SILENT REPORTAGE. Mielikuvia Suomen matkailumarkkinoista Saksassa

Transkriptio

1 SILENT REPORTAGE Mielikuvia Suomen matkailumarkkinoista Saksassa Saksalaisten matkailijoiden haastatteluja Berliinissä ja Düsseldorfissa huhtikuussa 2011 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

2 Suomesta tulee ensimmäisenä mieleen hyttyset, metsät ja pitkät etäisyydet. Gisela M. Kuva Suomesta on sellainen, ettei siellä ole oikeastaan mitään, mutta juuri sen takia se voisi kiinnostaa. Vähän niin kuin luostari, jossa kaupunki on maallinen osa ja luonto ja tyhjyys uskonnollinen. Kaikupohja omille ajatuksille. Raimund S. 2

3 REPORTAASIN TAUSTAA Tämän Matkailun edistämiskeskus MEK:in tilaama ja Newsbrokers Oy:n tuottama Silent Reportage - raportti antaa tietoa saksalaisten matkailutottumuksista, - odotuksista ja - kokemuksista ja tarkemmin mahdollisesta kiinnostuksesta matkustaa lomamatkalle Suomeen. Omana osa- alueenaan raportissa haluttiin selvittää sitä, miten matkaideat syntyvät eli mitä tapahtuu ennen kuin ollaan siinä pisteessä, jossa potentiaalinen Suomen- matkaaja ryhtyy googlaamaan tietoja jostakin jo ideoidusta matkakohteesta. Aineisto perustuu henkilökohtaisille haastatteluille joita tehtiin huhtikuussa 2011 yhteensä 13 Berliinissä ja Düsseldorfissa. Hiljaisten reportaasien totutun toimitustavan mukaan raportti on tehty riippumattomasti täysin journalististen objektiivisuus- ja lähdekriteerien mukaan. Tilaajalla ei ole muuta osuutta raportin sisältöön kuin aiheen valinta. Raportin ovat toimittaneet Mika Horelli, Samuli Vierikko ja MMT Wim Schwerdtner. Berliini Mika Horelli Newsbrokers Oy 3

4 YHTEENVETO Saksalaiset ovat yksi ahkerimmin matkustelevista kansakunnista Euroopassa ja tätä reportaasia varten haastateltujen parissa tuntui siltä, että he matkustavat koko ajan niin kaukomatkoilla kuin viikonloppuretkillä. Suomen maine maassa käyneiden saksalaisten parissa on suhteellisen hyvä, joskin joissakin kvantitatiivisissa markkinatutkimuksissa Suomen kiinnostavuus jää selvästi Ruotsin, Norjan ja Tanskan taakse. Tämän raportin valossa vaikuttaa siltä, että Suomen keskeinen ongelma suhteessa muihin pohjoismaihin on se, ettei Suomea tunneta yhtä hyvin kuin sen naapureita. Erityisesti Saksan rajanaapurimaa Tanska markkinoi itseään suorastaan aggressiivisesti saksalaisille. Haastatteluista kävi selkeästi ilmi, että jos Suomea tunnettaisiin paremmin, se vetäisi myös paremmin matkailumaana. Muutama haastatelluista otti jopa kantaa siihen, kuinka Suomen pitäisi markkinoida itseään huomattavasti nykyistä näkyvämmin Saksassa. Tätä reportaasia varten tehtyjen haastattelujen perusteella Suomi matkailumaana tunnetaan Saksassa kummallisen huonosti ja Suomeen liittyy on paljon vääriä mutta oiottavissa olevia mielikuvia. Jo haastattelutilanteessa muutama haastataltava koki eräänlaisen ahaa- elämyksen; Suomessa ehkä kannattaisikin käydä. Monille maassa käymättömille saksalaisille Suomi on tuntematon, epärealistisen etäinen ja kallis maa, joskin itse suomalaisiin liitetään pääasiassa myönteisiä mielikuvia. Ne, jotka ovat Suomessa käyneet ovat usein tulleet uudestaan ja kokeneet matkailun maassa palkitsevana. Suomea arvostetaan kohteena, jossa on paljon tilaa, luonnon rauhaa, tilaisuus keskittyä omaan itseensä ja jossa kaikki toimii. Myös Suomen historia ja selviäminen Venäjän naapurissa koetaan kiinnostavaksi ja osalle saksalaisista juuri historia nostaa Suomen kiinnostavammaksi ohi muun muassa Ruotsin. Erityisen sopivana Suomea pidettiin lapsiperheiden mökkilomakohteena, maana jossa ei joudu kokemaan epämiellyttäviä yllätyksiä. Osalle saksalaisista Suomi näyttäytyy maana, jossa voi poikkeuksellisella tavalla rauhoittua muun maailman ja oman arkielämän melskeeltä. Seikkailunhaluisille Suomi on mielikuvaltaan turhan yllätyksetön matkakohde. Hinta- ja etäisyyskäsitysten lisäksi negatiivisia kommentteja tuottivat 4

5 mielikuvat ympärivuotisesta kylmyydestä, verenhimoisista hyttysparvista ja vaikeasta kielestä. Saksalaisten matkailuintoon vaikuttaa yhtä lailla tarve päästä pois tutuista kuvioista ja arkirutiineista kuin kohdata uusia elämyksiä ennenkokemattomissa matkakohteissa. Iso tekijä kohteiden valinnassa on käydä tapaamassa muualla asuvia ystäviä ja tuttuja. Nykyään monet heistä ovat nettituttuja. Markkinoinnin kohderyhmistä erottuu muutama selvä potentiaali. Nuoret samoilijat ja seikkailijat, joille Suomi on luonnonvaraisempi, tyhjempi ja vähemmän organisoitunut eli eksoottisempi matkakohde kuin Tanska tai Ruotsi. Toisen selkeän ryhmän muodostavat lapsiperheet, jotka haluavat nauttia luonnosta, mutta joille on lasten vuoksi tärkeätä että kaikki on suunniteltavissa etukäteen ja kaikki toimii kuten luvataan. Kolmas potentiaalinen ryhmä ovat herkuttelijat, joille Suomi voi tarjota paitsi Euroopan puhtaimmissa olosuhteissa tuotettua ruokaa, myös Michelin- tähtien arvoisia kulinaarisia elämyksiä. Matkaideoiden syntymisessä sukulaisten, tuttujen ja kaverien jutuilla on keskeinen rooli. Niiden leviämisen edistämiseksi kannattaa tehokkaasti hyödyntää sosiaalisen median tarjoamia, kasvavia mahdollisuuksia. Miten idea matkakohteesta löytyy? Haastatelluista merkittävä osa perusteli matkakohteidensa valintaa kertomalla syyksi ystäviltä ja tutuilta saadut vihjeet ja kuullut matkakertomukset. Toisin sanoen word- of- mouth - markkinointi toimii edelleen erittäin tehokkaasti. Kasvava osa tästä kaverien ja tuttujen välisestä viestinnästä kulkee sosiaalisen median kautta. Netistä myös haetaan vertaiskeskusteluja ja - arvosteluja matkakohteiden valinnan tueksi. Toinen keskeinen kohteiden valinnan peruste oli käydä tapaamassa muualla asuvia ystäviä ja tuttuja. Monessa tapauksessa he olivat nettituttuja eli ihmisiä joihin oli tutustuttu internetin kautta. Kolmas kanava uusien matkakohteiden ideointiin näyttää löytyvän lehtiartikkeleista, mutta ei välttämättä matkailulehtien jutuista vaan pikemminkin harraste- ja erikoislehtien tarjonnasta. Erikseen tässä nousi 5

6 esiin ruokamatkailijoiden tapa hakea virikkeitä alansa mediasta. Neljäs liikkeelle tönäisevä voima on oikeassa kontekstissa eteen osuva mainonta. Tässä nousi erikseen esiin liikennevälinemainonta Berliinin joukkoliikennevälineissä. Osaltaan tätä selittää se, että täyteen ahdetussa S- Bahnissa väsyttävän työpäivän jälkeen työmatkalaiset ovat todennäköisesti erityisen alttiita ärsykkeille joissa annetaan eväitä unelmoida olemisesta jossain aivan muualla kuin arkiympäristössä. Monelle saksalaiselle matkustaminen kun näyttää olevan pikemminkin lähtemistä omista arkiympyröistä pois kuin matkustamista varsinaisesti johonkin tiettyyn paikkaan. Näin pakomatka arjesta voi löytää kohteensa juuri sellaisen paikallisjunanvaunun seinältä, joka sattuu olemaan edessä kun oikein tekisi mieli olla muualla. Yksi selvästi nousussa oleva potentiaalinen matkailijaryhmä ovat ikäryhmään yli 50 kuuluvat gourmet- turistit, jotka matkustavat pitkin Eurooppaa ja maailmaa herkkujen ja Michelin- tähtien perässä. Näille parin tunnin lento viikonlopuksi jonnekin syömään ei taloudellisesti merkitse juuri mitään jos he vastapainoksi kokevat päässeensä maailman parhaiden herkkujen ääreen. Myös tässä Suomea ja suomalaisia huippuravintoloita piinaa tuntemattomuus; vaikka Helsingistä kokoisekseen kaupungiksi löytyy tällä hetkellä todellinen Michelin- tähtikeskittymä, vasta autettuina potentiaaliset saksalaiset gourmet- matkailijat heräsivät huomaamaan, että myös Suomessa on maailmanlistoille nostettuja keittiöitä ja poiketen suuresta osasta muuta Eurooppaa, meillä on myös harvinaisen edulliset olosuhteet tuottaa poikkeuksellisen puhtaita raaka- aineita. Mikä vetää saksalaisturisteja Suomeen? Suomen vetovoimatekijät saksalaisten matkailijoiden näkökulmasta ovat maan hiljaisuus, tyhjyys ja mahdollisuudet viettää lomaa etäällä oman asuinympäristön ihmispaljoudesta ja hälinästä. Suomessa arvostetaan asioiden toimimista ja järjestelmällisyyttä, joka kuitenkin jättää tilaa omatoimisuudelle ja vaeltelulle luonnon helmassa. Sama pätee myös talvimatkailuun jolloin vaeltelun korvaa hiihtely. Haastatteluista kävi hyvin selväksi, etteivät saksalaiset hae Suomesta suurkaupunkien hektistä vilinää ja uusien ihmissuhteiden löytymisen jännitystä, niiden paikka on muualla. Suomi on maa, jonne tullaan perheen tai ystävien kanssa rauhoittumaan ja nauttimaan nk. laatuaikaa. Yksi haastatelluista kuvasi yksityiskohtaisesti unohtumattomia kokemuksiaan 6

7 vuosittaisilla viikon lomilla Pohjois- Suomessa rauhoittumassa ja keskittymässä omaan itseensä. Hiljaisuutta ja rauhaa hakevien saksalaisten osalta Suomen tylsyys kääntyykin näin vahvuudeksi; Suomessa ei tarvitse rehkiä lomalla vaan siellä voi aivan hyvällä omallatunnolla vain olla ja laiskotella vaikkapa hyvien kirjojen parissa. Haastatteluissa kävi selvästi ilmi, että saksalaismatkalijoiden enemmistö kertoo vierastavansa turistirysiä, alueita ja paikkoja joissa tapaa vain muita matkailijoita ja ainoat paikalliset ovat palveluhenkilökuntaa. Tässä mielessä Suomi on mitä ihanteellisin matkailumaa, vaikka turismiteollisuutta on, sekoittuminen paikalliseen väestöön käy helposti. Mikä torjuu saksalaisturisteja Suomesta? Haastatteluista käy hyvin ilmi, että Suomen matkailumarkkinoinnin on vaikea kilpailla niistä turisteista, jotka etsivät suurkaupunkien hektistä yötä tai Alppien laskettelurinteiden after- ski - baarien tungosta. Osalle haastatelluista oman maan pohjoispuolista Eurooppaa ei tunnu olevan eikä se kiinnosta. Suomen on vaikeata markkinoida itseään edes kesällä auringonpalvojien paratiisiksi joten ne saksalaiset, jotka ovat orientoituneet hakemaan lomilta kotia korkeampia lämpötiloja, jättävät Suomen väliin riippumatta minkäänlaisista lomatarjouksista. Sama koskee talvimatkailua niiden osalta, jotka hakevat jyrkimpiä rinteitä. Miksi lähteä Suomeen kun Itävalta ja Sveitsi ovat naapurissa, kyseli yksi haastatelluista. Haastattelujen perusteella osa saksalaisista kuvittelee, että Suomi on paljon kauempana kuin se tosiasiassa on. Sama koskee myös vääriä käsityksiä maan hintatasosta. Samat haastatellut, jotka reissaavat säännöllisesti purjehdus- tai vaelluslomilla toisella puolella maapalloa, kertovat Suomen matka esteeksi Suomen korkean hintamielikuvan. Hinta- laatu- suhde painaa: Kaukomatkoihin ollaan valmiita satsaamaan kunnolla mutta Eurooppaan sijoittuvan matkailun pitäisi olla kohtuuhintaista. 7

8 Toimenpide- ehdotuksia pohdittavaksi - Suomi- brändin kipupisteiden selkeyttäminen saksalaisille: Suomi on lähempänä kuin luuletkaan ja sinne pääsee halvemmalla kuin kuvittelet. - Sosiaalisen median hyödyntäminen word- of- mouth - markkinoinnin tukena. - Tarinamarkkinoinnin hyödyntäminen; lomat valitaan usein yksittäisten mielikuvien perusteella. (Ajankohainen esimerkki on Helsingin cityhuuhkajien herättämä kiinnostus turistien parissa.) - PR- kampanja kohderyhmänä saksalaiset luomu- ja gourmetmediat. - Ulkomainonnan täsmäiskut Berliinin ja muiden isojen kaupunkien joukkoliikenteeseen. - Helposti netistä varattavat matkapaketit. - Rahtilaivamatkustamisen markkinointi. - Luovan laiskottelun ottaminen yhdeksi Suomen matkailuteemaksi. 8

9 HAASTATTELUT Haastattelut tehtiin Berliinissä ja Düsseldorfissa välisenä aikana. Kohderyhmäksi valittiin kaksi ikäryhmää, vuotiaat ja vuotiaat. Haastateltavat osallistuivat reportaasin tekoon vapaaehtoisesti eikä heille maksettu siitä. Haastattelut suorittivat MMT Wim Schwerdtner ja Samuli Vierikko. Haastattelut tehtiin saksaksi. Käytännössä haastatteluissa vastaajien annettiin mahdollisimman vapaamuotoisesti kertoa itsestään ja loma- sekä matkusteluhistoriastaan, hyvistä ja huonoista kokemuksistaan ja siitä, kuinka toiveet ja odotukset olivat eri kohteissa täyttyneet. Haastattelun edetessä siirryttiin täsmentäviin kysymyksiin vastaajien käsityksistä ja kokemuksista Skandinaviasta ja lopuksi Suomesta. Osalla haastateltavia ei ollut lainkaan matkailukokemusta Suomesta, osa oli käynyt Suomessa useita kertoja. Tämä ei ollut haastateltujen valintakriteeri. Haastattelussa käsiteltiin myös sitä, miten vastaajien aikaisempien matkakohteiden valikoituminen oli tapahtunut ja miten matkakohteet tulevaisuudessa valitaan. Lisäksi useampi vastaaja kertoi oma- aloitteisesti, kuinka heidän käsityksensä mukaan Suomen tulisi toteuttaa matkailumarkkinointia. Haastatteluissa pyrittiin ensisijaisesti hakemaan uutta ja käyttökelpoista tietoa Suomen matkailumarkkinoinnin kehittämiseksi sen sijaan, että oltaisiin haettu arvosanaa tähän mennessä toteutetuille markkinointitoimenpiteille. Siksi haastattelut tehtiin keskustelumuotoisina jolloin vastaajat pääsivät itse ilmaisemaan käsityksiään eikä vain kantojaan valmiiksi esitettyihin kysymyksiin. Tämä seurauksena eri vastaajien antama materiaali on sekä laajuudeltaan että sisällöltään suhteellisen kirjavaa. Kun yhdeltä löytyi kerrottavaa vaikka kuinka paljon, toiselta sai ajatuksia kiskoa kuin pihdeillä. Lähtökohtaisesti journalistisin periaattein toteutetussa haastattelutyössä tämä on kuitenkin tavallista eikä tässäkään tapauksessa tee yhdestäkään haastattelusta raportin kannalta turhanaikaista. Saksaksi kerätty materiaali on käännetty ja toimitettu suomeksi, mutta tekstin 9

10 stilisointi jätetty tarkoituksella mahdollisimman vähiin jotta haastatteluista välittyisi haastateltavien ääni mahdollisimman alkuperäisenä. Haastatteluissa esiin nousseita mielipiteitä ja niiden yleistettävyyttä voidaan testata kvantitatiivisilla markkinatutkimuksilla. Stefan C., 35 vuotta, yksityisyrittäjä, Berliini Viime vuosina en juuri ole tehnyt matkoja paitsi itse asiassa viime vuonna vietin lyhyen loman Mallorcalla. Olin siellä ystäväni häissä ja liitin siihen 3-4 päivän loman saarella. Vuotta aikaisemmin reissasin hiukan enemmän. Olin 4-5 päivää Zugissa ja Tessinissä Sveitsissä. Samana vuonna ohjelmaan mahtui Guadeloupe Karibialla, 2,5 viikkoa. Ja vielä viikko Mallorcalla. Minulle matkalla pitää olla jokin tarkoitus tai syy, en siis matkusta pelkästään jonkun kaupungin takia. En ole sitä tyyppiä, joka lentää viikonlopuksi Lontooseen tai Roomaan vain kaupungin itsensä vuoksi. Enää ei ole tärkeää juosta joidenkin upeiden nähtävyyksien tai tapahtumien perässä, jotta voin vain sanoa olleeni jossain Madridissa tai Pariisissa. Tällainen matkailu on lähinnä stressaavaa. Yritän myös välttää lentämistä, jos vain mahdollista. Kaupunkilomat eivät siis ole minulle vain "kaupunkien keräämistä". Tarvitsen jonkin yhteyden kaupunkiin ja yleensä se on jokin ihminen, joka siellä asuu tai jonka kanssa teen sinne yhteisen matkan. Stop- over on hyvä ja helppo mahdollisuus tutusta uusiin paikkoihin. Sillä tavoin myös voin myös hyväksyä lentämisen paremmin. Matkalla jonnekin pysähdyn mahdollisuuksien mukaan moikkaamaan jotain tuttavaa. Esimerkiksi matkalla Guadeloupeen pysähdyin Pariisissa tapaamassa tuttavaa. Noin viisi vuotta sitten vietin Korsikalla kolme viikkoa, se oli todellinen loma. Korsika on kuin Israel, niissä on paljon luontoa, voi vaihtaa kyliä ja kaupunkeja ja harrastaa samoilua, pyöräilyä tai autoilua. Vuorottaista maisemien, luonnon, paikallisten ihmisten ja kaupunkien kokemista. Myös Istanbulissa olin yhden kaverin kanssa kaupunkilomalla 4-5 päivää. Se oli sellainen last minute - matka. Eksoottinen kohde. Yksin en tekisi sellaista matkaa, se olisi tylsää. Israelissa olin myös kahdeksan päivän matkalla yhden netissä tapaamani tutun kanssa. Mutta siinäkin minulla oli siis syy lähteä sinne, eikä pelkästään bilettää yksinäni Tel Avivissa. Teen vuosittain useampia reilun viikonlopun matkoja Saksan kaupunkeihin 10

11 ja Pariisiin. Käyn tapaamassa kavereita ja yhdistän siihen sitten lomailua. Minulle on tärkeää, että matkakohteesta jää jotain syvällisempää muistoksi. Mutta en oikeastaan laske näitä viikonloppureissuja varsinaisiksi lomamatkoiksi. Mutta parinkin päivän matkan pitää olla laatuaikaa. Työmatkat ovat sitten vielä erikseen. Yhdistän usein parin päivän loman työmatkaan. Näin tein muun muassa Tessinissä ja Zugissa. Tällainen työmatkan ja parin päivän lomareissun yhdistäminen on ainakin minulle hyvä tapa matkustella. Matka Guadeloupeen oli hyvä esimerkki onnistuneesta lomasta. Kävin pari kertaa päivässä rannalla uimassa, mutta muuten pääsin siellä asuvan ystäväni kautta kiinni paikalliseen arkipäivään. Kaksi viikkoa pelkkää rantalomailua olisi ollut painajaismaista. Rantaloman, kaupunkikokemuksen ja ystävän tapaamisen yhteensovittaminen samalle reissulle on minulle hyvin rentouttavaa. Asun Berliinissä, joten lomalla en yleensä halua nähdä enempää betonia vaan pyrin pois suurkaupungista kokemaan alkuperäistä luontoa. Mutta kuten matkallani Istanbulissa, seikkailu ja uuden löytäminen on minulle tärkeää. Kaupungin uudet vivahteet, topografia, hajut, miten metro toimii. Guadeloupen ja Pariisin matkakohteeksi valinnan syynä olivat siellä asuvat tuttavat. Israelissa ja Korsikassa puolestaan oli tärkeää kokea uusi eksoottininen kohde ja tuntea harrastavansa omatoimimatkailua. Matkojeni kohokohtia Korsikalla oli kun pääsin samoilemaan luonnossa vuoristossa ja uin aina välillä vieressä virtaavassa joessa. Luojan kiitos siellä ei ollut muita turisteja. Guadeloupessa parasta oli kaverin mopolla huristeleminen ympäri kaupunkia. Yhtäkkiä karibialainen kaatosade kasteli minut täysin ja jatkoin vaan ajamista. Kuuman tuulenhengen takia olin varttitunnin päästä taas kuiva kuin sadetta ei olisi ollutkaan. Matkapäätökseen vaikuttavat monet pikku syyt. En selaa matkaoppaita. Luen yleensä kohteesta jostain lehdestä, ja täydennän kuvaa juttelemalla ja chattailemalla ystävieni kanssa kokemuksista. Näin saan siis jonkinlaisen käsityksen, kannattaako kohdetta edes harkita. Sitten katson paljonko rahaa minulla on matkustamiseen. Tärkeätä on hankkia netistä niin paljon tietoa kuin mahdollista, mielummin muiden matkailijoiden juttuja kuin virallisia matkamainosjuttuja. Esimerkiksi Israelista ja Tel Avivista luin ensin lehdistä ja kun se kuulosti 11

12 eksoottiselta seikkailulta, päätin lähteä katsomaan. En tarkoituksella halua lähteä liian tavalliseen kohteeseen jossa on bussilasteittain turisteja. Tälläkin hetkellä minulla on pari matkaideaa, mutta päätös lopulta syntyy aika lailla spontaanisti. Varmaankin itään, ehkä Puola, Budapest, Beirut tai uudestaan Israel. Matkan synty ensimmäisestä ideasta toteutumiseen kestää aika kauan. Kuuntelen tuttja, juttelen facebookissa ja katson netistä paitsi tarjoukset, myös mitä kohteesta kirjoitetaan ja kuinka pääsen kohteeseen mahdollisimman helposti. En ole ollut koskaan matkatoimistossa ja tuskin menenkään. Kun kohde valittu, panostan aikaa ja vaivaa matkajärjestelyihin netissä. Ostan internetistä yleensä ainakin lennot ja ensimmäisen hotelliyön. Jos autoa tarvitaan, varaan senkin netin kautta. Jätän kuitenkin aika paljon paikan päällä tehtävien spontaanien päätösten varaan. Lomalla pitää päästä pois rutiineista koska töissä olen koko ajan niiden keskellä. Sattumanvaraisuus ja suunnittelemattomuus on tärkeää. Itä- Euroopassa tätä voi vielä kokea, mutta Saksassa tai Ranskassa sitä ei enää ole. Mutta vaikka tykkään seikkailusta, en kuitenkaan tarkoita matkustamista viidakkoon ja matojen syömistä. Huonoja kokemuksia? Istanbulissa ärsytti hotelli, joka esitettiin netissä paljon parempana mitä se itse asiassa oli. Tai täällä Saksassa yksi kallis uusi wellness - hotelli, jossa kuitenkin oli kaikessa säästetty viimeiseen asti. Kylppäri oli ala- arvoinen ja aamiaismarmeladissa oli hedelmäkärpäsiä. Rankka loma ei ole ongelma, mutta jos tilattu ja maksettu ei vastaa odotuksia, niin se huijatuksi tuleminen harmittaa. Lomat ovat harvinaisia ja kun matkan onnistumiseen on investoitu aikaa ja rahaa, sitä ei haluaisi pettyä. Koko Skandinavia on minulle käytännössä tuntematonta aluetta. Nuorempana olen käynyt pari kertaa Bornholmissa ja Tanskan Århusissa. Pohjoismaita en pysty edes oikein erottelemaan toisistaan, kaikki ne ovat jotenkin samanlaisia. Koko alue on ehkä liian turvallinen ja varma paikka eikä tarjoa seikkailua ja uuden löytämistä, eli juuri sitä mitä minä todellisuudessa matkoiltani kaipaan. Skandinaviassa kaikki pysynyt samana rauhallisena jo 1000 vuotta. Sinne voin matkustaa sitten kun olen 60- vuotias. Kaikki liian järjestelmällistä ja turvallista, kuten Singapore, jonne en myöskään halua matkustaa. Matkalla pitää kohdata tuntematonta, harrastaa uuden löytämistä, seikkailua, harrastaa itsensä etsimistä. Mielikuvatasolla tätä kaikkea on vaikea yhdistää pohjoismaihin. "Valkoiset kengät eivät tule likaisiksi", kuten kaikki 12

13 on niin puhdasta ja hyvin organisoitua. Tanskasta muistan siisteyden, designin, hienot talot, mutta ne eivät minua juuri kiinnosta. Kesällä vanhempien kanssa tein risteilyn Norjan vuonoihin, se oli ensimmäinen Skandinavia- kokemus. Norja kuulostaa jännittävämmältä kuin Suomi, en osaa sanoa miksi. Jos kysytään Suomi vai Norja, niin vastaan Norja. Se vaikuttaa alkuperäisemmältä ja karheammalta, siinä on seikkailun makua. Islanti puolestaan on sinänsä maana mielenkiintoinen, mutta korkea elintaso tekee siitä taas tylsän. Sinnekin voin mennä yli 60- vuotiaana. Ystävistäni vain yksi opiskelukaveri on ollut Suomessa säännöllisesti, muita en tunne. Hän kertoi Suomesta ja tiedän, että siellä kesällä lämmintä. Muuten yhdistän Suomen korkeisiin itsemurhalukuihin, kylmyyteen ja hyttysiin... [naurua]...hhmm, ööh, ei ihan minun kohteeni. Vaikka Suomi on lähellä ja siellä on paljon minulle tärkeätä luontoa ja tyhjyyttä, minusta kuitenkin tuntuu ettei siellä ole tarpeeksi lämmintä. Varsinkin kun tapaan matkustaa syksyisin ja talvisin. Kesä Berliinissä on niin kaunis, että silloin en halua matkustaa ja muina vuodeaikoina haluaisin matkustaa sellaisiin paikkoihin, joissa on lämpimämpää kuin kotona. Mutta kesällä ehkä voisi kyllä matkustaa Suomeen, vaikka en tunne sitä juuri ollenkaan. Maa joka on tyhjä, pimeä, kylmä ja täynnä verenhimoisia sääskiä? Kuulostaa lupaavalta mutta siellä on kai myös paljon vettä joten kanoottimatka kuulostaisi ehkä kivalta ja onnistuisi Suomessa hyvin? Suomessa ehkä kuitenkin kiinnostaa yhteys Venäjään. Pietarissa ollessani ajattelin, että Helsinki on nurkan takana, ja se oli mielenkiintoinen ajatus. Venäjä- yhteys ehkä jännittävämpi kuin Suomen luonto. Mutta senkin ehdin tehdä vuoden kuluttua. Painan Nokian kännykkää ja helikopteri tulee hakemaan minut kaukaisimmalta vuonolta tai järveltä. Mikä saisi sinut tulemaan Suomeen?... [hiljaisuus] mikä helpottaisi päätöksen tekoa? Halvat lennot ei nyt ainakaan auta. Mutta jos minulle kerrottaisiin, mitä mahdollisuuksia siellä on ja että minullakin olisi siellä jotain uuden löytämistä. Vaikka se on ruotsalainen firma, Suomella on vähän sellainen Ikea- imago, kaikki on liian hyvin organisoitua, siellä ei voi mitään tapahtua yllättävää. Jos maa esitettäisiin vähän jännittävämpänä, minulle olisi syy ottaa maa harkintaan. En halua loman alussa tietää, mitä loman lopussa tapahtuu. Loman pitää yllättää minut. Suomen tulisi kyetä kertomaan itsestään paremmin. "Katso, 13

14 olen jännittävämpi kuin arvaatkaan, olen tätä ja tätä, ja voit itse valita, mitä haluat löytää! Kaikki ei ole suunniteltu puhki vaan voit täällä Suomessa mennä omia polkujasi ja löytää seikkailuja." Vähän autettuna C. innostuu hiihtovaelluksesta tai husky- safareista. Pitkä hiihtoreitti kuulostaisi kivalta. Vähän niin kuin Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti suksilla. Koe itsesi ja Suomen luonto hiihtäen, tämä voisi minua oikeasti kiinnostaakin. Toki - 40C olisi vähän liian kylmä. Valaistut ladut pimeissä metsissä ja tuntureissa, joissa ei ole mitään kymmenien kilometrien säteellä kuulostavat todella mielenkiintoisilta. Tällaisen kuvan pitäisi Suomen minulle avata. Näen jo parhaillaan silmissäni lunta, liikkumista, ehkä ne valaistut ladutkin... jo tämä muuttaa minun kuvaa Suomesta parempaan, C. lämpenee. Kuva Suomesta ja Skandinaviasta, jossa kaikki on varmistettua ja turvallista, on aivan liian tylsä. Jännittävä mahdollisuus siitä, että automatka miinus 30c asteessa voi yhtäkkiä pysähtyä johonkin tekniseen ongelmaan, herättää omituisella tavalla seikkailijan vaistot. Ehkä kaikki ei siinä pakkasessa olekaan enää niin varmaa ja turvallista. Juuri tällaiset kuvat muuttavat käsitystä Suomesta mielenkiintoisempaan suuntaan. Miksei sitä voisi matkustaa talvella hiihtämään Lappiin tai Itä- Suomeen ja sitten Helsingin kautta Pietariin. Yhteys itään on mielenkiintoinen. Luin vastikään, että Venäjä on vaikuttanut paljon Suomen historiaan ja se tekee siitä mielenkiintoisemman. Tämän kautta Suomi vaikuttaa vetävämmältä kuin Tanska tai Ruotsi, jossa ei tapahdu mitään. Bernd P., 26 vuotta, tutkija, Berliini Pidän matkoista, joilla voin kokea paljon luontoa ja harrastaa ulkoilua omaan tahtiini. Harrastan matkoilla hiihtoa, laskettelua, pyöräilyä tai vaellusta. Aktiivilomia vietän siinä mielessä, että todellisuudessa tehdään mahdollisimman vähän, ladataan vain akkuja. Olen vähemmän kiinnostunut kaupunki- tai rantalomista. Pari päivää rannalla on ok, mutta sitten tarvitaan taas jotain aktiivista tekemistä ulkona. Viimeisen viiden vuoden aikana matkustanut paljon. Olen käynyt Norjassa, Ruotsissa, Islannissa, Itävallassa, Ranskassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa, Kanariansaarilla ja Tunisiassa. Lisäksi on tullut harrastettua pyöräilyä Saksassa Pohjanmeren rannalla. 14

15 Lisäksi olen viettänyt Wienissä ja Lontoossa lyhyitä kaupunkilomia. Näihin sisältyy yleensä paljon kulttuuria, hyvää ruokaa ja tärkeimpien nähtävyyksien kiertelyä. Näiden reissujen tarkoitus ei oikeastaan ole muu kuin rentoutuminen. Hyvää ruokaa laaturavintoloissa ja illalla baariin parille oluelle. Lomakohteen valinta tapahtuu yleensä kun joku tuttu kertoo kivasta paikasta, näen kiinnostavan mainoksen tai luen lehtijutun ja sitten se matka sinne alkaa itää päässä. Mainokset S- Bahnissa herättelevät joskus katsomaan netistä tarkemmin jonkun kohteen perään. Tapana on myös yhdistää työmatkaan lomapäiviä. Se tuntuu järkevältä silloin kun joutuu kuitenkin matkustamaan. Netistä katsotaan sitten tarjouksia joissa on toivottavasti mahdollisimman hyvä hinta- laatu- suhde. Matkaoppaita ei juurikaan selailla vaan matkojen kohteet päätetään aika spontaanisti. Kun oltiin Tunisiassa, meillä ei ollut alun perin kohde edes tiedossa, surfattiin vain netissä ja löydettiin sopiva tarjous. Matkat tilataan melkein aina netin kautta. Matka Ruotsiin ja Norjaan oli tosi hieno. Ajeltiin kaverin kanssa kolme viikkoa autolla ympäriinsä ja yövyttiin teltassa, osittain leirintäalueella osittain vaan metsässä ja pari päivää maatalon pihalla. Nähtiin paljon erilaisia paikkoja: vuoria, järviä, vuonoja. Sattuikin olemaan onnea sään kanssa. Reitti kulki ensin junalla Malmöhön ja sieltä vuokrattiin auto. Itärannikkoa pohjoiseen ja vuorten kautta Norjaan ja sitten Lillehammerin kautta jäätikölle. Länsirannikkoa vuonoja pitkin, se oli todella vaikuttavaa. Sieltä Ruotsiin, nähtiin Vänern ja Vättern ja lopulta ajettiin maaseudun läpi takaisin Malmöhön. Todella hieno matka. Hieno oli myös Tonavan pyöräreitti Passausta Wieniin. Olimme todella tyytyväisiä vaikka pari päivää satoikin. Viisi päivää matkalla ja pari päivää Wienissä. Vain Kanariansaaret ja Tunisia ovat olleet pettymys. Suuria hotellikomplekseja jotka eivät ollenkaan sovi ympäristöönsä. Tunisia oli myös samanlainen massamatkailukohde jossa ei näkynyt juuri mitään autenttista. Tehtiin omatoimisesti matka taksilla basaariin ja se oli ihan hyvä ratkaisu, mutta ne valtavat turistihotellikeskittymät olivat karmeita. Tiedän kaikenlaista Suomesta. Se on kylmä maa ja siellä on paljon metsiä ja järviä. Talvella voi hiihtää. Kesällä pääsee järvelle, ilmassa on hyttysiä. Jos 15

16 päivät ovat kesällä pitkät, sitä lyhyemmät ne ovat talvella, kieli on outo mutta sillä ei taida olla väliä koska kaikki puhuvat hyvää ja sujuvaa englantia. Suomessa juodaan paljon alkoholia kylmää vastaan. Ja siellä on hyviä mäkihyppääjiä ja kaikki käyvät hirvimetsällä. Mikä auttaisi tekemään päätöksen matkasta Suomeen? Kaikista helpointa olisi lähteä matkaan jos tuntisi jonkun paikallisen. Myös halvat lennot ja hotellit voisivat houkutella kokeilemaan. Helsinki ja Turku kiinnostavat, ne ovat ainoat kaupungit jotka tiedän. Napapiirille ja pohjoiseen voisi matkustaa varmaan talvella. Ensin saunaan ja sitten lumeen pyörimään. Kesällä taas kaupunkiin ja talvella luontoon, hiihtämään. Mutta ei pimeimpään aikaan. Anke M., 39 vuotta, sairaanhoitaja, Berliini Matkustan mieluiten paikoissa, missä minulla on kotoinen olo ja joiden tavat tunnen. Viimeisen viiden vuoden aikana olen matkustellut Saksassa Itämeren ja Pohjanmeren rannikoilla ja saarilla. Pidän merestä ja matka on lyhyt. Matkustan aina kun mahdollista autolla matkakohteeseeni koska en pidä lentämisestä ja autoon saa paljon matkatavaraa mukaan. Matkaa Saksan ulkopuolelle voisin harkita, mutta minun on vaikea rentoutua vieraassa kulttuurissa ja maassa, jossa kommunikointi on vaikeaa. Saksassa tietää mitä tilaa, kun esimerkiksi Espanjassa ei koskaan tiedä millainen hotelli todellisuudessa on. Kaliforniassa käydessäni kuitenkin viihdyin hyvin. Kohteen valintaan ei ole mitään selkeää syytä, katsotaan kartastoa ja mietitään, mikä saari voisi olla mielenkiintoinen ja missä emme ole vielä olleet tai minne aina haluttiin. Joskus kollegoiden tai ystävien vinkit toimivat liikkeellepanevana voimana. Matkakohde ei saa olla liian rauhallinen, haluan kokea ihmisiä ja vilinää. Yksinäinen lomakohde ei sovi minulle. Haen lomiltani erityisesti kaunista rannikkoluontoa. Meri on niin kaunis. Harrastan jonkin verran vaellusta, enemmän pyöräilyä ja lukemista. Liikunta on minulle tärkeää, enkä missään tapauksessa halua vain lojua rannalla. Minusta on kiva kiertää kahviloita ja ravintoloita. Matkustaisin mieluiten kesällä, mutta silloin en saa lomaa ja talvella en halua matkustaa, joten matkailuni keskittyy syksyyn ja kevääseen. Matkat varataan aina netin kautta, ei koskaan matkatoimiston kautta. Netin kautta on yksinkertaisesti helppo tarkistaa majapaikkojen sijainnit ja googlata 16

17 palvelut. Kun kohde on löytynyt netistä, soitan itse heille varauksen ja samalla saan henkilökohtaisen kontaktin majapaikan pitäjään. Minulla on ollut matkoiltani paljon hyviä kokemuksia. Muistan kuinka juoksin lenkkiä aamulla Los Angelesin Venice Beachilla ja kaikki luulivat minut paikalliseksi. Hieno rauhallinen tunnelma kun kaupunki heräsi vähitellen, kerjäläiset istuivat penkeillä. Amerikassa oli myös kamalin kokemus: todella huono motelli jossa haisi kummalliselle ja muurahaiset juoksentelivat joka paikassa. Mielikuvani Suomesta on sellainen, että maa on talvella kylmä ja kesällä ilma sakeana hyttysiä. Helsingissä oli paljon yksisuuntaisia katuja jotka tekivät autokuskin hulluksi. Vaikea löytää hyvää leipää. Mutta ihmiset olivat mukavia. Kävimme kaksikymmentä vuotta sitten kerran Suomessa ja vietimme siellä puolitoista viikkoa. Lento Helsinkiin, pari päivää yksityisasunnossa Helsingissä, vuokra- autolla ajeltiin ympäriinsä ja käytiin jossain pikkukaupungissa tapaamassa tuttuja. Erilaisia pysähdyksiä ja mökkikin oli vuokrattu. Muistan matkasta hyttyset! Ryhmä jonka kanssa olin liikenteessä ei ollut niin kiva, joten se vaikuttaa tietenkin mielikuvaan matkasta. Mikä auttaisi tekemään päätöksen Suomen- matkasta? En osaa sanoa... Halvat lennot, englannilla pärjää siellä myös hyvin, siellähän on myös euro rahana? Talviloma voisi olla mielenkiintoinen. Kesällä voisi hyvin telttailla tai vuokrata viikoksi järven rannalta puisen mökin? Olisi hyvä jos sellaisista löytäisi yhtä helpolla paketteja netistä kun löytyy nykyään lento- hotelli- paketteja. Dr. Rosemarie S., 51 vuotta, yhteiskuntatieteilijä, Berliini Tohtori S. on lomaillut viime vuosina USA:ssa ja Saksassa. Poika opiskelee Yhdysvalloissa ja hänellä on mökki Itämerellä. Lisäksi hän on viettänyt kaupunkilomia Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Teen mielelläni lyhyitä lomia kaupunkeihin, kulttuuri ja arkkitehtuuri ovat minulle tärkeitä. Museot ovat yksi syy käydä muun muassa Pariisissa, New Yorkissa ja Barcelonassa. Eurooppalaiset kaupungit ovat hyviä kohteita lyhytlomille. Tapaan asua tuttavien luona koska heidän kauttaan voin nähdä kaupungin myös paikallisen silmin. Vaikka kulttuuri on minulle tärkeää, pidemmät lomat yritän pitää myös liikunnallisina. Harrastan matkoillakin mahdollisuuksien mukaan pyöräilyä, 17

18 vaellusta ja uimista. Yhdysvalloissa New Yorkin, Los Angelesin ja Chicagon tapaiset suuret kaupungit vetävät puoleensa. Niissä on mielenkiintoinen kulttuurielämä ja hienot museot. New Yorkissa tärkeätä on myös käydä musiikkiklubeissa, tarjonta on aivan uskomattoman monipuolista. Uudesta kaupungista yritän lukea vaihtoehtoisen matkaoppaan jos sellainen vain löytyy, massaturismi ei jaksa kiinnostaa. Muun muassa New Yorkissa olen ollut vajaat kymmenen kertaa joten siellä ei tarvitse enää katsoa klassisia turistikohteita. Olen kiinnostunut löydöistä eli vaikkapa ravintoloista ja klubeista, joista ei kirjoiteta perinteisissä turistioppaissa. Kysyn usein kavereilta sisäpiirin vinkkejä. Erityisesti suurissa kaupungeissa on hyvä, jos sieltä tuntee jonkun. Mutta kyllä minua myös luonto, maisemat ja luonnonpuistot vetävät puoleensa. Olin vastikään kiertelemässä Utahissa ja Arizonassa. Sitä ennen olin Kaliforniassa ajamassa vuorten ja Tyynen valtameren väliin jäävää valtatie ykköstä. Maisemat olivat aivan unohtumattomat. Pidän kovasti rannikon maisemista, mutta myös Arizonan pitkät välimatkat olivat mielenkiintoinen eroavaisuus Eurooppaan. Et näe muuta kuin horisontin ja se oli hyvin vaikuttava. Myös Saksassa rannikko kiinnostaa, erityisesti Itämeri ja sen saaret. Minulla on mökki Usedomissa (saari Saksassa Itämeren rannikolla). Mutta myös Hiddensee ja Rügen ovat hyvin kauniita. Jos en ole mökillä, Saksassa matkustan pääasiassa kaupungeissa koska vaikuttavimmat maisemalliset elämykset löytyvät Saksan ulkopuolelta. Kotimaassa syy kaupunkilomaan on usein mielenkiintoinen museo, näyttely tai konsertti ja ooppera. En matkusta koskaan ryhmämatkoilla, vaan järjestän aina itse omat matkani. Varaan matkat usein omatoimisesti ja se toimii todella hyvin, esim. USAssa. Euroopassa kysyn joskus matkatoimistojen neuvoa, sillä heillä on usein paremmin tietoa hyvistä hotelleista. Mutta myös spontaanisti matkan aikana hankin hotellin, esimerkiksi Kaliforniassa Highway 1:llä. Yhdysvalloissa on Eurooppaa helpompi hankkia hotellihuone varaamatta, koska ketjut takaavat aina tietyn tason. Majoituksessa on tärkeätä, että odotukset täyttyvät. Kyllä matkustajakoti tai motelli voi olla halpakin, mutta jos maksan enemmän niin on kohtuullista, että hotelli on myös parempi. Valitsen kohteeni aika vapaasti mutta usein mielellään niin, että menen paikkoihin joissa minulla on tuttuja tai olen lukenut, nähnyt telkkarista tai 18

19 kuullut kaverilta. Useat kohteet valitsen kulttuuritarjonnan mukaan. Pariisissa ei ole tuttavia, mutta käyn siellä usein museoissa ja oopperassa. Kesäiset aktiivilomien kohteet (pyöräily, samoilu, luonto) valitsen lukemani tai kuulemani perusteella, mutta yritän välttää turistialueita. Mukavaan paikkaan palaan mielelläni aina uudestaan mutta kokeilen mielelläni myös uusia kohteita. Olimme Baltiassa, Riiasta auto vuokrattu ja sitten viikko Kuurinkynnäksellä. Eurooppa on täynnä mielenkiintoisia kohteita kun ne vain löytää. Pettymyksiä minulla ei ole ollut. Johtuu varmaan siitä, että varaa koko lomaa etukäteen enkä siten voi pettyäkään. Olen ollut useamman kerran Suomessa luulen tuntevani maan aika hyvin. Neljänä tai viitenä vuotena peräkkäin sain viettää reilun viikon ennen joulua Lapissa hiihtelemässä. Helsingissä asuvilla tutuilla on mökki siellä ja juuri tuolloin ennen joulua mökki oli vapaana. Perhesyistä jouduin sitten luopumaan tästä perinteestä. Mutta uskon tekeväni sen taas uudestaan. Suomen matkat olivat aina uskomattoman rentouttavia kokemuksia. Periaatteessa pidän enemmän kesästä ja lämmöstä, mutta reilu viikko talvilomaa pimeässä ja kylmyydessä on hieno elämys. Siellä oli kuiva pakkanen ja lumiset puut. Valaistut ladut olivat todella kauniit. Sen takia matkustan Suomeen mieluummin talvella, se on hyvin kaunis vuodenaika juuri Suomessa. Vaikka olen ollut useaan otteeseen kesällä Helsingissä, käyn mieluummin vaikkapa Pariisissa kulttuuritarjonnan perässä jos haluan kaupunkiin. Matka oli myös helppo, Helsingin kautta lentokoneella Kuusamoon ja sieltä bussilla Sallaan. Yhteydet toimivat hienosti, joten autoa ei tarvinnut. Mökki, jota sain käyttää oli todella hyvin varusteltu. Siellä oli sauna ja takka. Kerran näin myös revontulet, mikä oli hyvin vaikuttavaa. Tärkeintä oli kuitenkin mahdollisuus rentoutua antamalla aikaa itselle. Kauppareissut hoituivat luotettavasti tutulla taksilla. Mukavuus tuli siitä, ettei ollut mitään varsinaista ohjelmaa. Vain saunomista, lukemista, kokkaamista, hiihtelyä ja illan tullen ehkä visiitti paikalliseen baariin Sallassa. Tosi hienoa. Viikko oli niin rentouttava kuin kolmea viikkoa jossain muualla. Jos haluat rentoutua ja rauhoittua, se juuri oikea paikka. Näin intensiivinen ja täydellinen rauhoittuminen ja rentoutuminen onnistuu parhaiten suuri talvella Lapissa. Ja juuri yksin oleminen on hieno, mutta se ei tietenkään sovi kaikille. 19

20 Ensimmäisen kerran jälkeen meille tuli heti tämä ahaa- elämys, että viikon loma tuntui kolmen viikon lomalta. Laitettiin takka heti päälle ja lähdimme hiihtelemään vaikka en ole mikään talviurheilija. Liikkumista helpotti osaltaan se, että pystyimme paikanpäällä lainaamaan sopivat ja kunnolliset hiihtovälineet. Pystyimme myös lainaamaan talvivaatteita ja pystyi kuivaamaan heti kuivauskaapissa (niitä ei ole Saksassa ja ne herättävät aina ihmetystä ja kehua). Kavereistani monet matkustavat kesäisin Suomeen ja myös Ruotsiin ja Norjaan, mutta pidän itse lämmöstä ja silloin menen Välimerelle. Talvi Suomessa on niin kaunis, etten halua edes kokeilla sitä esimerkiksi Ruotsissa. Jos haluaa rentoutua täydellisesti ja aikaa ehkä vain reilu viikko, niin talvinen Lappi on ykkösvalinta. Juuri tämä viikko ennen joulua rauhoittua ja rentoutua työntäyteisen syksyn jälkeen on aina ollut uskomaton. Herra ja rouva L., n. 60 vuotta, eläkeläisiä, Düsseldorf Pariskunta on matkaillut viimeisten viiden vuoden aikana Kuubassa sekä Etelä- ja Pohjois- Intiassa. Lisäksi he ovat tehneet paljon niin kutsuttuja lyhytmatkoja joilla ollaan vain pari päivää. Rouva oli käynyt aikoinaan Intiassa ja ihmiset olivat olleen niin mielenkiintoisia, joten he päättivät mennä kunnolla uudestaan ja tehdä sinne kaksi omaa matkaansa. Lisäksi olemme käyneet Australiassa ja Meksikossa. Nämä pitkät matkamme kestävät yleensä kuudesta seitsemään viikkoa. Kuubassa kävimme, koska siellä alkaa olla viimeiset mahdollisuudet nähdä vielä vanhaa Kuubaa. Intia on maana maantieteellisesti hyvin monimuotoinen. Erityisesti eteläisessä Intiassa ihmiset olivat hyvin sydämellisiä ja siellä oli hyvin olla. Aasia on mielenkiintoinen alue ja ensi vuonna menemme Kamputseaan ja Laosiin. Kävimme myös Iranissa ja siellä myös ihmisten sydämellisyys oli silmiinpistävää. Vastaan tuli kyllä myös vaikeita tilanteita. Kerran kahvilassa poliisit tulivat paikalle ja vaimon piti siirtyä kahvilan toiseen, vain naisille varattuun osaan. Hyvin mielenkiintoinen paikka. Siellä näki mitä tiukka uskonto todellisessa elämässä tarkoittaa. Matkoilla on tärkeätä tutustua vieraisiin kulttuureihin ja siihen, kuinka paikallinen väestö elää. Kuubassa oli mielenkiintoista nähdä, kuinka ihmiset 20