Työllisyyden kehitys ja toimenpiteet

Transkriptio

1 Pekka Tiainen 1) Työllisyyden kehitys ja toimenpiteet Talous- ja työllisyysnäkymät Kuntien haasteet Kuntien takauskeskuksen ja yhteistyökumppanien seminaari Savonlinnassa Esityksessä: 1. Taustaa yleisesti ja toimien osalta: Kaukana jäljessä tavoitteista. Entä toimien riittävyys ja vaikutus? 2. Työttömyyden kustannukset ja työllisyyden hyödyt verotulojen ja kasvun kannalta. Miten arvioidaan ja mitä on tehtävä ja mitä kunnat voivat tehdä -Näkökulma kuntakokeilun mahdollisuudet ei vielä ratkaisuna mutta ratkaisuja haettaessa. 300 päivää työttömänä olleet 1) Valtiotieteen tohtori kansantaloustieteestä ja työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies 1

2 Johdanto Etelä-Savo kuluu Suomen aluerakenteessa alueisiin, joissa työn tuottavuus on keskimääräistä alempi. Se ei ole suoraan heikkous, vaan johtuu työllisyysvaltaisesta elinkeinorakenteesta. Sen sijaan heikkous on alhainen 65 %:n työllisyysaste verrattuna Uudenmaan 74 %:iin, kun koko maan tavoite on 75 %, mutta taso vain 69 %. 1 %-yksikkö työllisyysasteessa koko maan tasoilla vastaa runsaat työllistä ja 1 %-yksikkö työttömyydessä runsaat työtöntä. Etelä-Savoon tarvittaisiin useita tuhansia työpaikkoja lisää, mutta se vaatii vuosien työn. Vastaava koskee osaltaan koko itäistä Suomea. 2

3 Meneillään on teollistumiskauden jälkeinen rakenteellinen murros, joka yhdistyy globaaliin rakennemuutokseen sekä kysyntälamaan, mutta rakenteellinen murros on pidempiaikainen kuin suhdannelama. Kyse on ytimeltään siitä, miten rakennetaan perusta työllistävälle kasvulle, johon yhdistyy alhainen työttömyys ilman pitkäaikaistyöttömyyttä sekä ympäristön kannalta kestävä kehitys. Tässä tarkastelussa keskitytään rakenteellisesti isoon kuvaan sekä välttämättömiin akuutteihin työllisyystoimiin ja työttömyyden, etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden, alentamiseen ja painotetaan ydinkysymystä: työttömyydestä ja alhaisesta työllisyydestä seuraavaa verotulojen menetystä ja työttömyyden kustannuksia yhteiskunnalle, elinkeinoelämälle sekä työttömille ja työttömien omaisille. Käytettävissä olevan ajan puitteissa poimitaan eräitä havaintoja, 3

4 Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Työllisyysaste (15-64-vuotiaat) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain (ELY-keskukset), % /te-työllisyysaste/TEM Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

5 Pekka Tiainen, PTM SUOMEN TYÖLLISYYDEN VAIHTELU VUOSINA , % TYÖVOIMA 2017 jatko ja päivitys. Poikkeama 25 vuoden liukuvasta keskiarvosta (12 edeltävää ja 12 tulevaa vuotta). Tuleva nettomaahanmuutto henkilöä vuodessa 5

6 1 Taustaa yleisesti ja toimien osalta: Kaukana jäljessä tavoitteista. Entä toimien riittävyys ja vaikutus? 6

7 2000-luvun vaihteen Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia vuoteen 2010 mennessä epäonnistui tavoitteissaan. Ensi puhkesi teknologiakupla ja euro vahvistui 80 % vuodesta 2002, mikä syvensi kriisiä. Vuoden 2004 mittaan käynnistynyt nousukausi jatkui sitten neljä vuotta, mutta taittui finanssikriisiin. Sen seurauksena jäätiin kauaksi tavoitteista. EU:n vuoden 2020 tavoitteista on nyt jääty jälkeen ja kolmannes 2010-luvusta on jo menetetty finanssikriisin jälkikriisin takia. 7

8 EU:n 2020-työllisyystavoitteiden toteutuminen edellyttäisi, että seuraavina vuosina saataisiin joka vuosi noin 2 miljoonaa työpaikkaa lisää ja yhteensä vähintään 15 miljoonaa työpaikkaa lisää. Rakennemuutoksen takia uusia työpaikkoja tarvitaan runsaasti enemmän, koska on korvattava myös hävinneet. Miten? Nykykehityksellä tähän ei olla pääsemässä ja hyvässäkin kehityksessä tavoitteesta ollaan saavuttamassa vain puolet ja massatyöttömyys uhkaa jättää pitkän varjon useisiin maihin koko vuosikymmeneksi ja 8 pidemmäksi aikaa.

9 Euroopan Unioni ja eurojärjestelmä natisevat liitoksissaan. On haettu ratkaisuja kuten: Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimus vuoteen 2015 mennessä; Venäjä- ym. yhteistyö EU:n sisämarkkinoiden ja työnjaon potentiaalin hyödyntäminen; Yhteisvastuu veloista ongelma 9

10 EKP reivasi linjaansa siten, että talouskasvu otetaan huomioon kun inflaatiotavoite sen sallii. Olisiko maiden välisten erojen huomioonottamisessa mentävä pidemmälle kuten hyväksymällä kaksoisvaluutat siten, että on euro kansainväliseen vaihdantaan ja sen rinnalla kotimaisia valuuttoja? Kaksoisvaluutta olisi kiinteällä kurssilla euroon, mutta se voitaisiin devalvoida kustannussopeutukseksi. Amsterdamin hallitusten välisen kokouksen HVK:n sopimuksessa työllisyys jäi välillisesti EKP:n kriteereihin, koska EKP tukee EU:n tavoitteita. Pitäisikö sen olla suoremmin, että 10 kasvu ja työllisyys olisivat etusijalla?

11 Suomessa täystyöllisyystavoitteen kannalta luvun alkuvuosina hallitusohjelmassa 1 72 %:n työllisyysaste ja työllisten lisääminen :lla. Puuttuu työllistä. 2 työttömyyden painaminen alle 5 %:iin ovat nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa vaativia välitavoitteita 3 nuorten työttömyyden rajaaminen 3 kuukauteen ja 4 yhtäjaksoisen pitkäaikaistyöttömyyden rajaaminen enintään vuoteen. -Tavoitteisiin pääsy on erittäin vaikeaa 11

12 Visiona 1 75 %:n työllisyysaste vuotiailla, % vuotiailla, mikä merkitsisi työpaikan lisäystä 2010-luvulla. Puuttuu työllistä 2 työttömyyden painaminen alle 3 %:iin (noin ) tasolle, jolla se on ollut Suomessa parhaimmillaan, ja jolla se on alimman työttömyyden maissa 3 nuorten työttömyyden pitäminen pysyvästi alle 3 kuukaudessa ja 4 yhtäjaksoisen pitkäaikaistyöttömyyden rajaaminen pääsääntöisesti alle puoleen vuoteen luvun alussa työllisyys on hitaan työllisyyskehityksen takia tavoite on etääntynyt 12

13 13

14 Rakennemuutoksen ja työllisyyden vaihteluiden iso kuva 14

15 15

16 16

17 17

18 Pekka Tiainen, PTM SUOMEN TYÖLLISYYDEN VAIHTELU VUOSINA , % TYÖVOIMA 2017 jatko ja päivitys. Poikkeama 25 vuoden liukuvasta keskiarvosta (12 edeltävää ja 12 tulevaa vuotta). Tuleva nettomaahanmuutto henkilöä vuodessa 18

19 Teollisuustyöpaikkojen määrässä ollaan nyt suunnilleen tasolla, missä oltiin puoli vuosisataa sitten. Neljänneksi eläkeläisiä on olennaisesti enemmän. 19 Viidenneksi koulutuksessa on ihmisiä enemmän. Ero on siinä, että maaseutuammateissa vuonna 1960 olleet ovat nyt palveluissa. Toiseksi naisten osuus työssä kodin ulkopuolella on olennaisesti suurempi. Kolmanneksi suomalaisilla yrityksillä on työpaikkoja ulkomailla yli

20 Teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet 1970-luvun huipuista kolmanneksella suunnilleen työpaikalla. Työvoimatutkimuksen luvuin finanssikriisin kaksoislaman viiden vuoden aikana on mennyt runsaat teollista työpaikkaa ja 2000-luvulla suunnilleen Tulo- ja eläkejärjestelmän sekä yhteiskunnallisten palveluiden ja verotuksen perusta rakennettiin silloin kun siirryttiin maaseutuammateista keskuksiin ja teollistuminen lisäsi voimakkaasti työllisyyttä. 20

21 Nyt talouden perusrakenteet ja dynamiikka ovat koko lailla erilaiset. Tähän tilanteeseen joudutaan rakentamaan työllisyyspolitiikka ja tuloratkaisut. Se ei merkitse, että tuloratkaisujen muodolla ei olisi väliä. Raamiratkaisussa olennaista on, että voidaan sopia sellaisista asioista, joilla on laajaalaista merkitystä ja joissa voi olla yhteistä intressiä. En mene tässä palkankorotuksia ja sisäistä devalvaatiota tai euron devalvoitumistarvetta koskevaan keskusteluun vaan keskityn siihen, mitä olisi otettava huomioon, jos halutaan saada aikaan työllistävä paketti tuloratkaisujen 21 tueksi. Jatkan ensin työttömyydestä ja toimista.

22 Samalla kun Saksan ja Yhdysvaltojen osakemarkkinat olivat toukokuun 2013 lopulla kaikkien aikojen huipuissaan Suomen osakeindeksi on niillä tasoillaan, missä se oli teknologiakuplan puhjetessa. Huono uutinen Suomen huhtikuun BKT (-2,4 % maaliskuusta ja -4,2 % vuoden takaisesta) oli jatkoa sille, että tehdyt työtunnit olivat laskeneet erittäin paljon (tieto toukokuussa) ja sitten vienti. Toukokuussa tulee tehtyjen työtuntien valossa nousua huhtikuusta muttei laskua vuoden takaisesta. 22

23 Talouden ja työttömyyden muutosta ennakoivat suhdanneindikaattorit 10 Vuosimuutos-%, BKT Kotitalouksien saldoluku BKT* (vas.ast.) Kotitaloudet** (oik.ast.) /bkt-bar2/TEM Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito *Tuotannon suhdannekuvaaja, 2000=100 **Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen -60

24 Ollaan suunnilleen perusuralla. Tavoiteuraan pääseminen tällä vuosikymmenellä erittäin vaikeaa. Vaikea nuoriso- ja rakennetyöttömyys vaivaa. Kysymyksiä? 1) Kuinka päästäisiin irtautumaan perusurasta parempaan kehitykseen? 2. Miten nuoriso- ja rakennetyöttömyyden ratkaiseminen edesauttaa tätä ja mitä on tehtävissä? 3) Toimien mitoitus rajoitteena 4) Missä määrin toimia kehittämällä, esteitä raivaamalla ja vaikuttavuutta parantamalla voidaan saada aikaan parempia tuloksia? 24

25 Seuraavat kuviot kuvaavat eri näkökulmista mitoitusongelmaa, jota on tarpeen puntaroida sitä vasten, millaisia toimia tehdään. Kuviot ovat eri ajankohtina laadittuja ja kertovat, että osaltaan, että asia on ollut jatkuvasti esillä. 25

26 Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kuukausittain vuosina '000 Alkuperäinen ja kausitasoitettu trendisarja Työttömät työhakijat Avoimet työpaikat /tyoavo/TEM Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

27 27

28 Vaikeasti työllistyvien eri osatekijöiden kohdalla sen estäminen, että tasot eivät jää pysyvästi korkeiksi Työttömyyseläkkeellä olevat, tuleva kehitys voimassa olevan lain perusteella Toimenpiteeltä työttömäksi Yli vuoden työttömänä 16 kuukauden aikana Yli vuoden työttömänä olleet Työvälitystilasto/Tiainen Pekka '03 '04 '05 '06 '07 '08 ' '12 28

29 Maksuhäiriöt kasvavat hälyyttävästi ja olennaisesti enemmän kuin työttömyys 29

30 Työllistämistuki ja työharjoittelu Omaehtoinen opiskelu Työvoimakoulutuksessa Vuorottelupaikkaan työllistetyt Kuntouttava työtoiminta Työelämävalmennus, työllistämistuella Työharj, työmark,tuki/työelämävalm, Yksityiset Kunnat Valtio 0 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 '11 '12 Työnvälitystilasto/Tiainen Pekka

31 Työllistämistuki Yksityiset Kunnat Valtio 0 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 '11 '12 Työnvälitystilasto/Tiainen Pekka

32 Muutos aktiivisen työvoimapolitiikan toimissa, henkilöä Aktiivisen työvoimapolitiikan toimet (TEM:n momentti 51 työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) v lisäbudjetti mukaan lukien Tiainen, Pekka luvun lama Finanssikriisi Palkkatuki ja starttiraha työttömille Työvoimakoulutus Työharjoittelu ja työelämävalmennus Starttiraha ei-työttömille ja muut kuin 51 mom 32

33 33

34 34

35 Henkilöä Työvoimapolitiikan toimet, vuosi 2013 valtion budjetti. Tilanne Lisäksi kuntouttava työtoiminta, vuoroteluvapaa, työharjoittelu- ja valmennus työmarkkinatuella ja omaehtoinen koulutus työttömyysturvalla Lisäksi osa-aikatyöhön sijoitetut, TEM:n ATP:n pitkän momentin toimiin sijoitetut yhteensä Lisäksi starttiraha, TEM ATP Lisäksi työvoimakoulutuksessa olevat, TEM ATP Työllistämistuilla työllistetyt yhteensä, TEM ATPlisätty arvio ESR-toimista TEM Aktiivisen työvoimapolitiikan (ATP) momentti , jolle keskitetty aktiivisen työvoimapolitiikan toimet TEM:n osalta Lähde: Työnvälitystilasto, v. 2012, v budjetti sekä arvio. Vuosia ei ole muutettu vuoden 2011 budjettiriihen tilanteesta/tiainen Pekka Tasojen nostua vuosina ja uuden kehyksen perusteella vuosille on mahdollista saada tasokorjausta. 35

36 2 Työttömyyden kustannukset ja työllisyyden hyödyt verotulojen ja kasvun kannalta. Miten arvioidaan? 36

37 I Johdanto: Menolaskenta II Työttömyyden kustannukset mitattuna työttömyysturvana ja menetettyinä verotuloina verrattuna työssäoloon III Kasvuvaikutusnäkökulma IV Sosiaaliturvaperusteinen kustannuslaskenta V Sovellutuksia verotulohyötyyn ja työttömyyden kustannussäästöihin perustuvista laskelmista kahden laskentaesimerkin valossa 37

38 Yli 2 vuotta työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien työllistämisen kustannukset ja hyödyt julkiselle sektorille, laskelma Tarja Filatovin johtamaa välityömarkkinatyöryhmää varten, Tiainen, Pekka, Tuloksen mukaan henkilöä kohden nettohyöty- tai kustannus on seuraava: 38

39 Tuloksen mukaan henkilöä kohden nettohyöty- tai kustannus on seuraava: HYÖTY TYÖLLISTYMISESTÄ, JULKISEL- LE SEKTORILLE MIINUS PALKKAUS- Milj. MENO euroa 1) TYÖLLISTÄMINEN YKSITYI- = SELLE SEKTORILLE 158 2) VALTION TYÖLLISTÄMINEN = ) KUNTIEN TYÖLLISTÄMINEN = -225 Tuloksen mukaan henkilöä kohden nettohyöty- tai kustannus on seuraava: HYÖTY TYÖLLISTYMISESTÄ, JULKISEL- LE SEKTORILLE MIINUS PALKKAUS- MENO Euroa 1) TYÖLLISTÄMINEN YKSITYI- = SELLE SEKTORILLE ) VALTION TYÖLLISTÄMINEN = ) KUNTIEN TYÖLLISTÄMINEN =

40 PERUSTILANNE, JOSSA TYÖLLISYYS LISÄÄNTYY TYÖLLIS- TÄMISEN MÄÄRÄLLÄ, VUOSIKUSTANNUS HENKILÖÄ KOHDEN, euroa TYÖN HINTA, PALKKAUSKUSTANNUS = 25858,16 KÄTEENJÄÄVÄ TULO = 16050,03 KÄTEENJÄÄVÄ TULO MIINUS = VÄLILLISET VEROT 12840,02 TYÖTTÖMYYSTURVA = 8976,00 TYTTÖMÄN KÄTEENJÄÄVÄ TUL0 = 7673,10 TYÖTTÖMÄN KÄTEENJÄÄVÄ TULO = MIINUS VÄLILLISET VEROT 6138,48 HYÖTY TYÖLLISTYMISESTÄ = JULKISELLE SEKTORILLE = VEROTU- TULOLISÄYS + SÄÄSTÖ TYÖTTÖMYYS- TURVASSA 15946,61 PALKKATUKI TYÖLLISTÄMISESSÄ -Perustuki tai sovellutuksessa käytettävä -Korotettu tuki HYÖTY TYÖLLISTYMISESTÄ, JULKISEL- LE SEKTORILLE MIINUS PALKKAUS- MENO Euroa 1) TYÖLLISTÄMINEN YKSITYI- = SELLE SEKTORILLE ) VALTION TYÖLLISTÄMINEN = ) KUNTIEN TYÖLLISTÄMINEN =

41 Muuttujat KUUKAUSIA JA TYÖTTÖMYYDEN KOKONAISKUSTANNUS- LASKELMISSA TYÖTTÖMIEN LUKUMÄÄRÄ KUUKAUSIA TYÖTTÖMIÄ TYÖSSÄ LASKENTASOVELLUTUKSESSA -TÄYSTYÖLLISYYDESSÄ TYÖTTÖMIÄ TYÖTTÖMIÄ TYÖNHAKIJOITA TOIMIEN MÄÄRÄ, HENKILÖÄ PALKKA EUROA/KK PALKKA LOMARAHAN TAKIA 12,5/12 X PALKKA) TYÖNANTAJAN SOSIAALITURVAMAKSUT, YKSITYISET TYÖNANTAJAN SOSIAALITURVAMAKSUT, KUNNAT Työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu Työnantajan sairausvakuutusmaksu Työantajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työeläkevakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu paikallishallinnossa Työnantajan ryhmähenkivakuutusmaksu (ei perussovellutuksessa) PALKANSAAJAN SOSIAALITURVAMAKSUT JA VEROT, % Palkansaajan sairausvakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajan työeläkevakuutusmaksu Kunnnallisveroäyri Kunnallisverossa vähennysten osuus Valtion tulovero TYÖTTÖMYYSTURVA (tässä puolet työmarkkina- ja ansiotukea) Työmarkkinatuki euroa/kk Ansiopäiväraha euroa/kk (ansiotuki) Toimeentulotuki ja asumistuki keskimäärin työmarkkinatuen saajille euroa/kk Palkkatuki, sovellutuksessa käytettävä Palkkatuki, perustuki Korotettu palkkatuki TYÖTTÖMÄN MAKSAMAT SOSIAALITURVAMAKSUT JA VEROT Kunnallisveroäyri Kunnallisverotuksessa vähennysten osuus, % VÄLILLISTEN VEROJEN OSUUS, % TYÖTULOJEN KANSANTUOTEOSUUS, % TOIMIEN MÄÄRÄ, HENKILÖÄ KOKONAISTYÖLLISYYS BRUTTOKANSANTUOTE MARKKINAHINTAAN, MRD EUROA KOKONAISTYÖLLISYYDEN LISÄYSOSUUS TARKASTELLULLA SEKTORILLA OSUUTENA TUKITYÖLLISTEN LUKUMÄÄRÄSTÄ -Vaihtoehtoja herkkyyslaskelmiin (kerroin alenee epälineaarisesti toimien määrää kasvatettaessa) TUOTTAVUUSSUHDE 41

42 Sovellutusesimerkki Tiainen, Pekka Vähintään 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien työllistämisen edistämisestä ja kuntien rooli 42

43 Kun 500 päivää työmarkkinatukea saavia sakon piirissä on siten ja arvio yhtäjaksoisesta päivän työttömyydestä on siten , yhteen laskettuna saadaan siten työmarkkinatukea saavaa työtöntä, jos luvuissa ei ole merkittävää päällekkäisyyttä. Päällekkäisyyttä voi tulla, jos on yhtäjaksoinen työttömyys päivää työmarkkinatuella olevalla ja pidemmältä ajalta kertyy vähintään 500 päivää työmarkkinatuella, vaikkei yhtäjaksoisesti. 43

44 Työmarkkinatuki 697 euro kuukaudessa ja 8364 euroa vuodessa vuonna 2013 vastaa työttömälle 460 miljoonaa euroa työmarkkinatukea. Pyöristetyin luvuin tästä maksetaan työmarkkinatukea sakon piirissä oleville 360 milj. euroa, josta kunnat palauttavat sakkona 180 miljoonaa euroa valtiolle päivää työttömänä yhtäjaksoisesti olevien osalle tästä maksetaan työmarkkinatukea noin 100 milj. euroa. Nykytilanteen mukaan siis valtio maksaa 460 milj. eurosta 280 milj. euroa ( ) ja kunnat sakkona 180 milj. euroa. 44

45 Kun nämä siirtyvät kunnille, valtion maksamia työmarkkinatukia siirtyy kuntien kautta maksettavaksi valtion osuus 280 miljoonaa euroa ja kunnat maksavat vastaavasti tämän summan lisää, mutta saavat rahan valtiolta. Työllistämisen edistämiseksi valtio kuitenkin maksaa kunnille 130 miljoonaa lisää palkkatukia ym. varten. Tällöin valtio ei säästä 280 milj. euroa vaan 150 milj. euroa ja kunnille tulee vastaavasti lisäkustannusta 150 milj. euroa. Laskelmassa työmarkkinatuen siirron lisäksi kunnat saisivat em. 130 milj. euroa, jolloin työllistämisessä voidaan käyttää työmarkkinatukivaroja ja tätä. 45

46 Työllistämisestä kunta saa taloudellisena hyötynä verotuloa ja säästöä sosiaalimenoissa kun työtä on enemmän. Jos työllistäminen tapahtuu yksityiseen sektoriin siten, että sieltä laitetaan myöskin lisärahoitusta, kunnan talouden kannalta tilanne edelleen paranee. 46

47 Nämä hyödyt eivät kata koko 150 miljoonaa euroa, mutta voivat alentaa nettokustannuksen lähelle 100 miljoonaa euroa kun eri tekijät otetaan huomioon. Näin jos työllistäminen onnistuu siinä määrin, että lisätyöllisyyttä saadaan aikaan esimerkiksi henkilöä henkilöstä. Tämä havainnollistaa asiaa. 47

48 3 Työllisyystoimet 48

49 Kysymys investoinneista -Yksityiset -Kuntien ja valtion pitkäaikaisilla lainoilla ja aientamisesta -Eläkerahastot -Kysymys pääomatulojen osuudesta, pääman viennistä ja investointiasteesta -Kysymys investointien työllisyyshyödyistä ja hyödyistä verotuloina ja säästöinä työttömyyden kustannuksista Vaihtoehdot konkursseille aina kun elinkelpoinen yritys 49

50 Aktiivisen työvoimapolitiikan toimet yhdistettynä työvaltaisen toiminnan verokiilaan vaikuttamiseen ja yleissitovuuteen -Palkkatuet ja muut työvoimatuet versus passiivinen tuki -Osaaminen, koulutus -Työn tuottavuus ja työvaltainen toiminta -Työn organisointi ja työaikajärjestelyt -Työvoiman tarjontaan vaikuttaminen Lyhennetyt työviikot ansiopäivärahakompensaatiolla irtisanomisten ja koko aikalomautusten sijasta niin paljon kuin mahdollista 50

51 Kysymys sopimuskorotusten mitoituksesta -Kysymys reaalista käytettävissä olevaa tuloa tukevasta kotimaista kysyntää tukevasta ratkaisusta, mutta Saksaa hitaammasta ansionoususta esimerkiksi kolmivuotisella sopimuksella -Kysymys alakohtaisten erojen ottamisesta erikseen tai alakohtaisesti huomioon -Kysymys muutosturvan vahvistamisesta ja aktiivisen työvoimapolitiikan vahvistamisesta työttömyysriskin vähentämiseksi ja työttömyyden pitkittymisen katkaisemiseksi ja työvoiman saatavuudesta huolehtimiseksi myös tällä tavoin 51

52 Teollisuustyöntekijöiden nimelllispalkkojen* kehitys Keskusjärjestöjen välillä sovittu palkankorotus** Liittokohtaisesti sovittu palkankorotus Työpaikkakohtaisesti sovittu palkankorotus ja rakennemuutokset /earninf2/TEM Lähde: Tilastokeskus *Koko pylväs osoittaa teollisuustyöntekijöiden nimellispalkkojen kasvun vuosittain neljännestä neljänneksestä toiseen. **Vuoden 2011 sopimus ei ollut puhdas keskusjärjestösopimus

53 Konkurssiin haetut yritykset 3300 Liukuva vuosisumma ja sen trendi /konkurssit/TEM Lähde: Tilastokeskus

54 Kysymys työvoiman ja osaamisen ennakoinnista Kasvu- ja työllisyysstrategian välttämätön osa on kansantalouden kehikossa tapahtuva työvoiman, työllisyyden ja koulutustarpeiden ennakointi sekä hyvä tilastoperusta. Nämä ovat olleet Suomessa vahvuuksia. Menemättä aiheeseen enempää, tätä on tarpeen korostaa, koska erilaisissa säästötalkoissa tällaiset perusasiat tahtovat helposti unohtua. Sama huoli on Euroopan mittakaavassa ja 54 laajemmin.

55 LOPUKSI Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokeilu on toimien määriltään rajallinen. Silti senkin osalta voidaan tehdä arvioita työllistymisen hyödyistä verotulojen lisäysten ja työttömyyden kustannusten säästöjen vastapainoksi toimien rahoitukselle. Olennaisinta tässä yhteydessä kuitenkin on kehittää menetelmiä ja lähestymistapaa, koska kyseessä on kokeilua. 55

56 Vaikuttavuudessa ratkaisevaa on, ettei rajauduta tarkastelemaan vain sitä hyötyä, joka syntyy mahdollisesta avoimille työmarkkinoille siirtymisestä, vaan toimenpiteen aikaista hyötyä yhteiskunnan nettokustannusnäkökulmasta sekä työttömille ja muille talouden toimijoille sekä hyötyä siitä, että työmarkkinakelpoisuus säilyy ja syrjäytyminen vältetään, vaikkei olisikaan suoraan seurausta avoimille työmarkkinoille työllistymisen kannalta. 56

57 Menetelmästä perustarkasteluita Tiainen, Pekka (2000), Työttömyyden kustannukset 1990-luvun Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 3/ /003tiainen.pdf?sequence=1 Tuleva esitelmä Pekka Tiainen (TEM, HY) Taloudelliset vaikutukset työllisyysvaikutusarvioinnin osana lainvalmistelussa. Kommentoi Timo Tohmo (JY). TALOUSTUTKIJOIDEN XXX KESÄSEMINAARI Jyväskylässä

58 Kiitos mahdollisuudesta esittää näitä näkökohtia 58