Vuodesta 2013 lähtien hanke pääsi Ray:n kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak2) piiriin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuodesta 2013 lähtien hanke pääsi Ray:n kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak2) piiriin."

Transkriptio

1 Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santra ( ) Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Loppuraportti

2 Sisällys 1. Hankkeen taustat ja tavoitteet Tausta lyhyesti Tavoitteet Rahoittajat Henkilöresurssit Hankkeen henkilöstö Työharjoittelijat ja opinnäytetyöt Muut henkilöresurssit Hankkeen työryhmät Kumppanuusryhmä Kenttäryhmä Kartoitus Espoon Vapaaehtoisverkosto Hankkeen harjoittama yhteistyö Yhteistyökumppanit valtakunnallisesti Oppilaitosyhteistyö Espoon julkinen sektori Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n muut kehittämishankkeet Yritysyhteistyö Vapaaehtoisverkosto.fi Avoimet tehtävät Tilastointi Koordinaattoreiden työkalupakki Sivuston rakentamisen haasteet Tulevaisuuden haaveet Keikka-apu Keikka-avun tausta ja pilottivuosi Keikka-apu v Julkisuus ja tiedottaminen Lehtijutut Radio Esiintymiset alustukset ja esitelmät Mainoskampanja Ulkoasu ja slogan Facebook Muut nettisivustot Tapahtumat ja tempaukset Kiitosjuhla Vuoden vapaaehtoisteko palkinto Operaatio Villasukka Valokuvanäyttely Opintomatkat ulkomaille Arviointi Asiantuntijan näkemys Santra-hankkeesta Loppusanat

3 2 1. Hankkeen taustat ja tavoitteet 1.1. Tausta lyhyesti Ennen vuotta 2008 nousi eri yhteyksissä esille tarve vapaaehtoistoimintaa kokoavasta, yhteistyötä ja näkyvyyttä luotsaavasta tahosta. Espoossa oli monia vapaaehtoistoimintaa organisoivia tahoja sekä niitä, jotka halusivat käynnistää vapaaehtoistoiminnan osaksi muuta toimintaansa. Espoolaisessa kentässä toiminta oli hajanaista ja yhteistyö toimijoiden välillä oli vähäistä verrattuna todelliseen potentiaaliin. Useiden tahojen kohdalla vapaaehtoistoiminta oli näkyvissä vain pienelle piirille. Vapaaehtoistoiminnasta yleisesti kiinnostuneen espoolaisen oli vaikea löytää mielekästä toimintaa helposti. Vaihtoehtona oli etsiä toimintaa internetin hakukoneiden antamilla hajanaisilla hakutuloksilla tai useiden puhelinnumeroiden soittorumballa. Tarve espoolaista vapaaehtoistoimintaa kokoavalle taholle nousi kirkkaimmin esille eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, Espoon seurakuntien sekä Espoon kaupungin vapaaehtoistoimintaa organisoivien työntekijöiden puheissa. Puheita viriteltiin vuosien varrella useaan otteeseen eri tahojen kesken ja erilaisia toimintasuunnitelmia ja hankkeita oli suunnitteilla. Viimein samoja ideoita pyörittelevät tahot löysivät toisensa ja mukana oli myös Espoon Järjestöjen Yhteisö ry. Asiasta innostuneet pääsivät vihdoin tarttumaan tuumasta toimeen. Useat tahot tukivat EJY ry:tä vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santran perustamisessa. Hankkeen päärahoitus saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä, ja muiksi rahoittajiksi tulivat Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Espoon Seurakuntayhtymä. Hankehakemus tehtiin aluksi vuosille , ja sille haettiin lisäavustusta vuosille Vuodesta 2013 lähtien hanke pääsi Ray:n kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak2) piiriin Tavoitteet Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santran lähtökohtana oli luoda Espooseen pysyvä yhteinen vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin ja yhteistyön malli. Ensimmäisessä Raha-automaattiyhdistykselle toimitetussa projektiselosteessa tavoitteet oli aseteltu seuraavasti: Tavoitteena on löytää malli, jonka pohjalta eri vapaaehtoistoimijoiden välinen vuorovaikutus kasvaisi ja vapaaehtoistyön kiinnostavuus sekä saavutettavuus lisääntyisivät Jäsentyneemmän kuvan muodostaminen vapaaehtoistoiminnasta eri viranomaistahoille heidän asiakastyönsä tueksi

4 3 Sähköisten viestintävälineiden monipuolisempi käyttö ja hyödyntäminen vapaaehtoistyön kentässä, tiedonsaannin ja tiedottamisen tukemiseksi Vapaaehtoistyön toimintamallin rakentaminen Vapaaehtoistoiminnan tiedotuksen parantaminen/tehostaminen Ennaltaehkäisevän tiedon ja toiminnan lisääminen Yksinäisyyden ja syrjäytymisriskin vähentäminen Uusien vapaaehtoistyön muotojen etsiminen ja kehittäminen Vapaaehtoistoimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen - yhteistyöfoorumit Vapaaehtoistyön ja avuntarpeen kohtaanto-ongelman vähentäminen Vapaaehtoistyötä tekevien koulutuksen kehittäminen Uusien vapaaehtoisten rekrytointitapojen toteuttaminen Vapaaehtoistyön pitkäjänteisen kehittämisen esityksien luominen Vapaaehtoistoiminnan tietopankki - sähköinen portaali Hankkeen käynnistyessä jokainen tavoite otettiin käsittelyyn erikseen. Tavoitteet ryhmiteltiin ja luokiteltiin käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi sekä jaettiin osatavoitteisiin. Lisää aiheesta kohdassa kartoitus (5. luku). 2. Rahoittajat Hankkeen rahoittajina koko viisivuotisen hankkeen ajan toimi Raha-automaattiyhdistyksen lisäksi Espoon kaupunki sekä Espoon seurakuntayhtymä : RAY: euroa/vuosi Espoon kaupunki (vanhusten palvelut ja perhe- ja sosiaalipalvelut): yht euroa/vuosi Espoon seurakuntayhtymä: euroa/vuosi : RAY: euroa/vuosi Espoon kaupunki (vanhusten palvelut ja perhe- ja sosiaalipalvelut): euroa/vuosi Espoon Seurakuntayhtymä: euroa/vuosi Lisäksi vuonna 2012 (heinäkuu joulukuu) Espoon Seurakuntayhtymän Korsi-hanke rahoitti Santra-hankkeen koordinoimaa Keikka-apua eurolla. 3. Henkilöresurssit 3.1. Hankkeen henkilöstö Hankkeeseen palkattiin kaksi hanketyöntekijää, Tiina Nurmenniemi ja Raisa Baer. Projektin vetäjänä toimi EJY ry:n toiminnanjohtaja Mika Luukkainen. Hanketyöntekijän nimike muutettiin myöhemmin hankesuunnittelijaksi. Keväällä 2010 projektin vetovastuu siirrettiin Tiina Nurmenniemelle, ja hänet nimitettiin hankkeen projektipäälliköksi.

5 5 Hankkeessa on lisäksi työskennellyt kolme EJY ry:n työllistämishanke Sektorin ja Sektori II:n koordinoimalla tukityöllistämismallilla palkattua henkilöä. Carina Palatz-Capoglu (v. 2011) ja Miikka Sinisalo (v. 2012) työskentelivät projektiassistentin tehtävissä. Milla Koski toimi vapaaehtoisvälittäjänä Keikka-apupilotissa (vuonna 2011). Santra-hanke sai Keikka-avulle heinäkuussa 2012 rahoituksen Seurakuntayhtymän Korsihankkeesta, jolloin Milla Koski palkattiin jatkamaan Keikka-avun koordinoimista vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin nimikkeellä Työharjoittelijat ja opinnäytetyöt Hankkeessa on ollut useita työharjoittelijoita: Anna Joensuu, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Miira Arffman, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Marja Katajamaa, , Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Niina Mäkelä, aikavälillä syyskuu 2009 kesäkuu 2010, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Elina Koivula, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Mirva Saarinen Merkonomiopiskelija, Keskuspuiston ammattiopisto Kristiina Nurmenniemi, , kauppatieteiden opiskelija, Oulun Yliopisto Lea Heikkinen, 2009, valokuvauksen opiskelija, Halosen instituutti Opinnäytetyöt: Asta Jokinen, Niinä Mäkelä ja Anna Joensuu 2009: Espoon vapaaehtoisverkoston alkuvaiheen verkostoituminen, Laurea ammattikorkeakoulu, Espoo Miira Arffman ja Marja Katajamaa 2010: Tukihenkilökoulutukseen osallistumisen syyt, tukihenkilön rooli ja koulutuksen arviointi, Laurea ammattikorkeakoulu, Espoo Raisa Baer 2010: Vapaaehtoisten tukeminen organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa Espoon alueella vuonna 2008, Yrkeshögskolan Novia, Turku Kirsi Koivula 2012: Hän pitää mua käsikynkästä ja me kävellään Vapaaehtoista keikka-apua saaneiden ikäihmisten kokemuksia ja keikka-avun kehittämistä Espoossa, Laurea ammattikorkeakoulu, Hyvinkää

6 Muut henkilöresurssit Hankerahoituksen ja hankkeeseen palkattujen työntekijöiden lisäksi hankkeella on ollut käytettävissä myös muita resursseja toimintansa toteuttamiseksi. Yhteistyökumppaneiden osallistuminen erilaisten asioiden toteuttamiseen on ollut arvokasta. Erityisen merkittävää yhteistyö on ollut Keikka-aputoiminnassa. Muun muassa Espoon kaupungin vanhustenpalveluiden palveluohjaajan (vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin) työpanos Keikka-avun suunnittelussa, toiminnan tiedottamisessa kotihoidolle sekä vapaaehtoisten kouluttamisessa on ollut merkittävä. Lisäksi verkostosta on noussut useita muita aktiivisia henkilöitä eri tahoilta (palkattuja koordinaattoreita sekä vapaaehtoisia), jotka ovat osallistuneet ja avustaneet monissa eri Vapaaehtoisverkoston toiminnoissa. 4. Hankkeen työryhmät 4.1. Kumppanuusryhmä Hankkeen kumppanuusryhmä l. ohjausryhmä on viiden hankevuoden aikana koostunut Espoon kaupungin, Espoon seurakuntayhtymän sekä järjestösektorin edustajista. Ryhmän edustajat ovat olleet henkilöitä, jotka ovat tunteneet oman organisaationsa päätöksentekoprosesseja, ja heillä on ollut työtehtäviensä kautta mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon omalta osaltaan. Lisäksi ryhmän jäsenillä on ollut kiinnostusta edistää vapaaehtoistoiminnan mahdollistamista omassa organisaatiossaan. He ovat mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttaneet suotuisasti ja tukeneet Santra-hankkeen rahoitusta. Lisäksi he ovat toimineet arvokkaina neuvonantajina hankkeelle. Kumppanuusryhmässä mukana olleet henkilöt: Kaj Järvisalo, toiminnanjohtaja, Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry Jukka Huttunen, yhteisen seurakuntatyön päällikkö, Espoon seurakuntayhtymä Anna Kalske, yhteinen diakoniasihteeri vs., Espoon seurakuntayhtymä Maria Helin, yhteinen diakoniasihteeri vs., Espoon seurakuntayhtymä Anne Maria Maunuksela, yhteinen diakoniasihteeri, Espoon seurakuntayhtymä Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja, Espoon kaupunki Marja Dahl, aikuisten sosiaalipalveluiden päällikkö, Espoon kaupunki Sirpa Immonen, erikoisasiantuntija, vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Leena Westerlund, kotihoidon palvelupäällikkö, vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Kirsi Koivula, vapaaehtoistoiminnan palveluohjaaja, vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Sirkku Kiviniitty, vammaisasiamies, vammaispalvelut, Espoon kaupunki Mika Luukkainen, toiminnanjohtaja, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Tiina Nurmenniemi, projektipäällikkö, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Raisa Baer, hankesuunnittelija, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry

7 Kenttäryhmä Kenttäryhmä on toiminut Santra-hankkeen käytännön työryhmänä. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa. Ryhmässä on jaettu kuulumisia ja pysytty ajan tasalla vapaaehtoistoiminnan tilanteesta, suunniteltu hankkeen toimintaa ja arvioitu jo tehtyä työtä. Kenttäryhmä on koostunut käytännön vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ja ohjaajien edustuksesta. Ryhmässä on ollut mukana edustajia Espoon seurakuntien Lähimmäispalvelusta, Espoon kaupungin vanhusten- sekä vammaispalveluista sekä eri järjestöistä. Ryhmän jäsenet ovat olleet henkilöitä, jotka omassa työssään tai vapaaehtoisesti ovat mukana kehittämässä ja mahdollistamassa käytännön vapaaehtoistoimintaa ja joilla on ollut intoa osallistua Santra-hankkeen kehittämistyöhön sekä Espoon Vapaaehtoisverkoston yhteistyöhön. Kenttäryhmän jäsenet ovat olleet mukana myös useissa erilaisissa Santrahankkeen osaprojektikohtaisissa Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahoista koostuvissa työryhmissä. Santra-hankkeen kenttäryhmän jäseniä ovat olleet muun muassa: Pirkko Roos (Punainen Risti, Tapiolan osasto, Ystävävälitys) Aira-Maija Schultz (Punainen Risti, Kehä- Espoon osasto, Ystävävälitys) Ulla-Maija Keränen (Punainen Risti, Kehä- Espoon osasto, Ystävävälitys) Minna Miettinen (Kalliolan Setlementti) Kirsi Koivula (Espoon Kaupunki, vanhusten palvelut) Sirkku Kiviniitty (Espoon kaupunki, vammaispalvelut) Anne Maria Maunuksela (Espoon Seurakuntayhtymä) Anna Kalske (Espoon Seurakuntayhtymä) Maria Helin (Espoon Seurakuntayhtymä) Ulla Auvinen (Espoon Tuomiokirkkoseurakunta) Riikka Klaavu-Pihlajamaa (Olarin seurakunta) Katja Karvinen (Olarin seurakunta) Minna Maijanen (Espoonlahden seurakunta) Riitta Türkmen (Leppävaaran seurakunta) Tarja Huttunen (Espoon seurakuntayhtymä, näkövammaistyö) Tiina Pajula (EMY ry) Riikka Koola (EMY ry) Suvi Aksela (EJY ry, Win4All-hanke) Elisabet Hallikainen (EJY ry, Vertaisresepti-hanke) Vilja Vainio (EMY ry sekä EJY ry, Vertaisreseptihanke) Anu Toija (EJY ry, Vertaisresepti-hanke) Tiina Nurmenniemi (EJY ry, Santra-hanke) Raisa Baer (EJY ry, Santra-hanke) Milla Koski (EJY ry, Santra-hanke) Miikka Sinisalo (EJY ry, Santra-hanke) Carina Palatz-Kapoglu (EJY ry, Santra-hanke) Mika Luukkainen (EJY ry) 5. Kartoitus Santra-hankkeen kehittämistoiminta aloitettiin toteuttamalla laaja kartoitus espoolaisten vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen silloisesta tilasta: vahvuuksista, tarpeista, toiveista, haasteista ja mahdollisuuksista. Kartoituksella haluttiin saada tarkennusta hankesuunnitelman laajamittaisiin tavoitteisiin. Santran työntekijät laativat 20 sivun mittaisen kyselyn, joka toimitettiin noin 180 taholle. Kartoitukseen reagoi 75 tahoa, joista 51

8 8 palautti lomakkeen täytettynä. 24 tahoa ilmoitti, ettei juuri sillä hetkellä kuulu kohderyhmäämme: heillä ei ollut organisoitua vapaaehtoistoimintaa. Hankkeen varsinainen toiminta ja suuntaviivat määrittyivät kartoituksen tulosten perusteella. Tulosten avulla voitiin osaprojektit suunnitella siten, että ne vastasivat aidosti ruohonjuuritason keskeisimpiin tarpeisiin. Kartoitus vahvisti alkuperäisten tavoitteiden tarpeellisuutta ja toi myös uusia näkökulmia käytännön kehittämisen suunnitteluun. Merkittävimpiä kartoituksessa esiinnousseita seikkoja olivat: tarve toimintaa organisoivien yhteistyön tiivistämiselle ja verkostoitumiselle tarve näkyvyyden lisäämiselle sekä uusille viestintäkanaville (yhteiset nettisivut) vapaaehtoisten tarve sekä resurssien puute toiminnan organisoimisessa Kartoituksen tulosten perusteella muun muassa: käynnistettiin vapaaehtoistoiminnan yhteistyöverkosto (Espoon Vapaaehtoisverkosto) luotiin toimintaa kokoavat nettisivut (www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi) aloitettiin monipuolinen toiminta vapaaehtoistoiminnan sujuvan organisoimisen ja verkostoyhteistyön tueksi sekä turhien päällekkäisyyksien karsimiseksi Ks. liite 1: Kartoituksen tulokset. Kartoituksen tulokset löydät myös osoitteesta 6. Espoon Vapaaehtoisverkosto Santra-hanke käynnisti Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan infotilaisuudella joulukuussa Paikalle saapui yli 50 järjestön, seurakunnan tai kaupungin vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä. Tilaisuudessa ideoitiin verkoston toiminnan luonnetta ja kirjattiin ylös toiveita erilaisista toimintamuodoista. Heti alussa verkostoon ilmoittautui mukaan 43 jäsentahoa. Sittemmin jäsenmäärä on kasvanut niin, että vuoden 2012 lopussa jäseniä oli yhteensä 83. Aluksi hankkeen kohderyhmänä olivat sosiaali- ja terveysalan toimijat. Vuonna 2010 toiminta avattiin koskemaan myös muiden sektoreiden vapaaehtoistoimintaa. Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsenyys on maksuton ja avoin kaikille vapaaehtoistoimintaa sen yleisiä periaatteita noudattaen koordinoiville yhteisöille. Vuosien 2009 ja 2010 aikana etsittiin ja kokeiltiin erilaisia toimintamalleja vapaaehtoistoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi. Alettiin muun muassa järjestää

9 9 säännöllisiä verkostotapaamisia. Hanketyöntekijät keräsivät palautetta tapaamisista ja pohtivat, millainen yhteinen toiminta vastaisi tarpeisiin parhaiten. Haluttiin järjestää säännöllisiä tilaisuuksia, joissa vapaaehtois-/järjestötoiminnan ympärillä työskentelevät ja aktiivit saisivat mahdollisuuden verkostoitua muiden toimijoiden kanssa, tukea omalle toiminnalleen, uusia näkökulmia tai vahvistusta jo toimiviin käytäntöihin. Punaisena lankana tapaamisissa oli vapaaehtoistoiminnan organisoimisen näkökulma. Vuodesta 2012 alkaen Santra alkoi järjestää verkostotapaamisia yhdessä EJY ry:n win4all-hankkeen kanssa, sillä tarve ja kohderyhmä verkostotapaamisten kaltaiselle toiminnalle oli osittain sama. Jokaisen tapaamisen aihepiiriin liitettiin asiantuntija-alustus. Vuoden 2012 Verkostotapaamisten alustajat ja aiheet olivat seuraavat: Anne Birgitta Pessi, professori, Helsingin yliopisto: Vapaaehtoistoiminnan nykytila tutkimusten valossa Liisa Reiman, Valikkoryhmien perustaja, Näkövammaisten keskusliitto: Vinkkejä vapaaehtoisten sitouttamiseen Leo Stranius, pääsihteeri, Luontoliitto: Viestinnän ja erityisesti sosiaalisen median hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa Vaikka Santra-hanke toimi kaiken taustalla, haluttiin ulospäin alkaa käyttää suurimmassa osassa viestintää nimitystä Espoon Vapaaehtoisverkosto. Sen ajateltiin tuovan näkyville toiminnan laajamittaista yhteistyötä ja kuvaavan myös jatkuvuutta paremmin kuin Santrahanke. Lähtökohtana oli myös ajatus, että Santra-hankkeessa kehitettiin alusta asti pysyvää toimintamallia. Espoon Vapaaehtoisverkosto tarkoittaa jäsentahojen muodostaman verkoston lisäksi myös tahoa, joka muun muassa kehittää espoolaista vapaaehtoistoimintaa tuo vapaaehtoistoimintaa ja sen merkitystä näkyville vaikuttaa vapaaehtoistoimintaa koskeviin asioihin päättäjätasolla tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia espoolaisille tukee toimintaa organisoivia tahoja koordinoi Espoon keikka-vapaaehtoistoimintaa Vapaaehtoistoiminnan muotoja, erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä esimerkiksi tiedotusta ja näkyvyyttä kehittääkseen Santra-hanke on vuosien varrella kutsunut koolle erilaisia verkoston jäsentahoista koostuvia työryhmiä. Ryhmät ovat kokoontuneet muun muassa ideoimaan vanhusten tai vammaisten parissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa (myöhemmin Keikka-apu (luku 9) ja kehitysvammaisten kaveritoiminnan tukiryhmä), nettisivujen kehittämistä, vapaaehtoistoiminnan teemavuotta, kiitosjuhlia, Operaatio villasukkaa, valokuvanäyttelyä, mainoskampanjaa, tukihenkilökoulutuksia ja niin edelleen. Kaikessa kehittämisessä on ollut olennaista, että

10 10 verkoston jäsentahot ovat voineet osallistua ja antaa sekä mielipiteensä ja näkemyksensä että tukensa toiminnan kehittämiseen. Vuonna 2011 Espooseen muodostettiin eri toimijoiden yhteinen Kehitysvammaisten kaveritoiminnan tukiryhmä. Tukiryhmässä on mukana useita Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahoja ja ryhmän tavoitteena on kehittää Espooseen toimiva kehitysvammaisten vapaaehtoisen kaveritoiminnan yhteistyömuoto. Ryhmän moottorina on toiminut Kehitysvammaisten palvelusäätiön Aktiiviseen asumiseen -hankkeen vetäjä, joka hankkeen loputtua 2012 siirtyi säätiön uuteen Kipinöitä! -hankkeeseen ja jatkoi tukiryhmän koordinointia. Santra-hanke on ollut alusta asti aktiivisena osapuolena ryhmän toiminnan kehittämisessä. Verkoston toimijat ovat olleet kiinnostuneita yhteistyön mahdollisuuksista ja osallistuneet siihen aktiivisesti kukin omien tarpeidensa mukaan. Erityisen selväksi on hankkeen aikana tullut, että verkostoyhteistyön ylläpitäminen vaatii tahon, joka koolle kutsuu ja koordinoi toimintaa. Ilman tätä fasilitointia yhteistyö jää hyvin nopeasti hyväksi ideaksi jäsenyhteisöjen omien arkikiireiden jalkoihin. 7. Hankkeen harjoittama yhteistyö Santra-hanke on tehnyt laajamittaista ja monipuolista yhteistyötä lukuisten eri tahojen ja toimijoiden kanssa koko viisivuotisen hankkeen ajan. Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahojen lisäksi yhteistyötä on tehty monien eri tahojen kanssa verkoston ulkopuolella. Hankkeen tavoitteena on alusta asti ollut jakaa keräämäänsä tietotaitoa sekä hyödyntää muiden jo olemassa olevaa tietoa ja kokemuksia vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä, koordinoimisesta ja verkostoyhteistyöstä Yhteistyökumppanit valtakunnallisesti Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet muut Suomessa vapaaehtoistoimintaa koordinoivat tahot ja kehittämishankkeet. Näitä ovat olleet esimerkiksi Oulun Vares-hanke, HelsinkiMissio, Tampereella toimiva Kehitysvammaisten tukiliiton Best Buddies toiminta, Kierrätyskeskuksen Vety-hanke, Kansalaisareena, pääkaupunkiseudun VALIKKO-ryhmä (useista tahoista koostuva vapaaehtoistoimintaa koordinoivien vertaisryhmä), Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit, Jyväskylän Vapari, Vantaan kaupungin vammaispalvelut ja Rovaniemen Neuvokas. Yhteistyötä on tehty osan kanssa pitkäjänteisesti ja osan kanssa kertaluontoisemmin. Yhteistyön muotoja ovat olleet muun muassa valtakunnallisten tapahtumien ja seminaarien järjestäminen, vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkostoyhteistyön kehittäminen (vetäjinä Kansalaisareena ja VALIKKOverkosto), monenlainen tiedottaminen sekä päättäjätason vaikuttaminen. Espoon Vapaaehtoisverkosto toimi yhtenä allekirjoittajatahona Kierrätyskeskuksen Vetyhankkeen laatimassa vetoomuksessa Työ- ja elinkeinoministeriölle. Vetoomus koski

11 11 työttömän oikeutta osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vetoomuksen sekä Vety-hankkeen harjoittaman perusteellisen lobbauksen vaikutuksesta TEM antoi TE-toimistoille uudet ohjeet vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen suhtautumisesta ja lain tulkitsemisesta. Työn alla ovat olleet myös vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön verotusta koskevat kysymykset. Oulun Vares-hankkeen kanssa yhteistyö on ollut arvokasta ja tiivistä vertaisyhteistyötä. Hankkeet alkoivat ja päättyivät lähes samanaikaisesti ja myös toimintasuunnitelmissa oli paljon yhteneväisyyksiä. Hankkeen työntekijät ovat toimineet toisillensa vertaistukena sekä benchmarkanneet toistensa hyviä toimintatapoja. Santra-hanke on saanut Vares-hankkeelta vinkkejä muun muassa koulutuskalenterin kehittämiseen, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja tiedottamiseen liittyen. HelsinkiMission kanssa yhteistyötä tehtiin Keikka-aputoiminnan kehittämisessä. Keikkaaputoiminnan malli ja tuki toiminnan käynnistämiseen Espoossa saatiin HelsinkiMission Senior Trainer hankkeelta. (Lisää yhteistyöstä kohdassa Keikka-apu, luku 9). Vantaan kaupungin vammaispalveluiden kanssa yhteistyö aloitettiin vuonna Aktiiviseen asumiseen- ja myöhemmin Kipinöitä! -hanke sekä Santra-hanke alkoivat yhdessä järjestää yhteisiä tapaamisia Vantaan kaupungin vammaispalveluiden kanssa tavoitteenaan välittää tietoa paikkakuntien välillä sekä miettiä yhteistyömuotoja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä perustettiin vuonna Santra-hanke on tehnyt ryhmän kanssa yhteistyötä muun muassa ensimmäisen vapaaehtoistoiminnan kansalaisinfon suunnittelun merkeissä vuonna Lisäksi hanke on osallistunut muihin tukiryhmän järjestämiin infotilaisuuksiin sekä tehnyt muuta vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyvää yhteistyötä tukiryhmän vetäjän, espoolaisen kansanedustajan Sanna Lauslahden kanssa Oppilaitosyhteistyö Oppilaistosyhteistyötä on tehty erityisesti Espoon Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Laureasta on saatu hankkeelle useita työharjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä ja lisäksi Laurea on kehitellyt vapaaehtoistoimintaan liittyviä opintosuorituksia. Santra on myös esitellyt sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille vapaaehtoistoimintaa ja sen eri muotoja erilaisissa tilaisuuksissa. Nottinghamilainen (Iso-Britannia) Bilborough College järjestää oppilasryhmävaihtoja Helsingin IB-lukion kanssa. Vierailujensa aikana ryhmät toivoivat voivansa osallistua suomalaiseen vapaaehtoistoimintaan. Vuosina 2011 ja 2012 ryhmien opettaja oli yhteydessä asian tiimoilta Espoon Vapaaehtoisverkostoon ja Verkosto järjesti ryhmille molempina vuosina päivän mittaisen ohjelman vapaaehtoistoiminnan parissa.

12 12 Vuonna 2012 Espoon Vapaaehtoisverkosto sai yhteydenoton Espoon kansainvälisestä lukiosta. Koulu halusi löytää vapaaehtoistoimintaa, johon oppilaat voisivat osallistua osana opintojaan. Santra kävi keskusteluja koulun opettajan kanssa heidän toiveistaan ja yhdisti koulun Kehitysvammaisten palvelusäätiön Kipinöitä! hankkeen kanssa. He ideoivat yhdessä tapahtuman koulun oppilaille ja kehitysvammaisille. Lisäksi hankkeessa on ollut työharjoittelijoita muun muassa Oulun Yliopistosta, Keskuspuiston ammattiopistosta sekä Pekka Halosen akatemiasta Espoon julkinen sektori Espoon kaupungin eri yksikköjen sekä Espoon seurakuntayhtymän kanssa on tehty aktiivista ja tauotonta yhteistyötä usealla hankkeen toimintasaralla. Espoon kaupungin kanssa yhteistyötä on tehty etupäässä vanhusten palveluiden sekä vammaispalveluiden kanssa, ja erilaisia yhteistyökuvioita on ollut myös maahanmuuttajapalveluiden, nuorisotoimen sekä kulttuuri- ja sivistystoimen (kirjastot ja työväenopisto) kanssa. Espoon seurakuntayhtymän kanssa yhteistyötä on tehty niin hallinnollisella tasolla kuin paikallisseurakuntien kanssa käytännön vapaaehtoistoimintaa sekä verkostoyhteistyötä kehittäen. Sekä Espoon seurakuntayhtymä että Espoon kaupungin sosiaali- ja perhepalvelut sekä vanhusten palvelut ovat rahoittaneet Santra-hanketta koko hankeajan Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n muut kehittämishankkeet Santra-hanke on tehnyt jatkuvasti tiivistä yhteistyötä useimpien EJY ry:n kehittämishankkeiden sekä perusorganisaation kanssa. Yhteistyö on liittynyt erilaisten tapahtumien järjestämiseen, yhteisten toimintamallien kehittämiseen sekä niihin toimintoihin, joilla muiden hankkeiden toiminta on linkittynyt vapaaehtoistoimintaan tai sen kehittämiseen Yritysyhteistyö Yritysyhteistyötä on hankevuosien aikana tehty muutamien yritysten kanssa. Yritykset ovat joko tukeneet hanketta yhteiskuntavastuullisella toiminnallaan tai halunneet kehittää omaa vapaaehtoistoimintaansa. Espoon Vapaaehtoisverkosto sai vuonna 2008 ja 2009 maksutonta mainostilaa Eniron puhelinluettelosta, kaupunki-infosta sekä nettisivuilta. Eniron työntekijät osallistuivat myös

13 13 Santra-hankkeen koordinoimaan Liikuta Minua -päivän tapahtumaan Puolarmetsän sairaalassa ulkoiluttamalla pyörätuolipotilaita. Viestintätoimisto Remes & Packart toteutti Santra-hankkeelle yhteiskuntavastuullisena tekona Espoon Vapaaehtoisverkoston logon. HP:n henkilökuntaa Santra-hanke kävi kouluttamassa vapaaehtoistoiminnan perusteista. Lisäksi Santra-hanke on konsultoinut muutamia yrityksiä heidän pohtiessa erilaisia vapaaehtoistoimintaan osallistumisen mahdollisuuksia. Muutama hoivayritys myös koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja on liittynyt verkoston jäsentahoksi. Haasteena toimivassa yritysyhteistyössä, erityisesti yritysten kiinnostuessa vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta on, että usein yritysten henkilöstöllä on enemmän intoa ja hyvää tahtoa kuin loppujen lopuksi aikaa saattaa suunnitelmat loppuun ja käytäntöön. Haasteena on myös löytää paikkoja yritysten suosimille kertaluontoisille tempauksille. Harvalla yhdistyksellä tai esimerkiksi palvelukodilla on tilaisuus vastaanottaa kerralla useita kymmeniä, tai jopa satoja, vapaaehtoisia ja koordinoida päivää niin mukavalta kuin tempaus kuulostaisikin. Silti hankkeen aikana on ollut ilo huomata, että yritysten kiinnostus kannustaa työntekijöitään osallistumaan vapaaehtoistoimintaan työajan puitteissa on kasvanut. Jotkut yritykset mahdollistavat työntekijänsä osallistumisen työntekijän itsensä valitsemana aikana siten, että hänellä on valittavissa tietty tuntimäärä kuukauden tai vuoden aikana, jonka hän voi käyttää vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen työaikana. Toimintamalli on mielenkiintoinen ja tulevaisuuden haaveena Santralla ja Espoon Vapaaehtoisverkostolla onkin löytää enemmän resursseja tämän muotoisen yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseen. 8. Vapaaehtoisverkosto.fi Hankkeen käynnistyessä tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista löytyi hyvin hajanaisesti, lähinnä googlaamalla tai puhelinrumballa eri järjestöihin. Tieto avoimista tehtävistä oli toimijoiden itsensä tiedossa, mahdollisesti heidän omilla nettisivuillaan, josta yleisesti vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneen oli sitä lähes varsin vaivalloista löytää. Ensimmäisen hankevuoden aikana espoolaisille rakennettiin internetsivut, jotka tuovat vapaaehtoistoiminnan kootusti näkyville niin, että vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut löytää helposti sopivia tehtäviä. Sivuston rakentaminen aloitettiin keväällä Verkoston sivut julkaistiin järjestetyssä verkostotapaamisessa. Seuraava tilasto näyttää sivuston kävijämäärien kasvun vuosittaisella tasolla. Kasvavista kävijämääristä voi päätellä, että sivusto koetaan hyödylliseksi ja toimivaksi.

14 Avoimet tehtävät Vuonna 2012 Espoon Vapaaehtoisverkoston nettisivuilta löytyi satoja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Avoimien tehtävien lisäksi sivustolta löytyivät myös mm. koulutukset ja kurssit. Kunkin avoimen tehtävän yhteyteen on ollut lisättynä tehtävän ilmoittaneen jäsentahon yhteystiedot sekä sähköinen ilmoittautumislomake, joka täytettynä välittyy suoraan tehtävän ilmoittaneen henkilön/jäsentahon sähköpostiin. Suuri haaste on ollut saada monimuotoinen vapaaehtoistoiminta taipumaan lomakkeisiin ja koko sivuston rakenteeseen. Siinä apuna on ollut aktiivinen käyttäjien kuunteleminen, yhdessä kehittäminen ja muun verkostotyön tuoma näkemys vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistehtäviin on lähetetty hankkeen aikana 533 ilmoittautumislomaketta. Lähetettyjen lomakkeiden määrä on kasvanut joka vuosi. Verrattuna hankkeen lähtötilanteeseen nykyisin myös toimijat, jotka ovat espoolaisille tuntemattomampia, voivat helpommin löytää vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut löytää sivustolta toiminta-alueen mukaan itseään kiinnostavia tehtävävaihtoehtoja, eikä hänen tarvitse etukäteen olla selvillä, mitkä tahot vapaaehtoistoimintaa organisoivat.

15 Tilastointi Aluksi tehtävästä kiinnostuneen ilmoittautumislomake välittyi vain suoraan tehtävästä vastaavalle henkilölle jäsenyhteisöön, hankkeessa saatiin vain tieto, että tehtävään on ilmoittauduttu. Vuodesta 2010 ilmoittautumislomakkeiden kopiot alkoivat tulla myös hankkeelle, josta lähtien on voitu analysoida, ketkä ilmoittautuvat vapaaehtoistoimintaan ja mihin tehtäviin. Eniten kiinnostusta on ollut nuorilla aikuisilla naisilla kohdistuen ikäihmisten parissa tehtävään vapaaehtoistoimintaan. Sivuston tilastoinnista on ollut hyötyä myös vapaaehtoistoiminnan puolesta puhumisessa, kun hankkeeseen on saatu ajantasainen ja melko kattava kuva vapaaehtoistoiminnan tilanteesta Espoossa. Nettisivuston kävijämäärät ja muut numeraaliset faktat ovat tuoneet vakuuttavuutta keskusteluissa kaupungin ja seurakunnan päättäjien kanssa. Sivuston ansiosta myös näkyvyyden lisääminen vapaaehtoistoiminnalle on ollut helpompaa. On voitu markkinoida yhtä sivustoa, josta tieto löytyy kootusti Koordinaattoreiden työkalupakki Yllättävä tulos, jota sivustoa rakennettaessa ei osattu suunnitella, on vapaaehtoistoiminnan työkalupakin laaja suosio. Useat koordinaattorit ympäri Suomen ovat saaneet arvokkaita vinkkejä toiminnan käytännön järjestämisestä työkalupakin avulla. Työkalupakin mallit koottiin valtakunnallisesti sähköpostilla keväällä 2010, kun hankkeessa oli huomattu, että eri toimijoilla ympäri maan on tarve hyvin samankaltaisille materiaaleille: koulutusaineistolle, lomakkeille, ohjeille ynnä muille malleille. Ennen työkalupakkia olemassa olevia materiaaleja vaihdeltiin satunnaisesti toimijoiden kesken, mutta piti tietää, keneltä mallia kysyy. Työkalupakki on linkitetty myös Kansalaisareenan sivuille, jota kautta sitä käytetään aktiivisesti ympäri Suomea avuksi vapaaehtoistoiminnan koordinoimiseen Sivuston rakentamisen haasteet Sivuston suurimpia haasteita on ollut käyttäjälähtöisyyden toteuttaminen. Sekä koordinaattoreiden että vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden tietotekniset taidot ovat hyvin kirjavat. Sivustoa rakentaessa ja kehittäessä on otettu huomioon heikoimmillakin taidoilla sivustoa käyttävät. Toinen haaste on ollut tietotaidon puute sivustoa rakentaessa. Valmiita malleja vapaaehtoistoimintaa koordinoivista sivustoista Suomessa ei ollut vielä vuonna 2008, kun Espoon Vapaaehtoisverkoston sivua alettiin kehittää. Tarpeita ja unelmia sivuston kehittyessä syntyi paljon (muun muassa vapaaehtoisten rekisteröintimahdollisuus, tehtyjen vapaaehtoistuntien tilastointi, vapaaehtoisen välittäminen yhteisöltä toiselle ja niin edelleen), mutta joidenkin ideoiden tekninen toteutus on kaatunut budjettikysymyksiin tai tietotaidon puutteeseen.

16 Tulevaisuuden haaveet Alkuperäiset haaveet tilastointityökaluista ja vapaaehtoisen välittämisprosessin helpottamisesta ovat yhä ajankohtaisia. Vapaaehtoistoiminnan sivustojen määrä on kasvanut viiden vuoden aikana (Toimintasuomi, Suurella Sydämellä, Toimeksi.fi.). Sivustojen välinen yhteistyön rakentuminen tulee olemaan tärkeää, jotta kiinnostuneen on helppo tulevaisuudessakin löytää mielekkäitä tehtäviä. Yhteistyötä on jo aloitettukin: Espoon Vapaaehtoisverkosto ja Oulun vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus ovat mukana rakentamassa toimeksi.fi sivuston vapaaehtoistoiminnan osuutta. Hedelmällistä vuoropuhelua on käyty myös Suurella Sydämellä- sivuston ylläpitäjien sekä Toimintasuomen kanssa. Yhteistyöllä haetaan muun muassa kustannustehokkuutta yhteisellä suunnittelulla ja tekniikalla. Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin aina paikallista ja tämä näkyy yhteistyön koordinoinnissa olennaisena tekijänä. 9. Keikka-apu Santra-hankkeen uutena toimintamuotona aloitettiin alkukeväästä 2011 nk. Keikka-apu, joka on ikään kuin kevennetty versio SPR:n perinteisestä ystävätoiminnasta ja seurakuntien lähimmäispalvelu-toiminnasta. Keikka-apu tarjoaa vapaaehtoisvoimin kotona asuville yli 65- vuotiaille kertaluontoista tukea arjessa selviämiseksi. Tehtäväkirjo on laaja: keikka-auttaja voi esimerkiksi lähteä asiakkaan kanssa kauppaan, lääkäriin, kahville, kirjastoon tai ulkoilemaan. Tai vaikka avustaa tietokoneen tai kännykän käytössä, virittää digiboksin, auttaa lomakkeiden täytössä, vaihtaa lampun tai tehdä pienimuotoisia nikkarointitöitä. Siivoustöitä vapaaehtoiset eivät kuitenkaan tee. Periaatteena on myös, että toimitaan yhdessä: keikka-auttaja ei tee asioita ikäihmisen puolesta, vaan hänen kanssaan. Nykypäivän ihmisten kiireinen elämänrytmi aiheuttaa sen, että he eivät halua tai pysty sitoutumaan säännölliseen vapaaehtoistoimintaan. Uusia vapaaehtoisia on vaikea löytää esimerkiksi perinteisiin ystävätoimintoihin. Auttamisen halu ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole laantunut. Keikka-auttaja ei sitoudu tekemään tiettyä määrää keikkoja. Hän valitsee itselleen sopivaan ajankohtaan käyvän ja mielekkään tehtävän. Täten keikkavapaaehtoisuus ei vaadi niin paljon sitoutumista kuin perinteiset vapaaehtoistoiminnan muodot, ja onkin houkuttanut runsaasti aktiivisia vapaaehtoisia mukaan toimintaan Keikka-avun tausta ja pilottivuosi Malli toimintaan saatiin HelsinkiMissiolta, jossa vastaavaa toimintaa on organisoitu jo vuodesta Koska heidän koulutuksiinsa osallistui myös espoolaisia, syntyi ajatus Keikkaaputoiminnan aloittamisesta myös Espoossa. Keikka-apua on alusta lähtien suunniteltu, kehitetty ja organisoitu yhteistyöverkostossa, johon kuuluu espoolaisten seurakuntien, Espoon kaupungin ja järjestöjen (HelsinkiMissio, SPR, Esbo svenska pensionärer) edustajia. Edellä lueteltujen tahojen edustajat kuuluvat suunnittelutyöryhmään, joka kokoontuu

17 17 vähintään neljästi vuodessa. Keikka-apu tekee tiivistä yhteistyötä myös Espoon kaupungin kotihoidon kanssa, joka ohjaa asiakkaitaan Keikka-avun piiriin. Syksyllä 2012 toimintaa laajennettiin siten, että myös Espoon seurakuntien diakoniatyöntekijät voivat välittää tietoa Keikka-avusta asiakkailleen. Keikka-avun pilotti toteutettiin vuonna 2011 Suur-Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueilla. Pilotti sujui kaiken kaikkiaan ennakko-odotuksia paremmin. Keikka-auttajakoulutuksia järjestettiin vuoden aikana kaksi, ja niihin osallistui yhteensä 55 henkeä, joista toimintaan lähti haastattelujen jälkeen mukaan 40. Keikkapyyntöjä tuli yli 100, joista lopulta toteutui n. 80. Kiinnostus toimintaa kohtaa heräsi laajalti. Kyselyjä toiminnan laajenemista kohtaan tuli useita, niin kotihoidolta kuin avuntarvitsijoiltakin. Ajatuksena oli, että toimintaa lähdettäisiin pilotin jälkeen laajentamaan pikkuhiljaa siten, että lopulta toiminta ulottuisi koskemaan koko Espoota. Tätä tarkoitusta varten Keikka-avun pyörittämiseen haettiin vuodelle 2012 rahoitusta Rahaautomaattiyhdistykseltä, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetty. Tilanne keikkatoiminnan jatkosta jäikin loppuvuodesta avoimeksi Keikka-apu v Koska kokemukset keikkatoiminnasta olivat hyviä, sille haettiin jatkorahoitusta Espoon seurakuntayhtymältä. Espoon seurakuntayhtymä myönsi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:lle kesäkuussa 2012 toiminta-avustuksen nuorten ja vanhusten syrjäytymistä ennaltaehkäisevän Korsi-hankkeen määrärahasta. Keikka-avun koordinaattori aloitti työnsä , ja Keikkaavun päivystyspuhelin avautui uudestaan Keikka-avun ensisijaiseksi, konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin se, että toiminta saataisiin vuoden loppuun mennessä vähintään samalle tasolle kuin ennen helmikuussa 2012 alkanutta taukoa. Välitettyjen kertaluontoisten avustuskäyntien (keikkojen) tavoitemäärä syksyn 2012 aikana oli 100 keikkaa. Tämä tavoite saavutettiin kirkkaasti, sillä vuoden loppuun mennessä keikkatilauksia tuli 151 kpl. Keikoista vain n. 3 % jäi toteutumatta sen takia, ettei tehtävään löytynyt sopivaa vapaaehtoista. Tavoitteeksi asetettiin myös, että syksyn aikana saataisiin koulutettua n. 40 uutta vapaaehtoista. Kahteen järjestettyyn koulutukseen osallistui lopulta yhteensä 30 henkeä, joista mukaan toimintaan lähti 25 heti alusta asti vahvasti sitoutunutta vapaaehtoista. Laajemmin toiminnan tavoitteena on ikäihmisen yksinäisyyden lievittäminen ja ennaltaehkäiseminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Kirsi Koivulan Keikka-apua käsittelevän ylemmän AMK-opinnäytetyön tulosten perusteella nämä tavoitteet myös täyttyvät. Kotihoidosta ja ikäihmisiltä itseltään saadun palautteen mukaan palveluun ollaan oltu erittäin tyytyväisiä. Opinnäytetyön voi lukea osoitteessa (http://publications.theseus.fi/handle/10024/48575).

18 Julkisuus ja tiedottaminen Santra-hanke ja Espoon Vapaaehtoisverkosto on ollut säännöllisesti esillä erilaisissa medioissa. Julkisuudelle ja näkyvyydelle vilkkain vuosi oli 2011, joka oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Sinä vuonna useat eri tahot koko Suomen laajuisesti toivat vapaaehtoistoimintaa esille ja media tarttuikin helpommin aiheeseen. Samana vuonna Espoon Vapaaehtoisverkosto järjesti muun muassa ulkomainoskampanjan. Teemavuoden näkyvyys näkyy selkeästi muun muassa nettisivujen kävijämäärissä sekä uusien vapaaehtoisten määrässä. Hankkeen aikana opittiin paljon tiedottamisesta. Media tarttuu selkeisiin ja kiinnostaviin aiheisiin. Pelkkä yleinen tiedottaminen tasolla vapaaehtoistoiminta on tärkeää ei riitä herättämään huomiota, vaan aihe pitää tuoda esille paketoituna mielenkiintoa herättäviin tempauksiin tai toimintamuotoihin. Tehokkaimmaksi tiedotuskanavaksi huomattiin nostot Espoon kaupungin internet-sivujen etusivulla. Tätä kautta saatiin useita haastattelupyyntöjä ilman erillistä tiedotteiden lähettämistä. Eniten kiinnostusta herättäviä aiheita ovat vuosien varrella olleet Keikka-aputoiminta ( ), Operaatio Villasukka (2011), Kiitosjuhlat ( ), Vuoden Vapaaehtoisteon palkitsemiset ( ) sekä kiertävä valokuvanäyttely vapaaehtoistoiminnasta (2011) Lehtijutut Vuosien varrella hankkeesta ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnasta on tehty useita kymmeniä juttuja erilaisiin lehtiin. Yksittäisinä aiheina erityisesti Keikka-apu, Operaatio Villasukka, Vapaaehtoistoiminnan kiertävä valokuvanäyttely sekä Vuoden Vapaaehtoisteon palkitseminen ovat saaneet paljon palstatilaa. Lehtiä, jotka ovat julkaisseet juttuja ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Länsiväylä, Esse, RAY:n Pieni Hetki -lehti, Espoo-lehti, VR:n Matkaan -lehti, HelsinkiMissio -lehti, Vartti, Vasen -lehti, Leppävaara -lehti, Vanhustenhuollon uudet tuulet -lehti sekä useat muut pienemmät julkaisut. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuonna 2012 Länsiväylällä oli vapaaehtoistoiminnan juttusarja, jossa julkaistiin neljä eri juttua espoolaisesta vapaaehtoistoiminnasta Radio Vuosien aikana on tehty myös muutama radiojuttu. Eniten radiotoimittajia on kiinnostanut Keikka-apu. Haastatteluja on annettu muun muassa Ylen Aikaiseen, sekä Radio Vegan ohjelmaan Godmorgon Huvudstadsregionen.

19 Esiintymiset alustukset ja esitelmät Hanke on esiintynyt myös asiantuntijaroolissa erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa: Joulukuussa 2010 Jyväskylän kaupungin Vapaaehtoistoiminnan keskuksen, Jyväskylän VALIKKO-ryhmän ja Versovan järjestämässä vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa alustus aiheesta vapaaehtoisverkostot Toukokuussa 2010 vapaaehtoistoiminnan koordinaattorien kevätkylvö Oulussa. Hyvät käytännöt jakoon Vaihtarit Learning Cafe-menetelmää hyödyntäen. Maaliskuussa 2011 eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Alustus aiheesta Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta. Toukokuussa 2011 RAY:n vapaaehtoistoiminnan seminaarissa Helsingissä. Alustus aiheesta Alueellisilla verkostorakenteilla vahvuutta vapaaehtoistoimintaan. Vuosina useita vierailuja ja esitelmiä Espoon kaupungin erilaisille työryhmille (muun muassa kotihoidon työryhmät, eri yksiköiden johtoryhmät) aiheena Santra-hankkeen ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan ja tulosten esittely sekä tietoa vapaaehtoistoiminnan merkityksestä sekä onnistuneesta koordinoinnista. Vuosina vierailuja ja esitelmiä Espoon seurakuntayhtymän diakoniatyöntekijöiden sekä alueellisten seurakuntien tapaamisissa. Aiheena Santra-hankkeen ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan ja tulosten esittely sekä opastus muun muassa nettisivujen käyttöön. Vuosina osallistuttu muutamaan otteeseen EJY ry:n kevät- ja syyskokouksiin sekä hallituksen kokouksiin. Toiminnan esittelyä EJY ry:n jäsenjärjestöjen edustajille Mainoskampanja Vuoden 2011 alussa Santra-hanke toteutti Espoon Vapaaehtoisverkostolle ensimmäisen ulkomainoskampanjan: Tunne siitä, että olet maailman rohkein, hauskin, taitavin tai viisain, on sanoinkuvaamaton. Jollekin ihmiselle sinä voit olla tärkein. Vapaaehtoistoiminta monipuolistuu ja haluamme sinut mukaan toimintaamme kokeile kerran tai sitoudu pidemmäksi aikaa. Mukaan tuleminen on helppoa. Valitse kohde ja toimintamuoto oman kiinnostuksesi mukaan sinä riität, me välitämme. Millon viimeksi olet ollut toiselle maailman tärkein ihminen?

20 20 Teksti on Espoon Vapaaehtoisverkoston ulkomainoskampanjasta, paikallisbussien istuinselustatarroista. Edellisen vuoden budjetista jäi ylijäämävaroja mainoskampanjan toteuttamista varten. Kampanjaa varten koottiin verkoston jäsentahoista työryhmä, joka muun muassa kilpailutti ja äänesti kolmesta mainostoimistosta kampanjan toteuttajan. Kampanjan kriteerejä olivat muun muassa seuraavat seikat: a) kampanjasta tulee näkyä espoolaisuus positiivisella tavalla, b) ilmeen nykyaikaisuus on ensiluokkaisen tärkeä, c) koska eläkeikäiset ovat kaikkein aktiivisimpia vapaaehtoistoiminnassa, ei kampanjan suoranaisesti tarvitse kohdistua heihin, vaan sen olisi hyvä herätellä uinuvia kohderyhmiä, d) ulkoasu ei kuitenkaan saa säikäyttää ketään, e) ihmisläheisyys ja f) houkutteleva, mieleenpainuva sanallinen viesti. Kampanjapaikoiksi valittiin hinta hyöty-suhteen perusteella Espoon paikallisbussiliikenteen istuinselustatarrat, bussien takalasit sekä suurtaulu Leppävaaran keskuksen asematunnelissa. Mainoskampanjalla oli näkyvyyden kannalta selkeä vaikutus. Parhaiten vaikutusta pystyttiin arvioimaan tarkastelemalla nettisivujen kävijämääriä sekä sähköisten ilmoittautumislomakkeiden määriä. Kampanjan aikana nettisivujen kävijämäärissä oli selvä piikki: sivuston kävijämäärät yli kaksinkertaistuivat, ja ilmoittautumislomakkeita täytettiin selvästi enemmän. Kampanjalla oli pitkäaikaisia vaikutuksia: kävijämäärät sekä vapaaehtoistehtäviin ilmoittautumiset jäivät pysyvästi korkeammalle tasolle. Pienikin ulkomainoskampanja vaatii reilua budjettia, sillä mainospaikat ovat kalliita ja myös mainostoimisto ottaa suunnittelusta omat kulunsa. Siksi tämän kaltaisen kampanjan toteuttamismahdollisuudet ovat monelle toimijalle olemattomat. Mainostaminen yhden kanavan kautta koettiin usean toimijan kannalta onnistuneeksi. Myös Santra-hankkeelle kampanjan kulut olivat hankebudjettiin nähden suuret, ja ilman edellisen vuoden ylijäämävaroja sen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista Ulkoasu ja slogan Ulkoasua mietittiin jo hankkeen alkuvaiheessa. Aluksi tärkeintä oli saada toiminnalle logo, esitteet sekä nettisivuille sopiva ulkoasu. Vuonna 2008 viestintätoimisto Remes & Packart tuki hanketta ja toteutti Espoon Vapaaehtoisverkostolle logon veloituksetta, yrityksen yhteiskuntavastuullisena tekona. Tunnuksessa esiintyvä slogan Sinä riität, me välitämme oli

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Vapaaehtoisena vaikutat

Vapaaehtoisena vaikutat Vapaaehtoisena vaikutat Teemavuoden lähtökohdat Vapaaehtoistoiminta hyödyttääsekäyksilöitä, yhteisöjäettäkoko yhteiskuntaa. Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi tarjoaa tilaisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 240/00.00.01/2015 46 Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudelle 2015-2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Immonen, puh. 046 877 2628 Niina Savikko, puh. 043 825

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille

Viestintäsuunnitelma virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Viestintäsuunnitelma virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Tausta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille hankkeen tavoitteena on laajentaa virtu.fi innovaatioympäristön hyödyntämistä eri toimijoiden

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Seilaatko hyvällä tuulella? Löydä kiinnostavimmat kohteet ja oppimisen aarteet

Seilaatko hyvällä tuulella? Löydä kiinnostavimmat kohteet ja oppimisen aarteet Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Seilaatko hyvällä tuulella? Löydä kiinnostavimmat kohteet ja oppimisen aarteet Oppimisesta tulee hyvä olo! "Huominen on aina tulevaisuutta. -Matti Nykänen. Me sanomme:

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Koko Suomi leikkii hanke

Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke (2014 2016), jonka toteutuksesta vastaavat Mannerheimin

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo

Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo YMMERSTAN KOTI- JA KOULUYHDISTYS RY:N JOHTOKUNNAN KOKOUS 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA Aika: 11.3.2014 klo 18.15 Paikka: Läsnä: Ymmerstan koulu, opettajainhuone, Ristihaantie 5, 02750 Espoo Hallikas Sami-Pekka Hovila

Lisätiedot

Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015

Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma on edennyt ohjausryhmän linjaaman suunnitelman mukaan.

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2008 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi arviointi, jossa tapahtumassa mukana

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma 31.1.2013 Viestintävaliokunta Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu!

Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu! Organisaation tiedottamisen kehittäminen: Case Centria-ammattikorkeakoulu Mika Mars Account Manager, FM epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto, Kansalaisareena ja LAMK 17.1.2016 Lari Karreinen www.karreinen.org LARI KARREINEN

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Aamupäivän ohjelma 8.45 Aamukahvit 9.00 Ympäristökoulun esittely 9.15 Pääsuunnitteluryhmän

Lisätiedot

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely www.kmsry.fi 1 Lähituki-projekti 2007-2010 Osaraportti Esittely 7.10.2009 Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä Katso ja tulosta koko aineisto www.kmsry.fi 2 Palveluohjaus

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot