Nuorten lehti nuorille 4/2010 # Vuosikerta ISSN URLY NETISSÄ 50. Curlyn. numero! SÄKENÖIVÄ MAAILMAMME

Transkriptio

1 Nuorten lehti nuorille 4/2010 # Vuosikerta ISSN URLY Katulapset inspiroivat madagaskarilaista muusikkoa poliisi NETISSÄ Muotiblogista maailmanvalloitukseen! 50. Curlyn numero! SÄKENÖIVÄ MAAILMAMME CURLY 4/2010 1

2 Sisällysluettelo vuosikerta ISSN Musiikin kautta Name six haluaa kannustaa ja olla hyvä esimerkki muille nuorille. 8 Nuorten lehti nuorille Ilmaisjakelulehti Painosmäärä Tätä numeroa jaetaan suorapostituksena lehden tilaajille, nuorisotaloille ja Helsingin kaupungin kirjastoihin. Lisäksi Taksvärkki ry lähettää lehden Taksvärkki keräykseen 2010 osallistuville kouluille. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa Curly- lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ja Mediakasvatusseura ry:n jäsen. Päätoimittaja: Peppi Tervo , peppi.tervo@curly.fi 2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Silppuri esittelee taas kiinnostavia ilmiöitä. Mukana Curly-kolumni! 6 Kotikaupunkini Ylöjärvi, rokkaava puutarhakaupunki 7 Taksvärkkityöpaikka löytyi tuttavien ja perheen kautta 8 Unicefin hyvän tahdon lähettiläs musisoi katulasten arjesta 9 Filmikuvaus haastaa, opettaa ja retroilee 10 Vahinkolapsia ja katujen oppeja 11 Kuviskoulusta taideinstituuttiin 12 Kathmandun liikennepölyissä ja maaseudun riisipeltojen keskellä ympäristöhanketta arviomassa Nuorena evaluaattorina Nepalissa 14 Senat sakaisin 15 Terveydeksi Liikkua saa talvellakin 16 Keniassa elämä kadulla on erityisen rankkaa tytöille 17 Tasa-arvo on in 18 Mosambik lähestyy Valmistaudu jo uuteen Taksvärkkikampanjaan 19 Mie ite 20 Lakia valvomassa Nettipoliisi Fobba vastaa 21 Nuoret ja työ Töihin kesäksi projekti käyntiin NYT 22 Curly-info Toiminnanjohtajan terveiset, Nuoriso vaihtui jalkapalloon haastattelussa opetus- ja kulttuuriministeriön eläkkeelle jäänyt nuorisoyksikön johtaja Olli Saarela Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: Omar Fasolah Hanna Hedström Elisa Heikkilä, Kirsi Huuhtanen Katja José Mira Kotamäki Eveliina Laakso Elina Lauttamäki, Anita Malkamäki Ninna Mikkonen Susanna Minkkinen Kinja Pakarinen Mira Poutiainen Heidi Puikko Saija Raskulla Janne Riikonen, Lilja Rintamäki Mikaela Sandelin Julia Stenlund Rosa Suominen Emma Vormisto Marianna Wallin Lehden ulkoasu: Topias Rajajärvi Kannen kuva: Kuva on Made in Lapland -projektin nuorten suunnittelema. Kuvaaja: Lapland Memories Toimituksen osoite: Larin Kyöstin tie Helsinki Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen puh , ira.kinnunen@curly.fi Puheenjohtaja: Jorma Pilke puh Painopaikka: Sanomapaino Oy, Vantaa HOX! Lehdessä on erilaisia tehtäviä, jotka tunnistat tästä merkistä (? ). Voit tehdä tehtäviä yksin, parin kanssa tai ryhmässä kotona, koulussa, nuorisotilalla tai vaikka bussissa! Curly Media ei vastaa kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta, ellei erikseen toisin sovita. Kaikki Curly Mediaan tarjottu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää ja julkaista uudelleen toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Tähän lehteen juttuja ovat kirjoittaneet ja toteuttaneet nuoret Kouvolasta, Lahdesta, Helsingistä, Ylöjärveltä, Äänekoskelta, Turusta, Vantaalta, Espoosta ja Rovaniemeltä. 2 CURLY 4/2010

3 Pääkirjoitus Ihanille Curlyn toimittajille ja lukijoille Jännä juttu tämä loppuvuosi. En oikein tiedä, pitäisikö keskittyä miettimään mennyttä vai kääntää katse kohti tulevaa. Painottelen siis muistojen ja suunnitelmien välimaastossa ja yritän hallita kahta kalenteria samanaikaisesti. Ulkona on pimeää aamuisin töihin lähtiessä ja illalla kotiin palatessa. Valoa päiviini tuotte kuitenkin kaikki Te, Curlyn ihanat toimittajat ja lukijat. Toivottavasti piristätte päiviäni ensi vuonnakin! Omistankin tämän viidennenkymmenennen Curly-lehden pääkirjoituksen kaikille Curlyn lukijoille ja toimittajille, niin uusille kuin vanhoillekin! Mukaan mahtuu edelleen, yhteydenotot allekirjoittaneeseen. Ilman teitä, toimittajakuntamme, en tietäisi, että googlaamalla sattumanvaraisia sanoja voi löytää mahtavia tiedon aarrearkkuja. En myöskään olisi kuullut monesta muoti-ilmiöstä tai olisi päässyt tutustumaan kehitysyhteistyöhön. On epätodennäköistä, että olisin päässyt vierailemaan MTV3:n uutisiin, jollei teillä olisi ollut sinne hinkua. Lukijoillekin kiitosta. Iloiten olen ottanut vastaan palautetta, jota lehdestämme on annettu tänä vuonna. Lähettäkää sitä jatkossakin! Sitä sanotaan, että vierivä kivi ei sammaloidu, joten vuonna 2010 Curlyssä on todella vieritty! Lehden koko muuttui, ja taitto koki täydellisen uudistuksen, tästä kiitos painollemme ja taittajallemme. Olen myös oppinut, kuinka tehokas viestintäväline Facebook on. Uskon aika monen teistä bonganneen Curly ry:n Facebookista sivustollamme on vieraillut reilussa vuodessa jo yli kävijää. Vau! Tämä, vuoden viimeinen lehti, on toteutettu yhteistyössä Taksvärkki ry:n kanssa. Ehkä se herättää sinut ajattelemaan, mikä sinun osuutesi voisi olla kehitysyhteistyön hyväksi. Pimenevässä illassa voit kutoa villasukan, tai ehdottaa, että teidän koulunne Taksvärkkipäivässä osallistuttaisiin kehitysyhteistyötä edistävään keräykseen. Lehdestä löytyy juttuja laidasta laitaan, jokaiselle jotakin. Vajoa siis Curly-lehden juttuihin ja tehtäviin. Ne on tehty juuri sinua varten! Peppi Mikä Curly? Curly-lehteä julkaisee valtakunnallinen nuorisoyhdistys Curly ry. Curly ry tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa median keinoin. Samalla yhdistys edistää nuorten kulttuuria ja kannattaa terveitä elämäntapoja. Curly ry järjestää nuorille mediaan liittyvää harrastustoimintaa, esimerkiksi viikoittain kokoontuvia mediakerhoja, viikonloppukursseja ja leirejä. Curlyn toiminnassa nuoret tekevät Curly-lehteä ja lyhytelokuvia. Samalla he oppivat mediataitoja, mm. valokuvaamista, internetin käyttöä ja elokuvanäyttelemistä. Toiminnan vetäjinä työskentelee media-alan ja nuorisotyön ammattilaisia. Lisätietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy internetistä osoitteesta TILAA ILMAINEN CURLY-LEHTI Curly on 3 4 x vuodessa ilmestyvä nuorten tekemä lehti nuorille. Tutustu ja ihastu! Kyllä kiitos, haluan saada Curly-lehdet veloituksetta suoraan kotiin. Kirje- posti- merkki Curly ry Larin Kyöstin tie Helsinki Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Syntymävuosi Postitoimipaikka Yhteystietojani saa käyttää suoramarkkinointiin. Tarjous koskee Suomea. Aiemmat tilaukset yhä voimassa. Curlyn voi tilata ilmaiseksi myös netistä osoitteesta: CURLY 4/2010 3

4 Silppuri Teksti ja kuvat: Curly Media Terveiset Chilestä! Osoitteesta voi lukea Pauliinan terveiset Chilestä, jossa hän on vaihto-oppilaana. Pauliina aloitti bloginsa kirjoittamisen kesäkuussa, eli pari kuukautta ennen lähtöään. Blogin kirjoittaminen on ollut hyvä tapa kertoa kuulumisistaan, ettei tarvitse kaikille kertoa erikseen. Varsinkin alussa Pauliina oli hyvin innoissaan blogin päivittämisestä, vaikka se saattoikin ajoittain tuntua hieman hankalalta. Pauliinan pirteä blogisivu ja monet kuvat pitävät kiinnostuksen yllä. Blogin kautta voi myös kuvitella elämää Chilessä, ja vertailla tapoja suomalaisiin.. Tee video aiheesta Unelmatyö Parhaat palkitaan! Mikä olisi unelmatyösi? Mistä työstä haaveilet tai millaisia työkokemuksia sinulla jo on? Missä olit töissä Taksvärkkipäivänä? Osallistu Unelmatyö-videoskabaan, joka on osa Taksvärkki ry:n Työpaikka rohkealle kampanjaa. Taksvärkin Työpaikka rohkealle kampanjan kohteena ovat Kambodžan lapsityöläiset. Tekemällä yhden koulupäivän ajan töitä ja lahjoittamalla palkkion Taksvärkki-keräykseen mahdollistat monivuotisen kehitysyhteistyöhankkeen Kambodžassa. Videon tyylilaji on vapaa ja pituus korkeintaan kaksi minuuttia. Voit kuvata esimerkiksi videokameralla tai kännykällä. Lue tarkemmat ohjeet ja tartu kameraan! Voittaja saa 300 euron S-ryhmän lahjakortin, toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet saavat molemmat 150 euron S-ryhmän lahjakortin. NETTIVINKKI K ylmä pakkastuuli viskoo lunta kasvoille talven kylmetessä. Onneksi moni meistä voi käpertyä takkatulen ääreen ja kietaista päälleen lämpöisen viltin hörppien samalla kuumaa mehua. Toisaalla joku laskee ruuan riittävyyttä ja palelee ohuiden seinien sisällä. Jos haluat auttaa omalta osaltasi kehitysmaissa elävien oloja, kulauta loput mehut kurkkuusi ja tartu sukkapuikkoihin. Villasukat myydään ja niistä saadut rahat menevät Naisten Pankin kautta parantamaan kehitysmaiden naisten koulutusta, yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Jos haluat lukea vielä lisää tai et muista, miten se villasukka neulottiinkaan, niin klikkaa Teksti: Susanna Minkkinen, 17v. Vinkki tylsään päivään! O letko ikinä kokeillut googlettaa esimerkiksi ihmeelliset faktat -hakusanalla? No, kannattaa! Netistä löytää mitä erikoisempia asioita ja aika hurahtaa siivillä niitä lukiessa. Itsekin kokeilin, ja löysin erilaisia faktoja unista, ihmisen aisteista ja erilaisten eläinten myrkyistä. Lisäksi samalla oppii kaikenlaista pikkutietoa, jolla voi tyrmätä vastustajat väittelyssä jos toisessakin. Viimeistä (okei, toiseksi viimeistä) Harry Potter -elokuvaa kannatti odottaa Harry Potter ja kuoleman varjelukset -elokuva huipentaa menestyneen elokuvasarjan tyylikkäästi. Emme henkilökohtaisesti ole pitäneet aikaisempia Harry Potter -elokuvia kovinkaan kummoisina. Niistä ei ole jäänyt oikein mitään mieleen ja kirjat ovat aina olleet paljon parempia. Varsinkin kuudes elokuva oli pettymys. Ensimmäinen osa kaksiosaisesta päätöselokuvasta Harry Potter ja kuoleman varjelukset hämmästytti visuaalisuudellaan ja mahtavilla toimintakohtauksillaan. Elokuvassa nähdään huimia maisemia, jotka toimivat jopa paremmin elokuvassa kuin kirjassa. Oscar-ehdokkaanakin ollut kuvaaja Eduardo Serra ansaitsee erityismaininnan upeasta tyylistään, joka aikaisemmista Harry Potter -elokuvista on mielestämme puuttunut. On ollut ilo seurata nuorten näyttelijöiden kehitystä, sillä viimeisessä elokuvassa Daniel Radcliffe, Emma Watson ja Rupert Grint todellakin osoittavat paikkansa huippuluokan näyttelijöinä. Tosin läpimurtoroolinsa 11-vuotiaana Harry Potter ja Viisasten kivi -elokuvassa tehnyt Daniel Radcliffe on valitellut, kuinka hänet muistetaan ikuisesti Harry Potterina. Elokuvasarja on kuitenkin poikinut uusia rooleja näyttelijöille ja Radcliffe on nähty myös teatterin puolella. Uusimpaan elokuvaan on saatu tiivistettyä kirjan sanoma hyvin. Toisaalta siihen vaikuttaa myös se, että elokuva nähdään kahdessa yli kaksituntisessa osassa. Tämä oli ehdottomasti oikea ratkaisu, sillä näin elokuvaan saadaan kaikki olennaiset asiat. Ensimmäinen osa oli laitettu mielestäni oikeasta kohdasta poikki, sillä lopetus oli selkeä, ja jättää odotukset korkealle. Tuskin maltamme odottaa elokuvan toista osaa, joka julkaistaan heinäkuussa Teksi: Lehtiryhmän Rosa ja Mira? Käsityöt Lue Silppurin juttu villasukkatalkoista. Olisiko sinulla hyvää tahtoa neuloa villasukkia? Suunnittele ja toteuta oma villasukkamallisi, jolla teet hyväntekeväisyyttä! 4 CURLY 4/2010

5 CURLY-KOLUMNI Vuodenaikaihmiset Odottelen jo innolla pimeneviä syysiltoja, jolloin voin käpertyä viltin alle hyvän kirjan kanssa. Kaikki varmastikin tunnistavat tämän mantran. Kyse on ihmisryhmästä, jota en tule todennäköisesti koskaan ymmärtämään. Nämä vuodenaikahöperöt odottavat kesäisin syksyn pimeneviä iltoja, talvisin ensimmäisiä koivunlehtiä ja keväisin kesälomia. Teksti: Kinja Pakarinen Kuva: Janne Riikoinen Ymmärrän kyllä ihmisten tarpeen suunnitella tulevaa, ja Suomen kaltaisessa ilmastossa suunnitelmia tehdessä täytyy ottaa huomioon vuodenaika. Mutta mihin jäi hetkessä eläminen? Vuodenaikahöperöiden lisäksi minulle ei ole koskaan selvinnyt, miksi syksyisin esitellään ensi kevään vaatemallistoja ja toisinpäin. Ilmeisesti ajan hengessä pysyminen on vain myytti muotimaailmassakin. Onko ihmisillä luontainen tarve suunnitella shortsien käyttöä, kun ulkona sataa kaatamalla ja lämpötila on juuri ja juuri plus kymmenen? Kenties kyse on siitä, että ihminen arvostaa vain sitä, mitä hänellä ei ole. Pari vuotta sitten, jolloin kuuluin itsekin vuodenaikahöperöiden runsaslukuiseen joukkoon, olin odottanut koko pitkän talven ensimmäisiä kevätpäiviä. Maaliskuun auringonpaisteessa ja lumien sulaessa tunsin itseni lähinnä idiootiksi toppatakissani. Vuotta myöhemmin, vanhempana ja melkoisen pal- jon viisaampana, sain klassisen kevätflunssan juoksenneltuani ulkona hupparissa. Ensi keväänä voisi kenties kokeilla nahkatakkia vuorostaan. Vuodenaikamokailujeni jälkeen suosittelen nyt viisastuttuani, kaikkia vuodenaikaihmisiä unohtamaan seuraavan sesongin - ehkä juuri tänään voisikin olla se ihanan syksyinen ilma. Vuodenaikahöperöt odottavat kesäisin syksyn pimeneviä iltoja, talvisin ensimmäisiä koivunlehtiä ja keväisin kesälomia. CURLY 4/2010 5

6 Kotikaupunkini Ylöjärvi, rokkaava puutarhakaupunki Mitä yhteistä on Eppu Normaalilla, Maria Lundilla, Tiina Lymillä, Pate Mustajärvellä, Matti ja Mervi Nykäsellä sekä Sanni Leinosella? Entä mikä yhdistää kauppakeskus Eloa, kirjasto Leijaa, Seitsemisen kansallispuistoa ja joka kesäistä Räikkärockia? Vastaus on yksinkertainen; neliökilometrin kokoinen kaupunki nimeltään Ylöjärvi. Teksti ja kuvat: Emma Vormisto, 16 v. Jos hyppäät Tampereen keskustasta paikallisen linja-auton, Länsilinjan, kyytiin, pääset alle puolessa tunnissa Ylöjärvelle. Ylöjärveä on tituleerattu puutarhakaupungiksi sen jälkeen, kun siitä tuli kaupunki vuonna Sitä ennen Ylöjärvi ehti olla kuntana 135 vuotta. Ylöjärvellä on reilut asukasta ja väestö on melko nuorta. Pelkästään alle 14-vuotiaita Ylöjärvellä on 22 % väestöstä! Opiskelua, taidetta ja urheilua Ylöjärveläisnuoret opiskelevat päivisin jossakin viidessätoista peruskoulussa. Toisen asteen koulutusta saa kaupungissa sijaitsevasta yrittäjyyteen painottavasta lukiosta ja Pirkanmaan ammattiopistosta. Tällä hetkellä Ylöjärvelle on jo alettu rakentamaan suurempaa toisen asteen koulukeskusta, jonka olisi määrä valmistua vuonna Uuteen koulurakennukseen tulee tilat sekä lukiolle että ammattikoululle. Koulupäivien jälkeen nuoret viettävät aikaa nuorisotiloilla ja harrastustensa parissa. Ylöjärvellä harrastukset painottuvat lähinnä urheiluun ja taiteeseen. Urheilun saralla on olemassa erilaisia urheilujoukkueita, joissa voi oman kiinnostuksen mukaan harrastaa kaikkea yleisurheilusta, hiihtoon, uinnista ratsastukseen, keilauksesta tennikseen ja yksilölajeista erilaisiin joukkuelajeihin. Urheilun vastapainoksi Ylöjärveltä löytyy mahdollisuuksia soittamiseen, kuvataiteeseen, sanataiteeseen, näyttelemiseen ja erilaisiin kerhoihin. Elinvoimaa Elosta ja fiilistä festareilta Ylöjärvi sai oman kauppakeskuksen, kun 64 liikkeen kauppakeskus Elo avattiin vuonna Elo toimii kauppakeskuksen lisäksi nuorten oleskelupaikkana koulupäivien jälkeen. Lisäksi kauppakeskus tarjoaa paljon uusia tet-paikkoja ja ostosmahdollisuuksia verrattuna aiempaan tarjontaan. Kesäisin kaupunki tarjoaa erilaisia ulkoilmatapahtumia, joista tunnetuimmat lienevät Räikkärock ja Ylisfestarit. Joka vuosi satoja ihmisiä kerääntyy viettämään kesäpäivää ja kuuntelemaan hyvää musiikkia festareille. Vaikka bussit eivät aina kuljekaan toiveiden mukaisesti ja Ylöjärven keskustaan on parhaimmillaan reuna-alueilta matkaa 40 kilometriä, on Ylöjärvi mukava ja turvallinen paikka asua. Täällä täyttyvät perustarpeet niin lapsilla, nuorilla, aikuisilla kuin vanhuksillakin. Kauppakeskus tarjoaa paljon uusia tet-paikkoja ja ostosmahdollisuuksia verrattuna aiempaan. Maantieto Tällä kertaa Kotikaupunkini-palstalla esitellään Ylöjärveä. Etsi Ylöjärvi kartalta. Pohdi tämän jälkeen, mitkä sinun omassa kotikaupungissasi olisivat sellaisia kiinnostavia asioita, joista muut haluaisivat lukea. Voit kirjoittaa lyhyen jutun kotikaupunkisi parhaista puolista Curly ry:n Facebook-ryhmän keskusteluun kotikaupungeista. Vastanneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja. Voit lähettää vastauksen myös sähköpostilla curly@curly.fi? 6 CURLY 4/2010

7 Taksvärkkityöpaikka löytyi Tammisaaressa tuttavien ja perheen kautta Tuttavien ja sukulaisten luona kotihommia tai lastenhoitoa tehneet Hakarinteenkoulun vitoset olivat hyödyksi läheisilleen. Kaupoissa Taksvärkkipäivän töitä tehneille tutuksi tulivat mm. myytävien tuotteiden hyllytys ja pahvilaatikkojen kierrätys. Ne oppilaat, jotka olivat omien tai kaverin vanhempien työpaikoilla, näkivät Taksvärkkipäivänä välähdyksen tuttujen aikuisten arjesta. On hauskempaa nähdä omin silmin vanhemman työpaikka, kun vain kuulla siitä, oppilaat kommentoivat. Vanhempien työpaikoilla nuoret olivat päässeet tekemään hyödyllisiä työtehtäviä, kuten jätteiden kierrätystä, tuotteiden pakkausta ja asiakirjojen niittausta nipuiksi. Taksvärkkityöläiset kiersivät työpaikoilla myös katselemassa, mitä kaikkea tehdään yhden työpäivän aikana. Taksvärkkipäivä oli opettavainen ja hauska kokemus. Oppilaista oli mukavaa tehdä yhden koulupäivän ajan jotakin erilaista, kuin mitä koulussa yleensä tehdään. Moni pääsi tutustumaan uusiin paikkoihin omassa kotikaupungissaan. Taksvärkkityössä saa tuntea olevansa hyödyllinen, kun tekee yhden päivän ajan työtä, jossa voi auttaa niin työntekijöitä kuin asiakkaitakin. Hienoa Taksvärkissä on se, että se auttaa myös kehitysmaissa asuvia nuoria, kommentoi yksi nuorista. Oppilaita kiinnosti kuulla, keitä muita heidän työpanoksena hyödyttää kuin heidän Taksvärkkityönantajiaan. Tänä lukuvuonna jokaisen taksvärkkiläisen työpanos auttaa ehkäisemään haitallista lapsityötä Kambodžassa. Teksti ja kuva: Elina Lauttamäki, kansainvälisyyskasvatuksen suunnittelija, Taksvärkki ry Hakarinteen koulun viidennen luokan oppilaat tekivät Taksvärkkipäivänä mitä erilaisimpia töitä. Muutama oppilas oli tuttavan kotona auttamassa lastenhoidossa ja kodinhoitotöissä, osa lähialueen ruokakaupoissa hyllyjä täyttämässä ja osa vanhempien tai tuttavien työpaikoilla. Jani oli keksinyt kysyä töitä omalta koulultaan. Koulussa hän pääsi siivoojan apulaiseksi koko päiväksi. Vitosten mielestä kehitysyhteistyössä on järkeä Hakarinteen viidesluokkalaiset ihmettelivät, miksi Kambodžassa kaikki lapset eivät pääse kouluun, vaan osa joutuu vaarallisiin töihin. Monen lapsen mielestä Kambodžan valtion pitäisi auttaa jokaista lasta raskaan työn sijasta kouluun. Kambodžan valtiota voidaankin auttaa lasten kouluun saattamisessa juuri kehitysyhteistyöllä. Oppilaiden mielestä on tärkeää ja järkevää auttaa Kambodžan lapsityöläisiä saamaan turvallisemmat työolosuhteet sekä edistää kaikkien lasten koulunkäyntiä. Kysyin Hakarinteen koulun viidesluokkalaisilta, mitä kehitysyhteistyö heidän käsityksensä mukaan on. Nuoret kertoivat, että kehitysyhteistyön avulla autetaan yhdessä ihmisiä, jotta heidän elämänsä muuttuisi paremmaksi. Ja niinhän se on. Taksvärkki auttaa yhdessä kambodžalaisen ihmisoikeusjärjestö Licadhon kanssa kambodžalaisia lapsia ja nuoria pääsemään kouluun ja saamaan turvallisen työpaikan. Jani A. työskenteli Taksvärkkipäivänä Hakarinteen koulun siivoojana. Eveliina P. oli Taksvärkkipäivänä töissä kylpyhuonesisustusyrityksessä. Teemu B. täytti Taksvärkkipäivänä hyllyjä S-marketissa. Angelica L. hoiti Taksvärkkipäivänä enonsa lasta. Sara L. siivosi Taksvärkkipäivänä tätinsä kotia. Elly L. työskenteli Taksvärkkipäivänä vanhempansa työpaikalla. Teemu R. järjesti Salen hyllyjä Taksvärkkipäivänä. Katariina L. työskenteli yhdessä Eveliinan kanssa sisustustarvikeyrityksessä. Johanna L. täytti S-marketissa hyllyjä sekä vei pahvia kierrätykseen. Huom! Nimet eivät ole kuvanmukaisessa järjestyksessä.

8 Unicefin hyvän tahdon lähettiläs musisoi katulasten arjesta Madagaskarilainen nuori muusikko, joka tunnetaan taitelijanimellä Name six, rummuttaa pöytää sormillaan. Madagaskarilla elämä on rauhallista ja päivittäiset asiat hoituvat hitaasti moramora -mentaliteetilla. Mutta nuori artisti ei seuraa moramora -asennetta, hänellä on kiire jo seuraavaan tapaamiseen. Teksi ja kuva: Julia Stenlund, Taksvärkki ry Musiikki on olennainen osa madagaskarilaisten nuorten elämää. Kadulla, kotona ja bussissa pauhaa madagaskarilainen musiikki täydellä volyymillä. Name sixille musiikki on kaikki kaikessa. Artistin musiikkiura sai alkunsa koulun päättäjäisjuhlassa, jossa kahdeksanvuotias Name six esiintyi kolmen isoveljensä kannustamana. Sen jälkeen Name six on julkaissut kaksi levyä, jotka hän on omistanut madagaskarilaisille nuorille ja lapsille. Name six kirjoittaa itse sanoitukset kappaleisiinsa. Musiikin kautta Name six haluaa kannustaa ja olla hyvä esimerkki muille nuorille. Katulapsien kohtalot ovat inspiroineet laulujen sanoituksia, ja hänen ensimmäiset kappaleensa saivat alkunsa juuri katulapsien kanssa käydyistä keskusteluista. Tänä päivänä Name six on yksi Madagaskarin tunnetuimmista artisteista. Hänet valittiin vuonna 2006 Unicefin hyvän tahdon lähettilääksi. Artisti aloitti musiikkiuransa räppäämällä isoveljiensä kanssa, nyt hänen musiikkinsa on sekoitus reggae-, hip hop- ja dancehall -musiikkia. Name sixin musiikkivideot antavat ajankohtaisen kuvan madagaskarilaisesta kult- tuurista ja elämän todellisuudesta. Musiikkivideoissa Name six kannustaa lapsia menemään kouluun positiivisella energiallaan. Name sixin videoiden kautta pääsee tutustumaan Madagaskarin sademetsiin, ja saa myös kuvan maan poliittisesta tilasta. Name six antaa musiikillaan kuvan madagaskarilaisten päivittäisestä elämästä, kulttuurista, siitä miten he asuvat ja miten madagaskarilaiset syövät riisiä päivittäin. Vaikka artistina toimeentulo tulevaisuudessa on epävarmaa, Name six ei hidasta moramora -tahtiin. Nuorella artistilla on paljon uusia suunnitelmia, ja hän ei lannistu, vaikka maassa vallitsisikin poliittinen kriisi. Name six jatkaa energisesti pöydän rummuttelua ja unelmoi tulevaisuudestaan. Hän haluaa kehittää musiikkiaan ja ehkäpä ryhtyä rummunsoiton ammattilaiseksi, niin kuin hänen isoisänsä aikoinaan. Katso netistä Name sixin musiikkivideo: watch?v=ztigwczqa-e Musiikki, äidinkieli Name six räppää nuorisosta, lasten oikeuksista, koulutuksesta ja madagaskarilaisesta elämästä. Mieti, millaisista vastaavista asioista sinä haluaisit muistuttaa muita. Kirjoita oma rap-biisisi/ runosi. Voitte esittää niitä yhdessä!? 8 CURLY 4/2010

9 Filmikuvauksesta on tullut jonkinlainen muotiilmiö, kun nuoret ovat löytäneet Lomographymerkin uudistetut versiot vanhoista kulttikameroista. Mira Kotamäki Filmikuvaus haastaa, opettaa ja retroilee Valokuvauksesta on tullut hyvin yleinen harrastus nuorten keskuudessa. Siihen vaikuttaa varmasti digikameroiden monipuolinen valikoima, sekä järjestelmäkameroiden kuluttajaversioiden edullinen hinta. Monet nuoret ovat kuitenkin säilyttäneet vanhempiensa ja isovanhempiensa filmikamerat ja kuvaavat mieluummin perinteisesti filmille, kuin muistikortin biteille. Kirjoittaja Mira Kotomäki on 17-vuotias valokuvaus painnotteisessa koulutuksessa opiskeleva tyttö, jonka haaveissa siintää Hasselblad- kamera digiperällä. Jutun kuvat on kuvattu Lomography fisheye 2 -mallisella filmikameralla. Siinä missä digikameraan kuva läimähtää saman tien sen otettua, filmikuvaamisessa täytyy ensin kuvata filmi loppuun, kehittää se tai viedä kehitettäväksi, ja vasta sen jälkeen saaduista negatiiveistä voi tehdä kuvia pimiössä tai teetättää kuvat alan liikkeessä. Filmikuvauksen prosessi on paljon jännittävämpi ja vie enemmän aikaa, kuin digitaalisen kuvaamisen. Valitettavasti filmin kehitys on myös paljon kalliimpaa, kuin digikuvien teetättäminen. Filmikuvaus on kuitenkin kuvaajalle palkitsevaa, kun näkee paljon vaivaa ja aikaa vieneen prosessin tuloksen. Jos taas kuva onkin epäonnistunut jossain prosessin vaiheessa, tulee siitä ottaa opikseen ja välttää tekemästä seuraavalla kerralla. Parasta filmille kuvaamisessa onkin oppia ymmärtämään valokuvausta paremmin. Kun ymmärtää filmikuvausprosessin, on helpompi ymmärtää digitaalisen kuvan syntyminenkin. Siis huomio kaikki te, jotka haaveilette valokuvaajan ammatista tai hienoista kuvista: kannattaa tutustua myös filmikuvaukseen. Filmikuvauksesta on tullut myös jonkinlainen muoti-ilmiö, kun nuoret ovat löytäneet Lomography-merkin uudistetut versiot vanhoista kulttikameroista. Näistä kulttikameroista kuuluisin lienee Venäläinen LC-A kamera, joka tekee kauniita värejä, kontrasteja ja vinjetointeja kuviin. Lisäksi Lomographylla on erilaisia snapshot -kameroita, joissa ei ole minkäänlaisia säätötoimintoja aukolle tai suljinajalle, mutta sen sijaan niiden erikoisuutena ovat esimerkiksi kiinteä fisheye-linssi tai vaikkapa 360 asteen panoraamakuvan ottaminen. Näin ollen kuvien ottaminen on nopeaa, koska teknisiä asetuksia ei tarvitse säätää. Lomographyn kamerat eivät ole laadultaan hääppöisiä, jonka vuoksi jotkut valokuvausharrastajat pitävät niitä täysin turhina leluina. Lomokameroilla on kuitenkin hauska kuvata, mikä on ainakin itselleni syy harrastaa kuvaamista. Lomographyn tuotteita myyvät ainakin suomalaiset verkkokaupat ja Filmijärjestelmäkameroita kannattaa kysellä vanhemmilta sukulaisilta tai kirpparilta. CURLY 4/2010 9

10 Guatemalassa, Panajachelin kylässä, on ilta ja säkkipimeää. Alhaalla kadulla autot ja tuktuk-kuskit ajavat päristen nuorisokerhon toimiston ohi saaden kevyet pöydät tärisemään. Neljä vuotiasta kerhon jäsentä, Teka, Karla, Jaime ja Galindo, istuvat ringissä valmiina keskustelemaan seksuaalisuudesta. Toisella puolella pientä huonetta muut nuoret surffaavat netissä, mutta odottavat korvat höröllään, mitä ystävät kysymyksiin vastaavat. Vaikka aihe on tuttu verkoston nuorille, ei se silti lakkaa kiinnostamasta tätä murrosiän hormooneissa ja elämän suurten kysymysten edessä painivaa porukkaa. Mutta mitkä ovatkaan seksuaalisuuden suurimmat myytit? Vahinkolapsia ja katujen oppeja NUORTEN ELOKUVAN- TEKIJÖIDEN YHTEISÖ VERKOSSA. Teksti ja kuvat: Saija Raskulla, Taksvärkki ry ainakin legendaa on se, että mitä isompi, sen parempi, toteaa Teka, No, ryhmän vanhin jäsen. Vaikka oikeasti kaikki on kiinni taidosta, hän jatkaa ja saa ryhmän nuoremmat jäsenet kiemurtelemaan jakkaroillaan. Toinen juttu on se, että ekalla kerralla ei muka tulisi raskaaksi, yrittää Galindo pelastaa tilannetta. Niin, tyttöhän voi tulla raskaaksi siitä hetkestä alkaen, kun hänen kuukautisensa alkavat. Silloin hän on jo valmis, jatkavat muut. Siitä he eivät ole kuulleet puhuttavan, että tyttö voi tulla raskaaksi jo myös ennen ensimmäisiä kuukautisia. Itse seksuaaliakti on nuorille herkkä aihe ja herättää hilpeyttä. Se on ymmärrettävää, koska seksuaalikasvatus on maassa hyvin arkaa ja kiertää vain teknisen selittämisen ympärillä, tekemättä selvää rakkauteen ja rakasteluun liittyvistä emotionaalisista ja kulttuurillisista seikoista, siitä mitä seksi on itse aktin ulkopuolella. Myös uskonnollisuus vaikuttaa asian käsittelyyn: koska seksuaalisuus kuuluu vain avioliittoon, ei sitä nähdä tarpeelliseksi käsitellä nuorten kanssa. Mutta kyllä nuoret tietonsa hankkivat. Kaduilla New on dvoted: Create a Page to promote your film, production group or event. You ll have all dvoted s functions at hand: attach films, photos and scripts, start discussions and add events to a calendar. Have a look and enjoy. oppii, kommentoi Jaime. Mutta siellä puhutaan toisenlaisilla sanoilla, rumilla ja suorilla. Lapset oppivat asioiden liikanimet ennen niiden varsinaisia nimiä, lisää Karla ja kertoo, että noin vuotiaina nuoret jo tietävät, mistä seksissä on kyse. Koulussa puhutaan myös. Muistaakseni neljännellä luokalla joku selitti, miten lapset syntyvät, kertoo toinen nuori. Raskauden monet myytit Nuoret kertovat, että juuri raskauden ja lapsen syntymän ympärillä liikkuu paljon valheita ja legendoja. He tuntevat tarinan haikarasta, joka tuo lapsia nokassaan, ja että se tulee Pariisista. Yhdelle nuorista äiti oli kertonut, että naapurin täti oli tuonut tämän, kun tämä vielä oli vauva. Nuoret kiistelevät siitä, ovatko tämän tyyppiset sadut haitaksi lapsille vai ehkäisevätkö ne sitä traumaa, minkä asian oikean laidan ymmärtäminen lapselle aiheuttaisi. Kyllä sitä voi jo lapselle asiat selittää, puolustaa Teka kantaansa. Pitää vain käyttää sopivia sanoja. Raskaana olevalle naiselle on Guatemalassa lukuisia ohjeita: Jos nainen laittaa alusvaatteisiinsa kaksi hakaneulaa ristiin, lapsesta ei tule homoseksuaalia. Raskausaikana nainen ei saa jättää vaatteita ruttuun tai on vaarana, että lapsesta tulee epämuodostunut tai vammainen. Kuunpimennyksen näkeminen taas aiheuttaa lapselle sokeutta. Ja jos naisella on jokin mieliteko ruoan suhteen, hänelle on sallittava se, tai hän voi menettää lapsen. Tämä viimeinen on ainakin Tekan mukaan totta: Äitini menetti yhden lapsen sen vuoksi. Raskaana olevalla naisella on myös maagisia voimia. Hän ei esimerkiksi saa seistä maissijuomaa valmistettaessa sen oikealla puolella, tai juoma leikkaa. Aaaa, mutta sehän toimii sitten ikään kuin raskaustestinä, nuoret nauravat. Raskaustesti on maassa usein tarpeeseen, koska suuri osa naisista tulee raskaaksi tahtomattaan. Täällä mennään naimisiin, kun pulla on jo uunissa, kommentoi Jaime. Valitettavasti, lisäävät muut, ja yhtyvät toiveeseen siitä, että myyttien sijaan olisi puhuttava enemmän paljaasta totuudesta, jotta näitä vahinkolapsia ei syntyisi niin paljon. 10 CURLY 4/2010

11 Kuviskoulusta taideinstituuttiin Pääaineena muoti ja vaatesuunnittelu, valmistunut pukuompelijaksi, työpaikkana nuorten vaateliike ja harrastuksena bloggaus. 23-vuotias Jenny Hirvonen on ehtinyt moneen muodin alalla. Teksti: Lilja Rintamäki, 17v. Kuvat: Jenny Hirvonen, Suuri Käsityölehti 5/2010 / Kuvaaja Nick Tulinen, YLE Lahti / Sara Malmberg Abivuonna Jenny Hirvonen rohkaistui. Hän päätti seurata unelmiaan ja ryhtyä vaatesuunnittelijaksi. Olihan hän aina ollut kiinnostunut vaatteista ja etenkin niiden tekemisestä. Peruskoulun Jenny kävi kuvaamataitoluokalla, ja ompelemaan hän opetteli äidin ja isoäidin opastuksella. Vapaa-ajallaan Jenny kävi vielä kuviskoulua, ja jo yläasteella valmistui hänen ensimmäinen oma pieni mallistonsa. Lukion jälkeen Jenny päätyi Tampereen ammattiopistoon, jossa hän opiskeli pukuompelijaksi. Tampereelta matka jatkui Lahden ammattikorkeakouluun Muotoilu- ja taideinstituuttiin muoti ja vaatesuunnittelu pääaineenaan. Samasta oppilaitoksesta on valmistunut muun muassa suomalainen vaatesuunnittelija Samu Jussi Koski. MUODISSA KIINNI OPISKELLESSA Tällä hetkellä 23-vuotias Jenny käy kolmatta vuottaan ammattikorkeakoulua. Nelivuotista tutkintoa on jäljellä enää vuosi. Opiskeluun kuuluu muun muassa materiaaleihin, kaavoitukseen ja ompeluun tutustumista. Vaatesuunnittelijalle on tärkeää ymmärtää myös vartalon muoto, liike ja plastisuus. Lukemaankin vaatesuunnittelija joutuu, sillä opintoihin kuuluu taidehistoriaa, kieliä ja viestintää. Tutkintoon kuuluu lisäksi 2-3 kuukauden harjoittelujakso, jolloin pääsee tutustumaan käytännön työhön. Omista töistään ja projekteistaan Jenny pitää Design Matter -blogia. Blogi on nuorelle suunnittelijalle enemmän portfolio kuin blogi, jossa voi esitellä töitään. Sieltä voi lukea vaikkapa Jennyn Unelmatyöni on päästä suuren yrityksen suunnittelijaksi ja ehkä jopa oman yrityksen perustaminen mukaan hänen mielenkiintoisimmasta projektistaan Suuren Käsityölehden kanssa. Siinä heidän luokkansa sai suunnitella paperivaatteita ompelijalle tuttuakin tutummasta ja tärkeästä materiaalista: kaavapaperista (suuri kuva). Jenny ihailee Jean-Paul Gaultierin työtä suunnittelijana ja rajojen rikkojana, joka uskaltaa ylistää naista ja naisellisuutta, joka ylettyy mallinmittojen ulkopuolelle. Unelmatyöni onkin päästä suuren yrityksen suunnittelijaksi ja ehkä jopa oman yrityksen perustaminen, Jenny kertoo. JA DESIGNISSÄ VAPAA-AJALLA Vaikka opiskelu ja työ Vero Modalla pyörivät muodin ympärillä, seuraa Jenny päivittäin muotia vielä lehdistä ja blogeista. Välillä liiasta muodista seuraakin trendi-ähkyjä. Silloin huomio kiinnittyy design- ja taidealan lehtiin. Taiteen seuraaminen onkin tulevalle vaatesuunnittelijalle tärkeää, sillä taiteen suuntaukset siirtyvät muotiin ja sieltä designiin. Alan asiantuntijana Jenny kiinnittää huomiota omassa pukeutumisessaan vaatteiden istuvuuteen ja materiaaleihin. Asusteet ovat tärkeitä, sillä niillä voi muuttaa koko asukokonaisuuden ilmeen aivan toisenlaiseksi. Itselleen Jenny ei ehdi tehdä vaatteita, mutta tuunaamiseen aikaa löytyy. Monet Jennyn vaatelöydöistä ovat käytettyjä, kun taas asusteisiin hän satsaa enemmän. Suomen kylmyydessä etenkin laadukas takki on tarpeen. Jenny tykkää säästää ulkomaanmatkoja varten, sillä ulkomailta löytää laadukkaita tuotteita huomattavasti Suomea edullisemmin. CURLY 4/

12 Kathmandun liikennepölyissä ja maaseudun riisipeltojen keskellä ympäristöhanketta ARVIOIMASSA Teksti ja kuvat: Marianna Wallin, Taksvärkki ry Saavuttuamme Kathmanduun, emme edes tienneet mitä kello oli Nepalissa. Takana oli pitkä lentomatka, välillä pariksi tunniksi pysähtyen keskelle Lontoon sateita ja Qatarin aavikoita. Yhtäkkiä emme olleet enää kaksi luennoilla ravaavaa opiskelijaa Helsingin yliopistolta, vaan Taksvärkki ry:n kehityshankkeen evaluaattoreita Nepalissa. Vaikka olimmekin tutustuneet Nepaliin ja paikallisen ECCAjärjestön hankkeeseen ympäristökasvatuksesta ja koulujen kunnostamisesta jo Suomessa, olivat päämme pyörällä tulevasta neljästä viikosta. Edessä oli tutkimusretki elämään Nepalissa ja työnämme oli arvioida kehitysyhteistyöprojektia vieraillen paikallisissa kouluissa. Ensimmäisenä aamuna heräsimme virkeinä viereisen koulun rummutukseen ja lauluun, mikä taisi olla paikallinen aamunavaus. Pian matkustimmekin moottoripyörien tarakoilla keskellä Kathmandun liikennevilinää, välillä ihaillen lukuisia temppeleitä ja välillä silmiä jännityksestä kiinni pitäen. Tapasimme aluksi yhteistyöjärjestön työntekijöitä ja nepalilaiset työparimme. Oli mielenkiintoista toimia yhdessä kahden paikallisen nuoren kanssa. Se myös helpotti nepalilaisen elämäntavan ymmärtämistä sekä keskusteluja paikallisten kanssa. Seuraavina päivinä vierailimme monissa kouluissa, joissa lapset tuijottivat uteliaina kahta valkonaamaista vierailijaa. ECCA:n ympäristökasvatus-projektissa on monia nepalilaisia kouluja kunnostettu esimerkiksi parantamalla wc-tiloja ja varmistamalla, että puhdasta juomavettä on saatavilla koululaisille. Vaikka paikallisilta kouluilta puuttuukin meille suomalaisille itsestäänselvät asiat kuten sisävessat, puhdas juomavesi ja kouluruokailu, olivat monet oppilaat ylpeinä esittelemässä koulujaan ja heidän toimintaansa. Tutustuimme kouluissa järjestettyjen luontokerhojen toimintaan, joissa koululaiset olivat aktiivisesti kehittelemässä ideoita esimerkiksi katujen siivouksesta ja juomaveden puhdistamisesta kotioloissa. Koululaiset olivat ottaneet ympäristönsuojelun tärkeäksi teemaksi, ja monilla siinsi haaveena ura ympäristöalan ammattilaisena. Keskustelut oppilaitten kanssa olivatkin yksi matkan kohokohta, ja vielä Suomessakin urapaineiden keskellä, miettii näitten nepalilaisten positiivisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Kathmandun laaksosta matkamme jatkui kohti Itä-Nepalia. Laskeuduimme Biratnagarin lentokentälle, lähelle Intian rajaa, ja meitä oli vastassa tulvahdus trooppisen kosteaa ilmaa. Monet yhdistävät Nepalin lumihuippuiseen Himalajan vuoristoon ja villaisiin jakkihärkiin, mutta me löysimme uuden puolen Nepalista alavalla maaseudulla, jossa vihreät riisipellot jakoivat maiseman jokien kanssa. Viikon verran asuimme pienessä kylässä keskellä maaseutua paikallisen perheen vieraina. Vaikka emme pystyneetkään kommunikoimaan isäntäperheen kanssa kielisyistä, tulimme hyvin toimeen elekielen ja naurun avulla. Nepalilainen vieraanvaraisuus oli häkellyttävää. 12

13 Nuorena evaluaattorina Nepalissa Aamuisin meille tarjottiin mausteista masala-teetä ja iltaisin saimme maistella mitä erikoisempia paikallisia herkkuja. Letangin kylässä ja sen ympäristössä vierailimme kouluissa katsomassa projektin saavutuksia ja haastattelemassa oppilaita sekä opettajia. Nepal on kansainvälisesti verrattuna köyhä maa, ja koulut saavat valtiolta niukasti tukea. Tässä mielessä kehitysyhteistyöprojektit ovat tärkeässä roolissa. Kehitysalan opiskelijana oli myös lohdullista nähdä konkreettisesti kehitysyhteistyön tuloksia paikan päällä, ja se oli minulle yksi matkan suurimmista anneista. Loppumatka menikin raporttia työstäessä. Purimme vierailujen ja haastatteluiden tulokset ja pohdimme projektin saavutuksia. Raportin parissa työskentely alkoi hiljalleen rutinoitua ja Kathmandun pikkukadut tuntuivat jo tutuilta. Ennen kotiinpaluuta ehdimme vielä matkustaa paikalliseen tapaan bussin katolla Nagarkotiin ihailemaan auringonnousua Himalajan yllä. Huikea päätös matkalle. Kehityshankkeen evaluointi voi aluksi vaikuttaa loputtomalta raporttien ja budjettien läpikäymiseltä, mutta loppujen lopuksi se on paljolti ihmisten kanssa keskustelua. Alan koulutuksesta on hyötyä, mutta sosiaaliset taidot, innokkuus ja ennakkoluulottomuus ovat tärkeimpiä evaluaattorin ominaisuuksia. Esimerkiksi omalla kohdallani Nepal opetti minua evaluaatiotehtävän ohella heräämään aamuviideltä maaseudun ääniin, ihailemaan miten eri uskontojen temppelit ovat Kathmandussa sulassa sovussa vierekkäin ja sitä, miten päänheiluttelulla voi olla eri merkityksiä eri kulttuureissa. Nepalissa päänheiluttelu tarkoittaa kyllä, Suomessa ei. Tätäkin on kehitysyhteistyö, se auttaa ymmärtämään elämänmenoa muualla maailmassa ja mahdollistaa oppimaan muista kulttuureista.? Kansainvälisyyskasvatus Nepal-jutussa kerrotaan monista nepalilaiseen kulttuuriin liittyvistä asioista, kuten koulunkäynnistä ja elekielestä. Etsikää parin kanssa jutusta kohtia, joissa kerrotaan asioita nepalilaisesta kulttuurista. Miten ne eroavat suomalaisesta kulttuurista? Katsokaa myös kuvia. Voisiko Suomesta ottaa jutussa mukana olleiden kaltaisia kuvia? Miksi ja missä voisi, missä ei? CURLY 4/

14 Senat sakaisin? Tökkiikö koulu? Kokeisiin lukeminen tuottaa tuskaa ja olet aina luokassa viimeisenä vastaamassa koekysymyksiin. Lukeminen yleensäkin on vaikeaa. Miksi kokeet vain epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen, vaikka kuinka yrittäisit? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että sinulla saattaisi olla dysleksia eli lukihäiriö? Tämä saattaa olla jatkuvan koulussa epäonnistumisesi takana. Teksti: Kirsi Huuhtanen, Hanna Hedström, Mira Poutiainen ja Mikaela Sandelin Lukihäiriö on yllättävän yleistä. Sitä ilmenee noin kymmenellä prosentilla Suomen kansasta. Lukihäiriö on perinnöllistä. Pojilla oireet huomataan yleensä helpommin kuin tytöillä, mikä johtuu siitä, että tytöt peittävät usein ongelmansa tekemällä ahkerasti töitä. Haastattelimme 18-vuotiasta, tämän vuoden abiturienttia Pinjaa, jolla on lukihäiriö. Myös Pinjan perheessä on kaikilla jonkinasteinen lukihäiriö. Lukihäiriö todettiin hänellä virallisesti lukion ensimmäisellä luokalla koulussa järjestetyllä testillä. Hän on kuitenkin saanut tukiopetusta äidinkielessä ensimmäisestä luokasta lähtien. Tavallisesti lukihäiriö ilmenee mm. lukemisen hitautena ja vaikeutena ymmärtää tekstien sisältöjä. Saman tekstin saattaa joutua lukemaan moneen kertaan. Rivit ja kirjaimet saattavat hyppiä paperilla, jotkut kirjaimet voivat myös sekoittua keskenään (esimerkiksi b ja d, b ja p, k ja g). Lukemisessa ja kirjoittamisessa lyhyt sana tai sanan loppu voi jäädä pois. Pinja joutuu lukemaan tekstistä saman kohdan moneen kertaan, jotta ymmärtäisi sen. Hänen kirjoituksissaan on paljon kirjoitusvirheitä. Matematiikassa sanalliset tehtävät tuntuvat erittäin haastavilta. Lisäksi kielten oppiminen on vaikeaa. Apua lukihäiriöönsä Pinja on saanut erityisopettajalta tuen, vihjeiden, ohjeiden ja neuvojen muodossa. Jos epäilet sinulla olevan lukihäiriö, mene ihmeessä juttusille koulusi erityisopettajan tai terveydenhoitajan kanssa. Lukihäiriötä voi lieventää erilaisin keinoin, riippuen siitä, minkä asteinen lukihäiriö on. Lukihäiriötä ei kuitenkaan voi hoitaa lääkkeillä tai parantaa kokonaan. Jokaiselle voi löytyä oma tapansa helpottaa lukemista, kirjoittamista, oppimista ja elämää yleensäkin. Vaikeasti tai keskivaikeasti lukihäiriöiselle on paljon erilaisia helpotuksia koulussa kuten pidennetty kuunteluaika kuuntelukokeissa, jotta hän ehtii tarkistamaan omia vastauksiaan. Kokeissa sekä ylioppilaskirjoituksissa lukihäiriöisellä on kaksi ylimääräistä tuntia aikaa tehdä koetta. Tyypillisimmistä lukihäiriöisen virheistä ylioppilaskokeissa lautakunta ei välttämättä vähennä pisteitä. Jotta ylioppilaskokeissa voi saada erikoisjärjestelyjä, tarvitsee kokelas lukihäiriön ja sen vaikeusasteen toteamisesta erityisopettajan antaman kirjallisen lausunnon sekä lääkärin kirjoittaman lausunnon. Usein luullaan, että lukihäiriöinen on tyhmä tai laiska. Se ei pidä paikkaansa. Lukihäiriöiset ovat samanlaisia kuin kaikki muutkin, mutta usein he joutuvat tekemään paljon enemmän töitä lukemisen ja oppimisen eteen. Pinja haluaakin lopuksi todeta, että lukihäiriö ei ole vamma tai sairaus. Lukihäiriöinenkin ihminen on normaali, eikä tyhmä. Tavallisesti lukihäiriö ilmenee mm. lukemisen hitautena ja vaikeutena ymmärtää tekstien sisältöjä. Saman tekstin saattaa joutua lukemaan moneen kertaan. (Kuvan henkilö ei liity juttuun) Usein luullaan, että lukihäiriöinen on tyhmä tai laiska. Se ei pidä paikkaansa. 14 CURLY 4/2010

15 Terveydeksi Kirjoittaja Ninna Mikkonen on 24-vuotias 100-prosenttinen oulunkyläläinen, joka valmistui Sydväst ammattikorkeakoulusta (nykyinen Arcada) liikunnanohjaajaksi Nykyään hän työskentelee freelance-ryhmäliikuntaohjaajana. Its not the body, its not the mind, its the body and the mind (Joseph Pilates) Liikkua saa talvellakin Kylmät pakkaskelit, voimakkaat lumipyryt ja liukkaat tiet eivät ole esteenä liikuntaharrastuksille talvellakaan, kun valmistautuu ja pukeutuu hyvin. Nuorten suosimat talviliikuntalajit ovat jääkiekko ja jääpelit, luistelu, laskettelu, hiihto ja lumilautailu, mutta yhtä hyvin liikunnasta käy vaikka lumisota, pulkkamäen lasku ja lumilinnan teko. Siinäkin tulee hiki! Ja voihan talvella harrastaa kesälajejakin, esimerkiksi juoksua, pyöräilyä ja ratsatusta. Hikoilemisen takia kannattaa pukeutua mieluiten lämpökerrastoon ja hengittäviin vaatteisiin. Puuvilla on huonoin vaihtoehto, sillä se imee kaiken kosteuden itseensä ja silloin tulee nopeasti kylmä, kun hiki kuivuu. Kerrospukeutuminen on parempi vaihtoehto kuin yksi paksu takki. Hyvin kylmässä (yli -10) ja tuulisessa kelissä on tärkeää suojata myös kasvot, esimerkiksi kaulaliinalla tai hupulla, ja säästä riippumatta pukeutumiseen kuuluu aina hanskat ja pipo. Kylmällä säällä lämmittelyyn kannattaa varata enemmän aikaa, jotta verenkierto ja lihakset lämpiävät. Näin välttyy vammoilta, ja onhan lämpimänä mukavampi liikkua. Nestettä kannattaa juoda kuten muulloinkin, tosin lämmin juoma voi tuntua kylmää juomaa paremmalta. Hiihto on kaikista talvilajeista monipuolisin Tutkimusten mukaan hiihto on kaikista liikuntamuodosta eniten kaloreita kuluttava laji ja siinä työskentelevät kaikki lihasryhmät. Hiihto on myös helposti toteuttavissa ja suhteellisen halpa verrattuna esimerkiksi kalliiseen jääkiekkoon. Lumilautailu ja laskettelu sen sijaan vaativat jo hieman vaivaa hakeutua rinteeseen. Kaikki talvilajit ovat kuitenkin tehokkaita, kunhan muistaa liikkua riittävästi - tunti päivässä ja tehokkaasti, hengästyen ja hikoilen. Kylmällä säällä lämmittelyyn kannattaa varata enemmän aikaa, jotta verenkierto ja lihakset lämpiävät. Näin välttyy vammoilta. Mitä lajit kehittävät Hiihto: Kestävyys (hapenottokyky, sydämen terveys, rasvanpoltto), keskivartalon hallintaa, jalkojen lihaksia, hartioiden liikkuvuutta, selän ryhtiä, tasapainoa Jääkiekko/Jääpelit: Nopeutta, tasapainoa, vauhtikestävyyttä, jalkojen voimaa, reaktiokykyä, sosiaalisuutta, joukkuehenkeä Luistelu: Tasapaino, hieman notkeutta ja kestävyyttä, rasittaa erityisesti pohkeita Laskettelu/Lumilautailu: Tasapaino, vähän kestävyyttä, jalkojen voimaa erityisesti staattista, keskivartalon hallintaa Lumikenkäily: Kestävyys, ulkoilmaelämys, sosiaalisuus CURLY 4/

16 Faith-ryhmän jäseniä katsomassa toisten ryhmäläisten näyttelemistä. Keniassa elämä kadulla on erityisen rankkaa tytöille Kivimuurin ympäröivään pihapiiriin kuljetaan pellinkappaleesta kyhätystä portista. Pihaa reunustavat pienet, matalat asumukset. Tässä pihapiirissä ja sen läheisyydessä asuu joukko tyttöjä, joita kenialaisjärjestö Undugu auttaa uuden elämän alkuun. Teksti ja kuvat: Katja José, Taksvärkki ry Undugu auttaa kaduilla asuvia ja työskenteleviä lapsia ja nuoria. Köyhyyden, kotiväkivallan ja lukuisten sosiaalisten ongelmien seurauksena katulapsia on Keniassa paljon, eikä valtio ole kyennyt ratkaisemaan ongelmaa. Undugu, jota Taksvärkki tukee lukuvuoden kampanjan tuotolla, on vanhin katulasten parissa työskentelevä järjestö Keniassa. Taksvärkin tukema hanke on tavoittanut jo 3000 kaduilla elävää ja työskentelevää nuorta Nairobin ja Kisumun kaupungeissa. Näkymättömät tytöt Valtaosa Undugun kaduilla tavoittamista lapsista ja nuorista on poikia. Tämä johtuu paitsi siitä, että tyttöjä on kaduilla vähemmän kuin poikia, myös siitä, että heille elämä kadulla on monikertaisesti vaikeampaa ja vaarallisempaa kuin pojille. Tytöt eivät myöskään poikien tavoin liiku kadulla päivisin hanttihommissa ja varastelemassa. Valtaosa kaduilla elävistä tytöistä tienaa elantonsa prostituutiolla, joten heihin ei törmää päiväsaikaan. He ovat liikkeellä öisin ja päivät he nukkuvat piilopaikoissaan, kertoo Undugun lapsi- ja nuorisotyötä koordinoiva Josephine Muli. Hänelle tyttöjen asia on erityisen lähellä sydäntä. Tällä alueella on paljon jengejä, jotka paitsi varastelevat, saattavat myös kaapata koulumatkalla olevia tyttöjä ja raiskata heidät. Jos tyttö tulee raskaaksi, hänet erotetaan koulusta. Myös perhe saattaa heittää hänet kadulle, kertoo Undugun katutyöntekijä Jones. Ongelmista kerrotaan näytelmien kautta Tyttöjen ryhmä nimeltä Faith, Usko, on perustettu äskettäin Undugun tuella. Teatteriesityksellä on tarkoitus kerätä rahaa, ettei tyttöjen tarvitsisi Tyttöjä on kaduilla vähemmän kuin poikia, johtuen siitä, että heille elämä kadulla on monikertaisesti vaikeampaa ja vaarallisempaa kuin pojille. enää esimerkiksi varastella elääkseen. Olemme alkaneet harjoitella näytelmää, kertoo ryhmän sihteeriksi nimetty Elizabeth, jonka ujouden takaa paistaa hienoinen ylpeys. Muut asettuvat pihapiirin reunoille matalien asumusten seinien luomaan varjoon katsomaan, ja näyttelijät jäävät kirkkaaseen aurinkoon. Koska ryhmässä on vain tyttöjä, yksi heistä vetää lakin päähänsä ja ottaa leveän haaraasennon esittäessään poikaystävää, joka ilmoittaa tyttöystävälleen vähät välittävänsä tämän raskaudesta ja lähtevänsä ulkomaille opiskelemaan. Muut näytelmäpätkät käsittelevät samaa ongelmaa: miehet lupaavat paljon, mutta jos tyttö tulee raskaaksi, hän jää oman onnensa nojaan. Näytelmät kuvaavat hyvin tyttöjen ongelmia, toteaa Josphine Muli myöhemmin. Ja jos vahinko sattuu, edes omalta perheeltä ei aina löydy ymmärrystä. Kadulle joutuneet tytöt ovat erittäin suuressa vaarassa tulla hyväksikäytetyiksi. Tytöt ovat poikia haavoittuvampia ja he tarvitsevat erityisen paljon tukea. Undugun työ katujengien parissa on saavuttanut hyviä tuloksia, ja seuraava haaste onkin vastata tyttöjen erityisiin ongelmiin. 16 CURLY 4/2010

17 Tasa-arvo on in Sukupuolten välinen tasa-arvo on nyky-yhteiskunnassamme paljon puhuttu aihe. Maailmalla tasa-arvo toteutuu vaihtelevasti. Maailman talousfoorumi vertaili eri maita niiden tasa-arvoasioiden suhteen, ja totesi, että Suomessa tasa-arvoasiat ovat kansainvälisesti verraten melko hyvällä mallilla. Teksti: Elisa Heikkilä Kuva: Eveliina Laakso Mikä ihmeen tasa-arvo? Tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet tehdä valintoja ja kehittyä työssään sekä tulla kohdelluksi ja palkituksi siinä ilman sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä johtuvista rajoituksista. Perustuslain momentin mukaan: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Termi sukupuolten välinen tasa-arvo tarkoittaa naisten ja miesten samanlaisia oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia niin kotona, työelämässä kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Maailman talousfoorumin hiljattain julkaiseman raportin mukaan Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa Maailman talousfoorumin julkaisema raportti käsittelee sukupuolten välistä tasa-arvoa mitaten resurssien jakautumista miesten ja naisten välillä, ja raportissa on mukana 134 maata. Mittareita sillä on neljä: taloudelliset mahdollisuudet ja esimerkiksi palkat, opiskelumahdollisuudet, poliittinen osallistuminen, terveys ja eliniänodote. Pohjoismaat kärjessä Listan kärkiviisikon ensimmäisenä on Islanti, sitten Norja, Suomi, Ruotsi ja Uusi-Seelanti. Näiden jälkeen tulevat Irlanti ja Tanska sekä ehkä jopa yllättäen Lesotho, joka on sisämaavaltio Etelä-Afrikassa. Etelä- Afrikka on sijalla 12. Lesothon ja Etelä-Afrikan hyvää sijoittumista listalla edesauttavat naisten korkea osuus työvoimassa ja tyttöjen kouluttautuminen. Toisaalta naisten asema koulutuksen osalta on heikoin monissa Afrikan maissa, kuten Etiopiassa, Norsunluurannikolla ja Tšadissa. Mainitsemisen arvoista on, että Yhdysvallat on ensimmäistä kertaa raportin viisivuotisen historian aikana mukana kahdenkymmenen maan kärjessä sijalla 19. Tähän on syynä naisten määrän nousu johtavilla poliittisilla paikoilla sekä miesten ja naisten palkkaeron pieneneminen. Ranskassa taas naisministerien määrä on laskenut, minkä vuoksi maa on pudonnut viime vuoden sijalta 18 sijalle 46. Naisten taloudelliset ja poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat huonoimmat Jemenissä ja Saudi-Arabiassa. Aasian maista parhaiten on sijoittunut Filippiinit, joka on sijalla yhdeksän. Kymmenentenä on Sveitsi ja esimerkiksi Iso-Britannia on sijalla 15. Listalla perää pitävät Pakistan, Tšad ja Jemen. 10 tasa-arvoisimman kärki: 1. Islanti 2. Norja 3. Suomi 4. Ruotsi 5. Uusi-Seelanti 6. Irlanti 7. Tanska 8. Lesotho 9. Filippiinit 10. Sveitsi 10 hännänhuippua: 1. Egypti 2. Turkki 3. Marokko 4. Benin 5. Saudi-Arabia 6. Norsunluurannikko 7. Mali 8. Pakistan 9. Tšad 10. Jemen Lähteet: Oppilaanohjaus Pohtikaa tasa-arvoa. Toteutuuko se teidän koulussanne tai nuorisotilallanne? Millaisia eri tasa-arvon muotoja voi olla? Jos tasa-arvo ei toteudu koulussanne tai nuorisotilallanne, mitä asialle voisi tehdä? Jos asiat taas ovat hyvin, listatkaa niitä, ja vaalikaa jatkossakin tasa-arvoa.? CURLY 4/

18 MOSAMBIK LÄHESTYY Valmistaudu jo uuteen Taksvärkki-kampanjaan! Lukuvuoden Taksvärkki-kampanjan tavoitteena on slummien olojen parantaminen mm. sanitaatiota (eli wc-tiloja), HIV/ AIDS terveysvalistusta, koulutusmahdollisuuksia ja vapaa-ajan toimintaa lisäämällä. Kampanja ja sitä seuraava monivuotinen kehitysyhteistyöhanke toteutetaan yhteistyössä paikallisen ASSODECHA järjestön kanssa. Marraskuussa 2010 kuvattavan dokumentin tavoitteena on kertoa suomalaisille nuorille heidän mosambikilaisten ikätovereidensa elämäntilanteesta Mosambikin pääkaupungin Maputon suurimmalla slummialueella Chamanculossa. Asukkaita Chamanculossa on noin Mosambikin väestöstä 44% on alle 15-vuotiaita, joten myös Chamanculon asukkaista valtaosa on nuoria. Kampanjan ensisijainen tarkoitus on suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden kehitysmaatietoisuuden ja yhteisvastuullisen toiminnan lisääminen. 18 CURLY 4/2010 Marraskuussa 2010 Taksvärkki vierailee Mosambikissa, jossa kuvataan dokumenttia pääkaupungin Maputon slummialueen nuorten elämästä. Dokumentin ohjaa kuvataidekasvatusta Taideteollisessa korkeakoulussa opiskeleva Anni Toivonen. Dokumentti on osa tulevan Taksvärkki-kampanjan kansainvälisyyskasvatusta ja se on suunnattu suomalaisille nuorille sekä kampanjaan osallistuville oppilaitoksille. TOP 5 kysymykset kuvaaja/ohjaaja Anni Toivoselle ennen Mosambikin matkaa: 1. Miltä tuntuu lähteä kuvaamaan Taksvärkki ry:lle dokumenttia Maputon slummiin Mosambikissa? Ihan mahtavalta. Mieletöntä, että sain tällaisen tilaisuuden, vaikka tietysti myös jännittää. 2. Mikä on tavoitteesi dokumentin ohjaajana? Haluaisin tehdä Taksvärkille dokkarin, jonka kautta suomalaiset nuoret voisivat saada aavistuksen maputolaisesta elämänasenteesta ja saisivat tietää sekä nuorten ongelmista että haaveista siellä. 3. Mitkä ovat kuvausmatkan suurimmat haasteet vaativissa olosuhteissa? Kaksi viikkoa on lyhyt aika kuvata dokkari. Jännittää millaisen päähenkilön löydän, kun aikaa etsimiseen ei ole kuin pari päivää. En myöskään ehdi tutustua päähenkilöön paljonkaan ennen kuvausten alkamista, joten hänen luottamuksensa on voitettava nopeasti. 4. Olet ollut ennenkin Mosambikissa, mikä siellä on parasta, mikä "pahinta"? Parasta on lämmin ilmapiiri ihmisten kesken. Helsingin ja Maputon tunnelmat ovat toisilleen kuin yö ja päivä, aika konkreettisestikin näin marraskuussa. Pahinta on hyvä- ja huono-osaisten ihmisten elämiä erottava kuilu. Tuntuu aina pahalta nähdä huonosti voivia ihmisiä varsinkin, kun itselle on tarjolla kaikki ylellisyydet hotellin uima-allasta myöten. 5. Minkälaisen toivot dokumentista tulevan? Positiivisen. En halua tehdä dokumenttia Afrikan kurjuudesta, sillä niitä on nähty jo ihan tarpeeksi. Oman kokemukseni mukaan mosambikilaiset tuntuvat haasteista huolimatta nauttivan elämästä enemmän kuin suomalaiset, joten luulen meillä olevan jotain opittavaa sieltä. Palaamme Annin juttusille Curlyn vuoden 2011 toisessa numerossa.

19 MIE ITE Made in Lapland on Rovaniemellä toimiva nuorisoprojekti, jossa nuoret voivat osallistua erilaisiin työpajoihin. Pajoissa käsitellään teemoja identiteetti, itsetunto ja unelmat soveltavan teatterin avulla ja tuotetaan valokuvia, videoita, teatteriesityksiä tai muuten vaan pidetään hauskaa. Made in Lapland Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, Pohjois-Suomi, Toimintalinja 2 Toteutusaika: kevät Toteutusalue: Rovaniemi Hallinnointi: Rovalan Setlementti ry/rovala-opisto Lisätietoja: projektikoordinaattori heidi.puikko@rovala.fi Syksyllä 2010 pidettiin MIE ITE -työpaja, jonka tuloksena syntyi itsetuntoon liittyviä kuvia. Aiheena oli hyvä tai heikko itsetunto. Julisteita on ollut tekemässä noin kolmekymmentä nuorta, jotka ovat iältään vuotiaita. MIE ITE -työpajakokonaisuuden tavoitteena oli käsitellä nuorten identiteettiä ja sen rakentumista heille itselleen ja tuoda esille, miten tärkeää oman identiteetin tiedostaminen on. Mistä identiteetti ja itsetunto rakentuvat, ja mikä merkitys niillä on omien unelmien rakentamisessa? Kuvat ovat nuorten suunnittelemia ja lavastamia, mutta valokuvauksessa ja graafisessa suunnittelussa on käytetty apuna ammattilaisia. Made in Lapland MIE ITE -työpajayhteistyössä mukana ovat: Free Production, Mainosmankeli ja Lapland Memories. Kuvia on ollut tekemässä Rovala-Opiston ja Lapin ammattiopiston Yrittäjyyskoulun opiskelijoita ja maahanmuuttajanuoria Rovaniemeltä. Kuvaamataito, draama Made in Lappland -projektissa toteutetut kuvat kertovat identiteetistä ja itsetunnosta. Sommittele yksin, parin kanssa tai ryhmässä oma kuvasi. Ota kuva ja säilytä se itselläsi, ja hae siitä voimaa, silloin kun tuntuu, että maailma murjoo.? CURLY 4/

20 Lakia valvomassa nettipoliisi Fobba vastaa Olet ehkä törmännyt häneen Irc-galleriassa tai Facebookissa. Hän on Fobba, internetissä työskentelevä poliisi, jolta kuka tahansa nuori voi kysyä mieltään askarruttavista asioista. Haluatko poliisiksi? Tämä haastattelu kertoo sinulle myös miten poliisiksi valmistutaan. Teksti: Omar Fasolah, 16v. Kuva: Annika Sjöblom Millainen koulutus tarvitaan poliisin työhön ja miltä poliisin työ tuntuu? Poliisiksi valmistuakseen tulee käydä 2,5 vuoden mittainen koulutus Poliisiammattikorkeakoulussa. Lisätietoja koulutuksesta ja sinne hakemisesta löytyy koulun nettisivuilta Poliisin työ on monipuolista, riippuen toki siitä, missä yksikössä työskentelee. Poliisin koulutus ei valmista kuin poliisina toimimiseen, mutta poliisin sisällä on useita eri suuntautumisvaihtoehtoja. Voi olla koirapoliisi, ratsupoliisi, talousrikostutkija tai vaikka virtuaalinen lähipoliisi. Saatko roskapostia tai asiatonta palautetta? Roskapostia tulee silloin tällöin, mutta nekin jostain ulkomaalaisista osoitteista. Eli samaa roskaa, jota tulee siviilisähköpostiinikin. Asiatonta palautetta tulee todella harvoin. Palaute on suurimmaksi osaksi positiivista. Pienimuotoisia suunsoittoja esiintyy toki poliisiprofiileissa (esim. Facebookissa) silloin tällöin. Hauskin tai oudoin tapaus työssäsi? Yksi hassu esimerkki voisi olla vaikka se, että ajoin Helsingin keskustassa jonkin matkaa poliisiautolla hälytysvalot vahingossa päällä. Olimme juuri pysäyttäneet auton ja vilkut olivat jääneet Oppilaanohjaus Netin kautta ilmoituskynnys ja puhuminen ikävistä asioista on huomattavasti alhaisempi. Tämä näkyy meillä esimerkiksi ilmoituksina kiusaamisesta ja seksuaalirikoksista. päälle liikkeelle lähtiessä. Aurinkoisessa säässä en huomannut sitä, mutta edellä ajavat autot väistelivät koko ajan ja sitä hetken ihmeteltyäni, pistin vilkut pois päältä. Vääristääkö TV tai media ylipäätään kuvaa poliiseista. Mitä itse olen katsonut television poliisisarjoja, niin JIM-kanavalla tulevasta sarjasta saa suhteellisen realistisen kuvan poliisin toiminnasta. Subin puolella normaaleja keikkoja on karsittu pois ja keskitytty kiinnostavimpiin. Muuten media on aina suhteellisen kiinnostunut poliisin tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Asioita on myös tapana kärjistää. Kun poliisi esimerkiksi aloitti toiminnan Facebookissa, uutisoitiin se otsikolla Poliisi tunkeutui Facebookiin. Miksi poliisilla menee kauan asioiden käsittelyyn ja selvittämiseen kauan aikaa, vaikka syyllinen olisi tunnustanut? Sinänsä ei ole väliä, onko syyllinen tunnustanut vai ei. Samalla tavalla poliisin pitää hankkia esitutkinnassa näyttö rikokseen. Epäilty kun voi käräjäoikeudessa kertoakin, että ei ole tehnyt mitään. Silloin syyttäjällä täytyy olla käytössä poliisin keräämät todisteet syyllisyydestä. Monen pikkupojan, ja miksei tytönkin, unelma-ammatti on varmasti ollut lakia ja järjestystä valvova poliisi. Haastattelussa Fobba kertoo, miten poliisiksi tullaan. Mikä on sinun unelmaammattisi? Mitä hyviä ja huonoja puolia ammattivalinnassasi on? Miten ammatin voi saavuttaa? Piirrä (esim. mind map) ja/tai kirjoita oman unelma-ammattisi saavuttamisesta.? Mitä sanottavaa sinulla on ihmisille, jotka halveksivat poliisin työtä? Riippuu siitä, minkä ikäinen sanoo ja missä tilanteessa. Nuorten kohdalla on kyse lähinnä uhosta, jolla yritetään pönkittää omaa asemaansa kavereiden silmissä. Alussa sain netin kautta näitä kommentteja jonkun verran, mutta kukaan ei uskaltanut tulla sanomaan samaa kasvotusten. Suurin osa näistä huutelijoista ei välttämättä halveksu poliisin työtä, koska usein huutelijat tulivat kysymään ja juttelemaan omista vaikeuksistaan asiallisen vastaukseni jälkeen. Jos joku aikuinen huutelee vastaavaa, suosittelen hänelle yleensä peiliin katsomista. Miten verkossa tapahtuva poliisityö eroaa partioinnista? Nettiin pätee sinänsä samat säännöt kuin reaalimaailmaankin, mutta työnkuva tuo mukana monia eroja. Emme esimerkiksi välttämättä tiedä kenen kanssa olemme tekemisissä ja huijausmahdollisuudet ovat suuremmat. Netin kautta ilmoituskynnys ja puhuminen ikävistä asioista on huomattavasti alhaisempi. Tämä näkyy meillä esimerkiksi ilmoituksina kiusaamisesta ja seksuaalirikoksista. Netin kautta tavoittaa laajan yleisön. Käykää tsekkaamassa kotisivumme: ja tulkaa rohkeasti kyselemään mieltä askarruttavista asioista! 20 CURLY 4/2010