Kai Seikku Mainostoimistosta makkarabisnekseen. Rinnerieha päätti lyhyen talven. Juha-Matti Sirviö ei väsy voittamaan

Transkriptio

1 Kai Seikku Mainostoimistosta makkarabisnekseen Rinnerieha päätti lyhyen talven Juha-Matti Sirviö ei väsy voittamaan

2 Pääkirjoitus Väärinymmärryksiä Basso-lehden päätoimittaja Jan Zapasnik tuskaili omassa pääkirjoituksessaan, yllätys yllätys, pääkirjoituksen kirjoittamisen hankaluutta. En oikeesti jaksa kirjoittaa mitään pääkirjoitusta. En ole nukkunut kahteen yöhön kunnolla. Mulla on törkeimmät silmäpussit, ahavoitunut olo ja jatkuva päänsärky, mies avautuu. Ihan noin raakaa touhua ei PK:n väsääminen ole, mutta pystyn eläytymään varsinkin tähän kommenttiin: Lehti pitäisi saada 15 minuutin päästä painoon. Deadline on kuulemma ehdoton, painokoneet odottavat jo. Lyhyt avautuminen sallittakoon, vaikka painokoneet tosiaan jo odottavat. * * * * * * On niin helppo tulla väärinymmärretyksi. Toisen huumori on toisen vittuilua. Kaikissa yhteyksissä kun ei ole edes hymiöitä selventämässä osapuolten oikeita tarkoitusperiä. Ja toisaalta, joskus tuntuu, että jopa kasvotusten puhuessa noille irc-galleria sukupolven vitsauksille olisi käyttöä. =), :P tai :D lauseen lopussa löysentää mahdollisesti jo karvansa nostaneen lukijan pipoa. Murrerajoitteisena, lähinnä ylivenähtäneestä intonaatiosta kärsivänä keskisuomalaisena jaksan ihmetellä murteita. Sanokaa mitä sanotte, mutta aika solmuun niitäkin käyttämällä tarvittaessa pääsee. Suosikkiesimerkkinäni toimikoon JYPissä muinoin kiekkoillut tsekkitähti Tomas Chlubna. Tuli median vuoro haastatella tätä (kielitaidotonta) maaliseppoa, tulkiksi värvättiin samassa joukkueessa pelannut tsekkipuolustaja, joka englantia osasi. Ei mennyt kauaakaan kun haastattelu keskeytyi. Anteeksi, en tiedä mitä kieltä hän puhuu. Kuulostaa vähän kuin tsekiltä, mutta ei se sitä ole, tulkkina toiminut maanmies pahoitteli. Todellinen kielimuuri, sano. Vaikka ei väärinymmärryksiin toisaalta mitään kielimuuria tarvita. Yhtä lailla sosiaalinen tausta, kasvatus, tai vaikkapa harrastukset määrittävät sen, miten eri sanat kenenkin korvissa soivat. * * * * * * Tätä kirjoittaessani ulkona on 19 astetta lämmintä. Niin aurinkoista ja keväistä kuin näillä leveysasteilla voi huhtikuussa ollakaan. Kohta on kesä. Fuksin kesään ilmestyy yksi uusi elementti. Tuskin yhtenäkään aiempana kesänä koko lukuvuoden ympärillä ollut porukka on hajonnut näin voimakkaasti ympäri maailmaa. Joku matkaa mangonpoimijaksi toiselle puolelle maailmaa, toinen hajoilee työnhaussa vielä vapun kynnykselläkin. Tätä lukiessasi (heh) edessä on todennäköisesti vielä se vappukin, mutta toivotan kuitenkin kaikille hauskaa kesää. Kuten eräässä hotellimainoksessa joskus todettiin: pitää lähteä, että voi tulla takaisin. Nähdään syksyllä. Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja Julkaisija Jyväskylän yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Pörssi ry Päätoimittaja Lauri Markkanen tiedotus@porssiry.fi Yhteystiedot Pörssi ry PL 35, Jyväskylä (014) Valokuvaaja Tuomas Reivinen Avustajat tässä lehdessä Teemu Aholainen, Katri Haakana, Anna Hartikainen, Tiina Järvenpää, Juha Kansikas, Petteri Kari, Antti Kirmanen, Tiina Kokkonen, Riku Leppänen, Juha Lintula, Petri Marjava, Antti Ollikainen, Tuomas Reivinen, Jenni Sinkko, Sami Sipilä, Tommi Skottman, Hannu Vehniäinen, Jouni Vuorinen Paino Kirjapaino Ässä Oy, Vaajakoski Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa, seuraava lehti viikolla 31 PÖRSSIKURSSI

3 SISÄLTÖ 02/2007 Sisäistä kimiräikköstä etsimässä s.10 Bensankatkua ja pörinää Lutakossa. Pörssiläiset pistäytyivät Karting Centeriin etismään sisäisiä kimiräikkösiään. 24 kilpailijaa mittasivat nopeuttaan ensin aika-ajoissa ja näitä seuranneissa neljässä eri finaalilähdössä. Entä miten kävi päätoimittajien välienselvittelyssä? Hier spricht man deutsch s. 26 Tiina Kokkonen vietti vaihtariaikansa Mannheimissa ja selvitti muun muassa, onko Saksa sittenkään niin paska maa. Lue raportti. Kai Seikku s.18 Ajattelu on kohdistettava siihen, mitä ei ole ja mitä ei ole pidetty mahdollisena. Tavat on käännettävä päälaelleen ja kysyttävä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, entä jos. Myös turvalliselle vaihtoehdolle pitää etsiä kuumeisesti entä jos vaihtoehtoja, toteaa HK Scanin toimitusjohtaja Kai Seikku. VAKIOT 4 Puheenjohtajalta 14 Kyllin hyvää 15 Kopo-vastaavalta 31 Keski-Suomen Ekonomit 5 Viinikurssi Pörssiläinen ei sylje lasiin, ei edes viininmaistajaisissa. 6 Rinnerieha 2007 Talvikautta pääteltiin Riihivuoren maisemissa perinteisin menoin. 8 Bad Taste -sitsit 10 Nordea Karting Mitä tapahtuu, kun pari tusinaa kylteri-räikköstä päästetään irti? 12 Tiedekunnasta 16 Kolumnistina Juha Kansikas Sukupolvenvaihdoksen haasteet. KOHTAAMISIA 18 Kai Seikku Mainosmaailmasta makkarabisnekseen. 22 Juha-Matti Sirviö Pörssiatleetti -juttusarja jatkuu. 24 Leffapörssi 25 Nesu-reportaasi 26 Saksalaista elämäntapaa kokeilemassa Tiina Kokkonen vietti syksyn Saksassa. 29 Korean kirjeenvaihtaja 30 Vastaisku Kuinka kaukana Agora onkaan Seminaarinmäeltä Pörssikurssi tirkistelee Tommi Skottmanin paljastukset jatkuvat. Tällä kertaa tutkailuun joutuu hallituksen sähköpostilista. 35 PAatos Vielä (ainakin) kerran, pojat... PÖRSSIKURSSI 3

4 Puheenjohtajalta Sydämen valloittanut brandi Nyt, kun markkinointi-huuhaa on päästetty valloilleen, ei paluuta enää ole. Kioskitieteet kunniaan! Hallitus on tänä vuonna ottanut tavoitteekseen pörssiläisen brandin vahvistamisen. Pohjalle täytyy kartoittaa, mikä on Pörssin ja pörssiläisten brandi-imagon nykyinen asema. Jotta kartoitus kattaisi maat ja mannut, brandi voidaan nähdä tuotteena, persoonana, organisaationa ja symbolina. Jos pörssiläistä tarkastellaan tuotteena, on mielestäni kaupan hyllyltä otettavissa kaupallisen alan moniosaaja, joita tänäkin keväänä on kaupattu kesätyömarkkinoille. Valitettavasti kaikki työnantajat eivät ottaneet random-arvonnoissaan tätä moniosaamista huomioon ja näin ollen osa kylterinplantuista lähtee Norjaan turskaa pakkaamaan. Onneksemme vielä koittaa sekin aika, kun suuret ikäluokat jäävät Suomessa eläkkeelle ja pörssiläiset myydään kaupan hyllyiltä hetkessä loppuun. Tähän on hyvä lisätä, että Pörssistä on tulossa myös tuotteiden jälleenmyyjä. On sinun aikasi vaikuttaa, mitä tuotteita haluaisit ostaa myöhemmin tänä vuonna lanseerattavasta Pörssi-storesta. Parantaisiko elämänlaatuasi Pörssin oma laulukirja, taskumatti vai kylpytakki? Ideoitasi voit kirjata Pörssin foorumille. Entäpä Pörssi persoonana? Tähän henkilöitymään sisällytetään niin itse pörssiläinen kuin suhteet Pörssiin. Kiistatta suhteet omaan ainejärjestöön ovat kunnossa, mutta voisin väittää meitä koskevien stereotypioiden edelleen jylläävän muiden opiskelijoiden keskuudessa. Tarina on kertonut, että pörssiläinen pukeutuu muotivaatteisiin, pukuun ja joskus ryvettyneeseen valkoiseen haalariin. Hän lukee Kauppalehteä ja Talouselämää. Hän puhuu suhdannevaihteluista ja talouden kiertokulusta, kultalusikka suussa kolisten. Hän ajaa uudenkarhealla autolla ja hamuaa valtaa ja mammonaa. Tämä on varmaan kolikon toinen puoli. Me kaikki kuitenkin tiedämme, että stereotypiassa on lieviä kärjistyksiä. Ja monipuolisista luonnehdinnoista johtuen aktiivista ainejärjestöämme ei ainakaan voi sanoa tylsäksi. Tylsyyden ehkäisee esimerkiksi hyvät bileet, jotka niittävät mainetta myös muissa kaupungeissa ja ainejärjestöissä. Bileistä saa opiskelun ohelle hyviä muistoja ja tästä on osoituksena 80-luvulla opiskelleiden kokoontumisajot - näihin karkeloihin voit tutustua osoitteessa com. Innolla odotan, pystyykö nykyiset vuosikurssit kokoontumaan parinkymmenen vuoden päästä muistelemaan opiskelun kulta-aikaa. Pörssi organisaationa on puolestaan dynaaminen ja ajan hengessä kestävä. Paikallinen toimija, joskin verkkomme ovat vesillä ympäri Suomen. Halu toiminnan kehittämiseen on valtava, ja tuleen ei todellakaan jäädä makaamaan. Tähän lisättynä, rahasäkki symboloi vaurautta ja idearikkautta. Ainejärjestömme vauraus ei tosin kehity ilman eläväistä liiketoimintaa, kuten me moniosaajat tiedämme. Onneksemme vielä koittaa sekin aika, kun suuret ikäluokat jäävät Suomessa eläkkeelle ja pörssiläiset myydään kaupan hyllyiltä hetkessä loppuun. Tämän selvityksen perusteella voisi sanoa, että imagomme pohja on vahva, eikä se vaadi suuria suunnanmuutoksia. Osoituksena vahvuudesta on suuntaamme kohdistettu kritiikki ja stereotypiat. Tavoitteeksi voisimme ottaa stereotypioiden lieventämisen ja pörssiläisen asemoinnin työnantajien mieliin. Loppuun on hyvä muistuttaa, että me kaikki olemme viestejä ainejärjestöstämme. Kuten joku viisas on sanonut: Brandi, joka valloittaa mielesi, saa aikaan käytöksen. Brandi, joka valloittaa sydämesi, saavuttaa sitoutumisen. Katri Haakana 4 PÖRSSIKURSSI

5 RINNERIEHA Vino pellite curas KATRI HAAKANA Parisenkymmentä pörssiläistä hääti huolensa pois viinin avulla keskiviikkoisena iltana Giggling Marlinissa. Viinikurssilla tietoa oli jakamassa Jorma Joppe Hirvikoski (kuvassa vasemmalla) Jyväskylän viiniklubista. Parin tunnin aikana opimme viinin maistelun alkeet: tutkimme värejä, määritimme tuoksuja ja kutkuttelimme makuhermoja. Kunnon pörssiläisinä emme heittäneet hyvää ainetta hukkaan, vaan kurssi suoritettiin ilman sylkykuppeja. Arvioitavana olleet viinit sopivat opiskelijabudjetille, sillä ne olivat kymmenen euron hintaluokkaa. Joppe valjasti meitä, että viinin asiantuntijaksi ei voi koskaan tulla, ystäväksi kylläkin. Viini on myös loputon asia. Tietoa nuuhkiessa, sanoja vaihdettaessa on hyvä muistaa, että kaikkea ei voi, eikä tarvitse tietää! Ohessa kuitenkin Jopen ohjeita viinin maisteluun. Lisää tietoa löydät mm. sivulta Sieltä saat käsiisi viiniklubin käyttämän arvostelulomakkeen, jonka avulla on helppo vertailla viinejä ihan kotioloissa. Viinin tutustumistekniikka pähkinänkuoressa: Katso-haista-maista ja yhdistä nämä Kun viiniin tutustuu, kannattaa tilassa olla hyvä valaistus. Ympärillä ei saisi olla voimakkaita tuoksuja, kuten haju- ja partavesiä. Näiden lisäksi hyvä viinilasi on kaiken a ja o, jotta katsominen, haistaminen ja maistaminen voidaan aloittaa. Hyvä viinilasi Hyvä viinilasi on riittävän isokokoinen ja siinä on puolipallon muotoinen pohja. Muutoin lasi kannattaa olla muodoltaan sisäänpäin kääntyvä tulppaanimalli, sillä se kerää tuoksut parhaiten. Jalan täytyy olla riittävän pitkä, koska ote otetaan jalasta. Lasin tulisi lisäksi olla kirkas, hiomaton ja koristeeton, silloin väri ja mahdolliset virheet näkyvät parhaiten. Katso Viiniä tarkasteltaessa tulisi kiinnittää huomiota viinin kirkkauteen, värin syvyyteen, väriin itsessään, viskositeettiin ja mahdolliseen kuplimiseen. Viinin tulisi olla kirkasta samea viini kertoo usein valmistusviasta. Voimakas väri viittaa täyteläisestä viinistä ja yleensä mitä voimakkaampi väri, sitä etelämpänä rypäle on kasvanut. Viskositeetti kertoo puolestaan jäännössokerista ja alkoholipitoisuudesta. Kupliminen kuuluu kuohuviinin ohella joihinkin valkoviineihin - se antaa raikkautta. Punaviinien kohdalla se on usein merkki ei-toivotusta jälkikäymisestä. Haista Suurin tekijä viininmaistelussa on hajuaisti, sillä loppujen lopuksi se määrää, miltä viini maistuu. Pyörittämällä viiniä lasissa se saa enemmän pintaa ja tuoksut irtoavat paremmin. Lasin yläreunasta saa keveimmät kukkaiset tuoksut parhaiten esiin alareunasta taasen raskaimmat bouqet-tyyppiset ominaisuudet (kypsytyksestä ja varastoinnista syntyvät aromit). Tuoksut voivat vaihdella mustaherukasta grillihiileen ja sitruunasta märkään eläimeen. Mielleyhtymät voivat olla miten persoonallisia tahansa. Maista Vaikka maistamalla saa usein eniten irti, niin todellisuudessa suu maistaa vain hyvin vähän - makeuden, suolaisuuden, happamuuden ja karvauden. Viidentenä makuna on umami, eli täyteläisyys, jota kaikki eivät pysty maistamaan. Muut maut, mitä maistamme ovat suusta nielun kautta nenään nousevia tuoksuja. Makeus maistuu kielen kärjessä, suolaisuus kielen päällä molemmin puolin. Happamuus maistuu kielen sivuilla taaempana ja alapuolella, karvaus puolestaan suun takaosassa. Vaikka viini olisi täysin kuivaa, voi kukkaiset, hedelmäiset ja siirappiset tuoksut luoda mielikuvan makeammasta viinistä. Viinien yhteydessä puhutaan tanniinisuudesta eli parkkihaposta. Se ei tule esiin makuna vaan tunteena, joka kuivaa suun. Tanniinit saavat kielen ja ikenet kurttuun! Viiniä kannattaa pyöräyttää ja pureskella suussa, jolloin viini kiertää kunnolla kaikkien makunystyröiden ohi. Jälkimaku paljastaa viinistä eniten. On myös huomioitava, kuinka viinin maku muuttuu ja kuinka pitkään maku säilyy suussa. Kokonaisuus Lopuksi täytyy miettiä, millainen kokonaisuus viinistä muodostuu. Onko viini kaikilta osiltaan harmonisessa tasapainossa, vai lupasiko jokin osa liikaa. Kannattaa myös miettiä, minkä ruoan kanssa viini voisi sopia yhteen ja myöhemmin testata, osuiko arvaus oikeaan. Vinum laetificet cor hominis viini tehköön ihmisen sydämen iloiseksi. PÖRSSIKURSSI 5

6 TAPAHTUMAT Heti alkuillasta intouduttiin olutviestiin. Lyhyenläntä talvikausi päätettiin poikkitieteellisen hassutteluun Riihivuoressa, Keski-Suomen helmessä eli Muuramessa. Poikkitieteellinen hauskanpito päätti lyhyen talven PETTERI KARI, teksti KATRI HAAKANA, LAURI MARKKANEN, kuvat Pörssin perinteinen aka. Rinnerieha Riihivuori 7.3. Pörssin perinteinen, ennen Rinneriehana tunnettu tapahtuma, pidettiin toista kertaa Riihivuoressa. Luvassa oli poikkitieteellistä hauskanpitoa haastavien talvilajien parissa. Paikalle saapui JYU:n opiskelijoiden lisäksi vahvistuksia niin teekkarikunnasta kuin Mikkelin kauppatieteellisestä. Opinkiven saunassa osaanottajat saivat naureskella illan kohelluksille ja loppubileet Giggling Marlinissa kruunasivat kokonaisuuden. Tapahtuman kotisivut mainostivat: Hauskanpitoa, ulkoilua, opiskelijoita, ohjelmaa, kilpailuja, musiikkia, saunomista, armotonta bailausta Se on suurin - se on mahtavin - se on Pörssin Perinteinen!. Katteetonta hypetystä markkinointi ei ollut. Paikalle oli saapunut bussilasteittain opiskelijoita ympäri Keski-Suomea. Opiskelijoiden verkostoituessa Riihivuoren rinteillä DJ soitti menevää musiikkia ja Niin lähellä, niin kaukana. Kaljabenji keräsi runsaasti janoisia yrittäjiä. PÖRSSIKURSSI

7 kaikkialla oli aistittavissa rento meininki. Kuka tahansa pääsi kokeilemaan taitojaan lumigolfissa, kaljabenjissä, tarkkuusheitossa ja Osuuspankkiryhmän sponsoroimassa mäenlaskussa. Näiden lajien vaatima keskittyminen ja tarkkuus herpaantui monella päivän mittaan, mutta kilpailuista voitettavat palkinnot saivat yrittämään viimeiseen asti, kaljabenjissä jopa aivotärähdyksen vaaran uhalla. Kaaos karanneesta pullosta Joukkuelajeina Pörssin perinteisessä oli lumifutis, possuryömintä, häkkyrälasku ja köydenveto. Lumifutis jatkui koko päivän kiihkeänä ja tasaväkisenä kamppailuna kannustusjoukkueiden huutojen raikuessa ympäri Riihivuorta. Voittajana selviytyi lopulta paras ja kestävin joukkue Team Spirit. AA-kerho oli loistavasti kakkonen. Possuryömintä osoitti kuinka janoisia osallistujat olivat, sillä rinteeseen tippunut kilpailijan viinapullo sai aikaiseksi lähes kaaoksen. Onneksi kuitenkin pullo palautui oikealle omistajalle ja muut osaanottajat palkittiin omilla pulloillaan, voittajajoukkue lunnollisesti isoimmalla. Viimeisenä lajina Riihivuoressa oli köydenveto. Laji keräsikin osallistujien lisäksi suuren kannattajajoukon. Voittajana selvisi lopulta raivoisan kamppailun päätteeksi Köydenhinaajat. Voittajien taisteluhuuto. Lumifutiksen mestaruuden pokannut Team Spirit valmistautumassa otteluun. Häkkyrälasku oli päivän odotetuimpia ohjelmanumeroita. Kuvan häkkyrä päätyi rinteen suojaverkkoihin. Lopulta päivä oli ohi, mutta ilta vasta alkamassa. Bussikuljetuksilla ihmiset siirtyivät kohti Opinkiven saunaa ja jatkoja. Saunalla tunnelma kohosi välillä jopa niin huippuunsa, että seinätkin olivat kaatua. Siellä oli kuitenkin mahtava tunnelma ja ilta jatkui vielä Giggling Marlinissa, missä viimeisetkin lämpenivät kylmästä, mutta tunnelmallisesta päivänvietosta Riihivuoren rinteillä. Jatkobändi Aleksis tulessa. Vetoooo, vetoooo, vetoooo... PÖRSSIKURSSI 7

8 TAPAHTUMAT Hyvän maun tuolla puolen Huonolla maulla, pienessä porukassa. Bad Taste -sitsit keräsivät vain viitisenkymmentä vierasta, mutta hauskaa oli. Kenties suurin osa pörssiläisistä ei vain osaa pukeutua mauttomasti? BAD TASTE -SITSIT GIGGLING MARLIN PK:n tutkivan journalismin dynamic duo sitseillä: ANTTI KIRMANEN, teksti TUOMAS REIVINEN, kuvat Ei räjähtäviä lampaita, ei planeettojenvälisen hampurilaisketjun edustajia, ei vähäisintäkään viittausta Peter Jacksonin esikoisohjaukseen Bad Taste (1987). Mutta sitäkin enemmän neonvärejä, vyölaukkuja, urponnäköisiä miehiä ja kauniimman sukupuolen edustajia, viiksiä, haalareita ja muita mauttomuuksia. Mauttomuuksien massasta huolimatta ei Pörssin Bad Taste sitseille Giggling Marlinin sokkeloihin saapunut kuin puolensataa sitsaajaa, eivätkä kaikki suinkaan olleet meikäläisiä tai edes kyltereitä. Mukana menossa oli ainakin lajitovereitamme Mikkelin Probbasta sekä ylpeitä humanisteja yliopistomme viestintätieteiden laitokselta. Näiden lisäksi sekaan oli soluttautunut eräs tekokalju verbaalininja kasvatustieteiden tiedekunnasta (kutsukaamme häntä tässä Härvä-Juhoksi), jonka lyriikkaa ja e- desottamuksia seurattiin useammankin punishmentin verran. Härvä-Juho oli kiistämättä illan ilopilleri, aivot olivat tukevasti narikassa jo ennen kuin viinan holtiton suurkulutus alkoi. Härvä-Juho ei kuitenkaan ollut ihan ainoa, jota punishmenteilla rankaistiin. Rankaisijat Ville ja Laura olivat kehittäneet kunnioitettavan repertuaarin häiriintyneitä, mutta viihdyttäviä sanktioita, joiden kärsijöille oli vaikea olla osoittamatta suosiota. Kohtalaisen kierot punishmentit Teknisesti vaikein näistä oli eräille epäkunnioittavasti Toastmaster Juholle (huom. eri kuin edellä mainittu) huudelleille kelmeille annettu tehtävä, jossa piti survoa pää kondomiin. Ei onnistunut, ja allekirjoittaneen yritys päätyi 8 PÖRSSIKURSSI

9 Miesten sarjan mauttomuuden multihuipennus oli päätoimittajamme Laurin kokonaisuus ja naisten sarjan parhaan hirvityksen oli pukenut päälleen Hanna. Pörssin Bad Taste sitsit noudattivat siis kaiken kaikkiaan tuttua kaavaa. Eksoottisen säväyksen toi ei-pörssiläisten opiskelijoiden näkyvyys ja väen vähyys. Alkoholin riskikulutuksen rajoista välitettiin aivan yhtä vähän kuin ennenkin ja ruoka oli totuttuun tapaan kylmää ja syöminen keskeytyi milloin laulujen tai punishmenttien, milloin nestetankkauksen tai vierustoverien kanssa hälisemisen vuoksi. Mutta enpä usko, että kukaan voisi väittää, ettei kivaa olisi ollut! Toastmaster Jounin lautaselle. Vaikeudestaan huolimatta tämä ei kuitenkaan ollut illan perversseintä antia. Kieroutuneinta punishmenttia onkin vaikea valita, ja tyydynkin esittämään ohessa muutaman ja jätän asian teidän päätettäväksenne: 1) illan teeman mukainen mauton journalisti joutui ottamaan huikan pullosta, jonka Boomi oli Pörssille lahjoittanut joskus menneisyydessä. Pullossa oli jotain alkoholipitoista, punaiseen vivahtavaa nestettä, kuulakärkikynä, turvakumi ja muuta sälää, jota viinapulloissa harvemmin kelluu. Punishmenttia vaati eräs hurmaava viestijäneito, joka syytti mautonta journalistia asioimisesta väärässä WC:ssä konferenssin aikana. Lisäksi journalistiuros oli kehdannut tunnustaa haluavansa nähdä tämän neidon alasti. 2) Lauma viestinnän opiskelijoita ja Härvä-Juho myönsivät kohdelleensa Toastmastereita epäkunnioittavasti ja rangaistukseksi rehellisyydestään joutuivat yhteistuumin syömään purkillisen silliä. Muut odottivat kauhulla jonkun yrjöävän ja kaikki nauttivat sillinhajusta vielä pitkään rangaistuksen jälkeen. 3) Härvä-Juho syytti Hanea seksuaalisesta häirinnästä, ja vaati punishmenttia, joka myös määrättiin. Kuitenkaan Hane ei lavalle yksin joutunut, mukaan pääsivät myös häirityksi joutunut H-J ja myöhästymisestä rankaistu kolmas jätkä. Tehtävänä oli esittää tilanne, joka kehittyy baaritappeluksi saakka. Poikien lyhyt, mutta sitäkin homoeroottisempi improvisaatio saavutti suuren suosion. Karmeimmat palkitaan Bad Taste sitseillä palkittiin myös illan parhaat mauttomat asut, eli kaiketi mauttomimmat asut. Palkintoja tuli jakamaan ikinuori Aira Samulin. Palkintojen jakamisen lisäksi mainiossa vireessä ollut Samulinin täti hihitteli, sekoili, tanssi, kähmi projektivastaava Annan daisareita ja kertoi härskin vitsin. PÖRSSIKURSSI 9

10 Bensankatkuiset välienselvittelyt NORDEA JKL KARTING CENTER 1. Saara Kolimaa 2. Otto Kauppinen 3. Matti Myllymäki LAURI MARKKANEN, TUOMAS REIVINEN, TOMMI SKOTTMAN, teksti TUOMAS REIVINEN, kuvat Pörssiläiset pistäytyivät Lutakkoon etismään sisäisiä kimiräikkösiään. 24 kilpailijaa mittasivat nopeuttaan ensin aika-ajoissa ja näitä seuranneissa neljässä eri finaalilähdössä. Voiton nappasi joukon ainoa nainen, Saara Kolimaa. Tarkimmat saattoivat huomata, ettei Saara ollut karting-auton ratissa aivan ensimmäistä kertaa, toisin kuin monet muut kisailijat. Tasaisessa finaalissa kärkikolmikko mahtui sekunnin sisään, himmeämmät palkintopallisijoitukset menivät Otto Kauppiselle sekä Matti Myllymäelle. Lutakon meluisan rallihallin kenties tunteikkain taisto nähtiin kuitenkin Pörssikurssin kolmen eri vuosimallin päätoimittajien välillä. Voiton tässä sisäisessä taistossa nappasi toki nykyinen tiedotusvastaava. Mutta miltä kisa näytti päätoimittajien silmin, ohessa aukottomat raportit. Karavaanarin pakokauhu Tätä mä olin odottanut pitkään. Mä rakastan vauhtia, kovaa vauhtia. Se on niin mahtavaa kun voi vaan vetää ihan täysillä! Ehkä siinä on jotain samaa kun ihminen haluaa aina nähdä jotain uutta ja mennä eteenpäin? Ja tosi kovaa! Ja niin me sit mentiin. Muutamia päiviä ennen kisaa mun viime lehdessä julkistettu vatsatauti uusiutui. Voi helvetti, miks just nyt? Onnistuin laihtumaan 4 kiloa ja sehän oli hyvä! Energiat oli vaan ihan nollissa. Mä tärisin tosi paljon ennen kisaa. Ostin kisabaarista energiajuoman, mut ei se auttanut. Taisin jännittää? Ajaessa kroppa onneks toimi paremmin: adrenaliini. Mut sit hajosi auto. No voi saatana! Vain kymmenen minuutin aikaajo ja mä seison rikkinäisessä autossa radan takamutkassa. Sain onneks nopeasti vara-auton ja pääsin ajamaan melko eheän aika-ajon. Ruuhka kyllä vaivasi aikoja. Varmaan muillakin? Tiesin heti että nyt ei vauhti riittänyt. Kuudes! No ok, jäi ainakin noi muut päätoimittajat taakse. Kärki ajoi ihan hullun kovaa. Ei mulla olis ollu mitään mahiksia kolmen sakkiin. Ehkä neljänneks? Olin aika masentunut. Toisaalta tuntui sit melko hyvältä istua B-finaalin lähdössä paalupaikalle, katsoa taakse muita etenkin päätoimittajia ja nostaa se keskisormi isolla hymyllä. Oli muutenkin jo vähän nöyrempi olo: enää ei tarvitse välittää kärjestä. Pääasia, että voitan tän finaalin ja Tommi pysyy hiljaa. Mietin, et mun on pakko ajaa ny varmasti. Yksikin pyörähdys pilaa kisan. Mä tärisin taas ennen kuin vihreät valot naksahti tauluun. Mä sain hyvän lähdön, mut ärsyttävän vaikea oli sovittaa vauhti oikeaksi. Pysyin kärjessä, mut takana ajava munapää hyökki silti aivan perässä. Alko kerääntyä oikein ahdistava olo! Just sellainen karavaanarin pakokauhu kun kilometrien pitkä jono vihaisia autokuskeja tööttäilee takana. Pakko puristaa kovempaa! Mä en edes tajua miten se tapahtui, mutta yhtäkkiä mä olin pyörähtänyt. Pari autoa ehti ajaa ohi. Ei vittu, nyt äkkiä! Niin just. Taisin pyörähtää vielä toisenkin kerran. Pyöri siellä kyllä yks sun toinenkin. Ei kovin ammattimaista touhua. Pitäisköhän tästä ajamisesta sit vaan yrittää nauttia? Moneskohan mä sit olin? Hävisin ainakin Tommille, niin se nauroi. Vissiin Laurillekin? No ihan sama. Ei paljoo enää kiinnostanu. Häviäjä. Vaikka mä analysoin ammattimaisesti kisan uhkakuvat, niin silti mä perhana kohtasin ne kaikki! Onneks mun heikkous ei ollut nopeus. Mun yksittäiset kierrosajat oli jopa tosi hyviä, mut kokonaisuus oli todella onneton. Mietin myöhemmin, et ehkä toi kisa kuvasi aika paljon sitä millainen mä olen ihmisenä. -Tuomas, päätoimittaja PÖRSSIKURSSI

11 Kiihdytin, ohitin, voitin Muistan kaiken kuin eilisen. Ummistan silmäni maistellakseni muistoani. Voittoshampanja maistuu suussani, yleisön hurraus kaikuu korvissani, käteni piirtävät nimikirjoituksia, tytöt jakavat puhelin numeroitaan, seppele on kaulassa, kasvot huulipunassa ja sponsorit tarjoavat toinen toistaan huikeampia sopimuksia. Sankari on pettämätön show-mies, kultivoitunut herrasmies, oman aikansa avantgarde. Kaiken, mihin hän ryhtyy, hän tekee huolella. Silloin, kun juhlitaan, ei tehdä töitä, silloin, kun tehdään töitä ei juhlita. Nyt juhlitaan Sankarin suvereenia voittoa, sponsorit hän sysää manageriensa hoidettavaksi. Ennakkosuosikki ei pettänyt tuhatpäistä fanijoukkoaan tälläkään kertaa. Sankarille kaikki oli alusta lähtien selvää. Aika-ajoissa suora kiihdytys paalulle, kuinkas muutenkaan. Finaalissa täysin dominoiva ote, vaikka auto ei ollut edes balanssissa, itse asiassa suurimman osan kisaa Sankari ajoi vain kolme pyörää maassa. Kilpailussa toiseksi sijoittunut vässykkäkin jäi reilut parikymmentä sekuntia, ja sekin vain siksi, että sankari körötteli viimeisen kilpailukierroksen kuin kunniakierroksena, kädet pystyssä ja yleisölle lentosuukkoja lähetellen. Voitto tuntui makealta. Kisan tarkoitus oli näyttää kiistaton Sankarin nopeus nykyiselle päätoimittajalle ja muutaman vuoden takaiselle emeritus päätoimittajalle. Päätoimittajilla riittää selitettävää. En saanut renkaita lämpiämään, jarrut ei toiminut, vaihdelaatikko reistaili, hydrauliikassa oli vuotoja jne jne Mutta, kaikkein raskauttavimpana syynä huonoon tulokseensa, he pystyivät mainitsemaan Balanssin. Tämän jälkeen Sankari ei tohtinut kuin hymyillä heille kohteliaasti. Voi voi, hän muistaa ajatelleensa, nöyryys on hyve. -Tommi, päätoimittaja 06 Hihittääköhän Räikkönenkin autossaan? Sovittelen helvetillisen rumaa kypärämyssyä päähäni ja etsin tarpeeksi jäämiesmäistä kypärää hyllystä. No hitto, tässähän meni jo hiukset sekaisin. Pöhöttynyt ex-päätoimittaja viihdyttää salin ainoaa varikkotyttöä ja yrittää sekoittaa ajatukseni epämääräisellä pikkuvittuilulla. Hyvinkään hondamies Skottman tuntuu olevan kovin varma voitostaan. Ennen aika-ajoa Karting Centerin työntekijä kehottaa ajamaan ensimmäiset kierrokset rauhallisesti autoon ja rataan tutustuen. Pah. Painan tallan pohjaan välittömästi. Olisihan se noloa, jos autoja alkaisi virrata ohi oikealta ja vasemmalta. Voimasuhteet hahmottuvat nopeasti. Ties missä ajolinjojen ulkopuolella pyörivät sankarit tulevat vastaan perä edellä, välillä jopa kolmen auton nipuissa. Repeän nauramaan ääneen, kun radan tiukimmassa neulansilmässä ohitan kolme kylki menosuuntaan riviparkkeerannutta kuskia. Hihitteleeköhän Räikkönenkin autossaan? Aika-ajon lopussa lähituntumaan liimaantuu toinen auto. Ohi ei päästetä, vaikka kosla lähellä hönkiikin. Kuski paljastuu Reiviseksi, hyvä etten päästänyt ohi. Päätoimittaja Cup huipentuu tapahtuman B- finaalissa, johon kaikki aikojemme perustella pääsemme. Reivinen itkee ajanotosta tuomaristolle ja pääsee säälistä eteeni paalupaikalle. Sen sijaan edellisvuosimallin päätoimittajan päänaukominen vaimenee kummasti, mies starttaa kisaankin jostain jämäruuduista. Lähtövalot hehkuvat punaisena. Reivinen vilauttaa keskisormea takana kyttääville kilpatovereilleen. Jo nyt aavistan, että Tuomaksella on pakin kestävyyden lisäksi ongelmia myös henkisen kantin kanssa. Eikä aikaakaan, kun tarkasti varjostamani Reivinen rysäyttää paineiden alla rengasvalleihin. Loppukisa selkeässä johdossa on tylsä. Hyvinkään hondamiestä, sen enempää kuin juuri muitakaan kilpailijoita ei näe kuin kierroksella ohittaessa. Selviän A-finaaliin, jossa pääsen koittamaan elämää karting-skottmanina olen kisassa täysi statisti. Kisan loppupuolella joku törkimys kolisuttelee autoni perään joka hemmetin mutkassa. Päätän viestittää, etten hyväksy tuollaista. Nostan käteni ylös, mutta kun en osaa päättää heristänkö nyrkkiä vai näytänkö sentteriä, tuloksena on puolittain ojennettu käsi ja vilkutuksen tapainen heilautus. Näyttipä varmasti viisaalta. Vi hät sam proplems vit te taiöörs, put tö reis vos kuut. Ei perhana, en keksi kartinguskottavaa selitystä huonolle A-finaaliesitykselle. Vanhojen jarrujen kukistaminen ja Päätoimittaja Cupin voitto toki lohduttavat. -Lauri, päätoimittaja 07 PÖRSSIKURSSI 11

12 TIEDEKUNNASTA Omat koirat purivat Pörssiä futsal-puulaakissa ANTTI KIRMANEN Pörssi&Dumppi esitti eriävän mielipiteensä JYY:n edustajistossa Pörssi & Dumppi edustajistoryhmän eriävä mielipide Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksen 4/2007 päätöskohtaan 61.2 Pörssi & Dumppi paheksuu sitä räikeää tapaa, jolla Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) edustajiston enemmistö päätti ryhtyä JYYn varojen uudelleenjakoon kesken budjettikauden. Edustajiston kokouksessa, joka järjestettiin , pääsivät ideologian ja vastuuttoman politiikan tuulet puhaltamaan ennennäkemättömällä tavalla. Kesken budjettikauden tehtiin Maltillisen äärivasemmiston (MÄÄ) taholta selvästi talousaloitteeksi luettava aloite, joka sanktioisi varojen jaon JYYn budjetista tarkoitusta varten, jota ei ole vuoden 2007 hallitusohjelmassa määritelty, ja jolle ei ole osoitettu budjetissa varoja. Varojen kohteeksi määriteltiin tarkemmin yksilöimätön suora kehitysyhteistyöhanke, ja tarkaksi summaksi määriteltiin 0,7 % JYYn varsinaisen toiminnan budjetista, jonka koostumuksesta ja luonteesta esittäjät eivät olleet kuitenkaan varmoja. Aloitteen esittäjät ja sen kannattajat eivät myöskään pystyneet määrittelemään budjettikohtaa, josta varat otettaisiin. Huolimatta hallituksen kehy-yhteistyöstä vastaavan Ahmad El Massrin tarkennuspyynnöistä ja avuntarjouksesta jatkovalmisteluun, esityksen laatijat halusivat tämän vastuuttoman aloitteen mielivaltaisine summineen hyväksyttävän saman tien. Pörssi & Dumppi ei voi hyväksyä tällaista jäsenistön rahoilla tehtävää symbolien ja hyvän omantunnon perässä juoksemista, vaan paheksuu tämän aloitteen luonteen, sisällön, laatijoiden ja kannattajien vastuuttomuutta. Maalis-huhtikuun vaihteessa sekalainen 16 joukkueen retkue pelasi yliopiston futsalmestaruudesta. Mukana oli niin ainejärjestöjen joukkueita (kuten Pörssin joukkue) kuin kaveriporukoita, joiden nimistä ei juuri selvinnyt, että mitä tiedettä tämä joukkue tekee keskittyessään muuhun kuin futsaliin (kuten Skädäm). Alkulohkoarvonnassa onni suosi Pörssiä, sillä lohkon D muista joukkueista ei juuri ollut joukkueellemme vastusta. Kovimmin vastaan räpiköi tilastotieteen lukijoiden ainejärjestön Tiltin joukkue, jonka kaljanhuuruinen yritys kaatui turhaan hiiltymiseen ja Pörssin suureen vaihtopelaajien määrään. Pörssi pääsi sunnuntain jatkopeleihin siis perin helposti, maalierokin oli huikea 36 tehtyä, 5 päästettyä maalia. Sunnuntaina ei enää ollut puhettakaan lauantainkaltaisesta riemukulkueesta voitosta voittoon. Pörssin vaihtopenkillä oli enää kaksi pelaajaa sunnuntain ainoaksi jääneessä ottelussa. Pelaajakatoon oli syynsä; vastaan asettui Skädäm, joka monille lukijoista on kenties tuttu. Pörssin kannalta ikävää Skädämissä on se, että viimeksi mainitussa pelaa useita pörssiläisiä, siispä eräät lauantaina vielä Pörssin joukkueessa pelanneista päättivät sunnuntain puolivälieräpelissä loikata Skädämin sinimustiin. Pörssille palkkioksi kirvelevä tappio ja mestaruushaaveiden äkillinen kariutuminen. Sijoitus täten Koko turnauksen mestariksi taisteli Ullakko (edustamansa tieteenhaara säilyköön mysteerinä niin suurelle yleisölle kuin toimittajallekin). Mattilanniemestä joukkue kuulemani mukaan on, joten palkinto tuli kuitenkin kotinurkille! Se lohduttakoon tappion arpien vielä punoittaessa. Herätä Oraakkeli horroksesta! Jerekaralahdet talvella tehnyt Oraakkeli harkitsee vakiopöydästään liikahtamista ja paluuta kaikkitietävän ainejärjestöjournalismin pariin. Aivan huvin vuoksi ei Oraakkeli tosin takaisin Pörssikurssiin palaa, mutta veret seisauttava comeback on mahdollisuuksien rajoissa, mikäli pörssiläisten päihin on talven aikana tarttunut tarpeeksi kinkkisiä kysymyksiä. Siis: kysy Oraakkelilta, hän saattaa vastatakin. Kysy mitä tahansa mieltäsi askarruttavaa, joko PK:n mailiin (tiedotus@porssiry.fi) tai jätä epäilemättä nerokas kyssärisi ainakin Vappusitseillä nähtävään mystiseen laatikkoon. 12 PÖRSSIKURSSI

13

14 Kyllin hyvää Vakuutukset kuntoon Oletko koskaan miettinyt, miten itsestään selvyytenä me suomalaiset pidämme vakuutuksia? Vakuutamme asuntomme mahdollisilta tuhoilta kotivakuutuksella; ajoneuvoille hankimme ns. ryttäysturvan eli jonkin erilaisista kaskoista; ja matkoille lähtiessämmekin haluamme olla varmoja, että saamme korvauksen, mikäli matkatavarat eivät löydäkään takaisin kotiin. Näiden lisäksi on tietenkin vielä erinäiset eläin-, metsä- sekä tapaturmavakuutukset. Tarjonta on siis todella monipuolinen, ja olemmekin valmiita vakuuttamaan lähes mitä vaan, mikä on mahdollista jopa automme tuulilasin. Eikä tässä ole tietenkään mitään pahaa, päinvastoin. Hyvähän sitä on huolehtia itsestään ja omistuksistaan, ja SEFEn jäsenenä saat vielä alennusta keskittämällä vakuutuksesi If:iin. Eräs seikka minua tässä vakuuttamiskulttuurissamme kuitenkin ihmetyttää; yllättävän harva on valmis vakuuttamaan toimeentulonsa. Vielä vuosikymmeniä sitten olisin tämän ymmärtänyt, kun työpaikat olivat vakaita ja pysyviä, mutta nykyään yritysten jatkuvasti etsiessä kustannustehokkaampaa tapaa toimia, työn loppuminen voi osua kenen tahansa kohdalle. Toimeentulon vakuutuksena toimiikin siis mainiosti IAET-kassa. Kylterinä voit SEFEn kautta liittyä IAET-kassan jäseneksi. Tällöin voit jo opiskeluaikana vakuuttaa itsesi mahdollisen työttömyyden varalle keräämällä työttömyyskassan vaatimaa työssäoloehtoa (43 vkoa). Liittymishetkellä sinun täytyy olla ansiotyössä, joten esim. kesätyö sopii tähän mainiosti. Olet oikeutettu saamaan valmistuttuasi ansiosidonnaista päivärahaa, kun olet jäsenyyden aikana tehnyt vähintään 18 tuntisia työviikkoja 43 kappaletta, ja tämähän kertyy helposti esimerkiksi kesätöistä kolmen kesän aikana. Ja plussana vielä, että työviikkojen ei tarvitse kertyä saman työnantajan palveluksessa, vaan työnantajia voi olla vaikkapa 43, kunhan viikot vain kertyvät. IAET-kassan hinta on vuonna euroa, ja liittyminen tapahtuu helposti SEFEn jäsensivuilla. Esimerkki valaiskoon jäsenyyden tuomaa hyötyä: 1600 euron kuukausiansiolla laskettuna ansiosidonnainen päiväraha on n. 970 euroa kuukaudessa, kun ilman kassan jäsenyyttä oleva henkilö joutuu tyytymään 505 euroon. Vuotuiset 45 euroa maksavat siis itsensä takaisin jo ensimmäisenä kuukautena. Vakuuta siis ihmeessä toimeentulosi! (lisätietoa fi / ) Eräs seikka minua tässä vakuuttamiskulttuurissamme kuitenkin ihmetyttää; yllättävän harva on valmis vakuuttamaan toimeentulonsa. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää toivottaen, SEFE-mies Jouni Vuorinen Kylteriyhdyshenkilö / Jyväskylän yliopisto jouni.vuorinen@sefe.fi PÖRSSIKURSSI

15 Kopo-vastaavalta Kopomiehen osavuosikatsaus Mitäpä tässä on muutaman kuukauden aikana ehtinyt tapahtua? Tässä tulee konkreettisesti kevään tuloksia. Näin kauteni aluksi olen suunnannut ajatuksia hyvien suhteiden luomiseen tiedekunnan henkilöstöön ja pyrkinyt vaikuttamaan voimakkaasti opetuksen kehittämiseen. Tiedekunnan ovet ovat auenneet kiitettävästi. Omien kokemuksien mukaisesti opiskelijan kannattaa ehdottomasti käydä aina koputtelemassa henkilökunnan ovia tai sitten spämmätä sähköpostia, koska yleensä vastauksia satelee kiitettävästi. Näin tiedotuksena: tiedekunnastamme löytyy toinenkin yleisistä opintoasioista tietävä, opintoasiainpäällikön Ruokolaisen Tapion lisäksi, suunnittelija Mielosen Katja. Joten jos Tapiota ei näy paikalla kannattaa siis käydä kokeilemassa Katjan huonetta. Hän on ehdottomasti ansainnut paikkansa opiskelijoiden tukena. Opetuksen kehittämisessä asiat etenevät hitaasti. Tämä on sekä hyvä että huono asia. Ikävää, että tuloksia ei synny heti, mutta onneksi kehittämiseen sitoutuneet tahot ovat mukana pitkän tähtäimen tavoittein. Tällä hetkellä suunnittelemme opetuksenkehittämisryhmässä vuoden 2008 opetussuunnitelmaa. Luvassa on muutamia merkittäviäkin uudistuksia opiskelujen luonteen kannalta. Suunnitelmasta saadaan varmasti muodostettua erinomainen, koska suunnitelmaa on tekemässä läjä innostuneita ja sitoutuneita henkilöitä. Tällä hetkellä suunnittelemme opetuksenkehittämisryhmässä vuoden 2008 opetussuunnitelmaa. Luvassa on muutamia merkittäviäkin uudistuksia opiskelujen luonteen kannalta. Suurin haaste uudessa opetussuunnitelmassa on kuinka koko tiedekunnan henkilöstö saadaan sitoutettua muutokseen. Onhan selvää, että (oppimamme mukaan) muutoksen vastustusta on aina kaikissa työyhteisöissä. Pelkona on, että suunnitelma saattaa vielä vesittyä operationaalisella tasolla ja suunnitelma jää vain pinnalliseksi rakenneuudistukseksi. Tavoitteena on, että rakenneuudistuksen lisäksi uudistuksia tuotaisiin myös aina opetuksen tasolle asti tehokkaana oppimistavoitteiden asettamisena ja kurssien suoritustapojen monipuolistamisena. Vesittymistä vastaan tehdään kuitenkin kovasti töitä, toivottavasti myös koko henkilöstön toimesta. Ei riitä, että vain muutama opiskelijoita ymmärtävä taho on hengessä mukana, vaan kaikki täytyy saada mukaan prosessiin. Toivossa on hyvä elää. Kerrotaan nyt sitten vielä hetki asioista joihin olisi voinut enemmän panostaa. Päällimmäisenä on ehkä kaksi asiaa: tenttiarkisto ja aktiivinen opiskelijoiden kuuntelu. Ensinnäkin tenttiarkiston päivitys on hieman viipyillyt, mutta onneksi tuloksia näin loppukeväästä on saatu, kiitos tästä www-vastaavalle. Lupauksena opiskelijoille: Vielä ennen kesää saadaan myös viime syksyn tentit nettisivuille. Toiseksi olen avoimin mielin ihmisten kommentteja kuunnellut ja niitä eteenpäin välittänyt, mutta vielä enemmän olisin voinut itse aktiivisesti ottaa yhteyttä opiskelijoihin. Loppujen lopuksi keväästä on jäänyt kuitenkin varsin hyvä maku. Tiedekunnan päässäkään ei ole tapahtunut suuria kriisejä. Vielä toivon teiltä vielä lisää yhteydenottoja, niitä ei ole ikinä liikaa. Siinä olikin suuri osa kevään hyvistä ja kehitettävistä puolista. Jatketaan tältä pohjalta. Kopo-vastaava Juha Lintula PÖRSSIKURSSI 15

16 Henkilökunnalta Sukupolvenvaihdokset Työtä ja haasteita ekonomeille Tuhannet yritykset kohtaavat Suomessa saman haasteen tulevien vuosien aikana: mistä saada ammattitaitoista työvoimaa, asiantuntijoita, omistajia ja yrittäjiä. Kevään eduskuntavaaleissa kysymys näkyi keskusteluna perintöverotuksen oikeutuksesta. Kuten Jyväskylän yliopistossa julkaistussa perheyritysbarometrissa todettiin (Kansikas ym. 2006), perintö- ja lahjaverotus voi haitata sukupolvenvaihdoksia. Kyse voi olla käytännössä esimerkiksi yritystoiminnan jatkajien kohtuuttomasta velkaantumisesta. Saman kyselyn mukaan sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen ei edelleenkään ole kovin suunnitelmallista kaikissa yrityksissä, mikä tulee aiheuttamaan ylimääräisiä kustannuksia ja hallitsemattomia riskejä joissakin yrityksissä. Kooltaan suurilla yrityksillä on pääomaa ja voimavaroja varautua henkilöstön sukupolvenvaihdokseen. Tehokkaat trainee- ja rekrytointiohjelmat takaavat sen, että suurilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia ja tietoa varautua henkilöstön sukupolvenvaihdoksiin. Systemaattinen ja suunnitelmallinen varautuminen haastaa erityisesti Pk-yritysten kentän. Joillakin toimialoilla on vaikeaa löytää sopivaa ostajaa yritykselle, joka voi olla eläköityvän yrittäjän elämäntyö. Parhaimmillaan hyviä yritystoiminnan tai työn jatkajia ei löydetä, osteta tai vuokrata, vaan heidän tulisi kasvaa sopivaan tehtävään samassa yrityksessä, kuten monissa perheyrityksessä on tehty. Perheen omistamat tai johtamat perheyritykset siirtävät yrittäjyyttä ja omistajuutta seuraavalle sukupolvelle. KTT Juha Kansikas. Ekonomin tutkinto antaa monipuoliset valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä paitsi johtajana, työntekijänä, yrityksen hallituksen jäsenenä, niin myös yrittäjänä. Ekonomeista on asemaltaan ylimmän ja yleisjohdon tehtävissä 21 %, keskijohdossa 25 %, asiantuntijoina 32 % ja toimihenkilötasolla 14 %. Heistä 37 % toimii taloudellisissa tehtävissä, 26 % yleishallinnollisissa ja 18 % markkinoinnissa (Ekonomiliitto 2007). Tulevat ekonomit kohtaavat johtajina sukupolvenvaihdosten haasteet sekä niiden toteuttajina että saappaiden täyttäjinä eli rekrytoitavina työntekijöinä. Parhaimmillaan hyviä yritystoiminnan tai työn jatkajia ei löydetä, osteta tai vuokrata, vaan heidän tulisi kasvaa sopivaan tehtävään samassa yrityksessä. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta on panostanut henkilöstön ja yrittäjien sukupolvenvaihdosten haasteiden kohtaamiseen monin tavoin. Tiedekunnassa aloitti Opetusministeriön asetukseen hyväksytty perheyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma Koulutus lisää perheyrittäjyyden ja omistajuuden osaamista. Tämän lisäksi ohjelmaan pyritään kehittämään perintöverotuksen sekä muiden ajankohtaisten teemojen juridista koulutusta. Kansainvälisen ja kansallisen tutkimuksen lisäksi perheyrittäjyyden asiantuntijuutta kehitetään aktiivisella tohtorikoulutuksella. Juha Kansikas Perheyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma 16 PÖRSSIKURSSI

17

18 KOHTAAMISIA Ajattelu on kohdistettava siihen, mitä ei ole ja mitä ei ole pidetty mahdollisena. Tavat on käännettävä päälaelleen ja kysyttävä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, entä jos. Toimitusjohtaja Kai Seikku: Tavoitteena myydä ruokaa katteella RIKU LEPPÄNEN, teksti HK SCAN, kuvat Suomalaista teollisuutta on vaivannut vuosikymmenet yksikantainen näkökulma, joka perustuu tuotannon volyymiin ja teolliseen logiikkaan. Tällainen ajattelumalli kahlitsee HK Scanin toimitusjohtajan Kai Seikun mukaan yritysjohtajan ajattelua. 18 PÖRSSIKURSSI

19 Kuka? Nimi: Kai Seikku Perhe: vaimo Paula ja neljä poikaa Koulutus: KTM Syntynyt: Raumalla Työura: analyytikko freelancer assistentti HKKK konsultti SIAR Bossard konsultti Boston Consulting Group toimitusjohtaja Hasan&Partners 05- toimitusjohtaja HK Ruokatalo Group Harrastukset: Saaristo, sulkapallo, skimbaus ja kirjallisuus HK Scanin toimitusjohtaja Kai Seikulla on yksinkertainen tavoite nostaa makkaratehdas tavallisesta tylsästä lihanjalostamosta uudenlaiseksi ruokataloksi. Olemme toteuttamassa yksinkertaista vallankumousta, jonka tavoitteena on myydä ruokaa paremmalla katteella kuin lihaa. Lihan ostaminen, jalostaminen ja myyminen on matalakatteista puuhaa, joka pitää kääntää markkinajohtajalle suotuisaksi lisäarvoksi. Seikun mukaan asiakkaat eivät osta vain jalostettua lihaa vaan ruokanautintoja ja terveyttä. Kyse ei ole siis lihan myymisestä vaan makunautintojen ja hyvinvoinnin tarjoamisesta. Epälineaarinen ajattelu iskostuu menestyviin yrityksiin Seikun johtamisessa korostuu epälineaarinen ajattelu, josta esiintyy tuntuvaa niukkuutta perinteisissä teollisuusyrityksissä. On olemassa kaksi erilaista maailmaa, joista toinen vangitsee ajattelua. Ajatusmalli perustuu jatkuvaan kustannusten minimointiin ja kulukuriin. Teollinen logiikka sanelee ja vangitsee toimintatapoja. Toiseen maailmaan kuuluu epälineaarinen ajattelu, jota Seikun mukaan on korostettava aikaisempaa enemmän. Ajattelu on kohdistettava siihen, mitä ei ole ja mitä ei ole pidetty mahdollisena. Tavat on käännettävä päälaelleen ja kysyttävä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, entä jos. Myös turvalliselle vaihtoehdolle pitää etsiä kuumeisesti entä jos vaihtoehtoja. Strategian ja taktiikan kuljettava alati rinnakkain Sama ajattelumalli perustuu menestyneiden yhtiöiden, kuten Nokian tai Koneen menestystarinaan, jossa asiakas ei osta laitetta vaan palvelua ja uusia elämää helpottavia käytänteitä. Kai allekirjoittaa olevansa sitä johtajatyyppiä, joka on mielissään asioiden etenemisestä mutta vähän perustyytymätön nykyhetkelle. Hänelle opetettiin nuorena monen muun tavoin strategiaa Helsingin kauppakorkeakoulussa PTS:n mukaisesti noin kymmenen tai viidentoista vuoden aikajänteelle. Enää sellainen ei ole mahdollista. Strategian ja toiminnan taktiikan tulee kulkea yhdenaikaisesti jatkuvassa seurannassa ja muutosvalmiudessa. Maaliskuun alusta lähtien Seikku ei osallistu enää HK:n Suomen toimintojen operatiiviseen johtamiseen. Hänestä tuli sen sijaan koko konsernin, HK Scanin, konsernijohtaja. En osallistu enää Suomen johtoryhmän kokouksiinkaan. Seikku on tottunut nopeaan etenemiseen. Reilun kahden miljardin euron liikevaihdolla yhtiö tarjoaa maantieteellisen lihanjalostustalon Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Puolassa. Konserniin on vastikään liitetty Ruotsin suurin lihajalostamo-osuuskunta Swedish Meats, joka tekee HK Ruokatalosta merkittävän tekijän Pohjoismaissa. Uusien tuotteiden lanseerausta vauhditetaan tuntuvasti Perinteistä, suomalaista HK Ruokatalon osaa saneerattiin viime ja tänä vuonna rankasti. Yhtiön teollinen toiminta lopetetaan kokonaan Turussa ja Tampereella, ja viidesosa Suomen henkilöstöstä karsitaan. Ryhdyimme optimoimaan tuoteportfoliota. Suomeksi sanottuna lopettamaan tappiollisten tuotteiden myyntiä. Uusien tuotteiden kiertoa vauhditamme ratkaisevasti. Seikun mukaan Suomi on ollut kannattavuudellaan murheenkryyni, jonka rinnalla Baltia on varsinainen ylisuoriutuja. Puolassa parhaimmat katteet tekee pienet Sokolow-nimiset lihamyymälät, joita HK:lla on yli 500 kappaletta ja joista kertyy kolmannes Puolan myynnistä. Seikun mukaan Suomi on ollut kannattavuudellaan murheenkryyni, jonka rinnalla Baltia on varsinainen ylisuoriutuja. Puolassa elää voimakkaana hypermarkettien vastainen trendi. Ikääntynyt väestö ja huono autokanta eivät tue hypermarkettien voimistumista. Joka maassa on vastassa erilaiset kilpailijat ja erityyppiset markkinat. Yrityskauppaneuvottelut eivät helpoimpia Monella rintamalla toimiminen on myös osin hankalaa toimitusjohtajalle, koska samankaltaista tuotekonseptia ei voi viedä kaikkialle. Pelkästään makkaran suolapitoisuudessa on maantieteellistä eroavuutta, siksi meidän on tukeuduttava usein paikalliseen tietämykseen ja johtoon. Tuotekonsepteja ei voi suoraan kopioida maasta toiseen. HK Ruokatalo haukkasi ison ruotsalaisen lihajalostamo-osuuskunnan, Swedish Meatsin liiketoiminnot. Ostosprosessi oli Seikulle hermoja raastava kokemus, koska yhtiön hallituksen hyväksymä kauppa piti vielä hyväksyttää osuuskunnan edustajistolla julkisuudessa. Ruotsalaisen yhtiön ostaminen ei käynyt kädenkäänteessä, vaan kauppa piti siis hyväksyttää 75 lihaosuuskuntaan kuuluvalla maanviljelijällä. Ostokseen liittyi monta mutkaa, joista Seikku lupaa tarinoida vanhoilla päivil- PÖRSSIKURSSI 19

20 lään enemmän: Olin aika väsynyt joulunviettoon lähtiessäni. Miksi HK Ruokatalo meni aikoinaan pörssiin? HK:n pitkäaikaisen ja vakuuttavan uran tehneen toimitusjohtaja Simo Palokankaan mukaisesti tarkoitus oli saada yhtiölle vahvempi tase ja lisää pääomia, joilla voitiin rahoittaa kasvua lähimaihin. Nykyään yhtiö on tuntuvasti velkaantunut Sweadish Meatsin ostoksesta. Venäjällä toimiminen vaatii monta kriittistä valintaa Matalakatteisessa liiketoiminnassa maantieteellinen paletti on pidettävä mahdollisimman laajana. Siksi lähimaat kiinnostavat edelleen. Silti toiminnan laajentamisessa Seikku pitää realiteetit matkassa: Esimerkiksi Norjaan olisi vaikea mennä, koska he eivät välttämättä anna siihen mahdollisuutta. Puolestaan Venäjällä on monta mutkaa matkassa. Seikun mukaan Venäjä on hyvin haastava maa, jonne hamuavan on tehtävä monta kriittistä valintaa. On täysin eri asia keskittyä Pietarin tai Moskovan markkinoille. Toisaalta on täysin eri asia keskittyä valkoiseen tai punaiseen lihaan. On niinikään merkittävä strateginen valinta, pyrkiäkö markkinoille yhteistyökumppanin avulla vai ilman. Venäjään liittyvät odotusarvot ovat korkeat, ja jos siellä tunnustelee myyntihaluja, niin paikallisen lihajohtajan puhe kääntyy viimeistään vartissa jalostamon myyntihintaan. Keskustelu kollegojen kanssa mieluisinta strategista ajattelua Kai Seikku on toiminut työelämässä pitkään johdon konsulttina ja viime vuosina erään menestyneimmän mainostoimiston, Hasan&Partnersin toimitusjohtajana. Muutos pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi on tapahtunut hänen mukaansa hämmästyttävän nopeasti ja salakavalan täydellisesti. Viikonloputkin menee yhtiön tilannetta ajatellessa. Ei siitä pääse juuri koskaan kokonaan eroon. Monia kysymyksiä on herännyt Seikun mieleen pörssiyhtiön johtajana, joista eniten hän on miettinyt ajankäyttöä. Se, miten paljon hän käyttää aikaa strategiseen ajatteluun, kokouksiin ja sijoittajatilaisuuksiin. Viimeksi mainittu komponentti on tullut mukaan vasta pörssiyhtiössä. Erilaisiin kokouksiin kuluu noin 80 työpäivää 220 arkipäivästä. Sijoittajatilaisuuksiin ehkä noin 20 päivää. Pääomasijoitusyhtiön omistamassa yrityksessä sijoittajain kanssa seurustelulta vältyttäisiin, tehokkuuslisäys sekin. Mieluista ajattelun ruokaa saa silloin, kun voi matkustaa esimerkiksi lentokoneella kotiin yhden tai kahden kollegan kanssa. Keskustelu pyörii yhtiön ympärillä ja sitä muokkaa keskusteluissa jatkuvasti omia ajatuksia. Sellaiset keskustelut ovat hyvin tärkeitä toimitusjohtajalle. Hänellä on selkeä tavoite vuoteen 2010 asti, johon hänen aikahorisonttinsa yltää. Seikku on asettanut itselleen tavoitteen, jonka perusteella hänellä on mielessään jo vuoden 2010 tulostaso absoluuttisesti ja suhteellisesti. Olemme työläällä tiellä hakemassa kannattavuutta, joka vaatii vielä hieman aikaa. Muutos ei tapahdu kädenkäänteessä. On helppoa aliarvioida siihen liittyviä haasteita. Mikä yhtiö? HK Ruokatalon nimi vaihtui HK Scaniksi alkaen. Yhtiö toimii Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Puolassa. Liiketoiminnan tarkoituksena on ostaa lihaa, jalostaa sitä ja myydä lihavalmisteita ja valmisruokia kuluttajille, teollisuuteen ja vientiin. Vuonna 2006 liikevaihtoa kertyi pro-forma 2057 miljoonaa euroa, josta liikevoittoa 2,6 prosenttia (53 miljoonaa euroa). Yhtiö työllistää yli henkeä, joista Suomessa henkeä. Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran yritystoiminnan verkkopalvelussa Lasmakissa ( ). 20 PÖRSSIKURSSI