VALTUUSTO 6/2014 SIVU 82. Sisällys

Transkriptio

1 REISJÄRVEN KUNTA ASIALISTA VALTUUSTO 6/2014 SIVU 82 Aika: Tiistai klo Paikka: Kunnantalo, valtuustosali Läsnä: Liite 1 Tikkanen Timo, kunnanhallituksen jäsen Leppänen Pekka, kunnanjohtaja pöytäkirjantarkastajat: Ahti Niskakoski ja Tapio Paalavuo yleisesti nähtävillä: perjantai klo 9-14 Sisällys KOKOUKSEN AVAUS JA NIMENHUUTO... 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN... 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN... 5 PPKY SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSET... 6 ERON MYÖNTÄMINEN PAULIINA PYLVÄNÄISELLE VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN LUOTTAMUSTEHTÄVÄSTÄ JA UUDEN VARAJÄSENEN VALITSEMINEN JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI ERON MYÖNTÄMINEN HELENA KINNUSELLE KUNNANHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN SEKÄ HALLITUKSEN 2. VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI MUUTOS TILINTARKASTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ / TIEDOKSIANTO PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN LISÄMÄÄRÄRAHAN KORJAUS TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAAN/REISJÄRVEN YLÄASTEEN VÄISTÖTILAT SYKSYLLÄ LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2014 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN KOHTAAN C633 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE PPKY SELÄNTEEN VUOSISOPIMUS JA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE ELINKEINOSTRATEGIA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA SUUNNITELMA KUNNANHALLITUKSEN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJISTON VAALI TOIMIKAUDEKSI VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI TOIMIKAUDEKSI

2 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto KOKOUKSEN AVAUS JA NIMENHUUTO VALT 46 Valtuuston puheenjohtaja avaa kokouksen ja suorittaa nimenhuudon. Nimenhuuto- ja äänestysluettelo on liitteenä 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi seuraavaa: valtuutettu Kirsi Muhonen on estynyt tulemaan kokoukseen ja hänen tilallaan on 1. varavaltuutettu Oili Kiviranta, valtuutettu Pauli Niemi on estynyt tulemaan kokoukseen ja hänen tilallaan on 4. varavaltuutettu Timo Kemppainen ja että valtuutettu Antti Vedenpää on estynyt tulemaan kokoukseen eikä hänen tilalla ole varavaltuutettua. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

3 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS VALT 47 Hallintosäännön 28 :n mukaan kutsu valtuusto kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta toimitettava erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annetta yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kuntalain 59 :n mukaan valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille sekä annettu tiedoksi kirjeellä kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle , lähetetty nähtäville pääkirjastoon, terveyskeskukseen, keskuskoululle ja postitoimipaikkaan Asetettu nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja ilmoitus Reisjärvilehdessä on julkaistu Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

4 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN VALT 48 Kokouksesta laadittu pöytäkirja tarkastetaan virastossa torstaina klo 9.00, sikäli kuin valtuusto ei jonkin asian kohdalla toisin päätä. Valtuusto valinnee keskuudestaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Edellisen pöytäkirjan tarkastivat Kauko Mäntypuro ja Pauli Niemi. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Ahti Niskakoski ja Tapio Paalavuo. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

5 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN VALT 49 Valtuusto hyväksynee kokouksen työjärjestyksen asialuettelon mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

6 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto PPKY SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSET KHALL 86 Kuntalain 76 :n mukaan kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä, tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Pykälän tulkinnassa mainitaan myös osajäsenyyden mahdollisuuskuntayhtymässä kunhan siitä sopimuksella sovitaan ja määrätään osallistumisesta kuntayhtymän toimielimien päätöksentekoon. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenkunnat ovat sopineet yhteistoiminnasta allekirjoitetulla perussopimuksella, jolla kuntayhtymä perustettiin ja se aloitti toimintansa Perussopimus on laadittu Kuntalain 78 :n mukaisesti ja on kaikkien jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä. Perussopimuksessa ei ole mainintaa eikä määrittelyä kuntayhtymän osajäsenyydestä. Kuntalain 79 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Kärsämäen kunta on ilmoittanut eroavansa peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä alkaen ja eroamisprosessia ollaan valmistelemassa perussopimuksen mukaisesti. Valmistelussa on esiin noussut mahdollinen osajäsenyys-järjestely sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden että talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osalta. Myös muita perussopimuksessa huomioitavia asioita on syytä muuttaa perussopimukseen jo tässä vaiheessa. Kuntayhtymän yhtymähallitus esittää jäsenkuntien valtuustoille, että Ppky Selänteen perussopimukseen tehdään seuraavat muutokset alkaen: 1) Pykälä 2 Muutetaan teksti seuraavasti: Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta. 2) Pykälä 3 Lisätään seuraava teksti 3 momentiksi: Kunta voi kuulua kuntayhtymään osajäsenenä. Erillisellä osajäsenyyssopimuksella määrätään tehtävät, kustannusten jako ja päätösvalta toimielimissä. 3) Pykälä 4 Lisätään seuraava teksti 2 momentiksi: Osajäsenyysjärjestelyiden mukaiset palvelut määritellään palvelutasosuunnitelmassa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

7 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto PPKY SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSET (jatkoa) 4) Pykälä 6 Lisätään seuraava teksti 3 momentiksi: Jos kunta on osajäsenenä jonkin tehtävän osalta, on kunnalla oikeus asettaa edustajansa ja ottaa osaa päätöksentekoon vain niiden tehtävien osalta, kuin osajäsenyydestä on sovittu. 5) Pykälä 7 Muutetaan 1 momentti seuraavasti: Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu 9 jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen... Muutetaan 2 momentti seuraavasti: Haapajärven kaupunki valitsee yhtymähallitukseen 4 jäsentä, Pyhäjärven kaupunki 3 jäsentä ja Reisjärven kunta 2 jäsentä. Osajäsenenä olevan kunnan edustajat ovat oikeutettuja läsnäoloon ja päätöksentekoon vain niiden tehtävien osalta, kuin osajäsenyydestä on sovittu. 6) Pykälä 9 Muutetaan 1 momentti seuraavasti: Kuntayhtymällä on ympäristölautakunta, jossa on 2 jäsentä kustakin jäsen- tai osajäsenkunnasta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajuus... 7) Pykälä 12 Muutetaan 1 momenttia seuraavasti: Tarkastuslautakuntaan jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa jäsenistä neljänvuoden toimikaudeksi kaksi jäsentä kustakin jäsenkunnasta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tasa-arvolain mukaisesti niin, että kokoonpano... 8) Pykälä 13 Lisätään 1 momentiin seuraava teksti: Osajäsenyyden mukaisesta peruspääomaosuudesta sovitaan erikseen osajäsenyyssopimuksella. 9) Pykälä 15 Lisätään 4 momenttiin seuraava teksti: Osajäsenyysjärjestelyiden mukaisien tehtävien ja palveluidenkustannuksista ja maksuosuuksista sovitaan erikseen osajäsenyyssopimuksella. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

8 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto PPKY SELÄNTEEN PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSET (jatkoa) 10) Pykälä 23 Muutetaan 1 momentin tekstiä seuraavasti: Jäsenkunnan tai osajäsenyyskunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava... Liitteenä 1 luonnos päivitetystä perussopimuksesta. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Ppky Selänteen perussopimuksen muutokset lukien kuntayhtymähallituksen ehdotuksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. HH/EJ VALT 50 Liitteenä 2 luonnos päivitetystä perussopimuksesta. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

9 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto ERON MYÖNTÄMINEN PAULIINA PYLVÄNÄISELLE VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN LUOTTAMUSTEH- TÄVÄSTÄ JA UUDEN VARAJÄSENEN VALITSEMINEN JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI KHALL 87 Hallintosiht. Pauliina Pylvänäinen on pyytänyt eroa paikkakunnalta muutos takia vapaa-aikalautakunnan varajäsenyydestä alkaen. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimiin on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittavana luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuusto on päätöksellään valinnut vapaa-aikalautakunnan jäsenet ja varajäsenet seuraavasti: Jäsen Kokkoniemi Tarja Vedenpää Antti Parkkila Kimmo Haikola Piia Pesola Paavo Niskakoski Marja-Leena Suontakanen Mikko Varajäsen Niskakoski Antti Paloranta Pentti Reinikainen Anne Pylvänäinen Pauliina Paalavuo Eija Niskakoski Jari Hirvinen Tiina Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto 1. toteaa Pauliina Pylvänäisen luottamustoimen päättyneeksi 2. valitsee vapaa-aikalautakuntaan Piia Haikolan varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. HH/EJ VALT 51 Päätös: Valtuusto yksimielisesti 1. totesi Pauliina Pylvänäisen luottamustoimen päättyneeksi, 2. valitsi vapaa-aikalautakuntaan Piia Haikolan varajäseneksi Ari-Pekka Paanasen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jarno Saarasen ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

10 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto ERON MYÖNTÄMINEN HELENA KINNUSELLE KUNNANHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ JA UUDEN JÄSENEN SEKÄ HALLITUKSEN 2. VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA JÄLJELLÄ OLEVAKSI TOIMIKAUDEKSI KHALL 88 Hallintosiht. Kja Valtuusto on kokouksessaan valinnut Helena Kinnusen valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi. Kinnunen on jättänyt liitteen 2 mukaisen eroanomuksen kunnanhallituksen jäsenyydestä. Hän on toiminut myös kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto 1. myöntää Helena Kinnuselle eron kunnanhallituksen jäsenyydestä 2. valitsee kunnanhallituksen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi valitsee kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. HH/EJ VALT 52 Päätös: Valtuusto yksimielisesti 1. myönsi Helena Kinnuselle eron kunnanhallituksen jäsenyydestä, 2. valitsi Jarno Saarasen ehdotuksen mukaisesti kunnanhallituksen jäseneksi Kirsi Muhosen ja Irma Kinnusen varajäseneksi Katri Parkkilan jäljellä olevaksi toimikaudeksi sekä 3. Kirsi Muhosen kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

11 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Valtuusto MUUTOS TILINTARKASTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ / TIEDOKSIANTO Tark.ltk 6 Pja Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy on valittu Reisjärven kunnan tilintarkastusyhteisöksi kaudelle Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy:n nimeämänä JHTT, HTM Pentti Malinen. Pentti Malinen on esittänyt toiveensa siirtyä vaiheittain eläkkeelle ja vähentää jatkossa tilintarkastuksia. Tarjouspyyntömenettelyn mukaisesti olennaisista organisaatiomuutoksista on ilmoitettava sopimusosapuolille. Tämän mukaisesti tilintarkastusyhtiö ilmoittaa tarkastuslautakunnalle tiedoksi, että alkaen Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy:n (jatkossa Talvea Julkishallinnon Palvelut Oy) vastuullisena tilintarkastajana Reisjärven kunnan tilintarkastuksessa toimii JHTT, KHT, KTM Marko Paasovaara ja vastuullisen tilintarkastajan varahenkilönä JHTT, HTM Pentti Malinen. Muilta osin tilintarkastuksen toimeksiantosopimus ja tilintarkastustiimi säilyy nykyisenä. Tarkastuslautakunnan jäsenille jaetaan kokouksessa asiaan liittyvä yhtiön osakekauppaa koskeva tiedote. Päätösehdotus: Lautakunta merkitsee asian tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi ja päätettiin saattaa tiedoksi kunnanhallitukselle. KHALL 89 Kja Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee asian tiedokseen ja antaa asian edelleen tiedoksi valtuustolle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. HH/EJ VALT 53 Päätös: Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

12 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Koululautakunta Kunnanhallitus Valtuusto PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN Koultk 50 Koululautakunnassa oli viime keväänä keskustelua koulupsykologin viran perustamisesta Reisjärven koulutoimeen. Koulupsykologin palveluja ostetaan tällä hetkellä yksityiseltä yhden päivän verran viikossa. Määrä on voimaan tulleen lainsäädännön täyttämiseksi riittämätön. Psykologin työalueen suositus on enimmillään oppilasta. Koulupsykologin toimenkuvaan kuuluu mm. oppilaiden psykososiaalinen tukeminen, yhteistyö huoltajien ja perheiden kanssa, sosiaaliset selvitykset ja arvioinnit, jatkotutkimuksiin ohjaaminen, työskentely luokkien ja oppilashuoltotyöryhmien kanssa sekä monihallinnollinen yhteistyö oppilashuoltoasioissa. Lisäksi hän tekee erittäin tiivistä yhteistyötä kouluterveydenhoitajan ja koulukuraattorin kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden järjestäminen on kunnan lakisääteistä toimintaa ja opetuksen järjestäjän vastuulla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on täysin uusi laki. Oppilas- ja opiskelijahuollosta ei ole aiemmin säädetty omalla lainsäädännöllä, vaan siihen liittyviä säädöksiä on katsottu löytyvän eri laeista ja muista säädöksistä, kuten perusopetuslaki, perusopetusasetus, lastensuojelulaki sekä opetussuunnitelman perusteet. Laissa oppilasja opiskelijahuollosta puhutaan yhteisnimityksellä opiskeluhuolto ja oppilaasta ja opiskelijasta yhteisnimityksellä opiskelija. Lain tarkoitus on määritelty seuraavasti: 1. edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä; 2. edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä; Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

13 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Koululautakunta Kunnanhallitus Valtuusto PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN (jatkoa) 3. turvata varhainen tuki sitä tarvitseville; 4. turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu; 5. vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Lain tavoitteet tukevat perusopetuslain ja opetussuunnitelman henkeä toimivasta, yhteisöllisestä ja ennaltaehkäisevästä opiskeluhuollosta. Laissa on eroteltu kokonaisuuksina yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtainen opiskeluhuolto. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koko opiskeluhuollon toimintakulttuuria ja niitä toimia, joissa oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä, oppimista, sosiaalista vastuullisuutta, osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä opiskeluympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja esteettömyyttä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle tarjottavia palveluita, kuten koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut, monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto sekä koulutuksen järjestäjän järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 :ssä säädetään opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista ja 15 :ssä opiskelijan oikeudesta saada psykologi- ja kuraattoripalveluita. Laissa säädetään, että "Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä." Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun myös opiskelijan huoltajan tai toisen henkilön yhteydenoton perusteella. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

14 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Koululautakunta Kunnanhallitus Valtuusto PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN (jatkoa) Perusopetuslaki ( 30) toteaa, että Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Koululaisten ja opiskelijoiden koulutyöhön ja koulun ulkopuoliseen aikaan liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet enenevässä määrin. Koulupsykologin toiminnalla pystytään vähentämään mm. kalliita huostaanottoja ja erikoissairaanhoitotoimenpiteitä. Tässä tulevat näkyviin taloudelliset säästöt, joita voidaan aikaan saada koulupsykologitoiminnalla. Koulupsykologin palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset ovat vuositasolla n euroa, mikä vastaa kahta ostopäivää. Erikoissairaanhoidon maksut ovat olleet seuraavaa suuruusluokkaa: normaali vuodeosastopäivä (ei toimenpiteitä) 300 /pv, osastokäynti /pv, akuuttipäivä /pv, päiväsairaala- ja avohoitokäynti /pv. Lisäksi tähän tulevat sairaalakoulun käynnistä aiheutuvat maksut. On helppo havaita, että näitä käyntejä ennalta ehkäisemällä (mm. juuri psykologin työpanoksella) voidaan suuresti vähentää erikoissairaanhoidon menoja. Psykologin palveluja on halukas ostamaan myös Selänne (ja muutkin). Selänteelle lienee mahdollista myydä jonkin verran. Reisjärvellä on haasteita opiskeluhuoltotyössä jokaisella kouluasteella. Lisäksi varhaiskasvatus on siirtymässä sivistystoimen alaisuuteen. Ennakoivaan opiskeluhuoltoon panostaminen onkin ensiarvoisen tärkeää ja uusi lainsäädäntökin siihen velvoittaa. Psykologin viran perustamisen vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on esitetty liitteessä 1. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

15 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Koululautakunta Kunnanhallitus Valtuusto PSYKOLOGIN VIRAN PERUSTAMINEN (jatkoa) Pk reht Ehdotus: Koululautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kuntaan perustetaan koulupsykologin virka alkaen. Talousarvioon viran perustaminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Päätös: Päätettiin ehdotuksen mukaisesti. HH/AH KHALL 99 Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy koululautakunnan ehdotuksen ja perustaa koulupsykologin viran alkaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 54 Psykologin viran perustamisen vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on esitetty liitteessä 3. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

16 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto LISÄMÄÄRÄRAHAN KORJAUS TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAAN/REISJÄRVEN YLÄASTEEN VÄISTÖTILAT SYKSYLLÄ 2014 KHALL 46 Kja Kja Reisjärven yläasteen oppilaat ja opettajat ovat opiskelleet ja opettaneet väistötiloissa helmikuun alusta 2014 kun Kisatien koulukiinteistön rakenteissa havaittiin oppilaita ja opettajia altistavia mikrobikasvustoja joissakin koulun tiloissa. Tuolloin koulun pito päätettiin välittömästi siirtää ns. väistötiloihin siihen saakka, kun ongelman laajuus on saatu selvitettyä. Opetus siirrettiin Kangaskylän Pitokartanoon, seurakuntatalolle, Reisjärven rauhanyhdistys ry:n tiloihin, sekä kunnan omistamiin tiloihin nykyisen lukion naapuriin. Nykyinen ratkaisu tehtiin kiireellisenä toimenpiteenä, jolla altistuminen terveysriskeille estettiin. Sitä ei kuitenkaan voida pitää pidempiaikaisena ratkaisuna siihen saakka, kun uudistetut/uudet koulutilat on saatu käyttöön. Kunnan tekninen toimi ja koulutoimi ovat valmistelleet ratkaisua väliaikaistiloista yläasteen opetuksen järjestämiseksi. Oheisina liitteinä 1 ja 2 ovat teknisen johtajan tekemä laskelma kustannuksista vuoden 2014 syksyn osalta vuokratiloista sekä suunnitelma tilojen sijoittelusta. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää euron suuruisen lisämäärärahan vuoden 2014 talousarvion investointiosan kohtaan C931 "Talonrakennus" yläasteen väistötilojen rakentamiseen. Lisämääräraha katetaan lainanotolla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että tekninen johtaja Matti Kiviniemi oli asiantuntijana paikalla ennen varsinaisen kokouksen alkua klo MM/KM VALT 21 Laskelma kustannuksista liitteenä 2 ja suunnitelma tilojen sijoittelusta liitteenä 3. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. TK/EL Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

17 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto LISÄMÄÄRÄRAHAN KORJAUS TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAAN/REISJÄRVEN YLÄASTEEN VÄISTÖTILAT SYKSYLLÄ 2014 (jatkoa) KHALL 100 Kja Valtuuston hyväksymä lisämääräraha on osoitettu talousarvion investointiosaan. Koska parakkien hankinta ei kuulu investointimenoihin, lisämääräraha tulee osoittaa vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosaan. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että euron lisämääräraha poistetaan talousarvion investointiosan kohdasta Talonrakennus ja myönnetään talousarvion käyttötalousosan kohtaan C81 Tekninen toimi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 55 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

18 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2014 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN KOH- TAAN C633 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE KHALL 101 Hallintosiht. Kja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen yhtymähallitus on kokouksessaan ehdottanut Reisjärven valtuustolle, että Reisjärven palvelujen ja hallinnon osuuden talousarviota muutetaan lisäämällä toimintakuluja yhteensä euroa. Hallinnonpalveluissa esitys on euroa ja hyvinvointipalveluissa euroa (työmarkkinatuen kuntaosuus, vammaispalvelujen avustukset, toimintakeskuksenpalkat, vapa koululaisten päivähoidon palkat, vammaisten laitoshoidon ostot, säästöä toimeentulotuissa ja lastensuojelun perhehoidossa) sekä saatavien poistot eri palvelulinjoilta euroa. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosan kohtaan C633 Peruspalvelukuntayhtymä Selänne euron lisämäärärahan Ppky Selänteen yhtymähallituksen ehdotuksen mukaisesti. Lisämääräraha katetaan lainanotolla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 56 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

19 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto PPKY SELÄNTEEN VUOSISOPIMUS JA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUO- SILLE KHALL 102 Hallintosiht. PPKY Selänteen talousarvio pohjautuu valtuustokausittain laadittuun palvelutasosuunnitelmaan sekä kuntien kanssa tehtäviin vuosisopimuksiin. Vuosisuunnitelman liitetiedot sisältävät kaikki jäsenkuntien talousarvioihin ja suunnitelmiin sisällytettävät tekstit ja määrärahat. Talousarvioesityksessä Reisjärven maksuosuus vuonna 2015 on euroa. Toimintakatteen muutos vuoden 2014 (sis. lisämäärärahan) talousarviosta, e, on +0,72 %. Liitteenä 2 Ppky Selänteen kuntayhtymähallituksen hyväksymä vuosisopimus ja talousarvio vuodeksi 2015 sekä taloussuunnitelma vuosille Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 2 mukaisen Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vuosisopimuksen ja talousarvion vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelman vuosiksi Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 57 Liitteenä 4 Ppky Selänteen kuntayhtymähallituksen hyväksymä vuosisopimus ja talousarvio vuodeksi 2015 sekä taloussuunnitelma vuosille Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

20 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto ELINKEINOSTRATEGIA KHALL 103 Hallintosiht. Elinkeinotoimikunta ja Reisjärven yrittäjät ry:n hallitus on yhdessä valmistellut Reisjärven kunnan elinkeinostrategian Maatalousyritysosio on maaseutujohtaja Pasi Liikasen valmistelema. Elinkeinotoimikunta on kokouksessaan hyväksynyt elinkeinostrategian ja esittää sitä kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Liitteenä Reisjärven kunnan elinkeinostrategia Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 3 mukaisen Reisjärven kunnan elinkeinostrategian Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 58 Liitteenä 5 Reisjärven elinkeinostrategia Puheenjohtajan avattua keskustelun Markus Muuttola ehdotti, että elinkeinostrategian alkuun ennen SWOT -analyysiä lisätään nykytilakuvaus sekä tarkennetaan kohtaa luonto- ja erämatkailu. Ehdotusta ei kannatettu. Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

21 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA SUUNNITELMA KHALL 106 Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 6 mukaisen Reisjärven kunnan talousarvion vuodelle 2015 ja suunnitelman Puheenjohtaja Teuvo Nymanin avattua keskustelun teknisen toimen perusteluista, hän ehdotti Kauko Mäntypuron kannattamana, että sivulle 45 kohtaan Tiejaosto lisätään teksti: Ne tienhoitokunnat, jotka saavat kunnan avustusta teiden kesäkunnossapitoon ja talviauraukseen eivät saa periä käyttömaksuja tien normaalikäytöstä retkeilijöiltä, metsästäjiltä, kalastajilta, marjastajilta tai muilta virkistyskäyttäjiltä. Markus Muuttola ehdotti että kyseiseen kohtaan lisätään teksti: Ne tiehoitokunnat, jotka saavat kunnan avustusta teiden kesäkunnossapitoon ja talviauraukseen, eivät saa periä käyttömaksuja tien normaalikäytöstä jokamiehenoikeuksien mukaisilta virkistyskäyttäjiltä. Muuttolan ehdotusta ei kannatettu. Koska oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta tulee suorittaa äänestys. Äänestys päätettiin suorittaa kädennostoäänestyksenä. Suoritetussa äänestyksessä Teuvo Nymanin ehdotusta kannatti 6 jäsentä (Teuvo Nyman, Helena Kinnunen, Eila Järvelä, Irma Kinnunen Kauko Mäntypuro ja Timo Tikkanen), Markus Muuttolan ollessa kannattamattoman ehdotuksensa kannalla. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi äänin 6-0 Teuvo Nymanin ehdotuksen tekstilisäyksestä kohtaan Tiejaosto (sivu 45) ja muilta osin hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen yksimielisesti. Markus Muuttola jätti eriävän mielipiteen kirjattavaksi pöytäkirjaan Tiejaosto -kohdan tekstilisäyksen osalta. IK/KM VALT 59 Liitteenä 6 Reisjärven kunnan talousarvio vuodelle 2015 ja suunnitelma Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

22 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto KUNNANHALLITUKSEN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJISTON VAALI TOIMI- KAUDEKSI KHALL 107 Hallintosäännön 55 :n mukaan kunnanhallituksessa on 7 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä toimikauttaan vastaavaksi ajaksi, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Toimikausi lakkaa tai päättyy valtuutettujen toimikauden vaihtuessa. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtajan ja yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa noudattaen samaa menettelyä kuin valtuuston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa. Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Edelleen kuntalain 35 :n mukaan henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

23 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Kunnanhallitus Valtuusto KUNNANHALLITUKSEN JÄSENTEN, VARAJÄSENTEN JA PUHEENJOHTAJISTON VAALI TOIMI- KAUDEKSI (jatkoa) Reisjärven kunnan hallintosäännön 55 :n mukaan kunnanhallituksessa on seitsemän (7) jäsentä ja näillä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa. Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta alkaen tai päättyen samanaikaisesti valtuuston toimikauden kanssa. Sekä naisia että miehiä on oltava sekä varsinaisista että varajäsenistä vähintään 40 % eli vähintään kolme. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto suorittaa kunnanhallituksen vaalin ja valitsee kunnanhallitukseen 7 jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä valittujen jäsenten keskuudesta kunnanhallituksen puheenjohtajan ja 2 varapuheenjohtajaa toimikaudeksi Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. IK/KM VALT 60 Päätös: Valtuusto valitsi yksimielisesti kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi Jarno Saarasen ehdotuksen mukaisesti seuraavasti: Jäsen Nyman Teuvo Muuttola Markus Muhonen Kirsi Kinnunen Irma Mäntypuro Kauko Tikkanen Timo Järvelä Eila Varajäsen Niskakoski Ahti Saaranen Jarno Haukipuro Henna Parkkila Katri Ilola Markku Suontakanen Mikko Kukkola Seija Puheenjohtajaksi valittiin Teuvo Nyman, 1. varapuheenjohtajaksi Markus Muuttola ja 2. varapuheenjohtajaksi Kirsi Muhonen Jarno Saarasen ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

24 REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Asianro Valtuusto VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI TOIMIKAUDEKSI VALT 61 Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Hallintosäännön 21 :n mukaan valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa, valtuuston puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta. Puheenjohtajan avattua keskustelun Tapio Paalavuon ehdotti, että valtuuston puheenjohtajaksi valitaan Jyrki Halonen ja 1. varapuheenjohtajaksi Helena Kinnunen ja Jarno Saaranen ehdotti että valtuuston 2. varapuheenjohtajaksi valitaan Tapio Kokkoniemi. Päätös: Valtuusto valitsi yksimielisesti ehdotusten mukaisesti valtuuston puheenjohtajiston seuraavasti: Puheenjohtaja Jyrki Halonen 1. varapuheenjohtaja Helena Kinnunen 2. varapuheenjohtaja Tapio Kokkoniemi Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2014 hallintosihteeri

25 KHALL LIITE 1 86 VALT LIITE PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Selänne ja kotipaikka Haapajärvi. 2 Jäsenkunnat- ja kaupungit Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta 3 Kuntayhtymän tehtävät Jäsenkunnat antavat kuntayhtymälle tehtäväksi ja vastuulle järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaalija terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Kuntayhtymän tehtävänä ja vastuulla on järjestää myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita palvelusopimuksissa määriteltäviä palveluja ja tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kunnille. Kunta voi kuulua kuntayhtymään osajäsenenä. Erillisellä osajäsenyyssopimuksella määrätään tehtävät, kustannusten jako ja päätösvalta toimielimissä. 4 Palvelutasosuunnitelma Kuntayhtymälle laaditaan valtuustokausittain palvelutasosuunnitelma, josta jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin päättävät. Palvelutasosuunnitelmassa määritellään kuntayhtymän toimipaikat, niissä tuotettavat palvelut, sekä palveluille asetettavat laadulliset ja taloudelliset tavoitteet. Ensimmäinen palvelutasosuunnitelma laaditaan poikkeuksellisesti kolmivuotiskaudeksi. Osajäsenyysjärjestelyiden mukaiset palvelut määritellään palvelutasosuunnitelmassa.

26 2 5 Jäsenkuntien valtuustojen tehtävät Jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät: 1. kuntayhtymän talousarvion sekä taloussuunnitelman 2. kuntayhtymän poistojen laskentaperusteet 3. kuntayhtymän toimintaa koskevat johtosäännöt 4. tilinpäätöksen 5. vastuuvapauden myöntämisen sekä toimenpiteet, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta 6. valtuustokaudeksi laaditun palvelutasosuunnitelman 7. oman kunnan talousarvion yhteydessä hyväksyttävän kuntakohtaisen vuosisopimuksen 8. muut yhtymähallituksen erikseen esittämät asiat. Muu päätöksenteko kuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole hallinto- tai muilla säännöillä siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle. 6 Yhtymäkokous Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätösvaltaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Jäsenkuntien hallitusten tehtävänä on valita mainitun yksittäisen asian ratkaisemista varten yhtymäkokousedustajat. Edustajien toimikausi päättyy, kun koolle kutsumisen syynä ollut asia on tullut loppuun käsitellyksi. Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen on yhtymähallituksen tehtävänä. Yhtymähallituksen tulee viipymättä kutsua yhtymäkokous koolle myös siinä tapauksessa, että jäsenkunnan kunnanhallitus sitä ehdottaa. Yhtymäkokouksen paikkajako perustuu väestömäärään kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin siten, että kunnalla on yksi edustaja alkavaa 1000 asukasta kohden. Jos kunta on osajäsenenä jonkin tehtävän osalta, on kunnalla oikeus asettaa edustajansa ja ottaa osaa päätöksentekoon vain niiden tehtävien osalta, kuin osajäsenyydestä on sovittu. Yhtymäkokousedustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajansa valitaan tasa-arvolain säännökset huomioon ottaen niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallitusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Yhtymäkokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni. Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) edustajista on saapuvilla.

27 3 Yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta jäsenkuntien kunnanhallituksille, valituille kokousedustajille sekä yhtymähallituksen jäsenille. Yhtymäkokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarvittaessa varapuheenjohtajan. Yhtymäkokouksen osalta noudatetaan soveltuvin osin kuntalain kunnanvaltuustoa koskevia säännöksiä. Yhtymähallituksen tulee tehdä yhtymäkokouksen käsiteltäväksi tulevassa asiassa päätösesitys. Kuitenkin tarkastuslautakunta tekee tarkastusta koskevissa asioissa päätösesityksen. 7 Yhtymähallitus Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu yhdeksän jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat tasa-arvolain mukaisesti hallituksen jäsenet ja varajäsenet niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallitusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Haapajärven kaupunki valitsee yhtymähallitukseen 4 jäsentä, Pyhäjärven kaupunki 3 jäsentä ja Reisjärven kunta 2 jäsentä. Osajäsenenä olevan kunnan edustajat ovat oikeutettuja läsnäoloon ja päätöksentekoon vain niiden tehtävien osalta, kuin osajäsenyydestä on sovittu. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi ääni. Hallituksen toimikausi on kunnanvaltuuston toimikausi, neljä vuotta. Ensimmäisen toimikauden pituus on poikkeuksellisesti kolme vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa kahden vuoden toimikaudeksi. Heidät valitaan jäsenkunnista vuoroperiaatteella asukasluvun mukaisessa järjestyksessä suurimmasta alkaen. Ensimmäisen toimikauden pituus on poikkeavasti kolme vuotta. Hallituksen kokousmenettelystä ja esittelystä määrätään yhtymän hallintosäännössä. Yhtymähallituksen tai sen jäsenen erottamisessa kesken toimikauden sovelletaan kuntalakia. Yhtymähallituksessa voi olla yksilöjaos ja henkilöstöjaos sekä muita jaoksia, joiden toimialasta ja tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Myös työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta ja toimielimistä määrätään hallintosäännössä.

28 4 8 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallituksen tehtävänä on: 1. Ohjata, kehittää ja valvoa kuntayhtymän toimintaa. 2. Valita kuntayhtymän johtaja 3. Käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa siltä osin, kun se ei kuulu jäsenkuntien valtuustojen tehtäviin tai ei ole hallinto- tai muulla johtosäännöllä taikka yhtymähallituksen omalla päätöksellä siirretty muulle viranomaiselle. 4. Tehdä päätösehdotukset jäsenkunnille valtuustoissa käsiteltävistä asioista. 5. Tehdä järjestäjänä vuosisopimusehdotukset, sekä palvelutasosuunnitelmaehdotukset jäsenkunnille ja hyväksyä ne kuntayhtymän puolesta 6. Toimeenpanna jäsenkuntien valtuustojen sekä mahdollisen yhtymäkokouksen tekemät päätökset. 7. Tehdä kuntayhtymän puolesta sopimukset, edustaa yhtymää, valvoa kuntayhtymän etua sekä päätösten ja asioiden hoidon laillisuutta. 8. Edistää yhteistyötä jäsenkuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä parantaa palveluketjujen toimivuutta. 9. Hyväksyä taloutta koskevat käyttö- ja rahoitussuunnitelmat ja valvoa talousarvion noudattamista. 10. Huolehtia henkilöstöpolitiikasta ja - hallinnosta. 11. Päättää maksuista ja korvauksista. 12. Päättää kuntayhtymän kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myymisestä. 13. Päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä kuntayhtymän ollessa korvausvelvollinen. 14. Päättää kuntayhtymän omaisuuden panttaamisesta tai vuokralle antamisesta. 15. Huolehtia kuntayhtymän vakuutuksista. 16. Päättää talousarvion mukaisesta lainan ottamisesta sekä tilapäisen velan ottamisesta kuntayhtymän maksuvalmiuden sitä vaatiessa. 17. Antaa selvitys yhtymäkokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, jos hallitus katsoo, ettei yhtymäkokouksen päätöstä ole kumottava. 18. Päättää päätösvallan siirtämisestä alaisilleen viranhaltijoille. 19. Huolehtia muista yhtymän hallintoon kuuluvista tehtävistä. 20. Yksityiskohtaiset määräykset hallituksen tehtävistä on kuntayhtymän hallintosäännössä. 9 Ympäristölautakunta Kuntayhtymällä on ympäristölautakunta, jossa on 2 jäsentä kustakin jäsen- tai osajäsenkunnasta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajuus on kahden vuoden välein kiertävä, ensimmäinen puheenjohtaja valitaan Reisjärven kunnasta kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen kuntien asukaslukujen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat tasa-arvolain mukaisesti lautakunnan jäsenet ja varajäsenet niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallitusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.

29 5 Ympäristölautakunta vastaa ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palveluista. Ympäristölautakunnan toimikausi on sama kuin kunnanvaltuuston toimikausi. Ensimmäisen ympäristölautakunnan toimikausi on kuitenkin kolmen vuoden pituinen. Yksityiskohtaiset määräykset ympäristölautakunnan tehtävistä on kuntayhtymän hallintosäännössä. 10 Nimenkirjoitusoikeus Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. 11 Kuntayhtymän johtoryhmä Kuntayhtymää johtaa kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymässä toimii johtoryhmä, johon kuuluu kuntayhtymän johtajan nimeämien jäsenten lisäksi jäsenkuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat. Kuntayhtymän johtajan nimeämistä johtoryhmän jäsenistä määrätään hallintosäännössä tarkemmin. 12 Hallinnon ja talouden tarkastus Tarkastuslautakuntaan jäsenkunnat valitsevat valtuustojensa jäsenistä neljän vuoden toimikaudeksi kaksi jäsentä kustakin kunnasta ja henkilökohtaista varajäsentä tasa-arvolain mukaisesti niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhallitusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Ensimmäisen tarkastuslautakunnan toimikausi on poikkeavasti kolme vuotta. Jokainen jäsenkunta valitsee kaksi tarkastuslautakunnan jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Tarkastuslautakunta valitsee kahdeksi vuodeksi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja tulee nimetä eri kunnasta kuin yhtymähallituksen puheenjohtaja. Ensimmäisen puheenjohtajan valitsee Pyhäjärven kaupunki kolmeksi vuodeksi. Puheenjohtajuus kiertää sen jälkeen kuntien asukaslukujen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Hallinnon ja talouden tarkastamisesta määrätään hallintosäännössä. 13 Peruspääoma Jäsenkunnat maksavat peruspääomaa kuntayhtymälle 1 /asukas. Se jakautuu kuntien peruspääomasijoitukseksi kuntakohtaisten asukaslukujen suhteessa. Peruspääoman jakautuminen osoittaa kuntien omistusosuuksien suhteen. Osajäsenyyden mukaisesta peruspääomaosuudesta sovitaan erikseen osajäsenyyssopimuksella.

30 6 Peruspääoman jakaantumisen muutoksista päätetään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Peruspääomaa voidaan muuttaa mikäli kuntien väliset asukaslukujen suhteet muuttuvat olennaisesti uuden jäsenkunnan mukaan tullessa, jäsen kunnan erotessa tai jäsenkunnan asukasluvun muuttuessa olennaisesti. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoitetaan jäsenkuntien omistusosuuksina. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyy näiden omistusosuuksien suhteessa. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta laaditaan sopimus tulokkaan ja entisten jäsenkuntien kesken. Sopimus hyväksytään samalla, kun kaikki kunnat hyväksyvät muuttuvan perussopimuksen. Peruspääoman korottamisesta sekä siirrosta muusta omasta pääomasta päättävät yhtäpitävin päätöksin jäsenkuntien valtuustot. 14 Talousarvio ja suunnitelma Kuntayhtymän talousarvio pohjautuu valtuustokausittain laadittuun palvelutasosuunnitelmaan sekä kuntien kanssa tehtäviin vuosisopimuksiin. Vuosisopimusten liitetiedot sisältävät kaikki jäsenkuntien talousarvioihin ja suunnitelmiin sisällytettävät tekstit ja määrärahat. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelma on osa yhtymän talousarviota ja jäsenkuntien kanssa tehtävien vuosisopimusten ja palvelusopimusten liitetietoja. Yhtymähallituksen tehtävänä on päättää vuosisopimuksista ja toimittaa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset kuntien käsiteltäviksi mennessä. Kuntayhtymän hallitus antaa talousraportin peruskuntien tiedoksi huhti-, elo- ja marraskuun lopun tilanteesta. Peruskuntien konsernitilinpäätöksiä varten kuntayhtymä toimittaa vuosittaiset tilinpäätöstiedot seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Jos talousarvioon on tilikauden aikana tehtävä muutos, on yhtymähallituksen tehtävä siitä jäsenkunnille ehdotus. Tarkistamistarve voi johtua mm. talouden yleisissä perusteissa tapahtuneista merkittävistä ennakoimattomista muutoksista tai vuosisopimusten tarkistusneuvotteluissa esiin tulleista syistä. 15 Kuntien maksuosuudet Jokainen jäsenkunta vastaa asukkaidensa käyttämien palveluiden todellisista omakustannushintaisista kustannuksista. Maksuosuudet käyttömenoihin perustuvat kuntakohtaiseen kustannuslaskentaan. Kustannukset jaetaan ensisijaisesti toimipaikkakohtaisesti. Jäsenkunnan osuus yhteisesti käytetyn toimipaikan kustannuksiin määräytyy käytön suhteessa. Se osoitetaan tuotteistamalla toimipaikan palvelut ja hinnoittelemalla ne omakustannusperiaatteella. Todellisia kustannuksia ei ilmaista keskiarvolukuina, vaan toimipaikan omina euromääräisinä kustannuksina. Omakustannushinta sisältää toiminnan

31 7 välittömät kustannukset, yhteiset kustannukset sekä pääomakustannukset. Yhteiset kustannukset kohdennetaan toiminnoille asukaslukujen suhteessa. Mikäli tuotteistetusta palvelusta aiheutuvia kustannuksia ei ole tarkoituksenmukaista kohdistaa toimipaikkakohtaisesti jaetaan ne suoraan kuntien maksuosuuksiin kyseessä olevan palvelun käytön suhteessa hinnoittelemalla ne omakustannusperiaatteella. Yhtymähallituksen tehtävänä on vahvistaa jäsenkunnilta palveluista perittävät hinnat. Osajäsenyysjärjestelyiden mukaisien tehtävien ja palveluiden kustannuksista ja maksuosuuksista sovitaan erikseen osajäsenyyssopimuksella. Olennaisen ylijäämän tai alijäämän syntyminen pyritään ennakoimaan ja ottamaan huomioon yhtymähallituksen päätöksellä tarkistettavissa hinnoissa niin, että ne vastaavat todellisia kustannuksia. Taannehtivia hintamuutoksia ei tehdä, elleivät kunnat yhtäpitävin päätöksin muuta sovi. 16 Suunnitelmapoistot ja pääomakustannukset omakustannushinnan laskennassa Omakustannushinnan laskennassa käytetään suunnitelman mukaisia poistoja. Kustannuslaskennassa ei käytetä muuta laskennallista korkoa kuin peruspääomalle suoritettava korko, ellei kuntayhtymä rahoita hankintaansa lainalla. Silloin todelliset lainakustannukset sisältyvät omakustannushintaan 17 Palveluiden myynti muille kuin jäsenkunnille Myydyt palvelut laskutetaan erillisen palveluhinnaston mukaan asiakkaan kotikunnalta. 18 Toimitilat ja investointien toteuttaminen Kuntayhtymän toiminnassaan tarvitseman käyttöomaisuuden hankinnasta päätetään kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankintasuunnitelman yhteydessä. Kuntayhtymä toimii vuokratiloissa. Omistajan ja vuokralaisen väliset velvollisuudet tarkennetaan vuokrasopimuksen vastuunjakotaulukossa. Peruskorjauksista sekä laajennus- ja uudisrakennushankkeista huolehtiminen kuuluu jäsenkunnille. Toimipaikan sijaintikunta hankkii tai rakentaa kuntayhtymän käyttöön tulevat tilat kuntayhtymän asiantuntemusta hyödyntäen ja hakee niihin liittyvät mahdolliset valtionavustukset. Muusta käyttöomaisuudesta huolehtiminen kuuluu kuntayhtymälle. Varaus näistä kalusto- ja muista hankinnoista tehdään kuntayhtymän talousarvioon. Kuntayhtymä maksaa kiinteistöistä/rakennuksista omistavalle jäsenkunnalle vuokraa ja sisällyttää kulut palvelujen toimipaikka- tai palvelukohtaisesti laskettaviin hintoihin. Vuokran määräytymisperusteet sisältyvät vuosisopimuksiin. Jäsenkuntien perimä vuokra muodostuu

32 8 ylläpitokustannuksista ja omistajakuluista. Omistajakulut muodostuvat nykyarvosta laskettavasta yhdenmukaisesta poistosta ja korosta sekä maapohjan arvolle laskettavasta korosta. Poistolla kerättävällä vuokranosalla varaudutaan tuleviin peruskorjauksiin ja korolla kerättävällä vuokranosalla hoidetaan kiinteistön vieraan pääoman kustannukset. Loppuosa on oman pääoman tuottoa jäsenkunnalle. 19 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättävät jäsenkuntien valtuustot. 20 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. 21 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja. Hyväksyessään tilinpäätöksen kunnanvaltuustot päättävät yhtäpitävin päätöksin samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. 22 Uuden jäsenkunnan mukaantulo Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä anomus kuntayhtymälle. Uusi kunta otetaan kuntayhtymän jäseneksi niin, että kaikki kunnat hyväksyvät mahdollisesti tarvittavan liittymistä koskevan sopimuksen ja muuttuneen perussopimuksen. 23 Jäsenkunnan eroaminen Jäsenkunnan tai osajäsenyyskunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, ellei kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita. Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Yhtymä maksaa eroavalle kunnalle sen osuuden jäsenyyden päättyessä vahvistettavasta peruspääomasta, sekä palauttaa sopimuksen voimaantullessa korvauksetta luovutetun omaisuuden sopijakunnalle siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on. Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista koskeva

33 9 selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muutokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen. 24 Siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka, eläkkeiden omavastuut ym. velvoitteet Osapuolten vastuut ja velvoitteet kuntayhtymässä alkavat Tätä aikaisemmista velvoitteista vastaa kukin kunta omalta osaltaan. Jäsenkunnista siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka suoritetaan kuntayhtymälle mennessä. 25 Henkilöstö Henkilöstö osallistuu kuntayhtymän perustamisen ja toiminnan suunnittelun valmisteluun lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (2007/449) mukaisesti. Jäsenkuntien valtuustot ovat perustaneet kuntayhtymän valmisteluvaihetta varten yhteistoimintaryhmän, johon kuuluvat kaikkien kuntien kuntajohtajat, henkilöstöasioista vastaavat viranhaltijat sekä kuntasektorin sopimusosapuolien pääluottamusmiehet. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja muu 3 :n mukainen henkilöstö siirtyy kuntayhtymän palvelukseen lain kunnallisesta viranhaltijasta (2003/304) 25 :n ja työsopimuslain 10 mukaisesti liikkeen luovutuksella. Kuntayhtymän palvelukseen siirtyvää henkilöstöä koskee lain kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (2007/169) 13 :n mukainen irtisanomissuoja, jonka mukaisesti henkilöstöä ei voi irtisanoa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Jäsenkunnista siirtyvän henkilöstön asemasta ja muista tarvittavista asioista tehdään erillinen henkilöstön siirtosopimus kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. 26 Jäsenkuntien sopimusten siirtyminen kuntayhtymälle Jäsenkuntien 3 :n mukaisen toimialan sopimukset siirtyvät kuntayhtymälle erikseen sovittavalla tavalla. 27 Muutos jäsenkunnan kuntayhtymälle antamissa tehtävissä Lähtökohtaisesti kuntayhtymä järjestää kaikille kunnille samat palvelut. Mahdolliset muutokset koskevat kaikkia jäsenkuntia. Jäsenkunnan tulee ilmoittaa etukäteen haluamansa muutos kuntayhtymän hoidettaviksi antamissaan

34 10 perussopimuksen 3 :n mukaisissa tehtävissä. Muutos on hyväksyttävä jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin ja sen on tultava voimaan samanaikaisesti koskien kaikkia jäsenkuntia. Muutos astuu voimaan hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden lopussa. Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia muutoksen aiheuttamista vaikutuksista ja toiminnan sopeuttamisesta selvitys, jonka perusteella palvelusopimukset ja toimintasuunnitelmat määritellään uudelleen. Muutosvaikutuksia koskeva selvitys voidaan kuntien kesken sopia tehtäväksi etukäteen päätöksentekoa varten ennen jäsenkunnan ilmoitusta. Muutosselvityksestä tulee käydä ilmi vaikutukset kuntayhtymän toimintaan, henkilöstöön sekä talouteen. 28 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat muuta sovi. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 29 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan kuntien keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli kuntien neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain 967/1992 mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Suomen Kuntaliiton nimeämä välimies. 30 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan, kun kunnanvaltuustojen päätökset ovat saaneet lainvoiman. Kuntayhtymän palvelutuotanto käynnistyy viimeistään

35 11 Allekirjoitukset ja sopimuskappaleet Tätä perussopimusta on allekirjoitettu neljä samansanaista kappaletta, yksi kullekin jäsenkunnalle ja yksi kuntayhtymälle. xx. päivänä marraskuuta 2014 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUS REISJÄRVEN KUNNANHALLITUS.

36 Vaikutusten ennakkoarviointi Vaikutus oppilaisiin Koulupsykologin viran perustaminen Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 4 Jatketaan entisellä mallilla Perustetaan yhteinen virka tai Lisätään ostopalvelua (+ 1 Perustetaan kuntaan oma (ostettu 1 pv/vko lisätään ostopalvelua (+ 2-3 pv/vko) virka yksityiseltä) pv/vko) Koulupsykologipalveluita ei voida täysin hoitaa lain ja tarpeen edellyttämällä tavalla. Oppilaita joudutaan valikoimaan. Varhainen tuki ja enneltaehkäisevä työ kärsivät ja asiakkaiden ongelmat vaikeutuvat ennen palvelun saantia. Parantaa tilannetta vähän, mutta samat ongelmat kuin vaihtoehdossa 1. Oppilas saa palvelun edelleen tietyllä viiveellä. Parantaa tilannetta, mutta samoja ongelmia kuin vaihtoehdossa 1. Psykologin tavoitettavuus paranee. Lähestytään lain edellyttämiä palveluja. Psykologin läsnäolo kouluilla mahdollistaa varhaisen tuen, nopean reagoinnin ja oikeaaikaisen ohjauksen muihin palveluihin. Psykologi voi auttaa vanhempia/huoltajia ja oppilaita (nuoria) saamaan ajatuksensa kuulluksi -> jono muihin vastaaviin palveluihin lyhenee. Oppilaat saavat luotua jatkuvan tiiviin kontaktin psykologiin, mikä on edellytyksenä oppilashuollollisten palveluiden onnistumiselle.

37 Koulupsykologipalvelut voidaan hoitaa lain edellyttämällä tavalla. Myös muita nuorisopalveluja voidaan laajentaa. Pystytään konsultoimaan muuta henkilökuntaa ja verkostoyhteistyöhön. Täyttää lain edellytykset; työnkuva selkeytyy; mahdollisuus työyhteisön tukemiseen ja työn kehittämiseen. Viran hoito on paljon kokonaisvaltaisempaa, pystyy paremmin luomaan eheän oppilashuollollisen kokonaisuuden. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat; syrjäytymisvaara pienenee; ennaltaehkäisevä työ voidaan aloittaa ja se edesauttaa kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamista. Vaikutus henkilöstöön Nykyisen psykologin työpanos on rajoitettu. Myös muuhun henkilöstöön kohdistuu liikaa oppilashuollollista työpainetta. Työpaine helpottuu hieman, mutta ei ratkaisevasti. Työpaine helpottuu, mutta edelleenkään oppilashuollollisten palveluiden saanti ei ole ongelmatonta. Pystytään vähän paremmin konsultoimaan muuta henkilökuntaa. Vaikutus palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen Palveluiden järjestäminen on sidoksissa ennalta sovittuun aikaan; pitempiaikaiset muutokset hankalia; käytettävä aika vähäinen; säännölliset koulukäynnit eivät onnistu. Palveluiden järjestäminen on sidoksissa ennalta sovittuun aikaan; pitempiaikaiset muutokset hankalia, mutta muuten akuuttien tapausten hoito hieman helpottuu; ongelmana on ostopalveluiden saanti. Palveluiden järjestäminen on sidoksissa ennalta sovittuun aikaan; pitempiaikaiset muutokset hankalia, akuuttien tapausten hoito helpottuu; ongelmana on ostopalveluiden saanti; samoin yhteisen viran tuomat rajoitteet joustavuudelle. Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Kasautuvat työt vaikeuttavat entisestään hoitoa -> negatiiviset terveysvaikutukset lisääntyvät; syrjäytymisvaara kohoaa. ks. edellinen kohta Akuutit tapaukset saadaan hoidettua; kokonaistilanne helpottunee, mutta varhaisen tuen kehittämiseen ei riitä aikaa.

38 Syrjäytymistä päästään ennaltaehkäisemään; tavoitteena hyvinvoinnin tasapainottuminen. Vanhemmat/huoltajat voivat keskustella psykologin kanssa kodin, koulun ja vapaa-ajan muodostamasta kokonaisuudesta ja niihin liittyvistä kasvatusasioista ja - ongelmista. Syrjäytymisen väheneminen parantaa väestön elinvoimaa. Koulupsykologin viran vuosikustannukset ovat noin euroa/v. Koulutoimi ei tarvitse talousarvioon lisärahaa viran perustamiseen, sillä mahdollisesti puuttuva määrä voidaan kattaa palveluiden myynnillä (kysyntää on). Varhaisen tuen aikaansaaminen tulee vähentämään myöhemmin sosiaali- ja terveyshoidon kustannuksia moninkertaisesti siihen panostettuun rahamäärään verrattuna. Vaikutus väestöön Syrjäytymisen vaikutukset laajenevat ja kustannukset näkyvät sosiaali- ja terveystoimen menoissa sekä väestön tuottavuuden heikkenemisenä. ks. edellinen kohta; syrjäytymistä saadaan hieman hillittyä. Syrjäytyminen vähenee, perhepoliittinen tilanne helpottuu. Vanhemmat/huoltajat pääsevät paremmin yhteyteen koulupsykologin kanssa. Vaikutus talouteen Jos psykologipalvelut pidetään ennallaan, se ei aiheuta koulutoimeen uusia kustannuksia ensi vuoden talousarvioon. Varhaisen tukemisen puuttuminen lisää kustannuksia sosiaali- ja terveystoimeen. Yhden lisäpäivän osto/vko nostaa kustannuksia n /v. Varhaisen tuen puuttuminen lisää kustannuksia myöhemmin. Ks. edellinen kohta. Varhaisen tuen aikaansaaminen tulee vähentämään myöhemmin sosiaali- ja terveyshoidon kustannuksia.

39 LIITE 1 REISJÄRVEN KUNTA VALTUUSTO NIMENHUUTO- JA ÄÄNESTYSLUETTELO Halonen Jyrki Hirvinen Esa Hirvinen Tiina Järvelä Eila Kinnunen Helena Kinnunen Irma Kokkoniemi Tapio Luotoniemi Erkki Mattila Johannes Muhonen Kirsi Muuttola Markus Mäntypuro Kauko Niemi Pauli Niskakoski Ahti Nyman Teuvo Paalavuo Tapio Parkkila Katri Saaranen Jarno Savelainen Maria Suontakanen Mikko Vedenpää Antti LÄSNÄ POISSA JAA EI JAA EI x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x VARAVALTUUTETUT: Kiviranta Oili Kemppainen Timo x x YHTEENSÄ 20 3

40 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMA SELANNE OTE POYTAKIRJA$TA Kuntayhtymahallitus 15$ Kunytymaha11itus Vuosisopimus ja talousarvio / /2014 KYHALL 158 Perussopirnuksen 14 :n mukaan kuntayhtyman talousarvio pohjautuu valtuustokausittain laadittuun palvelutasosuunnitelmaan sekä kuntien kanssa tehtäviin vuosisopimuksiin. Vuosisopimusten liitetiedot sisältävät kaikki jäsenkuntien talousarvioihinja -suuimitelmiin sisallytettävat tekstit ja määrärahat. Yhtymahallituksen tulee päattaä vuosisopimuksista seka talousarviostaja -suunnitelmastaja toimittaa ne jäsenkuntien valtuustojen käsiteltävaksi mennessä. Palvelutasosuunnitelrna vuosille valmistellaan talousarvion hyvaksymisenjalkeen. Vuosisopirnusta ja talousarviota on valmisteltu kuntayhtyman viranhaltijoiden toimesta ja sitä on kasitelty kuntayhtyman johtoiyhrnässä, jossa ovat jasenina myos jäsenkuntien kuntajohtajat. Kuntayhtymahallituksen j asenille on pidetty kevätseminaari Kuntien johtaville luottamushenkilöille on pidetty talousarvioseminaari Lisäksi kuntayhtyman j ohtavat viranhaltij at ovat kayneet ns. kuntakierroksilla, jossa olivat läsnä myös kuntien johtavat viranhaltijatja luottamushenkilöstö. Vuosisopimuksen ja talousarvion laatiminen on ollut osa Selänteen rakenneselvitysta. Liitteenä esitys vuosisuuimitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle Talousarvioesityksessa j asenkuntien maksuosuudet ovat yhteensa 67,3 miljoonaa euroaja ne jakaantuvat kunnittain seuraavasti: Haapajarvi 28.9 m, Kärsämäki 0,2 m, Pyhajarvi 25,8 rn ja Reisjärvi 12,4 m. Vuoden 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna maksuosuudet nousevat kolmen jäsenkunnan osalta 0,3 %. Kärsämäen kunta on osajäsenenä ymparisto- ja rakennusvalvontapalveluiden osalta. Lisäksi neuvotellaan Taloushallinto Selman palveluj en tuottamisesta osaj asenyydella Kärsämäen kunnalle. Valmistelija Vt. tatous- ja henkilostojohtaja Seija Kärkkäinen. Ehdotus: Päätös: Kuntayhtyrnan johtaja: Yhtymahallitus hyvaksyy liitteen mukaisen vuosisopimuksenja talousarvion vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelman vuosille ja esittää sen hyvaksyttavaksi j äsenkuntien valtuustoille. Yhteisesti sovitut muutokset kirjataan vuoden 2015 vuosisopirnusja talousarvioon. Jätettiin poydalle. Käsitellään kokouksessa

41 175 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMA SELANNE OlE POYTAKIRJASTA Kuntayhtymahallitus Kuntayhtyrnähallitus KYHALL 175 Päätös: Kuntayhtyman johtaja: Yhtymahallitus hyvaksyy vuosisopirnuksenja talousarvion vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelman vuosille ja esittää sen hyvaksyttavaksi j asenkuntien valtuustoille. Hyväksyttiin. Asiantuntijana kuultiin Vt. talous- ja henkilostöjohtaja Seija Kärkkäistä. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun ot teen oikeaksi todistaa: Haapajärvellä Th2 / Seija Koirikjvi poytakirj anpitaj a Liitteet 1 Vuosisopimus ja talousarvio 2015 Jakelu Haapajarven kaupunki Kärsämäen kunta Pyhaj ärven kaupunki Reisjärven kunta

42 Vuosisopimus ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kuntayhtymähallitus

43 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut Yleistä Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset Strategian mukaiset kehittämisalueet 4 2. Vuosisopimus Hallinto Hallinto ja toimistopalvelut Hankkeet Tukipalveluyksikkö Tilintarkastus Varhaiskasvatuksen palvelut Hyvinvointipalvelut Lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja perhekeskustoiminta Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Terapiapalvelut Hoito- ja vanhustyön palvelut Painopistealueet Kotihoito Asumispalvelut Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut Vuodeosastot Täydentävät palvelut Kuntoutus Sairaankuljetus ja ensihoito Työterveyshuolto Suun ja hampaiden terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Dialyysiyksikkö Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Palvelutasosuunnitelman mukaiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Ympäristöterveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Ympäristönsuojelu ja maa-ainesvalvonta Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta Palvelutasosuunnitelman mukaiset suoritteet Palvelulinjojen suoritetaulu Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015 ja tunnusluvut) Yhteenveto talousarvioesityksestä 2015 kunnittain Talousarvio kunnittain tuloslaskelmamuodossa (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) Talousarvio kunnittain ja palvelulinjoittain (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) Yhteenveto kuntien maksuosuuksista Talousarvion sitovuus Investointiosa Rahoitusosa Taloussuunnitelma Jäsenkuntien maksuosuudet ja tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma Liitteet Talousarvio kustannuspaikoittain Vakanssit ja henkilöstön vähentämistavoite 63

44 1. Yleisperustelut 1.1 Yleistä Suomen hallitus valmistelee kuntalain uudistusta, joka on lähetetty kuntiin lausunnolle kesällä Kuntalaki korvaa vuoden 1995 kuntalain ja sen tarkoituksena on ottaa huomioon muuttuva toimintaympäristö kunnissa ja kuntahallinnon rakenteiden vaatimat uudistustarpeet. Kuntalaki olisi edelleen yleislaki koskien kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta. Lailla pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta. Kuntalain uudistus tulee voimaan Kuntalain yksi merkittävä uudistus on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentaminen ja laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valmisteilla olevan Sote-järjestämislain mukaan palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Lain lähtökohtana on lähipalvelujen turvaaminen ja palveluja voidaan keskittää vain, mikäli palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja, tai palvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät keskittämistä. Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Laki käsitellään eduskunnassa syysistuntokaudella Sotealueet ja tuottamisvastuussa olevat kunnat/kunta-yhtymät aloittavat toimintansa Uusi vanhuspalvelulaki on tullut voimaan Lain tavoitteena on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä osallistumista palvelujen kehittämiseen kunnissa. Laki tulee lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia nykytasosta. Myös omaishoidon tuen saajien määrää on tarkoitus lisätä hallitusohjelman mukaisilla tavoitteilla. Kuntatalouden kehittymiseen vaikuttaa osaltaan valtiontalouden linjaukset sekä euroalueen vakauttamiseen ja EU:n yhteisen talouspolitiikan vaatimukset. Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa kuntien talouteen, verotulojen kasvu hidastuu ja valtio säästää leikkaamalla valtionosuuksia. Kunta-alalla on saavutettu yksimielisyys vuoden 2015 kunta-alan palkankorotuksista. Ratkaisun mukaan vuoden 2015 korotus on 0,40 %. Jaksotyötä tekevissä työpaikoissa jaksotyön, palkkahinnoittelumuutosten ja vuosilomamääräysten aiheuttama kustannusvaikutus nostavat palkkakustannuksia vuonna 2015 noin 0,6 %, johon kuntayhtymä varautuu. Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen korotusvaikutus on 0,4 % ja Lääkärisopimuksen terveyskeskuslääkäreillä 0,3 %, hammaslääkäreillä 0,81 % ja eläinlääkäreillä 0,33 %. Myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut nousevat edellisvuodesta. Talousarviossa on varauduttu yhteensä 22,629 %:n sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenkuntia ovat Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungit sekä Reisjärven kunta. Kärsämäen kunta eroaa kuntayhtymästä alkaen ja ottaa järjestämisvastuun itselleen, tuottamisvastuussa tulee olemaan yksityinen sote-palveluiden tuottaja. Kärsämäen kunta tulee olemaan osajäsen alkaen erillisien sopimusten mukaan ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden ja Taloushallinto Selman talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Talousarviovuosi on kuntayhtymän kuudes toimintavuosi. Kuntayhtymän luottamushenkilöiden ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii yhtymähallitus. Perussopimuksen mukaisesti merkittävät asiat, kuten esimerkiksi talousarvio ja tilinpäätös, hyväksytään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Muita luottamushenkilöiden toimielimiä ovat ympäristö-, tarkastuslautakunta sekä yksilöjaos. 1

45 Jäsenkuntien asukasluku oli yhteensä asukasta. Alueen asukasmäärä on vähentynyt koko luvun ajan. Kärsämäen eroamisesta johtuen Selänteen jäsenkuntien asukasmäärä pienenee lisää 2723 asukkaalla. Kunta Muutos 12/13 Muutos 12/13% Haapajärvi ,3 Pyhäjärvi Reisjärvi ,1 Yhteensä ,1 Kuntien asukasluvun perusteella jaettujen menojen osalta tapahtuu muutos edellisiin vuosiin verrattuna. Haapajärven osuus on 46,8 % Pyhäjärven osuus 35,2 % ja Reisjärven osuus 18 %. Jäsenkuntien väestön ikärakenne vaihtelee kunnittain v. osuus väestöstä % v. osuus väestöstä % yli 65 v. osuus väestöstä % Työpaikkojen määrää, työssäkäyntiä ja muuta toimintaa kuvaavat seuraavat tilastoluvut. Jäsenkuntien taloutta kuvaavat seuraavat luvut vuoden 2013 tilinpäätöksissä. perheiden lukumäärä kpl Haapajärvi 20, , Pyhäjärvi 14,5 57,6 27, Reisjärvi 20,1 57,8 22,1 747 Yhteensä/ka 13,8 43,9 17, Valtion veronalaiset tulot Asuntokuntien euroa/tulon lukumäärä saaja Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Työssä käyvien hlöiden osuus vuotiaista, % Haapajärvi ,2 Pyhäjärvi ,8 Reisjärvi ,5 Yhteensä Vuosikate Valtionosuudet Verotulot Lainakanta Tilikauden tulos euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas Haapajärvi Pyhäjärvi Reisjärvi Yhteensä/ka Myös jäsenkuntien taloudellinen tilanne vaihtelee ja se on huonontunut vuoden 2011 tilinpäätöksiin verrattuna. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne heijastuu myös kuntayhtymän talouteen. Jäsenkunnat ovat asettaneet perussopimusneuvotteluissa kuntayhtymän kustannusten nousulle 3 %:n tavoitteen verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Huoltosuhde kasvaa Selänteen kunnissa. Huoltosuhde ilmaisee kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. 2

46 Huoltosuhde, demografinen Haapajärvi ,9 62,1 62,2 63,8 65,4 66,5 Kärsämäki ,7 63,8 65,5 67,8 71,1 74,5 Pyhäjärvi ,8 64,7 66,3 68,6 69,9 73,5 Reisjärvi ,6 66,2 66,4 69,1 71,5 72,9 Nivala ,6 66,4 67, ,8 72,6 Haapavesi ,2 60,6 61,2 61,7 62,9 65,1 Pohjois-Pohjanmaa ,1 53,4 54,2 55,5 56,8 58,1 Kelan sairasvakuutusindeksi, ikävakioitu Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisistä on lisääntynyt viime vuosien aikana. 3

47 1.3. Strategian mukaiset kehittämisalueet Visio: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on yhtenäinen kuntayhtymä, jolla on yhteinen tahto toteuttaa perustehtäväänsä sekä kyky ja halu sopeutua tulevaan. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vaikuttaa osaltaan tuottamillaan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluilla alueen säilymiseen vetovoimaisena asukkaille. Se kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti laadukkaita lakisääteisiä palveluja kehittämällä jatkuvasti toimintaansa. Alue tunnetaan aktiivisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Selänne on arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua Selänteen kehittämistoimintaan. Asukkailla on vastuu omasta terveydestä, jota Selänne tarvittaessa tukee. Toiminta-ajatus: Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi. Selänteen tehtävänä on vahvistaa alueen asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointi tuottamalla kustannustehokkaasti näihin liittyviä palveluja. Selänne järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Arvot: Kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa että palveluissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. Arvoina ovat: oikeudenmukaisuus: oikeudenmukaisuus toteutuu, kun toimitaan palvelutasosuunnitelman, kuntien antaminen taloudellisten edellytysten, hyvän hallinnon vaatimusten sekä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan mukaan asiakaslähtöisyys: palveluprosessit perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Prosesseissa asiakas on aktiivinen toimija ja vastuussa omalta osaltaan hyvinvoinnistaan ja elinympäristönsä turvallisuudesta. tuloksellisuus: tuloksellisuudella tarkoitetaan palvelutoiminnan taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja palvelukykyä. Toimintaprosessien lyhyen ja pitkän tähtäimen tulokset tunnistetaan. Tuloksia arvioidaan ja saatua tietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet toiminnan alussa palvelutasosuunnitelman, jossa määriteltyjen palvelujen perusteella laaditaan vuosittain palvelujen vuosisopimus ja talousarvio. Vuoden 2015 alkupuolella saatetaan loppuun kuntayhtymän strategian laadinta vuosille ja palvelutasosuunnitelma vuosille Suunnitelmakauden henkilöstöstrategian laadinta kuuluu osana strategiatyöhön. Kuntayhtymähallitus on hyväksynyt uuden organisaatiorakenteen voimaan tulevaksi vuoden 2015 alusta, sen kehittämistä jatketaan. Vuoden 2014 aikana on uuden organisaatiorakenteen mukaisesti yhdistetty lasten ja perheiden palvelujen ja psykososiaalisten palvelujen palvelulinjat hyvinvointipalvelujen palvelulinjaksi. Kuntayhtymähallituksen päätöksen mukaisesti varhaiskasvatus toimii omana palvelulinjana vuoden 2015 loppuun saakka ja sen jälkeen varhaiskasvatus siirtyy takaisin kuntiin. Henkilöstöpolitiikan kehittäminen on kuntayhtymän keskeinen toiminnallinen tavoite. Sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltainen ala, jolla on ollut pitkään pula eri alojen työntekijöistä. Selänteessä ei ole saatu täytettyä mm. kaikkia avoimena olleita psykologien, sosiaalityöntekijöiden, terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien vakansseja. Rekrytointityöryhmä on perustettu vaikeita rekrytointitilanteita varten. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin jatkuvalla kehittämisellä taataan nykyisen henkilöstön työskentely ja ylläpidetään Selänteen hyvää työnantajakuvaa uusille työntekijöille. Esimiesten koulutukseen varaudutaan vuoden 2015 aikana. Vuonna 2013 tehdyn 4

48 työhyvinvointikyselyn pohjalta työyksiköissä on tehty kehittämissuunnitelmat työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Vuoden 2013 lopusta saakka Selänteessä on tehty rakenneselvitystä toimintojen osalta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Rakenneselvityksen pohjalta kuntayhtymähallitus hyväksyy toteuttavaksi rakennemuutokset. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne on tiukka ja Selänteen toimintaa tulee kehittää siten, että vakanssien määrää voidaan vähentää eläköitymisten myötä. Yksityiskohtainen palvelulinjoittainen tavoite henkilökunnan vähentymisestä on esitetty liitteessä 7. Vuoden 2015 aikana jatketaan sijaiskieltoa kesäkuun loppuun saakka eli sijaisia ei oteta kolmen päivän sijaisuuksiin, jos minimimiehitys täyttyy. Työhyvinvointityöryhmä on perustettu vuoden 2014 aikana ja sen tehtävänä on edelleen työhyvinvoinnin lisäämisen toimenpiteet. Päivätyössä olevien vakanssien täyttö tuodaan päätettäväksi kuntayhtymähallitukseen. Työterveyshuoltoon esitetään työfysioterapeutin vakanssin perustamista ergonomiakorttikoulutuksen järjestämiseksi henkilökunnalle työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauslomien vähentämiseksi. Lisäksi työfysioterapeutti olisi enemmän läsnä ergonomisesti haastavassa työssä. Ppky Kalliossa on ergonomiakorttikouluttajat omasta takaa ja siellä sairauspoissaolot ovat vähentyneet dramaattisesti ergonomiaosaamisen myötä. Muutos kuntayhtymähallitus : Pyhäjärven osalta tehdystä muutoksesta neuvotellaan Pyhäjärven kanssa. Säästöjen tarkka kohdentaminen toteutetaan vuoden 2015 neuvottelujen yhteydessä. 2. Vuosisopimus 2.1. Hallinto Hallinto ja toimistopalvelut Kuntayhtymän toimintoja ja palvelulinjojen välisiä palveluketjuja kehitetään. Tavoitteena on varmistaa alueen asukkaille hyvä ja tasapuolinen palvelujen saatavuus. Toiminnan kehittämisessä käytetään tasapainotettua mittaristoa ja IVA arviointia. Palvelusihteerit siirtyvät vuoden alusta toimistopalveluista palvelulinjoille tehtäviensä mukaisesti. Hallinto ja toimistopalvelujen kustannuspaikkaan kuuluvat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, toimistosihteerit sekä hyvinvointikoordinaattori 0,5 henkilötyövuoden panostuksella. Hallinnon määräraha on vuona 2015 yhteensä euroa, joka sisältää myös Tukipalveluyksikkö Selman kustannukset. Hallinnon kustannukset jakautuvat asukasluvun mukaisesti jäsenkuntien maksettavaksi. Lisäksi hallinnon kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan työterveyshuollon kustannukset ja muut henkilökunnan luontoisedut mm. uimahallimaksut sekä potilasasiamiehen kustannukset. Taloushallinto Selma hoitaa Kärsämäen talous- ja henkilöstöhallinnon Kärsämäen osajäsenyyden kautta Hankkeet Hallinnon kustannusten jakautuminen Haapajärvi 46,8 % Pyhäjärvi 35,2 % Reisjärvi 18 % Muu Hallinto Tukipalveluyksikkö Selma Yhteensä Luottamushenkilöhallintoon kuuluu kuntayhtymähallitus (11 jäsentä), yksilöajos (4 jäseninen) ja tarkastuslautakunta (8 jäseninen). Toiminnan kehittämiseksi kuntayhtymä on vuonna 2015 mukana useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa. Hankkeisiin varattu määräraha on yhteensä euroa, josta osa on kirjattu kotihoidon menoihin. 5

49 Kotona Paras Arki projektin tarkoituksena on kehittää uusia toimintatapoja ja työprosesseja kotona asumisen tukemiseen. Lähtökohtana on tukea asiakkaiden toimintakykyä kehittämällä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ja kotona asumista tukevia monialaisia toimintamalleja ja palveluja. Tavoitteena on palvelujen ja toimintamallien kehittäminen asiakkaiden kotona asumista vahvistaen ja yksilöllinen tarve huomioiden. Lisäksi hankkeessa tavoitteena on kehittää toimintamalleja, joissa asiakkaat pääsevät osaksi palvelujen suunnittelua ja arviointia yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Myös työntekijöiden työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota palvelujen laatua kehittämällä. Hankkeen kohderyhmä ovat kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen henkilöstö ja esimiehet, jotka voivat kehittää omaa työtään ja työn sisältöjä ja sitä kautta vaikuttaa työhyvinvointiinsa. Varsinaiset hyödyt kanavoituvat hankealueen väestölle. Hankkeen koordinoijana ja hallinnoijana toimii Oamk ja toimijoina alueen yhteistoiminta-alueet ja Oulaisten kaupunki sekä alueen koulutuskuntayhtymät (Centria, Oamk, Jokilaaksot). Kustannusarvio on kokonaisuudessaan ja se jakautuu kolmelle vuodelle. Selänteen omarahoituksen osuus vuodelle 2015 on 6.128, vuodelle ja vuodelle Pohjois-Suomen Lasten Kaste on jatkoa Lasten hyvä arki I ja II -hankkeille, joissa kuntayhtymä on ollut mukana. Uusi hanke sisältää kolme kehittämisteemaa: perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskeluhuolto sekä lastensuojelu. Kuntayhtymä osallistuu Eteläisen osahankkeen lastensuojelu- ja perhekeskusosioihin. Koko hankkeen kustannusarvio vuosille on 2 milj. euroa, josta kuntarahoitusosuus on 25 %. Eteläisen osahankkeen kuntarahoitusosuudesta kuntayhtymän osuus ( ) on , mikä sisältää myös oppilashuollon osuuden. Avustajatoiminta-hanke Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n hallinnoima työvoimapoliittinen hanke, jossa palkataan pitkäaikaistyöttömiä veteraaneille kotiin avustamaan kaikissa kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi projektin tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen mahdollisuuksien mukaan. Keski- Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry on pyytänyt kuntayhtymää hankkeeseen mukaan Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungin ja Reisjärven kunnan osalta. Kuntalisää haetaan neljän avustajan palkkaamiseen ajalla Kuntalisän suuruus on euroa/vuosi. Kuntalisä on varattu hoito-ja vanhustyönpalvelujen kotihoidon menoihin kohtaan avustukset yhteisöille; Haapajärvi , Pyhäjärvi ja Reisjärvi Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean hankkeessa Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi tavoitteena on kehittää ja selkiyttää moniammatillisia käytännön toimintamalleja Suomessa sekä tukea niiden paikallista käyttäjälähtöistä juurtumista käytäntöön. Kuntayhtymässä hankkeen tavoitteena on kehittää moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia asiakkaiden/potilaiden lääkehuollon turvalliseen toteuttamiseen. Moniammatilliseen kehittämistiimiin kuuluvat farmaseutit, lääkäri sekä sairaanhoitajat eri toimintayksiköistä. Tavoitteena on myös farmaseuttien tehtävänkuvien tarkistaminen osana kehittämistyötä siten, että heidän osaamistaan voidaan käyttää yhä enemmän asiakkaiden lääkehoidon turvaamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin. Hanke on haettu ajalle ja hankkeen omarahoitusosuus muodostuu henkilökunnan tekemästä työstä Tukipalveluyksikkö Selma Palvelusopimukset, joissa määritellään tukipalveluyksikkö Selman ja asiakkaiden työnjako, on tarkistettu vuoden 2013 aikana ja sopimus allekirjoitetaan vuoden 2014 aikana. Uutena toimintona otetaan käyttöön E-laskujen lähettäminen. Tukipalveluyksikkö Selma tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä IT-palvelujen palvelut jäsenkunnille ja kuntayhtymälle. Lisäksi Selma tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Kärsämäen kunnalle. Henkilökuntaa tukipalveluyksikössä on 23. Tukipalveluyksikkö Selman määräraha on yhteensä euroa (Hpj , Pj , Rj ) vuonna

50 2.1.4 Tilintarkastus Tilintarkastajan ostopalvelujen ja tarkastuslautakunnan toiminnan määräraha on euroa. Hallinto TP2012 TP2013 TA2014 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto ja toimistopalvelut Tukipalveluyksikkö Tarkastustoimi Kuntaosuudet Yhteensä Varhaiskasvatuksen palvelut Selänteen varhaiskasvatuspalvelut vastaavat alueen perheiden tarpeisiin järjestämällä lähipalveluina kuntakohtaisesti päivähoitopalveluita lapsille. Lähtökohtana on vastata päivähoitolain antamaan subjektiiviseen oikeuteen osallistua päivähoidon piirissä toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Oman tuotannon rinnalle pyritään saamaan yksityisiä palveluntuottajia palvelusetelin avulla. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvontavelvollisuus on kuntakeskusten palvelutoimistoja hoitavilla varhaiskasvatuksen ohjaajilla. Keskitettyinä palveluina koko Selänteen alueella järjestetään erityisvarhaiskasvatus. Erityisvarhaiskasvatusta tarvitsevien lasten hoito järjestetään integroiden normaaleihin päivähoitoryhmiin. Lapsen erityistarpeet huomioidaan hoitopaikkasijoitusta tehtäessä. Tarvittaessa lapsiryhmän kokoa pienennetään tai ryhmään lisätään henkilökuntaa (ryhmäavustaja tai tarvittaessa henkilökohtainen avustaja). Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä perheen ja eri asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettaja on käytettävissä koko Selänteen alueella varhaiskasvatuksen toimipisteissä konsultaatio- ja ohjausperiaatteella. Kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteella kuntien kesken. Varhaiskasvatuspalveluissa keskeiseksi painopisteeksi nostetaan varhaisen vaikuttamisen keinot, asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden ennalta ehkäisevä työote. Henkilöstön osaamisen laadusta ja hyvinvoinnista huolehditaan hyvällä johtamisella, käymällä kehityskeskustelut, ajanmukaisella täydennyskoulutuksella sekä tarvittaessa työnohjauksella. Varhaiskasvatuksen siirtymistä osaksi jäsenkuntien opetus- ja sivistyspalveluita valmistellaan. Siirron on suunniteltu tapahtuvan Painopistealueet: Varhaiskasvatuksen pedagoginen kehittäminen - toimitaan kaikissa tilanteissa kasvatuskumppanuudessa ja yhteistyössä perheiden kanssa, rakentaen yhteistä varhaispedagogiikkaa lapsille - pienryhmätoiminta toteutuu jokaisessa hoitopaikassa Yhteistyöverkoston vahvistaminen - perhe on ensisijainen yhteistyökumppani 7

51 - varmistetaan, että yhteistyö toimii hyvin muiden lapsen ja perheen kanssa toimivien tahojen kanssa (mm. neuvola, perhetyö, lastensuojelu, koulu) - luodaan toimivat yhteistyökäytännöt yksityisten palveluntuottajien kanssa Perhekeskustoiminnan kehittäminen - Lasten Kaste- Oulun eteläisen osahankkeen avulla kehitetään edelleen perhekeskustoimintaa - perhekeskuskoordinaattorin saaminen toiminnan kehittäjäksi ja ohjaajaksi - avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen koko Selänteen alueella Toimitaan lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäen - Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mukaisesti otetaan käyttöön Lapset puheeksi - työmenetelmä lapsen arjen tueksi - kuntien kanssa yhteistyössä huolehditaan rakennusten ja tilojen hyvästä kunnosta sekä hoitotilojen turvallisuudesta Laadulliset tavoitteet ja niiden seuranta / arviointi: Vastataan perheiden päivähoidon tarpeisiin laadukkaalla varhaiskasvatuksella - asiakastyytyväisyyskyselyt joka toinen vuosi - jonotusaikojen seuranta päivähoitopaikan saannista Varhaiskasvatussuunnitelmat ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelmat tehdään kattavasti kaikille lapsille - seuranta lapsikohtaisesti yksikön esimiehen tehtävänä Kotikäynnit - päivähoidon aloitusvaiheessa tehdään kaikkiin uusiin asiakasperheisiin kotikäynti ennen päivähoitosuhteen alkamista - kotikäynti tehdään tarvittaessa myös hoitopaikan vaihtuessa tai muun tarpeen ilmaantuessa lapsen / perheen kohdalla Haasteet tulevaisuuteen: Uusien perhepäivähoitajien rekrytointi on haasteellista ja omassa kodissaan toimivien perhepäivähoitajien määrä vähenee koko ajan. Hoitomuoto on monen perheen ja pienen lapsen kannalta paras mahdollinen hoitoryhmän pienen koon takia. Työstä maksettavat korvaukset eivät kuitenkaan vastaa työn vaatimuksia eivätkä oman kodin tilojen antamista kunnallisen päivähoidon käyttöön. Perhepäivähoitajille maksettava palkkaus tai muut korvaukset tulisi saada paremmiksi, jotta perhepäivähoitajia saataisiin edelleen rekrytoitua. Päivähoidon tilat saadaan vuosien aikana parantumaan huomattavasti. Haapajärvellä päiväkoti Satakielen remontin ja laajennusosan myötä päiväkoti Satakieli ja päiväkoti Viherpeippo siirtyvät samoihin, saneerattuihin tiloihin. Tältä osin muutos ei vaikuta henkilöstötarpeeseen Haapajärvellä. Pyhäjärvellä valmistuu vuoden 2015 syksyllä uusi Lastentalo ja ryhmäperhepäivähoidon käytössä olleita erillisiä tiloja saadaan poistaa käytöstä. Pyhäjärven henkilöstö talousarvioon on laskettu ryhmäperhepäivähoidon henkilöstön mukaisesti vuoden 2015 loppuun saakka. Lastentalossa tulee olemaan 4 päiväkotiryhmää ja niissä päivähoitolain ja asetuksen mukainen henkilöstö. Muutos tulee vaatimaan henkilöstömuutoksia (lastentarhanopettajien ja hoitajien lisätarve). Tuleviin henkilöstömuutoksiin on varauduttu täyttämällä vapautuneet hoitajien ja perhepäivähoitajien vakanssit vuosien aikana määräaikaisina. Haapajärvellä tulee varhaiskasvatuksen tiloista käynnistää tilatarveselvitys, jossa suunnitellaan tilojen tarve ja sijoittuminen päiväkoti Peukaloisen, avoimen päiväkoti Ruusunnuppujen, ryhmis Hippiäisten sekä Lemmikkien ja Perhekeskustoiminnan osalta. Olemassa olevien päivähoitopaikkojen määrä on kuntakohtaisesti tällä hetkellä minimissä suhteessa tarpeeseen. Hoitopaikkojen täyttöprosentit ovat suuret, päivähoitojonossa on jatkuvasti uusia lapsia. Haapajärvellä kasvaneen vuorohoidontarpeen takia tulee suunnitella ryhmis Hippiäisten muutos vuorohoitopäiväkodiksi, jonka ryhmäkoko voi olla suurempi kuin 12 hoitopaikkaa. Muutos pyritään suunnittelemaan siten, että ryhmä aloittaa päiväkotiryhmänä

52 Pyhäjärvellä avattava uusi Lastentalo antaa mahdollisuuden joustavaan päivähoitoryhmien muunteluun tarpeen mukaisesti. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä Lastentalon vuokrasta vähennetään Reisjärvellä hoitopaikkatilanne on haastava sekä tilojen että henkilöstön vaihtuvuuden takia. Päiväkodin tarve 28-paikkaisena on otettu huomioon talousarviossa (1 hoitaja lisätty). Suoritteet liitteenä Lasten ja perheiden palvelut TP2012 TP2013 TA2014 alkuperäinen TAE2015 Hallinto Varhaiskasvatus Yhteensä Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa painopistealueina ovat hyvinvoinnin edistäminen, palveluiden järjestäminen ensisijaisesti Ppky Selänteen omana palveluna, tuettu asuminen ja asiakkaiden omatoimisuuden tukeminen sekä henkilökunnan hyvinvointi, rekrytointi ja pysyminen. Hyvinvointipalveluissa toimii yksi palvelujohtaja ja neljä palvelupäällikköä. Hyvinvointipalvelujohtajan ja palvelupäälliköiden hallinnon työpanos on jaettu (tehtävästä riippuen 40-60%) asukasluvun suhteessa jäsenkuntien kesken. Hallinnossa on lisäksi eri toimintayksiköissä toimivien 5,50 palvelusihteerien palkat Lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja perhekeskustoiminta Selänteen lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja perhekeskuksen painopistealueena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeätä tunnistaa ja huomioida perheiden erilaisuus, erilaiset voimavarat ja erityistarpeet sekä tarjota varhaisessa vaiheessa tukea kasvatukseen ja vanhemmuuteen matalan kynnyksen leimaamattomina palveluina. Toinen painopistealue on perinteisten kansantautien ennalta ehkäiseminen aktivoimalla perheitä heidän omista lähtökohdistaan. Kolmas painopistealue on käyntien kirjaamiskäytännön harjaannuttaminen THL:n ohjeiden mukaisesti. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Neuvolatoiminta Äitiysneuvolan ja perhesuunnittelun tavoitteena on tarjota yksilölliset palvelut alueen perheille turvaamalla odottavan äidin, sikiön ja vastasyntyneen terveys sekä edistetään ja ylläpidetään perheen terveyttä ja hyvinvointia. Vapaaehtoiset seulontatutkimukset tarjotaan joko omana toimintana tai ostopalveluina alueen äideille. Synnytykset hoidetaan pääosin Oulaskankaalla, osa OYS:ssa ja Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa. Kotikäynnit toteutetaan synnytyksen jälkeen (joskus jo ennen synnytystäkin esim. perhetyön kanssa yhdessä). Neuvolan perhetyötä kehitetään äitiys- ja lastenneuvolan tukena. Neuvoloissa tarjotaan myös ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita. Terveydenhoitajat ovat mukana perhekeskushankkeessa ja lastensuojelun hankkeessa kehittämässä alueen palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja kehittämässä omaa osaamistaan. Lastenneuvolan tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja 9

53 tukeminen sekä terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja poistaminen. Lastenneuvola pyrkii edistämään koko perheen hyvinvointia ja tukee perhettä omaksumaan terveellisiä elintapoja. Keskusteluissa pyritään auttamaan vanhempia löytämään keinoja ratkaista perheen ongelmia ja luottamaan omiin kykyihinsä kasvattajina. Vertaistukea tarjotaan erilaisissa ryhmissä ja perhekeskuksissa yhdessä muiden lasten parissa työskentelevien kanssa. Yksi terveydenhoitaja vetää perhekerhoja Haapajärvellä perhetyöntekijän kanssa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Lisäksi tavoitteena on koko kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Opiskelijaterveydenhuollon tehtävä on vastata terveydenhuollon palveluista opiskelijoille heidän kotipaikkakunnasta riippumatta. Peruskoululaisten terveystarkastus tehdään joka vuosi ja lisäksi lääkärin tarkastus 1., 5. ja 8. luokille (vanhempi/ huoltaja mielellään mukana). Ammattikoulun ja lukion opiskelijoille tehdään terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus kaikille, ammattikorkeakoulussa terveyskysely ensimmäisenä vuonna ja tarvittaessa terveystarkastus. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kouluterveydenhoitajan työpanoksen lisäämistä oppilashuollossa. Selänteen kouluterveydenhoitajia on mukana Kaste-hankkeessa kehittämässä kuntien oppilashuoltoa. Työnjakoja katsotaan tehtäväjärjestelyjen yhteydessä uudelleen Haapajärvellä ja Reisjärvellä. Haapajärvellä on suunniteltu vapautuneen puolikkaan terveydenhoitajan vakanssin täyttämistä kokoaikaisena alkaen. Lisäksi terveydenhoitajat huolehtivat pääosin syksyisistä rokotuskampanjoista ja mammografiatutkimusten järjestämisestä seulontaryhmille, kutsuntatarkastuksista, matkailijoiden rokotusneuvonnasta, naisten joukkotarkastuksista sekä gynekologisista tutkimuksista. Perhekeskus Perhekeskustoiminta on vaihtoehto kunnalliselle päivähoidolle; sen palveluita ovat varhaiskasvatuskerhot, erilaiset perhekerhot, vertaisryhmät ja lapsiparkki. Perhekeskuksen toiminnassa otetaan huomioon vanhempien toiveet kerhojen sisältöjä suunniteltaessa. Perhekeskus toimii yhteistyössä muiden lasten parissa toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Koulujen loma-aikoina ei ole toimintaa, paitsi kesäkuussa leikkikenttätoiminta Pyhäjärven Ruotasen ja Ikosen kouluilla sekä perhekeskuksessa. Selänne on mukana kehittämässä perhekeskustoimintaa Kaste- hankkeessa. Vuonna 2015 perhekeskustoiminta on neuvolatoiminnan alueella Pyhäjärvellä. Haapajärvellä perhekeskustoiminta on v varhaiskasvatuksen toiminta-alueella. Perhekeskustoimintaa pyritään laajentamaan myös Reisjärvelle. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä lastenneuvolan ja äitiysneuvolan määrärahaa vähennetään Lastensuojelu, lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö Painopistealueena on tuottaa Selänteen kunnissa vaikuttavia, laadukkaita ja monimuotoisia lastensuojelupalveluita lain edellyttämiä määräaikoja noudattaen. Lain edellytykset täyttyvät mikäli kasvavaan lastensuojelutarpeeseen osoitetaan riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kaikissa Selänteen kunnissa lastensuojelun toimenpiteet ovat lisääntyneet. Painopistealue on erittäin haasteellinen. Lapsia ja perheitä tuetaan avun tarpeen ollessa siten, että vaihtoehtoisia palvelupolkuja arvioidaan asiakkaan tarpeesta käsin. Selänteessä lastensuojelutyö on lastensuojelun lähipalvelua. Lastensuojeluyksikön työntekijät tekevät parityötä kuntakohtaisilla vastuualueillaan. Näin turvataan Selänteen kunnissa yhtäläinen lastensuojeluprosessien hallinta. Lastenvalvojan tehtävät hoidetaan lähipalveluna koko Selänteen alueella. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys toteutetaan alueellisena yhteistyönä ja siihen sosiaalityöntekijät ja ohjaajat osallistuvat vuorollaan. 10

54 Selänteessä osallistutaan vuonna 2014 alkaneeseen Lasten Kaste-hankkeeseen yhdessä Oulun eteläisen alueen kanssa. Hankkeen taustalla on valtakunnallisen Lastensuojeluselvitysryhmän loppuraportin palvelurakennetta koskevien tavoitteiden mukaisesti kehittää mm. ennaltaehkäisevää perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua. Lastensuojeluteemassa kehitetään lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön yhteistä toimintamallia sekä sijaishuollon perhehoitoa. Hanke tarjoaa ammatillista koulutusta alueen työntekijöille. Perhetyössä perheitä tuetaan entistä varhaisemmassa vaiheessa avohuoltopainotteisesti. Tähän haasteeseen tulisi olla riittävät perhetyön resurssit. Varhaisen vaiheen tukimuotona perhetyö on nostettu yhdeksi tavoitteeksi kuntien Hyvinvointisuunnitelmissa ja päätöksenteossa se tulee huomioida. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja tuettuna ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota säännöllisten työpaikkapalavereiden ja työnohjauksen keinoin. Ammatillisiin täydennyskoulutuksiin osallistutaan määrärahojen ja Lasten Kastehankkeen puitteissa. Henkilöstöresurssi jokaiseen kuntaan kohdennetaan kuntien asiakasmäärien suhteessa. Lastensuojelussa jatketaan yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa tehdään yhteistyötä perhesijoitusten ja tukiperhetoiminnan lisäämiseksi. Perhetyötä jatketaan avohuollon tukitoimena yhteisen toimintamallin mukaisesti. Perhetyössä akuutin kriisiavun tarpeeseen käytetään tarvittaessa tilapäistyövoimaa. Varhaista tukea annetaan edelleen lapsiperheiden kotipalvelussa sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla (maksullinen). Laadullisena tavoitteena lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeen selvitykset pyritään tekemään lain määräaikojen puitteissa. AVI ja THL seuraavat määräaikojen toteutumista. Lastensuojelun ja lastenvalvojan asiakasmäärät ovat tasaisesti lisääntyneet vuosittain ja asiakastapaukset ovat yhä haastavampia. Selänteessä haasteena on pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi. Nykyisillä resursseilla ei voida tehdä lastensuojelutyötä avohuoltopainotteisesti lain edellyttämällä tavalla ja henkilökunnan jaksamista vaarantamatta ja kansallisia lastensuojelun laatusuosituksia noudattaen. Tällöin on tukena käytetty ammatillisia ostopalveluita. Keväällä 2014 julkaistun Valviran valtakunnallisen lastensuojelun henkilöstöselvityksen (1:2014) mukaan on koko maassa asiakkaana keskimääräisesti 39 lasta / sosiaalityöntekijä. Selänteessä asiakkaita on yli kaksinkertainen määrä eli 41 perhettä tai 72 lasta / sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestö Talentian suositukseen mukaan saisi olla enintään 30 perhettä tai 40 lasta / sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu Perhetyön palveluja on kehitetty ja tehostettu, mutta tarve tulee kasvamaan entisestään. Asiakasmääriä ei voida enää nostaa resurssien puutteen vuoksi, vaikka toimintaa pitäisi voida kehittää ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen suuntaan. Perusteltua on, että ennaltaehkäisevään työhön voidaan palkata tilapäisesti työntekijöitä, jotka auttavat perheen lyhytaikaisen avun tarpeessa mm. kriisiytyneessä elämäntilanteessa. Jos ei investoida riittävästi perhetyöhön ja avohuoltoon, painopiste siirtyy sijaishuoltoon, joka vie kasvavan määrän voimavaroista (kustannukset ja työntekijän työpanos) todennäköisesti voimaantulevan uuden sosiaalihuoltolain mukaan kuntien tulisi panostaa lapsiperheiden kotihoidon apuun tarpeiden mukaisesti. Perhetyön työmäärää tulee lisäämään vuonna 2015 Lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lisättävä säännös siitä, missä tilanteissa lapsen tapaaminen on järjestettävä tuettuna tai valvottuna. Tämä toiminta tulee kuntien järjestettäväksi. Tuetut tai valvotut tapaamiset voidaan hoitaa ostamalla palvelua yksityisiltä palveluntuottajilta tai tuottaa omana perhetyöntekijöiden palveluna. Talousarviossa on varattu määräraha ( ) puolikkaan lapsiperheiden kodinhoitajan palkkaamiseen Haapajärvelle eli esitetään lapsiperheiden kotipalveluun lisäresurssia 50 %, jotta käytettävissä olisi alkaen 1,5 lapsiperheiden kodinhoitajaa. Monet perheet ovat hakeneet omaehtoisesti apua jaksamiseen ja arjen hallintaan, mutta kotipalvelua on ollut vaikea saada. Tämä on saattanut aiheuttaa tilanteiden tarpeetonta kriisiytymistä ja lastensuojelun asiakkuuksien lisääntymistä. Varataan määrärahaa 1,5 työntekijän palkkoihin. 11

55 2.3.3 Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä perhekodin ostopalvelujen määrärahaa pienennetään Aikuissosiaalityön tavoitteena on tukea lisääntyvän aikuisväestön/-asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä, vastuullisuutta, syrjäytymisen ehkäisyä sekä ennaltaehkäistä ja puuttua ongelmien syntyyn ja tukea omatoimista suoriutumista. Aikuissosiaalityö tuottaa toimeentulotuki, vaikeavammaisten-, kuntouttavan työtoiminnan- ja välitystiliasiakkaiden palveluita. AVI:n ohjeistuksen mukaan toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöllistäminen siirretään palkkoihin menoksi ja pois ehkäisevästä toimeentulotuesta alkaen kansaneläkelaitoksen maksamasta työttömyyspäivärahasta osa tulee kuntien maksettavaksi jo 300 työttömyyspäivärahan jälkeisestä maksupäivästä alkaen, kun se on aikaisemmin ollut 500 päivän jälkeen. Määrärahan tarve voi kasvaa kunnittain, mutta kustannuspaikalle ei kuitenkaan ole varattu lisää määrärahaa. Painopistealueena on pitkäaikaistyöttömien ja nuorten (alle 30 vuotiaat) työttömien aktivointi, asiakas-, palvelu- ja aktivointisuunnitelmien laatiminen ja jatkuva seuranta sekä henkilökunnan tehtävien jaon ja verkoston kehittäminen. Asiakassuunnitelmien tekemisiä jatketaan aktiivisena työvälineenä, jolla pyritään asiakkaiden omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen. Työttömyyttä pyritään ehkäisemään yhteistyöllä eri yhteistyötahojen kanssa. Aikuissosiaalityön palvelut tuotetaan lähipalveluina. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja ohjaajat osallistuvat alueelliseen virka-ajan ulkopuoliseen sosiaalipäivystykseen. Henkilökunta: kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja etuuskäsittelijä. Etuuskäsittelijälle palkataan osa-aikaeläkkeen vuoksi 50% määräaikainen sijainen vuodeksi kerrallaan. Näin turvataan palveluiden saatavuus, lähipalvelut ja lainmukainen hakemusten käsittelyajat. Aikuissosiaalityössä ja lastensuojelun sosiaalityössä on yhteinen johtava sosiaalityöntekijä. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja tuettuna, kuten mm. vaikeavammaisten palveluasuminen ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä vammaispalvelujen vaikeavammaisten avustuksista vähennetään Vammais- ja kehitysvammapalveluissa edistetään vammaisten henkilöiden suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvataan heidän tarvitsemansa asumispalvelut, hoito ja muu huolenpito. Vammaispalveluiden painopistealueet vuonna 2015 ovat asumispalveluiden ja tilapäishoidon kehittäminen omana toimintana sekä laitoshoidon purkaminen Vammaispalveluiden johtajan työajasta käytetään hallintoon 60% ja 40% palveluohjaukseen. Haapajärvellä kehitetään omana toimintana järjestettävää tehostettua palveluasumista Männistökodilla. Loput lähihoitajien vakansseista, joita ei ole vielä muutettu ohjaajan vakansseiksi (ei palkkakustannusvaikutuksia) muutetaan ohjaajan vakansseiksi. Määräaikaisen hoitoapulaisen vakanssi muutetaan ohjaajan vakanssiksi. Jatkossa Haapajärven Männistökodilla ja Reisjärven Mäntykodilla on yhteinen vastaava ohjaaja, joka vastaa asumispalveluiden, tilapäishoidon ja ryhmätilapäishoidon toiminnasta sekä toimii asiantuntijana kehitysvammaisten asumispalvelukysymyksissä. Vastaavan ohjaajan työaika jakaantuu hallintoa 40 %, 30% Männistökodille ja 30% Mäntykotiin. Perustelut: 12

56 2.3.5 Terapiapalvelut Kelpoisuuslaki (272/2005) 10 :n 4momentin mukainen soveltuva korkeakoulu-tutkinto, alan asiantuntemus ja riittävä johtamistaito. STM:n suositusten(2007:14) mukaan hoitohenkilöstöstä vähintään 1/3:lla tulee olla soveltuva opisto- tai AMK -tasoinen sosiaali- ja terveysalan tutkinto ja muualla henkilöstöllä sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto. Valviran vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluita koskevan valvontaohjelman (julkaistu helmikuussa 2012) mukaan henkilöstömäärän ja rakenteen tulee vastata asiakkaiden tarpeita: 0,50 työntekijää / asukas (yksiköissä, joissa asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on henkilökohtaisia avustajia, 0,8 tai yli työntekijää / asukas muissa kuin edellä mainitussa tapauksessa, lisäksi avustavaa henkilöstöä 0,1 0,15 / asukas =siivoukseen, ruokahuoltoon ja muihin tehtäviin). Männistökodilla tämä tarkoittaa 11 työntekijää. Kodin henkilökuntamäärää tarkastellaan kehitysvammaisten määrän lisääntyessä. Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä tarvitaan 100 % palveluohjaajat ja Reisjärvellä 60 %. Palveluohjaajat eivät pysty hoitamaan lisäksi toisen kunnan palveluohjausta, koska kuntien asiakasmäärät ovat kasvussa ja asiakastilanteet ovat työllistäviä. Ppky Selänteen alueen alle 18-vuotiaiden kehitysvammaisten tilapäishoidon järjestämistä/kehittämistä omana toimintana jatketaan Haapajärvellä perhekeskuksen tiloissa. Perusteluina paikkakunnan muutokselle on: palvelun käyttäjien palaute, toiveet ja tilojen käytännöllisyys ja soveltuvuus sekä henkilökunnan saatavuus. Tilapäishoitoa tulee käyttämään kaikki alle 18-vuotiaat kehitysvammaiset, joilla ei ole tilapäisen perhehoidon mahdollisuutta. Kukin jäsenkunta maksaa omien asukkaittensa tilapäishoidosta aiheutuvat kustannukset. Haapajärven lasten ja nuorten kehitysvammaisten palvelujen tarve on kasvanut. Tämä näkyy kasvuna tehostetun asumispalvelun ostopalveluiden tarpeessa, tilapäishoidossa ja omaishoidon tuessa. Pyhäjärvellä asumispalveluiden tarve edelleen kasvussa (lisäys 730vrk/vuodessa). Pyhäjärven palvelujen tarve on kasvanut edelleen myös alle kouluikäisten ja kouluikäisten osalta. Tämä näkyy kustannusten kasvuna koululaisen päivähoidossa, omaishoidon tuessa ja tilapäis- sekä laitoshoidossa. Koululaisen päivähoitoon palkataan määräaikainen osa-aikainen työntekijä. Tarvittaessa koululaisten päivähoitoon palkataan tilapäisiä määräaikaisia työntekijöitä tarpeen mukaan ja/tai ostetaan palvelua Pyhäjärven koulutoimelta. Reisjärven Toimintakeskus Violan asiakasmäärä on kasvanut entisestään ja asiakkaiden tuen tarve on kasvanut, niin että tarvitaan lisää ohjaajia, jotta asiakkaat voivat käydä päivittäin toimintakeskuksessa (lakisääteinen oikeus). Esitetään, että palkataan jatkossakin määräaikainen oma ohjaajaa toimintakeskus Violaan. Vuodesta 2011 Reisjärvellä on ollut osa-aikainen ohjaaja tuetussa asumisessa, esitetään tehtävän vakinaistamista ja yhdistämistä toimintakeskuksen ohjaajan vakanssiin. Tuetun asumisen ohjaajan työllä on saatu säästöä vuositasolla tehostetusta palveluasumisesta, koska itsenäisesti asuvat asiakkaat ovat voineet asua yksin omassa kodissa tukihenkilön avulla, eikä heitä ole tarvinnut sijoittaa tuen tarpeen puuttuessa palveluasumiseen tai ostaa ulkopuolisia tukipalveluita. Tuetun asumisen ohjaajan työ linkitetään asumispalveluiden ohjaustyöhön. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti asumispalveluja ja tilapäishoitoa tarvitseville järjestetään palvelut ensisijaisesti Selänteen omista asumispalveluista ja tuettuna asumisena omiin koteihin ja vasta toissijaisesti asumispalveluja hankitaan ostopalveluina. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä kehitysvammapalvelujen ostopalvelujen määrärahaa vähennetään Terapiapalveluiden toimiala käsittää aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut, lasten- ja nuorisopsykiatriset perheneuvolapalvelut sekä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta- ja asumispalvelut. Toimintavuoden 2015 suunnittelussa on lähdetty turvaamaan asiakkaidemme vaatimat peruspalvelut ja samalla yritetty panostaa niihin toimintamuotoihin, joilla asiantuntemuksemme mukaan on mahdollista saada tulevaisuudessa kustannussäästöjä. 13

57 Tyhjillään 1,5 vuotta ollut Haapajärven perheneuvolan psykologin paikka on ollut avoinna syksyllä Yhtään muodollisesti pätevää psykologia ei ole ollut virkaa hakemassa, mutta virka voidaan täyttää määräaikaisesti opiskelijalla, joka valmistuu vuoden 2015 aikana. Jos omat perheneuvolan psykologin virat saadaan täytettyä, voidaan ostopalvelupsykologin käyttämistä merkittävästi vähentää. Tämä tuo säästöä toimintakustannuksiin ja mahdollistaa psykologipalveluiden joustavan käytön koko Selänteen alueella. Haapajärven mielenterveyspalveluissa jatketaan huhtikuussa 2014 alkanutta määräaikaista kotiin tehtävää työtä lähihoitajan palvelulla. Tällä uudella työmuodolla on saatu jo tuloksia ja kokeilua halutaan jatkaa, jotta kaikki työmuodon tuomat hyödyt saadaan näkyviksi ja myös rahallisesti mitattavaksi ennen kuin tehtävää esitetään vakituiseksi. Tuettua asumispalvelua tuottava Haapajärven Kirsikkakoti jatkaa toimintaansa entisin resurssein täysillä asukaspaikoilla. Yhden työntekijän työpanos katsotaan edelleen riittäväksi sekä Kirsikkakodin asumispalvelun että päivätoiminnan tarpeisiin. Reisjärven mielenterveyspalveluita jatketaan yhden vakinaisen ja määräaikaisen 50% hoitajan turvin. Määräaikaisen työntekijän työpanosta suunnataan nuorten kanssa tehtävään mielenterveystyöhön ja kotiin tehtävään työhön. Perheneuvolan ja päihdetyön palveluita on saatavilla Reisjärvellä joka toinen viikko ja lisäksi asiakkaat voivat hakeutua Haapajärven terapiayksikköön. Mikäli Haapajärvelle saadaan uusi määräaikainen psykologin vakanssi, niin Reisjärven perheneuvolapalveluita pystytään lisäämään. Pyhäjärven mielenterveyspalveluissa kotiin tehtävällä mielenterveystyöllä ja ryhmäkodin intervallihoidon lisäämisellä on saavutettu selkeää säästöä mm. erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Ryhmäkodin siirtymistä tehostetuksi asumispalveluyksiköksi lykätään ainakin toistaiseksi. Tehtyjen selvitysten perusteella ryhmäkodin asumispaikat ovat täyttyneet palveluasumista tarvitsevilla kuntoutujilla ja vakituisilla asiakkailla eikä yövalvonta ole näin ollut vielä tarpeen. Ryhmäkodin henkilökuntaa esitetään kuitenkin vahvistettavan yhdellä lähihoitajalla, mikä mahdollistaa viikonloppujen tekemisen kahdessa työvuorossa ja intervallipaikkojen tehokkaan käytön. Ryhmäkotia esitetään muutettavaksi tehostetuksi palveluasumisyksiköksi vuoden 2015 aikana, jos asiakkaita saadaan kotiutettua ostopalveluista. Ryhmäkodin muuttuminen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi edellyttää henkilökunnan lisäämistä kahdella työntekijällä, määrärahaa ei ole varattu talousarvioon. Työikäisten ja lastensuojeluperheiden tarve päihdekuntoutukseen on kasvanut lähivuosina kaikissa kunnissa ja budjetissa pysyminen on päihdekatkojen- ja erityisesti kuntoutusten osalta haastavaa. Jotta päihdetyö olisi alueellamme tasavertaista, tulisi päihdekuntoutuksen määrärahoja lisätä Reisjärvellä vuodelle Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden tarve näyttäytyy edelleen suurena. Huomattavaa on, että osa asumispalvelujen budjetista menee yli 75-vuotiaiden asumispalveluihin. Yhteistyön selkiyttämistä jatketaan vanhuspalveluiden kanssa, jotta sektorillamme jatkossa pystytään panostamaan enemmän nuoriin ja työikäisiin asiakkaisiin. Hyvinvointipalveluiden painopisteen mukaisesti palveluita järjestetään ensisijaisesti Selänteen omana tuotantona ja vasta toissijaisesti hankitaan ostopalveluita. Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä asumisen ostopalveluista vähennetään määrärahaa Suoritteet liitteenä 14

58 Psykososiaaliset palvelut TP2012 TP2013 TA2014 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto Neuvola Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Vammaispalvelut Terapiapalvelut Yhteensä Hoito- ja vanhustyön palvelut Painopistealueet Hoito- ja vanhuspalveluiden toimintaa kehitetään tulleen vanhuspalvelulain velvotteiden ja Selänteen vanhuspalvelusuunnitelman mukaisesti. Painopisteenä on iäkkään henkilön toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja kotona asumisen turvaaminen kotiin annettavia palveluja kehittämällä. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan myös kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmien painopistealueet. Hoidonporrastuksen kehittämistä jatketaan Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten ja Vanhuspalvelulain mukaisesti. Lain tavoitteena on turvata iäkkäille ihmisille hyvä hoito ja huolenpito.tämä edellyttää moniammatiilista yhteistyötä sekä ammattitaitoista ja riittävää henkilökuntaa jokaisella hoidonporrastuksen tasolla. Tehtävien vapautuessa arvioidaan mikä koulutuspohja parhaiten vastaa työyksikön kulloistakin tarvetta. Tehtävät, joita hoidetaan palkkatuella tai kouluttamattomalla henkilökunnalla muutetaan esim. oppisopimuksen kautta lähihoitajien tehtäviksi ja lähihoitajien tehtäviä sairaanhoitajien tehtäviksi toiminnan niin vaatiessa. Kotisairaalatoimintaa kehitetään ja käynnistetään kaikissa kotihoidon ja tehostetun palveluseumisen yksiköissä yhteistyössä avopalveluiden ja vuodeosaston kanssa. Toimiva hoidonporrastus ja laadukas hoito vaativat säännöllisten lääkäri- ja erityisammattiryhmien palvelujen turvaamista kaikilla hoidon portailla. Hoitosuunnitelmien laatiminen hoitoneuvotteluissa yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa tukee asiakkaan laadukasta ja yksilöllistä hoitoa. Kokonaisuutta kehitettäessä kuntouttavaa työotetta korostetaan koko palveluketjussa. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kuntoutumisen tukemisen erityisopintoihin. Henkilökunnan jaksamiseen kiinnitetään huomiota koulutuksen, toimintojen järkeistämisen mm. ergonomisen työskentelyn ja riittävän henkilöstömitoituksen keinoin. Henkiseen hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota osallistavalla johtamisella ja mm työnohjauksen avulla. Hoitotyön tunnettavuutta tehdään yläkouluissa sekä lukioissa ja rekrytointia ammatillisissa oppilaitoksissa. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella laadittujen kehittämissuunnitelmien toteuttamista jatketaan työyksiköissä. Hoitotyön henkilöstön lääkehoidon osamisen ylläpitämiseksi ja varmistamiseksi lääkehuollon koulutus ja tenttiminen suoritetaan suunnitelmallisesti ATK-pohjaisen lääkehuollon tenttiohjelman kautta. Potilasturvallisuussuunnitelmien käyttöönottoa jatketaan, vastuutetaan ja toimintamallit päivitetään. Koko henkilökunta suorittaa Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen. Hoivapalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat ovat valmistuneet vuonna 2014 Valviran ohjeistuksen mukaan ja yksiköiden toimintaa arvioidaan ja toteutetaan suunnitelmien mukaan. 15

59 2.4.2 Kotihoito Investointeihin varataan RAI toimintakyvyn arviointi ja seuranta ohjelma Lisäksi Reisjärvelle varataan hoitojakutsujärjestelmän uusimiseen Lisäksi varataan määrärahaa tietokoneitten hankintaan ATK vastuuhenkilöitten laatiman suunnitelman mukaisesti. Toiminnanohjausjärjestelmän ja kotihoidon tehokkuutta ja toimivuutta arvioidaan ja juurrutetaan käytäntöön. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa käytävissä hoitoneuvotteluissa ja ne päivitetään 3kk:n välien. Kotisairaalatoimintaa ja saattohoitoa toteutetaan vuoden 2014 aikana kehitettyjen toimintamallien mukaisesti. Sairaanhoitajien työpanosta siirretään iltoihin ja viikonloppuihin. Turvapuhelinpalvelun järjestäminen arvioidaan uudelleen. Vanhusten neuvolatoiminnassa korostuu ohjaus ja neuvonta. Terveystarkastuksia tehdään 75 vuotta täyttäneiden ikäluokassa ja avohoitovastaanottoa pidetään kerran viikossa. Kaikille 80 vuotta täyttäneille, ei palvelujen piirissä oleville tehdään hyvinvointia tukevat ennaltaehkäisevät/ ohjaukselliset kotikäynnit. Muistisairaiden kotihoitoa kehitetään ja geriatrin palvelut turvataan. Voimaa vanhuuteen -hankkeessa kehitettyjä toimintakäytäntöjä toteutetaan yhteistyössä järjestöjen ja kaupungin liikunta- ja vapaa-aikatoimen kanssa Asumispalvelut Haapajärvi Pitkäaikaisosastolta siirtyy neljän (4) lähihoitajan vakanssit kotihoitoon osaston lakkauttamisen myötä. Vakansseilla korvataan aiemmat tilapäisesti täytetyt tehtävät. Pyhäjärvi Henkilökunnan työhyvinvointia, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään. Reisjärvi Yksi (1) avoinna oleva kodinhoitajan tehtävä muutetaan vastaavan sairaanhoitajan tehtäväksi. Omaishoidontukea vahvistetaan määrärahan korotuksella. Muutos kuntayhtymähallitus : teksti poistetaan Kotihoitoon lisätään kaksi (2) työntekijää joko osaston paikkojen vähenemisen myötä työntekijäsiirtona tai ellei se toteudu, perustamalla uudet tehtävät. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa käytävissä hoitoneuvotteluissa ja ne päivitetään 3kk:n välien. Kotisairaalatoimintaa ja saattohoitoa toteutetaan vuoden 2014 aikana kehitettyjen toimintamallien mukaisesti. Sairaanhoitajien työpanosta siirretään iltoihin ja viikonloppuihin. Ostopalveluna hankittavat tehostetun palveluasumisen palvelut muutetaan palveluseteleillä hankittavaksi sitä mukaa, kun niitä vapautuu ostopalvelusopimuksista. Haapajärvi Olavintupa on kevään 2014 aikana muutettu vuorohoitoyksiköksi, mutta siirtymävaiheessa siellä asuu edelleen joitakin talossa jo aiemmin asuneita vanhuksia. Yksikön nimenä on vuorohoitoyksikkö Olavintupa ja kustannuspaikkana vuorohoito- ja päiväkeskustoiminta. Vuorohoitoyksikkö toimii myös vuodeosastolta siirtyvien jatkokuntoutuspaikkana. Vuorohoitoyksikössä on 16 paikkaa, joista vielä 5 on vakituisten asukkaiden käytettävissä. Paikat muuttuvat luonnollisen poistuman myötä vuorohoitopaikoiksi. Toiminnan sisältöä kehitetään suunnitelman mukaan. 16

60 Karjalahden Palvelukeskuksen yksikköjakoa toteutetaan syksyllä 2014 suunnitellun mallin mukaiseksi. Henkilöstömäärää ja -rakennetta vahvistetaan pitkäaikaisvuodeosastolta siirtyvien kahden (2) lähihoitajan ja yhden (1) sairaanhoitajan vakanssin avulla. Tällöin henkilöstömitoitus vastaa paremmin hoidettavuutta ja kotisairaalatoimintaa voidaan toteuttaa suunnitelman mukaan. Remonttihanke vuosille etenee teknisen toimen johtamana. Palveluasumisen ostopalvelut kustannuspaikkana lopetetaan ja siirretään tehostetun asumispalvelujen ostoihin. Tehostettuun ostopalveluun ja palveluseteliin varataan toteutuman 2014 mukainen määräraha. Lampelan Palvelukodin asukkaat täyttävät tehostetun asumispalveluiden kriteerit. Pyhäjärvi Köpsinrinne on tehostetunpalveluasuminen yksikkö, jossa on 59 paikkaa. Lisäksi vuorohoitopaikkoja on 12. Päivätoimintaa järjestetään n. 50 asiakkaalle. Päivätoiminnassa toimivat myös kaupungin palkkaamat kotiapuhenkilöt silloin kun heillä ole varauksia omaishoitotyön tueksi. Päivätoimintaa jatketaan arkipäivisin. Vuorohoitojaksoilla pyritään kuntouttamaan asiakkaita kokonaisvaltaisesti siten että kotona asumista ja omaishoitajan jaksamista tuetaan. Työhyvinvointia, työkiertoa, työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään yhdessä henkilökunnan kanssa. Tehostetun palveluasumisen hankkimiseen ostopalveluna ja palvelusetelinä varataan määrärahaa saman verran kuin vuonna Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen määrärahaa vähennetään Reisjärvi Palvelukeskus Honkalinnassa on 21 tehostetunpalveluasumisen ja vuorohoidon paikkaa. Honkalinnassa jatketaan kotisairaalatoimintaa. Palveluasumisen oston tarvetta selvitellään. Tehostettua palveluasumista ostetaan edelleen tarpeen ja määrärahojen puitteissa. Suoritteet liitteenä. TA2014 Hoito- ja vanhustyön palvelut TP2012 TP2013 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto Kotiin annettavat palvelut Asumispalvelut Yhteensä

61 2.5. Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut Uusi päivystysasetus astuu voimaan ja asettaa päivystystoiminnalle uudet vaatimukset. Tämän vuoksi Selänteen viikonloppupäivystys terveyskeskuksissa loppuu ja arkipäivien päivystys lyhenee klo Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on Oulaskankaan yhteispäivystyksessä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Iisalmen sairaalassa. Arkipäivien 8-16 päivystystä täydennetään edelleen osittain ostopalveluna, koska nykyinen virkalääkäritilanne ei riitä takaamaan päivystykseen lääkäriä arkipäiville muiden toimintojen kohtuuttomasti kärsimättä. Päivystyksen järjestämiseen tarvitaan osastonlääkärin (jota ei voida irroittaa päivystykseen) lisäksi 5-6 lääkäriä/paikkakunta. Virkalääkäreiden työpanosta tarvitaan täydentämään ostopäivystystä nykyisen päivystysajan lyhentyessä ja tiivistyessä. Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä päivystäjää tarvitaan kiireisimpinä päivinä (esim maanantaisin) 1,5 päivystäjää/arkipäivä. Virkalääkärit osallistuvat päivystykseen sekä Haapajärvellä että Pyhäjärvellä päivystämällä osan kiireisimmistä päivistä. Lääkäripalvelujen kustannuksia pyritään hallitsemaan panostamalla rekrytointiin ja saamaan lääkäreitä virkasuhteisiin ostopalvelun sijaan. Ostopalveluja joudutaan kuitenkin käyttämään, mikäli sijaisuuksiin ja virkoihin ei saada riittävästi lääkäreitä. Esitämme yhden terveyskeskuslääkärin viran perustamista Haapajärvelle ja kahden terveyskeskuslääkärin viran perustamista Pyhäjärvelle. Mikäli kaikki lääkärivirat saadaan täytettyä, päivystys pystytään järjestämään omalla lääkäriresurssilla. Mikäli virkoja ei saada täytettyä, päivystykseen ostetaan yhden lääkärin työpanos sekä Haapajärvelle että Pyhäjärvelle. Rekry-tointityöryhmä miettii keinoja lääkärivirkojen täyttämiseksi. Lääkärikoulutus ja -professio kannustaa vahvasti lääkäreiden erikoistumiseen. Terveyskeskustyön tekeminen vaatii vahvaa, laaja-alaista ja monipuolista osaamista monilta erikoisaloilta, johon yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus kannustaa ja antaa valmiuksia. Selänteen terveyskeskusten toimiminen lääketieteen opiskelijoiden ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutusyksikkönä edellyttää, että meillä on käytössämme yleislääketieteen tai muun soveltuvan alan (esim. geriatria, työterveyshuolto tms.) erikoislääkäreitä ohjaamassa, kouluttamassa ja koordinoimassa palveluja tekeviä lääkäreitä. Vain siten saamme houkuttelevuutta Selänteeseen. Esitämme, että v terveyskeskuslääkäreiden virkoja muutetaan erikoislääkäreiden viroiksi tarpeen mukaan erillisellä päätöksellä mikäli Selänteen virkalääkäreitä valmistuu yleislääketieteen tai muun soveltuvan alan erikoislääkäreiksi. Terveyskeskustyö pitkien välimatkojen alueella vaatii vahvaa erikoisosaamista sekä lääkäreiltä että hoitajilta. Reseptinkirjoitusoikeudellisia hoitajia pyritään saamaan jokaiseen toimipisteeseen vahvistamaan hoitajien vastaanottoa ja päivystystoimintaa. Mikäli poliklinikoilta vapautuu perus-/lähihoitajien vakansseja, ne esitetään muutettavaksi sairaanhoitajien vakansseiksi. Päivystyksen ja terveyskeskuksen aukioloajan lyhentyessä päivystävän sairaanhoitajan palvelut ovat osa hoidonporrastusta ja hoidon tarpeen arviointia tehostetaan. Muutos kuntayhtymähallitus : Mikäli poliklinikoilta vapautuu perus- /lähihoitajan vakansseja, ne esitetään muutettavaksi tarpeen mukaan erillisellä päätöksellä sairaanhoitajan vakansseiksi. Muutos kuntayhtymähallitus : lääkäreiden palkoista vähennetään Pyhäjärven kaupungin esityksestä Selänne osallistuu Kaste-hankkeena toteutettavaan Hyvä Potku hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelujen saatavuutta. Projektiin kuuluu nykytilanteen kartoitus pystymmekö nykyresursseilla vastaamaan vastaanottoaikojen kysyntään paremmin työtämme organisoimalla. Vuonna 2015 aikana tavoitteena on saada kiireetöntä vastaanottoaikaa tarvitsevalle potilaalle aika 14 vuorokauden sisällä. Päivystys- ja 18

62 2.5.2 Vuodeosastot kiireelliset potilaat pyritään hoitamaan saman päivän aikana. Erillisellä tasapainolaskurilla pystymme seuraamaan vastaanottoaikojen tarjonnan ja kysynnän tasapainoa. Poliklinikoilla panostetaan erityisesti pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyyn sekä potilaan omahoidon hallintaan ja hyvään hoitotasapainoon. Tämä edellyttää hoitajien ja lääkäreiden erityisosaamista erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien, keuhkosairauksien ja diabeteksen osalta. Selänteen alueella näiden sairauksien sairastavuusindeksit ovat huomattavasti korkeampia kuin muualla maassa. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin esitetään toimistohenkilökunnan ja täydentävien palvelujen esimiehen virkaa perustettavaksi. Esimiehen tehtävänä on hoitaa hyvinvointikoordinaattorin tehtävät, kyseessä on vakanssin muutos. Kiireettömien vastaanottojen yhteydessä otetaan suunnitelmallisesti käyttöön diabetesriskikartoitus, AUDIT-kysely, Fagerströmin kysely jne. Pyhäjärven poliklinikan väistötiloissa toimiminen tuo haasteita toiminnalle. Tavoitteena on uuden terveyskeskuksen tilojen suunnitteluun paneutuminen yhdessä kaupungin kanssa. Henkilökunnan työhyvinvointia tuetaan vuosittaisin kehityskeskusteluin sekä yhteisesti tehtyjä työhyvinvointisuunnitelmia arvioidaan ja toteutetaan edelleen. Esitys: Reisjärven terveyskeskuksen poliklinikalle esitetään diabetes-ja sydänhoitajan tehtävää ennaltaehkäisevän työn lisäämiseksi ja diabeteksen ja sydänsairauksien erityisosaamisen varmistamiseksi. Vakanssi ei ole uusi, siihen yhdistetään vapautuva diabeteshoitajan 0,5 ja laboratorion muutoksista johtuvan vapautuvan tehtävän 0,5 vakanssia. Aikaisemmin Reisjärvellä on ollut olemassa sydänhoitajan tehtävä, johon on sisältynyt myös päivystävän sairaanhoitajan tehtävä. Akuuttivuodeosastot toimivat Haapajärvellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä. Selänteessä akuuttivuodeosastoilla on yhteensä 61 hoitopaikkaa (v hoitopaikkaa). - Haapajärvellä 24 paikkaa (+5 pitkäaikaispotilasta siirtyy osastolle 1 osaston 2 sulkeutuessa, osaston koko pienenee luonnollisen poistuman kautta 24 potilaaseen) - Pyhäjärvellä 25 paikkaa - Reisjärvellä 12 paikkaa. Muutos kuntayhtymähallitus : Reisjärvellä 16 paikkaa. Vuodeosastoilla hoidetaan akuutisti sairaita, erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ja kuntoutukseen siirtyviä ja vaativaa saattohoitoa tarvitsevia potilaita. Hoitojaksolla potilaan kuntoutumista ja kotikuntoisuutta arvioidaan aktiivisesti ja potilas kotiutetaan tarvittaessa kotihoitoa tehostaen tai vuorohoitojakson kautta. Osastoilla pyritään mahdollisimman varhaiseen kotiutuksen suunnitteluun yhdessä asiakkaan, omaisten ja tarvittaessa kotihoidon kanssa (kotiutushoitajat). Vuodeosastoilta tuetaan tarvittaessa kotisairaalan toteutumista kotihoidossa ja palveluasumisessa Muutos kuntayhtymähallitus : Reisjärvellä siirrytään vuodeosaston ja Honkalinnan osalta yhden johtajan malliin Täydentävät palvelut Laboratorio: Laboratorioanalysointi keskitetään yhteen laboratorioon Haapajärvelle. Pyhäjärven vanhojen tilojen huono kunto ja nykyisten väistötilojen koko ei mahdollista analysointia Pyhäjärvellä ennen uuden terveyskeskuksen valmistumista. EVA-arvioinnin mukaisesti selvitetään myös ulkoisen laboratoriotoiminnan vaihtoehtoa. Kansalaisen ajanvaraus internetin kautta otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana laboratorion ajanvarauksessa. Muutos kuntayhtymähallitus : Reisjärven laboratorioanalysointi suoritetaan toistaiseksi Haapajärvellä. 19

63 2.5.4 Kuntoutus Esitys: Esitetään hankittavaksi Haapajärven laboratorioon KoneLab30i -analysaattori (hinta ) mikäli Selänteen hallitus ei päätä ulkoistaa laboratoriopalveluita. Röntgen: Selänteessä toimii kaksi röntgeniä. Akuuttivuodeosastojen toiminta edellyttää röntgentoimintaa lähipalveluna Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Haapajärven röntgenin kuvanlukija on uusittava. Vaihtoehdoista käytettävin ja pitkäikäisin olisi suoradigitaalinen kuvanlukija, jonka etuina ovat pienempi tutkimuksen aiheuttama säderasitus, ergonomia (ei tarvitse nostella) ja kestävyys (n. 10v.). Esitys: Haapajärven röntgen esitetään päivitettäväksi suoradigitaaliseksi vuonna 2015 (hinta n ). Lääkehuolto ja keskusvarasto: Keskusvarastossa työskentelee 1,5 henkilöä, josta 0,5 täytetään määräaikaisesti 2015 loppuun saakka. Pyhäjärven uuden terveyskeskuksen tiloihin ei ole suunniteltu rakennettavaksi tiloja keskusvarastolle. Vanhoja tiloja voidaan käyttää vuoden 2015 ajan. Keskusvaraston toimintatapoja ja tarvetta selvitetään edelleen. Yhteinen lääkekeskus toisi huomattavia toiminnallisia hyötyjä nykyiseen toimintaan verrattuna, jolloin farmaseuttien aikaa jäisi asiakkaiden palveluun mm. lääkehoidon kokonaisarviointiin, osastofarmasiaan ja henkilökunnan koulutuksiin. Väline- ja laitoshuolto: Siivoustyön mitoituksen perusteella arvioidaan laitoshuollon henkilökunnan tarve ja muiden tehtävien osuus työstä sekä kustannusten jakautuminen palvelulinjoille mikäli tiloja ei saada vuokrattua puhtaina. Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävissä apuvälineissä käytetään yhtenäisiä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin saatavuuskriteereitä. Tämä helpottaa siirtymistä lähitulevaisuudessa Oulun eteläisellä alueelle suunniteltuun vaativien ja yksilöllisten apuvälineiden keskitettyyn arviointiin, hankintaan ja huoltoon. Selänteen apuvälinepalveluissa otetaan käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Effector-tietojärjestelmä, jolloin kuntakohtaiset apuvälineet ovat kaikkien kuntien käytettävissä ja tarvittavat lisähankinnat apuvälinevarastoon tehdään yhteisesti. Yhteisen järjestelmän myötä päästään näkemään sairaanhoitopiirin yhteisen kilpailutuksen ja hankinnan tiedot, joissa Selänne on mukana. Lisäksi Selänteessä saadaan käyttöön yhteinen apuvälinerekisteri. Effector-järjestelmä saadaan käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitpiirin lisenssillä ja kilpailutuksella. Nykyisin on käytössä Effica Kunto -ohjelma, jonka käytössä on huomattavia puutteita ja hankaluuksia. Nykyisen Effica Kunto- ohjelman vuosittaiset tukimaksut ovat Effector-ohjelman vuosittaiset käyttökustannukset ovat / kuntayhtymä Sairaankuljetus ja ensihoito Työterveyshuolto Ensihoito ja sairaankuljetus toteutetaan sairaanhoitopiirien palveluna. Sairaanhoitopiirien laskuttamat hinnat vuodelle 2015 ovat: Haapajärvi 48,83 /as, Pyhäjärvi 58,93 /as, Reisjärvi n. 46 /as Vuoden 2015 painopistealueena on työhyvinvoinnin lisääminen asiakasyrityksissä työlähtöisesti ja siten vastata työurien pidentämishaasteeseen. Henkilöstön koulutus ja tiivis yhteistyö 20

64 asiakasyritysten kanssa auttavat pääsemään tavoitteeseen. Tavoitteena on sairauslomien vähentäminen asiakasyrityksissä. Palvelujen tasalaatuisuus koko Selänteen alueella on tärkeää ja työn laatua seurataan myös asiakaskyselyin niin henkilö- kuin yritysasiakkaillemme. Työttömien terveystarkastukset jatkuvat edelleen työterveyshuollossa terveydenhoitajan työpanoksen osalta. Tarkastuksiin täytyy varata noin kolmen viikon työpanos vuosittain. Työterveyshuoltoon esitetään työfysioterapeutin uutta tehtävää Selänteen työntekijöitä varten. Tarkoituksena on järjestää itse ergonomiakorttikoulutusta henkilökunnalle ja työfysioterapeutti olisi enemmän läsnä ergonomisesti haastavassa työssä. PPKY Kalliossa on ergonomiakortti-kouluttajat omasta takaa ja siellä sairauspoissaolot ovat vähentyneet dramaattisesti ergonomia-osaamisen myötä. Laskennallisesti kustannukset työfysioterapeutin tehtävästä ovat vuodessa ja henkilöstön kouluttaminen ergonomiaosaajiksi ulkopuolisella maksaa Käytännössä koulutuksen voi viedä läpi noin kolmessa vuodessa. Rahallinen säästö on koulutuksen osalta kolmessa vuodessa. Poissaolojen väheneminen tuo vielä huomattavamman säästön. Työsuojeluvaltuutettu on laskenut, että yhden sairauspäivän väheneminen/henkilö tuo noin säästön Selänteelle. Sairauspäivät Kalliossa vähenivät huomattavasti enemmän. Nopealla aikavälillä näkyvän sairauspäivien vähenemisen lisäksi on oletettavaa, että oikea ergonomiaosaaminen vähentää myös ennenaikaista eläköitymistä, mikä on suuri kuluerä Selänteelle. Yhteinen tavoite on vaikuttaa siihen, että työntekijät pääsisivät eläkkeelle terveinä ja toimintakykyisinä oikeassa eläkeiässään ja jaksaisivat hyvin työssään. Esitys: Selänteen työterveyshuoltoon esitetään työfysioterapeutin tehtävää Suun ja hampaiden terveydenhuolto Selänteessä toteutetaan suun terveydenedistämistyötä kuntalaisten omaa vastuuta vahvistaen ja ottaen huomioon elämänkaariajattelu. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten tasa-arvoisuutta ja laadukasta suun terveyden edistämistä. Vuoden 2015 aikana pyritään saamaan hammaslääkärin virkoihin vakinaiset viranhaltijat. Jos tässä ei onnistusta, joudutaan turvautumaan ostopalveluihin. Erikoishammaslääkäripalvelut hankitaan edelleen ostopalveluna suukirurgilta ja oikojahammaslääkäriltä. Haapajärven hammashoitolan Esitys: Yksi hoitokone esitetään uusittavaksi Haapajärvelle v Tavoitteena on saada Haapajärven hammashoitolan yksiköt vähitellen uusittua. Suun terveydenhuollossa tulee terveydenhuoltolain ja voimaan tulevan päivystysasetuksen mukaan järjestää ympärivuorokautinen päivystys siten, että päivystyksellisiä hammaslääkäripalveluja on saatavissa kaikkina vuoronkaudenaikoina. Kaikilla ERVA- alueilla tulee olla yksi klo auki oleva päivystysyksikkö, jossa hoidetaan tapaturmapotilaiden lisäksi mm. kovasta hammassärystä kärsivät potilaat. Arkiiltaisin klo sekä viikonloppuisin ja arkipyhäisin klo tulee päivystyksestä sairaanhoitopiirien kuntien ja kuntayhtymien sopia siten, että päivystys on keskitetty yhteen toimipisteeseen, jossa hammas- ja suusairauksienkiireellistä hoitoa on saatavilla. Päivystys tulisi keskittää yhteen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyspisteeseen. Toimimalla kiinteänä osana muuta päivystystä suun terveys ja suun terveydenhuollon merkitys korostuu ja vahvistuu. Ilta-, viikonloppu- ja yöpäivystys on tarkoitettu kiireellisiin ja vakaviin vaivoihin, joiden hoitoa ei voida siirtää. Selänteen osalta neuvotellaan suun terveydenhuollon päivystyksen järjestämisestä Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kanssa. 21

65 2.5.8 Erikoissairaanhoito Dialyysiyksikkö Lähipalveluina järjestetään erikoislääkäripalveluita nykyisten sopimusten puitteissa ja lisätarpeesta neuvotellaan erikseen. Lähettämiskriteerejä tarkennetaan yhdessä erikoislääkäreiden ja Selänteen lääkäreiden kanssa. Palvelut pyritään säilyttämään lähellä, mutta toiminnallisia muutoksia tehdään palveluiden järjestämistavassa. - Korvalääkärin leikkaus-/toimenpidepäiviä jatketaan - Radiologien, keuhkolääkärin, diabeteslääkärin, lastenlääkärin, urologin, kardiologin, neurologin, lastenneurologin, psykiatrin, päihdelääkärin ja geriatrin vastaanottoja jatketaan - Skopioita (tähystyksiä) tehdään sekä Haapajärven että Pyhäjärven terveyskeskuksissa siihen saakka kunnes Pyhäjärvelle saadaan uudet tilat (tämän jälkeen skopiat keskistetään Pyhäjärvelle) - kaikkien erikoislääkäreiden lähettämiskriteerit käydään läpi yhdessä lääkäreiden ja erikoislääkäreiden kanssa Yksityisten sairaaloiden käyttöä jatketaan erityistilanteissa ja määrärahojen puitteissa, mutta ohjautuminen vaatii ylilääkärin/johtavan lääkärin maksusitoumuksen Muutos: Pyhäjärven kaupungin esityksestä vähennetään ostopalvelun määrärahoja aluesairaalasta , keskussairaalasta ja yksityisistä sairaaloista Dialyysiyksikössä pyritään turvaamaan riittävä henkilöstömiehitys perehdyttämällä riittävästi sijaisia Selänteen sisältä myös äkillisiä tarpeita varten. Hoitotyön painopisteenä on potilaiden omatoimisuuden lisääntyminen omaa hoitoaan koskevissa asioissa ja potilaan sitouttaminen omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Näin pyritään vähentämään dialyysin aiheuttamia komplikaatioita. Potilaita aktivoidaan liikuntaan ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen, tavoitteena on potilaiden yleisvoinnin kohentuminen ja hoidon aikaisen hyvinvoinnin paraneminen. Suoritteet liitteenä. TA2014 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut TP2012 TP2013 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto Vuodeosastot Vastaanottopalvelut Täydentävät palvelut Ensihoito Kuntoutus Työterveyshuolto Suun ja hampaiden huolto Erikoissairaanhoito Yhteensä Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Strateginen päämäärä on turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asuin-, elin- ja toimintaympäristön sekä hyöty- ja kotieläinten hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä edellyttää asiakaslähtöistä palvelua, eri ammattiryhmien sujuvaa yhteistyötä, ennaltaehkäisevien palveluiden painotta- 22

66 mista, viranhaltijoiden pysyvyyden turvaamista sekä riittäviä ja oikein kohdennettuja resursseja Palvelutasosuunnitelman mukaiset painopistealueet Ennaltaehkäisevien palvelujen painottaminen Ympäristöterveyshuollon toimintaa ohjaavat ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelmat. Tavoitteena on myös terveydenhuoltosopimuksiin liittyvien tarkastusten lisääminen eläinlääkintähuollossa. Ympäristönsuojelulain muutoksen myötä ympäristönsuojeluun tulee valvontasuunnitelman ja -ohjelman laatimisvelvoite. Ympäristönsuojeluun ja maa-ainesvalvontaan on jo laadittu luonnos valvontakohteiden riskikartoitukseen perustuvasta valvontasuunnitelmasta. Rakennusvalvonnassa rakennuttajaa opastetaan valitsemaan hankkeeseen pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat. Henkilöstön osaamisen ja pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen Henkilöstön osaamisella tarkoitetaan työn tekemiseen soveltuvaa, ajan tasalla olevaa tietoa ja taitoa, jota ylläpidetään täydennyskoulutuksella, perehdyttämisellä ja sisäisellä tiedottamisella. Riittävät resurssit ja niiden oikea kohdentaminen mahdollistavat asioiden kohtuullisen käsittelyajan ja edesauttavat henkilöstön työssä jaksamista. Myös työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen on pyritty kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkka parantaa työmotivaatiota ja tekee työpaikasta houkuttelevan. Selänne työnantajana on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien tehtäväkohtaista palkkaa on korotettu alkaen kuntayhtymähallituksen päätöksellä Kuntayhtymähallitus korotti myös valvontaeläinlääkärin tehtäväkohtaista palkkaa tekemällään päätöksellä. Näitä ei ole huomioitu 2014 talousarviossa ja niiden kustannusvaikutus on noin vuodessa. Kuntayhtymähallitus päätti , että teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien henkilökohtainen palkanosuus otetaan käyttöön ja siihen varataan määräraha vuoden 2015 talousarvioon. Tämän kustannusvaikutus on noin vuodessa. Palkkakustannusten nousu vuoden 2014 talousarvioon nähden on noin Kokonaisuuden hallinta sekä oikein kohdennetut ja riittävät resurssit Nykyinen organisaatio mahdollistaa voimavarojen yhdistämisen kokonaisvaltaisemmin ja kustannustehokkaammin, jos käytössä on palvelutasosuunnitelmassa esitetyt resurssit koko vuoden. Selänteen toiminta-aikana on pyritty tekemään tarvittavat muutokset muun muassa resurssien ja toimintatapojen ja osittain myös työnjaon osalta. Vuoden 2015 talousarvioraami ei täysin mahdollista organisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja tulostavoitteisiin pääsyä. Lupien käsittely on pääsääntöisesti maksullista toimintaa. Myös ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen valvonta ja maa-ainesten oton valvonta sekä jatkossa myös ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukainen valvonta on maksullista. Maksujen perinnän edellytyksenä on, että valvontasuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty Toiminnalliset tavoitteet Kokonaisuuden hallitsemiseksi päivitetään käytössä olevia tiedonkeruujärjestelmiä, jotta työskentely olisi sujuvampaa ja järjestelmällisempää sekä sitä kautta myös kustannustehokkaampaa. Loppuvuodesta 2014 otetaan käyttöön uusi koordinaattijärjestelmä sekä pysyvä kuntakohtainen rakennus- ja asuinpaikkatunnus (RaKi -hanke). Ko. järjestelmä helpottaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja tietojen yhteiskäyttöä. Rakennusvalvonnan lisäksi järjestelmää pystytään hyödyntämään ympäristönsuojelussa, maa-ainesvalvonnassa ja ympäristöterveysvalvonnassa. Hankkeen investointikustannukset ovat noin ja vuotuiset käyttökustannukset noin Investointikustannukset jaetaan vuosille 2014 ja RaKi -hanke liittyy jo käytössä olevaan KuntaNet -järjestelmään. Vuoden 2015 talousarvioraami ei mahdollista kaikissa tulosyksikössä palvelujen tuottamista täysin palvelutasosuunnitelman ja palvelulinjan toimintastrategian mukaisena. Palveluiden tuottaminen vaikeutuu pahiten vuosilomien ja muiden vapaiden aikana, jolloin yksi viranhaltija voi joutua hoitamaan koko Selänteen alueen. Lyhytaikaisten pätevien sijaisten 23

67 saaminen on vaikeaa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. lupahakemusten käsittelyn viivästymistä Ympäristöterveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Ympäristöterveydenhuollon (ympäristöterveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) valtakunnallinen ohjaus hajaantuu kolmelle ministeriölle (MMM, STM ja TEM). Tästä johtuen ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma ei ole linjassa eri toimialojen (mm. elintarvike, terveydensuojelu ja kuluttajaturva) painopistejakoihin eikä tasapainossa kuntien käytössä oleviin resursseihin. Valvontatyötä hankaloittavat myös jatkuvat säädösmuutokset, joiden seuraaminen vie aikaa perustyöltä. Näihin epäkohtiin on myös Valtiontalouden tarkastusvirasto puuttunut tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan 7/2014: Ympäristöterveydenhuolto. Tarkastusvirasto esittää, että vastuuministeriöiden ja keskusvirastojen tulee varmistaa, että kunnille annetut valvontavelvoitteet ja niiden käytössä olevat voimavarat ovat tasapainossa. Ympäristöterveysvalvonnassa on kolme virkaa, joista kahta hoidetaan tällä hetkellä osaaikaisesti (80 ja 50 %). Elintarvike- ja terveydensuojelulain, kuluttajaturvallisuuden sekä tupakkalain mukaisessa suunnitelmallisessa valvonnassa pyritään etenemään Selänteen omaan riskinarviointiin perustuvan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti. Säädösmuutosten johdosta on osallistuttava vuosittain keskusvirastojen ja aluehallintoviraston järjestämään täydennyskoulutukseen sekä päivitettävä lisäksi mm. ohjeita, lomakkeita, nettisivuja ja tietojärjestelmiä. Ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruujärjestelmät, Eviran ylläpitämä KUTI sekä Valviran ja Tukesin ylläpitämä YHTI, ovat Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä osoittautuneet epäonnistuneeksi. Käyttö on tullut kunnille kalliiksi, tiedonsiirrossa on ollut ongelmia eivätkä kunnat saa uudesta järjestelmästä tarvitsemiaan tietoja. Eläinlääkintähuollossa on viisi kunnaneläinlääkärin virkaa; valvontaeläinlääkäri ja neljä praktikkovirkaa. Praktiikkaa hoitaa kaksi kokoaikaista ja neljä osa-aikaista viranhaltijaa. Valvontaeläinlääkäri tekee kevääseen 2017 saakka osa-aikaista (80 %) virkaa. Valtaosa valvontaeläinlääkärin työajasta menee valtiolle kuuluvien tehtävien (eläinsuojelu ym.) hoitoon, joten maidon- ja lihatuotantotilojen tarkastuksiin ei pystytä todennäköisesti panostamaan valvonta- ja palvelutasosuunnitelman mukaisesti. Uuden eläinsuojelulain valmistelun yhteydessä selvitetään eläinsuojeluvalvonnan siirtämistä kokonaan valtion tehtäväksi Ympäristönsuojelu ja maa-ainesvalvonta Ympäristönsuojelua ja maa-ainesvalvontaa hoitaa kaksi ympäristötarkastajaa, joista toinen on osa-aikainen (80 %). Uusi ympäristönsuojelulaki tulee voimaan Tämä aiheuttaa muutoksia myös ympäristönsuojelulain nojalla annettuihin säädöksiin ja tarvetta viranhaltijoiden täydennyskoulutukseen sekä jatkossa lisäresursseja valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan. Siinä vaiheessa, kun ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma pitää ottaa käyttöön, on ympäristö- ja rakennustarkastajan viran täyttäminen otettava tarkasteluun. Tässä vaiheessa ko. virkaa ei täytetä, koska maa-aineslain mukaiset tehtävät saadaan hoidettua sisäisin järjestelyin. Maa-ainesvalvonnan tehtävien hoitaminen nykykäytännöllä oto-työnä heikentää valvontaa ja pohjavesialueiden tilan seurantaa, sekä vähentää toimintatuloja ja pidentää lupahakemusten käsittelyaikaa Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta Rakennusvalvonnan tehtäviä hoitaa kaksi rakennustarkastajaa. Lupasihteerien työpanos rakennusvalvonnassa on erittäin merkittävä. Tämä mahdollistaa tehtävien hoidon kahdella rakennustarkastajalla. Jos ympäristö- ja rakennustarkastajan virkaa ei täytetä, täytyy korjausneuvonnan tehtävät hoitaa edelleen ostopalveluna. Rakennustarkastajien lomitukset 24

68 pitää pyrkiä järjestämään osaksi ulkopuolisin sijaisjärjestelyin. Jos yhdistelmävirka olisi täytettynä, saataisiin rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan tehtävät hoidettua pääosin palvelutasosuunnitelman mukaisesti. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 päätettiin vahvistaa kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta sekä yhtenäistää toimintatapaa kokoamalla rakennusvalvonta nykyistä isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 aikana. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee voimaan Muutos koskee rakentamisen suunnittelua, rakennustyönjohtoa ja viranomaisvalvontaa. Tämä edellyttää viranhaltijoiden täydennyskoulusta. Myös eläköitymisen myötä tapahtuvat viranhaltijavaihdokset 2014 ja 2015 edellyttävät perehdyttämistä ja tehostettua täydennyskoulutusta Palvelutasosuunnitelman mukaiset suoritteet Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisia kohteita on ilman alkutuotantoa noin 850. Vuosittaiseen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan on kirjattu noin 450 elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaista tarkastusta. Suunnitelmallisiin tarkastuksiin varattu aika on noin puolet ympäristöterveysvalvonnan resurssitarpeesta. Käytännössä valvontasuunnitelman mukainen toiminta ei ole täysin toteutunut. Sisäilmaselvitykset ovat vieneet viime aikoina kohtuuttomasti resursseja. Alkutuotantopaikkoja on noin 640, josta maidontuotantotiloja noin 240 ja lihantuotantotiloja noin 45. Maidontuotantotilat pitäisi tarkastaa kerran kolmessa vuodessa ja lihantuotantotilat kerran viidessä vuodessa eli vuodessa tarkastusta. Tähän ei nykyresursseilla päästä, koska ns. valtiolle kuuluvien tehtävien hoitaminen vie suurimman osan valvontaeläinlääkärin työajasta. Ympäristöluvan varaisia valvontakohteita on noin 220, joista vuosittain pitäisi tarkastaa noin 60. Nykyresursseilla tähän ei päästä. Maa-aineslain mukaisia kohteita on noin 90, joista vuosittain pitäisi tarkastaa ainakin kaikki pohjavesialueella olevat (noin 30). Mikäli ympäristö- ja rakennustarkastajan virka on täytettynä, on ympäristönsuojelussa ja maaainesvalvonnassa mahdollisuus päästä em. tavoitteeseen. Rakennus- ja toimenpidelupia käsitellään vuosittain noin 300 ja ilmoituksia noin 150. Lupiin ja ilmoituksiin liittyviä katselmuksia tehdään noin 450. Korjaus- ja energiaavustushakemuksia on vuosittain Suoritteiden käyttäminen talousarviomittareina on mahdotonta, eikä anna oikeaa kuvaa resurssitarpeesta, koska suoritteet eivät ole vertailukelpoisia keskenään. TA2014 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut TP2012 TP2013 muutettu alkuperäinen TAE2015 Hallinto Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Yhteensä

69 2.7. Palvelulinjojen suoritetaulut VARHAISKASVATUSPALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Varhaiskasvatus Läsnäolopäivien määrä: perhepäivähoidossa ryhmäperhepäivähoidossa päiväkotihoidossa Lapsia kotihoidontuen piirissä ca/kk Eskareiden aamu/ip-hoito Avoin varhaiskasvat/kerhotoiminta neuvolassa Avoin varhaiskasvat/eskareiden hoito Perhekeskus Varhaiskasvatuskerho, lapsia läsnäolopäiviä toimintapäiviä Perhekerho, lapsia/huoltajia 161/19 500/ /298 toimintapäiviä Lapsiparkki, lapsia perheitä 8 8 toimintapäiviä

70 HYVINVOINTIPALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Neuvola ja opsikeluterveydenhuolto Perhesuunnittelu, käynnit Äitiysneuvola, terveydenhoitajalla käynnit Äitiysneuvola, lääkärillä käynnit Lastenneuvola, terveydenhoitajalla käynnit Lastenneuvola, lääkärillä käynnit Kouluterveydenhuolto, terv.hoitajalla käynnit Kouluterveydenhuolto, lääkärillä käynnit Opiskeluterveydenhuolto, terv.hoitajalla käynnit Opiskeluterveydenhuolto, lääkärillä käynnit Muut terveydenhoito Leikkikenttätoiminta, läsnäolopäivät Leikkikenttätoiminta, lapset Aarnolan varhaiskasvatuskerhot Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitusten määrä Lastens.tarpeen selvitykset Lastens. asiakassuunnitelmien määrä Lastensuojelun uudet alk. avohuollon asiakkuudet Kaikki lastensuojelun asiakkaat Avohuollon tukitoimien lapset Perhetyön piirissä olleet lapset Perhetyön piirissä olleet perheet Lapsiperheiden kotipalv. piirissä olleet lapset Lapsiperheiden kotipalv piirissä olleet perheet Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset (kaikki) Ammatilliset perhekodit vrk Lastensuojelulaitokset vrk Lastensuojelu/ sijaisperhehoito vrk Jälkihuollon piirissä lapset/perheet Lastenvalvojan tekemät sopimukset Lausunnot oikeudelle Naskali kerhopäivät Naskali kerhopäivät lapset Naskali kerhopäivät perheet

71 HYVINVOINTIPALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Aikuissosisaalityö Perustoimeentulotuki, kotitaloudet Täyd.tt, kotitaloudet Ehkäisevä tt, kotitaloudet Opiskelijoiden työllistäminen Välitystiliasiakkaat Aktivointisuunnitelmien määrä, henkilöä Kuntouttavassa työtoiminta, asiakkaat Kela:500 pv. pass.työmarkkinat.asiakk Vpl:n kuljetuspalvelut, asiakkaat Vpl:n henkilökohtainen avustaja, asiakkaat Vpl:n asunnon muutostyöt, asiakkaat Vpl:n palveluasuminen, hoitopäivät/osto Muiden vpl:n palvelut, asiakkaat Sosiaalihuoltolain kuljetuspalvelut, asiakkaat Vpl/palvelusuunnitelmat Toimeentuloturvan asiakassuunnitelmat Kotouttamissuunnitelmat Vammaispalvelut Palveluohjaus, asiakkaat Vamm.omaishoidontuki, asiakkaat Toimintakeskus, käynnit Koululaisten päivähoito, hoitopvt Vammaisten perhehoito, hoitopvt Tuettu asuminen, omatoiminta, käynnit Tuettu asuminen, ostopalvelu, käynnit/ h Palveluasuminen, ostopalvelu, hoitopäivät Tehostettu palveluasuminen, omatoiminta, hoitopvt Tehostettu palv.asuminen,ostopalvelu,hoitopvt Laitoshoito, hoitopäivät Terapiapalvelut Perheneuvola, käynnit Päihdepalvelu, käynnit Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoito, hoitopvt Mielenterveyspalvelut, käynnit Päivätoiminta, käynnit Tuettu asuminen, omatoiminta, hoitopvt Tuettu asuminen, ostopalvelu, hoitopvt Palveluasuminen, omatoiminta, hoitopvt Palveluasuminen, ostopalvelu, hoitopvt Tehostettu palv.asuminen,ostopalvelu,hoitopvt

72 HOITO- JA VANHUSTYÖN PALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Omaishoito Hoidettavat Kotihoito käynnit Tehostettu palveluasuminen Oma toiminta, päivät Oma toiminta, paikat Ostetut, päivät Vuorohoito, päivät Päivätoiminta, päivät Palveluasuminen Oma toiminta, päivät Oma toiminta, paikat Ostetut, päivät

73 TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne AVOPALVELUT JA ESH tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 tp2012 tp2013 ta2014 tae2015 Vuodeosastot Akuutti vuodeosasto, päivät Akuutti vuodeosasto, paikat Pitkäaikaisosasto, päivät Pitkäaikaisosasto, paikat Yhteisosasto, päivät Yhteisosasto, paikat Avovastaanotot Lääkärin vastaanotto Lääkärin puhelinkonsultaatiot Päivystys Lääkäri, avustava suorite Hoitajan vastaanotto Hoitajan avustava suorite Hoitajan puhelinkonsultaatiot Tukipalvelut Laboratoriotutkimukset Rtg natiivi tutkimukset / / Rtg ultraäänitutkimukset / / Radiologiset toimenpiteet Magneettikuvaukset / Magneettikuvaukset yhteensä Lausunnot Kuntoutuskäynnit (sis.ktk+os) Puheterapia käynnit + kotikäynnit Toimintaterapeutin käynnit + ktk Työterveyshuolto Työterveyshoitaja 1 lk käynnit Työterveyshoitaja 2 lk Työterveyslääkäri 1 lk Työterveyslääkäri 2 lk Työfysioterapeutti 1 lk Työfysioterapeutti 2 lk Työpsykologi Työpaikkakäynnit Työth puhelinkonsultaatiot Työth avustavat suoritteet Tth lääk puhelinkonsultaatiot Tth lääk avustavat suoritteet Suun- ja hampaiden terveydenhuolto Hammaslääkärillä käynnit Suuhygienistillä käynnit Hammashoitajalla käynnit Erikoishml käynnit Erikoissairaanhoito Neurologi Geriatri Kirurgi yht Kirurgi kons Skopiat *311/ / *319/ / **** Keuhkolääkäri *441/ / / **** Korvalääkäri *759/ / **759/740 **** Kardiologi *149/95 171/ **** Lastenlääkäri 220/ / **** Ortopedi *238/ / ****239 0 Nefrologi 19 44/ **** Diabetes etävo Diabeteslääkäri Gynegologi / **** Neuvolalääkäri Lasten psykiatri 2 23/21 25 **** Psykiatri Rj 3 145/ **** Psykiatri Km 9 116/99 8 ****116 0 Psykiatri Hj, Pj 280/ / **** Erikoislääkärit yht.*** Dialyysi *1458/ / **1458/964 **1625/ *ensimmäinen luku kertoo kaikki ko.paikassa tehdyt toimenpiteet/käynnit ja toinen luku ko.kunnan osuuden *** laskettu kotikunnan mukaan yhteen, ei käyntipaikan **ensimmäinen luku kertoo kaikki käynnit sisältäen ulkopaikkakuntalaiset ja toinen luku Selänteen alueen käynnit **** Selänteen alueen käynnit yhteensä 30

74 3. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa 3.1. Tuloslaskelma (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2014 ja tunnusluvut) TULOSLASKELMA TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 TOIMINTATUOTOT , , , ,00 Myyntituotot , , , ,00 Maksutuotot , , , ,00 Tuet ja avustukset , , , ,00 Muut toimintatuotot , , , ,00 TOIMINTAKULUT , , , ,00 Henkilöstökulut , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Henkilösivukulut , , , ,00 Eläkekulut , , , ,00 Muut henkilösivukulut , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,00 Avustukset , , , ,00 Muut toimintakulut , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , ,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , , , ,00 Korkotuotot , , , ,00 Muut rahoitustuotot , , , ,00 Korkokulut -321,84 Muut rahoituskulut , , , ,00 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , , , ,00 TILIKAUDEN TULOS 0 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0 0,00 0 0,00 Tunnusluvut: Toimintakate% 0,3 Vuosikate % 81,1 Tilikauden tulos, euroa 0 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa 0 31

75 3.2. Yhteenveto talousarvioesityksestä 2015 kunnittain Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Koko kuntayhtymä Asukkaita Asukkaita Asukkaita Asukkaita Asukkaita Asukkaita % 40,00 14,40 30,20 15,40 100,00 TAE2015 kuntien osuudet % 46,8 35,2 18,0 100,0 Hallinto TP TP TP TP TA2014 (alkuper.) TA2014 (ta-muutos) TA 2014 ilman KM TAE2015 toimintakate Muutos euroa (ta-muutos) Muutos % (ta-muutos) -22,33-23,78-24,10-23,16 TP2010 euroa/asukas TP2011 euroa/asukas TP2012 euroa/asukas TP2013 euroa/asukas TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) TAE2015 euroa/asukas Lasten ja perheiden palvelut TP TP TP TP TA2014 (alkuper.) TA2014 (ta-muutos) TA 2014 ilman KM TAE2015 toimintakate Muutos euroa (ta-muutos) Muutos % (ta-muutos) -1,35 0,00-7,04 6,97-1,85 TP2010 euroa/asukas TP2011 euroa/asukas TP2012 euroa/asukas TP2013 euroa/asukas TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) TAE2015 euroa/asukas

76 Psykososiaaliset palvelut Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Koko kuntayhtymä TP TP TP TP TA2014 (alkuper.) TA2014 (ta-muutos) TA2014 ilman KM TAE 2015 toimintakate Muutos euroa (ta-muutos) Muutos % (ta-muutos) 6,11 0,00 5,02 2,13 4,92 TP2010 euroa/asukas TP2011 euroa/asukas TP2012 euroa/asukas TP2013 euroa/asukas TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) TAE2015 euroa/asukas Hoito- ja vanhustyön palvelut TP TP TP TP TA2014 (alkuper.) TA2014 (ta-muutos) TA2014 ilman KM TAE 2015 toimintakate Muutos euroa (ta-muutos) Muutos % (ta-muutos) -10,94 0,00-0,17 1,43-4,41 TP2010 euroa/asukas TP2011 euroa/asukas TP2012 euroa/asukas TP2013 euroa/asukas TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) TAE2015 euroa/asukas Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut TP TP TP TP TA2014 (alkuper.) TA 2014 (ta-muutos) TA2014 ilman KM TAE2015 toimintakate Muutos euroa (ta-muutos) Muutos % (ta-muutos) 0,95 0,00-2,08-0,63-0,50 TP2010 euroa/asukas TP2011 euroa/asukas TP2012 euroa/asukas TP2013 euroa/asukas TA2014 euroa/asukas (ta-muutos) TAE2015 euroa/asukas

77 Ympäristöpalvelut Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Koko kuntayhtymä TP TP TP TP TA2014 (alkuper.) TA2014 (ta-muutos) TAE2015 toimintakate Muutos euroa Muutos % 8,28 9,41 8,15 7,44 8,27 TP2010 euroa/asukas TP 2011 euroa/asukas TP2012 euroa/asukas TP2013 euroa/asukas TA 2014 euroa/asukas TAE 2015 euroa/asukas Koko kuntayhtymä TP TP TP TP TA2014 (alkuper.) TA 2014 (ta-muutos) TAE 2015 toimintakate Muutos euroa (ta-muutos) Muutos % (ta-muutos) -2,37-98,11-1,73 0,72-14,95 TP2010 euroa/asukas TP2011 euroa/asukas TP2012 euroa/asukas TP2013 euroa/asukas TA 2014 euroa/asukas (ta-muutos) TAE 2015 euroa/asukas, yht. ilman KM

78 3.3. Talousarvio kunnittain tuloslaskelmamuodossa (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 Kuntayhtymän hallinto , TOIMINTATUOTOT , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTAKULUT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut -322 Muut rahoituskulut , POISTOT , Haapajärven palvelut , TOIMINTATUOTOT , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTAKULUT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , POISTOT , Kärsämäen palvelut , TOIMINTATUOTOT , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTAKULUT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , POISTOT ,

79 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 Pyhäjärven palvelut , TOIMINTATUOTOT , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTAKULUT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , POISTOT , Reisjärven palvelut , TOIMINTATUOTOT , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTAKULUT , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , POISTOT , Kaikki yhteensä -,

80 3.4. Talousarvio kunnittain ja palvelulinjoittain (vertailu TP2012, TP2013, TA2014 ja TAE2015) TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Kuntayhtymän hallinto Hallinto ja toimistopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tukipalveluyksikkö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tarkastustoimi TOIMINTATUOTOT 224 TOIMINTAKULUT Haapajärven palvelut Lasten ja perheiden palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Psykososiaaliset palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoito- ja vanhustyö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Kärsämäen palvelut Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET

81 TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 Pyhäjärven palvelut Lasten ja perheiden palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Psykososiaaliset palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoito- ja vanhustyö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Reisjärven palvelut Lasten ja perheiden palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Psykososiaaliset palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoito- ja vanhustyö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Kaikki yhteensä

82 3.5. Yhteenveto jäsenkuntien maksuosuuksista 2015 Osuus hallinnosta Osuus palveluista Maksuosuus yhteensä Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Yhteensä Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuus yhtymähallitukseen nähden ovat palvelulinjan kunnittaiset toimintakatteet. Palvelujohtaja voi siirtää käyttösuunnitelmassa tai sen tarkistuksessa toimintatuottoja tai kuluja palvelulinjan sisällä palveluyksiköiden välillä kunnittain. Palvelujohtaja hakee määrärahan ylitysoikeutta yhtymähallitukselta, jos palvelulinjan kunnittainen toimintakate on ylittymässä. Yhtymähallitus päättää palvelulinjojen välisten kunnittaisten määrärahojen siirrosta. Yhtymähallitus hakee määrärahan ylitysoikeutta asianomaisen kunnan valtuustolta, jos kunnittainen toimintakate on ylittymässä. Kuntien valtuustot päättävät kunnittaisten kaikkien palvelulinjojen yhteenlasketun toimintakatteen määrärahan ylitysoikeudesta. Talousarvion käyttösuunnitelmat hyväksytään tammikuussa yllä mainitun sitovuuden mukaisesti. 39

83 4. Investointiosa INVESTOINTIKOHDE MÄÄRÄRAHA Tietojärjestelmät: Effican 2. vaiheen edellyttämät muutokset ,- Effica Kansalaisen Ajanvaraus ,- Hoitajakutsujärjestelmä, Reisjärvi, it-pohjaisena RAI- toimintakykymittausohjelmisto , ,- Raki-projekti ,- Laitteet, hoito- ja muut kalusteet: Haapajärven tietokoneet 3.200,- Pyhäjärven tietokoneet ,- Reisjärven tietokoneet 5.600,- Hammashoitoyksikkö ,- Kuvanlukija tai suora digi, Haapajärven röntgen ,- Kemian analysaattori ,- Yhteensä ,- 40

84 5. Rahoitusosa TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointintien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

85 6. Taloussuunnitelma Jäsenkuntien maksuosuudet ja tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 TS TS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Jäsenkuntien maksuosuudet TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 TS TS Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Yhteensä Taloussuunnitelma perustuu vuosina toimintatuottojen ja kulujen 3,0 %:n vuosittaiseen kasvuun verrattuna vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Tuloslaskelma vuodelle 2014 sisältää lisämäärärahoja, jotka ovat vajaa miljoonaa euroa. Suunnitelma osoittaa kuitenkin, että kuntayhtymän menot kasvavat kokoajan ja kehitys edellyttää palvelulinjojen toimintojen ja palveluketjujen yhtenäistämistä sekä toiminnan rakenteiden muuttamista ja kuntayhtymän alueella olevien päällekkäisten toimintojen purkamista. 42

86 6.2. Investoinnit Hyödykeryhmä Hoito- ja toimistokalusteet Muut kalusteet Tutkimuslaitteet Atk-ohjelmat Autot Yhteensä Rahoituslaskelma TP2012 TA2013 TA2014 TAE2015 TS2016 TS2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointintien rahavirta Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

87 7. Liitteet 7.1. Talousarvio kustannuspaikoittain TP2012 TP2013 TA2014 TAE2015 C1 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE C10 Kuntayhtymän hallinto C11 Hallinto ja toimistopalvelut Yhtymähallitus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Eroamistyöryhmä 0-45 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Johto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Toimistopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hallinnoitavat hankkeet TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kuntaosuushankkeet TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstöpalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Potilas- ja sosiaaliasiamies TOIMINTAKULUT Rahoitus RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Varastojen laskutettavat -9 TOIMINTAKULUT -9 C12 Tukipalveluyksikkö Taloushallinto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Henkilöstöhallinto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Atk-palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT

88 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -130 C13 Tarkastustoimi TOIMINTATUOTOT 224 TOIMINTAKULUT C20 Haapajärven palvelut C21 Lasten ja perheiden palvelut Hallinto - Varhaiskasvatus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C212 Neuvolapalvelut Äitiysneuvola TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lastenneuvola TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C213 Varhaiskasvatus Perhepäivähoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Ryhmäperhepäivähoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Päiväkoti TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Erityisvarhaiskasvatus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Avoin päiväkoti Ruusunnuput TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Lasten hoitotuki TOIMINTAKULUT Peukaloiset TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Viherpeipot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C214 Lastensuojelu Lastensuojelun sosiaalityö

89 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lastensuojelun perhetyö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Lastensuojelun perhehoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Lastensuojelun perhekodit TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C22 Psykososiaaliset palvelut Hallinto - Psykososiaaliset palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C222 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Toimeentulotuki TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Työmarkkinatuen kuntaosuus TOIMINTAKULUT Kuntouttava työtoiminta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vammaispalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Sosiaalihuoltolain muk. kuljetukset TOIMINTAKULUT C223 Vammaispalvelut C22311 Vammaispalvelut Palveluohjaus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vammaisten omaishoidontuki TOIMINTAKULUT Toimintakeskukset TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Vapa koululaisten päivähoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C22322 Vammaisten asuminen

90 2230 Vamm. perhehoito(toimeksiantosop TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vapa tuettu asuminen TOIMINTAKULUT Vapa palveluasuminen ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vapa teh. Palv.as, oma toiminta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vapa teh.palv.as., ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Laitoshoito TOIMINTAKULUT C224 Terapiapalvelut C22411 Terapiapalvelut Perheneuvola TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Päihdepalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoito TOIMINTAKULUT Mielenterveyspalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Päivätoiminta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C22422 Terapiapalveluasuminen Tepa tuettu asuminen TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Tepa palveluasuminen oma toiminta -25 TOIMINTAKULUT Tepa palveluasuminen ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Tepa teh. Palv.as. oma toiminta TOIMINTAKULUT Tepa teh.palv.as. ostopalvelut

91 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kotikuntalain muk. asumis- ja muut palvelut 0 TOIMINTAKULUT 0 C23 Hoito- ja vanhustyö Hallinto - Hoito- ja vanhustyö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C232 Kotiin annettavat palvelut Omaishoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kotihoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tukipalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C233 Asumispalvelut Hoipa palveluasuminen oma toiminta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Hoipa palveluasuminen ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Hoipa teh. palv.as. oma toiminta /Karjalahti TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoipa teh. palv.as. oma toiminta / Olavintupa TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoipa teh. Palv.as. ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Päivätoiminta ja vuorohoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Kotikuntalain muk. asumis- ja muut palvelut TOIMINTAKULUT C234 Vuodeosastot Akuuttihoito

92 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Pitkäaikaishoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteisosasto 900 TOIMINTATUOTOT 900 C24 Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut Hallinto - Terveyden ja sairaanhoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C242 Vastaanottopalvelut Lääkäripalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoitajien vastaanotto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C243 Täydentävät palvelut Laboratorio TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Röntgen TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lääkehuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Väline- ja laitoshuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Keskusvarasto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Ensihoito TOIMINTATUOTOT 637 TOIMINTAKULUT C244 Kuntoutus Fysioterapia TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Puheterapia

93 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lääkinnällinen kuntoutus TOIMINTAKULUT Veteraanikuntoutus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Toimintaterapia TOIMINTAKULUT Työterveyshuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suun ja hampaiden hoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C245 Erikoissairaanhoito Erikoislääkärit TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Dialyysiyksikkö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Aluesairaala TOIMINTAKULUT Keskussairaala TOIMINTAKULUT Psykiatrinen hoito TOIMINTAKULUT Yksityiset sairaalat TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C25 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Hallinto - Ympäristö- ja rakennusvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C252 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelu TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Maa-ainesvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT

94 2930 Ympäristöterveysvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Eläinlääkintähuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Rakennusvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C30 Kärsämäen palvelut C35 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Hallinto Ympäristö- ja rakennusvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C352 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelu TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Maa-ainesvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Ympäristöterveysvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Eläinlääkintähuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Rakennusvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET -560 C40 Pyhäjärven palvelut C41 Lasten ja perheiden palvelut Hallinto - Varhaiskasvatus TOIMINTATUOTOT 74 TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C412 Neuvolapalvelut Äitiysneuvola TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lastenneuvola TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT

95 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Perhekeskus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C413 Varhaiskasvatus Perhepäivähoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Ryhmäperhepäivähoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Päiväkoti TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Erityisvarhaiskasvatus TOIMINTAKULUT Avoin varhaiskasvatus TOIMINTATUOTOT 381 TOIMINTAKULUT Lasten hoidontuki TOIMINTATUOTOT 0 0 TOIMINTAKULUT C414 Lastensuojelu Lastensuojelun sosiaalityö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lastensuojelun perhetyö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Lastensuojelun perhehoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Lastensuojelun perhekodit TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C42 Psykososiaaliset palvelut Hallinto-Psykososiaaliset palvelut TOIMINTATUOTOT 42 TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C422 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö

96 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Toimeentulotuki TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Työmarkkinatuen kuntaosuus TOIMINTAKULUT Kuntouttava työtoiminta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vammaispalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C423 Vammaispalvelut C42311 Vammaispalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C42322 Vammaisten asuminen TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C424 Terapiapalvelut C42411 Terapiapalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C42422 Terapiapalveluasuminen Tepa tuettu asuminen TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Tepa palveluasuminen oma toiminta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tepa palveluasuminen ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Tepa teh. Palv.as. ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kotikuntalain muk. asumis- ja muut palvelut TOIMINTAKULUT

97 C43 Hoito- ja vanhustyö Hallinto-Hoito- ja vanhustyö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C432 Kotiin annettavat palvelut Omaishoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kotihoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tukipalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C433 Asumispalvelut Hoipa palveluasuminen oma toiminta TOIMINTAKULUT Hoipa palveluasuminen ostopalvelut 707 TOIMINTAKULUT Hoipa teh. Palv.as. oma toiminta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoipa teh. Palv.as. ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Päivätoiminta ja vuorohoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Kotikuntalain muk. asumis- ja muut palvelut TOIMINTAKULUT C434 Vuodeosastot Akuuttihoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Pitkäaikaishoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteisosasto -35 TOIMINTAKULUT -35 C44 Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut Hallinto-Terveyden- ja sairaanhoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT

98 POISTOT JA ARVONALENTUMISET C442 Vastaanottopalvelut Lääkäripalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoitajien vastaanotto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C443 Täydentävät palvelut Laboratorio TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Röntgen TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lääkehuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Väline- ja laitoshuolto TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Keskusvarasto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C444 Kuntoutus Fysioterapia TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Puheterapia TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lääkinnällinen kuntoutus TOIMINTAKULUT Veteraanikuntoutus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Toimintaterapia TOIMINTAKULUT Ensihoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Työterveyshuolto TOIMINTATUOTOT

99 TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suun ja hampaiden hoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C445 Erikoissairaanhoito Erikoislääkärit TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Dialyysiyksikkö TOIMINTAKULUT Aluesairaala TOIMINTAKULUT Keskussairaala TOIMINTAKULUT Psykiatrinen hoito TOIMINTAKULUT Yksityiset sairaalat TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C45 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Hallinto-Ympäristö- ja rakennusvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C452 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelu TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Maa-ainesvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Ympäristöterveysvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Eläinlääkintähuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Rakennusvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C50 Reisjärven palvelut C51 Lasten ja perheiden palvelut Hallinto - Varhaiskasvatus

100 TOIMINTATUOTOT 340 TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C512 Neuvolapalvelut Äitiysneuvola TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lastenneuvola TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C513 Varhaiskasvatus Perhepäivähoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Ryhmäperhepäivähoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Päiväkoti TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Erityisvarhaiskasvatus TOIMINTAKULUT Avoin varhaiskasvatus -100 TOIMINTAKULUT Lasten hoidontuki TOIMINTAKULUT C514 Lastensuojelu Lastensuojelun sosiaalityö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lastensuojelun perhetyö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Lastensuojelun perhehoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Lastensuojelun perhekodit TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C52 Psykososiaaliset palvelut Hallinto-Psykososiaaliset palvelut TOIMINTATUOTOT 268 TOIMINTAKULUT

101 POISTOT JA ARVONALENTUMISET C522 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Toimeentulotuki TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Työmarkkinatuen kuntaosuus TOIMINTAKULUT Kuntouttava työtoiminta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vammaispalvelut TOIMINTAKULUT Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C523 Vammaispavleut C52311 Vammaispalvelut Palveluohjaus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vammaisten omaishoidontuki TOIMINTAKULUT Toimintakeskukset TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vapa koululaisten päivähoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C52322 Vammaisten asuminen Vamm. perhehoito (toimeksiantosopimukset TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vapa tuettu asuminen TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vapa palveluasuminen oma toiminta TOIMINTAKULUT Vapa palveluasuminen ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Vapa teh. Palv.as. oma toiminta TOIMINTATUOTOT

102 TOIMINTAKULUT Vapa teh. Palv.as. ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Laitoshoito TOIMINTAKULUT C524 Terapiapalvelut C52411 Terapiapalvelut Perheneuvola TOIMINTATUOTOT 50 TOIMINTAKULUT Päihdepalvelut TOIMINTAKULUT Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoito TOIMINTAKULUT Mielenterveyspalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Päivätoiminta TOIMINTAKULUT C52422 Terapiapalveluasuminen Tepa tuettu asuminen TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Tepa palveluasuminen oma toiminta -8 TOIMINTAKULUT Tepa palveluasuminen ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Tepa teh. Palv.as. ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C53 Hoito- ja vanhustyö Hallinto - Hoito- ja vanhustyö TOIMINTATUOTOT 235 TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C532 Kotiin annettavat palvelut Omaishoito TOIMINTAKULUT Kotihoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Tukipalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C533 Asumispalvelut

103 5520 Hoipa palveluasuminen oma toiminta TOIMINTAKULUT Hoipa palveluasuminen ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Hoipa teh. Palv.as. oma toiminta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoipa teh. Palv.as. ostopalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Päivätoiminta ja vuorohoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C534 Vuodeosastot Akuuttihoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteisosasto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C54 Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut Hallinto- Terveyden ja sairaanhoidon TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C542 Vastaanottopalvelut Lääkäripalvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Hoitajien vastaanotto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET -130 C543 Täydentävät palvelut Laboratorio TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Röntgen TOIMINTATUOTOT 868 TOIMINTAKULUT Lääkehuolto TOIMINTAKULUT Väline- ja laitoshuolto

104 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Ensihoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C544 Kuntoutus Fysioterapia TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Puheterapia TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Lääkinnällinen kuntoutus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Veteraanikuntoutus TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Toimintaterapia TOIMINTAKULUT Työterveyshuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suun ja hampaiden hoito TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C545 Erikoissairaanhoito Erikoislääkärit TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Dialyysiyksikkö TOIMINTAKULUT Aluesairaala TOIMINTAKULUT Keskussairaala TOIMINTAKULUT Psykiatrinen hoito TOIMINTAKULUT Yksityiset sairaalat TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT C55 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Hallinto- Ympäristö- ja rakennusvalvonta TOIMINTATUOTOT

105 TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET C552 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelu TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Maa-ainesvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Ympäristöterveysvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Eläinlääkintähuolto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Eläinlääkintä/Valvonta 0 0 TOIMINTATUOTOT 0 0 TOIMINTAKULUT Rakennusvalvonta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Kaikki yhteensä

106 7.2. Vakanssit ja henkilöstön vähentämistavoite VIRKA- JA TYÖSUHTEET PALVELULINJOITTAIN Lasten ja perheide n palvelut Psyskoso siaaliset palvelut Hoito- ja vanhusty önpalvel ut Terveyde n ja sairaanh oidon avopalve lut ja esh Ympärist ö- ja rakennus valvonta palvelut Yhteensä Nimike Hallinto Apuohjaaja 2 2 Aputyöntekijä 6 6 Atk-tukihlö 3 3 Atk-vastaava 2 2 Eläinlääkäri 4 4 Erikoislääkäri 3 3 Erikoissairaanhoitaja 8 8 Erityislastentarhanopettaja 1 1 Etuuskäsittelijä 1 1 Farmaseutti 2 2 Fysioterapeutti Hammashoitaja Hammaslääkäri 5 5 Hoitaja Hoito- ja vanhustyön johtaja 1 1 Hoitoapulainen 6 6 Hoitotyönjohtaja 1 1 Hyvinvointijohtaja 1 1 Johtava hammaslääkäri 1 1 Johtava lääkäri 1 1 Johtava sos.työntek Kekusvarastonhoitaja 1 1 Kiinteistönhoitaja 1 1 Kodinhoitaja Kotiavustaja 5 5 Kotihoidon ohjaaja 3 3 Kotona hoitava pph Kuntayhtymän johtaja 1 1 Kuntohoitaja 3 3 Laboratoriohoitaja 6 6 Laitosapulainen 6 6 Laitoshuoltaja 1 1 Laitoshuoltaja Laitosmies 1 1 Laskentasihteeri 9 9 Lastenhoitaja 2 2 Lastentarhanopettaja Lupasihteeri 3 3 Lähihoitaja Mielenterveyshoitaja 1 1 Ohjaaja Osastonhoitaja Palkkasihteeri 8 8 Palvelujohtaja Palveluohjaaja 3 3 Palvelusihteeri Perhepäivähoitaja Perushoitaja Perhetyöntekijä 6 6 Psykologi 3 3 Puheterapeutti 3 3 Päivähoitaja 4 4 Päiväkodin johtaja 2 2 Rakennustarkastaja 2 2 Röntgenhoitaja 3 3 Sairaalahuoltaja 1 1 Sairaanhoitaja Sosiaaliohjaaja Sosiaalityöntekijä Suuhygienisti 3 3 Talous- ja henkilöstöjohtaja 1 1 Terapiapalv.johtaja 1 1 Terveydenhoitaja Toimintaterapeutti 1 1 Työterveysavustaja 1 1 Terveyskeskuslääkäri 7 7 Toimistosihteeri 3 3 Työterveyshoitaja 6 6 Työterveyslääkäri 1 1 Valvonta eläinlääkäri 1 1 Vammaispalv.johtaja 1 1 Varhaiskasvatuksen johtaja 1 1 Varhaiskasvatuksen ohjaaja 3 3 Vastaava hammaslääkäri 2 2 Vastaava ohjaaja 2 2 Vastaava sairaanhoitaja Vastaava suuhygienisti 1 1 Vastaava terv.hoitaja 1 1 Vastaava terveyskeskuslääkäri 1 1 Vastaava työterveyshoitaja 1 1 Viriketoiminnanohjaaja 1 1 Välinehuoltaja 1 1 Väline-laitoshuoltaja 1 1 Ylilääkäri/palvelujohtaja 1 1 Ympäristöjohtaja 1 1 Ympäristötarkastaja 5 5 Ympäristö- ja rakennustarkastaja 1 1 YHTEENSÄ

107 Vakanssien määrä ilmoitetaan poikkeuksellisesti alkaen. Vakanssien määrästä on vähennetty Kärsämäen kunnnan palvelukseen siirtyvä henkilökunta. Vakinaisen henkilökunnan määrä vaihtelee vakanssien täyttämättä jättämisten ja uusien vakanssien perustamisesta johtuen. Uusia vakansseja on perustettu mm. hyvinvointipalvelujen, varhaiskasvatuksen ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelujen palvelulinjalla. Kaikki vakanssit eivät ole täytettyinä vakinaisesti, koska vakinaisia viranhaltijoita/työntekijöitä ei ole saatu tai virkaa/työsuhdetta ei ole ollut tarvetta täyttää. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli 716 henkilöä ja avoimia virka-/työsuhteita oli 64. Perhepäivähoidossa henkilökunnan määrä vaihtelee lapsimäärän mukaan. Vakanssit ovat kokoaikaisia, vaikka osa vakituisesta henkilökunnasta työskentelee osa-aikaisesti. VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN JA TYÖLLISTETTYJEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN PALVELULINJOITTAIN Yhteensä eläköity 2019 minen Johto- ja toimistopalvelut laskennallinen eläkeikä täyttyy Lasten ja perheiden palvelut laskennallinen eläkeikä täyttyy Psykososiaaliset palvelut laskennallinen eläkeikä täyttyy Hoito- ja vanhustyön palvelut laskennallinen eläkeikä täyttyy Th:n ja sh:n avopalvelut laskennallinen eläkeikä täyttyy Ympäristöpalvelut laskennallinen eläkeikä täyttyy Työllistetyt Yhteensä henkilökunta Tavoitteena on henkilökunnan vähentyminen siten, että se vastaa 20 % eläköitymisen johdosta (110) johdosta vähenevää määrää. Tavoite henkilökunnan vähentymiseksi Yhteensä Johto- ja toimistopalvelut Lasten ja perheiden palvelut Psykososiaaliset palvelut Hoito- ja vanhustyön palvelut Th:n ja sh:n avopalvelut 0 Ympäristöpalvelut 1 1 Yhteensä Alla olevassa taulukossa on johto- ja toimistopalveluiden henkilökuntamäärään otettu mukaan jäsenkuntien yhteisiä virkoja ja työsuhteita hoitava henkilökunta esim. palvelujohtajat, palvelupäälliköt, lähiesimiehiä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, työterveyslääkäri, toimintaterapeutti, päiväkodin johtajat ja erityislastentarhanopettaja. Vakinaisen henkilökuntamäärän kehittymisestä paikkakunnittain ei ole tehty tarkkaa suunnitelmaa, joten eläköitymisen vuokisi suunnitellut vähennykset ovat arvioita tulevasta kehityksestä. VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN JA TYÖLLISTETTYJEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN JÄSENKUNNITTAIN/PALVELULINJOITTAIN Yhteensä Esitetyt eläköity 2019 minen vakanssit TA-2014 Johto- ja toimistopalvelut, yhteiset vakanssit laskennallinen eläkeikä täyttyy Haapajärvi - lasten ja perheiden palvelut psykososiaaliset palvelut ,5 - hoito- ja vanhustyön palvelut th:n ja sh:n avopalvelut ,4 - työllistetyt Yhteensä laskennallinen eläkeikä täyttyy Pyhäjärvi - lasten ja perheiden palvelut psykososiaaliset palvelut hoito- ja vanhustyön palvelut th:n ja sh:n avopalvelut ,3 - työllistetyt Yhteensä laskennallinen eläkeikä täyttyy Reisjärvi - lasten ja perheiden palvelut psykososiaaliset palvelut hoito- ja vanhustyön palvelut th:n ja sh:n avopalvelut ,3 - työllistetyt Yhteensä laskennallinen eläkeikä täyttyy Ympäristöpalvelut laskennallinen eläkeikä täyttyy Yhteensä henkilökunta ,5 64

108 Elinkeinotoimikunta Kunnanhallitus LIITE Valtuusto LIITE 5 58

109 2 (10) SISÄLLYS 1. Johdanto Reisjärven nelikenttä (SWOT)-analyysi Reisjärven kunnan visio, kriittiset menestystekijät ja elinkeinojen kehittämisen periaatteet Reisjärven kunnan visio vuoteen Kriittiset menestystekijät Kunnan elinkeinojen kehittämisen periaatteet Reisjärven kunnan elinkeinopoliittiset toimintalinjaukset Teollisuus- ym. toimitilojen vuokraaminen ja rakentaminen Osakkuudet Kaavoitus- ja tonttipolitiikka Liittymis- ym. tukipolitiikka Asuntopolitiikka Yleinen viihtyvyys Elinkeinotoimen työnjako Kehittämisen painopisteet ja kehittämistoimenpiteet Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistäminen Uusien yritysten syntymisen edistäminen Toimivien yritysten kehittäminen Maatalousyritysten kehittäminen... 9 Reisjärven elinkeinostrategia

110 3 (10) 1. Johdanto Reisjärven kunnan tehtävä on huolehtia asukkaidensa peruspalvelujen järjestämisestä. Samoin kunta huolehtii myös yhteistyössä Nivala-Haapajärven seutu Nihakin kanssa yritystoiminnan perusedellytyksistä. Näitä perusedellytyksiä ovat kaavoitettujen teollisuus- ja liiketonttien riittävyys ja yritysneuvonta- ja yritysten kehittämispalvelujen tarjonta. Reisjärven kunnanhallitus perusti elinkeinotoimikunnan koordinoimaan elinkeinotoimen kehittämistä yhdessä Nihakin ja yrittäjäyhdistyksen kanssa. Ensimmäisenä toimenaan elinkeinotoimikunta päätti ryhtyä valmistelemaan Reisjärven kunnan elinkeinostrategiaa yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa. Elinkeinostrategia päätettiin tehdä 10 vuodeksi ja päivittää se kauden puolivälissä v tai tarvittaessa toimintaympäristön muutosten sitä edellyttäessä. Reisjärven elinkeinostrategia

111 4 (10) 2. Reisjärven nelikenttä (SWOT)-analyysi Vahvuudet, joita vahvistamme - maatalous ja maatalouskoneurakointi työllistävät - metsät, pohjavesi, soravarat - puhdas luonto, järvet, viihtyisä asuinympäristö, hyvät harrastusmahdollisuudet - kohtuullinen tieverkko - hoiva-ala työllistää - Reisjärven kr. kansanopisto - hyvä kansalaisopisto - oma lukio - hyvä sivistystoimi - luonnolliset matkailun vetovoimatekijät sekä rakennetut matkailun toimintaedellytykset mm. Peuranpolku, moottorikelkkaurat ja Petäjämäen ulkoilu- ja maastoliikuntakeskus - hyvä motivoitunut työvoima, työn arvostus hyvällä tasolla - alhainen työttömyys - yhteistyöhalukkuus/-valmius - Elecster Oyj ja vahva metalliteollisuus - taide / posliini sekä lasi-alan ja savi-/korualan yritykset - oma paikallislehti - oma terveyskeskus - turvallinen ja hyvät peruspalvelut omaava kunta - loma-asutus - vahva järjestötoiminta Heikkoudet, joita korjaamme - väestön väheneminen - kunnan talous - tietoliikenneyhteydet - kunnan markkinointi (sekä sisäinen että ulkoinen) - liikenneyhteydet (tiestö, julkiset liikenneyhteydet) Mahdollisuudet, jotka hyödynnämme - luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin perustuva yritystoiminta - suurten ikäluokkien paluumuutto - hoiva- ja hyvinvointipalvelujen myynti - yritysten verkostoituminen - Reisjärven opiston avoin yliopistotoiminta - yrittäjyys, opiston yrittäjyyslinja - Posliinikesä-tapahtuman henkiinherättäminen / laajentaminen - Erämatkailu / Peuranpolun parempi hyödyntäminen matkailussa - turvallinen elinympäristö asua ja elää Uhat, joita torjumme - kunnan itsenäisyyden menetys - työvoiman virtaaminen muualle - palvelujen väheneminen - äkillisen rakennemuutoksen mahdollisuus Reisjärvellä/naapurikunnissa Reisjärven elinkeinostrategia

112 5 (10) 3. Reisjärven kunnan visio, kriittiset menestystekijät ja elinkeinojen kehittämisen periaatteet 3.1. Reisjärven kunnan visio vuoteen Reisjärven kunta on itsenäinen, viihtyisä ja yrittäjäystävällinen yli 3000 asukkaan kunta, joka tarjoaa loistavat puitteet ja lähtökohdat elämiseen ja yrittämiseen maaseutuympäristössä 3.2. Kriittiset menestystekijät - kunnan talouden pitäminen tasapainossa - asukasluvun vähenemisen pysäyttäminen ja väkiluvun saaminen kasvuun - yrityksille tarjolla vapaita toimitiloja - yritysten toimintaedellytyksien kehittäminen 3.3. Kunnan elinkeinojen kehittämisen periaatteet - kunta ottaa toiminnassaan huomioon elinkeinoelämän tarpeet ja tekee johdonmukaisesti elinkeinoelämää hyödyttäviä päätöksiä, - yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti, - kunta sitoutuu pitkäjänteiseen yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, - kuntaa markkinoidaan aktiivisesti hyvänä sijoituspaikkana Reisjärven elinkeinostrategia

113 6 (10) 4. Reisjärven kunnan elinkeinopoliittiset toimintalinjaukset 4.1. Teollisuus- ym. toimitilojen vuokraaminen ja rakentaminen - kunta vuokraa teollisuus- ja toimistotiloja yrityksille - kunta tai kunnan omistama yhtiö rakennuttaa ja vuokraa yrityksille niiden tarpeiden mukaan räätälöityjä toimitiloja - yrityksiä varten kunnalla pitää olla aina jonkin verran vapaita teollisuus- ym. tiloja 4.2. Osakkuudet - kunta tai kunnan omistama yhtiö voi mennä osakkaaksi aloittavaan tai laajentavaan yritykseen - osakkuus on aina väliaikainen 4.3. Kaavoitus- ja tonttipolitiikka - kunta vastaa kaavoitetun teollisuusmaan riittävyydestä yritystoiminnan pitkäaikaisia tarpeita vastaavasti ja huolehtii liikenteellisesti hyvin sijoittuvan maa-alueen hankinnasta mahdollisia liiketoiminnan tarpeita varten - teollisuusalue tontitetaan ja tonteille määritetään hinta 4.4. Liittymis- ym. tukipolitiikka - kunta voi tukea uutta yritysrakentamista esim. alennuksilla kunnallisteknisistä liittymismaksuista 4.5. Asuntopolitiikka - kunta huolehtii siitä, että on tarjolla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rauhallisilta paikoilta ja kaavoitettuja asuntotontteja hyviltä sijaintipaikoilta - kunta huolehtii myös siitä, että suuremmissa yrityshankkeissa asunto- ja teollisuustiloja voidaan toteuttaa samanaikaisesti Reisjärven elinkeinostrategia

114 7 (10) 4.6. Yleinen viihtyvyys - kunta huolehtii laadukkaiden peruspalvelujen järjestämisestä ja omalta osaltaan edistää kulttuuri-, liikunta- ja virkistyspalvelujen järjestämistä - taajaman viihtyvyyttä parannetaan lisäämällä viherrakentamista sekä siistimällä puistoja ja tienvarsia sekä hoitamattomia kiinteistöjä - kuntakuvaa kaunistetaan hoitamalla järviä ja järvenrantoja entistä paremmin - kuntalaisia kannustetaan pitämään paikat kunnossa ja siistinä 4.7. Elinkeinotoimen työnjako Tehtävä Teollisuus/liiketonttien myynti/vuokraus Toimitilojen vuokraaminen Toimitilojen rakentaminen Kehittämishankkeet Yritysneuvonta- ja kehittämispalvelut Toimija Reisjärven kunta Reisjärven kunta ja kunnan omistama yhtiö Kunta tai kunnan omistama yhtiö Nihak ja Reisjärven kunta Nihak Reisjärven elinkeinostrategia

115 8 (10) 5. Kehittämisen painopisteet ja kehittämistoimenpiteet Reisjärven kunnan elinkeinojen kehittämisen painopistealueita ovat yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistäminen, uusien yritysten syntymisen edistäminen sekä toimivien yritysten kehittäminen että maatalousyritysten kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistäminen - tehdään Reisjärvelle yrittäjyyskasvatusstrategia - yrittäjyyskasvatus sisällytetään koulujen opetussuunnitelmiin ja koulutusohjelmiin ja sitä toteutetaan yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa. - huolehditaan opettajien riittävästä yrittäjyys- ja työelämätietoisuudesta - kunnan ja yrittäjien säännölliset tapaamiset neljä kertaa vuodessa - Reisjärven vuoden yrittäjän palkitseminen yhteistyössä yrittäjäyhdistyksen kanssa - kunta huomioi uudet aloittavat yritykset, yritysten merkkipäivät sekä muut yksittäisen yrityksen toiminnan merkittävät tapahtumat - opiston yrittäjyyslinjan toiminnan tukeminen mm. auttamalla Reisjärvi-messujen järjestelyissä (koulutilat messujen pitopaikaksi jne.) - yrittäjyysvaikutusarvioinnin käyttäminen kunnallisessa päätöksenteossa - kunnalla on aktiivinen rooli yritysten omistajanvaihdosten edistämisessä Uusien yritysten syntymisen edistäminen - oman yrityksen perustamisesta kiinnostunut ohjataan Nihakin alkavan yrityksen palveluprosessiin, joka alkaa asiakkaan tilanneanalyysilla ja jatkuu liikeidean testauksella ja yrittäjätestillä - liikeidean testauksen jälkeen prosessia jatketaan hyödyntämällä Nihakin yrityksen perustamis- ja kehittämispalveluita - tavoitteena on kasvattaa yrityskantaa vuosittain. Niiden työllisyysvaikutus on noin työpaikkaa - Reisjärven kunta esittäytyy vuosittain alueen ammattiopistoissa esitellen kuntaansa hyvänä yritysten sijaintipaikkana ja reisjärvisten yritysten tarjoamia työssäoppimismahdollisuuksia Reisjärven elinkeinostrategia

116 9 (10) 5.3. Toimivien yritysten kehittäminen Nihak tarjoaa kaikille yrityksille toimialasta riippumatta kehityskeskusteluja. Niissä kartoitetaan yritysten pullonkauloja, joiden poistamiseksi tarjotaan seudun kehittämishankkeiden kautta saatavaa rahoitusta, koulutusta ja valmennusta. Reisjärven kunta pyrkii omilla toimillaan parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä esim. yritystoiminnan kasvun esteitä poistamalla. Toimivien yritysten joukossa kehittämistyö painottuu erityisesti kaikkiin kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin. Kasvupotentiaalia omaavat yritykset o uudet työpaikat syntyvät pääosin kasvuyrityksiin o kasvuyritysten kehittämisessä tukeudutaan Nihakin hautomo- ja kasvuyrityspalveluihin o Nihakin toimesta suoritettavien kehityskeskustelujen avulla tunnistetaan kasvupotentiaalia omaavat yritykset o kasvun esteitä poistetaan yrityskehitys- ja investointihankkeiden avulla o yrityksille järjestetään vuosittain ajankohtaisia aiheita käsitteleviä tilaisuuksia o kunta tai kunnan omistama yhtiö ovat tarvittaessa mukana yritysten toimitilojen rakentamisesta tai laajentamisesta 5.4. Maatalousyritysten kehittäminen Tavoitteet Kustannusten hallinta ja toisaalta aivan maatalouden harjoittamisen perusasioihin kuuluvat peltojen peruskuivatuksen, runkotieverkon, sekä alempien viljelysteiden kunnosta huolehtimisen, sekä peltojen viljavuuden ylläpitäminen. Peltolohkojen koko ja sijainti tulevat edelleen merkittävästi vaikuttamaan tilakohtaisen kannattavuuteen. Peruskunnostukseen tehtävistä toimenpiteistä aiheutuu investointikustannuksia, mutta panostus lisää tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Maidontuotanto on erityisen merkittävässä roolissa Reisjärven tuotanto- ja tilarakenteessa. Myös maatalouden rahaliikenne keskittyy pääosin kotieläintuotantoa harjoittaville investoiville tiloille. Koneyhteistyön ja muun viljelyyhteistyön tekemisessä on Reisjärvellä jo hyviä kokemuksia, mutta yhteistyökykyä Reisjärven elinkeinostrategia

117 10 (10) ja keskinäistä luottamusta lisäämällä tilat pystyisivät vielä paljon tehostamaan talouttaan. Maa- ja metsätalous kulkevat Reisjärvellä käsi kädessä, kuten niiden kehittäminenkin. Maa- ja metsätalouden liitännäisenä harjoitetaan esim. koneurakointia. Toimenpiteet Jatkuvuus - Maatilojen jatkuvuuteen ja sukupovenvaihdosten edistämiseen, sekä tuotantoedellytysten etsimiseen tarjotaan neuvontaa. Kannattavuus - Maatalouden heikkenevät tukijärjestelmät edelleen hyödynnetään ja uutta tilaneuvontatukea markkinoidaan parhaiden käytäntöjen käyttöönottamiseksi. Pitäjän koko peltoala pidetään viljelyssä ja peltojen viljelyedellytyksiä parannetaan. Yhteistyökyky - Maatilojen yhteistyökykyä edistetään. Tilakoon kasvun myötä yhtiömuodossa harjoitettava maatalous lisääntyy. Maitotilojen toimintaedellytyksiä ja viljelijöiden jaksamista turvataan, mm. ylläpitämällä hyvin toimiva lomitus. Elinkeinostrategia on laadittu yhteistyönä: Reisjärven kunta, Nivala-Haapajärven Seutukunta Nihak r.y. ja Reisjärven Yrittäjät ry. Reisjärven elinkeinostrategia

118 REISJÄRVEN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA SUUNNITELMA KHALL LIITE VALT LIITE 6 59