläkin lämpimämmäksi. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! 49

50 50

51 Sepelkyyhky En vietä talvea täällä! Minun on vaikea löytää ravintoa, kun pellot ovat lumen peitossa. Muutan kauas etelään, lämpimiin maihin. Jotta jaksan lentää, minun on syötävä syksyllä paljon. Silloin minut ja suuri joukko ystäviäni voidaan nähdä pelloilla syömässä viljaa. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! Kovakuoriainen Munin loppukesällä useita monia, joista tulee syksyyn mennessä toukkia. Toukilla on mukavat ja lämpimät oltavat lahon kannon sisällä. (Kunhan tikka ei löydä niitä!) Keväällä toukat koteloituvat, ja kotelosta kuoriutuu lopulta kovakuoriainen. Itse kuolen syksyllä. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! 51

52 52

53 Voikukka Kuihdun ja kuolen syksyn ja kylmän tullessa. Minun pitkä ja vahva juureni pysyy kuitenkin hengissä maan alla. Keväällä alan taas kasvaa nopeasti.useimmat tuntevat valkoiset siemeneni. Levitän ne kauas tuulen mukana. Siemenet jäävät maahan koko talveksi ja odottavat, että pääsevät itämään. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! Ihminen Ostan kaupasta lämpimiä talvivaatteita. Ostan kaupasta myös ruokani. Onnekseni tänne talviseen pohjolaan saadaan ruokaa myös lämpimämmistä maista! Viime kesänä kasvatin perunoita ja porkkanoita. Säilöin ne, ja niitä onkin mukava mutustella talvella. Taloni pysyy lämpimänä pattereiden avulla. Joskus sytytän takkaan tulen, joka räiskyy ja lämmittää ihanasti. Pohtikaa tarkemmin eläimen elämää ja talvehtimista syksystä kevääseen. Miten eläin talvehtii? Mitä se syö? Miten se löytää ravintoa? Miten se valmistautuu talveen? Miten se sopeutuu talveen? Millainen turkista tulee? Miten eläin selviytyy kylmyydessä ja pimeydessä? Mitä ongelmia sillä voi olla? Valmistelkaa näytelmä tai pantomiimi! 53