Vuodesta 2013 lähtien hanke pääsi Ray:n kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak2) piiriin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuodesta 2013 lähtien hanke pääsi Ray:n kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak2) piiriin."

Transkriptio

1 Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santra ( ) Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Loppuraportti

2 Sisällys 1. Hankkeen taustat ja tavoitteet Tausta lyhyesti Tavoitteet Rahoittajat Henkilöresurssit Hankkeen henkilöstö Työharjoittelijat ja opinnäytetyöt Muut henkilöresurssit Hankkeen työryhmät Kumppanuusryhmä Kenttäryhmä Kartoitus Espoon Vapaaehtoisverkosto Hankkeen harjoittama yhteistyö Yhteistyökumppanit valtakunnallisesti Oppilaitosyhteistyö Espoon julkinen sektori Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n muut kehittämishankkeet Yritysyhteistyö Vapaaehtoisverkosto.fi Avoimet tehtävät Tilastointi Koordinaattoreiden työkalupakki Sivuston rakentamisen haasteet Tulevaisuuden haaveet Keikka-apu Keikka-avun tausta ja pilottivuosi Keikka-apu v Julkisuus ja tiedottaminen Lehtijutut Radio Esiintymiset alustukset ja esitelmät Mainoskampanja Ulkoasu ja slogan Facebook Muut nettisivustot Tapahtumat ja tempaukset Kiitosjuhla Vuoden vapaaehtoisteko palkinto Operaatio Villasukka Valokuvanäyttely Opintomatkat ulkomaille Arviointi Asiantuntijan näkemys Santra-hankkeesta Loppusanat

3 2 1. Hankkeen taustat ja tavoitteet 1.1. Tausta lyhyesti Ennen vuotta 2008 nousi eri yhteyksissä esille tarve vapaaehtoistoimintaa kokoavasta, yhteistyötä ja näkyvyyttä luotsaavasta tahosta. Espoossa oli monia vapaaehtoistoimintaa organisoivia tahoja sekä niitä, jotka halusivat käynnistää vapaaehtoistoiminnan osaksi muuta toimintaansa. Espoolaisessa kentässä toiminta oli hajanaista ja yhteistyö toimijoiden välillä oli vähäistä verrattuna todelliseen potentiaaliin. Useiden tahojen kohdalla vapaaehtoistoiminta oli näkyvissä vain pienelle piirille. Vapaaehtoistoiminnasta yleisesti kiinnostuneen espoolaisen oli vaikea löytää mielekästä toimintaa helposti. Vaihtoehtona oli etsiä toimintaa internetin hakukoneiden antamilla hajanaisilla hakutuloksilla tai useiden puhelinnumeroiden soittorumballa. Tarve espoolaista vapaaehtoistoimintaa kokoavalle taholle nousi kirkkaimmin esille eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, Espoon seurakuntien sekä Espoon kaupungin vapaaehtoistoimintaa organisoivien työntekijöiden puheissa. Puheita viriteltiin vuosien varrella useaan otteeseen eri tahojen kesken ja erilaisia toimintasuunnitelmia ja hankkeita oli suunnitteilla. Viimein samoja ideoita pyörittelevät tahot löysivät toisensa ja mukana oli myös Espoon Järjestöjen Yhteisö ry. Asiasta innostuneet pääsivät vihdoin tarttumaan tuumasta toimeen. Useat tahot tukivat EJY ry:tä vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santran perustamisessa. Hankkeen päärahoitus saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä, ja muiksi rahoittajiksi tulivat Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Espoon Seurakuntayhtymä. Hankehakemus tehtiin aluksi vuosille , ja sille haettiin lisäavustusta vuosille Vuodesta 2013 lähtien hanke pääsi Ray:n kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak2) piiriin Tavoitteet Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santran lähtökohtana oli luoda Espooseen pysyvä yhteinen vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin ja yhteistyön malli. Ensimmäisessä Raha-automaattiyhdistykselle toimitetussa projektiselosteessa tavoitteet oli aseteltu seuraavasti: Tavoitteena on löytää malli, jonka pohjalta eri vapaaehtoistoimijoiden välinen vuorovaikutus kasvaisi ja vapaaehtoistyön kiinnostavuus sekä saavutettavuus lisääntyisivät Jäsentyneemmän kuvan muodostaminen vapaaehtoistoiminnasta eri viranomaistahoille heidän asiakastyönsä tueksi

4 3 Sähköisten viestintävälineiden monipuolisempi käyttö ja hyödyntäminen vapaaehtoistyön kentässä, tiedonsaannin ja tiedottamisen tukemiseksi Vapaaehtoistyön toimintamallin rakentaminen Vapaaehtoistoiminnan tiedotuksen parantaminen/tehostaminen Ennaltaehkäisevän tiedon ja toiminnan lisääminen Yksinäisyyden ja syrjäytymisriskin vähentäminen Uusien vapaaehtoistyön muotojen etsiminen ja kehittäminen Vapaaehtoistoimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen - yhteistyöfoorumit Vapaaehtoistyön ja avuntarpeen kohtaanto-ongelman vähentäminen Vapaaehtoistyötä tekevien koulutuksen kehittäminen Uusien vapaaehtoisten rekrytointitapojen toteuttaminen Vapaaehtoistyön pitkäjänteisen kehittämisen esityksien luominen Vapaaehtoistoiminnan tietopankki - sähköinen portaali Hankkeen käynnistyessä jokainen tavoite otettiin käsittelyyn erikseen. Tavoitteet ryhmiteltiin ja luokiteltiin käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi sekä jaettiin osatavoitteisiin. Lisää aiheesta kohdassa kartoitus (5. luku). 2. Rahoittajat Hankkeen rahoittajina koko viisivuotisen hankkeen ajan toimi Raha-automaattiyhdistyksen lisäksi Espoon kaupunki sekä Espoon seurakuntayhtymä : RAY: euroa/vuosi Espoon kaupunki (vanhusten palvelut ja perhe- ja sosiaalipalvelut): yht euroa/vuosi Espoon seurakuntayhtymä: euroa/vuosi : RAY: euroa/vuosi Espoon kaupunki (vanhusten palvelut ja perhe- ja sosiaalipalvelut): euroa/vuosi Espoon Seurakuntayhtymä: euroa/vuosi Lisäksi vuonna 2012 (heinäkuu joulukuu) Espoon Seurakuntayhtymän Korsi-hanke rahoitti Santra-hankkeen koordinoimaa Keikka-apua eurolla. 3. Henkilöresurssit 3.1. Hankkeen henkilöstö Hankkeeseen palkattiin kaksi hanketyöntekijää, Tiina Nurmenniemi ja Raisa Baer. Projektin vetäjänä toimi EJY ry:n toiminnanjohtaja Mika Luukkainen. Hanketyöntekijän nimike muutettiin myöhemmin hankesuunnittelijaksi. Keväällä 2010 projektin vetovastuu siirrettiin Tiina Nurmenniemelle, ja hänet nimitettiin hankkeen projektipäälliköksi.

5 5 Hankkeessa on lisäksi työskennellyt kolme EJY ry:n työllistämishanke Sektorin ja Sektori II:n koordinoimalla tukityöllistämismallilla palkattua henkilöä. Carina Palatz-Capoglu (v. 2011) ja Miikka Sinisalo (v. 2012) työskentelivät projektiassistentin tehtävissä. Milla Koski toimi vapaaehtoisvälittäjänä Keikka-apupilotissa (vuonna 2011). Santra-hanke sai Keikka-avulle heinäkuussa 2012 rahoituksen Seurakuntayhtymän Korsihankkeesta, jolloin Milla Koski palkattiin jatkamaan Keikka-avun koordinoimista vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin nimikkeellä Työharjoittelijat ja opinnäytetyöt Hankkeessa on ollut useita työharjoittelijoita: Anna Joensuu, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Miira Arffman, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Marja Katajamaa, , Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Niina Mäkelä, aikavälillä syyskuu 2009 kesäkuu 2010, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Elina Koivula, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Mirva Saarinen Merkonomiopiskelija, Keskuspuiston ammattiopisto Kristiina Nurmenniemi, , kauppatieteiden opiskelija, Oulun Yliopisto Lea Heikkinen, 2009, valokuvauksen opiskelija, Halosen instituutti Opinnäytetyöt: Asta Jokinen, Niinä Mäkelä ja Anna Joensuu 2009: Espoon vapaaehtoisverkoston alkuvaiheen verkostoituminen, Laurea ammattikorkeakoulu, Espoo Miira Arffman ja Marja Katajamaa 2010: Tukihenkilökoulutukseen osallistumisen syyt, tukihenkilön rooli ja koulutuksen arviointi, Laurea ammattikorkeakoulu, Espoo Raisa Baer 2010: Vapaaehtoisten tukeminen organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa Espoon alueella vuonna 2008, Yrkeshögskolan Novia, Turku Kirsi Koivula 2012: Hän pitää mua käsikynkästä ja me kävellään Vapaaehtoista keikka-apua saaneiden ikäihmisten kokemuksia ja keikka-avun kehittämistä Espoossa, Laurea ammattikorkeakoulu, Hyvinkää

6 Muut henkilöresurssit Hankerahoituksen ja hankkeeseen palkattujen työntekijöiden lisäksi hankkeella on ollut käytettävissä myös muita resursseja toimintansa toteuttamiseksi. Yhteistyökumppaneiden osallistuminen erilaisten asioiden toteuttamiseen on ollut arvokasta. Erityisen merkittävää yhteistyö on ollut Keikka-aputoiminnassa. Muun muassa Espoon kaupungin vanhustenpalveluiden palveluohjaajan (vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin) työpanos Keikka-avun suunnittelussa, toiminnan tiedottamisessa kotihoidolle sekä vapaaehtoisten kouluttamisessa on ollut merkittävä. Lisäksi verkostosta on noussut useita muita aktiivisia henkilöitä eri tahoilta (palkattuja koordinaattoreita sekä vapaaehtoisia), jotka ovat osallistuneet ja avustaneet monissa eri Vapaaehtoisverkoston toiminnoissa. 4. Hankkeen työryhmät 4.1. Kumppanuusryhmä Hankkeen kumppanuusryhmä l. ohjausryhmä on viiden hankevuoden aikana koostunut Espoon kaupungin, Espoon seurakuntayhtymän sekä järjestösektorin edustajista. Ryhmän edustajat ovat olleet henkilöitä, jotka ovat tunteneet oman organisaationsa päätöksentekoprosesseja, ja heillä on ollut työtehtäviensä kautta mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon omalta osaltaan. Lisäksi ryhmän jäsenillä on ollut kiinnostusta edistää vapaaehtoistoiminnan mahdollistamista omassa organisaatiossaan. He ovat mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttaneet suotuisasti ja tukeneet Santra-hankkeen rahoitusta. Lisäksi he ovat toimineet arvokkaina neuvonantajina hankkeelle. Kumppanuusryhmässä mukana olleet henkilöt: Kaj Järvisalo, toiminnanjohtaja, Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry Jukka Huttunen, yhteisen seurakuntatyön päällikkö, Espoon seurakuntayhtymä Anna Kalske, yhteinen diakoniasihteeri vs., Espoon seurakuntayhtymä Maria Helin, yhteinen diakoniasihteeri vs., Espoon seurakuntayhtymä Anne Maria Maunuksela, yhteinen diakoniasihteeri, Espoon seurakuntayhtymä Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja, Espoon kaupunki Marja Dahl, aikuisten sosiaalipalveluiden päällikkö, Espoon kaupunki Sirpa Immonen, erikoisasiantuntija, vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Leena Westerlund, kotihoidon palvelupäällikkö, vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Kirsi Koivula, vapaaehtoistoiminnan palveluohjaaja, vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Sirkku Kiviniitty, vammaisasiamies, vammaispalvelut, Espoon kaupunki Mika Luukkainen, toiminnanjohtaja, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Tiina Nurmenniemi, projektipäällikkö, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Raisa Baer, hankesuunnittelija, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry

7 Kenttäryhmä Kenttäryhmä on toiminut Santra-hankkeen käytännön työryhmänä. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa. Ryhmässä on jaettu kuulumisia ja pysytty ajan tasalla vapaaehtoistoiminnan tilanteesta, suunniteltu hankkeen toimintaa ja arvioitu jo tehtyä työtä. Kenttäryhmä on koostunut käytännön vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ja ohjaajien edustuksesta. Ryhmässä on ollut mukana edustajia Espoon seurakuntien Lähimmäispalvelusta, Espoon kaupungin vanhusten- sekä vammaispalveluista sekä eri järjestöistä. Ryhmän jäsenet ovat olleet henkilöitä, jotka omassa työssään tai vapaaehtoisesti ovat mukana kehittämässä ja mahdollistamassa käytännön vapaaehtoistoimintaa ja joilla on ollut intoa osallistua Santra-hankkeen kehittämistyöhön sekä Espoon Vapaaehtoisverkoston yhteistyöhön. Kenttäryhmän jäsenet ovat olleet mukana myös useissa erilaisissa Santrahankkeen osaprojektikohtaisissa Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahoista koostuvissa työryhmissä. Santra-hankkeen kenttäryhmän jäseniä ovat olleet muun muassa: Pirkko Roos (Punainen Risti, Tapiolan osasto, Ystävävälitys) Aira-Maija Schultz (Punainen Risti, Kehä- Espoon osasto, Ystävävälitys) Ulla-Maija Keränen (Punainen Risti, Kehä- Espoon osasto, Ystävävälitys) Minna Miettinen (Kalliolan Setlementti) Kirsi Koivula (Espoon Kaupunki, vanhusten palvelut) Sirkku Kiviniitty (Espoon kaupunki, vammaispalvelut) Anne Maria Maunuksela (Espoon Seurakuntayhtymä) Anna Kalske (Espoon Seurakuntayhtymä) Maria Helin (Espoon Seurakuntayhtymä) Ulla Auvinen (Espoon Tuomiokirkkoseurakunta) Riikka Klaavu-Pihlajamaa (Olarin seurakunta) Katja Karvinen (Olarin seurakunta) Minna Maijanen (Espoonlahden seurakunta) Riitta Türkmen (Leppävaaran seurakunta) Tarja Huttunen (Espoon seurakuntayhtymä, näkövammaistyö) Tiina Pajula (EMY ry) Riikka Koola (EMY ry) Suvi Aksela (EJY ry, Win4All-hanke) Elisabet Hallikainen (EJY ry, Vertaisresepti-hanke) Vilja Vainio (EMY ry sekä EJY ry, Vertaisreseptihanke) Anu Toija (EJY ry, Vertaisresepti-hanke) Tiina Nurmenniemi (EJY ry, Santra-hanke) Raisa Baer (EJY ry, Santra-hanke) Milla Koski (EJY ry, Santra-hanke) Miikka Sinisalo (EJY ry, Santra-hanke) Carina Palatz-Kapoglu (EJY ry, Santra-hanke) Mika Luukkainen (EJY ry) 5. Kartoitus Santra-hankkeen kehittämistoiminta aloitettiin toteuttamalla laaja kartoitus espoolaisten vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen silloisesta tilasta: vahvuuksista, tarpeista, toiveista, haasteista ja mahdollisuuksista. Kartoituksella haluttiin saada tarkennusta hankesuunnitelman laajamittaisiin tavoitteisiin. Santran työntekijät laativat 20 sivun mittaisen kyselyn, joka toimitettiin noin 180 taholle. Kartoitukseen reagoi 75 tahoa, joista 51

8 8 palautti lomakkeen täytettynä. 24 tahoa ilmoitti, ettei juuri sillä hetkellä kuulu kohderyhmäämme: heillä ei ollut organisoitua vapaaehtoistoimintaa. Hankkeen varsinainen toiminta ja suuntaviivat määrittyivät kartoituksen tulosten perusteella. Tulosten avulla voitiin osaprojektit suunnitella siten, että ne vastasivat aidosti ruohonjuuritason keskeisimpiin tarpeisiin. Kartoitus vahvisti alkuperäisten tavoitteiden tarpeellisuutta ja toi myös uusia näkökulmia käytännön kehittämisen suunnitteluun. Merkittävimpiä kartoituksessa esiinnousseita seikkoja olivat: tarve toimintaa organisoivien yhteistyön tiivistämiselle ja verkostoitumiselle tarve näkyvyyden lisäämiselle sekä uusille viestintäkanaville (yhteiset nettisivut) vapaaehtoisten tarve sekä resurssien puute toiminnan organisoimisessa Kartoituksen tulosten perusteella muun muassa: käynnistettiin vapaaehtoistoiminnan yhteistyöverkosto (Espoon Vapaaehtoisverkosto) luotiin toimintaa kokoavat nettisivut (www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi) aloitettiin monipuolinen toiminta vapaaehtoistoiminnan sujuvan organisoimisen ja verkostoyhteistyön tueksi sekä turhien päällekkäisyyksien karsimiseksi Ks. liite 1: Kartoituksen tulokset. Kartoituksen tulokset löydät myös osoitteesta 6. Espoon Vapaaehtoisverkosto Santra-hanke käynnisti Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan infotilaisuudella joulukuussa Paikalle saapui yli 50 järjestön, seurakunnan tai kaupungin vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä. Tilaisuudessa ideoitiin verkoston toiminnan luonnetta ja kirjattiin ylös toiveita erilaisista toimintamuodoista. Heti alussa verkostoon ilmoittautui mukaan 43 jäsentahoa. Sittemmin jäsenmäärä on kasvanut niin, että vuoden 2012 lopussa jäseniä oli yhteensä 83. Aluksi hankkeen kohderyhmänä olivat sosiaali- ja terveysalan toimijat. Vuonna 2010 toiminta avattiin koskemaan myös muiden sektoreiden vapaaehtoistoimintaa. Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsenyys on maksuton ja avoin kaikille vapaaehtoistoimintaa sen yleisiä periaatteita noudattaen koordinoiville yhteisöille. Vuosien 2009 ja 2010 aikana etsittiin ja kokeiltiin erilaisia toimintamalleja vapaaehtoistoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi. Alettiin muun muassa järjestää

9 9 säännöllisiä verkostotapaamisia. Hanketyöntekijät keräsivät palautetta tapaamisista ja pohtivat, millainen yhteinen toiminta vastaisi tarpeisiin parhaiten. Haluttiin järjestää säännöllisiä tilaisuuksia, joissa vapaaehtois-/järjestötoiminnan ympärillä työskentelevät ja aktiivit saisivat mahdollisuuden verkostoitua muiden toimijoiden kanssa, tukea omalle toiminnalleen, uusia näkökulmia tai vahvistusta jo toimiviin käytäntöihin. Punaisena lankana tapaamisissa oli vapaaehtoistoiminnan organisoimisen näkökulma. Vuodesta 2012 alkaen Santra alkoi järjestää verkostotapaamisia yhdessä EJY ry:n win4all-hankkeen kanssa, sillä tarve ja kohderyhmä verkostotapaamisten kaltaiselle toiminnalle oli osittain sama. Jokaisen tapaamisen aihepiiriin liitettiin asiantuntija-alustus. Vuoden 2012 Verkostotapaamisten alustajat ja aiheet olivat seuraavat: Anne Birgitta Pessi, professori, Helsingin yliopisto: Vapaaehtoistoiminnan nykytila tutkimusten valossa Liisa Reiman, Valikkoryhmien perustaja, Näkövammaisten keskusliitto: Vinkkejä vapaaehtoisten sitouttamiseen Leo Stranius, pääsihteeri, Luontoliitto: Viestinnän ja erityisesti sosiaalisen median hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa Vaikka Santra-hanke toimi kaiken taustalla, haluttiin ulospäin alkaa käyttää suurimmassa osassa viestintää nimitystä Espoon Vapaaehtoisverkosto. Sen ajateltiin tuovan näkyville toiminnan laajamittaista yhteistyötä ja kuvaavan myös jatkuvuutta paremmin kuin Santrahanke. Lähtökohtana oli myös ajatus, että Santra-hankkeessa kehitettiin alusta asti pysyvää toimintamallia. Espoon Vapaaehtoisverkosto tarkoittaa jäsentahojen muodostaman verkoston lisäksi myös tahoa, joka muun muassa kehittää espoolaista vapaaehtoistoimintaa tuo vapaaehtoistoimintaa ja sen merkitystä näkyville vaikuttaa vapaaehtoistoimintaa koskeviin asioihin päättäjätasolla tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia espoolaisille tukee toimintaa organisoivia tahoja koordinoi Espoon keikka-vapaaehtoistoimintaa Vapaaehtoistoiminnan muotoja, erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä esimerkiksi tiedotusta ja näkyvyyttä kehittääkseen Santra-hanke on vuosien varrella kutsunut koolle erilaisia verkoston jäsentahoista koostuvia työryhmiä. Ryhmät ovat kokoontuneet muun muassa ideoimaan vanhusten tai vammaisten parissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa (myöhemmin Keikka-apu (luku 9) ja kehitysvammaisten kaveritoiminnan tukiryhmä), nettisivujen kehittämistä, vapaaehtoistoiminnan teemavuotta, kiitosjuhlia, Operaatio villasukkaa, valokuvanäyttelyä, mainoskampanjaa, tukihenkilökoulutuksia ja niin edelleen. Kaikessa kehittämisessä on ollut olennaista, että

10 10 verkoston jäsentahot ovat voineet osallistua ja antaa sekä mielipiteensä ja näkemyksensä että tukensa toiminnan kehittämiseen. Vuonna 2011 Espooseen muodostettiin eri toimijoiden yhteinen Kehitysvammaisten kaveritoiminnan tukiryhmä. Tukiryhmässä on mukana useita Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahoja ja ryhmän tavoitteena on kehittää Espooseen toimiva kehitysvammaisten vapaaehtoisen kaveritoiminnan yhteistyömuoto. Ryhmän moottorina on toiminut Kehitysvammaisten palvelusäätiön Aktiiviseen asumiseen -hankkeen vetäjä, joka hankkeen loputtua 2012 siirtyi säätiön uuteen Kipinöitä! -hankkeeseen ja jatkoi tukiryhmän koordinointia. Santra-hanke on ollut alusta asti aktiivisena osapuolena ryhmän toiminnan kehittämisessä. Verkoston toimijat ovat olleet kiinnostuneita yhteistyön mahdollisuuksista ja osallistuneet siihen aktiivisesti kukin omien tarpeidensa mukaan. Erityisen selväksi on hankkeen aikana tullut, että verkostoyhteistyön ylläpitäminen vaatii tahon, joka koolle kutsuu ja koordinoi toimintaa. Ilman tätä fasilitointia yhteistyö jää hyvin nopeasti hyväksi ideaksi jäsenyhteisöjen omien arkikiireiden jalkoihin. 7. Hankkeen harjoittama yhteistyö Santra-hanke on tehnyt laajamittaista ja monipuolista yhteistyötä lukuisten eri tahojen ja toimijoiden kanssa koko viisivuotisen hankkeen ajan. Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahojen lisäksi yhteistyötä on tehty monien eri tahojen kanssa verkoston ulkopuolella. Hankkeen tavoitteena on alusta asti ollut jakaa keräämäänsä tietotaitoa sekä hyödyntää muiden jo olemassa olevaa tietoa ja kokemuksia vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä, koordinoimisesta ja verkostoyhteistyöstä Yhteistyökumppanit valtakunnallisesti Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet muut Suomessa vapaaehtoistoimintaa koordinoivat tahot ja kehittämishankkeet. Näitä ovat olleet esimerkiksi Oulun Vares-hanke, HelsinkiMissio, Tampereella toimiva Kehitysvammaisten tukiliiton Best Buddies toiminta, Kierrätyskeskuksen Vety-hanke, Kansalaisareena, pääkaupunkiseudun VALIKKO-ryhmä (useista tahoista koostuva vapaaehtoistoimintaa koordinoivien vertaisryhmä), Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit, Jyväskylän Vapari, Vantaan kaupungin vammaispalvelut ja Rovaniemen Neuvokas. Yhteistyötä on tehty osan kanssa pitkäjänteisesti ja osan kanssa kertaluontoisemmin. Yhteistyön muotoja ovat olleet muun muassa valtakunnallisten tapahtumien ja seminaarien järjestäminen, vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkostoyhteistyön kehittäminen (vetäjinä Kansalaisareena ja VALIKKOverkosto), monenlainen tiedottaminen sekä päättäjätason vaikuttaminen. Espoon Vapaaehtoisverkosto toimi yhtenä allekirjoittajatahona Kierrätyskeskuksen Vetyhankkeen laatimassa vetoomuksessa Työ- ja elinkeinoministeriölle. Vetoomus koski

11 11 työttömän oikeutta osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vetoomuksen sekä Vety-hankkeen harjoittaman perusteellisen lobbauksen vaikutuksesta TEM antoi TE-toimistoille uudet ohjeet vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen suhtautumisesta ja lain tulkitsemisesta. Työn alla ovat olleet myös vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön verotusta koskevat kysymykset. Oulun Vares-hankkeen kanssa yhteistyö on ollut arvokasta ja tiivistä vertaisyhteistyötä. Hankkeet alkoivat ja päättyivät lähes samanaikaisesti ja myös toimintasuunnitelmissa oli paljon yhteneväisyyksiä. Hankkeen työntekijät ovat toimineet toisillensa vertaistukena sekä benchmarkanneet toistensa hyviä toimintatapoja. Santra-hanke on saanut Vares-hankkeelta vinkkejä muun muassa koulutuskalenterin kehittämiseen, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja tiedottamiseen liittyen. HelsinkiMission kanssa yhteistyötä tehtiin Keikka-aputoiminnan kehittämisessä. Keikkaaputoiminnan malli ja tuki toiminnan käynnistämiseen Espoossa saatiin HelsinkiMission Senior Trainer hankkeelta. (Lisää yhteistyöstä kohdassa Keikka-apu, luku 9). Vantaan kaupungin vammaispalveluiden kanssa yhteistyö aloitettiin vuonna Aktiiviseen asumiseen- ja myöhemmin Kipinöitä! -hanke sekä Santra-hanke alkoivat yhdessä järjestää yhteisiä tapaamisia Vantaan kaupungin vammaispalveluiden kanssa tavoitteenaan välittää tietoa paikkakuntien välillä sekä miettiä yhteistyömuotoja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä perustettiin vuonna Santra-hanke on tehnyt ryhmän kanssa yhteistyötä muun muassa ensimmäisen vapaaehtoistoiminnan kansalaisinfon suunnittelun merkeissä vuonna Lisäksi hanke on osallistunut muihin tukiryhmän järjestämiin infotilaisuuksiin sekä tehnyt muuta vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyvää yhteistyötä tukiryhmän vetäjän, espoolaisen kansanedustajan Sanna Lauslahden kanssa Oppilaitosyhteistyö Oppilaistosyhteistyötä on tehty erityisesti Espoon Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Laureasta on saatu hankkeelle useita työharjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä ja lisäksi Laurea on kehitellyt vapaaehtoistoimintaan liittyviä opintosuorituksia. Santra on myös esitellyt sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille vapaaehtoistoimintaa ja sen eri muotoja erilaisissa tilaisuuksissa. Nottinghamilainen (Iso-Britannia) Bilborough College järjestää oppilasryhmävaihtoja Helsingin IB-lukion kanssa. Vierailujensa aikana ryhmät toivoivat voivansa osallistua suomalaiseen vapaaehtoistoimintaan. Vuosina 2011 ja 2012 ryhmien opettaja oli yhteydessä asian tiimoilta Espoon Vapaaehtoisverkostoon ja Verkosto järjesti ryhmille molempina vuosina päivän mittaisen ohjelman vapaaehtoistoiminnan parissa.

12 12 Vuonna 2012 Espoon Vapaaehtoisverkosto sai yhteydenoton Espoon kansainvälisestä lukiosta. Koulu halusi löytää vapaaehtoistoimintaa, johon oppilaat voisivat osallistua osana opintojaan. Santra kävi keskusteluja koulun opettajan kanssa heidän toiveistaan ja yhdisti koulun Kehitysvammaisten palvelusäätiön Kipinöitä! hankkeen kanssa. He ideoivat yhdessä tapahtuman koulun oppilaille ja kehitysvammaisille. Lisäksi hankkeessa on ollut työharjoittelijoita muun muassa Oulun Yliopistosta, Keskuspuiston ammattiopistosta sekä Pekka Halosen akatemiasta Espoon julkinen sektori Espoon kaupungin eri yksikköjen sekä Espoon seurakuntayhtymän kanssa on tehty aktiivista ja tauotonta yhteistyötä usealla hankkeen toimintasaralla. Espoon kaupungin kanssa yhteistyötä on tehty etupäässä vanhusten palveluiden sekä vammaispalveluiden kanssa, ja erilaisia yhteistyökuvioita on ollut myös maahanmuuttajapalveluiden, nuorisotoimen sekä kulttuuri- ja sivistystoimen (kirjastot ja työväenopisto) kanssa. Espoon seurakuntayhtymän kanssa yhteistyötä on tehty niin hallinnollisella tasolla kuin paikallisseurakuntien kanssa käytännön vapaaehtoistoimintaa sekä verkostoyhteistyötä kehittäen. Sekä Espoon seurakuntayhtymä että Espoon kaupungin sosiaali- ja perhepalvelut sekä vanhusten palvelut ovat rahoittaneet Santra-hanketta koko hankeajan Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n muut kehittämishankkeet Santra-hanke on tehnyt jatkuvasti tiivistä yhteistyötä useimpien EJY ry:n kehittämishankkeiden sekä perusorganisaation kanssa. Yhteistyö on liittynyt erilaisten tapahtumien järjestämiseen, yhteisten toimintamallien kehittämiseen sekä niihin toimintoihin, joilla muiden hankkeiden toiminta on linkittynyt vapaaehtoistoimintaan tai sen kehittämiseen Yritysyhteistyö Yritysyhteistyötä on hankevuosien aikana tehty muutamien yritysten kanssa. Yritykset ovat joko tukeneet hanketta yhteiskuntavastuullisella toiminnallaan tai halunneet kehittää omaa vapaaehtoistoimintaansa. Espoon Vapaaehtoisverkosto sai vuonna 2008 ja 2009 maksutonta mainostilaa Eniron puhelinluettelosta, kaupunki-infosta sekä nettisivuilta. Eniron työntekijät osallistuivat myös

13 13 Santra-hankkeen koordinoimaan Liikuta Minua -päivän tapahtumaan Puolarmetsän sairaalassa ulkoiluttamalla pyörätuolipotilaita. Viestintätoimisto Remes & Packart toteutti Santra-hankkeelle yhteiskuntavastuullisena tekona Espoon Vapaaehtoisverkoston logon. HP:n henkilökuntaa Santra-hanke kävi kouluttamassa vapaaehtoistoiminnan perusteista. Lisäksi Santra-hanke on konsultoinut muutamia yrityksiä heidän pohtiessa erilaisia vapaaehtoistoimintaan osallistumisen mahdollisuuksia. Muutama hoivayritys myös koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja on liittynyt verkoston jäsentahoksi. Haasteena toimivassa yritysyhteistyössä, erityisesti yritysten kiinnostuessa vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta on, että usein yritysten henkilöstöllä on enemmän intoa ja hyvää tahtoa kuin loppujen lopuksi aikaa saattaa suunnitelmat loppuun ja käytäntöön. Haasteena on myös löytää paikkoja yritysten suosimille kertaluontoisille tempauksille. Harvalla yhdistyksellä tai esimerkiksi palvelukodilla on tilaisuus vastaanottaa kerralla useita kymmeniä, tai jopa satoja, vapaaehtoisia ja koordinoida päivää niin mukavalta kuin tempaus kuulostaisikin. Silti hankkeen aikana on ollut ilo huomata, että yritysten kiinnostus kannustaa työntekijöitään osallistumaan vapaaehtoistoimintaan työajan puitteissa on kasvanut. Jotkut yritykset mahdollistavat työntekijänsä osallistumisen työntekijän itsensä valitsemana aikana siten, että hänellä on valittavissa tietty tuntimäärä kuukauden tai vuoden aikana, jonka hän voi käyttää vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen työaikana. Toimintamalli on mielenkiintoinen ja tulevaisuuden haaveena Santralla ja Espoon Vapaaehtoisverkostolla onkin löytää enemmän resursseja tämän muotoisen yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseen. 8. Vapaaehtoisverkosto.fi Hankkeen käynnistyessä tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista löytyi hyvin hajanaisesti, lähinnä googlaamalla tai puhelinrumballa eri järjestöihin. Tieto avoimista tehtävistä oli toimijoiden itsensä tiedossa, mahdollisesti heidän omilla nettisivuillaan, josta yleisesti vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneen oli sitä lähes varsin vaivalloista löytää. Ensimmäisen hankevuoden aikana espoolaisille rakennettiin internetsivut, jotka tuovat vapaaehtoistoiminnan kootusti näkyville niin, että vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut löytää helposti sopivia tehtäviä. Sivuston rakentaminen aloitettiin keväällä Verkoston sivut julkaistiin järjestetyssä verkostotapaamisessa. Seuraava tilasto näyttää sivuston kävijämäärien kasvun vuosittaisella tasolla. Kasvavista kävijämääristä voi päätellä, että sivusto koetaan hyödylliseksi ja toimivaksi.

14 Avoimet tehtävät Vuonna 2012 Espoon Vapaaehtoisverkoston nettisivuilta löytyi satoja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Avoimien tehtävien lisäksi sivustolta löytyivät myös mm. koulutukset ja kurssit. Kunkin avoimen tehtävän yhteyteen on ollut lisättynä tehtävän ilmoittaneen jäsentahon yhteystiedot sekä sähköinen ilmoittautumislomake, joka täytettynä välittyy suoraan tehtävän ilmoittaneen henkilön/jäsentahon sähköpostiin. Suuri haaste on ollut saada monimuotoinen vapaaehtoistoiminta taipumaan lomakkeisiin ja koko sivuston rakenteeseen. Siinä apuna on ollut aktiivinen käyttäjien kuunteleminen, yhdessä kehittäminen ja muun verkostotyön tuoma näkemys vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistehtäviin on lähetetty hankkeen aikana 533 ilmoittautumislomaketta. Lähetettyjen lomakkeiden määrä on kasvanut joka vuosi. Verrattuna hankkeen lähtötilanteeseen nykyisin myös toimijat, jotka ovat espoolaisille tuntemattomampia, voivat helpommin löytää vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut löytää sivustolta toiminta-alueen mukaan itseään kiinnostavia tehtävävaihtoehtoja, eikä hänen tarvitse etukäteen olla selvillä, mitkä tahot vapaaehtoistoimintaa organisoivat.

15 Tilastointi Aluksi tehtävästä kiinnostuneen ilmoittautumislomake välittyi vain suoraan tehtävästä vastaavalle henkilölle jäsenyhteisöön, hankkeessa saatiin vain tieto, että tehtävään on ilmoittauduttu. Vuodesta 2010 ilmoittautumislomakkeiden kopiot alkoivat tulla myös hankkeelle, josta lähtien on voitu analysoida, ketkä ilmoittautuvat vapaaehtoistoimintaan ja mihin tehtäviin. Eniten kiinnostusta on ollut nuorilla aikuisilla naisilla kohdistuen ikäihmisten parissa tehtävään vapaaehtoistoimintaan. Sivuston tilastoinnista on ollut hyötyä myös vapaaehtoistoiminnan puolesta puhumisessa, kun hankkeeseen on saatu ajantasainen ja melko kattava kuva vapaaehtoistoiminnan tilanteesta Espoossa. Nettisivuston kävijämäärät ja muut numeraaliset faktat ovat tuoneet vakuuttavuutta keskusteluissa kaupungin ja seurakunnan päättäjien kanssa. Sivuston ansiosta myös näkyvyyden lisääminen vapaaehtoistoiminnalle on ollut helpompaa. On voitu markkinoida yhtä sivustoa, josta tieto löytyy kootusti Koordinaattoreiden työkalupakki Yllättävä tulos, jota sivustoa rakennettaessa ei osattu suunnitella, on vapaaehtoistoiminnan työkalupakin laaja suosio. Useat koordinaattorit ympäri Suomen ovat saaneet arvokkaita vinkkejä toiminnan käytännön järjestämisestä työkalupakin avulla. Työkalupakin mallit koottiin valtakunnallisesti sähköpostilla keväällä 2010, kun hankkeessa oli huomattu, että eri toimijoilla ympäri maan on tarve hyvin samankaltaisille materiaaleille: koulutusaineistolle, lomakkeille, ohjeille ynnä muille malleille. Ennen työkalupakkia olemassa olevia materiaaleja vaihdeltiin satunnaisesti toimijoiden kesken, mutta piti tietää, keneltä mallia kysyy. Työkalupakki on linkitetty myös Kansalaisareenan sivuille, jota kautta sitä käytetään aktiivisesti ympäri Suomea avuksi vapaaehtoistoiminnan koordinoimiseen Sivuston rakentamisen haasteet Sivuston suurimpia haasteita on ollut käyttäjälähtöisyyden toteuttaminen. Sekä koordinaattoreiden että vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden tietotekniset taidot ovat hyvin kirjavat. Sivustoa rakentaessa ja kehittäessä on otettu huomioon heikoimmillakin taidoilla sivustoa käyttävät. Toinen haaste on ollut tietotaidon puute sivustoa rakentaessa. Valmiita malleja vapaaehtoistoimintaa koordinoivista sivustoista Suomessa ei ollut vielä vuonna 2008, kun Espoon Vapaaehtoisverkoston sivua alettiin kehittää. Tarpeita ja unelmia sivuston kehittyessä syntyi paljon (muun muassa vapaaehtoisten rekisteröintimahdollisuus, tehtyjen vapaaehtoistuntien tilastointi, vapaaehtoisen välittäminen yhteisöltä toiselle ja niin edelleen), mutta joidenkin ideoiden tekninen toteutus on kaatunut budjettikysymyksiin tai tietotaidon puutteeseen.

16 Tulevaisuuden haaveet Alkuperäiset haaveet tilastointityökaluista ja vapaaehtoisen välittämisprosessin helpottamisesta ovat yhä ajankohtaisia. Vapaaehtoistoiminnan sivustojen määrä on kasvanut viiden vuoden aikana (Toimintasuomi, Suurella Sydämellä, Toimeksi.fi.). Sivustojen välinen yhteistyön rakentuminen tulee olemaan tärkeää, jotta kiinnostuneen on helppo tulevaisuudessakin löytää mielekkäitä tehtäviä. Yhteistyötä on jo aloitettukin: Espoon Vapaaehtoisverkosto ja Oulun vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus ovat mukana rakentamassa toimeksi.fi sivuston vapaaehtoistoiminnan osuutta. Hedelmällistä vuoropuhelua on käyty myös Suurella Sydämellä- sivuston ylläpitäjien sekä Toimintasuomen kanssa. Yhteistyöllä haetaan muun muassa kustannustehokkuutta yhteisellä suunnittelulla ja tekniikalla. Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin aina paikallista ja tämä näkyy yhteistyön koordinoinnissa olennaisena tekijänä. 9. Keikka-apu Santra-hankkeen uutena toimintamuotona aloitettiin alkukeväästä 2011 nk. Keikka-apu, joka on ikään kuin kevennetty versio SPR:n perinteisestä ystävätoiminnasta ja seurakuntien lähimmäispalvelu-toiminnasta. Keikka-apu tarjoaa vapaaehtoisvoimin kotona asuville yli 65- vuotiaille kertaluontoista tukea arjessa selviämiseksi. Tehtäväkirjo on laaja: keikka-auttaja voi esimerkiksi lähteä asiakkaan kanssa kauppaan, lääkäriin, kahville, kirjastoon tai ulkoilemaan. Tai vaikka avustaa tietokoneen tai kännykän käytössä, virittää digiboksin, auttaa lomakkeiden täytössä, vaihtaa lampun tai tehdä pienimuotoisia nikkarointitöitä. Siivoustöitä vapaaehtoiset eivät kuitenkaan tee. Periaatteena on myös, että toimitaan yhdessä: keikka-auttaja ei tee asioita ikäihmisen puolesta, vaan hänen kanssaan. Nykypäivän ihmisten kiireinen elämänrytmi aiheuttaa sen, että he eivät halua tai pysty sitoutumaan säännölliseen vapaaehtoistoimintaan. Uusia vapaaehtoisia on vaikea löytää esimerkiksi perinteisiin ystävätoimintoihin. Auttamisen halu ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole laantunut. Keikka-auttaja ei sitoudu tekemään tiettyä määrää keikkoja. Hän valitsee itselleen sopivaan ajankohtaan käyvän ja mielekkään tehtävän. Täten keikkavapaaehtoisuus ei vaadi niin paljon sitoutumista kuin perinteiset vapaaehtoistoiminnan muodot, ja onkin houkuttanut runsaasti aktiivisia vapaaehtoisia mukaan toimintaan Keikka-avun tausta ja pilottivuosi Malli toimintaan saatiin HelsinkiMissiolta, jossa vastaavaa toimintaa on organisoitu jo vuodesta Koska heidän koulutuksiinsa osallistui myös espoolaisia, syntyi ajatus Keikkaaputoiminnan aloittamisesta myös Espoossa. Keikka-apua on alusta lähtien suunniteltu, kehitetty ja organisoitu yhteistyöverkostossa, johon kuuluu espoolaisten seurakuntien, Espoon kaupungin ja järjestöjen (HelsinkiMissio, SPR, Esbo svenska pensionärer) edustajia. Edellä lueteltujen tahojen edustajat kuuluvat suunnittelutyöryhmään, joka kokoontuu

17 17 vähintään neljästi vuodessa. Keikka-apu tekee tiivistä yhteistyötä myös Espoon kaupungin kotihoidon kanssa, joka ohjaa asiakkaitaan Keikka-avun piiriin. Syksyllä 2012 toimintaa laajennettiin siten, että myös Espoon seurakuntien diakoniatyöntekijät voivat välittää tietoa Keikka-avusta asiakkailleen. Keikka-avun pilotti toteutettiin vuonna 2011 Suur-Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueilla. Pilotti sujui kaiken kaikkiaan ennakko-odotuksia paremmin. Keikka-auttajakoulutuksia järjestettiin vuoden aikana kaksi, ja niihin osallistui yhteensä 55 henkeä, joista toimintaan lähti haastattelujen jälkeen mukaan 40. Keikkapyyntöjä tuli yli 100, joista lopulta toteutui n. 80. Kiinnostus toimintaa kohtaa heräsi laajalti. Kyselyjä toiminnan laajenemista kohtaan tuli useita, niin kotihoidolta kuin avuntarvitsijoiltakin. Ajatuksena oli, että toimintaa lähdettäisiin pilotin jälkeen laajentamaan pikkuhiljaa siten, että lopulta toiminta ulottuisi koskemaan koko Espoota. Tätä tarkoitusta varten Keikka-avun pyörittämiseen haettiin vuodelle 2012 rahoitusta Rahaautomaattiyhdistykseltä, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetty. Tilanne keikkatoiminnan jatkosta jäikin loppuvuodesta avoimeksi Keikka-apu v Koska kokemukset keikkatoiminnasta olivat hyviä, sille haettiin jatkorahoitusta Espoon seurakuntayhtymältä. Espoon seurakuntayhtymä myönsi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:lle kesäkuussa 2012 toiminta-avustuksen nuorten ja vanhusten syrjäytymistä ennaltaehkäisevän Korsi-hankkeen määrärahasta. Keikka-avun koordinaattori aloitti työnsä , ja Keikkaavun päivystyspuhelin avautui uudestaan Keikka-avun ensisijaiseksi, konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin se, että toiminta saataisiin vuoden loppuun mennessä vähintään samalle tasolle kuin ennen helmikuussa 2012 alkanutta taukoa. Välitettyjen kertaluontoisten avustuskäyntien (keikkojen) tavoitemäärä syksyn 2012 aikana oli 100 keikkaa. Tämä tavoite saavutettiin kirkkaasti, sillä vuoden loppuun mennessä keikkatilauksia tuli 151 kpl. Keikoista vain n. 3 % jäi toteutumatta sen takia, ettei tehtävään löytynyt sopivaa vapaaehtoista. Tavoitteeksi asetettiin myös, että syksyn aikana saataisiin koulutettua n. 40 uutta vapaaehtoista. Kahteen järjestettyyn koulutukseen osallistui lopulta yhteensä 30 henkeä, joista mukaan toimintaan lähti 25 heti alusta asti vahvasti sitoutunutta vapaaehtoista. Laajemmin toiminnan tavoitteena on ikäihmisen yksinäisyyden lievittäminen ja ennaltaehkäiseminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Kirsi Koivulan Keikka-apua käsittelevän ylemmän AMK-opinnäytetyön tulosten perusteella nämä tavoitteet myös täyttyvät. Kotihoidosta ja ikäihmisiltä itseltään saadun palautteen mukaan palveluun ollaan oltu erittäin tyytyväisiä. Opinnäytetyön voi lukea osoitteessa (http://publications.theseus.fi/handle/10024/48575).

18 Julkisuus ja tiedottaminen Santra-hanke ja Espoon Vapaaehtoisverkosto on ollut säännöllisesti esillä erilaisissa medioissa. Julkisuudelle ja näkyvyydelle vilkkain vuosi oli 2011, joka oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Sinä vuonna useat eri tahot koko Suomen laajuisesti toivat vapaaehtoistoimintaa esille ja media tarttuikin helpommin aiheeseen. Samana vuonna Espoon Vapaaehtoisverkosto järjesti muun muassa ulkomainoskampanjan. Teemavuoden näkyvyys näkyy selkeästi muun muassa nettisivujen kävijämäärissä sekä uusien vapaaehtoisten määrässä. Hankkeen aikana opittiin paljon tiedottamisesta. Media tarttuu selkeisiin ja kiinnostaviin aiheisiin. Pelkkä yleinen tiedottaminen tasolla vapaaehtoistoiminta on tärkeää ei riitä herättämään huomiota, vaan aihe pitää tuoda esille paketoituna mielenkiintoa herättäviin tempauksiin tai toimintamuotoihin. Tehokkaimmaksi tiedotuskanavaksi huomattiin nostot Espoon kaupungin internet-sivujen etusivulla. Tätä kautta saatiin useita haastattelupyyntöjä ilman erillistä tiedotteiden lähettämistä. Eniten kiinnostusta herättäviä aiheita ovat vuosien varrella olleet Keikka-aputoiminta ( ), Operaatio Villasukka (2011), Kiitosjuhlat ( ), Vuoden Vapaaehtoisteon palkitsemiset ( ) sekä kiertävä valokuvanäyttely vapaaehtoistoiminnasta (2011) Lehtijutut Vuosien varrella hankkeesta ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnasta on tehty useita kymmeniä juttuja erilaisiin lehtiin. Yksittäisinä aiheina erityisesti Keikka-apu, Operaatio Villasukka, Vapaaehtoistoiminnan kiertävä valokuvanäyttely sekä Vuoden Vapaaehtoisteon palkitseminen ovat saaneet paljon palstatilaa. Lehtiä, jotka ovat julkaisseet juttuja ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Länsiväylä, Esse, RAY:n Pieni Hetki -lehti, Espoo-lehti, VR:n Matkaan -lehti, HelsinkiMissio -lehti, Vartti, Vasen -lehti, Leppävaara -lehti, Vanhustenhuollon uudet tuulet -lehti sekä useat muut pienemmät julkaisut. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuonna 2012 Länsiväylällä oli vapaaehtoistoiminnan juttusarja, jossa julkaistiin neljä eri juttua espoolaisesta vapaaehtoistoiminnasta Radio Vuosien aikana on tehty myös muutama radiojuttu. Eniten radiotoimittajia on kiinnostanut Keikka-apu. Haastatteluja on annettu muun muassa Ylen Aikaiseen, sekä Radio Vegan ohjelmaan Godmorgon Huvudstadsregionen.

19 Esiintymiset alustukset ja esitelmät Hanke on esiintynyt myös asiantuntijaroolissa erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa: Joulukuussa 2010 Jyväskylän kaupungin Vapaaehtoistoiminnan keskuksen, Jyväskylän VALIKKO-ryhmän ja Versovan järjestämässä vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa alustus aiheesta vapaaehtoisverkostot Toukokuussa 2010 vapaaehtoistoiminnan koordinaattorien kevätkylvö Oulussa. Hyvät käytännöt jakoon Vaihtarit Learning Cafe-menetelmää hyödyntäen. Maaliskuussa 2011 eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Alustus aiheesta Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta. Toukokuussa 2011 RAY:n vapaaehtoistoiminnan seminaarissa Helsingissä. Alustus aiheesta Alueellisilla verkostorakenteilla vahvuutta vapaaehtoistoimintaan. Vuosina useita vierailuja ja esitelmiä Espoon kaupungin erilaisille työryhmille (muun muassa kotihoidon työryhmät, eri yksiköiden johtoryhmät) aiheena Santra-hankkeen ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan ja tulosten esittely sekä tietoa vapaaehtoistoiminnan merkityksestä sekä onnistuneesta koordinoinnista. Vuosina vierailuja ja esitelmiä Espoon seurakuntayhtymän diakoniatyöntekijöiden sekä alueellisten seurakuntien tapaamisissa. Aiheena Santra-hankkeen ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan ja tulosten esittely sekä opastus muun muassa nettisivujen käyttöön. Vuosina osallistuttu muutamaan otteeseen EJY ry:n kevät- ja syyskokouksiin sekä hallituksen kokouksiin. Toiminnan esittelyä EJY ry:n jäsenjärjestöjen edustajille Mainoskampanja Vuoden 2011 alussa Santra-hanke toteutti Espoon Vapaaehtoisverkostolle ensimmäisen ulkomainoskampanjan: Tunne siitä, että olet maailman rohkein, hauskin, taitavin tai viisain, on sanoinkuvaamaton. Jollekin ihmiselle sinä voit olla tärkein. Vapaaehtoistoiminta monipuolistuu ja haluamme sinut mukaan toimintaamme kokeile kerran tai sitoudu pidemmäksi aikaa. Mukaan tuleminen on helppoa. Valitse kohde ja toimintamuoto oman kiinnostuksesi mukaan sinä riität, me välitämme. Millon viimeksi olet ollut toiselle maailman tärkein ihminen?

20 20 Teksti on Espoon Vapaaehtoisverkoston ulkomainoskampanjasta, paikallisbussien istuinselustatarroista. Edellisen vuoden budjetista jäi ylijäämävaroja mainoskampanjan toteuttamista varten. Kampanjaa varten koottiin verkoston jäsentahoista työryhmä, joka muun muassa kilpailutti ja äänesti kolmesta mainostoimistosta kampanjan toteuttajan. Kampanjan kriteerejä olivat muun muassa seuraavat seikat: a) kampanjasta tulee näkyä espoolaisuus positiivisella tavalla, b) ilmeen nykyaikaisuus on ensiluokkaisen tärkeä, c) koska eläkeikäiset ovat kaikkein aktiivisimpia vapaaehtoistoiminnassa, ei kampanjan suoranaisesti tarvitse kohdistua heihin, vaan sen olisi hyvä herätellä uinuvia kohderyhmiä, d) ulkoasu ei kuitenkaan saa säikäyttää ketään, e) ihmisläheisyys ja f) houkutteleva, mieleenpainuva sanallinen viesti. Kampanjapaikoiksi valittiin hinta hyöty-suhteen perusteella Espoon paikallisbussiliikenteen istuinselustatarrat, bussien takalasit sekä suurtaulu Leppävaaran keskuksen asematunnelissa. Mainoskampanjalla oli näkyvyyden kannalta selkeä vaikutus. Parhaiten vaikutusta pystyttiin arvioimaan tarkastelemalla nettisivujen kävijämääriä sekä sähköisten ilmoittautumislomakkeiden määriä. Kampanjan aikana nettisivujen kävijämäärissä oli selvä piikki: sivuston kävijämäärät yli kaksinkertaistuivat, ja ilmoittautumislomakkeita täytettiin selvästi enemmän. Kampanjalla oli pitkäaikaisia vaikutuksia: kävijämäärät sekä vapaaehtoistehtäviin ilmoittautumiset jäivät pysyvästi korkeammalle tasolle. Pienikin ulkomainoskampanja vaatii reilua budjettia, sillä mainospaikat ovat kalliita ja myös mainostoimisto ottaa suunnittelusta omat kulunsa. Siksi tämän kaltaisen kampanjan toteuttamismahdollisuudet ovat monelle toimijalle olemattomat. Mainostaminen yhden kanavan kautta koettiin usean toimijan kannalta onnistuneeksi. Myös Santra-hankkeelle kampanjan kulut olivat hankebudjettiin nähden suuret, ja ilman edellisen vuoden ylijäämävaroja sen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista Ulkoasu ja slogan Ulkoasua mietittiin jo hankkeen alkuvaiheessa. Aluksi tärkeintä oli saada toiminnalle logo, esitteet sekä nettisivuille sopiva ulkoasu. Vuonna 2008 viestintätoimisto Remes & Packart tuki hanketta ja toteutti Espoon Vapaaehtoisverkostolle logon veloituksetta, yrityksen yhteiskuntavastuullisena tekona. Tunnuksessa esiintyvä slogan Sinä riität, me välitämme oli

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116

Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmä ja ministeriöt Pyöreän pöydän keskustelu Pe 29.1.2010 klo 9-12, Eduskunta, A116 9:00 Tervetuloa Sanna Lauslahti, Eduskunnan vapaaehtois tukiryhmän puheenjohtaja 9:05 Vapaaehtois

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

5. KERTA 9.3. (TIISTAI) Maahanmuuttajien erityispiirteet / Anne Parisot ja Inga Ahtokari, Espoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut

5. KERTA 9.3. (TIISTAI) Maahanmuuttajien erityispiirteet / Anne Parisot ja Inga Ahtokari, Espoon kaupungin maahanmuuttajapalvelut TUKIHENKILÖKOULUTUS 9.2 13.4.2010 1. KERTA 9.2. (TIISTAI) Tutustuminen / Vilja Vainio, Tiina Nurmenniemi koulutuksen sisältö pääpiirteittäin ja pelisäännöt mm. poissaoloista ja työnohjauksesta Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus

Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?

Lisätiedot

Koonti K3-työpajasta tiistaina 17.6.2014 Co/Malskilla (Lisätty Slack:iin 5.8.) Kristiina, Riikka ja Ike

Koonti K3-työpajasta tiistaina 17.6.2014 Co/Malskilla (Lisätty Slack:iin 5.8.) Kristiina, Riikka ja Ike Koonti K3-työpajasta tiistaina 17.6.2014 Co/Malskilla (Lisätty Slack:iin 5.8.) Kristiina, Riikka ja Ike Iken alustuksesta kaksi kuvaa, jotka ohjasivat itse aiheeseen: BENCMARKING - HYVIÄ MALLEJA JA IDEOITA

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Sosiaalisesti kestävä kehitys Oulussa 15.3.2012 klo 9-16.00 Rovaniemellä 16.3.2012 klo 9-16.00 Ajankohtaiset ja vuorovaikutteiset päivät tarjoavat pohdintaa, käytännön tietoa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden haastekampanja

EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden haastekampanja EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden haastekampanja Valtakunnallisesti maaliskuussa 2011 www.tuntitili.fi 10.3.2011 1 Lisätietoja: riikka.ahopelto@spek.fi, timo.sovanen@spek.fi tai valtteri.tervala@spek.fi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli Osaava ja ammatillinen koordinaattori mahdollistaa toiminnan ja vapaaehtoisavun jatkuvuuden. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin rooli 14.2.2010 Liisa Reinman Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Asiakas

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4 Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot