Tästä se alkaa! opas lapsityön aloittamiseen

Transkriptio

1 Tästä se alkaa! opas lapsityön aloittamiseen

2 2 Tästä se alkaa! opas lapsityön aloittamiseen Sisällysluettelo Johdanto Tästä se alkaa! -yhteistyömallit lapsityössä s. 3 Kerhotyön aloittaminen s. 5 Kings Kid s -toiminnan aloittaminen s. 7 Koulutyön mahdollisuudet s. 10 Lastentapahtumien aloittaminen s. 12 Leiritoiminnan aloittaminen s. 15 Perhetyön aloittaminen s. 18 Pyhäkoulun aloittaminen s. 21 Valtakunnalliset toimijat lapsityössä s. 23 Liitteet s Johdanto Iloinen tosiasia on, että kaikilla paikkakunnilla voidaan tavoittaa lapsia! Pienilläkin resursseilla voidaan tehdä jotakin ja jo yksi lapsi on vaivannäön arvoinen. Tästä se alkaa -opas lapsityön aloittamiseen on työväline, jonka avulla voit kartoittaa käytössä olevia resursseja ja suunnitella toimintaa. Se antaa selkeät raamit erilaisille lapsityömuodoille. Ennen kaikkea haluamme tukea pienempiä seurakuntia lapsityön aloittamisessa. Isommille seurakunnille opas voi toimia apuvälineenä heidän avustaessaan naapuriseurakuntia. Mahdollisuudet lapsityön tekemiseen vaihtelevat paikkakuntien ja seurakuntien mukaan. Suurempia vaikuttavia tekijöitä ovat lapsimäärät, lasten ikärakenne, käytössä olevat resurssit ja paikkakunnan tarpeet. Suosittelemmekin seurakuntia tekemään ensin oppaasta löytyvän kartoituksen ja vasta sen jälkeen rukoillen miettimään, mikä lapsityömuoto olisi ajankohtainen seuraavaksi aloittaa. Jumala antakoon siunauksensa uusille aloituksille, huhtikuussa 2012 Paras on edessä -työryhmä

3 3 Tästä se alkaa! -yhteistyömallit lapsityössä Tulkoon Sinun valtakuntasi! Lapsityön tavoitteena on kertoa lapsille Jumalasta, Raamatusta ja Jeesuksesta. Tähän tavoitteeseen päästään kun lapsityöntekijöillä on yhteinen näky ja sitä toteutetaan yhdessä. Erityisenä haasteena on löytää toimivia malleja pienten seurakuntien yhteistyön tukemiseksi. Jos yhteistyötä halutaan tehdä, se pitää aloittaa rukoillen. Pitää myös miettiä, millainen toimintamalli sopii juuri meidän paikkakunnalle. Yhteistyö avaa mahtavat mahdollisuudet rakentaa Jumalan valtakuntaa. Jos rukouksemme on tulkoon Sinun valtakuntasi, emme lapsityössäkään tavoittele minkään seurakunnan valtaa vaan tahdomme edistää Jumalan valtakunnan laajenemista. Tämä tapahtuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Seuraavassa on esiteltynä muutama yhteistoimintamalli. Yhteistoimintamalli paikkakunnan sisällä Pienten paikkakuntien tai vierekkäisissä kaupunkilähiöissä toimivien seurakuntien suuri mahdollisuus on yhdistää lapsityön voimavarat ja tehdä työtä yhdessä. Lapsityön koordinoimiseen voi perustaa yli seurakuntarajojen toimivan yhteiskristillisen lapsityötiimin. Tiimille voidaan keksiä paikkakuntaan sopiva ja sitä kuvaava nimi, jota on helppo käyttää yhteisissä toiminnoissa (esim. Kalevan Kids tiimi, Jasson lapsityöjengi). Sen kautta voidaan kanavoida koko paikkakunnan tai kaupunkilähiöiden lapsityö. Lapsityötiimi tarvitsee selkeän kokoonkutsujan ja vetovastuunkantajan. Tiimiin voivat eri resurssien puitteissa osallistua eri seurakunnista ne, jotka haluavat tehdä lapsityötä. Tiimillä voi olla oma myös yhteinen tili, jonka kautta toiminnan talous kanavoidaan. Tiedotus tulee olla tasapuolista kaikille osapuolille. Ryhmäviestit sähköpostissa tai tekstiviesteinä mahdollistavat tämän helposti. Yhteistoimintamalli yli paikkakuntarajojen Lähekkäisten paikkakuntien mahdollisuutena on perustaa niin sanottu rengasmalli, jossa esimerkiksi isompi tapahtuma (Kids Action, kesäleirit tms.) järjestetään vuorotellen eri paikkakunnilla. Tällöin kokoonkutsujavastuussa toimii aina se paikkakunta, missä seuraava tapahtuma järjestetään. Tällaisen yhteistoimintamallin avulla voidaan järjestää heikoimmat resurssit omaavalla paikkakunnalla säännöllisesti näyttävä ja tavoittava tapahtuma. Jokainen rengasmallissa mukana oleva seurakunta osallistuu jokaiseen tapahtumaan ja tuo oman osaamisensa tai materiaaliresurssinsa mukanaan. Lisäksi näin eri paikkakuntien lapsille järjestyy tapahtuma, joissa he voivat vierailla säännöllisesti. Yhteistoimintamalli pienen ja suuren seurakunnan yhteistyönä Suuren kaupunkiseurakunnan ongelmana voi olla resurssien ylitarjonta. Innokkaille ja halukkaille lapsityöntoimijoille ei välttämättä löydy tilaa tai aikaa omassa seurakunnassa. Silloin voidaan yhteistoimintaa järjestää siten, että läheinen pienempi seurakunta saa apua oman toimintansa järjestämiseen isommalta seurakunnalta. Tämä satelliittiseurakuntamalli tuo avun suuren kaupunkiseurakunnan lähellä sijaitsevaan maaseutuseurakuntaan. Hyöty on molemminpuolinen. Iso seurakunta saa valtuuttaa ja varustaa uusia aktiivisia toimijoita kentälle ja pieni seurakunta saa tukea varsinaiseen toimintaan.

4 4 Mikä estää? Keskeisin ajatus toimivassa yhteistyössä on riippuvuussuhde toisista. Luonnossa tunnemme sen eliöiden välisenä symbioosina. Eri seurakunnat eivät kilpaile keskenään, vaan ovat riippuvuussuhteessa toinen toisistaan. Riippuvuussuhde tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kukaan ei pärjää ilman toisia. Siinä kunkin yhteistyötoimijan parhaat resurssit hyödynnetään, jokainen kantaa oman kortensa yhteiseen kekoon! Tällaisen yhteistyön syntymiseen tarvitaan määrätietoista näkyä ja Jumalan antamaa yhteistä mieltä. Tärkeä on voittaa vanhat pelot ja raja-aidat sekä nähdä mikä on oikeasti lapsityön tavoite. Reviirien puolustaminen tai yksinäisyyteen jähmettävä ylpeys eivät pelasta ketään mutta yhteistoiminta rakkaudessa saa paljon aikaan!

5 5 Kerhotyön aloittaminen 1. Näky Kerhotyö on oiva työkalu saavuttaa lapsia ja nuoria Kristukselle, pitää heidät Kristuksen yhteydessä ja auttaa heitä tulemaan Kristuksen palvelijoiksi. Kerhotyössä ohjaaja pääsee lähelle lasta/nuorta ja voi toimia hänen mentorinaan pidemmän aikaa kuin yksittäisissä tapahtumissa. 2. Työn periaatteet Kerhoja voi olla lähes millaisia tahansa. Usein kerhot liittyvät johonkin harrastetoimintaan tai siihen rinnastettavaan toimintaan. Esimerkkejä toimivista kerhoista: partio (Royal Rangers), liikuntakerho (sis. kaikkien eri lajien kerhot), kokkikerho, mikroautokerho, lennokkikerho, kuoro, musiikkikerho, iltapäiväkerho (mahdollisesti luvanvarainen), valokuvauskerho, askartelukerho, taidekerho, luontokerho, Kerhon tyypille ja aktiviteeteille vain mielikuvitus asettaa rajat. Usein ohjaaja(t) ovat itse kiinnostuneita / harrastavat kyseistä toimintaa. 3. Toiminnan aloitus Toiminnan aloittamiseen tarvitaan seurakunnan suostumus ja resurssikohdassa mainitut asiat. 4. Tukitiimi Toiminnalle kannattaa rakentaa tukitiimi, joka toimii esirukoilijajoukkona, tarvittaessa kyyditsijöinä, varaohjaajina, yms. 5. Seurakunnan tuki Kaikki kerhotoiminta tulee olla seurakunnan toimintaa ja yhteydessä seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön. Seurakunnan tuki toimintaan voi olla hyvinkin vahvaa, ainakin sen tulisi henkistä ja hengellistä. 6. Vastuut Harrastetoiminta Raamatunopetus Aktiviteetit (musiikki, pelit ja leikit, kädentaidot, kisat, yms.) 7. Paikka Kerhon luonteva paikka on seurakunnan tilat. Kerhoa voi pitää myös kotona, kerhotilassa, päiväkodeissa, kouluilla, luonnossa, jne. Paikka määräytyy usein myös kerhon luonteen mukaisesti, esim. liikuntakerho tapahtunee koulun liikuntasalissa tai vastaavassa tilassa. 8. Ajankohta Kerhon on hyvä kokoontua säännöllisesti ja niin usein kuin se resurssien mukaan on mahdollista. Paras vaihtoehto on kokoontua viikoittain samaan aikaan. Mikäli viikoittainen kokoontuminen ei ole mahdollista, voidaan kokoontua joko parillisilla tai parittomilla viikoilla tai kerran kuukaudessa. Kokoontumiskerrat on hyvä ilmoittaa esim. puoleksi vuodeksi (=lukukaudeksi) kerrallaan, jotta lapset vanhempineen tietävät, milloin kerho kokoontuu etenkin silloin, jos kokoontuminen ei ole viikoittaista.

6 6 9. Rakenne (kerhokerran kesto n min.) Aloitus: Tervetuloa ja rukous. Tehdään yhdessä jotain pientä mukavaa. Kesto n. 15 min. Toiminta ja aktiviteetit: Toiminnan ja opetuksen olisi hyvä liittyä jollakin tavalla toisiinsa. Opetukseen ei välttämättä tarvitse erillistä hetkeä, vaan se voi tapahtua (harraste)toiminnan lomassa. Harrastekerhossa toimintaa ohjaa pääsääntöisesti harraste ja taso, millä siinä liikutaan. Muissa aktiviteeteissa (pelit ja leikit, musiikki, yms.) tarvitaan vaihtelua, jotta lasten mielenkiinto pysyy yllä. Harrastejakso voi keskeytyä välillä esim. jonkin pelin/leikin ajaksi, jonka jälkeen jatketaan harrastetta. Harrastetoiminnan kesto voisi olla min, muiden aktiviteettien n. 30 min. Opetus: Opetussuunnitelman mukaan havainnollistaminen huomioiden. Kesto n. 10 min Lopetus: Jokainen kerta loppuu yhteen kokoontumalla ja rukouksella. Lopetuksessa voi mainita jonkun kivan jutun seuraavasta kerrasta. Kesto n. 5 min. 10. Resurssit Kerhon aloittaminen lähtee yleensä lapsia evankelioivasta näkökulmasta sekä lasten tarpeesta saada opetusta, mielekästä tekemistä ja/tai harrastetoimintaa. Ennen kuin kokoontumisten tiheydestä päätetään, on hyvä kartoittaa resurssit: Kuinka monta ihmistä on lupautunut avustajaksi kerhoon? Kuinka moni heistä pystyy opettamaan lapsia? Kuinka usein tilat on käytettävissä? Miten hankinnat tehdään? Onko kerholle varattu rahaa kuluihin? Tarvitaanko tekemiseen jokin erityinen tila (esim. keittiö kokkikerhoon)? Kerhon pitämiseen tarvitaan Kerhotila, joka soveltuu kyseisen kerhon tarpeisiin. Riittävä määrä henkilöitä: vähintään kaksi. Suhteella 1 ohjaaja/6-8 lasta kerho toimii dynaamisesti ja kaikilla on hyvä ja turvallinen olla. Toiminnasta vastaavan on oltava täysi-ikäinen. Toimintaan ja aktiviteetteihin tarvittavia välineitä (harrastekohtaiset materiaalit, askartelutarvikkeita, soittimia, hernepusseja, palloja, leluja, jne.) Opetussuunnitelma (Ilonpesä 3-5-vuotiaille, Aarresaari 6-8-vuotiaille, Lastenmission ja adventtiseurakunnan materiaalit). Opetuksen voi myös suunnitella erikseen toimintaan liittyväksi. Opetuksen havainnollistamiseen välineitä (flanellot, pöytänuket, kierrekirjat, roolivaatteet jne.) Yllämainittujen rahoitus 11. Tiedotus Kerhon tiedotus voi olla sisäistä ja ulkoista. Ulkoisessa tiedottamisessa lähinnä mainostetaan toimintaa, sisäisessä tiedottamisessa annetaan tietoa kerholaisille ja heidän vanhemmilleen sekä seurakunnan lapsi- ja nuorisotyölle. 12. Turvallisuus Turvallisuuteen liittyvissä asioissa noudatetaan Suomen helluntailiikkeen lapsityön turvaohjeistoa. 13. Yleistä Kerhotoiminnan tulisi olla hauskaa ja innostavaa. Samalla sen tulisi tukea lapsen kasvua kaikilla elämän osaalueilla (fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja hengellinen). Mikäli kyseessä on isohko kerho, kannattaa tehdä jako 6-8 hengen ryhmiin, ja antaa jokaiselle ryhmälle nimikko-ohjaaja. Myös apuohjaajien (nuoria, jotka ovat kerholaisia pari, kolme vuotta vanhempia) käyttöä kannattaa hyödyntää.

7 7 Kings Kids -toiminnan aloittaminen 1. Näky Tunne Jumala ja tee Hänet tunnetuksi. Tuottaa elämällä ja toiminnalla iloa Jumalan sydämelle. 2. Työn periaatteet Lapsien ja nuorten opetuslapseuttaminen. Kaikki saavat tulla mukaan, ei taitovaatimuksia tms. Koko perhe voi olla mukana. Kaikki sukupolvet yhdessä. Haluamme tuottaa iloa Isän sydämelle. Kings kids toiminta on osa paikallisseurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyötä ja Missionuorten (YWAM) työtä. 3. Toiminnan aloitus Aloitusseminaari Mukaan toiminnasta kiinnostuneita perheitä (mielellään ainakin kaksi-kolme perhettä, jotka voisivat tulla mukaan toimintaan), vanhempia, aikuisia, teinejä ja lapsi-/nuorisotyöstä vastaava seurakunnan työntekijä. Ota yhteyttä Kingskids Suomen toimistoon ja pyydä aloitusseminaaria seurakuntaasi. Yhteystiedot ja lisää tietoa löytyy nettisivustolta Aloitusseminaarissa käydään läpi Kings kids toimintaa, periaatteita, mahdollisia toimintamuotoja. Kings kids toiminta on paitsi lapsi- ja nuorisotyötä ennen kaikkea perhetyötä, jossa koko perhe voi olla mukana. Aloitusseminaari kestoltaan noin 4 tuntia. 4. Tukitiimi (esim. rukous ym. tuki) Tiimin keräämiseen kannattaa käyttää aikaa. Lahjoihin ja mielenkiintoon perustuva palveleminen. Lasten perheiden mukaan ottaminen. Monenlaisia tehtäviä, joissa voivat olla apuna kaikenikäiset seurakuntalaiset. Vastuutiimi koostuen vanhemmista/aikuisista ja vanhemmista nuorista, mukana myös seurakunnan työntekijä. Vastuutiimi kokoontuu kerran kuukaudessa: sovitaan käytännön asioista, puhutaan ajankohtaisista asioista. 5. Seurakunnan tuki Vanhimmiston hyväksyntä Seurakunnalle tiedottaminen Rukoustuki 6. Vastuut Opetus

8 8 Esirukous Koreografiat, tekeminen ja opettaminen Ylistys Mainonta ja tiedotus Esiintymisvaatteiden hankinnat / huolto Musiikki-, äänentoisto- ja urheilutarvikkeiden roudaus Esiintymistilaisuuksien organisointi Lasten ja nuorten kannustaminen ja rohkaiseminen Sielunhoito tarvittaessa Keittiövastuu 7. Paikka Koulu: hyvä selvittää mitä vuokraan kuuluu (välineet, siivous, kulkuluvat), onko mahdollista saada omia säilytystiloja, koulun tilojen hakeminen ja huomiointi lapsityön budjetissa. Seurakunta: Tilojen sopivuus, usein viikottaisiin kokoontumisiin vuokrattu koulun urheilusali tilaa gospelliikuntaan ja urheiluun (toki jos rukoushuoneelta löytyy tilaa se sopii hyvin). Leireille hyvä paikka on leirikeskus. 8. Ajankohta Viikottain tai joka toinen viikko kouluvuoden aikana: ylistys, raamattuopetus, rukous ja koreografiaharjoitukset/urheilu ym. Illanvietot voimavarojen mukaan. Koreografiaryhmät esittävät oppimaansa, opetusta, ylistystä, kisailua, leikkejä, tarjoilua. Illanviettoon kutsutaan koko perhe sekä ystäviä. Koreografiaryhmän esiintymisiä silloin tällöin, esim. vanhainkodeilla, kouluilla, lastentapahtumissa. Leirit vaikkapa kaksi viikonloppuleiriä syksyin keväin, näistä toinen perheleiri ja toinen harjoitusleiri. Aktiot voimavarojen mukaan koulujen loma-aikana. Retket ym. miten intoa ja aikaa riittää. 9. Rakenne Viikottainen kokoontuminen Hengellinen osuus: ylistys, opetus ja rukous. Opettajina voivat toimia esim. vanhemmat, teinit, nuoret aikuiset, seurakunnan työntekijät. Toiminnallinen osuus: gospelliikunta koreografiaharjoittelu, urheilu (esim. sähly, jalkapallo jne.) tai muuta toiminnallista. Kesto tuntia tai tarpeen mukaan. Leirit Perheleirit: mukana koko perhe, eri ikäryhmät yhdessä ja erikseen, opetustuokioita, opitun esittämistä, yhteistä kivaa, keskustelua ajankohtaisista/polttavista aiheista yhdessä, leiri päättyy yhteiseen jumalanpalvelukseen. Harjoitusleirit: pääpaino gospelliikunnan koreografiaharjoituksilla, vaihtoehtoisesti urheilulla. Myös ylistystä, hiljentymistä, opetusta, rukousta. Nuorten lisäksi mukana tarvittava määrä aikuisia: vanhempia/nuoria aikuisia.

9 9 Muuta kivaa yhdessä koko perheellä Retket: yhdessä perheiden kanssa hiihtolomalle, iltanuotiot, linturetket, yleensä mikä mukanaolijoista mielenkiintoista. Valtakunnalliset Kings kids tapahtumat: Ilonpäivät vuoden alussa ja koulutuspäivä lokakuussa. 10. Resurssit (talous ja materiaali) Toiminta on osa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyötä ja kulut (esim. harjoitustilojen vuokrat) huomioidaan seurakunnan taloussuunnitelmassa Aktioiden ja matkojen kustannukset katetaan osallistumismaksuilla ja mahdollisella varainhankinnalla pitämällä kahvituksia, myyjäisiä tms. Esiintymisasut kustantaa vanhemmat tai seurakunta tai ne on tehty talkootöinä. Tanssien taustacd:t ovat gospelmusiikkia, johon on tehty koreografia. 11. Tiedotus ja yhteistyö Lasten vanhemmat Seurakunnan muu lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Muut King's Kids ryhmät Missionuoret (YWAM) Eri seurakunnat ja niiden lapsi- ja nuorisotyöstä vastaavat työntekijät Koulut 12. Turvallisuus Viikottaisessa toiminnassa ja leireillä noudatetaan seurakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Aktioihin ja matkoihin tehdään erillinen turvallisuussuunnitelma perustuen seurakunnan turvallisuussuunnitelmaan. 13. Muuta / Lisätietoja

10 10 Koulutyön mahdollisuudet Yhteistyön rakentaminen ja ylläpitäminen koulujen kanssa on vaativaa mutta erittäin palkitsevaa. Hyvin hoidetut suhteet avaavat ainutlaatuisen vaikutuskanavan lapsiin, nuoriin, opettajiin, rehtoreihin ja kaupungin keskeisiin päättäjiin ja toimielimiin. Näkyvä ja vaikuttava seurakunta on aina koulujen kanssa yhteistyötä tekevä seurakunta. 1. Miten yhteistyö rakennetaan Yhteistyön käynnistäminen tai kehittäminen kannattaa aloittaa tilannekartoituksesta. Mitä on tehty ja miten. Ollaanko pakkasella vai plussalla. Jos kouluista löytyy uskovia opettajia, kannattaa ottaa aikaa heidän tapaamiselle. Kartoituksen jälkeen on helpompi rakentaa paikkakuntakohtainen koulupalvelusuunnitelma. Huomioitavia kouluja ovat ala- ja yläkoulujen sekä lukioiden lisäksi ammatilliset koulut. Avuksi kannattaa pyytää alueellista koulupastoria tai konsultoida valtakunnallista Koulupalvelua. Hyvin rakennettu yhteistyö tulee usein kirjatuksi myös koulujen opetussuunnitelmaan, joka suojaa tehokkaasti yksittäisiltä yhteistyön kaatamisyrityksiltä. 2. Perustiedot kuntoon Koulupalvelusta vastaavalla henkilöllä tulee olla ajanmukainen tieto yhteistyötä tukevista ja rajoittavista ohjeista ja lainsäädännöstä. Sormi ei saa mennä suuhun, jos joku yrittää torpedoida yhteistyön laittomilla tai vanhoilla perusteilla. Muista, että yhteistyö seurakunnan ja koulun välillä on lainsäädännön mukaista, suotavaa ja tarpeellista kunhan sillä on selkeä pedagoginen tavoite. 3. Vieraile itse kouluissa tai kutsu muita Päivänavauksen tai materiaalin lahjoittaminen on usein helpoin tapa luoda kontakti opettajiin ja vierailla ensimmäisen kerran koululla. Voit myös tilata mukaasi kokeneemman koulutyöntekijän. Tarjoa kouluun ainoastaan luotettavia ja asiansa osaavia vieraita. Koulu ei ole evankelistojen tai taiteilijoiden harjoitteluareena. Tarjoukseen suhtaudutaan myönteisemmin, jos se tukee koulun opetussuunnitelmaa. Ota yhteys kouluun ajoissa luokkavierailussa aineopettajaan ja koko koulua koskettavassa vierailussa rehtoriin. Yhteistyön alussa on aina hyvä esittäytyä ensin rehtorille. Vierailuissa on pidettävä kiinni siitä aihesisällöstä, mistä on etukäteen sovittu. Ei ole viisasta ujuttautua kouluun jollakin aiheella, joka sitten kuitataan muutamalla lauseella ja lopputunti käytetään evankelioimiseen. Tällaisessa tilanteessa opettaja tuntee itsensä petetyksi ja suhtautuu varmasti epäilevästi seuraaviin yhteydenottoihin. Muista, että luottamusta ei anneta se on ansaittava! 4. Vierailuaiheita Yhteisyö TULEE rakentaa laajalle pohjalle. Perinteisten uskontotuntivierailujen rinnalle kannattaa ottaa rohkeasti myös muihin opetusaineisiin sopivia vierailuja. Luokkatilanteisiin sopivia (vierailu)aiheita ovat esimerkiksi helluntaiherätyksen ja -seurakunnan esittely, lähetys- ja kehitysyhteistyö, kansainvälisyys, elämänhallinta, karismaattisuus, hengellinen musiikki, päihdevalistus ja kristillinen etiikka ja arvot. Isommille oppilasryhmille voi tarjota konsertteja, draama- ja näytelmäesityksiä, valistusluentoja, videoesityksiä, näyttelyjä ja yhteistoimintatapahtumia. Yhteistyötä voi rakentaa myös päivänavauksilla, seurakuntavierailuilla ja vanhempainilloilla.

11 11 5. Lisätietoa ja tukea Helluntaiseurakuntien Koulupalvelu on järjestäytynyt käytännössä paikalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen tasoon. Valtakunnallista Koulupalvelua koordinoi Hyvä Sanoma ry Leevi Ahopellon johdolla. Valtakunnallinen koulutoimikunta tukee alueellisen ja paikallisen koulupalvelun kehittämistä muun muassa koulutuksen, materiaalin ja yhteisten projektien avulla sekä hoitaa valtakunnalliset viranomaisyhteydet. Lisätietoa tai Leevi Ahopelto puh ,

12 12 Lastentapahtumien aloittaminen (Mix tai Kid`s Action Night) 1. Näky Näkynä on tarjota lapsille mukaansa tempaava tapahtuma, jossa he saavat olla toistensa ja uskovien aikuisten kanssa. Illat tavoittavat erityisesti seurakuntaan kuulumattomien kotien lapsia. Näkynä on nähdä jokaisessa Suomen kaupungissa tai kylässä Kids' Action Night-iltoja tai vastaavia lastentapahtumia, joissa lapset saavat kuulla miten pääsee Taivaaseen. 2. Työn periaatteet Lapsilla on hauskaa Evankeliumi on selvästi esillä Aikuiset ja nuoret palvelevat lahjojensa mukaan 3. Toiminnan aloitus Jos haluat aloittaa Mix-illan, vieraile paikkakunnalla, jossa se on jo toiminnassa. Hanki seurakunnan tuki kertomalla työntekijöille, vanhimmistolle ja seurakuntalaisille suunnitelmista. Jaa näkysi. Kerää innostuneita vastuunkantajia ympärillesi. Miettikää paikka. Rukoilkaa. Miettikää, millaiset resurssit teillä on? Monta kertaa kuukaudessa voitte kokoontua? Kuinka ison tapahtuman voitte järjestää? Jakakaa vastuut. Aloittakaa rohkeasti. 4. Tukitiimi (esim. rukous ym. tuki) Tiimin keräämiseen kannattaa käyttää aikaa Lasten perheiden mukaan ottaminen Lahjoihin ja mielenkiintoon perustuva palveleminen Mix- illassa on monenlaisia tehtäviä, joissa voi olla apuna kaikenikäiset seurakuntalaiset Tiimihenki on olennainen osa illan onnistumista Järjestä myös rukoustiimi 5. Seurakunnan tuki Vanhimmiston hyväksyntä ja taloudellinen tuki Seurakunnalle tiedottaminen Rukoustuki 6. Vastuut Järjestysmiehet

13 13 Keittiön henkilökunta Opetus Nuket/näytelmät Juonto Ylistys / musiikki Pajat n pistettä, (jokaisessa pajassa yksi nuori/aikuinen vastuussa) Mainonta ja tiedotus 7. Paikka Haluatteko aloittaa toiminnan seurakunnalla, koululla jne? Mieti mihin tilaan lapset tulevat helpoimmin. Jos paikkakuntasi lapset tulevat rukoushuoneelle, he tutustuvat seurakuntaan myös rakennuksena. Toisaalta esim. koulussa järjestetyt illat antavat luonnollisen kanssakäymisen rehtorin ja opettajien kanssa. Koulu: hyvä selvittää mitä vuokraan kuuluu (välineet, siivous, kulkuluvat), onko mahdollista saada omia säilytystiloja, kouluntilojen hakeminen ja huomiointi lapsityön budjetissa Seurakunta: Tilojen sopivuus ja yhteiskäyttö, tavaroiden roudaus yksinkertaista 8. Ajankohta Isommat tapahtumat 2 krt kaudessa Pienemmät jopa 2 krt / kuukaudessa Säännöllisyydestä hyötyä lasten tavoittamisessa 9. Rakenne Kid s action nighteissa tarkempi formaatti mix illoissa väljempi Hengellinen osuus: ylistys ja opetus Toiminnallinen osuus: nyyttärit ja toimintapisteet Yhteisöllinen osuus: palkinnot, kisat, siunaaminen 10. Resurssit (talous ja materiaali) Taloudelliset resurssit tilavuokra tarjoilukustannukset eri pisteiden materiaalit palkinnot Henkilöresurssit noin henkilöä riippuen pisteiden ja lapsien määrästä Tavarat Soittimet, liikuntavälineet, opetusmateriaalit 11. Tiedotus Lasten vanhemmat ja lapset Koulu: aamunavaukset ja kutsujenjako Seurakunta: Jumalanpalvelukset ja seurakunnan johto Oma tuki- ja vastuutiimi

14 Turvallisuus Turvallisuussuunnitelman täyttäminen Ensiapulaukku Kaikki tärkeät puhelinnumerot koottuna samaan paperiin Tieto ensisammutustoimista, hätäulospääsystä ja ensiavusta pienempiin vammoihin (nyrjähdykset ja naarmut) 13. Muuta / Lisätietoja Pajaideoita netissä

15 15 Leiritoiminnan aloittaminen 1. Näky Lasten ja nuorten saavuttaminen. Saada aikaan merkittävä vaikutus lasten ja nuorten hengellisessä elämässä. Näky leiritoiminnasta omalla paikkakunnalla antaa työlle oikean motiivin ja kestävyyden. Näyn kautta lasten ajankohtaisiin tarpeisiin kyetään vastaamaan paremmin. 2. Työn periaatteet Lapsen tarpeiden kokonaisvaltainen huomiointi (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen) Leirin toiminta ja luonne vastaa leiriläisten ikätasoa. Leirin käytännöllisinä periaatteina: rakkaus, rajat, turvallisuus, ilo ja monipuolisuus. Jokaisen leirillä työskentelevän tulee tietää ja sisäistää leirien järjestämisen motiivit. Raamatullisten arvojen käytäntöön soveltaminen (esim. ei sallita minkään muotoista väkivaltaa, ei korosta kilpailuja, tasavertaisuus, positiivisuus ) 3. Toiminnan aloitus Leirin etukäteisvalmistelu vaatii aikaa sekä yhteistyötä. Aloituspalaveri noin 6-9 kk ennen leiriä. Leiritoiminnan voi aloittaa pienimuotoisena, esimerkiksi jo seitsemän lapsen kanssa voi pitää parin yön telttaleirin. Vierailu, osallistuminen ja tutustuminen lähiseudun/naapuriseurakunnan leirityöhön. Vinkkien kysyminen kokeneemmilta 4. Tukitiimi (esim. rukous ym. tuki) Leirityö on kokonaisuudessaan tiimityötä, sitä ei voi tehdä yksin. Hyvä tiimi valmistelee, suunnittelee ja valtuuttaa yhdessä. Erilaisia vastuuryhmiä, hajautettu vastuu (ei suju heti automaattisesti, mutta jos eri henkilöillä/tiimeillä on omat selkeät vastuut, niin myöhemmin se on suurena apuna ) Taloudellinen tuki Leivontatiimi Rukousrinki Rakennustiimi (leirillä mahd. tarvittavien välineiden/varusteiden rakentaminen) 5. Seurakunnan tuki Koko seurakunnan yhteinen työmuoto. Vanhimmiston ja lapsityön välinen tiedonkulku Leireistä kerrotaan konkreettisesti etukäteen seurakunnalle ja annetaan palautetta leirin jälkeen, näytetään kuvia yms. 6. Vastuut Erilaisia vastuuhenkilöitä: leirin johtaja, apulaisjohtaja, leirisihteeri/kirjuri, isosten ryhmänjohtaja, isoset, pikkuisoset, leiriemäntä, keittiöväki, yövartijat, kiinteistö/kenttävastaava, musiikki, raamatunopetus, leikitys/urheilutoiminta, askartelu, hankinnat, siivous, pillipomo

16 16 Leirit antavat hyvän mahdollisuuden seurakunnan sisällä varusta ja valtuuta -toiminnan harjoittamiseen, opetuslapseuttamiseen, palveluun. 7. Paikka Hyvä leiripaikka mahdollistaa monipuolisen, turvallisen ja toimivan leirielämän. Leiripaikkaa valittaessa huomioitava: leirin teema ja ajankohta (retkeily, laskettelu, ratsastus, fifteen, kesä, talvi) maasto, joka mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen leirielämän, keittiö ja ruokailumahdollisuus, uinti, peseytymistilat, sauna, vessat, leikit, pelit, majoitus, etäisyys, hinta. 8. Ajankohta Leirin profiiliin sopiva Mahdollistaa lasten ja ohjaajien /isosten osallistumisen (loma-ajat, työelämän, koulun rutiinit, ) Leirin kesto on ajankohtaan ja leiriläisten ikätasoon sopiva. 9. Rakenne Leirillä on suunniteltu ja huolella valmistettu päiväohjelma, jonka avulla toimintaa ohjataan ja huolehditaan ohjelman monipuolisuudesta. Tuo selkeyden, turvallisuuden, työrauhan, auttaa leirin johtamisessa. Huolehtii säännöllisestä ruokailusta ja levosta, monipuolisesta toiminnasta. Ylösmerkityt tehtävät ja vastuut niin, että jokainen tietää, mistä on vastuussa ja milloin. Joustava ohjelma, joka on muunneltavissa tilanteen mukaan. Yllätykset, vierailijat/vierailut Esimerkkiohjelma (ks. liite) Vanhemmat leirikirkkoon tai iltanuotioille 10. Resurssit (talous ja materiaali) Budjetti, jossa kartoitetaan menot ja tulot. Suurimmat menot ovat: vuokra, ruoka, kioskin sisään ostot, mahdolliset vierailijan kulukorvaukset, materiaalihankinnat, ilmoitus ja mainostuskulut. Mietitään, miten mahdollinen ali/ylijäämä käytetään tai katetaan. Tulot; leirimaksu (kohtuullinen, mahdollisuus huomioida perheiden taloudellinen tilanne), lahjoitukset, sponsorit. Leirille tarvitaan erilaisia välineitä: äänentoisto, urheilu ja pelivälineet, askartelu, ensiapu, soittimet, opetusmateriaali, leirin perustarvikkeet; teippiä, köyttä, kartonkia, sketsivaatteet, saha, lautaa jne. 11. Tiedotus leiripalaveri (pöytäkirjat, kirjalliset suunnitelmat), sähköpostirinki. Eri vastuuryhmien välinen tiedotus, henkilö nimetty, joka hoitaa tiedotuksen. Mainostus, tulee varata aikaa. Leirille ilmoittautuneille mahdollisesti tarkempi leirikirje, jossa vanhempia informoidaan; mitä leirille pitää tuoda itse ja mitä siellä on järjestäjien puolesta valmiina, opastus leiripaikalle jne. Leiriohjelma näkyviin leiriläisille.

17 Turvallisuus Leiritoiminta asettaa monipuolisia turvallisuusnäkökohtia (fyysinen, sosiaalinen, henkinen, hengellinen) Turvallisuussuunnitelma, ks. turvaohjeistus. Ensiapuvastaavat, ensiaputarvikkeet. Lasten lääkitykseen aina oltava vanhempien lupa. Kaikki leiriä koskeva informaatio samassa kansiossa leirin johtajalla (sis. tiedot lapsista ja henkilökunnasta, ohjelmasta, turvallisuuteen liittyvistä asioista jne. ) 13. Muuta / Lisätietoja Maakunnallista apua, maakunnallinen yhdyshenkilö. Opetuspaketteja Raamattutunnin opetukseen ladattavissa netissä ja Kirjastosta ja netistä runsaasti saatavana leirin ohjausta ja opetusta koskevaa materiaalia, leikkejä, sketsejä jne. Leirin jälkeen: leirimuistelot ja leiriläisten osoitteisiin kutsukirjeet esimerkiksi lastentapahtumaan, kerhoihin.

18 18 Perhetyön aloittaminen 1. Näky Tavoittaa seurakunnan yhteydessä olevat perheet sekä seurakunnan toiminnan ulkopuolella olevia lapsiperheitä vahvistaa avioliittoja sekä vanhemmuutta tukea perheitä hengellisesti, henkisesti sekä käytännön toimin tarjota mahdollisuus verkostoitumiseen, jonka kautta perheet saavat tukea toisista uskovista perheistä 2. Työn periaatteet perheet tekevät yhdessä avioliittotyö, lapsityö ja perhetyö kulkevat käsi kädessä pyritään löytämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, joita perheillä jo on 3. Toiminnan aloitus kootaan tiimi henkilöistä, jotka haluavat olla tekemässä työtä perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tiimissä on hyvä olla aviopareja ja perheitä, kasvatus- tai avioliittotyön osaajia ja mahdollisuuksien mukaan seurakunnan työntekijä mietitään, mitä tarpeita perheillä seurakunnassa on tai tehdään tarvekysely asetetaan tavoitteet ja tehdään strategia 4. Tukitiimi vastuutiimi kokoontuu säännöllisesti rukoilemaan ja suunnittelemaan toimintaa hankitaan työlle esirukoilijoita tai esirukousryhmä sekä/tai annetaan seurakunnan esirukousryhmälle/ryhmille aiheeksi seurakunnan perhetyö pidetään esirukoilijat ajan tasalla siitä, mitä perhetyössä tapahtuu sekä kerrotaan ajankohtaiset rukousaiheet ja haasteet 5. Seurakunnan tuki seurakunnan johdon hyväksyntä ja siunaus taloudellinen tuki tiedottaminen jumalanpalvelusten yhteydessä 6. Vastuut opetus tilaisuuksien organisointi (luennoitsijat, musiikki, mainonta ym.) leirien järjestäminen tapahtumien järjestäminen

19 19 7. Paikka perhetyötä voi tehdä monissa paikoissa: seurakunnan tiloissa järjestettäviä tilaisuuksia kuten avioliittokoulutusta ja kasvatusteemapäiviä ja perhejumalanpalveluksia perheiden voimin tehtävää lapsityötä seurakunnassa tai muissa tiloissa perhesoluja kotona yhteisiä retkiä, pulkkamäkipäiviä tai eväsretkiä uimarannalle perheleirejä leirikeskuksessa äiti lapsipiiri seurakunnan tiloissa isä lapsi urheiluharrastus esim. liikuntahallilla 8. Ajankohta erilaiset toiminnat voi jaotella tapahtuvaksi kausittain tai säännöllisesti alkaen syksyn toiminnan alkaessa esim. avioliittokoulutus syksyisin kerran kuukaudessa kasvatusteemapäivät keväällä sovittuina ajankohtina perhesolut viikoittain tai kuukausittain perheleiri kesällä (haluttaessa myös talvella tai syksyllä) äiti lapsipiiri kerran viikossa 9. Rakenne kts. liite perhetyön vuosikello 10. Resurssit perhetyön tiimi johtaa ja suunnittelee toimintaa vanhemmat ja perheet tekevät työtä yhdessä perhetyön tiimiläisten kanssa avioliitto- ja kasvatusseminaareihin on mahdollista saada ulkopuolisia luennoitsijoita, mutta luentoja voi pitää myös omin voimin, koska hyvää materiaalia on saatavilla (esim. parisuhteen palikat, tulossa myös vanhemmuuden palikat) 11. Tiedotus tehokas mainonta seurakunnan tilaisuuksissa, suora tiedottaminen perheille sähköpostilla, ilmoittaminen facebookissa, tiedottaminen pyhäkoulun ja kerhojen kautta avioliitto- ja kasvatusseminaareista mainontaa myös seurakunnan ulkopuolelle esim. lehti- ja radiomainontaa 12. Turvallisuus perustiedot ensiavusta turvallisuussuunnitelma leireille ja tapahtumiin tilaisuuksissa tieto hätäpoistumisteistä, sammutuskalustosta 13. Muuta seurakunnan opetustoimintaan otetaan mukaan aiheita, jotka antavat valmiuksia avioliittoon, perheelämään sekä vanhemmille omien lasten opetuslapseuttamiseen

20 20 PERHETYÖN VUOSIKELLO KESÄ Isä poika-leiri Perheleiri Minileiri Isä poikatoiminta esim. sähly SYKSY Pyhäkoulut Vanhempainilta Avioliittokoulu Lapsikuoro Äiti-lapsipiiri Mammaraamis Lastenillat Perhesolut, -kerhot Äitienpäivän perhekirkko KEVÄT Kasvatusseminaari t Pääsiäisvaellus Perhepäivä Ulkoilutapahtuma esim. laskiaisrieha, Isäinpäivän perhekirkko Lastentapahtumat Jouluvaellus Joulujuhlat TALVI