Tästä se alkaa! opas lapsityön aloittamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tästä se alkaa! opas lapsityön aloittamiseen"

Transkriptio

1 Tästä se alkaa! opas lapsityön aloittamiseen

2 2 Tästä se alkaa! opas lapsityön aloittamiseen Sisällysluettelo Johdanto Tästä se alkaa! -yhteistyömallit lapsityössä s. 3 Kerhotyön aloittaminen s. 5 Kings Kid s -toiminnan aloittaminen s. 7 Koulutyön mahdollisuudet s. 10 Lastentapahtumien aloittaminen s. 12 Leiritoiminnan aloittaminen s. 15 Perhetyön aloittaminen s. 18 Pyhäkoulun aloittaminen s. 21 Valtakunnalliset toimijat lapsityössä s. 23 Liitteet s Johdanto Iloinen tosiasia on, että kaikilla paikkakunnilla voidaan tavoittaa lapsia! Pienilläkin resursseilla voidaan tehdä jotakin ja jo yksi lapsi on vaivannäön arvoinen. Tästä se alkaa -opas lapsityön aloittamiseen on työväline, jonka avulla voit kartoittaa käytössä olevia resursseja ja suunnitella toimintaa. Se antaa selkeät raamit erilaisille lapsityömuodoille. Ennen kaikkea haluamme tukea pienempiä seurakuntia lapsityön aloittamisessa. Isommille seurakunnille opas voi toimia apuvälineenä heidän avustaessaan naapuriseurakuntia. Mahdollisuudet lapsityön tekemiseen vaihtelevat paikkakuntien ja seurakuntien mukaan. Suurempia vaikuttavia tekijöitä ovat lapsimäärät, lasten ikärakenne, käytössä olevat resurssit ja paikkakunnan tarpeet. Suosittelemmekin seurakuntia tekemään ensin oppaasta löytyvän kartoituksen ja vasta sen jälkeen rukoillen miettimään, mikä lapsityömuoto olisi ajankohtainen seuraavaksi aloittaa. Jumala antakoon siunauksensa uusille aloituksille, huhtikuussa 2012 Paras on edessä -työryhmä

3 3 Tästä se alkaa! -yhteistyömallit lapsityössä Tulkoon Sinun valtakuntasi! Lapsityön tavoitteena on kertoa lapsille Jumalasta, Raamatusta ja Jeesuksesta. Tähän tavoitteeseen päästään kun lapsityöntekijöillä on yhteinen näky ja sitä toteutetaan yhdessä. Erityisenä haasteena on löytää toimivia malleja pienten seurakuntien yhteistyön tukemiseksi. Jos yhteistyötä halutaan tehdä, se pitää aloittaa rukoillen. Pitää myös miettiä, millainen toimintamalli sopii juuri meidän paikkakunnalle. Yhteistyö avaa mahtavat mahdollisuudet rakentaa Jumalan valtakuntaa. Jos rukouksemme on tulkoon Sinun valtakuntasi, emme lapsityössäkään tavoittele minkään seurakunnan valtaa vaan tahdomme edistää Jumalan valtakunnan laajenemista. Tämä tapahtuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Seuraavassa on esiteltynä muutama yhteistoimintamalli. Yhteistoimintamalli paikkakunnan sisällä Pienten paikkakuntien tai vierekkäisissä kaupunkilähiöissä toimivien seurakuntien suuri mahdollisuus on yhdistää lapsityön voimavarat ja tehdä työtä yhdessä. Lapsityön koordinoimiseen voi perustaa yli seurakuntarajojen toimivan yhteiskristillisen lapsityötiimin. Tiimille voidaan keksiä paikkakuntaan sopiva ja sitä kuvaava nimi, jota on helppo käyttää yhteisissä toiminnoissa (esim. Kalevan Kids tiimi, Jasson lapsityöjengi). Sen kautta voidaan kanavoida koko paikkakunnan tai kaupunkilähiöiden lapsityö. Lapsityötiimi tarvitsee selkeän kokoonkutsujan ja vetovastuunkantajan. Tiimiin voivat eri resurssien puitteissa osallistua eri seurakunnista ne, jotka haluavat tehdä lapsityötä. Tiimillä voi olla oma myös yhteinen tili, jonka kautta toiminnan talous kanavoidaan. Tiedotus tulee olla tasapuolista kaikille osapuolille. Ryhmäviestit sähköpostissa tai tekstiviesteinä mahdollistavat tämän helposti. Yhteistoimintamalli yli paikkakuntarajojen Lähekkäisten paikkakuntien mahdollisuutena on perustaa niin sanottu rengasmalli, jossa esimerkiksi isompi tapahtuma (Kids Action, kesäleirit tms.) järjestetään vuorotellen eri paikkakunnilla. Tällöin kokoonkutsujavastuussa toimii aina se paikkakunta, missä seuraava tapahtuma järjestetään. Tällaisen yhteistoimintamallin avulla voidaan järjestää heikoimmat resurssit omaavalla paikkakunnalla säännöllisesti näyttävä ja tavoittava tapahtuma. Jokainen rengasmallissa mukana oleva seurakunta osallistuu jokaiseen tapahtumaan ja tuo oman osaamisensa tai materiaaliresurssinsa mukanaan. Lisäksi näin eri paikkakuntien lapsille järjestyy tapahtuma, joissa he voivat vierailla säännöllisesti. Yhteistoimintamalli pienen ja suuren seurakunnan yhteistyönä Suuren kaupunkiseurakunnan ongelmana voi olla resurssien ylitarjonta. Innokkaille ja halukkaille lapsityöntoimijoille ei välttämättä löydy tilaa tai aikaa omassa seurakunnassa. Silloin voidaan yhteistoimintaa järjestää siten, että läheinen pienempi seurakunta saa apua oman toimintansa järjestämiseen isommalta seurakunnalta. Tämä satelliittiseurakuntamalli tuo avun suuren kaupunkiseurakunnan lähellä sijaitsevaan maaseutuseurakuntaan. Hyöty on molemminpuolinen. Iso seurakunta saa valtuuttaa ja varustaa uusia aktiivisia toimijoita kentälle ja pieni seurakunta saa tukea varsinaiseen toimintaan.

4 4 Mikä estää? Keskeisin ajatus toimivassa yhteistyössä on riippuvuussuhde toisista. Luonnossa tunnemme sen eliöiden välisenä symbioosina. Eri seurakunnat eivät kilpaile keskenään, vaan ovat riippuvuussuhteessa toinen toisistaan. Riippuvuussuhde tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kukaan ei pärjää ilman toisia. Siinä kunkin yhteistyötoimijan parhaat resurssit hyödynnetään, jokainen kantaa oman kortensa yhteiseen kekoon! Tällaisen yhteistyön syntymiseen tarvitaan määrätietoista näkyä ja Jumalan antamaa yhteistä mieltä. Tärkeä on voittaa vanhat pelot ja raja-aidat sekä nähdä mikä on oikeasti lapsityön tavoite. Reviirien puolustaminen tai yksinäisyyteen jähmettävä ylpeys eivät pelasta ketään mutta yhteistoiminta rakkaudessa saa paljon aikaan!

5 5 Kerhotyön aloittaminen 1. Näky Kerhotyö on oiva työkalu saavuttaa lapsia ja nuoria Kristukselle, pitää heidät Kristuksen yhteydessä ja auttaa heitä tulemaan Kristuksen palvelijoiksi. Kerhotyössä ohjaaja pääsee lähelle lasta/nuorta ja voi toimia hänen mentorinaan pidemmän aikaa kuin yksittäisissä tapahtumissa. 2. Työn periaatteet Kerhoja voi olla lähes millaisia tahansa. Usein kerhot liittyvät johonkin harrastetoimintaan tai siihen rinnastettavaan toimintaan. Esimerkkejä toimivista kerhoista: partio (Royal Rangers), liikuntakerho (sis. kaikkien eri lajien kerhot), kokkikerho, mikroautokerho, lennokkikerho, kuoro, musiikkikerho, iltapäiväkerho (mahdollisesti luvanvarainen), valokuvauskerho, askartelukerho, taidekerho, luontokerho, Kerhon tyypille ja aktiviteeteille vain mielikuvitus asettaa rajat. Usein ohjaaja(t) ovat itse kiinnostuneita / harrastavat kyseistä toimintaa. 3. Toiminnan aloitus Toiminnan aloittamiseen tarvitaan seurakunnan suostumus ja resurssikohdassa mainitut asiat. 4. Tukitiimi Toiminnalle kannattaa rakentaa tukitiimi, joka toimii esirukoilijajoukkona, tarvittaessa kyyditsijöinä, varaohjaajina, yms. 5. Seurakunnan tuki Kaikki kerhotoiminta tulee olla seurakunnan toimintaa ja yhteydessä seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön. Seurakunnan tuki toimintaan voi olla hyvinkin vahvaa, ainakin sen tulisi henkistä ja hengellistä. 6. Vastuut Harrastetoiminta Raamatunopetus Aktiviteetit (musiikki, pelit ja leikit, kädentaidot, kisat, yms.) 7. Paikka Kerhon luonteva paikka on seurakunnan tilat. Kerhoa voi pitää myös kotona, kerhotilassa, päiväkodeissa, kouluilla, luonnossa, jne. Paikka määräytyy usein myös kerhon luonteen mukaisesti, esim. liikuntakerho tapahtunee koulun liikuntasalissa tai vastaavassa tilassa. 8. Ajankohta Kerhon on hyvä kokoontua säännöllisesti ja niin usein kuin se resurssien mukaan on mahdollista. Paras vaihtoehto on kokoontua viikoittain samaan aikaan. Mikäli viikoittainen kokoontuminen ei ole mahdollista, voidaan kokoontua joko parillisilla tai parittomilla viikoilla tai kerran kuukaudessa. Kokoontumiskerrat on hyvä ilmoittaa esim. puoleksi vuodeksi (=lukukaudeksi) kerrallaan, jotta lapset vanhempineen tietävät, milloin kerho kokoontuu etenkin silloin, jos kokoontuminen ei ole viikoittaista.

6 6 9. Rakenne (kerhokerran kesto n min.) Aloitus: Tervetuloa ja rukous. Tehdään yhdessä jotain pientä mukavaa. Kesto n. 15 min. Toiminta ja aktiviteetit: Toiminnan ja opetuksen olisi hyvä liittyä jollakin tavalla toisiinsa. Opetukseen ei välttämättä tarvitse erillistä hetkeä, vaan se voi tapahtua (harraste)toiminnan lomassa. Harrastekerhossa toimintaa ohjaa pääsääntöisesti harraste ja taso, millä siinä liikutaan. Muissa aktiviteeteissa (pelit ja leikit, musiikki, yms.) tarvitaan vaihtelua, jotta lasten mielenkiinto pysyy yllä. Harrastejakso voi keskeytyä välillä esim. jonkin pelin/leikin ajaksi, jonka jälkeen jatketaan harrastetta. Harrastetoiminnan kesto voisi olla min, muiden aktiviteettien n. 30 min. Opetus: Opetussuunnitelman mukaan havainnollistaminen huomioiden. Kesto n. 10 min Lopetus: Jokainen kerta loppuu yhteen kokoontumalla ja rukouksella. Lopetuksessa voi mainita jonkun kivan jutun seuraavasta kerrasta. Kesto n. 5 min. 10. Resurssit Kerhon aloittaminen lähtee yleensä lapsia evankelioivasta näkökulmasta sekä lasten tarpeesta saada opetusta, mielekästä tekemistä ja/tai harrastetoimintaa. Ennen kuin kokoontumisten tiheydestä päätetään, on hyvä kartoittaa resurssit: Kuinka monta ihmistä on lupautunut avustajaksi kerhoon? Kuinka moni heistä pystyy opettamaan lapsia? Kuinka usein tilat on käytettävissä? Miten hankinnat tehdään? Onko kerholle varattu rahaa kuluihin? Tarvitaanko tekemiseen jokin erityinen tila (esim. keittiö kokkikerhoon)? Kerhon pitämiseen tarvitaan Kerhotila, joka soveltuu kyseisen kerhon tarpeisiin. Riittävä määrä henkilöitä: vähintään kaksi. Suhteella 1 ohjaaja/6-8 lasta kerho toimii dynaamisesti ja kaikilla on hyvä ja turvallinen olla. Toiminnasta vastaavan on oltava täysi-ikäinen. Toimintaan ja aktiviteetteihin tarvittavia välineitä (harrastekohtaiset materiaalit, askartelutarvikkeita, soittimia, hernepusseja, palloja, leluja, jne.) Opetussuunnitelma (Ilonpesä 3-5-vuotiaille, Aarresaari 6-8-vuotiaille, Lastenmission ja adventtiseurakunnan materiaalit). Opetuksen voi myös suunnitella erikseen toimintaan liittyväksi. Opetuksen havainnollistamiseen välineitä (flanellot, pöytänuket, kierrekirjat, roolivaatteet jne.) Yllämainittujen rahoitus 11. Tiedotus Kerhon tiedotus voi olla sisäistä ja ulkoista. Ulkoisessa tiedottamisessa lähinnä mainostetaan toimintaa, sisäisessä tiedottamisessa annetaan tietoa kerholaisille ja heidän vanhemmilleen sekä seurakunnan lapsi- ja nuorisotyölle. 12. Turvallisuus Turvallisuuteen liittyvissä asioissa noudatetaan Suomen helluntailiikkeen lapsityön turvaohjeistoa. 13. Yleistä Kerhotoiminnan tulisi olla hauskaa ja innostavaa. Samalla sen tulisi tukea lapsen kasvua kaikilla elämän osaalueilla (fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja hengellinen). Mikäli kyseessä on isohko kerho, kannattaa tehdä jako 6-8 hengen ryhmiin, ja antaa jokaiselle ryhmälle nimikko-ohjaaja. Myös apuohjaajien (nuoria, jotka ovat kerholaisia pari, kolme vuotta vanhempia) käyttöä kannattaa hyödyntää.

7 7 Kings Kids -toiminnan aloittaminen 1. Näky Tunne Jumala ja tee Hänet tunnetuksi. Tuottaa elämällä ja toiminnalla iloa Jumalan sydämelle. 2. Työn periaatteet Lapsien ja nuorten opetuslapseuttaminen. Kaikki saavat tulla mukaan, ei taitovaatimuksia tms. Koko perhe voi olla mukana. Kaikki sukupolvet yhdessä. Haluamme tuottaa iloa Isän sydämelle. Kings kids toiminta on osa paikallisseurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyötä ja Missionuorten (YWAM) työtä. 3. Toiminnan aloitus Aloitusseminaari Mukaan toiminnasta kiinnostuneita perheitä (mielellään ainakin kaksi-kolme perhettä, jotka voisivat tulla mukaan toimintaan), vanhempia, aikuisia, teinejä ja lapsi-/nuorisotyöstä vastaava seurakunnan työntekijä. Ota yhteyttä Kingskids Suomen toimistoon ja pyydä aloitusseminaaria seurakuntaasi. Yhteystiedot ja lisää tietoa löytyy nettisivustolta Aloitusseminaarissa käydään läpi Kings kids toimintaa, periaatteita, mahdollisia toimintamuotoja. Kings kids toiminta on paitsi lapsi- ja nuorisotyötä ennen kaikkea perhetyötä, jossa koko perhe voi olla mukana. Aloitusseminaari kestoltaan noin 4 tuntia. 4. Tukitiimi (esim. rukous ym. tuki) Tiimin keräämiseen kannattaa käyttää aikaa. Lahjoihin ja mielenkiintoon perustuva palveleminen. Lasten perheiden mukaan ottaminen. Monenlaisia tehtäviä, joissa voivat olla apuna kaikenikäiset seurakuntalaiset. Vastuutiimi koostuen vanhemmista/aikuisista ja vanhemmista nuorista, mukana myös seurakunnan työntekijä. Vastuutiimi kokoontuu kerran kuukaudessa: sovitaan käytännön asioista, puhutaan ajankohtaisista asioista. 5. Seurakunnan tuki Vanhimmiston hyväksyntä Seurakunnalle tiedottaminen Rukoustuki 6. Vastuut Opetus

8 8 Esirukous Koreografiat, tekeminen ja opettaminen Ylistys Mainonta ja tiedotus Esiintymisvaatteiden hankinnat / huolto Musiikki-, äänentoisto- ja urheilutarvikkeiden roudaus Esiintymistilaisuuksien organisointi Lasten ja nuorten kannustaminen ja rohkaiseminen Sielunhoito tarvittaessa Keittiövastuu 7. Paikka Koulu: hyvä selvittää mitä vuokraan kuuluu (välineet, siivous, kulkuluvat), onko mahdollista saada omia säilytystiloja, koulun tilojen hakeminen ja huomiointi lapsityön budjetissa. Seurakunta: Tilojen sopivuus, usein viikottaisiin kokoontumisiin vuokrattu koulun urheilusali tilaa gospelliikuntaan ja urheiluun (toki jos rukoushuoneelta löytyy tilaa se sopii hyvin). Leireille hyvä paikka on leirikeskus. 8. Ajankohta Viikottain tai joka toinen viikko kouluvuoden aikana: ylistys, raamattuopetus, rukous ja koreografiaharjoitukset/urheilu ym. Illanvietot voimavarojen mukaan. Koreografiaryhmät esittävät oppimaansa, opetusta, ylistystä, kisailua, leikkejä, tarjoilua. Illanviettoon kutsutaan koko perhe sekä ystäviä. Koreografiaryhmän esiintymisiä silloin tällöin, esim. vanhainkodeilla, kouluilla, lastentapahtumissa. Leirit vaikkapa kaksi viikonloppuleiriä syksyin keväin, näistä toinen perheleiri ja toinen harjoitusleiri. Aktiot voimavarojen mukaan koulujen loma-aikana. Retket ym. miten intoa ja aikaa riittää. 9. Rakenne Viikottainen kokoontuminen Hengellinen osuus: ylistys, opetus ja rukous. Opettajina voivat toimia esim. vanhemmat, teinit, nuoret aikuiset, seurakunnan työntekijät. Toiminnallinen osuus: gospelliikunta koreografiaharjoittelu, urheilu (esim. sähly, jalkapallo jne.) tai muuta toiminnallista. Kesto tuntia tai tarpeen mukaan. Leirit Perheleirit: mukana koko perhe, eri ikäryhmät yhdessä ja erikseen, opetustuokioita, opitun esittämistä, yhteistä kivaa, keskustelua ajankohtaisista/polttavista aiheista yhdessä, leiri päättyy yhteiseen jumalanpalvelukseen. Harjoitusleirit: pääpaino gospelliikunnan koreografiaharjoituksilla, vaihtoehtoisesti urheilulla. Myös ylistystä, hiljentymistä, opetusta, rukousta. Nuorten lisäksi mukana tarvittava määrä aikuisia: vanhempia/nuoria aikuisia.

9 9 Muuta kivaa yhdessä koko perheellä Retket: yhdessä perheiden kanssa hiihtolomalle, iltanuotiot, linturetket, yleensä mikä mukanaolijoista mielenkiintoista. Valtakunnalliset Kings kids tapahtumat: Ilonpäivät vuoden alussa ja koulutuspäivä lokakuussa. 10. Resurssit (talous ja materiaali) Toiminta on osa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyötä ja kulut (esim. harjoitustilojen vuokrat) huomioidaan seurakunnan taloussuunnitelmassa Aktioiden ja matkojen kustannukset katetaan osallistumismaksuilla ja mahdollisella varainhankinnalla pitämällä kahvituksia, myyjäisiä tms. Esiintymisasut kustantaa vanhemmat tai seurakunta tai ne on tehty talkootöinä. Tanssien taustacd:t ovat gospelmusiikkia, johon on tehty koreografia. 11. Tiedotus ja yhteistyö Lasten vanhemmat Seurakunnan muu lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Muut King's Kids ryhmät Missionuoret (YWAM) Eri seurakunnat ja niiden lapsi- ja nuorisotyöstä vastaavat työntekijät Koulut 12. Turvallisuus Viikottaisessa toiminnassa ja leireillä noudatetaan seurakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Aktioihin ja matkoihin tehdään erillinen turvallisuussuunnitelma perustuen seurakunnan turvallisuussuunnitelmaan. 13. Muuta / Lisätietoja

10 10 Koulutyön mahdollisuudet Yhteistyön rakentaminen ja ylläpitäminen koulujen kanssa on vaativaa mutta erittäin palkitsevaa. Hyvin hoidetut suhteet avaavat ainutlaatuisen vaikutuskanavan lapsiin, nuoriin, opettajiin, rehtoreihin ja kaupungin keskeisiin päättäjiin ja toimielimiin. Näkyvä ja vaikuttava seurakunta on aina koulujen kanssa yhteistyötä tekevä seurakunta. 1. Miten yhteistyö rakennetaan Yhteistyön käynnistäminen tai kehittäminen kannattaa aloittaa tilannekartoituksesta. Mitä on tehty ja miten. Ollaanko pakkasella vai plussalla. Jos kouluista löytyy uskovia opettajia, kannattaa ottaa aikaa heidän tapaamiselle. Kartoituksen jälkeen on helpompi rakentaa paikkakuntakohtainen koulupalvelusuunnitelma. Huomioitavia kouluja ovat ala- ja yläkoulujen sekä lukioiden lisäksi ammatilliset koulut. Avuksi kannattaa pyytää alueellista koulupastoria tai konsultoida valtakunnallista Koulupalvelua. Hyvin rakennettu yhteistyö tulee usein kirjatuksi myös koulujen opetussuunnitelmaan, joka suojaa tehokkaasti yksittäisiltä yhteistyön kaatamisyrityksiltä. 2. Perustiedot kuntoon Koulupalvelusta vastaavalla henkilöllä tulee olla ajanmukainen tieto yhteistyötä tukevista ja rajoittavista ohjeista ja lainsäädännöstä. Sormi ei saa mennä suuhun, jos joku yrittää torpedoida yhteistyön laittomilla tai vanhoilla perusteilla. Muista, että yhteistyö seurakunnan ja koulun välillä on lainsäädännön mukaista, suotavaa ja tarpeellista kunhan sillä on selkeä pedagoginen tavoite. 3. Vieraile itse kouluissa tai kutsu muita Päivänavauksen tai materiaalin lahjoittaminen on usein helpoin tapa luoda kontakti opettajiin ja vierailla ensimmäisen kerran koululla. Voit myös tilata mukaasi kokeneemman koulutyöntekijän. Tarjoa kouluun ainoastaan luotettavia ja asiansa osaavia vieraita. Koulu ei ole evankelistojen tai taiteilijoiden harjoitteluareena. Tarjoukseen suhtaudutaan myönteisemmin, jos se tukee koulun opetussuunnitelmaa. Ota yhteys kouluun ajoissa luokkavierailussa aineopettajaan ja koko koulua koskettavassa vierailussa rehtoriin. Yhteistyön alussa on aina hyvä esittäytyä ensin rehtorille. Vierailuissa on pidettävä kiinni siitä aihesisällöstä, mistä on etukäteen sovittu. Ei ole viisasta ujuttautua kouluun jollakin aiheella, joka sitten kuitataan muutamalla lauseella ja lopputunti käytetään evankelioimiseen. Tällaisessa tilanteessa opettaja tuntee itsensä petetyksi ja suhtautuu varmasti epäilevästi seuraaviin yhteydenottoihin. Muista, että luottamusta ei anneta se on ansaittava! 4. Vierailuaiheita Yhteisyö TULEE rakentaa laajalle pohjalle. Perinteisten uskontotuntivierailujen rinnalle kannattaa ottaa rohkeasti myös muihin opetusaineisiin sopivia vierailuja. Luokkatilanteisiin sopivia (vierailu)aiheita ovat esimerkiksi helluntaiherätyksen ja -seurakunnan esittely, lähetys- ja kehitysyhteistyö, kansainvälisyys, elämänhallinta, karismaattisuus, hengellinen musiikki, päihdevalistus ja kristillinen etiikka ja arvot. Isommille oppilasryhmille voi tarjota konsertteja, draama- ja näytelmäesityksiä, valistusluentoja, videoesityksiä, näyttelyjä ja yhteistoimintatapahtumia. Yhteistyötä voi rakentaa myös päivänavauksilla, seurakuntavierailuilla ja vanhempainilloilla.

11 11 5. Lisätietoa ja tukea Helluntaiseurakuntien Koulupalvelu on järjestäytynyt käytännössä paikalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen tasoon. Valtakunnallista Koulupalvelua koordinoi Hyvä Sanoma ry Leevi Ahopellon johdolla. Valtakunnallinen koulutoimikunta tukee alueellisen ja paikallisen koulupalvelun kehittämistä muun muassa koulutuksen, materiaalin ja yhteisten projektien avulla sekä hoitaa valtakunnalliset viranomaisyhteydet. Lisätietoa tai Leevi Ahopelto puh ,

12 12 Lastentapahtumien aloittaminen (Mix tai Kid`s Action Night) 1. Näky Näkynä on tarjota lapsille mukaansa tempaava tapahtuma, jossa he saavat olla toistensa ja uskovien aikuisten kanssa. Illat tavoittavat erityisesti seurakuntaan kuulumattomien kotien lapsia. Näkynä on nähdä jokaisessa Suomen kaupungissa tai kylässä Kids' Action Night-iltoja tai vastaavia lastentapahtumia, joissa lapset saavat kuulla miten pääsee Taivaaseen. 2. Työn periaatteet Lapsilla on hauskaa Evankeliumi on selvästi esillä Aikuiset ja nuoret palvelevat lahjojensa mukaan 3. Toiminnan aloitus Jos haluat aloittaa Mix-illan, vieraile paikkakunnalla, jossa se on jo toiminnassa. Hanki seurakunnan tuki kertomalla työntekijöille, vanhimmistolle ja seurakuntalaisille suunnitelmista. Jaa näkysi. Kerää innostuneita vastuunkantajia ympärillesi. Miettikää paikka. Rukoilkaa. Miettikää, millaiset resurssit teillä on? Monta kertaa kuukaudessa voitte kokoontua? Kuinka ison tapahtuman voitte järjestää? Jakakaa vastuut. Aloittakaa rohkeasti. 4. Tukitiimi (esim. rukous ym. tuki) Tiimin keräämiseen kannattaa käyttää aikaa Lasten perheiden mukaan ottaminen Lahjoihin ja mielenkiintoon perustuva palveleminen Mix- illassa on monenlaisia tehtäviä, joissa voi olla apuna kaikenikäiset seurakuntalaiset Tiimihenki on olennainen osa illan onnistumista Järjestä myös rukoustiimi 5. Seurakunnan tuki Vanhimmiston hyväksyntä ja taloudellinen tuki Seurakunnalle tiedottaminen Rukoustuki 6. Vastuut Järjestysmiehet

13 13 Keittiön henkilökunta Opetus Nuket/näytelmät Juonto Ylistys / musiikki Pajat n pistettä, (jokaisessa pajassa yksi nuori/aikuinen vastuussa) Mainonta ja tiedotus 7. Paikka Haluatteko aloittaa toiminnan seurakunnalla, koululla jne? Mieti mihin tilaan lapset tulevat helpoimmin. Jos paikkakuntasi lapset tulevat rukoushuoneelle, he tutustuvat seurakuntaan myös rakennuksena. Toisaalta esim. koulussa järjestetyt illat antavat luonnollisen kanssakäymisen rehtorin ja opettajien kanssa. Koulu: hyvä selvittää mitä vuokraan kuuluu (välineet, siivous, kulkuluvat), onko mahdollista saada omia säilytystiloja, kouluntilojen hakeminen ja huomiointi lapsityön budjetissa Seurakunta: Tilojen sopivuus ja yhteiskäyttö, tavaroiden roudaus yksinkertaista 8. Ajankohta Isommat tapahtumat 2 krt kaudessa Pienemmät jopa 2 krt / kuukaudessa Säännöllisyydestä hyötyä lasten tavoittamisessa 9. Rakenne Kid s action nighteissa tarkempi formaatti mix illoissa väljempi Hengellinen osuus: ylistys ja opetus Toiminnallinen osuus: nyyttärit ja toimintapisteet Yhteisöllinen osuus: palkinnot, kisat, siunaaminen 10. Resurssit (talous ja materiaali) Taloudelliset resurssit tilavuokra tarjoilukustannukset eri pisteiden materiaalit palkinnot Henkilöresurssit noin henkilöä riippuen pisteiden ja lapsien määrästä Tavarat Soittimet, liikuntavälineet, opetusmateriaalit 11. Tiedotus Lasten vanhemmat ja lapset Koulu: aamunavaukset ja kutsujenjako Seurakunta: Jumalanpalvelukset ja seurakunnan johto Oma tuki- ja vastuutiimi

14 Turvallisuus Turvallisuussuunnitelman täyttäminen Ensiapulaukku Kaikki tärkeät puhelinnumerot koottuna samaan paperiin Tieto ensisammutustoimista, hätäulospääsystä ja ensiavusta pienempiin vammoihin (nyrjähdykset ja naarmut) 13. Muuta / Lisätietoja Pajaideoita netissä

15 15 Leiritoiminnan aloittaminen 1. Näky Lasten ja nuorten saavuttaminen. Saada aikaan merkittävä vaikutus lasten ja nuorten hengellisessä elämässä. Näky leiritoiminnasta omalla paikkakunnalla antaa työlle oikean motiivin ja kestävyyden. Näyn kautta lasten ajankohtaisiin tarpeisiin kyetään vastaamaan paremmin. 2. Työn periaatteet Lapsen tarpeiden kokonaisvaltainen huomiointi (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen) Leirin toiminta ja luonne vastaa leiriläisten ikätasoa. Leirin käytännöllisinä periaatteina: rakkaus, rajat, turvallisuus, ilo ja monipuolisuus. Jokaisen leirillä työskentelevän tulee tietää ja sisäistää leirien järjestämisen motiivit. Raamatullisten arvojen käytäntöön soveltaminen (esim. ei sallita minkään muotoista väkivaltaa, ei korosta kilpailuja, tasavertaisuus, positiivisuus ) 3. Toiminnan aloitus Leirin etukäteisvalmistelu vaatii aikaa sekä yhteistyötä. Aloituspalaveri noin 6-9 kk ennen leiriä. Leiritoiminnan voi aloittaa pienimuotoisena, esimerkiksi jo seitsemän lapsen kanssa voi pitää parin yön telttaleirin. Vierailu, osallistuminen ja tutustuminen lähiseudun/naapuriseurakunnan leirityöhön. Vinkkien kysyminen kokeneemmilta 4. Tukitiimi (esim. rukous ym. tuki) Leirityö on kokonaisuudessaan tiimityötä, sitä ei voi tehdä yksin. Hyvä tiimi valmistelee, suunnittelee ja valtuuttaa yhdessä. Erilaisia vastuuryhmiä, hajautettu vastuu (ei suju heti automaattisesti, mutta jos eri henkilöillä/tiimeillä on omat selkeät vastuut, niin myöhemmin se on suurena apuna ) Taloudellinen tuki Leivontatiimi Rukousrinki Rakennustiimi (leirillä mahd. tarvittavien välineiden/varusteiden rakentaminen) 5. Seurakunnan tuki Koko seurakunnan yhteinen työmuoto. Vanhimmiston ja lapsityön välinen tiedonkulku Leireistä kerrotaan konkreettisesti etukäteen seurakunnalle ja annetaan palautetta leirin jälkeen, näytetään kuvia yms. 6. Vastuut Erilaisia vastuuhenkilöitä: leirin johtaja, apulaisjohtaja, leirisihteeri/kirjuri, isosten ryhmänjohtaja, isoset, pikkuisoset, leiriemäntä, keittiöväki, yövartijat, kiinteistö/kenttävastaava, musiikki, raamatunopetus, leikitys/urheilutoiminta, askartelu, hankinnat, siivous, pillipomo

16 16 Leirit antavat hyvän mahdollisuuden seurakunnan sisällä varusta ja valtuuta -toiminnan harjoittamiseen, opetuslapseuttamiseen, palveluun. 7. Paikka Hyvä leiripaikka mahdollistaa monipuolisen, turvallisen ja toimivan leirielämän. Leiripaikkaa valittaessa huomioitava: leirin teema ja ajankohta (retkeily, laskettelu, ratsastus, fifteen, kesä, talvi) maasto, joka mahdollistaa monipuolisen ja turvallisen leirielämän, keittiö ja ruokailumahdollisuus, uinti, peseytymistilat, sauna, vessat, leikit, pelit, majoitus, etäisyys, hinta. 8. Ajankohta Leirin profiiliin sopiva Mahdollistaa lasten ja ohjaajien /isosten osallistumisen (loma-ajat, työelämän, koulun rutiinit, ) Leirin kesto on ajankohtaan ja leiriläisten ikätasoon sopiva. 9. Rakenne Leirillä on suunniteltu ja huolella valmistettu päiväohjelma, jonka avulla toimintaa ohjataan ja huolehditaan ohjelman monipuolisuudesta. Tuo selkeyden, turvallisuuden, työrauhan, auttaa leirin johtamisessa. Huolehtii säännöllisestä ruokailusta ja levosta, monipuolisesta toiminnasta. Ylösmerkityt tehtävät ja vastuut niin, että jokainen tietää, mistä on vastuussa ja milloin. Joustava ohjelma, joka on muunneltavissa tilanteen mukaan. Yllätykset, vierailijat/vierailut Esimerkkiohjelma (ks. liite) Vanhemmat leirikirkkoon tai iltanuotioille 10. Resurssit (talous ja materiaali) Budjetti, jossa kartoitetaan menot ja tulot. Suurimmat menot ovat: vuokra, ruoka, kioskin sisään ostot, mahdolliset vierailijan kulukorvaukset, materiaalihankinnat, ilmoitus ja mainostuskulut. Mietitään, miten mahdollinen ali/ylijäämä käytetään tai katetaan. Tulot; leirimaksu (kohtuullinen, mahdollisuus huomioida perheiden taloudellinen tilanne), lahjoitukset, sponsorit. Leirille tarvitaan erilaisia välineitä: äänentoisto, urheilu ja pelivälineet, askartelu, ensiapu, soittimet, opetusmateriaali, leirin perustarvikkeet; teippiä, köyttä, kartonkia, sketsivaatteet, saha, lautaa jne. 11. Tiedotus leiripalaveri (pöytäkirjat, kirjalliset suunnitelmat), sähköpostirinki. Eri vastuuryhmien välinen tiedotus, henkilö nimetty, joka hoitaa tiedotuksen. Mainostus, tulee varata aikaa. Leirille ilmoittautuneille mahdollisesti tarkempi leirikirje, jossa vanhempia informoidaan; mitä leirille pitää tuoda itse ja mitä siellä on järjestäjien puolesta valmiina, opastus leiripaikalle jne. Leiriohjelma näkyviin leiriläisille.

17 Turvallisuus Leiritoiminta asettaa monipuolisia turvallisuusnäkökohtia (fyysinen, sosiaalinen, henkinen, hengellinen) Turvallisuussuunnitelma, ks. turvaohjeistus. Ensiapuvastaavat, ensiaputarvikkeet. Lasten lääkitykseen aina oltava vanhempien lupa. Kaikki leiriä koskeva informaatio samassa kansiossa leirin johtajalla (sis. tiedot lapsista ja henkilökunnasta, ohjelmasta, turvallisuuteen liittyvistä asioista jne. ) 13. Muuta / Lisätietoja Maakunnallista apua, maakunnallinen yhdyshenkilö. Opetuspaketteja Raamattutunnin opetukseen ladattavissa netissä ja Kirjastosta ja netistä runsaasti saatavana leirin ohjausta ja opetusta koskevaa materiaalia, leikkejä, sketsejä jne. Leirin jälkeen: leirimuistelot ja leiriläisten osoitteisiin kutsukirjeet esimerkiksi lastentapahtumaan, kerhoihin.

18 18 Perhetyön aloittaminen 1. Näky Tavoittaa seurakunnan yhteydessä olevat perheet sekä seurakunnan toiminnan ulkopuolella olevia lapsiperheitä vahvistaa avioliittoja sekä vanhemmuutta tukea perheitä hengellisesti, henkisesti sekä käytännön toimin tarjota mahdollisuus verkostoitumiseen, jonka kautta perheet saavat tukea toisista uskovista perheistä 2. Työn periaatteet perheet tekevät yhdessä avioliittotyö, lapsityö ja perhetyö kulkevat käsi kädessä pyritään löytämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, joita perheillä jo on 3. Toiminnan aloitus kootaan tiimi henkilöistä, jotka haluavat olla tekemässä työtä perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tiimissä on hyvä olla aviopareja ja perheitä, kasvatus- tai avioliittotyön osaajia ja mahdollisuuksien mukaan seurakunnan työntekijä mietitään, mitä tarpeita perheillä seurakunnassa on tai tehdään tarvekysely asetetaan tavoitteet ja tehdään strategia 4. Tukitiimi vastuutiimi kokoontuu säännöllisesti rukoilemaan ja suunnittelemaan toimintaa hankitaan työlle esirukoilijoita tai esirukousryhmä sekä/tai annetaan seurakunnan esirukousryhmälle/ryhmille aiheeksi seurakunnan perhetyö pidetään esirukoilijat ajan tasalla siitä, mitä perhetyössä tapahtuu sekä kerrotaan ajankohtaiset rukousaiheet ja haasteet 5. Seurakunnan tuki seurakunnan johdon hyväksyntä ja siunaus taloudellinen tuki tiedottaminen jumalanpalvelusten yhteydessä 6. Vastuut opetus tilaisuuksien organisointi (luennoitsijat, musiikki, mainonta ym.) leirien järjestäminen tapahtumien järjestäminen

19 19 7. Paikka perhetyötä voi tehdä monissa paikoissa: seurakunnan tiloissa järjestettäviä tilaisuuksia kuten avioliittokoulutusta ja kasvatusteemapäiviä ja perhejumalanpalveluksia perheiden voimin tehtävää lapsityötä seurakunnassa tai muissa tiloissa perhesoluja kotona yhteisiä retkiä, pulkkamäkipäiviä tai eväsretkiä uimarannalle perheleirejä leirikeskuksessa äiti lapsipiiri seurakunnan tiloissa isä lapsi urheiluharrastus esim. liikuntahallilla 8. Ajankohta erilaiset toiminnat voi jaotella tapahtuvaksi kausittain tai säännöllisesti alkaen syksyn toiminnan alkaessa esim. avioliittokoulutus syksyisin kerran kuukaudessa kasvatusteemapäivät keväällä sovittuina ajankohtina perhesolut viikoittain tai kuukausittain perheleiri kesällä (haluttaessa myös talvella tai syksyllä) äiti lapsipiiri kerran viikossa 9. Rakenne kts. liite perhetyön vuosikello 10. Resurssit perhetyön tiimi johtaa ja suunnittelee toimintaa vanhemmat ja perheet tekevät työtä yhdessä perhetyön tiimiläisten kanssa avioliitto- ja kasvatusseminaareihin on mahdollista saada ulkopuolisia luennoitsijoita, mutta luentoja voi pitää myös omin voimin, koska hyvää materiaalia on saatavilla (esim. parisuhteen palikat, tulossa myös vanhemmuuden palikat) 11. Tiedotus tehokas mainonta seurakunnan tilaisuuksissa, suora tiedottaminen perheille sähköpostilla, ilmoittaminen facebookissa, tiedottaminen pyhäkoulun ja kerhojen kautta avioliitto- ja kasvatusseminaareista mainontaa myös seurakunnan ulkopuolelle esim. lehti- ja radiomainontaa 12. Turvallisuus perustiedot ensiavusta turvallisuussuunnitelma leireille ja tapahtumiin tilaisuuksissa tieto hätäpoistumisteistä, sammutuskalustosta 13. Muuta seurakunnan opetustoimintaan otetaan mukaan aiheita, jotka antavat valmiuksia avioliittoon, perheelämään sekä vanhemmille omien lasten opetuslapseuttamiseen

20 20 PERHETYÖN VUOSIKELLO KESÄ Isä poika-leiri Perheleiri Minileiri Isä poikatoiminta esim. sähly SYKSY Pyhäkoulut Vanhempainilta Avioliittokoulu Lapsikuoro Äiti-lapsipiiri Mammaraamis Lastenillat Perhesolut, -kerhot Äitienpäivän perhekirkko KEVÄT Kasvatusseminaari t Pääsiäisvaellus Perhepäivä Ulkoilutapahtuma esim. laskiaisrieha, Isäinpäivän perhekirkko Lastentapahtumat Jouluvaellus Joulujuhlat TALVI

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan Paras on edessä

Ohje esittelijälle sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan  Paras on edessä Ohje esittelijälle Tämän ohjaustekstin tarkoitus on auttaa sinua kertomaan lyhyesti ja vapaasti mitä valkokankaalla lukee. Tavoite on, että sinun ei tarvitse lukea jokaista diaa sanasta sanaan valkokankaalta

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

KERHOT TIISTAI: MAANANTAI: KOKKIKERHO luokkalaisille tiistaisin klo Temppeliaukion kirkon kerhotilat, Temppelikatu 16 B

KERHOT TIISTAI: MAANANTAI: KOKKIKERHO luokkalaisille tiistaisin klo Temppeliaukion kirkon kerhotilat, Temppelikatu 16 B Töölön seurakunta KERHOT MAANANTAI: KOKKIKERHO 1.-4. luokkalaisille maanantaisin klo. 16.00-17.30 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Kerhossa opetellaan leipomaan ja kokkailemaan erilaisia herkkuja. Kerhomaksu

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI YHDESSÄ OPPIEN JA ASUEN OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI OPISKELU SOVELTUVUUSKOKEET SOVELTUVUUSKOE KUTSU RYHMÄ JA HENKILÖKOHTAISET HAASTATTELUT PSYKOLOGISET SOVELTUVUUSTESTIT KIRJALLINEN JA KÄYTÄNNÖLLINEN

Lisätiedot

Yhdistysten talot seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kyläpäällikkökoulutus 13.10.2015 Mellilä

Yhdistysten talot seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kyläpäällikkökoulutus 13.10.2015 Mellilä Yhdistysten talot seiniä ja palveluja Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kyläpäällikkökoulutus 13.10.2015 Mellilä Yhdistystalojen nykytila Mikä on yhdistystalo? Kylätalo, seurantalo, vanha koulu,

Lisätiedot

AVAINVIESTIT. Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen

AVAINVIESTIT. Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen POP UP -MARTTATAPAHTUMAT AVAINVIESTIT Tekemisen ilo Onnistumisen elämys Yhteisöllisyys ja jakaminen Uuden oppiminen PUHEEN TYYLI Iloinen Konstailematon Ystävällinen JA SÄVY I N H I M I L L I N E N, I H

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

IDEAPAJA: Viikkoharjoitukset

IDEAPAJA: Viikkoharjoitukset 16.4.2014 Palokuntanaisten kevätopintopäivät 22.-23.3.2014 IDEAPAJA: Viikkoharjoitukset Ryhmätöiden koonti Palokuntanaistyön viikkoharjoitukset ideapajan taustaa - Palokuntanaistoimijoilta tuli toive,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin!

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016 Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Parempi avioliitto ry järjestää Avioparikurssin Itä-Hämeen opistossa Tainionvirran

Lisätiedot

Haukan Sanomat Saapumislehti

Haukan Sanomat Saapumislehti Haukan Sanomat Saapumislehti KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kaakkois-Suomen pelastusalanliiton palokuntanuorten koulutusleiri 30.6 5.7.2013, Utin leirikenttä, Kouvola Tervetuloa kauan odotetulle palokuntanuorten

Lisätiedot

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016. Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn tapahtumanjärjestäjäkoulutus 2016 Anna Silvola Priska Pennanen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Tapahtuman suunnittelu ja valmistelu Vastuunjako Talousarvion laatiminen & avustukset Tiedottaminen

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Koulutyön verkko. Iso Kirja NOSTE-päivät Ui verkkoon Tapani Varuhin

Koulutyön verkko. Iso Kirja NOSTE-päivät Ui verkkoon Tapani Varuhin Koulutyön verkko Iso Kirja NOSTE-päivät Ui verkkoon 23.-25.1.2009 Tapani Varuhin Koulupalvelun verkot Verkostoituminen koululaitoksiin Verkostoituminen opetushallintoon Verkostoituminen seurakuntiin Verkostoituminen

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä Sievin pilotti Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillä Kehittämisprossessin käynnistäminen Kallion varhaiskasvatus on mukana Lapsen hyvä arki-hankkeessa Sievissä päivähoitopalvelut järjestää ppk

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

#Kesis2017 SAUVON AHTELA

#Kesis2017 SAUVON AHTELA #Kesis2017 SAUVON AHTELA 13.-16.6.2017 #Suomi100 #Yhdessä #unelmatliikkeelle #LiikU #Kesis2017 Sporttipaketit (ent. Lajipaketit) Kesis on Varsinais-Suomen suurin ja monipuolisin liikuntaleirikokonaisuus,

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika: Keskiviikko 3.6.2015 klo 19.00 Paikka: Paikalla: Tinametsä 5, Espoo Seuran jäsenet: Päivi Leinonen Leea Sokura Seppo Fagerlund Tuomo Hynninen 1) Kokouksen avaus Seuran

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Nuorisokongressi Anjala. Anu Gretschel, tutkija. KESKUSTELUMENETELMÄ KESKUSTELUPÄIVÄ la

Nuorisokongressi Anjala. Anu Gretschel, tutkija. KESKUSTELUMENETELMÄ KESKUSTELUPÄIVÄ la Nuorisokongressi 30.9-2.10.2016 Anjala Anu Gretschel, tutkija 1 KESKUSTELUMENETELMÄ KESKUSTELUPÄIVÄ la 1.10.2016 Ryhmiin jako kolme viiden hengen ryhmää (piirien sekoittaminen) 1. Palvelujen arviointi

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen

Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Yhdistyksen turvallisuusasiat Mitä vaaditaan Milloin vaaditaan Työkaluja tekemiseen Olosuhdeasioiden koulutuspäivä Kiljava 17.4.2015 Laki ja valvova viranomainen Kuluttajaturvallisuuslaki (voimassa 1.1.2012

Lisätiedot

KOULUIKÄISTEN talvi 2016

KOULUIKÄISTEN talvi 2016 Tuomiokirkkoseurakunnan ja Tammerfors Svenska församlingenin KOULUIKÄISTEN talvi 2016 ILLAT KERHOT PARTIO LEIRI TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO- SEURAKUNTA TAMMERFORS SVENSKA FÖRSAMLING www.tampereenseurakunnat.fi/tuomiokirkonkoululaiset

Lisätiedot

Esiintyjien matkakorvauksia, mm. Draamaryhmä Toivo

Esiintyjien matkakorvauksia, mm. Draamaryhmä Toivo Talousarvion perustelut 2015 Keltinmäki/Muut seurakuntatilaisuudet 1032050000 20.5.2014 ep TOIMINTATUOTOT 312900 Korttituotot 100 Kohtalokas Valinta - kortin myynti 318000 Leirimaksut 350 Retriitin osallistumismaksut

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu. Lukuvuosi Setlementti Puijola ry Kuopio

ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu. Lukuvuosi Setlementti Puijola ry Kuopio ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu Lukuvuosi 2016-2017 Setlementti Puijola ry Kuopio Toiminta-ajatus: Iltapäivätoiminnan tavoitteena on luoda kerhojen lapsille virikkeellinen, turvallinen

Lisätiedot

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma 31.1.2013 Viestintävaliokunta Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET

Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET Espoon seurakuntien NÄKÖVAMMAISET syksy 2012 1 Haluatko jutella? 3 Uudet ryhmät 4 Viikoittaiset 5 Tapahtumia 6 Vapaaehtoistyö 6 Opaspalaverit ja koulutukset 7 2 Espoon seurakuntien näkövammaistyö tarjoaa

Lisätiedot

ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010

ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010 ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010 KEHITTÄMISFOORUMI TOTEUTETTIIN DIALOGISUUTEEN PERUSTUVALLA VUOROPUHELUMENETELMÄLLÄ. TILAISUUDEN VETÄJÄNÄ

Lisätiedot

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11. Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot